LasSe-Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LasSe-Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa-hanke"

Transkriptio

1 LasSe-Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa Toiminnan kuvaus liitteeksi hankkeen maksatushakemukseen. LasSe - hanke LasSe-Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa-hanke LasSe-hankkeen projektikoordinaattorit aloittivat työskentelynsä tehokkaasti vuoden 2014 alusta. Ensimmäisten kuukausien aikana jokainen työsti hankkeessa tuotetun nykytilakartoituksen ja syyskauden alustavien tapaamisten muistioiden pohjalta kuntatoimijoidensa kanssa tapaamisissa tarkentuneen ja konkretisoituneen toimintasuunnitelman hankkeen kehittämistoimien pohjaksi. Kuntakierrosten aikana selkiytyivät myös entisestään kuntien kehittämisen painottuminen joko oman kunnan/kuntayhtymän/yhteistoiminta-alueen lastensuojelutarpeen selvittämisen työnjaollisiin ja organisatorisiin kysymyksiin (B-moduuli) tai yhteistyöverkostojen kanssa toimimisen kehittämiseen (C-moduuli). Lapsen ja perheen kohtaamisen ja huomioimisen vahvistaminen lastensuojelutarpeen selvityksessä (A-moduuli) oli kaikille yhteinen osio ja näin läpileikkaavasti mukana kehittämiskeskusteluissa hankealueella koko hankkeen ajan. Vaikka kaikki hankekunnat pohtivat erityisiä kehittämisen tarpeitaan LasSe -hankkeen tavoitteiden kautta, jokaisen kohdalla on toteutunut myös osia kaikista hankkeen moduuleista. Jokaisen kunnan toimijat ovat voineet osallistua kaikkiin hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin painotuksistaan huolimatta. LasSe-hanke on myös käynnistänyt hankealueen Isojen Kaupunkien kolmen työpajaprosessin alueen suurimpien kaupunkien Tampereen, Lahden, Seinäjoen ja Vaasan kanssa heidän erityisestä toiveestaan ja tarpeistaan. Ensimmäinen työpaja oli Tampereella. Työpajassa pohdittiin Espoon, Vantaan ja Oulun kaupunkien esitysten pohjalta erilaisia tapoja organisoida suuren kaupungin lastensuojelutarpeen selvittämisen prosessia. Syksyn toinen tapaaminen on sovittu ja kolmas huhtikuulle Isojen kaupunkien työpajatyöskentelyyn ovat osallistuneet: Lastensuojelupalveluiden päällikkö Eija Kallio ja johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä, Lahti, Sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko ja lastensuojelun johtaja Janne Pajaniemi, Seinäjoki Sosiaalipalvelupäällikkö, Hanna Harju-Virtanen, palvelupäällikkö Minna Kuusela, johtavat sosiaalityöntekijät Ella Mäntylä, Terhi Huttunen, Taija Jokimaa-Frusti, Marianne Aalto-Siiro, Terttu Leikko-Lammi ja Tapani Unkila, Tampere Lastensuojelun johtaja Hilkka Sundqvist ja lastensuojelun johtavat sosiaalityöntekijät Maria Lindvall ja Tiina Böling, Vaasa Projektinjohtaja Tytti Rantanen sekä projektikoordinaattorit Pamela Antila, Päivi Kaski, Kirsi Koponen, Sirpa Tuomela-Jaskari, LasSe-hanke ja toimitusjohtaja Kristiina Laiho, Pikassos Oy Hankealueella järjestettiin raportointiaikana yhteensä 92 erilaista kohtaamista hankealueen toimijoiden ja projektikoordinaattoreiden kesken. Tapaamisissa sovittiin mm. kuntakohtaisista kehittämistavoitteista, suunniteltiin asiakaskahviloita, nuorten kehittäjäryhmien tapaamisia, yhteisiä lastensuojelutarpeen selvitys prosesseja, moniammatillista yhteistyöverkostojen kanssa työskentelyä sekä joka tapaamisessa lapsen ja perheen kohtaamista ja kuuntelemista. LasSe-hankkeen talous ja sen seuranta LasSe hankkeen kokonaisbudjetti on , josta valtionavustusosuutta ja kuntien omavastuuosuutta 25 %, Raportointikauden aikana hankkeen menoja

2 kertyi ajalla n Koko hankeajan menot ajalla ovat n Hallinnoijan toimesta ja Aluehallintoviraston ohjeistamana hankkeen budjetointia muutettiin 4/2014 niin, että aiemmin eri osaamiskeskuksille (Pikassos, SONet BOTNIA, Verso) osoitetut budjetoinnit koottiin yhteen Toimisto- ja asiantuntijapalvelut tilikohtaan, jonne kaikki menot kertyvät. Projektijohtaja muodostaa Tampereen kaupungin talouskoordinaattorin (Tiina Karttunen) kanssa taloushallinnollisen tiimin, joka huolehtii asianmukaisesti hankkeen raportointien yhteydessä maksatushakemusten tekemisestä Aluehallintovirastolle kerran vuodessa. Tampereen kaupungin hallinnoijan rooli taloudesta ja toiminnasta vastaavana on korostunut ja selkeytynyt. AVI:n valvonta- ja ohjauskäynnillä ( ) hanketta ohjeistettiin myös tekemään sopimukset kaikista kilpailuttamisrajan alittavista (alle ) suorahankinnoista. Hallinnoijan (Tampereen kaupunki) ja hankkeen välille sovittiin sopimuskäytänteet ja niiden mukaisesti kaikista hankkeelle ostetuista palveluista (esim. luennot, asiantuntija-alustukset jne.) pyydetään palveluiden tuottajaa täyttämään valmis sopimuspohja ja lähettämään projektijohtajalle. Sopimuksen oikeellisuuden tarkastettuaan hän lähettää sopimukset kootusti vähintään kerran kuukaudessa hallinnoijan hyväksyttäviksi. Alkuperäiset sopimukset tallentuvat hallinnoijan talouskoordinaattorin asiakirjoihin. Projektinjohtaja tallentaa allekirjoitetun kopion omiin arkistoitaviin asiakirjoihinsa. Hankkeen ohjausryhmä LasSe-hankkeen ohjausryhmä kokoontui raportointiaikana neljä kertaa 20.1., 17.3., ja Aluehallintoviraston hankkeeseen suorittaman valvonta- ja ohjauskäynnin ohjeistamana ohjausryhmän järjestäytymiseen tehtiin muutos niin, että varsinaisten jäsenten lisäksi heille nimettiin varahenkilöt. Tampereen kaupungin tilaajajohtaja Kari Hakarin päätöksellä ohjausryhmän kokoonpano järjestäytyi seuraavasti: Varsinaiset jäsenet Janne Pajaniemi, lastensuojelun johtaja, Seinäjoki Terhi Järvi, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, Kaksineuvoinen Hilkka Sundqvist, lastensuojelun päällikkö, Vaasa Mika Forsberg, hyvinvointijohtaja, Oiva Eija Kallio, lastensuojelun päällikkö, Lahti, varapj. Hannu Majamaa, talous- ja hallintopäällikkö, Virrat Erja Kovalainen, sosiaalityön johtaja, Nokia Marjo Lindgren, palvelualuepäällikkö, Riihimäki Minna Kuusela, palvelupäällikkö, Tampere, puheenjohtaja Taina Niiranen, sosiaalijohtaja, Hämeenkyrö Marjo Lavikainen, Neuvotteleva virka- Varajäsenet Tytti Luoto, sosiaalijohtaja, Ilmajoki Sari Sundelin, johtava sosiaalityöntekijä, Mustasaari Viola Broo-Rönnlund, perhepalveluiden johtaja, Kristiinankaupunki Niina Viholainen sosiaalipäällikkö, Aava Minna-Maria Solanterä, sosiaalityön johtaja, Valkeakoski Katriina Uotila erityis sosiaalityöntekijä, Tampere Outi Kaljunen, suunnittelija, Tampere Margit Rajahalme Perhepalvelujen johtaja, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Terhi Huttunen, johtava sosiaalityöntekijä, Tampere

3 mies, STM Leena-Kaisa Nikkarinen, Väli-Suomen Kaste-ohjelmapäällikkö, Tampere Arto Rautajoki, kehitysjohtaja, SONet- BOTNIA Kristiina Laiho, toimitusjohtaja, Pikassos Tytti Rantanen, projektijohtaja, Pikassos, esittelijä Kirsi Koponen, projektikoordinaattori, siht.. Juha Luomala, johtaja, Verso Ohjausryhmän jäsenistössä tapahtui myös vaihdoksia. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä Jaakko Leskisen tilalle tuli perhepalveluiden johtaja Margit Rajahalme. Peruspalvelukeskus Aavan edustajaksi Minna Remes-Sieväsen tilalle vaihtui sosiaalipäällikkö Niina Viholainen. Uudeksi varapuheenjohtajaksi hänen tilalleen valittiin lastensuojelun päällikkö Eija Kallio Lahdesta. Väli-Suomen Kaste-ohjelmapäällikön poissaolon aikana hänen sijaisenaan ohjausryhmän kokouksiin osallistui vs. ohjelmapäällikkö Minna Kylmäniemi. Järjestäytymisen yhteydessä korostettiin erityisesti, että myös varajäsenillä on oikeus osallistua kaikkiin kokouksiin ja se olisi enemmän kuin toivottavaa. Ohjausryhmän työskentely on ollut aktiivista ja kiinnostunutta. Hankkeen ohjausryhmän väliarviointitilaisuudessa ohjausryhmän kokouksen yhteydessä, jäsenet antoivat hankkeen organisoitumiselle ja johtamiselle hyvän arvosanan joskin hieman hankkeen alkutilanteen hitautta moitiskellen. Tämä koski erityisesti aikaa , jolloin hankkeella ei ollut vielä rekrytoituja työntekijöitä. Ohjausryhmän arviointikeskustelusta jäi vaikutelmaksi realistinen ja uskottava mielenkiinto LasSe-hankkeen etenemisen ohjausta ja toimintaa kohtaan. Hankkeen järjestämä kaikille toimijoille suunnattu koulutus LasSe-hankealueella on raportointiaikana toteutettu neljä ja osia viidennestä suuresta koulutuskokonaisuudesta, jotka ovat olleet käynnistämässä maakunnallista eri moduulien mukaista alueellista, kuntakohtaista ja seudullista kehittämistyöskentelyä. Seuraavassa taulukossa on koottuna kaikki tähän mennessä järjestetyt koulutukset ja niihin osallistuneitten toimijoiden lukumäärät. Koulutuksen nimi Ajankohta ja paikka Osallistujamäärä Asiakkaan osallisuus ja Tampere 185 kohtaaminen. Hankkeen aloitusseminaari Lastensuojelu yli hallintokuntien Hämeenlinna 577 ja lastensuoje- lun asiakastietojen luovuttaminen Seinäjoki Barnskydd-allas vårt Vasa 130 ansvar! - en utbildingsdag om barnskyddslagen ur barnsamarbetatöres synvinkel. Kohtaamisen taito las ja Tampere 50

4 tensuojelussa Lastensuojelutarpeen selvitys-koulutus Seinäjoki Seinäjoki Tampere Lahti 315 LasSe-hankkeen tavoitteet ja hankekuntien organisoitumisissa tapahtuneet muutokset raportointikaudella LasSe-Lastensuojelutarpeen kehittäminen Väli-Suomessa-hanke on siis rajattu lastensuojelutarpeen selvitysvaiheeseen. Hankkeessa paneudutaan monialaisen työskentelyn, palveluohjauksen sekä lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen kysymyksiin. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtävänkuvia selkeytetään. Tiiviisti ilmaistuna lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämisellä LasSe-hankkeessa pyritään seuraaviin päämääriin: A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojelutarpeen selvitysprosessin yhteydessä on vahvistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida ja verrata selkeän tiedontuotannon avulla. B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tutkitusti tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on selkiytynyt. Lastensuojelun tarvetta vaikeiksi osoittautuneita tilanteita ja asioita on yksilöity ja niihin on pyritty löytämään ratkaisuja. C) Ammatillisen verkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja sen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet sekä edelleen kehittämistä vaativat ongelmat on dokumentoitu jatkotoimia varten. Hankkeessa toteutetaan maakunnallisia työpajoja ja koulutusluontoisia kokonaisuuksia, mutta myös kaikkien Väli-Suomen hanketoimijoiden yhteisiä kokoontumisia. Selvitykset, kokeilut, koulutus- ja työpajakeskustelut ja muut kehittämistoimet dokumentoidaan ja dokumenttien pohjalta laaditaan selvityksiä ja julkaisuja sekä toteutetaan jatkuvaa itsearviointia. Hanke toteuttaa hankesuunnitelmaan kirjatut prosessit ja vastaa tuotosten syntymisestä. Näin alueilla voidaan keskittyä lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen. Hankkeeseen osallistuvasta 59 kunnasta 34 kuuluu eri tavoin organisoituneisiin yhteistoiminta-alueisiin ja/tai kuntayhtymiin, joita Väli-Suomen alueella on yhteensä kymmenen. LasSe-hankkeeseen osallistuvien kuntien tilanteisiin tuli joitakin muutoksia ja tarkennuksia raportointikaudella. Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta hankkeeseen osallistuvat Tampereen, Oriveden, Nokian, Akaan, Virtain, Forssan ja Riihimäen kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Hämeenkyrön, Vesilahden, Kihniön, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän-kunnat. Näiden seitsemäntoista (17) kunnan kehittämistyön tavoitteellisesta ja suunnitelmallisesta toteuttamisesta on vastannut projektikoordinaattori Kirsi Koponen. Työskentelyä on tukenut sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Lisäksi on hyvä huomioida, että Kangasalan kunta on tuottanut kaikki Pälkäneen lastensuojelupalvelut ja Virrat puolestaan Ruoveden kunnan lastensuojelupalvelut, joten nämä kunnat hyötyvät välillisesti LasSe -hankkeen kehittämistyöstä, vakka eivät osallistu muuten hanketoimintaan. Forssan seudun kunnat (Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä) yhdistyivät vuoden alusta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi(fshky).

5 Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta hankkeeseen osallistuivat Vaasan, Kristiinankaupungin, Seinäjoen, Kauhavan, Lapuan, Kurikan, Kauhajoen ja Ähtärin kaupungit sekä Mustasaaren, Närpiön, Laihian, Vöyrin, Maalahden, Isonkyrön, Korsnäsin, Ilmajoen, Alajärven, Alavuden, Jalasjärven, Teuvan, Kuortaneen, Lappajärven, Vimpelin, Evijärven, Soinin, Isojoen ja Karijoen kunnat. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kahdenkymmenenseitsemän (27) kunnan tavoitteellisesta ja suunnitelmallisesta kehittämistyöstä ovat vastanneet projektikoordinaattorit Sirpa Tuomela-Jaskari (Etelä-Pohjanmaa) ja Pamela Antila (Pohjanmaa). Kuntien kehittämistyötä on tukenut sosiaalialan osaamiskeskus SoNet BOTNIA. Etelä- Pohjanmaan kunnista suurin osa on yhdistynyt erilaisiksi yhteistoiminta-alueiksi tai seutukunnallisiksi liikelaitoksiksi, joita on yhteensä seitsemän (7). Päijät-Hämeen hankekuntia ovat Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupungit sekä Hollolan, Heinolan, Nastolan, Asikkalan, Kärkölän, Sysmän, Padasjoen, Hartolan, Iitin, Pukkilan, Myrskylän ja Hämeenkosken kunnat. Päijät-Hämeen viidentoista (15) kunnan LasSehankkeen tavoitteellisesta kehittämistyöstä vastaa projektikoordinaattori Päivi Kaski ja kehittämistyötä maakunnassa tukee sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Päijät-Hämeen hankekunnat ovat Lahtea ja Heinolaa lukuun ottamatta muodostaneet Aavan ja Oivan peruspalveluyhtymän. LasSe hankkeen tavoitteiden toimeenpano raportointikauden aikana. LasSe- hankkeen tavoitteiden konkretisointi kehittämistyöskentelyn pohjaksi tapahtui vuoden alussa projektikoordinaattoreiden kuntakierrosten tapaamisten odotettuna tuloksena. Hankesuunnitelman tavoitteeksi oli asetettu organisoituminen kehittämistyön äärelle niin, että kaikilla hankekunnilla olisi selkeästi rajattu kehittämistavoite ja kärki, jota voisi tavoitteellisesti ja konkreettisesti yhdessä kehittää, ehkä jopa pilotoida hankkeen aikana ja arvioida tuloksen toimivuutta arjessa. Tehtävä ei ollut enempää kuntatoimijoille kuin projektikoordinaattoreillekaan helppo, sillä hankekunnilla oli tarpeita myös lastensuojelutarpeen selvityksiensä kehittämiseen hankkeen kaikkien osioiden näkökulmasta. Niinpä lähes kaikissa kunnissa on kehitetty joiltain osin lastensuojelutarpeen selvityksen organisoitumista ja työnjakoa, mutta toisaalta on nähty tarvetta myös kehittää yhteistyöverkostojen kanssa toimimista. Lapsen ja perheen kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen on kuulunut kaikkien hankekuntien valikkoon hankkeen asettamana. Edellä kerrotusta huolimatta kuntakierrosten tuloksena saatiin kuitenkin näkyviin joitakin painotuksia kehittämisen kärkiosioista. Selkeimmin kehittämistyön kärjet painottuivat seuraavasti eri maakunnissa: B-moduulia, sosiaalityön sisäistä työnjakoa ja organisoitumista, halusivat erityisesti kehittää Etelä-Pohjanmaan kunnista Alavus, Ähtäri, Kuortane, Lapua, Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka sekä Suupohjan LLKY:n kunnat. Kehittämistyöskentelylle asetetut tavoitteet olivat kaikilla kunnilla yhteneväiset, joten heidän kanssaan päädyttiin yhteiseen työpajatyöskentelyyn. Pohjanmaan kunnista Isokyrö ja Laihia liittyivät mukaan yhteiseen B-moduulin työskentelyyn Etelä-Pohjanmaan kuntien kanssa. Pirkanmaan kunnista työn organisointiin halusivat keskittyä Akaa, Hämeenkyrö, Kihniö, Lempäälä, Nokia, Pirkkala-Vesilahti, Tampere-Orivesi, Valkeakoski, Virrat ja Kangasala. Kanta-Hämeen LasSe:ssa mukana oleva Forssan seutu (Forssa, Humppila, Jokioinen- Tammela, Ypäjä) päätti keskittyä työnjaollisiin kysymyksiin.

6 C-moduuliin, yhteistyöverkostojen kanssa työn kehittämisen, valitsivat työskentelykärjekseen Etelä-Pohjanmaalta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (Kauhava, Lappajärvi ja Evijärvi) ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli). Myös Seinäjoen kaupunki sitoutui C-moduuliin, mutta huomioiden kunnan rakenne ja resursointi suhteessa maaseutumaisempiin kuntiin, päätyi Seinäjoki työskentelemään omassa työpajassaan yhteistyössä isompien kaupunkien kanssa. Yhteistyötä tehdään Vaasan kaupungin kanssa työpajatyöskentelynä sekä laajemmin Väli-Suomen isojen kaupunkien yhteistyönä. Pirkanmaalta pääasiassa yhteistyön kehittämiseen keskittyvät Hämeenkyrö, Kihniö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala-Vesilahti, Virrat ja Akaa, Tampere-Orivesi, Valkeakoski. Kanta- Hämeestä tässä osiossa on mukana Riihimäen kaupunki. Pohjanmaan kunnat jakautuvat kolmeen kehittämisalueeseen, joista ainoastaan Isokyrö ja Laihia liittyvät selkeästi B- osiossa yhteistyöhön Etelä-Pohjanmaan kuntien kanssa. Kaikki muut kunnat Vaasa, Kristiinankaupunki sekä ruotsinkielinen työskentelyalue (Korsholm, Vörå, Malax, Korsnäs, Närpes) eivät selkeästi määritelleet painopistettään, vaan kehittävät osia kaikista hankkeen moduuleista. Päijät-Hämeen kehittäjäkumppaneina olevat peruspalvelukeskusten Aavan ja Oivan kunnat Orimattila, Hollola, Nastola, Asikkala, Kärkölä, Sysmä, Padasjoki, Hartola, Iitti, Pukkila, Myskylä ja Hämeenkoski sekä Lahden ja Heinolan kaupungit osallistuvat kaikkiin LasSehankkeen sisällöllisiin osioihin painottamatta erityisesti mitään niistä. Moduulien tavoitteet tarkennettiin vielä hankesuunnitelman pohjalta yhteistyössä kuntien kanssa. Projektikoordinaattorit tekivät tarkemmat maakuntakohtaiset toimintasuunnitelmat, jotka sisältävät työpajat ja koulutukset. Koordinaattorien vastuulla on ollut työpajojen, yhteistyötapaamisten, koulutusten/seminaarin ja muiden foorumien suunnittelu, kokoonkutsuminen, valmistelu, muistioiden / yhteenvetojen laatiminen sekä yhteistyössä toimijoiden kanssa asioiden eteenpäin vieminen. Kuntien toimijat ovat sitoutuneet työskentelyyn ja uusien toimintakäytäntöjen juurruttamiseen toimintaansa työskentelyn aikana. Seuraavissa kappaleissa esitetään koko hankkeen ja hankealueen kannalta keskeiset toteutuneet tavoitekokonaisuuksien toimet. Toiminnankuvauksen liitteenä ovat kaikkien maakuntien koordinaattoreiden tekemät tarkat toimintasuunnitelmat hankkeen toteuttamiseksi. Suunnitelmat ulottuvat pisimmillään hankekauden loppuun asti, mutta parhaiten niistä voi hahmottaa maakunnallisesti kuluneen vuoden toteutuneen toiminnan, tapaamiset, koulutukset ja työpajat. Toteutuneiden toimintojen sisällöt ovat yhteisten tavoitteiden mukaisia, toteutusaikataulut kuitenkin ovat muotoutuneet hieman eritahtisiksi hankekuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Raportointikauden maakunnalliset toimintasuunnitelmat ovat toteutuneet sopimusten mukaisesti. A-moduulin mukaiset kehittämistoimet raportointijakson aikana Asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen seminaari toteutui Tampereella. Seminaariin osallistui 201 hanketoimijaa ja se oli myös samalla koko LasSe-hankkeen aloitusseminaari. Seminaarissa toteutetuissa työpajoissa pohdittiin hanketoimijoiden voimin osallisuutta lastensuojelutarpeen selvityksessä. Kuntiin lähetettiin (helmikuu 2014) seuraavia asioita sisältävät pohdintakysymykset käsiteltäviksi omissa tiimeissä/työryhmissä: Miettikää mitä hyviä puolia asiakkaan osallisuudessa ja sen vahvistamisessa on ja mitä riskejä/huonoja puolia siihen voi liittyä? Minkälaiset asiat edistävät osallisuuden toteutumista ja mitkä ovat sen esteitä? Miten tässä työyhteisössä ja omassa työssäni toteutuu asiakkaan osallisuus, kuulluksi tulo ja kohtaaminen? Mitä on kehitettävää? Mitä tietoja ja taitoja tarvitsette lisää? Millä tapaa asiakkaat voivat ja voisivat osallistua kokemusasiantuntijoina lastensuojelun palvelujen kehittämiseen teidän organisaatiossa? Pohdintatehtävät toimivat alustuksena kaikissa maakunnissa järjestetyissä omissa asiakkaan osallisuutta ja kohtaamista

7 käsittelevissä työpajoissa, joissa työskentely jatkui vastausten pohjalta. Lastensuojelutarpeen selvitystä koskeva asiakaspalautekysely toteutettiin yhteistyössä THL:n, TAMK:n ja TaY:n kanssa keväällä 2014 (tammi-maaliskuu). Väli-Suomen alueelta kyselyyn vastasi yhteensä 90 asiakasta. Raportti asiakaspalautteesta on toimitettu kuntiin 5/2014. Asiakaspalaute -järjestelmän kehittäminen Väli-Suomen alueen kuntien lastensuojelutyöntekijöiden käyttöön käynnistyi yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa toukokesäkuussa Vastuukoordinaattoreina asiakaskyselyn kehittämisessä ovat olleet Kirsi Koponen ja Sirpa Tuomela-Jaskari yhdessä projektijohtajan kanssa.. Asiakaspalautekyselyn sähköistä versiota on työstetty yhdessä edelleen Tampereen kaupungin kehittämisyksikön kanssa elo-syyskuussa Ohjausryhmälle esiteltiin sähköisen asiakaspalautekysely-versio ja se lähetettiin kommentoitavaksi hankekuntiin. Kyselylomakkeesta pyydettiin kommentit myös kokemusasiantuntija nuorelta sekä vanhemmalta. Asiakasosallisuuteen ja sen vahvistamiseen hankkeen aikana liittyivät myös kokemusasiantuntijaryhmän suunnittelu Tampereen kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijän kanssa. Toteutuneet pilotoinnit LasSe- asiakaskahviloista vanhemmille ja nuorten kehittäjäryhmän suunnittelukokoukset hankkeen kehittämistyön osana, on tarkoitus raportoida koko hankealueen käyttöön. Lapsen ja hänen läheistensä kohtaaminen työpaja yhteistyössä Lähemmäs -hankkeen kanssa Tampereen kaupungin lastensuojelun työntekijöille järjestettiin Pesäpuu ry:n toteuttama prosessikoulutus Kohtaamisen taidot toteutui 2. ja Tampereella ja Seinäjoella. Hankekuntien lastensuojelun työntekijät ovat kaikki arvioineet omia työkäytäntöjään lastensuojelutarpeen selvityksissä hanketyöntekijöiden johdolla siitä näkökulmasta, ovatko ne lapsen/asiakkaan kannalta mukaan ottavia vai poissulkevia. B-moduulin mukaiset kehittämistoimet raportointijakson aikana B-moduuli käynnistyi osassa maakuntia jo keväällä I työpajalla, jossa vahvistettiin työskentelyn tavoite, sovittiin teemat ja päivämäärät sekä käytiin kunta / yhteistoiminta-alueittaiset esittelyt lastensuojelun rakenteesta ja sisällöstä. Tapaamisissa vertailtiin mm. Suomen, Ruotsin ja Englannin selvitysmallien lähtökohtia ja periaatteita ja pohdittiin, mikä malleissa vaikuttaa toimivalta ja hyödynnettävältä omiin toimintatapoihin ja mikä ei. Hanketoimijat ovat pohtineet ryhmissään, millainen on asiakaslähtöinen, laadukas ja riittävä lastensuojelutarpeen selvitys. Työnjakoa ja organisoitumisen kysymyksiä lastensuojelutarpeen selvityksen osalta koskevat pohdinnat ja työpajat käynnistyivät suurimmassa osassa hankekuntia syksyllä Syyskuussa käynnistyi myös tätä kehittämisprosessia tukeva koulutuskokonaisuus Lastensuojelutarpeen selvitys Seinäjoelta, Helsingin yliopiston kehittämis- ja tutkimusyksikkö Palmenian toteuttamana. Koulutukset järjestettiin samansisältöisinä Tampereella ja Lahdessa Koulutuksiin osallistui yhteensä 315 Väli-Suomen lastensuojelun työntekijää. Hanketoimijoiden tapaamisissa on työstetty lastensuojelutarpeen selvityksen prosessia lastensuojeluilmoituksen vastaanotosta lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvetoon ja työn päättämiseen tai jatkamiseen, työnjakoa ja organisoinnin rakenteita, dokumentointia, lomakkeita ja työmenetelmiä. Informaationa on jaettu myös jo olemassa olevia kuntien käytössä olevia malleja, esitteitä ja asiakkaiden kutsukirjeitten malleja hankekuntien työntekijöille samoin kuin tietoa aloituspalaverin ja lastensuojelutarpeen selvittämisen aloitukseen liittyvistä käytännöistä.

8 Keväällä maalis-toukokuussa toteutettiin lastensuojelutarpeen selvitystyötä koskevien toimintakäytäntöjen ja mallien kartoitus Väli-Suomen alueella webropol-kyselynä. Lastensuojelutarpeen selvityksen toimintakäytäntökartoituksen tulokset esitetään loppuvuodesta valmistuvassa pro gradu opinnäytetyössä. Kyselyyn vastasi 17/36 hankealueen yhdyshenkilöä, jotka edustivat 34/59 kunnan mielipidettä toimintakäytäntöjen eri alueista. Meneillään oleva SHL:n uudistus ja sen vaikutukset lastensuojelulakiin sekä lastensuojelutarpeen selvityksen toimintatapoihin on myös pyritty huomioimaan ennakoivasti B-osion työskentelyssä. Lain muutoksen vaikutuksista on annettu toimijoille olemassa olevaa STM:n julkaisemaa informaatiota mahdollisista muutoksista jo ennen lain voimaantuloa. C-moduulin mukaiset kehittämistoimet raportointijakson aikana Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisessä yhdessä peruspalveluiden työntekijöiden kanssa alkoi koko hankealueella keväällä Työpajat ja yhteisten työkäytänteiden monialaisten kehittämistapaamisten sekä työpajojen alkutahdit annettiin kahdessa maakunnallisessa lastensuojelulakikoulutuksessa. Lastensuojelu yli hallintorajojen ja lastensuojelun asiakastietojen luovuttaminen koulutus järjestettiin kaikille hanketoimijoille ja monialaisille yhteistyökumppaneille 5.3. Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Suomenkielisiin ls-lakikoulutuksiin osallistui yhteensä 577 moniammatillista työntekijää. Ruotsinkielisille hanketoimijoille järjestettiin oma koulutus Barnskydd-allas vårt ansvar Vaasassa Ruotsin kieliseen koulutukseen osallistui 130 moniammatillista lastensuojelun yhteistyökumppania. Koulutusten tavoitteena oli tehdä lastensuojelulakia ja lastensuojelulain mukaisia velvollisuuksia tutummaksi lastensuojelun yhteistyökumppaneille eli laajasti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ja lastensuojelussa toimiville ammattilaisille. Väli-Suomen alueella toteutetuista Lastensuojelulaki -koulutuksista pyydettiin osallistujilta palaute ja koostettiin erillinen raportti. Sekä osallistujien määrä että koulutuksista saadut palautteet osoittivat koulutusten tärkeyden ja merkityksen. Osallistujat arvioivat palautteissaan koulutusten olleen hyviä tai erinomaisia. Erityisesti koulutuspäivän alustajana toimineen lastensuojelun lakimies Kati Saastamoisen luento arvioitiin erittäin hyödylliseksi. Koulutuksen merkityksellisyyden ja hyvän palautteen vuoksi järjestetään koulutuksen iltapäivän kestävät alueelliset uusinnat syksyllä marraskuussa erityisesti C-moduuliin sitoutuneiden alueiden lastensuojelun yhteistyötahoille Yhteistyötapaamisia ja työskentelytyöpajoja edelsi Etelä-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen lastensuojelutarpeen selvityksen yhteistyötahoille lähetetty kysely, jolla kartoitettiin lastensuojelun ja eri yhteistyötahojen välistä yhteistyötä lastensuojelutyön prosessin alkuvaiheessa sekä lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen aikana. Etelä-Pohjanmaalla kysely lähetettiin kaikille yhteistyötahoille ja Päijät - Hämeessä keskityttiin varhaiseen yhteistyön vaiheeseen, äitiys- ja lastenneuvolaan sekä varhaiskasvatuksen toimijoihin. Tulokset osoittivat, että yhteistyötapaamisilla ja yhteisellä keskustelulla on tärkeä paikkansa. Vastauksista avautui myös selkeä halu osallistua ja tulla kutsutuksi mukaan yhteiseen työskentelyyn lastensuojelun tarpeen selvitystyöskentelyyn yhteisten lapsiperheiden asioissa. Käynnistyneissä työpajoissa vahvistettiin työskentelyn tavoitteita, sovittiin teemat ja päivämäärät sekä käytiin kunta / yhteistoiminta-alueittainen esittely lastensuojelun rakenteesta ja sisällöstä, pohdittiin mm. monialaista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvityksessä, käytiin lävitse alustavat tulokset yhteistyökyselyistä ja sovittiin yhteistyötapaamisten työskentelystä.

9 Raportointikauden aikana suunniteltiin ja käynnistettiin monenlaisia yhteistyökäytänteitä hankealueella. Käytänteiden kehittäminen jatkui elo-lokakuussa järjestetyissä kehittämistyöpajoissa. Pirkanmaalla käynnistyi lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen. Työn alla on ollut palvelukuvausten teko, aloituspalaverin mallinnus ja lastensuojelutietoisuuden lisääminen päiväkotikäynneille. Avohuollon tukitoimena olevan lapsen tukisuunnitelmalomaketta on kehitetty ja se otetaan käyttöön. Myös lastensuojelun ja perhekeskuksen yhteistyötä on kehitetty. Kokeillaan moniammatillista lastensuojelutarpeen selvitystä, kun asiakas on yhteinen ja on sovittu sähköisen kalenterin käyttöönotosta, sähköposti ja yhteystietolistojen päivityksestä sekä säännöllisistä tiimien tapaamisista. Perheneuvojan ja lastenvalvojan yhteistyön kehittämistyö on myös käynnistynyt ja päällekkäisistä toimintatavoista on koottu tietoa. Perhekeskuksen työntekijän mukaan kutsumista aloituspalavereihin on lisätty ja käynnistetty perustietolomakkeen kehittämistyö. Lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyötapaamiset käynnistettiin ja sovittiin yhteistyöpäivät, joissa jaetaan tietoa lastensuojelusta. Prosessikaaviot on päivitetty ja lapsen kaltoinkohteluepäily tilanteeseen on tehty oma kaavio yhteistyöstä LNP (lapset, nuoret ja perheet) ryhmässä. Eri puolilla hankealuetta on käynnistynyt oppilashuollon ja lastensuojelun välisen tiedonsiirron kehittämistyö. Yhteistyötapaamisia on järjestetty lastensuojelun ja koulukuraattoreiden kesken työparityöskentelyn sopimiseksi lastensuojelutarpeen selvityksessä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa on sovittu yhteisistä kehittämisprosesseista lastensuojelutarpeen selvityksessä. Tässä yhteistyöpinnassa on tutkittu esimerkiksi sitä, miten laajoja terveystarkastuksia voisi hyödyntää lastensuojelutarpeen selvityksessä. Erikoissairaanhoidon lasten- ja nuorten psykiatristen yksiköiden kanssa (Vaasa ja Seinäjoki) on sovittu työparityöskentelystä yhteisten lapsi-asiakkaiden lastensuojelutarpeen selvityksissä. Huoli puheeksi- tietoa on jaettu terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta lastensuojelutarpeen selvitysprosessi alkaisi oikea aikaisesti (ei liian varhain eikä liian myöhään). Kokemukset ja syntyneet yhteistyökäytänteet ovat hyödyttäneet koko hankealueen yhteistyörakenteiden kehittämistyötä. Hankkeesta tiedottaminen ja viestintä raportointikauden aikana LasSe-hankkeen esite valmistui aloitusseminaariin , jonka jälkeen sitä on auliisti jaettu kaikissa tilaisuuksissa. Hankkeen kotisivuilla on esitteen sähköinen versio, jota on ladattu käyttöön kiitettävästi. Etelä-Pohjanmaan alueellisilla lastensuojelupäivillä koko hanketiimi oli esittelemässä hankkeen suunnitelmia ja tavoitteita helmikuussa Projektijohtaja esitteli hanketta toisten Kaste-hankkeiden seurassa Terve-Sos-messuilla Lappeenrannassa toukokuussa 2014 ja projektikoordinaattorit ovat olleet mukana paikallisissa ja maakunnallisissa tapahtumissa kertomassa hankkeesta ja sen toiminnoista. Hankkeen ensimmäinen ajankohtaiskirje, LasSe Uutiset-LasSe Nyheter, ilmestyi toukokuussa Ajankohtaiskirjettä jaettiin sähköisesti laajasti ja sitä on myös kiitettävästi ladattu hankkeen kotisivuilta. LasSe-hankkeen facebook - ja nettisivuilla on tiedotettu tapahtumista ja koulutuksista sekä jaettu valtakunnallisestikin merkittävää uutisointia sekä tutkimuskoosteita lastensuojelun tarpeen ympärille kietoutuvista asiasisällöistä; kansainvälisistä tutkimuskoosteista, lainsäädännön uudistuksista ja esimerkiksi eri lasten suojelua tukevien järjestöjen sekä yhdistysten

10 kirjoituksia. Hankkeen Facebook-sivuilla on tällä hetkellä 215 seuraajaa. Kaikkiin hankkeen koulutuksiin on kutsuttu paikalle myös alueellisia tiedotusvälineiden edustajia, mutta ainoastaan yksi lehtiartikkeli LasSe-hankkeesta on tehty Etelä-Pohjanmaan alueellisten lastensuojelupäivien yhteydessä vuoden alussa. Hankekauden aikana toteutettaviksi suunnitellut esitteet lastensuojelutarpeen selvityksestä lapsille, nuorille ja vanhemmille ovat olleet raportointikaudella Pamela Antilan ja Päivi Kasken vastuulla yhdessä projektijohtajan kanssa.. Lapsille suunnatun esitteen ensimmäinen vedos on valmistunut 10/2014. Kommentointikierroksen jälkeen siitä on tarkoitus tuottaa myös ruotsin- ja englanninkielinen versio. Esitteiden tekijät ovat huomioineet myös mahdolliset lastensuojelulakiin tulevat muutokset ja niiden jatkotyöstäminen odottaa lakiesitysten päätöksiä, ennen lopullista muotoilua. LasSe-hanke on julkaissut raportteja ja yhteenvetoja sekä kootuista kyselyaineistoista koosteita omilla LasSe-aineistosivustolla kuntatoimijoiden käyttöön raportointikaudella seuraavasti: Asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen-seminaari, yhteenveto osallistujien palautteista/kevät 2014 Ls-laki yhteistyökumppaneiden näkökulmasta-yhteenvedot osallistujien palautteista/kevät 2014 Asiakaskysely, raportti/ kevät 2014 Yhteenvetodiat kyselystä ls-tarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille (neuvola, varhaiskasvatus) Päijät-Häme /kevät 2014 Yhteenveto Päijät-Hämeen C-osion moniammatillisista työpajoista, palautteet ja tuloksia/syksy 2014 Päijät-Hämeen moniammatillisissa työpajoissa tuotettu yhteistyömalli/ syksy 2014 Oppilaitosyhteistyö ja raportointisuunnitelman toteutuminen raportointikaudella LasSe-hankkeessa on tehty yhteistyötä raportointikaudella hankealueen ammattikorkeakoulujen (TAMK, HAMK, LAMK ja SEAMK) kanssa. Hankkeessa ovat suorittaneet opintojensa harjoittelujaksoja raportointikaudella seuraavat opiskelijat: Katri Lappalainen, Harjoittelujakso: Hallinnon harjoittelu, sosionomi AMK opinnot Harjoitteluaika: (8vkoa), Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Jonna Närhi Harjoittelujakso: Hallinnon harjoittelu (Toiminnan organisoimisen, johtamisen ja kehittämisen menetelmät), sosionomi AMK opinnot Harjoitteluaika: (9 vkoa), Seinäjoen ammattikorkeakoulu SEAMK Juho Loponen, Harjoittelujakso: Hallinnon harjoittelu, sosionomi AMK opinnot Harjoitteluaika: (4vkoa), Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

11 Heidi Vuorela, Harjoittelujakso: Muutostyön harjoittelujakso, sosionomi AMK opinnot Harjoitteluaika: (8 vkoa) Lahden ammattikorkeakoulu LAMK Hanketoiminnan tasolla on LasSe-hankkeen toimijoiden kanssa suunniteltu ja toteutettu kehittämisprosessi yhteistyönä HAMK sosionomiopiskelijoiden kanssa asiakaslähtöisten perhetyön menetelmien kokoamisesta. Kehittämisprosessi on toteutettu syys-lokakuussa Forssan seudun kuntien kanssa. Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen opiskelijoiden ja opinnäytetöitä ohjaavan opettajan kesken on suunniteltu toiminnallisena opinnäytetyönä tehtävää nuorille suunnattua esitettä lastensuojelutarpeen selvityksestä. Tehtävästä kiinnostui sosionomiopiskelija Tiina Oksala, jonka ohjaustapaamiset käynnistyivät syksyn aikana. Nuorten esite on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Lahtelaisen koululuokan kanssa. Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa on raportointiaikana virinnyt aktiivinen tutkimuskonsultaatio ja opinnäyteyhteistyö. Tampereen yliopiston sosiaali-ja yhteiskuntatieteiden laitoksen tutkijaryhmän tapaamisissa on keskusteltu hankkeen raportointisuunnitelmaan liittyvien aineistojen kyselyistä, niiden oikeellisuudesta ja relevanssista sekä hanketyön mukanaan tuomista haasteista tutkimuksen näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto on aktiivisesti ollut kiinnostunut hankkeen raportointisuunnitelmaan sisältyvistä aihealueista, ja kevään sekä syksyn aikana on käynnistynyt useampia pro gradutasoisia opinnäytetöitä yhteistyössä hankkeen kanssa. Seuraavassa taulukossa on koottuna kaikki meneillään olevat opinnäytetyöt, jotka valmistuvat hankeaikana tuottaen tietoa lastensuojelutarpeen selvityksen eri vaiheista. Raportointisuunnitelman toteutumista ja opinnäytetöiden valmistumista sekä raportointia koordinoi projektikoordinaattori Päivi Kaski yhdessä projektijohtajan kanssa.

12

13 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa yhteistyössä suunniteltu tutkimushanke Lastensuojelun rajapinnoilla, joka Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Lastensuojelun toimeenpanosuunnitelmassakin on mainittu määrättyjen aineistojen tuottamisen osalta Las- Se-hankkeen tehtäväksi, oli pysähdyksissä tutkimuksen toteuttamisesta vastaavan Mikko Orasen siirryttyä toisiin tehtäviin. Raportointikauden lopulla yhteistyö THL:n LasKetuthankkeen (Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämishanke) kanssa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Yhteistutkimuksen uudeksi tutkijaksi on valittu Jyväskylän yliopistosta Johanna Heinämäki, joka aloittaa tehtävässään vuoden 2015 alussa. Työkokoukset ja seminaarit Henkilöstön sovitut yhteiset tapaamiset ovat toteutuneet. Puhelin-, Lync- ja sähköpostiyhteydenpito sekä projektikoordinaattoreiden kesken että projektijohtajan kanssa on tiivistä ja koettu edelleen tärkeäksi yhteisen näkemyksen rakentajaksi. Erityisen hyväksi yhteydeksi on havaittu nk. ACP-nettikokousjärjestelmä, joka mahdollistaa kaikkien jäsenten osallistumisen, yhteisten asiakirjojen ym. muokkaamisen yhteyden aikana sekä luotettavuuden neuvotteluyhteydessä. LasSe-tiimin yhteisiä tapaamisia on ollut raportointikaudella seuraavasti: 7.1., 6.3.(kehittämispäivä), 25.3., 22.4., 27.5., 13.8., 8.9. ja järjestettiin tiimin kevään toiminnan kokoamis ja tulevan hankeajan suunnittelun kehittämispäivät Vaasassa. ACP-sähköistä neuvottelujärjestelmää on keskusteluihin koko tiimin kesken käytetty tapaamisten lisäksi 2.4., 12.5., 26.5, 2.6., ja Lisäksi hanketyöntekijät ovat olleet keskenään yhteyksissä sähköisesti erilaisten suunnittelu- ja pohdinta tehtävien äärellä. Hanketiimi on yhdessä osallistunut THL:n järjestämiin Lastensuojelun oppimisverkoston tapaamisiin Helsingissä raportointiaikana 10.2., 9.4., ja Projektijohtaja on osallistunut Väli-Suomen aluejohtoryhmän kokouksiin 5.2., 22.5., ja ja raportoinut aluejohtoryhmälle hankkeen etenemisestä. Projektijohtaja on osallistunut myös aktiivisesti THL:n ja STM:n sekä Kaste-projektijohtajien yhteiskokouksiin 17.1., 12.3., sekä Projektikoordinaattoreiden henkilökohtaiset ohjauskäynnit ovat toteutuneet 7.2. (Seinäjoki ja Vaasa), 18.2.(Lahti), 13.5.(Seinäjoki), 6.6. (Lahti) sekä (Seinäjoki ja Vaasa). Pirkanmaan-Kanta-Hämeen projektikoordinaattorin kanssa ohjauskeskustelut on käyty useiden muiden tapaamisten yhteydessä.

14 Projektijohtaja edusti ja esitteli LasSe-hanketta Lappeenrannassa olleilla Terve- Sos messuilla yhdessä toisten Väli-Suomen Kaste-hankkeiden kanssa. Koko LasSe-hanketiimi osallistui raportointikaudella Etelä-Pohjanmaan alueellisille lastensuojelupäiville , jossa projektijohtaja esitteli pyydetyssä puheenvuorossa hankkeen sisältöjä ja tavoitteita. Koko tiimi osallistui myös koulutuksellisille Osaamiskeskuspäiville Lappeenrannassa ja Valtakunnallisille Lastensuojelupäiville Hämeenlinnassa Valtakunnallisilla Lastensuojelupäivillä LasSe-hankkeen projektijohtaja piti pyydetyn esityksen hankkeen tuottamista toimintakäytäntöjä koskevasta kyselyaineistosta. Kaksi projektikoordinaattoreista ja projektijohtaja osallistuivat THL:n järjestämiin kokemusasiantuntijatapaamisiin Oulussa, Tampereella (14.1) sekä Mikkelissä (17.2.). Projektikoordinaattorit osallistuivat koko päivän kestävään fasilitointimenetelmien koulutukseen Helsingissä. Koulutuksen järjesti Ideakoski Oy.. Henkilöstö LasSe- hankkeen projektijohtaja ja projektikoordinaattorit aloittivat työskentelynsä hankkeessa omilla alueillaan syksyn 2013 aikana ja ovat jatkaneet työskentelyään suunnitelmien mukaisesti raportointikauden aikana.. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan koordinaattorit Sirpa Tuomela-Jaskari ja Pamela Antila aloittivat työskentelynsä sijoittuen osaamiskeskus SoNet BOTNIAN Seinäjoen ja Vaasan yksiköihin. Päijät-Hämeen projektikoordinaattorina aloitti Päivi Kaski ja hänen toimipisteensä sijaitsee Lahdessa osaamiskeskus VERSOn yhteydessä. Projektijohtaja Tytti Rantanen sekä Kanta-Häme-Pirkanmaan projektikoordinaattori Kirsi Koponen ovat työskennelleet osaamiskeskus Pikassoksen Hämeenlinnan ja Tampereen yksiköissä täysiaikaisesti 1.9. ja alkaen. Osaamiskeskusten työntekijöiden kanssa käydyissä yhteisissä keskusteluissa on linjattu, että LasSe-hanketiimi on hallinnollisesti hajautettu osaamiskeskusten johtajien alaisuuteen ja hankkeen sisällöllisestä johtamisesta vastaa projektijohtaja. Osaamiskeskusten rooliin kuuluu kuitenkin myös projektikoordinaattoreiden tukeminen hankkeen sisällöllisten kehittämistoimien toteuttamisessa. Yhteistyö osaamiskeskusten henkilöstön kanssa on ollut myönteistä ja hanketyötä tukevaa. Hanketiimin kanssa yhteisesti sovitut säännölliset tapaamiset kuukausittain sekä projektijohtajan yksilölliset ohjauskäynnit ovat toteutuneet sovitusti, hyvin ja myönteisessä hengessä..

LasSe ohjausryhmä: Riihimäki: Marjo Lindgren, palvelualuepäällikkö Tampere:

LasSe ohjausryhmä: Riihimäki: Marjo Lindgren, palvelualuepäällikkö Tampere: Hankeaika 1.4.2013 31.10.2015 Hallinnoija: Tampereen kaupunki Hankkeessa mukana:60 kuntaa Kanta-Hämeestä, Pirkanmaalta, Päijät-Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta Väestöpohja n. 1 milj. asukasta

Lisätiedot

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA Sivu 1 / 5 VäliSuomessa 1.4.2013 31.10.2015 LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISUOMESSA Ohjausryhmän 6. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ti 23.9.2014 klo 12.3013.30 Paikka: Tampereen kaupungin

Lisätiedot

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA Sivu 1 / 5 VäliSuomessa 1.4.2013 31.10.2015 LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISUOMESSA Ohjausryhmän 7. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ti 2.12.2014 klo 12.3015.00 Paikka: Tampereen kaupungin

Lisätiedot

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi?

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi? Hankkeen arviointitilaisuuksien toteutus hankitaan ostopalveluna hankkeen tarkennetun toimintasuunnitelman mukaisesti osaamiskeskuksilta (Pikassos, Verso, SoNet Botnia) joista Pikassos kantaa hankkeen

Lisätiedot

Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä Tampere, Projektijohtaja Tytti Rantanen

Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä Tampere, Projektijohtaja Tytti Rantanen Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä Tampere, 17.4.2015 Projektijohtaja Tytti Rantanen 22.4.2015 Miten tavoitteet ovat toteutumassa? I asiakaspalautekysely toteutettu, II sähköinen kysely meneillään parhaillaan

Lisätiedot

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA Sivu 1 / 6 VäliSuomessa 1.4.2013 31.10.2015 LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISUOMESSA Ohjausryhmän 8. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ti 10.2.2015 klo 12.3015.30 Paikka: Tampereen kaupungin

Lisätiedot

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA Sivu 1 / 5 LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISUOMESSA Ohjausryhmän 5. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ma 19.5.2014 klo 12.3015.00 Paikka: Attilan kokoustilat, Luentosali Lesti, Yliopistonkatu

Lisätiedot

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI- SUOMESSA. Ohjausryhmän 11. kokous

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI- SUOMESSA. Ohjausryhmän 11. kokous Sivu 1 / 5 VäliSuomessa 1.4.2013 31.10.2015 LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI SUOMESSA Ohjausryhmän 11. kokous MUISTIO Aika: ti 20.10.2015 klo 12 15 Paikka: Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma Minna Niemi, Pikassos Hankkeessa tuotettavat aineistot: A) kuntien yhteyshenkilöille: lastensuojelutarpeen selvitysten nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa (kevät-syksy

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

LasSe UUTISIA. LasSe. LasSe UUTISKIRJE 1/ SONet BOTNIA VER SO UUTISKIRJE 1/2015

LasSe UUTISIA. LasSe. LasSe UUTISKIRJE 1/ SONet BOTNIA VER SO UUTISKIRJE 1/2015 Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa 1.4.2013 31.10.2015 UUTISIA SONet BOTNIA VER SO www.pikassos.fi/lasse 1 Projektijohtajan terveiset -hankkeen kevät on täyttynyt maakunnallisten

Lisätiedot

Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LAPE-päivät 9.10.2018 TAMPERE Hanna Ruokamo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso PHHYKY TAUST Kuntien yhteinen toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja

Lisätiedot

KASPERI II Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankejohdolta. Ohjausryhmän kokous Seija Junno & Ulriika Kannas-Honkaniemi

KASPERI II Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankejohdolta. Ohjausryhmän kokous Seija Junno & Ulriika Kannas-Honkaniemi KASPERI II 2011-2013 Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 4.12.2012 Seija Junno & Ulriika Kannas-Honkaniemi Projektijohtaja Juha Luomala siirtyi 12.11.2012 alkaen Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Pirkanmaan LAPE. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Pirkanmaalla

Pirkanmaan LAPE. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Pirkanmaalla Pirkanmaan LAPE Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Pirkanmaalla 28.11.2017 Esityslista 30.11.2017 Tervetuloa Terveiset 22.-23.11.2017 Valtakunnallisilta LAPEpäiviltä Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 3/2012 AIKA: 7.9.2012 klo 9.15-12.05 PAIKKA: Kokouskeskus Juvenes, Åkerlundinkatu 1, Kokoustila

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan

Lisätiedot

LasSe - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa. Suunnitelma ajalle 1.4.2013 31.10.2015

LasSe - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa. Suunnitelma ajalle 1.4.2013 31.10.2015 LasSe - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa Suunnitelma ajalle 1.4.2013 31.10.2015 toimitusjohtaja Kristiina Laiho & suunnittelija Minna Niemi Pikassos 17.12.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) ohjausryhmä

Päijät-Hämeen maakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) ohjausryhmä Muistio 20.4.2018 Päijät-Hämeen maakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) ohjausryhmä Aika 20.4.2018 klo 13:00-15:00 Paikka Tietoportti, Saimaankatu 11, 15140 Lahti Jukka Ihalainen, Lahden Ensi-

Lisätiedot

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 29.4.2013 Ajankohtaisia kuulumisia Projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi on

Lisätiedot

Pirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous

Pirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous Pirkanmaan Lapen eteneminen Ohjausryhmän kokous 3.4.2017 1 18.5.2017 Hankkeen etenemisen tilanne Täydennetty ja saatuun valtionavustukseen sopeutettu hankehakemus toimitettu Sosiaali- ja terveysministeriöön

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESTA. Paikalla: Laiho Olli Nurmijärvi puheenjohtaja

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESTA. Paikalla: Laiho Olli Nurmijärvi puheenjohtaja MUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESTA Aika: Maanantai 15.12.2008 klo 12.00-15.30 sekä lounas klo 12 13 Paikka: Ravintola Caliente

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa RAPORTTI. Tytti Rantanen & Juho Loponen

Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa RAPORTTI. Tytti Rantanen & Juho Loponen Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa 1.4.2013 31.10.2015 RAPORTTI Tytti Rantanen & Juho Loponen Asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen-koulutuspäivä ja hankkeen aloitusseminaari 29.1.2014

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen

Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen Päätös 1 (6) Terapiatelakka Oy Valajankatu 5 C 40600 Jyväskylä ASIA Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Terapiatelakka Oy Valajankatu 5 C 40600 Jyväskylä Y-tunnus:

Lisätiedot

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla Pirkanmaan LAPE Pippuri Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE /STM Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla Kehittäjäryhmä 08.05.2018 Asialistalla 1. Ajankohtaiset terveiset

Lisätiedot

LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli- Suomessa-hanke 1.4.2013 31.10.2015.

LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli- Suomessa-hanke 1.4.2013 31.10.2015. LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli- Suomessa-hanke 1.4.2013 31.10.2015. Tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle 1.8.2013 31.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LaSse-LASTENSUOJELUTARPEEN

Lisätiedot

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1 Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖLLISYYSTILANTEESTA

HÄMEEN TYÖLLISYYSTILANTEESTA HÄMEEN TYÖLLISYYSTILANTEESTA HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS 31.3.2016 Sanna Paakkunainen / Hämeen ELY-keskus Häme 2015 ka. 25 203 (osuus 7,2 %) Häme 2014 ka. 23 796 2 Häme 2015 ka.

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta

YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta Keskiviikko 21.2 2018 Klo 12-15.30 Wanha Herra, Metelinmäen kabinetti Lahti Osallistujat Asikkala: Matti Kettunen Hartola: Johanna Huttunen Hollola: Antti Anttonen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Valtionavustukset lasten ja nuorten toimintaan

Valtionavustukset lasten ja nuorten toimintaan 9.5.2019 Valtionavustukset lasten ja nuorten toimintaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt valtionavustusta kaikkiaan noin 8 miljoonaa lasten ja nuorten toimintaan. Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Osahankekatsaus Pikassos. Projektiryhmä

Osahankekatsaus Pikassos. Projektiryhmä Osahankekatsaus Pikassos Projektiryhmä 24.1.2018 28.6.2018 PRO SOS -hanke ESR-rahoitus toimintalinja 5 Toiminta-aika 1.8.2016-31.12.2018 Hallinnoijana Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja koordinoijana SONet

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke

Lisätiedot

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 4/2012 AIKA: 4.12.2012 klo 12.30-14.40 PAIKKA: Pikassos Oy:n Tampereen toimisto, Åkerlundinkatu

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä lokakuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä lokakuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä lokakuussa 2015 Päivitetty 24.11.2015/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2010 2015

Lisätiedot

SyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke

SyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke SyTy -kokonaisuus Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke 16.4.2019 SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Koordinaattorit THL/SyTytiimi Työpajat Projektiryhmät

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu 2017 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 25.7.2017/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2012 2017 30

Lisätiedot

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo Puheenjohtajina erityissuunnittelija Seija Junno & kehittämispäällikkö Mervi Janhunen Sekä dialogisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 2/2012 AIKA: 6.6.2012 klo 9.00-11.30 PAIKKA: Pikassos Oy:n Tampereen toimisto, Åkerlundinkatu

Lisätiedot

Asialista/ Pöytäkirja. Hotelli/Ravintola Alma, Näyttämökabinetti. Pykälä Asia Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokousmuistio 10.5.

Asialista/ Pöytäkirja. Hotelli/Ravintola Alma, Näyttämökabinetti. Pykälä Asia Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokousmuistio 10.5. Asialista/ Pöytäkirja Nro 4/2016 1 Kokoustiedot Kokousaika kello 08.30 Kokouspaikka Hotelli/Ravintola Alma, Näyttämökabinetti Käsitellyt asiat Pykälä Asia 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokousmuistio 10.5.2016

Lisätiedot

Lape-hankkeen tulokset

Lape-hankkeen tulokset Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto 1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu 2017 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 21.11.2017/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2012

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu 2017 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 24.10.2017/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2012

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pro SOS hanke Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimintalinja (TL) 5 : sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta hanke Myös kuntaliitto ja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 30.6.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Osahankekatsaus Pikassos -alue. Projektiryhmä

Osahankekatsaus Pikassos -alue. Projektiryhmä Osahankekatsaus Pikassos -alue Projektiryhmä 30.5.2018 Sirpa Karjalainen PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke ESR-rahoitus, toiminta-aika 1.8.2016-31.12.2018 Hallinnoijana Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa 2015 Päivitetty 27.01.2016/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2010 2015

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 27.01.2016/Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu 2016 Päivitetty 22.11.2016/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 2 Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi Mikä ihmeen perhekeskus? Perhekeskustoimintamalli tutuksi työntekijöille Merja Jumpponen, terveydenhoitaja, pääkäyttäjä ODA-hanke OMAOLO

Lisätiedot

LIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy

LIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy 1 LIITE 1: Omistajat Yhteishankintayksikön kilpailuttamia sopimuksia voivat hyödyntää KuntaPro Oy:n ja sen tytäryhteisöjen lisäksi kaikki KuntaPro Oy:n omistajayhteisöt ja niiden omistajayhteisöt. SITOVASTI

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu 2017

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu 2017 Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Päivitetty 29.3./Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden

Lisätiedot

PROJEKTIKOORDINAATTORI TYTTI RANTANEN. KUULAS-hanke, Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut

PROJEKTIKOORDINAATTORI TYTTI RANTANEN. KUULAS-hanke, Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut PROJEKTIKOORDINAATTORI TYTTI RANTANEN KLA-hanke, Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut 1.11.2011 31.10.2013 KATE II-hanke, Riihimäki Väli-uomen KAPERI II Kanta-Hämeen maakunta hankealueena

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 26.1.2017/Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Varhaiskasvatus lapsen hyvinvoinnin tukena - kehittämistyöryhmä. Susanna Raivio ja Maria Antikainen

Varhaiskasvatus lapsen hyvinvoinnin tukena - kehittämistyöryhmä. Susanna Raivio ja Maria Antikainen Varhaiskasvatus lapsen hyvinvoinnin tukena - kehittämistyöryhmä 1 Susanna Raivio ja Maria Antikainen Kehittämisryhmän koostumus Ryhmän koordinaattorit Maria Antikainen ja Susanna Raivio Jäsenkunnat: Kangasala,

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa 2015 Päivitetty 25.08.2015/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2010 2015

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu 2017

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu 2017 Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu Päivitetty 21.2./Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 1/2013 AIKA: 4.2.2013 klo 10.00 13.30 PAIKKA: Pikassos Oy:n Tampereen toimisto, Åkerlundinkatu

Lisätiedot

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa LAPE- päivät 30.5.2017 Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten

Lisätiedot

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Marianne Kuorelahti 5.10.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Mukana seitsemän osaamiskeskusta, 95 kuntaa, Suomen kuntaliitto ja Jyväskylän yliopisto/kokkolan

Lisätiedot

PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN JOHTORYHMÄ (päivitetty )

PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN JOHTORYHMÄ (päivitetty ) PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN JOHTORYHMÄ (päivitetty 24.2.2017) Tanja, peruspalvelujohtaja, pj Eija Ala-Toppari-, Lape muutosagentti Päivi Hentilä, terveyskeskuslääkäri Harri Jokiranta, projektinjohtaja

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Päivitetty 26.9./Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme elokuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme elokuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme elokuu 2017 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 26.9.2017/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2012 2017

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme heinäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme heinäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme heinäkuu 2017 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 22.8.2017/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2012

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Päivitetty 25.7./Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Kesäkuu 2017 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 25.7.2017 / Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.1.

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.1. Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa 2014 Päivitetty 20.1.2015/SariTeimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 20.12./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä kesäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä kesäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä kesäkuussa 2015 Päivitetty 21.07.2015/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2010 2015

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu Päivitetty 24.5./Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

KASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu

KASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu KASTE-katsaus 2012-2015 Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu 16.4.2015 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus

Lisätiedot

1. PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA PIRKANMAA Suomenkielinen koulutoimi. Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018

1. PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA PIRKANMAA Suomenkielinen koulutoimi. Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018 1. PERUSJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA 2018-2019 Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018 PIRKANMAA Akaa 9.8. 15. - 19.10. 22.12. - 6.1. 25.2. - 1.3. Hämeenkyrö 9.8. 15. - 19.10. 22.12.

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa maaliskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa maaliskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa maaliskuu Päivitetty 27.4./Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot