Immigratum-projektin rekrytointija kotouttamismallit
|
|
- Kirsi Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2011 Immigratum-projektin rekrytointija kotouttamismallit IMMIGRATUM-PROJEKTI Teija Kuukka Kuukka Teija Immigratum
2 Immigratum työperusteisen maahanmuuton kehittäminen -projekti on Sastamalan koulutuskuntayhtymän (SASKY) hallinnoima, Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) toteuttama ja pääosin ESR-rahoitteinen. Rahoittajina toimivat Pirkanmaan ELY-keskus, Ylä-Pirkanmaan kunnista Mänttä-Vilppula (Mäntän kaupunki ja Vilppulan kunta yhdistyivät Mänttä- Vilppulan kaupungiksi), Virrat ja Ruovesi sekä yksityiset yritykset. Luoteis-Pirkanmaan (Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Kihniö) osahankkeen toteutuksesta vastaa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (LPKKY). Projektin yhtenä tavoitteena on, että työvoimapulasta kärsivät yritykset, erityisesti metallialan yritykset, saavat paikattua työvoimapulaansa ulkomailta rekrytoiduilla työntekijöillä. Ammattitaitoisen työvoiman lisäämisellä parannetaan yritysten mahdollisuuksia jatkaa kilpailukykyistä toimintaa Suomessa. Rekrytoidut työntekijät perheineen saadaan sopeutettua ja kotoutettua suomalaiseen yhteiskuntaan ja syrjäytymisen uhka on pieni. Lisäksi projekti pyrkii parantamaan yleisiä maahanmuuttajien vastaanottovalmiuksia kunnissa. Projektin kohderyhmänä ovat työperusteiset maahanmuuttajat perheineen, ulkomaisia työntekijöitä rekrytoivat yritykset, kunnat ja muut viranomaistahot. Työperusteinen maahanmuuttaja on henkilö, jonka pääasiallinen syy muuttaa Suomeen liittyy työhön. Työperusteiset maahanmuuttajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: vuokratyövoimaa, joka tulee Suomeen määräaikaiseen työhön suomalaisen henkilöstövuokrausyrityksen kautta työvoimaa, jota suomalainen työnantaja palkkaa suoraan (ilman välittäjiä) määräaikaiseen työsuhteeseen työvoimaa, jota suomalainen työnantaja palkkaa suoraan (ilman välittäjiä) toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. (POINTTI 2010) Tämän julkaisun tavoitteena on kuvata Immigratum-projektin toiminta-aikana ( ) kehitettyjä ja toteutettuja ulkomaisen työvoiman rekrytointimalleja. (Osa malleista on kehitetty Immigratumia edeltäneen Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet - projektin ( ) aikana ja niitä on edelleen kehitetty Immigratum-projektissa.) Immigratum-projektin avulla on autettu yrityksiä rekrytoimaan toiminta-alueelleen työvoimaa muun muassa Kiinasta ja Venäjältä. Sen avulla on tuotettu myös kotouttamispalveluita työperusteisille maahanmuuttajille ja heidän perheilleen. Projektiin on sisältynyt rekrytointimatkoja ulkomaille ja maahanmuuttokoordinaattoreiden toteuttamien kotouttamistoimenpiteiden järjestämistä Suomessa. Julkaisussa kuvataan kolmen pirkanmaalaisen alueen (Mänttä-Vilppula, Virrat ja Parkano) toimintatavat. 1
3 SISÄLTÖ 1 TAUSTAA 3 Mänttä Virrat Parkano 2 REKRYTOINTI ULKOMAILTA 6 Opas yrittäjälle 3 MÄNTÄN MALLI 9 4 REKRYTOINTIPROSESSI KIINASSA markkinointi ja tiedotus koneistajien ja hitsaajien testaus ja raportointi työntekijävalinnat ongelmat prosessissa Suomeen saapuminen perehdytyskoulutus 5 VIRTAIN MALLI REKRYTOINTIPROSESSI VENÄJÄLLÄ...16 markkinointi ja tiedotus rekrytointitilaisuus työntekijävalinnat Suomeen saapuminen 7 PARKANON MALLI REKRYTOINTIPROSESSI HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYSTEN KAUTTA MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORIPALVELUT JOHTOPÄÄTÖKSET 22 LIITTEET LÄHTEET 2
4 1 TAUSTAA Mänttä Mäntässä rekrytointiprosessi sai alkunsa yrittäjien kokemasta työvoimapulasta. Ammattitaitoisia metallimiehiä ei löytynyt alueelta tarpeeksi ja osaavan työvoiman puute nähtiin yritysten kasvun esteenä. Yritykset osallistuivat yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien kanssa erilaisiin hankkeisiin saadakseen lisää osaavaa työvoimaa, mutta nämä toimet eivät olleet kuitenkaan riittäviä. Yrittäjät olivat valitelleet tilannetta myös Mänttä-Vilppula - seudun kuntien omistamalle kehitysyhtiölle, MW-Kehitys Oy:lle, ja kertoneet ongelmista työvoiman saamisessa. MW-Kehitys Oy:n tavoitteena oli kehittää seudun elinkeinoelämää ja toimitusjohtaja laittoikin ns. kiinaprojektin pystyyn vastauksena alueen yritysten työvoimapulaan. Samaan aikaan Mäntässä sovittiin, että kaupunki ryhtyy panostamaan enemmän pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, sillä aiemmin siihen ei ollut kiinnitetty juurikaan huomiota. Kaupungin työllistämisosuus nousi korkealle, ja kaupunki on jatkossakin pyrkinyt siihen, että työllistettyjen määrä on suhteellisen iso. Tällä pyrittiin siihen, että suomalainen työvoima on tehokkaasti käytössä. Ulkomaisia rekrytointeja mietittäessä käytiin Ay-liikkeen kanssa keskusteluja siitä, mikä tilanne työmarkkinoilla oli. Kerrottiin, että Mäntän kaupunki panostaa siihen, että suomalaisille yritetään löytää mahdollisimman tehokkaasti töitä. Keskustelua käytiin myös negatiivisesta väestönkehityksestä, joka aiheuttaa sen, että suomalaista työvoimaa ei ole kohta saatavilla kaikille aloille. Ay-puolikin suhtautui positiivisesti ajatukseen ulkomaisista rekrytoinneista, samoin Mäntän kaupunki. MW-Kehitys Oy oli jo aiemmin tehnyt yhteistyötä Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) ja FutuVision Eu-Sino Oy:n kanssa kiinalaisnuorille järjestetyn koulutuksen kautta. Koska hyvät suhteet Kiinan olivat jo olemassa, MW-Kehitys Oy, MSKK:n ja FutuVision Eu-Sino Oy päättivät suunnata myös rekrytointitoimia Kiinaan. Ensimmäinen rekrytointimatka Kiinaan tehtiin vuonna 2006 ja mukana matkalla olivat työvoimahallinnon, MW-Kehitys Oy:n ja FutuVision Eu-Sino Oy:n edustajat, Mäntän, Vilppulan ja Keuruun alueen yrittäjiä sekä MSKK:n kansainvälisen koulutuksen suunnittelija ja metallipuolen opettaja. Onnistuneen rekrytointimatkan tuloksena 10 kiinalaista metallimiestä sai työpaikan Suomesta. Mäntän seudun koulutuskeskus teki projektihakemuksen Pirkanmaan TE-keskukseen ( nyk. ELYkeskus), ja sai rahoituksen Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin ajalle ESR-rahoituksen (Euroopan sosiaalirahasto) lisäksi projektia rahoitettiin kuntarahalla ja yksityisellä rahoituksella. Projektiin palkattiin kolme maahanmuuttokoordinaattoria hoitamaan työperusteisten maahanmuuttajien ja heidän perheenjäseniensä kotouttamiseen ja sopeuttamiseen liittyviä asioita. Lisäksi palkattiin projektikoordinaattori hoitamaan projektin hallinnointia. Vuoden kuluttua projektille haettiin jatkoa, ja Pirkanmaan ELY-keskus ( ent. TE-keskus) hyväksyi kolme ja puolivuotisen Immigratum-projektin ajalle
5 Rahoitus hoidettiin samalla tavalla kuin edeltäneessä projektissa. Henkilömäärä kasvoi projektipäällikön rekrytoinnin myötä viiteen. Virrat Virroilla rekrytointiprosessi alkoi samasta syystä kuin Mäntässä eli työvoimapulasta. Virroilla toimiva yritys aikoi tehdä suuria investointeja ja se tarvitsi lisää työntekijöitä. Yrityksellä oli hankaluuksia löytää työvoimaa jopa sen hetkiseen tuotantoon, saati uuden investoinnin kautta saavutettaviin työpaikkoihin. Yritys oli miettinyt jopa ulkomaille sijoittautumista työvoiman saatavuuden takia. Työvoimatoimistolla (nyk. TE-toimisto) oli aktiivinen rooli Virroillakin, työvoimatoimiston johtaja painotti rekrytointiprosessiin mukaan lähteville kunnille ja yrityksille, että jokaisen pitää ensin hoitaa kotipesä kuntoon. Kuntien kohdalla tämä tarkoitti työllistämisasioita, yritysten taas piti saada tarvittaessa imagonsa kuntoon. Työvoimatoimistosta tuli selkeä viesti, että yritysten on turha lähteä ulkomaisiin rekrytointeihin, mikäli yrityksen imago on Suomessa heikko ja kotimaista työvoimaa ei ole sen takia tarjolla. Erään yrityksen kanssa työvoimatoimisto teki osaavan työvoiman saannin turvaamissuunnitelman, eli ns. action-planin, jossa yhtenä kohtana oli yrityksen huolehtiminen omasta työnantajakuvasta. Yritys teki kartoituksen siitä, millaisena työnantajana työntekijät kokivat yrityksen. Kartoituksen perusteella yritys ryhtyi toimenpiteisiin parantaakseen omaa työnantajakuvaa ja onnistuikin siinä hyvin. Myös työvoimatoimiston koulutus- ja aktivointiryhmät kävivät yrityksessä tutustumassa, ja tämän jälkeen suunnattiin katseet myös ulkomaisen työvoiman käyttöön. Venäläistaustaiset työntekijät valikoituivat Virroille siten, että kaupungilla oli olemassa suhteet työministeriössä työskentelevään Irma Heikkilä-Paukkoseen. Hänen kanssaan oli keskusteltu jo aiemmin siitä, kuinka inkerinsuomalaisten paluumuuttajien Suomeen siirtymistä voitaisiin edistää. Virtain kaupunki otti yhteyttä Heikkilä-Paukkoseen, ja hänen avustuksella järjestettiin matka Pietariin. Matkalle lähtivät Virtain edustajina Virtain työvoimatoimiston johtaja ja kaupunginjohtaja. Vaikka matkan päätavoitteena ei ollut rekrytointi, saapui Virroille matkan jälkeen muutama perhe paluumuuttajan statuksella. Matkalla luotiin kontaktit Karjalan suomalaisten Inkeriliittoon, konsulaattiin ja inkerinsuomalaisiin henkilöihin. Matkan jälkeen kaupunginjohtaja vei asiaa eteenpäin Virroilla. Tavoitteeksi asetettiin 50 inkerinsuomalaisen paluumuuttajan rekrytoiminen virtolaisiin yrityksiin seuraavan vuoden aikana sekä maahanmuuttokoordinaattorin palkkaaminen toukokuusta 2006 alkaen hoitamaan maahanmuuttajiin liittyviä asioita. 4
6 Virroilla koulu- ja sosiaalitoimi olivat ensiksi varauksellisia asian suhteen, koska maahanmuuttotoiminta tulisi teettämään heille lisää työtä. Kaupungintalolla järjestettiin tapaaminen, johon osallistuivat kaupunginjohtaja, sosiaalitoimen, koulujen, työvoimatoimiston, Kelan ja terveyskeskuksen edustajat, Pirkanmaan TE-keskuksen edustaja ja Virtain maahanmuuttokoordinaattori. TE-keskuksen edustaja kertoi tarkempia tietoja muun muassa inkerinsuomalaisista paluumuuttajista, laskennallisista korvauksista, siitä että paluumuuttajat eivät tarvitse erikseen työlupia. Kaupungin johto osoitti koulu- ja sosiaalitoimelle lisää resursseja työhön, joten lopulta sekä opettajakunta että sosiaalitoimi olivat avoimin mielin mukana toiminnassa. Työvoimatoimiston johtaja järjesti myös toimistonsa henkilökunnalle tutustumismatkan Pietariin. Näin henkilöstö saatiin sitoutettua inkerinsuomalaisten maahanmuuttoon ja samalla he näkivät, minkälaisista oloista ihmiset saapuvat ja millaisia yhteistyökumppaneita työvoimatoimistolla Venäjällä on. Matkalle osallistui myös Virtain maahanmuuttokoordinaattori. Tämän tutustumiskäynnin jälkeen järjestettiin ensimmäinen varsinainen rekrytointimatka Venäjälle. Matkalla oli mukana myös suomalaisia yrittäjiä. Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto järjesti paluumuuttojonossa oleville henkilöille suomen kielen opetusta, ja tämä oli se ryhmä jota lähestyttiin. Informaatio- ja rekrytointitilaisuudessa oli kuitenkin paikalla satoja ihmisiä, ei ainoastaan paluumuuttajastatuksen omaavia, vaan muitakin, jotka olivat halukkaita työskentelemään Suomessa. Yrittäjät pääsivät solmimaan suhteita inkerinsuomalaisiin ja haastattelemaan henkilöitä jotka olivat innokkaita muuttamaan töihin Suomeen. Työministeriö lähetti kesällä 2007 kyselyn kaikille paluumuuttojonossa oleville inkeriläisille kartoittaakseen inkeriläisten ammatit ja halukkuuden muuttaa Suomeen. Kyselyyn vastasi 2300 inkeriläistä, ja heistä valtaosa oli halukkaita tulemaan töihin Suomeen. Rekrytointitilaisuuksien tuloksena monta kymmentä henkilöä muutti Virtain alueelle sekä työnteon perusteella että paluumuuttajan tunnuksella. Osa työperusteisista inkerinsuomalaisista vaihtoi tunnuksensa paluumuuttajaksi Suomeen muutettuaan. Virtain kaupungin maahanmuuttokoordinaattori siirtyi Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin työntekijäksi keväällä 2007 ja jatkoi maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviä myös Immigratum-projektissa ajalla Toukokuusta 2007 alkaen Virtain maahanmuuttokoordinaattori toimi Virrat-Ruovesi-Mänttä-Vilppula alueella. Virtain kaupunki osallistui projektien rahoitukseen kuntarahoitusosuudella ja sai osuutta vastaan maahanmuuttokoordinaattoripalvelut käyttöönsä. 5
7 Parkano Parkanossa tilanne oli sama kuin muuallakin Pohjois-Pirkanmaalla. Kotimaista työvoimaa metalliteollisuuteen ei saatu, vaikka sitä yritettiin hakea jopa junalla Lapista. Suomen sisäinen muuttoliike suuntautuu kuitenkin lähinnä Etelä-Suomeen, joten työvoimaa ei tälläkään keinolla saatu. Parkanon seudun yrityksissä käytettiin paljon vuokratyövoimaa, ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään (LPKKY) kuuluvan Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikön motiiviksi tuli saada vuokratyöläisistä pysyviä työntekijöitä kuntaan. Kehittämisyksikkö palkkasi maahanmuuttokoordinaattorin hoitamaan ulkomaalaisten työntekijöiden asioita, mutta hetken kuluttua koordinaattori siirtyi paikalliseen yritykseen hoitamaan yrityksen ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden asioita. Kehittämisyksikkö palkkasi uuden maahanmuuttokoordinaattorin, jonka ensisijaisiin tehtäviin kuului Parkanon seudulla työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä kotoutumisen tukeminen. Parkanon seudun maahanmuuttokoordinaattori siirtyi Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin työntekijäksi keväällä 2007 ja jatkoi maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviä myös Immigratum-projektissa ajalla Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Kihniö osallistuivat projektien rahoitukseen kuntarahoitusosuuksilla ja saivat osuutta vastaan maahanmuuttokoordinaattoripalvelut käyttöönsä. 2 REKRYTOINTI ULKOMAILTA Opas yrittäjälle Immigratum-projektissa suunniteltiin ulkomaisia rekrytointeja harkitseville yrittäjille opas, joka helpottaisi yrittäjän tiedonhankintaa rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Ennen rekrytointitoiminnan aloitusta on kartoitettava kotimaan työvoimatilanne ja oman yrityksen vastaanottovalmiudet suhteessa ulkomaiseen työvoimaan. Rekrytointikanavana voi käyttää Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalia (EURES), henkilöstövuokrausyritystä tai työvoiman maahanmuuttoon erikoistunutta projektia. Oppaassa ei ole mainintaa projekteista, koska niiden toiminta-ajat ovat rajalliset. Rekrytointivaihetta varten on koottu muistilista, joka helpottaa yrittäjää prosessin aikana. Oppaasta löytyy tietoa myös EU-kansalaisen oleskeluluvan rekisteröinnistä ja EU:n ulkopuolelta tulevan työntekijän oleskeluluvan hakemisesta sekä linkkilista hyödyllisistä www-osoitteista lisätiedon hankkimista varten. Opas on kolmeen osaan taitettu esite, jossa on tekstiä kummallakin puolella. 6
8 7
9 8
10 3 MÄNTÄN MALLI YRITYKSEN TYÖVOIMATARVE YHTEYDENOTTO TE-toimisto MW-Kehitys Oy Immigratum Yrittäjä toimittaa tiedot tarvittavasta työntekijästä ja tarjottavasta työpaikasta. ALKUVAIHEEN OHJAUS kotouttamispalvelut perehdytyskoulutus TYÖPAIKALLE SIIRTYMINEN Immigratum välittää tiedot työpaikasta ja tarvittavasta työntekijästä yhteistyökumppanilleen, FutuVision Eu-Sino Oy:lle. SUOMEEN SAAPUMINEN SEURANTA JA JÄLKIHOITO Kiinassa hoidetaan: markkinointi tiedotus työntekijöiden testaus TYÖHAASTATTELUT KIINASSA työsopimuksen tekeminen maahanmuuttoasiakirjojen laatiminen TYÖNANTAJAPOLKU lisäkoulutukset tulkkaukset kehityskeskustelut lupapalvelut muut tarvittavat palvelut TYÖNTEKIJÄPOLKU perheenjäsenien kotouttaminen asuntojen hankinta autokoulu muut tarvittavat palvelut 9
11 4 REKRYTOINTIPROSESSI KIINASSA Markkinointi ja tiedotus Kiinassa tapahtunut markkinointi- ja tiedotus hoidettiin FutuVision Eu-Sino Oy:n Pekingin toimiston toimesta. Prosessi käynnistettiin siten, että työnantajat kertoivat, minkä alan työntekijöitä tarvitsevat ja minkälaisiin työtehtäviin. Nämä tiedot toimitettiin Pekingiin toimistoon, ja heidän tehtävänään oli huolehtia koko rekrytointiprosessissa Kiinassa. Prosessiin kuului mm. yhteydenpito partnereihin, markkinointi ja testauspaikkojen järjestäminen. Työmahdollisuuksia Suomessa markkinoitiin kolmella tavalla. Tietyillä alueilla käytettiin lehtiilmoituksia erityyppisissä ammattijulkaisuissa sekä suurilevikkisissä sanomalehdissä. Ilmoituksissa kerrottiin suomalaisten yritysten etsivän koneistajia ja hitsaajia. Internet-markkinointia tehtiin FutuVision Eu-Sino Oy:n kotisivujen lisäksi erityyppisissä nettipalveluissa ja portaaleissa, joissa on jopa alakohtaiset työvoimapankit. Lisäksi maksettiin tietyistä hakusanoista, jotka linkittyivät ensimmäisinä FutuVision Eu-Sino Oy:n sivuille tai mainoksiin, esim. Suomi, työ, koneistus tai hitsaus. Myös hakukoneiden maksullisiin palveluihin maksettiin omia mainoksia. FutuVision Eu-Sino Oy toimitti tiedot avoimista työpaikoista Kiinan valtion toimistoille, joilla on kontaktit kaikkiin metallialan oppilaitoksiin. Sama virallinen taho myös valvoo Kiinassa ammattitaitokriteereitä sekä oppilaitosten ja opetuksen tasoa. Kaikki markkinointikanavat tuntuivat olevan melko samanveroisia, mutta viranomaisten kautta saatiin parhaimpia hakijoita. Internetin kautta haettiin ylivoimaisesti eniten, mutta hakijoiden taso oli heikompi. Edellä mainittujen toimistojen lisäksi FutuVision Eu-Sino Oy käytti virallisia työvoimatoimistoja, jotka osaltaan varmistivat maat ja lait, joita työntekijään tultaisiin soveltamaan. Palvelut olivat alueesta ja käytännöistä riippuen yleensä maksullisia. Kiinalaiset viranomaiset myös seuraavat ja kontrolloivat maastamuuttoa alueittain. Mikäli jollakin tietyllä alueella tapahtuu suurta muuttoliikettä, viranomaiset pohtivat, onko syytä jarrutella lupien ja passien myöntämisessä. Kustannuksia aiheuttivat markkinointi, testauspaikkojen, -koneiden ja - laitteiden vuokraus sekä kuljetukset, haastattelutilaisuudet ja muu käytännön järjestely. Työhakemuksia tuli runsaasti, osa hakemuksista oli muilta ammattiryhmiltä kuin niiltä, mitä haettiin. FutuVision Eu-Sino Oy teki esivalinnan ammattitaitoisista hakijoista. 10
12 Koneistajien ja hitsaajien testaus ja raportointi Prosessi alkoi jo Suomessa, kun MSKK:n metallipuolen opettaja tutustui rekrytoiviin yrityksiin ja niiden tarpeisiin. Yrittäjät kertoivat opettajalle, minkälaisiin työtehtäviin kiinalaisia työntekijöitä oli ajateltu, ja tämän jälkeen opettaja ja yrittäjä miettivät yhdessä ammattitaitotestin rakennetta, eli mitä ja miten osaamista testataan. Opettaja toi pedagogisen, yrittäjä ammatillisen näkemyksen testausprosessiin. Testit valmisteltiin Suomessa. Tehtävänä oli luoda autenttinen testaustilanne, eli koneiden ja laitteiden Kiinassa tuli olla sellaisia, joita myös Suomessa käytetään. Hakijoiden matemaattiset ja kirjalliset taidot kartoitettiin myös. Koneistajien testissä oli aluksi matemaattinen osio ja piirustusten lukua. Testillä pyrittiin selvittämään hahmottamiskykyä, jota Suomessa tarvitaan piirustusten lukuun. Tämän jälkeen testattava siirtyi testisaliin, ja hänelle annettiin yksinkertainen, suomalaisessa konepajassa käytettävä työpiirustus. Sorvaus- ja jyrsintäpuolen hakijoille oli omat työpiirustukset. Testattavaa pyydettiin ohjelmoimaan kone piirustuksen mukaisesti, mutta kappaleita ei varsinaisesti ajettu koneilla. Testin aikana kartoitettiin myös, minkälaisilla koneilla hakija oli aiemmin työskennellyt ja millaisia kappaleita tehnyt. MSKK:n opettajan mukaan lähes kaikilla hakijoilla asenne ja motivaatio olivat kohdallaan. Myös ammatillisen osaamisen taso hämmästytti verrattuna suomalaiseen, metallialan peruskoulutuksen saaneeseen työntekijään. Kiinalaiset olivat oman alansa ammattilaisia, jo pelkästä ammattitaitotestistä näki kuinka korkeatasoista metallialan opetus Kiinassa oli. Myös testipaikkana toiminut FutuVision Eu-Sino Oy:n yhteistyöoppilaitos oli konekannaltaan huipputasoa. Kaikki testattavat eivät olleet kuitenkaan sitä, mitä väittivät. Jo kirjallisessa testiosiossa nähtiin, että osa ei ollut ollut metallialan kanssa missään tekemisissä. Ohjelmointitestin alussa yksi hakijoista otti kirjan repustaan ja yritti sen avulla tehdä ohjelmointia. Jokainen hakija pääsi kuitenkin tekemään testin molemmat osiot, sekä kirjallisen että käytännön. Opettaja täytti koko ajan arviointilomaketta testattavasta, ja lomakkeeseen merkittiin huomiot hakijasta ja hänen ammattitaidostaan. Osa hakijoista osasi toimia koneella hyvin, vaikka ei hallinnut ohjelmointia kunnolla. Kaikille työnantajille ohjelmointitaidot eivät olleet niin tärkeitä kuin se, että työntekijä osaa toimia koneella. Osa työnantajista taas painotti sitä, että ohjelmointitaidot olivat pääasiallisia taitoja, joita pitää löytyä. Opettaja myös mietti jokaisen testattavan kohdalla, mihin työtehtävään tämä mahdollisesti sopisi. 11
13 Hitsaajat testattiin myös yhteistyöoppilaitoksen metallipajassa. MIG-hitsausmenetelmällä (Metal Inert Gas) tehtävän testin suunnitteli Mäntän seudun koulutuskeskuksen opettaja. MIG-hitsauksessa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan ja hitsattavan kappaleen välissä hitsauskaasun suojaamana. Hitsattaessa valokaari sulattaa perusaineen ja lisäaineen, jotka jähmettyessään muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Lisäainelanka on ohutta metallilankaa, jonka koostumus on yleensä lähes sama kuin perusaineella. Lisäaine syötetään poikkeuksetta koneellisesti. Tärkeimmät tapauskohtaisesti säädettävät hitsausparametrit ovat langan syöttönopeus sekä hitsausjännite. Hitsausta kutsutaan MIG-hitsaukseksi, jos suojakaasu on inerttiä eli suojakaasu ei reagoi hitsisulan kanssa. MIG-hitsauksen etuja ovat nopeus ja hitsin puhtaus. Hitsin päälle ei myöskään muodostu kuonakerrosta. Tunkeuman ja hitsin muodon hallinta on MIG-hitsauksessa vaikeampaa kuin TIGhitsauksessa. Suoritusteknisestä helppoudesta huolimatta hitsauslaitteiston oikea säätäminen voi tuottaa vaikeuksia. Myös huomaamaton vapaalangan pituuden muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti perusaineeseen kohdistuvaan sulatustehoon, minkä vuoksi hitsiin jää helposti huomaamattomia virheitä. (Lepola & Makkonen 2005.) Opettaja sekoitti hitsauskoneet tahallisesti, eli testattavat joutuivat hakemaan itse arvot koneeseen. Samalla opettaja näki, pystyvätkö testattavat säätämään koneen oikein. Kokonaisvaltainen työskentely hitsausprosessissa oli kuitenkin tärkeintä, eli hitsauskoneen säätö, hitsaustekniikka ja hitsaussauma. Kaikki testattavat eivät päässeet jatkoon, osa heistä ei osannut edes hitsata. Arviointilomaketta täytettiin koko testin ajan ja siihen merkittiin myös huomion arvoisia henkilökohtaisia ominaisuuksia testattavasta. Arviointilomakkeen avulla työnantajalle oli helppoa kertoa hakijan tiedoista ja taidoista työhaastattelun aikana. Työntekijävalinnat Yritysten edustajat matkustivat omilla kustannuksillaan Kiinaan ja haastattelivat ehdokkaat paikan päällä. Ammattitaitotestit oli jo tehty, ja metallipuolen opettaja oli mukana haastattelutilanteessa kertomassa kunkin hakijan ammattitaidosta ja muista havainnoista. Testeistä hyväksyttävästi suoriutuneiden paperit esiteltiin työnantajien edustajille, minkä jälkeen he pääsivät itse haastattelemaan ja valitsemaan haluamansa työntekijät. Hakijan asenne ja motivaatio muuttaa Suomeen kiinnostivat yrittäjiä myös. Haastattelutilanne videoitiin, jotta yrittäjät pystyivät esittelemään työntekijävalintojaan videon avulla tarvittaville tahoille yrityksissään. Yrittäjät pohtivat valintojaan vielä Suomessa ja ilmoittivat sitten, ketkä hakijoista he haluavat rekrytoida. Työsopimukset lähetettiin Kiinaan allekirjoitettaviksi. Voimassaoleva työsopimus oli ehtona työntekijän oleskeluluvan saamiselle. 12
14 Ongelmat prosessissa MSKK:n opettajat olisivat halunneet nähdä kaikkien hakijoiden paperit ja tehdä itse tarvittavan esivalinnan. Ongelmaksi todettiin hakijat, joilla oli opinnot kesken. Heillä ei ollut mahdollisuutta muuttaa Suomeen niin nopeasti kuin yrittäjät olisivat halunneet. Vaikeutena hakuprosessissa olivat myös jo työssä olevat hakijat, sillä kiinalaisen käytännön mukaan mm. työ- ja opiskelutodistukset ovat työnantajan hallussa ja niitä oli käytännössä mahdoton saada mukaansa työpaikkaa vaihdettaessa. Tästä syystä esimerkiksi hitsausluokkatodistuksia oli mahdotonta toimittaa suomalaisyritysten nähtäville. Aikataulu todettiin jokaisella rekrytointimatkalla liian tiukaksi, testauksiin olisi pitänyt saada käyttää enemmän aikaa. MSKK:n opettajat toivoivat myös, että Kiinassa olisi ollut vastaava metallialan ammattilainen vastassa. Esimerkiksi ammattitaitotestien kirjallinen osio tehtiin Suomessa ja sen käänsi Kiinassa henkilö, jolla ei ollut metallialan sanastosta varsinaista osaamista. Testattavien oli hankala ymmärtää, mitä testikysymyksillä tarkoitettiin. Lopulta paikalle tuli testipaikkana toimineen ammattikoulun metallipuolen opettaja, joka ymmärsi heti mistä on kyse ja osasi kääntää kysymykset testattaville kiinaksi siten kuin piti. Kiinalaisella tulkilla ei välttämättä ole senkaltaista osaamista, mitä jokin tietty ammattiala tarvitsee, vaan hän kääntää sanat suoraan kiinaksi ymmärtämättä itse mitä sanoilla tarkoitetaan. Niin sanottu kulttuuritulkkaus olisi ollut paikallaan, jolloin tulkki olisi voinut kääntää puolin ja toisin sanotun ja kirjoitetun kielen tarkoituksen. Suomeen saapuminen Kiinalaisten työntekijöiden saavuttua Suomeen piti hoitaa kuntoon seuraavat viranomaisasiat: maistraatti / henkilötunnus Kansaneläkelaitos (KELA) / sosiaaliturva ja Kela-kortti verotoimisto / verokortti pankki / pankkitili Maahanmuuttokoordinaattori oli kiinalaisten apuna hoitamassa edellä mainittuja asioita, ja lisäksi hän opasti mm. prepaid-liittymien ostamisessa puhelimiin, Internet-sopimusten solmimisessa ja huonekalujen hankinnassa. Koordinaattori esitteli myös paikalliset palvelut, kuten kaupat, terveyskeskuksen, sairaalan, kirjaston, poliisiaseman ja vastaavat. Koordinaattori oli mukana myös yritysvierailuilla, kun kiinalaiset kävivät tutustumassa tuleviin työpaikkoihinsa. 13
15 Perehdytyskoulutus Ennen varsinaisen työteon aloittamista Immigratum-projekti järjesti Suomeen saapuneille työntekijöille perehdytyskoulutuksen, jonka kestosta sovittiin työnantajakohtaisesti. Työntekijät saivat täyden palkan koulutusajalta. Koulutusjaksolla kiinalaiset työntekijät tutustutettiin mm. eurooppalaisiin metallialan standardeihin ja annettiin heille tarvittavat tiedot ja taidot, joiden avulla heidän oli mahdollista työskennellä metallialan eri tehtävissä. Opetussuunnitelma koostui seuraavista osa-alueista: 1. Työelämän perusteet Opintojakson tarkoituksena oli tutustuttaa maahanmuuttajat suomalaiseen työkulttuuriin, työaikamuotoihin ja työelämän perussääntöihin. Opintojaksolla tutustuttiin myös suomalaiseen laatujärjestelmään, työn tuottavuuteen ja suomalaisen metallityön kansainvälistymiseen tulevaisuudessa. 2. Työturvallisuus Opintojakson aikana maahanmuuttajat suorittivat Työturvallisuuskortti-koulutuksen. 3. Kone- ja metallialan piirustusten luku Opintojakson tarkoituksena oli tutustuttaa maahanmuuttajat eurooppalaisiin standardeihin piirtämisessä. Jaksolla opiskeltiin piirrosmerkkien tulkitsemista (koneistus- ja hitsausmerkit) ja opeteltiin piirustusten lukua. Jaksolla harjoiteltiin myös kappaleen piirtämistä käsin, kappaleen mitoitusta ja siihen liittyviä tarvittavia merkintöjä. Lisäksi opeteltiin lukemaan aitoja piirustuksia ja selvitettiin, mitä niissä esiintyvät merkinnät tarkoittavat. 4. Metallipajan työharjoitukset, koneistus ja hitsaus Opintojakson aikana harjoiteltiin työpajassa koneiden käyttöä. Harjoittelun myötä tehtiin NCohjelmia työstökeskuksille ja valmistettiin kappale valmiiksi. Hitsausharjoituksia tehtiin paksuihin teräslevyihin ja samalla kartoitettiin hitsaajien osaaminen käytettäessä Euroopassa yleisesti käytössä olevia hitsauskoneita. Jakson aikana opiskeltiin myös hitsauskoneiden eurooppalaiset symbolit. 5. Suomen kielen intensiivikurssi Opintojaksolla maahanmuuttajille opetettiin suomen kielen alkeisopintoja, jotka tähtäsivät kaikkein tärkeimpien ammatillisten ja työelämän sanastojen ja fraasien hallintaan. Alkeisopinnoissa pyrittiin lisäämään myös opiskelijoiden valmiuksia arjen sanaston hallintaan. Tavoitteena oli Opetushallituksen suosituksen A1-taso (alkeiskielitaito). 14
16 5 VIRTAIN MALLI 15
17 6 REKRYTOINTIPROSESSI VENÄJÄLLÄ Markkinointi ja tiedotus Rekrytointimatkoja järjestettiin Petroskoihin, Pietariin ja Viroon. Yhteistyökumppanina Venäjän puolella toimivat Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto, Suomen konsulaatti ja työministeriö. Pietarin Inkeri-liitto hoiti Petroskoissa ja Pietarissa tilaisuuksiin tarvittavat tilat ja välitti tietoa rekrytointitilaisuuksista kielikoulutuksessa oleville inkerinsuomalaisille. Petroskoin alueella tietoa välitettiin myös Karjalan televisio- ja radiokeskuksen avulla. Venäläisiä yhteistyökumppaneita lähestyttiin turvallisella mallilla, eli rekrytointia tehtiin yhteistyössä kaupungin, yritysten ja valtion viranomaisen kesken. Rekrytointitilaisuus Rekrytointitilaisuuksissa yritykset kertoivat omista tarpeistaan työntekijöiden suhteen. Virtain kaupunki esitteli vastaanottovalmiuksiaan maahanmuuttajille, esimerkiksi maahanmuuttokoordinaattorin palveluja, minkälaisia asuntoja kaupungilla on tarjota ja mitä koulumahdollisuuksia löytyy lapsille. Työvoimahallinto kertoi kielikoulutusmahdollisuuksista ja työllistymismahdollisuuksista Virroilla ja Pohjois-Pirkanmaalla. 16
18 Yleisesittelyjen jälkeen järjestettiin henkilökohtaisia haastatteluja. Jokainen haastateltava valokuvattiin hänen suostumuksellaan. Haastattelu oli kaksivaiheinen ja sen päätteeksi kysyttiin, olisivatko hakijat halukkaita tulemaan tutustumismatkalle Suomeen ennen varsinaista päätöstä työnteosta. Ensimmäinen karsinta hakijoista tehtiin paikanpäällä. Jatkoon pääsivät henkilöt, jotka olivat motivoituneita ja halukkaita muuttamaan Suomeen töihin. Lopullinen valinta työntekijöistä tehtiin Virroilla tapahtuneen haastattelun perusteella. Työntekijävalinnat Rekrytointimatkan jälkeen yrittäjät tekivät valintansa rekrytoitavien suhteen. Ehdokkaiden suuren määrän vuoksi valokuvat olivat apuna haastattelukaavakkeiden käsittelyprosessissa. Virtain maahanmuuttokoordinaattori otti valittuihin henkilöihin yhteyttä. Heiltä kysyttiin, ovatko vielä halukkaita tulemaan töihin Suomeen ja samalla sovittiin tutustumismatka Virroille. Matka oli yleensä yhden päivän mittainen ja sen aikana, maahanmuuttokoordinaattorin avulla, ehdokkaille esiteltiin työpaikat ja työtehtävät, joihin he tulisivat sijoittumaan, sekä tehtiin kaupunkikierros Virroilla, jonka aikana esiteltiin paikalliset palvelut. Virroilla oli laadittu työperusteisia maahanmuuttajia varten seuraava alkuvaiheen toimintajärjestelmä: Yrittäjä > yhteys TE-toimistoon tai maahanmuuttokoordinaattoriin > rekrytointi ulkomailta > asuntojen järjestäminen > työntekijöiden tutustumismatka Suomeen > oleskelulupahakemukset ja paikkakuntaan tutustuminen > Suomeen työhön saapuminen > työsopimuksen ja vuokrasopimuksen allekirjoittaminen > maistraatti, puhelin, pankki, Kela, verotoimisto > työn aloittaminen (ohjaus työpaikalla) > muut asiat (esim. terveyskeskus, kirjasto, harrastukset). Suomeen saapuminen Kun työperusteiset maahanmuuttajat (perheineen) saapuivat Suomeen ja perusasiat maahanmuuttokoordinaattorin avulla oli hoidettu, heille järjestettiin täsmäkoulutuksena kielikoulutusta yhteistyössä työvoimatoimiston ja rekrytoineen yrityksen kanssa. Yritys maksoi palkan koulutusajalta ja työvoimatoimisto osallistui valtion kustannuksella puoleen koulutuskustannuksista. Koulutus sisälsi osiot työturvallisuudesta, ensiavusta, yrityksen omista järjestelmistä ja työelämätaitojen perusteista. Lisäksi koulutettiin suomen kieltä ja kulttuuria sekä suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Myös Virtain kansalaisopisto järjesti suomen kielen opetusta maahanmuuttajille. Lisäksi maahanmuuttokoordinaattori auttoi maahanmuuttaja-asiakkaita esimerkiksi internetin hankkimisessa, verkkopalvelusopimuksen laatimisessa, työterveystarkastuksissa, neuvolassa, koulussa ja päiväkodissa varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisessa sekä erilaisissa vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Koordinaattori osallistui myös työpaikalla työnohjaukseen ja YTneuvotteluihin, sekä auttoi muissa haasteellisissa tilanteissa. 17
19 7 PARKANON MALLI 18
20 8 REKRYTOINTIPROSESSI HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYSTEN KAUTTA Ensimmäinen organisoitu toimenpide rekrytointiprosessissa Parkanon seudulla oli työvoimatoimiston järjestämä rekrytointimatka Petroskoihin. Matkan tuloksena saatiinkin muutama inkerinsuomalainen työntekijä parkanolaisiin yrityksiin. Suurin osa seudulla työskentelevistä ulkomaalaisista tuli kuitenkin henkilöstövuokrausyritysten kautta. Parkanon seudun yrittäjät olivat tyytyväisiä vuokratyövoimaan, ja kun vuokratyöläisten sopimukset henkilöstövuokrausyritysten kanssa päättyivät, Parkanon seudun yrittäjät rekrytoivat henkilöt omille palkkalistoilleen. Tässä vaiheessa Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikkö sai tiedon, että alueen yrityksissä oli kymmeniä venäläistaustaisia työntekijöitä. Kehittämisyksikössä oli tuolloin meneillään Pirkanmaan liiton rahoittama Metallilla menestykseen-hanke, jonka yhtenä tehtävänä oli tukea metallialan yritysten rekrytointitoimia yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa, sekä olla mukana järjestämässä mahdollisia rekrytointitapahtumia. Hankkeen tarkoituksena oli myös toteuttaa työperusteisen maahanmuuton (kotouttamistoimien menettelyjen kehittäminen) tukitoimia maahanmuuttokoordinaattorin toimenpitein metallialan yritysten tarpeisiin. Kehittämisyksikkö rekrytoi maahanmuuttokoordinaattorin, joka auttoi ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä sopeutumaan Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Lisäksi koordinaattori avusti myös työntekijöiden perheenjäseniä näiden saapuessa Suomeen. Parkanon maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviin kuului myös osallistuminen viranomaistiimin toimintaan. Tiimiin kuuluvat maahanmuuttokoordinaattorin ja Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikön edustajan lisäksi koulun, päiväkodin, sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston, Kelan, kansalaisopiston ja kaupungin vapaa-ajan osaston edustajat. Ulkomaalaisia työntekijöitä rekrytoineet yritykset tarvitsivat maahanmuuttokoordinaattorin palveluita, ja hän avusti yrityksiä tulkkauspalveluin tarvittavissa tilanteissa. Muun muassa erilaiset neuvottelut ja opastukset yrityksissä hoituivat koordinaattorin avulla helpommin, koska työntekijät saivat tiedon asioista omalla äidinkielellä. Kielikoulutusta ulkomaalaisille työntekijöille järjestettiin muun muassa täsmäkoulutuksena työvoimatoimiston ja yritysten kanssa. Eräs yritys järjesti kielikoulutusta työntekijöilleen näiden työaikana yrityksen tiloissa. Tällöin työnantaja maksoi työntekijälle puolet koulutuksen aikaisesta palkasta. Myös Parkanon kansalaisopisto järjesti suomenkielen kielikoulutusta ulkomaalaistaustaisille. 19
21 9 MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORIPALVELUT Immigratum-projektissa toimi kolme maahanmuuttokoordinaattoria. Heistä kaksi oli venäjänkielistä ja yksi toimi pääsääntöisesti Kiinasta saapuneiden apuna. Maahanmuuttokoordinaattoripalveluiden toimintaperiaatteena oli pysyvien verkostojen luominen ja maahanmuuttajien varustaminen ja valmentaminen toimimaan tulevaisuudessa itsenäisesti, ilman projektin apua. Maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviin kuuluivat mm. seuraavat asiat: maistraatissa käyminen maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa Kela-kortin hankkimisessa avustaminen pankkitilin avaamisessa avustaminen asunnon järjestämisessä avustaminen (vuokrasopimus ym.) puhelinliittymän hankkimisessa avustaminen työterveystarkastuksessa tulkkina toimiminen osallistuminen yritysvierailuihin ja palavereihin työpaikoilla oleskelulupahakemuksien täyttäminen yhdessä maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa opastaminen laskujen maksussa kauppojen, virastojen, kirjaston, koulujen yms. esitteleminen omien yhteystietojen (esim. käyntikortit) toimittaminen eri tahoille, esim. terveyskeskus, neuvola poliisi, Kela yms. Maahanmuuttokoordinaattorit tarjosivat asiakkailleen erilaisia kotoutumiseen liittyviä palveluja, esimerkiksi tulkkausta ja neuvontaa. Asiakkaina olivat työperusteiset maahanmuuttajat perheineen, rekrytointeja tehneet yritykset, viranomaistahot ja projektin rahoittajakunnat. Koordinaattoreiden vahvuutena oli kokonaisvaltainen toimintatapa, eli he ottivat huomioon maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet ja kotoutumisen eri vaiheet. Neuvontaa ja tulkkausapua tarjottiin aina Suomeen saapumisesta asunnon ostamiseen asti. Vahvuutena oli myös yhden luukun/henkilön periaate. Sama henkilö toimi maahanmuuttajien tulkkina ja apuna koko sopeutumisprosessiin aikana. Immigratum-projektissa tämän mahdollistivat tietyt kieliryhmät (kiina ja venäjä), joita koordinaattorit auttoivat. Tämä yhden luukun/henkilön -periaate mahdollisti myös räätälöidyn palvelun tarjoamisen viranomaisille, kunnille, yrityksille ja maahanmuuttajille. Kaikilla asiakkailla ei ollut samanlaisia valmiuksia kotoutumiseen tai kotouttamiseen, joten paikkakunnalliset ja yksilölliset erot tuli ottaa huomion. Maahanmuuttokoordinaattorit ottivat kulttuurierot huomioon sekä tulkkaustilanteissa että koko kotoutumisprosessissa. Koordinaattorit eivät tulkanneet vain sanoja, vaan tekivät yhteistyötä asiakkaan ja viranomaisen kanssa opastamalla heitä. 20
22 Maahanmuuttokoordinaattorit ottivat huomioon sopeutumisen monisuuntaisuuden, eli kuinka integroituminen tapahtuu kuntien, työyhteisöjen ja maahanmuuttajien kesken. Maahanmuuttajan ei tule ainoastaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan myös kuntien ja yritysten tulee sopeutua yhteiskuntaan jossa on monimuotoisuutta. Tämän vuoksi maahanmuuttokoordinaattorit tekivät yritysvierailuja, joiden aikana keskusteltiin integroitumisen kaksisuuntaisuudesta ja monimuotoisuuden tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Maahanmuuttokoordinaattorin tyypillisiä tukitoimenpiteitä olivat muun muassa tulkkina toimiminen yrityksissä, asiointikäynnit asiakkaiden kanssa pankissa, terveyskeskuksessa, työvoimatoimistossa ja muissa valtion viranomaisissa, avustaminen asuntohakemuksen täyttämisessä, yhteistyö maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestäjän kanssa sekä tulkkaustehtävät päiväkodeissa ja kouluissa. Yrittäjiltä tuleen palautteen mukaisesti maahanmuuttokoordinaattoreiden toiminta oli kiitettävää, ja ehdottoman tärkeää jatkossakin olisi, että koordinaattorit olisivat käytettävissä niin rekrytointeja suunniteltaessa ja toteutettaessa kuin maahanmuuttajien ja yritysten välisissä asioissa käytännön järjestelijänä. 21
23 10 JOHTOPÄÄTÖKSET Työperusteinen maahanmuutto on erityisen perusteltua näillä alueilla, missä kotimaista liikkuvuutta ei tapahdu. Ulkomailta onkin turvallista muuttaa Suomeen maaseudulle, missä kyläläiseksi ja työyhteisön jäseneksi pääseminen on yleensä helpompaa ihmisten tuntiessa toisensa. Immigratumin toiminta-alueella on pieniä ulkomaisia kieliryhmäkeskittymiä ja ihmiset ovat pääosin työperusteisesti tulleita ja heidän perheenjäseniään. Ylä- ja Luoteis-Pirkanmaan alueelle on aktiivisesti haettu maahanmuuttajia töihin, eli suurin osa alueen maahanmuuttajista ei ole niinkään tullut omien intressiensä kautta, vaan työn takia. Immigratum-projektin vahvuutena on koko toiminta-ajan ollut yhden luukun periaate, jossa maahanmuuttokoordinaattoreiden rooli on ollut keskeinen. Koordinaattorit ovat vastanneet maahanmuuttajien kysymyksiin ja pystyneet ohjaaman heidät kulloinkin tarvittavan palvelun luo. Maahanmuuttokoordinaattorin ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mutta laaja tuntemus asioista helpottaa ohjaamista oikean henkilön luo kulloisessakin tilanteessa. Yhteistyökumppaneille ja asiakkaille projektiaikana tehdyt kyselyt osoittivat hyvin maahanmuuttokoordinaattorin roolin tärkeyden pienissä kunnissa. Suurin viihtyvyystekijä maahanmuuttaja-asiakkaille oli juuri maahanmuuttokoordinaattori. 22
24 LIITTEET LIITE 1: Työntekijän muutto Suomeen EU-alueelta (POINTTI 2010) LIITE 2: Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen EU-alueelta (POINTTI 2010) LIITE 3: Työntekijän muutto Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta (POINTTI 2010) LIITE 4: Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta (POINTTI 2010) 23
25
26
27
28
29
30
31 LÄHTEET Haastattelut: Jari Turpeinen Muut lähteet: Kai Mäkinen Olli Vihanta Elena Raiski Heikki Haavisto Nikolay Karpov Markus Huotari Lepola, P. & Makkonen, M Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet. Helsinki: WSOY. Opetussuunnitelma työperusteisille maahanmuuttajille Immigratum. POINTTI Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa -hanke. Työperusteisen maahanmuuttajan ja hänen perheenjäsentensä kotoutuminen Suomeen Mikkeli. Valokuvat: FutuVision Eu-Sino Oy Immigratum Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen -projekti 24
32 OMAT MUISTIINPANOT 25
Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin
Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin 217 000 työtöntä tötötätöhkij työnhakijaa Ulkomaalaisia työnhakijoita
LisätiedotToimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen
Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotPOINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010
POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien
LisätiedotTyöperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke
Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa
LisätiedotMaahanmuuttajatyöstä Iisalmessa
Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin
LisätiedotSpurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua
Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä
LisätiedotESR-hankkeet v. 2008-2009. Pirkanmaan TE-keskus 30.11.2009
ESR-hankkeet v. 2008-2009 Pirkanmaan TE-keskus 30.11.2009 Kehittämishankkeille myönnetty rahoitus v. 2008-2009 (20,4 milj. euroa) Yrittäjyyden edistäminen 1,0 milj. euroa Osaamista pk-yrityksiin 6,8 milj.
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotUlkomaalainen työntekijä Suomessa. Asiantuntija Merja Niemelä Pirkanmaan TE-toimisto/ Työlupapalvelut
Ulkomaalainen työntekijä Suomessa Asiantuntija Merja Niemelä Pirkanmaan TE-toimisto/ Työlupapalvelut 4.10.2018 Ulkomaalaisen työnteko-oikeus Ulkomaalaisella työntekijällä pitää olla työnteko-oikeus Suomessa
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotMonikulttuurinen Neuvonta -hanke
MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
Lisätiedot1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS
1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat
LisätiedotMonikulttuuriset yritykset
Monikulttuuriset yritykset 23.11.2017 Projektijohtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamari markku.lahtinen@chamber.fi Twitter: @Fondeo COME www.come2.fi Kauppakamari Perustettu 1917 Keskuskauppakamari
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme
LisätiedotAMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp
AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä
LisätiedotTyöllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi
Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset 2013 23.1.2014 Emma Salmi Vastaajien taustatiedot 1/2 Yhteensä 48 vastaajaa Vastaajista miehiä 46% ja naisia 54% Vastanneet valmistuneet seuraavista oppilaitoksista:
LisätiedotTyönantajakysely Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus
Työnantajakysely 2013 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Aineisto Sähköinen kysely pirkanmaalaisille työnantajille Vastaajina 29 työnantajaa Suurin osa vastaajista esimies-asemassa
LisätiedotUlkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti
Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme henkilöstön hankinnan
LisätiedotTYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA
TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotOsaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään
Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja
Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee
LisätiedotPk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1
Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme
LisätiedotKMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory
KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyökysely t Kysely toteutettu helmikuussa 2013, koonti Anne Bondaréw/Tapio Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory yli
LisätiedotMaahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista
LisätiedotHenkilökohtaisen avun keskus HENKKA
Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2017 Taustatietoa Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille toteutettiin Webropolkyselynä marraskuussa
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotKumppanuushanke Verso
Näkökulmia Versoon Hankeikkuna 19.2.2013 Lapin yliopisto Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
Lisätiedot5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista
Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia
LisätiedotAjankohtaista Päijät-Hämeen maahanmuuttoohjelman
Ajankohtaista Päijät-Hämeen maahanmuuttoohjelman toteutumisesta Ossi-hankkeen loppuseminaari 9.11.2017 torstaina 9. marraskuu 2017 1 Päijät-Hämeen ulkomaan kansalaiset 2010-2016 7000 6500 6524 6000 5595
LisätiedotTyöhakemuksen täyttäminen Näin haet työtä Seurelta
Työhakemuksen täyttäminen Näin haet työtä Seurelta 1. Selaa työpaikkoja Löydät Seuren avoimet työpaikat kotisivultamme seure.fi kohdasta HAE TYÖTÄ Voit hakea työpaikkoja toimialan, kaupungin ja työn luonteen
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotMaailmalle lähtijän muistilista
Maailmalle lähtijän muistilista Ulkomaille lähtöön tarvitaan rohkeutta ja sisukkuutta. Arki rullaa ulkomailla helpommin, kun lähtöä suunnittelee jo ennakkoon. Muistilista auttaa ulkomaille opiskelemaan
LisätiedotTYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )
TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI (2011-2013) Sanna Annala (2011 ja 2012) ja Emma Salmi (2013) Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Kyselyyn osallistuneiden Pirkanmaan
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle
Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut
LisätiedotSIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN
SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotMahdollisuudet työvoiman palkkaamiseen
Mahdollisuudet työvoiman palkkaamiseen Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut 1 8.10.2018 Sisältö Löydä työntekijä Tukea rekrytointiin RekryKoulutukset Palkkatuki Kansainvälinen rekrytointi; EURES Alueelliset palvelut
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotUlkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon?
Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Labquality Days 6.2.2015 Helena Vertanen Työvoimapula Työvoimapulaa ammattihenkilöistä, erityisesti hoitajista on ollut noin 10 vuoden välein aina 1970-luvulta vuoteen
LisätiedotTervetuloa kotiin, Suupohjaan!
Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Hanke 15.10.2008 29.2.2012 (14.10.2011) ESR-rahoitteinen, TL4 (SM/TEM). Budjetti: 270 385e Hallinnoija: SEK Taustalla: maahanmuuttostrategia 2008, työnantajat KOHDERYHMÄ:
LisätiedotMonikulttuurinen Neuvonta -hanke
MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotTallinnan-kokous
Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotSILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013
SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.
LisätiedotAMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp
Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp Ammattilaiseksi kansainvälisesti tutkinnon osa tarjoaa opiskelijalle yksilöllisen mahdollisuuden lisätä
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotKymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotMaahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus
Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat
LisätiedotYrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa
Peimarin koulutuskuntayhtymä Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti syksyllä 2017 Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja
Lisätiedot1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj
1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti
LisätiedotKansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija
Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
Lisätiedotmaahanmuuttopalvelut SELKOESITE
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotPALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille
PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja
LisätiedotKansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015
Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,
LisätiedotALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.
ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,
LisätiedotTyövoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.
Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka
LisätiedotKoulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu
Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet
LisätiedotSUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa
SUOMI Tervetuloa Suomeen Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa Muutto Suomeen? Miten pääsen alkuun? Hoida nämä asiat, kun olet muuttanut Suomeen. 2 Asunto Hanki itsellesi asunto. Et voi rekisteröidä
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotMillaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016
Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.
LisätiedotPalkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.
Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo
LisätiedotCASE SILLANRAKENTAJA. Työseminaari Euroopan Globalisaatiorahasto EGR Oulun seudun rakennemuutoksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 22.5.
CASE SILLANRAKENTAJA Työseminaari Euroopan Globalisaatiorahasto EGR Oulun seudun rakennemuutoksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 22.5.2017 Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö Oulun Aikuiskoulutuskeskus
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotErityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa
PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotKansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille
Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön
LisätiedotPehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009
Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin
LisätiedotKesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita
KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa Kokemuksia ja käytännön ohjeita 2 SISÄLTÖ 1 KesäJeesi -toiminnan taustaa... 3 2 Toiminta KesäJeesi -pajoilla - mitä, miksi ja miten... 4 3 Uraohjaus osana
LisätiedotMaailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotMyynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016
Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotSASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014
SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien
LisätiedotTiinan tarina. - polkuni työelämään
Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme henkilöstön hankinnan
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
Lisätiedot