MITÄ ALKUVAIHEEN TYÖSKENTELYSTÄ OPITTIIN LASSE-HANKKEESSA?

Transkriptio

1 MITÄ ALKUVAIHEEN TYÖSKENTELYSTÄ OPITTIIN LASSE-HANKKEESSA? 1. Hankkeesta lyhyesti 2. Asiakasosallisuuden kehittämisen monet muodot LasSe-hankkeessa 3. Asiakasosallisuus ja siihen liittyvät käytännöt tutkimus- ja selvitystyön kohteena keskeiset tulokset

2 tkimus- ja kehittämisseminaari , Tampere

3

4 2. ASIAKASOSALLISUUDEN KEHITTÄMISEN MONET MUODOT LASSE-HANKKEESSA Asiakaskahvilat Nuorten ryhmä Nuoret mukana esitteiden teossa Asiakaspalautekyselyt Bikva Osallistava dokumentaatiopilotti Koulutukset Työpajat Kokemusasiantuntijat mukana koulutuksissa Asiakkaiden kokemukset ja osallisuus tutkimus- ja selvitystyön kohteena

5 3. ASIAKASOSALLISUUS JA SIIHEN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT TUTKIMUS- JA SELVITYSTYÖN KOHTEENA KESKEISIÄ TULOKSIA Asiakkaiden kokemukset ja osallisuus tutkimus- ja selvitystyön kohteena LasSe-hankkeessa kerätyistä aineistoista tai muuten tiiviissä yhteistyössä osallisuus -teemaan liittyen: Hankkeessa tehdyt asiakaspalautekyselyt v ja 2015 (2014: 90 vastausta, joista vuotiailta 18; 2015: 18 vastausta, joista 2 alle 18 v.) Heli Kosola (2015) Lastensuojelutarpeen selvityksen toimintakäytännöt kunnissa. Selvitys Väli-Suomen käytännöistä. Sosiaalityön pro gradu-tukielma, Jyväskylän yliopisto. Minna Lehtoranta (2015) Lastensuojeluilmoitusten käsittely ja merkityksellistäminen lastensuojelun työntekijöiden tiimikokouksissa. Sosiaalityön pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto Lisäksi: Saila Herrala-Tuunainen (2014) Lapsen osallisuus toistuvissa lastensuojelutarpeen selvityksissä. Sosiaalityön pro gradu tutkielma, Jyväskylän yliopisto

6 Asiakaspalautekysely 1: Suurin osa koki, että selvitykseen käytettiin sopivan paljon aikaa (14 nuorta, 63 aikuista) Suurin osa oli tietoinen siitä, mitä selvityksen jälkeen tapahtuu (vain 5 ilmoitti ettei tiedä, näistä nuoria oli 3) Suurin osa koki saaneensa osallistua ja vaikuttaa selvityksen tekoon riittävästi Yleisarvosanat selvitysprosessista pääosin myönteisiä Arvioiden perusteluissa korostui kohtaaminen työntekijän kanssa: tyytyväisyyttä selitti työntekijöiden ammattitaito, ihmisläheisyys, kunnioittava asenne ja kaikkien perheenjäsenten tarpeiden huomioiminen Kielteiset kokemukset liittyivät tuntemuksiin syyllistämisestä, jopa uhkailusta, liialliseen ongelmakeskeisyyteen ja työntekijän vaihtumiseen kesken prosessin Asiakaspalautekysely 2: (toteutettiin sähköisenä) Kaikkia lapsia oli tavattu joko yksin tai yhdessä vanhemman kanssa Usea vanhempi ja molemmat nuoret toivoivat saavan läheisensä tai tukihenkilön mukaan tapaamiseen (yksi vanhempi ei olisi halunnut entisen puolison läsnäoloa) Tapaamisia pidettiin tärkeinä, mutta kuulluksi tulemisen ja huolen vähentymisen suhteen noin puolella vastaajista kielteisiä arvioita Kielteisen kokemuksen taustalla: ilmoitus tulkittiin kiusanteoksi,ei saatu toivottua apua, monisairaan lapsen tilannetta ei ymmärretty riittävästi tai omat näkemykset

7 Heli Kosola (2015) 17 lastensuojelun yhdyshenkilöä vastaajina toimintakäytäntöjä koskevaan kyselyyn (vastaukset loivat kuvaa selvitystyöskentelystä 39 Väli-Suomen kunnassa) Asiakkaiden osallisuuteen liittyvät käytännöt vaihtelivat paljon eri paikkakunnilla Alle puolet lapsista ja nuorista kutsutaan tapaamiseen omalla kirjeellä -selvitysprosessin päättyessä yhteenveto käsitellään perheenjäsenten ollessa läsnä n. 60 % osalta asiakkaista Sosiaalityöntekijä tapaa lasta tai nuorta ilman vanhemman läsnäoloa tyypillisesti noin puolessa asiakastapauksia Kaikki 17 vastaajaa löysivät perusteluja lapsen henkilökohtaiselle tapaamiselle vastaamalla avoimeen kysymykseen Perusteluina mainittiin useimmiten lapsen oikeus tulla tavatuksi, lapsen kuuleminen ja että tapaaminen kuuluu työprosessiin 6 vastaaja perusteli sillä, että lapsi uskaltaa puhua vapaammin tai että vanhemmat eivät pääse vaikuttamaan lapsen mielipiteeseen Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että heillä on käytössään lapsen kanssa työskentelyyn kehitettyjä menetelmiä ja välineitä

8 Saila Herrala-Tuunainen (2014) Tutkimusaineistona selvitysyhteenvetoasiakirjat 10 lapsesta, joista tehty kahdesta neljään lastensuojelutarpeen selvitystä vuosina Kahta lasta ei oltu tavattu lainkaan heille molemmille tehtyjen kahden selvityksen aikana (vain prosessiosallisuus osin toteutunut, sillä lapsen asioista oli puhuttu vanhempien ja muiden tahojen kanssa) Kahta lasta oli tavattu kaikissa lastensuojelun tarpeen selvitysprosesseissa. Näistä toiselle lapselle selvityksiä oli tehty 4 kpl, toiselle 2 kpl (vuosina ) (sekä prosessi- että kohtaamisosallisuus toteutunut) Viiden lapsen kohdalla oli lastensuojeluilmoituksissa huolta samoista asioista kaikissa toistuneissa selvityksissä. Näistä kolmen lapsen asiakkuus jatkui viimeisimmän selvityksen jälkeen

9 Saila Herrala-Tuunainen (2014) jatkuu Kaikkiaan neljän lapsen asiakkuus jatkui viimeisimmän selvityksen jälkeen Aineistosta oli havaittavissa, ettei aikaisemmin tehtyjä selvityksiä tai aikaisempaa lastensuojelun asiakkuutta oltu otettu yhteenvedoissa esiin juuri lainkaan (ainoastaan maininta siitä, onko aikaisempia selvityksiä tai asiakkuutta) Monessakaan tutkituista yhteenvedoista ei oltu selvitetty lapsen mielipidettä, vaikka lasta olisikin tavattu henkilökohtaisesti. Useassa todettiin, että mielipidettä ei ollut selvitetty lapsen iän ja kehitystason vuoksi Joistakin yhteenvedoista ilmeni, että lapsen mielipidettä oli selvitetty Tutkielman tekijä pohtii syyksi edellä mainittuihin, että lapsi ei ole ollut halukas tapaamaan työntekijää tai keskustelemaan hänen kanssaan ja että työntekijöillä on erilaisia työskentelytapoja

10 YHTEENVETONA Tärkeää lapsen ja vanhemman mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä otetaan mukaan selvittämiseen, erossa olevien vanhempien tapaaminen tarvittaessa erikseen Prosessiosallisuus toteutuu paremmin (lapsen näkökulma pidetään mukana suunnitelmallisesti, lapsesta puhutaan, lapsesta ja lapselle välitetään tietoa, luodaan tiloja ja tilanteita osallistumiseen) Kohtaamisosallisuus näyttäytyy vähäisempänä (vuorovaikutus, dialogisuus, suhteen muodostuminen, yhteisen ajan vaatimus): esteenä työskentelytottumukset, resurssipula, työn hallinnollisten tehtävien painotukset ja kuormittavuus Työntekijät toivoneet lisää osaamista eri ikäisen lapsen kohtaamiseen, kehityksellisiin poikkeavuuksiin, vanhempien kehityksellisten ja mielenterveydellisten ongelmien kohtaamiseen, vuorovaikutuksen ja yhteistyöhalukkuuden suhteen haasteellisten nuorten ja aikuisten kohtaamiseen sekä vieraista kulttuureista tulevien perheiden kohtaamiseen

11 MITKÄ TEKIJÄT MÄÄRITTÄVÄT LAADUKKAAN LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITTÄMISEN? Perhettä ja lasta kohdataan kunnioittavasti ja arvostavasti Lasta tavataan, häntä kuullaan yksin - lapsen näkökulma on tiedossa Huolenaiheet sanotaan ääneen, ymmärrettävällä kielellä Joustaa ajallisesti ja määrällisesti, sekä perheen tarpeiden mukaan. Tarkoittaa kattavan kokonaistilanteen saamista lapsen yksittäisestä tilanteesta ilmoituksen syyn sijana. Tehdään huolen mukaan, eikä se ole yli eikä alimitoitettu. Riittävän monipuolinen ja laaja Tehdään lain puitteissa: se on suunnitelmallinen, määräajassa tehty. Tapaamiset on teemoiteltu, selvityksessä tehdään parityötä ja kalenterointi kunnossa -riittävä ajan käyttö On strukturoitu -työntekijät itse ja perhe tietävät, miten työskennellään Perheen motivointi ja osallisuuden toteutuminen olennaista: saadaan kaikkien ääni kuuluviin Perheen verkosto ja voimavarat kartoitetaan hyvin Lapsen tarpeet ovat selvillä ja niihin vastataan Tehdään yhteenveto, joka käydään läpi perheen kanssa Hyvä yhteenveto on perusta suunnitelmalle, josta on hyvä jatkaa työskentelyä (LasSe-hankkeen toimijoiden näkemyksiä, )

12 LasSe-HANKKEEN KÄYTÄNNÖISTÄ NOUSSEET LAADUKKAAN LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITTÄMISEN EDELLYTYKSET Lasten ja vanhempien aito kohtaaminen ja kuunteleminen on lastensuojelutarpeen selvittämistyöskentelyn keskeisin lähtökohta. 2. Lapset ja vanhemmat osallistetaan omaan selvitystyöskentelyynsä paitsi kohtaamalla ja kuuntelemalla myös dokumentoimalla avoimesti, yhdessä työskentelyn kulkua. Tavoitteena on reaaliaikainen, avoin ja läpinäkyvä työskentelyn dokumentointi. 3. Lapsen ja perheen vahvuudet ja muutostarpeet arvioidaan yhdessä keskustellen heidän kanssaan. Lasta tavataan kahden kesken ja hänen näkökulmaansa ja tarpeitaan kuunnellaan.

13 Yhteistyökumppaneiden yhteydenottokynnystä lastensuojeluun madalletaan ja rohkaistaan heitä konsultoimaan lapsen ja perheen asioissa mahdollisimman aikaisessa huolen vaiheessa. 5. Lasten ja perheiden arkea lähellä olevat peruspalveluiden yhteistyökumppanit pyydetään mukaan selvitystyöskentelyyn perheiden suostumuksella ja heidän asiantuntemustaan hyödynnetään arvioinnissa. Perheeltä ja lapselta tiedustellaan, haluaisivatko he tapaamisiin mukaan myös läheisiään. 6. Lastensuojelutarpeen selvittäminen tehdään lain puitteissa, se on suunnitelmallinen ja määräajassa tehty. Tapaamiset on teemoiteltu, selvittäminen tehdään vähintäänkin parityönä ja siihen on käytettävissä riittävästi aikaa.

14 Ilmoittajatahot pyydetään mukaan lastensuojelutarpeen selvittämisen aloitustapaamiseen. Yhteenvetotapaamiseen kutsutaan mukaan myös lapsen näkökulmasta keskeisin, sovitun jatkotyöskentelyn aloittava yhteistyön tekijä. 8. Lastensuojelutarpeen selvittämisestä tehdään yhteenveto, johon on kirjattu jokaisen selvittämisprosessiin osallistuneen näkökulma ja sosiaalityön ammattilaisen arvio lastensuojelun tarpeesta.

15 Lastensuojelutarpeen selvittämisen kestävän kehittämisen elementtejä ovat työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden hyvä sitoutuminen sekä innostuminen ja esimiesten aktivoituminen mukaan kehittämisprosessiin. Kehittämiseen pätevät lähes samat periaatteet kuin mihin tahansa ihmissuhdetyöhön. Kehittäminen on ihmisten yhteistä työtä, jota tehdään suhteissa ja usein keskeisesti juuri niiden varassa. LasSe hankkeessa kestäviä tuloksia tuottivat/tukivat hyvin rajatut ja fokusoidut tavoitteet, kohtaava kehittämistyöote, kokeneet kehittäjät ja sitoutuneet yhteistyöverkostot. Prosessikehittämisen periaatteita soveltavat fasilitointi -työpajat ja avoin, osallistava dokumentointi tukivat kehittämistyön etenemistä. Lasten, nuorten ja perheiden katkeamattomien, asiakaslähtöisten palveluketjujen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio (SOTE) edellyttää myös kasvatus- ja opetuspalveluiden liittämistä osaksi niiden suunnittelua ja kehittämistyötä (SOTEKO). Suunnittelu- ja kehittämistyö on tehtävä yhdessä tähdäten systeemi- eli rakennetasoisiin integroituneisiin muutoksiin palveluketjuissa