Immigratum-projektin rekrytointija kotouttamismallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Immigratum-projektin rekrytointija kotouttamismallit"

Transkriptio

1 2011 Immigratum-projektin rekrytointija kotouttamismallit IMMIGRATUM-PROJEKTI Teija Kuukka Kuukka Teija Immigratum

2 Immigratum työperusteisen maahanmuuton kehittäminen -projekti on Sastamalan koulutuskuntayhtymän (SASKY) hallinnoima, Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) toteuttama ja pääosin ESR-rahoitteinen. Rahoittajina toimivat Pirkanmaan ELY-keskus, Ylä-Pirkanmaan kunnista Mänttä-Vilppula (Mäntän kaupunki ja Vilppulan kunta yhdistyivät Mänttä- Vilppulan kaupungiksi), Virrat ja Ruovesi sekä yksityiset yritykset. Luoteis-Pirkanmaan (Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Kihniö) osahankkeen toteutuksesta vastaa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (LPKKY). Projektin yhtenä tavoitteena on, että työvoimapulasta kärsivät yritykset, erityisesti metallialan yritykset, saavat paikattua työvoimapulaansa ulkomailta rekrytoiduilla työntekijöillä. Ammattitaitoisen työvoiman lisäämisellä parannetaan yritysten mahdollisuuksia jatkaa kilpailukykyistä toimintaa Suomessa. Rekrytoidut työntekijät perheineen saadaan sopeutettua ja kotoutettua suomalaiseen yhteiskuntaan ja syrjäytymisen uhka on pieni. Lisäksi projekti pyrkii parantamaan yleisiä maahanmuuttajien vastaanottovalmiuksia kunnissa. Projektin kohderyhmänä ovat työperusteiset maahanmuuttajat perheineen, ulkomaisia työntekijöitä rekrytoivat yritykset, kunnat ja muut viranomaistahot. Työperusteinen maahanmuuttaja on henkilö, jonka pääasiallinen syy muuttaa Suomeen liittyy työhön. Työperusteiset maahanmuuttajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: vuokratyövoimaa, joka tulee Suomeen määräaikaiseen työhön suomalaisen henkilöstövuokrausyrityksen kautta työvoimaa, jota suomalainen työnantaja palkkaa suoraan (ilman välittäjiä) määräaikaiseen työsuhteeseen työvoimaa, jota suomalainen työnantaja palkkaa suoraan (ilman välittäjiä) toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. (POINTTI 2010) Tämän julkaisun tavoitteena on kuvata Immigratum-projektin toiminta-aikana ( ) kehitettyjä ja toteutettuja ulkomaisen työvoiman rekrytointimalleja. (Osa malleista on kehitetty Immigratumia edeltäneen Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet - projektin ( ) aikana ja niitä on edelleen kehitetty Immigratum-projektissa.) Immigratum-projektin avulla on autettu yrityksiä rekrytoimaan toiminta-alueelleen työvoimaa muun muassa Kiinasta ja Venäjältä. Sen avulla on tuotettu myös kotouttamispalveluita työperusteisille maahanmuuttajille ja heidän perheilleen. Projektiin on sisältynyt rekrytointimatkoja ulkomaille ja maahanmuuttokoordinaattoreiden toteuttamien kotouttamistoimenpiteiden järjestämistä Suomessa. Julkaisussa kuvataan kolmen pirkanmaalaisen alueen (Mänttä-Vilppula, Virrat ja Parkano) toimintatavat. 1

3 SISÄLTÖ 1 TAUSTAA 3 Mänttä Virrat Parkano 2 REKRYTOINTI ULKOMAILTA 6 Opas yrittäjälle 3 MÄNTÄN MALLI 9 4 REKRYTOINTIPROSESSI KIINASSA markkinointi ja tiedotus koneistajien ja hitsaajien testaus ja raportointi työntekijävalinnat ongelmat prosessissa Suomeen saapuminen perehdytyskoulutus 5 VIRTAIN MALLI REKRYTOINTIPROSESSI VENÄJÄLLÄ...16 markkinointi ja tiedotus rekrytointitilaisuus työntekijävalinnat Suomeen saapuminen 7 PARKANON MALLI REKRYTOINTIPROSESSI HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYSTEN KAUTTA MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORIPALVELUT JOHTOPÄÄTÖKSET 22 LIITTEET LÄHTEET 2

4 1 TAUSTAA Mänttä Mäntässä rekrytointiprosessi sai alkunsa yrittäjien kokemasta työvoimapulasta. Ammattitaitoisia metallimiehiä ei löytynyt alueelta tarpeeksi ja osaavan työvoiman puute nähtiin yritysten kasvun esteenä. Yritykset osallistuivat yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien kanssa erilaisiin hankkeisiin saadakseen lisää osaavaa työvoimaa, mutta nämä toimet eivät olleet kuitenkaan riittäviä. Yrittäjät olivat valitelleet tilannetta myös Mänttä-Vilppula - seudun kuntien omistamalle kehitysyhtiölle, MW-Kehitys Oy:lle, ja kertoneet ongelmista työvoiman saamisessa. MW-Kehitys Oy:n tavoitteena oli kehittää seudun elinkeinoelämää ja toimitusjohtaja laittoikin ns. kiinaprojektin pystyyn vastauksena alueen yritysten työvoimapulaan. Samaan aikaan Mäntässä sovittiin, että kaupunki ryhtyy panostamaan enemmän pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, sillä aiemmin siihen ei ollut kiinnitetty juurikaan huomiota. Kaupungin työllistämisosuus nousi korkealle, ja kaupunki on jatkossakin pyrkinyt siihen, että työllistettyjen määrä on suhteellisen iso. Tällä pyrittiin siihen, että suomalainen työvoima on tehokkaasti käytössä. Ulkomaisia rekrytointeja mietittäessä käytiin Ay-liikkeen kanssa keskusteluja siitä, mikä tilanne työmarkkinoilla oli. Kerrottiin, että Mäntän kaupunki panostaa siihen, että suomalaisille yritetään löytää mahdollisimman tehokkaasti töitä. Keskustelua käytiin myös negatiivisesta väestönkehityksestä, joka aiheuttaa sen, että suomalaista työvoimaa ei ole kohta saatavilla kaikille aloille. Ay-puolikin suhtautui positiivisesti ajatukseen ulkomaisista rekrytoinneista, samoin Mäntän kaupunki. MW-Kehitys Oy oli jo aiemmin tehnyt yhteistyötä Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) ja FutuVision Eu-Sino Oy:n kanssa kiinalaisnuorille järjestetyn koulutuksen kautta. Koska hyvät suhteet Kiinan olivat jo olemassa, MW-Kehitys Oy, MSKK:n ja FutuVision Eu-Sino Oy päättivät suunnata myös rekrytointitoimia Kiinaan. Ensimmäinen rekrytointimatka Kiinaan tehtiin vuonna 2006 ja mukana matkalla olivat työvoimahallinnon, MW-Kehitys Oy:n ja FutuVision Eu-Sino Oy:n edustajat, Mäntän, Vilppulan ja Keuruun alueen yrittäjiä sekä MSKK:n kansainvälisen koulutuksen suunnittelija ja metallipuolen opettaja. Onnistuneen rekrytointimatkan tuloksena 10 kiinalaista metallimiestä sai työpaikan Suomesta. Mäntän seudun koulutuskeskus teki projektihakemuksen Pirkanmaan TE-keskukseen ( nyk. ELYkeskus), ja sai rahoituksen Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin ajalle ESR-rahoituksen (Euroopan sosiaalirahasto) lisäksi projektia rahoitettiin kuntarahalla ja yksityisellä rahoituksella. Projektiin palkattiin kolme maahanmuuttokoordinaattoria hoitamaan työperusteisten maahanmuuttajien ja heidän perheenjäseniensä kotouttamiseen ja sopeuttamiseen liittyviä asioita. Lisäksi palkattiin projektikoordinaattori hoitamaan projektin hallinnointia. Vuoden kuluttua projektille haettiin jatkoa, ja Pirkanmaan ELY-keskus ( ent. TE-keskus) hyväksyi kolme ja puolivuotisen Immigratum-projektin ajalle

5 Rahoitus hoidettiin samalla tavalla kuin edeltäneessä projektissa. Henkilömäärä kasvoi projektipäällikön rekrytoinnin myötä viiteen. Virrat Virroilla rekrytointiprosessi alkoi samasta syystä kuin Mäntässä eli työvoimapulasta. Virroilla toimiva yritys aikoi tehdä suuria investointeja ja se tarvitsi lisää työntekijöitä. Yrityksellä oli hankaluuksia löytää työvoimaa jopa sen hetkiseen tuotantoon, saati uuden investoinnin kautta saavutettaviin työpaikkoihin. Yritys oli miettinyt jopa ulkomaille sijoittautumista työvoiman saatavuuden takia. Työvoimatoimistolla (nyk. TE-toimisto) oli aktiivinen rooli Virroillakin, työvoimatoimiston johtaja painotti rekrytointiprosessiin mukaan lähteville kunnille ja yrityksille, että jokaisen pitää ensin hoitaa kotipesä kuntoon. Kuntien kohdalla tämä tarkoitti työllistämisasioita, yritysten taas piti saada tarvittaessa imagonsa kuntoon. Työvoimatoimistosta tuli selkeä viesti, että yritysten on turha lähteä ulkomaisiin rekrytointeihin, mikäli yrityksen imago on Suomessa heikko ja kotimaista työvoimaa ei ole sen takia tarjolla. Erään yrityksen kanssa työvoimatoimisto teki osaavan työvoiman saannin turvaamissuunnitelman, eli ns. action-planin, jossa yhtenä kohtana oli yrityksen huolehtiminen omasta työnantajakuvasta. Yritys teki kartoituksen siitä, millaisena työnantajana työntekijät kokivat yrityksen. Kartoituksen perusteella yritys ryhtyi toimenpiteisiin parantaakseen omaa työnantajakuvaa ja onnistuikin siinä hyvin. Myös työvoimatoimiston koulutus- ja aktivointiryhmät kävivät yrityksessä tutustumassa, ja tämän jälkeen suunnattiin katseet myös ulkomaisen työvoiman käyttöön. Venäläistaustaiset työntekijät valikoituivat Virroille siten, että kaupungilla oli olemassa suhteet työministeriössä työskentelevään Irma Heikkilä-Paukkoseen. Hänen kanssaan oli keskusteltu jo aiemmin siitä, kuinka inkerinsuomalaisten paluumuuttajien Suomeen siirtymistä voitaisiin edistää. Virtain kaupunki otti yhteyttä Heikkilä-Paukkoseen, ja hänen avustuksella järjestettiin matka Pietariin. Matkalle lähtivät Virtain edustajina Virtain työvoimatoimiston johtaja ja kaupunginjohtaja. Vaikka matkan päätavoitteena ei ollut rekrytointi, saapui Virroille matkan jälkeen muutama perhe paluumuuttajan statuksella. Matkalla luotiin kontaktit Karjalan suomalaisten Inkeriliittoon, konsulaattiin ja inkerinsuomalaisiin henkilöihin. Matkan jälkeen kaupunginjohtaja vei asiaa eteenpäin Virroilla. Tavoitteeksi asetettiin 50 inkerinsuomalaisen paluumuuttajan rekrytoiminen virtolaisiin yrityksiin seuraavan vuoden aikana sekä maahanmuuttokoordinaattorin palkkaaminen toukokuusta 2006 alkaen hoitamaan maahanmuuttajiin liittyviä asioita. 4

6 Virroilla koulu- ja sosiaalitoimi olivat ensiksi varauksellisia asian suhteen, koska maahanmuuttotoiminta tulisi teettämään heille lisää työtä. Kaupungintalolla järjestettiin tapaaminen, johon osallistuivat kaupunginjohtaja, sosiaalitoimen, koulujen, työvoimatoimiston, Kelan ja terveyskeskuksen edustajat, Pirkanmaan TE-keskuksen edustaja ja Virtain maahanmuuttokoordinaattori. TE-keskuksen edustaja kertoi tarkempia tietoja muun muassa inkerinsuomalaisista paluumuuttajista, laskennallisista korvauksista, siitä että paluumuuttajat eivät tarvitse erikseen työlupia. Kaupungin johto osoitti koulu- ja sosiaalitoimelle lisää resursseja työhön, joten lopulta sekä opettajakunta että sosiaalitoimi olivat avoimin mielin mukana toiminnassa. Työvoimatoimiston johtaja järjesti myös toimistonsa henkilökunnalle tutustumismatkan Pietariin. Näin henkilöstö saatiin sitoutettua inkerinsuomalaisten maahanmuuttoon ja samalla he näkivät, minkälaisista oloista ihmiset saapuvat ja millaisia yhteistyökumppaneita työvoimatoimistolla Venäjällä on. Matkalle osallistui myös Virtain maahanmuuttokoordinaattori. Tämän tutustumiskäynnin jälkeen järjestettiin ensimmäinen varsinainen rekrytointimatka Venäjälle. Matkalla oli mukana myös suomalaisia yrittäjiä. Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto järjesti paluumuuttojonossa oleville henkilöille suomen kielen opetusta, ja tämä oli se ryhmä jota lähestyttiin. Informaatio- ja rekrytointitilaisuudessa oli kuitenkin paikalla satoja ihmisiä, ei ainoastaan paluumuuttajastatuksen omaavia, vaan muitakin, jotka olivat halukkaita työskentelemään Suomessa. Yrittäjät pääsivät solmimaan suhteita inkerinsuomalaisiin ja haastattelemaan henkilöitä jotka olivat innokkaita muuttamaan töihin Suomeen. Työministeriö lähetti kesällä 2007 kyselyn kaikille paluumuuttojonossa oleville inkeriläisille kartoittaakseen inkeriläisten ammatit ja halukkuuden muuttaa Suomeen. Kyselyyn vastasi 2300 inkeriläistä, ja heistä valtaosa oli halukkaita tulemaan töihin Suomeen. Rekrytointitilaisuuksien tuloksena monta kymmentä henkilöä muutti Virtain alueelle sekä työnteon perusteella että paluumuuttajan tunnuksella. Osa työperusteisista inkerinsuomalaisista vaihtoi tunnuksensa paluumuuttajaksi Suomeen muutettuaan. Virtain kaupungin maahanmuuttokoordinaattori siirtyi Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin työntekijäksi keväällä 2007 ja jatkoi maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviä myös Immigratum-projektissa ajalla Toukokuusta 2007 alkaen Virtain maahanmuuttokoordinaattori toimi Virrat-Ruovesi-Mänttä-Vilppula alueella. Virtain kaupunki osallistui projektien rahoitukseen kuntarahoitusosuudella ja sai osuutta vastaan maahanmuuttokoordinaattoripalvelut käyttöönsä. 5

7 Parkano Parkanossa tilanne oli sama kuin muuallakin Pohjois-Pirkanmaalla. Kotimaista työvoimaa metalliteollisuuteen ei saatu, vaikka sitä yritettiin hakea jopa junalla Lapista. Suomen sisäinen muuttoliike suuntautuu kuitenkin lähinnä Etelä-Suomeen, joten työvoimaa ei tälläkään keinolla saatu. Parkanon seudun yrityksissä käytettiin paljon vuokratyövoimaa, ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään (LPKKY) kuuluvan Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikön motiiviksi tuli saada vuokratyöläisistä pysyviä työntekijöitä kuntaan. Kehittämisyksikkö palkkasi maahanmuuttokoordinaattorin hoitamaan ulkomaalaisten työntekijöiden asioita, mutta hetken kuluttua koordinaattori siirtyi paikalliseen yritykseen hoitamaan yrityksen ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden asioita. Kehittämisyksikkö palkkasi uuden maahanmuuttokoordinaattorin, jonka ensisijaisiin tehtäviin kuului Parkanon seudulla työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä kotoutumisen tukeminen. Parkanon seudun maahanmuuttokoordinaattori siirtyi Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin työntekijäksi keväällä 2007 ja jatkoi maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviä myös Immigratum-projektissa ajalla Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Kihniö osallistuivat projektien rahoitukseen kuntarahoitusosuuksilla ja saivat osuutta vastaan maahanmuuttokoordinaattoripalvelut käyttöönsä. 2 REKRYTOINTI ULKOMAILTA Opas yrittäjälle Immigratum-projektissa suunniteltiin ulkomaisia rekrytointeja harkitseville yrittäjille opas, joka helpottaisi yrittäjän tiedonhankintaa rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Ennen rekrytointitoiminnan aloitusta on kartoitettava kotimaan työvoimatilanne ja oman yrityksen vastaanottovalmiudet suhteessa ulkomaiseen työvoimaan. Rekrytointikanavana voi käyttää Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalia (EURES), henkilöstövuokrausyritystä tai työvoiman maahanmuuttoon erikoistunutta projektia. Oppaassa ei ole mainintaa projekteista, koska niiden toiminta-ajat ovat rajalliset. Rekrytointivaihetta varten on koottu muistilista, joka helpottaa yrittäjää prosessin aikana. Oppaasta löytyy tietoa myös EU-kansalaisen oleskeluluvan rekisteröinnistä ja EU:n ulkopuolelta tulevan työntekijän oleskeluluvan hakemisesta sekä linkkilista hyödyllisistä www-osoitteista lisätiedon hankkimista varten. Opas on kolmeen osaan taitettu esite, jossa on tekstiä kummallakin puolella. 6

8 7

9 8

10 3 MÄNTÄN MALLI YRITYKSEN TYÖVOIMATARVE YHTEYDENOTTO TE-toimisto MW-Kehitys Oy Immigratum Yrittäjä toimittaa tiedot tarvittavasta työntekijästä ja tarjottavasta työpaikasta. ALKUVAIHEEN OHJAUS kotouttamispalvelut perehdytyskoulutus TYÖPAIKALLE SIIRTYMINEN Immigratum välittää tiedot työpaikasta ja tarvittavasta työntekijästä yhteistyökumppanilleen, FutuVision Eu-Sino Oy:lle. SUOMEEN SAAPUMINEN SEURANTA JA JÄLKIHOITO Kiinassa hoidetaan: markkinointi tiedotus työntekijöiden testaus TYÖHAASTATTELUT KIINASSA työsopimuksen tekeminen maahanmuuttoasiakirjojen laatiminen TYÖNANTAJAPOLKU lisäkoulutukset tulkkaukset kehityskeskustelut lupapalvelut muut tarvittavat palvelut TYÖNTEKIJÄPOLKU perheenjäsenien kotouttaminen asuntojen hankinta autokoulu muut tarvittavat palvelut 9

11 4 REKRYTOINTIPROSESSI KIINASSA Markkinointi ja tiedotus Kiinassa tapahtunut markkinointi- ja tiedotus hoidettiin FutuVision Eu-Sino Oy:n Pekingin toimiston toimesta. Prosessi käynnistettiin siten, että työnantajat kertoivat, minkä alan työntekijöitä tarvitsevat ja minkälaisiin työtehtäviin. Nämä tiedot toimitettiin Pekingiin toimistoon, ja heidän tehtävänään oli huolehtia koko rekrytointiprosessissa Kiinassa. Prosessiin kuului mm. yhteydenpito partnereihin, markkinointi ja testauspaikkojen järjestäminen. Työmahdollisuuksia Suomessa markkinoitiin kolmella tavalla. Tietyillä alueilla käytettiin lehtiilmoituksia erityyppisissä ammattijulkaisuissa sekä suurilevikkisissä sanomalehdissä. Ilmoituksissa kerrottiin suomalaisten yritysten etsivän koneistajia ja hitsaajia. Internet-markkinointia tehtiin FutuVision Eu-Sino Oy:n kotisivujen lisäksi erityyppisissä nettipalveluissa ja portaaleissa, joissa on jopa alakohtaiset työvoimapankit. Lisäksi maksettiin tietyistä hakusanoista, jotka linkittyivät ensimmäisinä FutuVision Eu-Sino Oy:n sivuille tai mainoksiin, esim. Suomi, työ, koneistus tai hitsaus. Myös hakukoneiden maksullisiin palveluihin maksettiin omia mainoksia. FutuVision Eu-Sino Oy toimitti tiedot avoimista työpaikoista Kiinan valtion toimistoille, joilla on kontaktit kaikkiin metallialan oppilaitoksiin. Sama virallinen taho myös valvoo Kiinassa ammattitaitokriteereitä sekä oppilaitosten ja opetuksen tasoa. Kaikki markkinointikanavat tuntuivat olevan melko samanveroisia, mutta viranomaisten kautta saatiin parhaimpia hakijoita. Internetin kautta haettiin ylivoimaisesti eniten, mutta hakijoiden taso oli heikompi. Edellä mainittujen toimistojen lisäksi FutuVision Eu-Sino Oy käytti virallisia työvoimatoimistoja, jotka osaltaan varmistivat maat ja lait, joita työntekijään tultaisiin soveltamaan. Palvelut olivat alueesta ja käytännöistä riippuen yleensä maksullisia. Kiinalaiset viranomaiset myös seuraavat ja kontrolloivat maastamuuttoa alueittain. Mikäli jollakin tietyllä alueella tapahtuu suurta muuttoliikettä, viranomaiset pohtivat, onko syytä jarrutella lupien ja passien myöntämisessä. Kustannuksia aiheuttivat markkinointi, testauspaikkojen, -koneiden ja - laitteiden vuokraus sekä kuljetukset, haastattelutilaisuudet ja muu käytännön järjestely. Työhakemuksia tuli runsaasti, osa hakemuksista oli muilta ammattiryhmiltä kuin niiltä, mitä haettiin. FutuVision Eu-Sino Oy teki esivalinnan ammattitaitoisista hakijoista. 10

12 Koneistajien ja hitsaajien testaus ja raportointi Prosessi alkoi jo Suomessa, kun MSKK:n metallipuolen opettaja tutustui rekrytoiviin yrityksiin ja niiden tarpeisiin. Yrittäjät kertoivat opettajalle, minkälaisiin työtehtäviin kiinalaisia työntekijöitä oli ajateltu, ja tämän jälkeen opettaja ja yrittäjä miettivät yhdessä ammattitaitotestin rakennetta, eli mitä ja miten osaamista testataan. Opettaja toi pedagogisen, yrittäjä ammatillisen näkemyksen testausprosessiin. Testit valmisteltiin Suomessa. Tehtävänä oli luoda autenttinen testaustilanne, eli koneiden ja laitteiden Kiinassa tuli olla sellaisia, joita myös Suomessa käytetään. Hakijoiden matemaattiset ja kirjalliset taidot kartoitettiin myös. Koneistajien testissä oli aluksi matemaattinen osio ja piirustusten lukua. Testillä pyrittiin selvittämään hahmottamiskykyä, jota Suomessa tarvitaan piirustusten lukuun. Tämän jälkeen testattava siirtyi testisaliin, ja hänelle annettiin yksinkertainen, suomalaisessa konepajassa käytettävä työpiirustus. Sorvaus- ja jyrsintäpuolen hakijoille oli omat työpiirustukset. Testattavaa pyydettiin ohjelmoimaan kone piirustuksen mukaisesti, mutta kappaleita ei varsinaisesti ajettu koneilla. Testin aikana kartoitettiin myös, minkälaisilla koneilla hakija oli aiemmin työskennellyt ja millaisia kappaleita tehnyt. MSKK:n opettajan mukaan lähes kaikilla hakijoilla asenne ja motivaatio olivat kohdallaan. Myös ammatillisen osaamisen taso hämmästytti verrattuna suomalaiseen, metallialan peruskoulutuksen saaneeseen työntekijään. Kiinalaiset olivat oman alansa ammattilaisia, jo pelkästä ammattitaitotestistä näki kuinka korkeatasoista metallialan opetus Kiinassa oli. Myös testipaikkana toiminut FutuVision Eu-Sino Oy:n yhteistyöoppilaitos oli konekannaltaan huipputasoa. Kaikki testattavat eivät olleet kuitenkaan sitä, mitä väittivät. Jo kirjallisessa testiosiossa nähtiin, että osa ei ollut ollut metallialan kanssa missään tekemisissä. Ohjelmointitestin alussa yksi hakijoista otti kirjan repustaan ja yritti sen avulla tehdä ohjelmointia. Jokainen hakija pääsi kuitenkin tekemään testin molemmat osiot, sekä kirjallisen että käytännön. Opettaja täytti koko ajan arviointilomaketta testattavasta, ja lomakkeeseen merkittiin huomiot hakijasta ja hänen ammattitaidostaan. Osa hakijoista osasi toimia koneella hyvin, vaikka ei hallinnut ohjelmointia kunnolla. Kaikille työnantajille ohjelmointitaidot eivät olleet niin tärkeitä kuin se, että työntekijä osaa toimia koneella. Osa työnantajista taas painotti sitä, että ohjelmointitaidot olivat pääasiallisia taitoja, joita pitää löytyä. Opettaja myös mietti jokaisen testattavan kohdalla, mihin työtehtävään tämä mahdollisesti sopisi. 11

13 Hitsaajat testattiin myös yhteistyöoppilaitoksen metallipajassa. MIG-hitsausmenetelmällä (Metal Inert Gas) tehtävän testin suunnitteli Mäntän seudun koulutuskeskuksen opettaja. MIG-hitsauksessa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan ja hitsattavan kappaleen välissä hitsauskaasun suojaamana. Hitsattaessa valokaari sulattaa perusaineen ja lisäaineen, jotka jähmettyessään muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Lisäainelanka on ohutta metallilankaa, jonka koostumus on yleensä lähes sama kuin perusaineella. Lisäaine syötetään poikkeuksetta koneellisesti. Tärkeimmät tapauskohtaisesti säädettävät hitsausparametrit ovat langan syöttönopeus sekä hitsausjännite. Hitsausta kutsutaan MIG-hitsaukseksi, jos suojakaasu on inerttiä eli suojakaasu ei reagoi hitsisulan kanssa. MIG-hitsauksen etuja ovat nopeus ja hitsin puhtaus. Hitsin päälle ei myöskään muodostu kuonakerrosta. Tunkeuman ja hitsin muodon hallinta on MIG-hitsauksessa vaikeampaa kuin TIGhitsauksessa. Suoritusteknisestä helppoudesta huolimatta hitsauslaitteiston oikea säätäminen voi tuottaa vaikeuksia. Myös huomaamaton vapaalangan pituuden muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti perusaineeseen kohdistuvaan sulatustehoon, minkä vuoksi hitsiin jää helposti huomaamattomia virheitä. (Lepola & Makkonen 2005.) Opettaja sekoitti hitsauskoneet tahallisesti, eli testattavat joutuivat hakemaan itse arvot koneeseen. Samalla opettaja näki, pystyvätkö testattavat säätämään koneen oikein. Kokonaisvaltainen työskentely hitsausprosessissa oli kuitenkin tärkeintä, eli hitsauskoneen säätö, hitsaustekniikka ja hitsaussauma. Kaikki testattavat eivät päässeet jatkoon, osa heistä ei osannut edes hitsata. Arviointilomaketta täytettiin koko testin ajan ja siihen merkittiin myös huomion arvoisia henkilökohtaisia ominaisuuksia testattavasta. Arviointilomakkeen avulla työnantajalle oli helppoa kertoa hakijan tiedoista ja taidoista työhaastattelun aikana. Työntekijävalinnat Yritysten edustajat matkustivat omilla kustannuksillaan Kiinaan ja haastattelivat ehdokkaat paikan päällä. Ammattitaitotestit oli jo tehty, ja metallipuolen opettaja oli mukana haastattelutilanteessa kertomassa kunkin hakijan ammattitaidosta ja muista havainnoista. Testeistä hyväksyttävästi suoriutuneiden paperit esiteltiin työnantajien edustajille, minkä jälkeen he pääsivät itse haastattelemaan ja valitsemaan haluamansa työntekijät. Hakijan asenne ja motivaatio muuttaa Suomeen kiinnostivat yrittäjiä myös. Haastattelutilanne videoitiin, jotta yrittäjät pystyivät esittelemään työntekijävalintojaan videon avulla tarvittaville tahoille yrityksissään. Yrittäjät pohtivat valintojaan vielä Suomessa ja ilmoittivat sitten, ketkä hakijoista he haluavat rekrytoida. Työsopimukset lähetettiin Kiinaan allekirjoitettaviksi. Voimassaoleva työsopimus oli ehtona työntekijän oleskeluluvan saamiselle. 12

14 Ongelmat prosessissa MSKK:n opettajat olisivat halunneet nähdä kaikkien hakijoiden paperit ja tehdä itse tarvittavan esivalinnan. Ongelmaksi todettiin hakijat, joilla oli opinnot kesken. Heillä ei ollut mahdollisuutta muuttaa Suomeen niin nopeasti kuin yrittäjät olisivat halunneet. Vaikeutena hakuprosessissa olivat myös jo työssä olevat hakijat, sillä kiinalaisen käytännön mukaan mm. työ- ja opiskelutodistukset ovat työnantajan hallussa ja niitä oli käytännössä mahdoton saada mukaansa työpaikkaa vaihdettaessa. Tästä syystä esimerkiksi hitsausluokkatodistuksia oli mahdotonta toimittaa suomalaisyritysten nähtäville. Aikataulu todettiin jokaisella rekrytointimatkalla liian tiukaksi, testauksiin olisi pitänyt saada käyttää enemmän aikaa. MSKK:n opettajat toivoivat myös, että Kiinassa olisi ollut vastaava metallialan ammattilainen vastassa. Esimerkiksi ammattitaitotestien kirjallinen osio tehtiin Suomessa ja sen käänsi Kiinassa henkilö, jolla ei ollut metallialan sanastosta varsinaista osaamista. Testattavien oli hankala ymmärtää, mitä testikysymyksillä tarkoitettiin. Lopulta paikalle tuli testipaikkana toimineen ammattikoulun metallipuolen opettaja, joka ymmärsi heti mistä on kyse ja osasi kääntää kysymykset testattaville kiinaksi siten kuin piti. Kiinalaisella tulkilla ei välttämättä ole senkaltaista osaamista, mitä jokin tietty ammattiala tarvitsee, vaan hän kääntää sanat suoraan kiinaksi ymmärtämättä itse mitä sanoilla tarkoitetaan. Niin sanottu kulttuuritulkkaus olisi ollut paikallaan, jolloin tulkki olisi voinut kääntää puolin ja toisin sanotun ja kirjoitetun kielen tarkoituksen. Suomeen saapuminen Kiinalaisten työntekijöiden saavuttua Suomeen piti hoitaa kuntoon seuraavat viranomaisasiat: maistraatti / henkilötunnus Kansaneläkelaitos (KELA) / sosiaaliturva ja Kela-kortti verotoimisto / verokortti pankki / pankkitili Maahanmuuttokoordinaattori oli kiinalaisten apuna hoitamassa edellä mainittuja asioita, ja lisäksi hän opasti mm. prepaid-liittymien ostamisessa puhelimiin, Internet-sopimusten solmimisessa ja huonekalujen hankinnassa. Koordinaattori esitteli myös paikalliset palvelut, kuten kaupat, terveyskeskuksen, sairaalan, kirjaston, poliisiaseman ja vastaavat. Koordinaattori oli mukana myös yritysvierailuilla, kun kiinalaiset kävivät tutustumassa tuleviin työpaikkoihinsa. 13

15 Perehdytyskoulutus Ennen varsinaisen työteon aloittamista Immigratum-projekti järjesti Suomeen saapuneille työntekijöille perehdytyskoulutuksen, jonka kestosta sovittiin työnantajakohtaisesti. Työntekijät saivat täyden palkan koulutusajalta. Koulutusjaksolla kiinalaiset työntekijät tutustutettiin mm. eurooppalaisiin metallialan standardeihin ja annettiin heille tarvittavat tiedot ja taidot, joiden avulla heidän oli mahdollista työskennellä metallialan eri tehtävissä. Opetussuunnitelma koostui seuraavista osa-alueista: 1. Työelämän perusteet Opintojakson tarkoituksena oli tutustuttaa maahanmuuttajat suomalaiseen työkulttuuriin, työaikamuotoihin ja työelämän perussääntöihin. Opintojaksolla tutustuttiin myös suomalaiseen laatujärjestelmään, työn tuottavuuteen ja suomalaisen metallityön kansainvälistymiseen tulevaisuudessa. 2. Työturvallisuus Opintojakson aikana maahanmuuttajat suorittivat Työturvallisuuskortti-koulutuksen. 3. Kone- ja metallialan piirustusten luku Opintojakson tarkoituksena oli tutustuttaa maahanmuuttajat eurooppalaisiin standardeihin piirtämisessä. Jaksolla opiskeltiin piirrosmerkkien tulkitsemista (koneistus- ja hitsausmerkit) ja opeteltiin piirustusten lukua. Jaksolla harjoiteltiin myös kappaleen piirtämistä käsin, kappaleen mitoitusta ja siihen liittyviä tarvittavia merkintöjä. Lisäksi opeteltiin lukemaan aitoja piirustuksia ja selvitettiin, mitä niissä esiintyvät merkinnät tarkoittavat. 4. Metallipajan työharjoitukset, koneistus ja hitsaus Opintojakson aikana harjoiteltiin työpajassa koneiden käyttöä. Harjoittelun myötä tehtiin NCohjelmia työstökeskuksille ja valmistettiin kappale valmiiksi. Hitsausharjoituksia tehtiin paksuihin teräslevyihin ja samalla kartoitettiin hitsaajien osaaminen käytettäessä Euroopassa yleisesti käytössä olevia hitsauskoneita. Jakson aikana opiskeltiin myös hitsauskoneiden eurooppalaiset symbolit. 5. Suomen kielen intensiivikurssi Opintojaksolla maahanmuuttajille opetettiin suomen kielen alkeisopintoja, jotka tähtäsivät kaikkein tärkeimpien ammatillisten ja työelämän sanastojen ja fraasien hallintaan. Alkeisopinnoissa pyrittiin lisäämään myös opiskelijoiden valmiuksia arjen sanaston hallintaan. Tavoitteena oli Opetushallituksen suosituksen A1-taso (alkeiskielitaito). 14

16 5 VIRTAIN MALLI 15

17 6 REKRYTOINTIPROSESSI VENÄJÄLLÄ Markkinointi ja tiedotus Rekrytointimatkoja järjestettiin Petroskoihin, Pietariin ja Viroon. Yhteistyökumppanina Venäjän puolella toimivat Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto, Suomen konsulaatti ja työministeriö. Pietarin Inkeri-liitto hoiti Petroskoissa ja Pietarissa tilaisuuksiin tarvittavat tilat ja välitti tietoa rekrytointitilaisuuksista kielikoulutuksessa oleville inkerinsuomalaisille. Petroskoin alueella tietoa välitettiin myös Karjalan televisio- ja radiokeskuksen avulla. Venäläisiä yhteistyökumppaneita lähestyttiin turvallisella mallilla, eli rekrytointia tehtiin yhteistyössä kaupungin, yritysten ja valtion viranomaisen kesken. Rekrytointitilaisuus Rekrytointitilaisuuksissa yritykset kertoivat omista tarpeistaan työntekijöiden suhteen. Virtain kaupunki esitteli vastaanottovalmiuksiaan maahanmuuttajille, esimerkiksi maahanmuuttokoordinaattorin palveluja, minkälaisia asuntoja kaupungilla on tarjota ja mitä koulumahdollisuuksia löytyy lapsille. Työvoimahallinto kertoi kielikoulutusmahdollisuuksista ja työllistymismahdollisuuksista Virroilla ja Pohjois-Pirkanmaalla. 16

18 Yleisesittelyjen jälkeen järjestettiin henkilökohtaisia haastatteluja. Jokainen haastateltava valokuvattiin hänen suostumuksellaan. Haastattelu oli kaksivaiheinen ja sen päätteeksi kysyttiin, olisivatko hakijat halukkaita tulemaan tutustumismatkalle Suomeen ennen varsinaista päätöstä työnteosta. Ensimmäinen karsinta hakijoista tehtiin paikanpäällä. Jatkoon pääsivät henkilöt, jotka olivat motivoituneita ja halukkaita muuttamaan Suomeen töihin. Lopullinen valinta työntekijöistä tehtiin Virroilla tapahtuneen haastattelun perusteella. Työntekijävalinnat Rekrytointimatkan jälkeen yrittäjät tekivät valintansa rekrytoitavien suhteen. Ehdokkaiden suuren määrän vuoksi valokuvat olivat apuna haastattelukaavakkeiden käsittelyprosessissa. Virtain maahanmuuttokoordinaattori otti valittuihin henkilöihin yhteyttä. Heiltä kysyttiin, ovatko vielä halukkaita tulemaan töihin Suomeen ja samalla sovittiin tutustumismatka Virroille. Matka oli yleensä yhden päivän mittainen ja sen aikana, maahanmuuttokoordinaattorin avulla, ehdokkaille esiteltiin työpaikat ja työtehtävät, joihin he tulisivat sijoittumaan, sekä tehtiin kaupunkikierros Virroilla, jonka aikana esiteltiin paikalliset palvelut. Virroilla oli laadittu työperusteisia maahanmuuttajia varten seuraava alkuvaiheen toimintajärjestelmä: Yrittäjä > yhteys TE-toimistoon tai maahanmuuttokoordinaattoriin > rekrytointi ulkomailta > asuntojen järjestäminen > työntekijöiden tutustumismatka Suomeen > oleskelulupahakemukset ja paikkakuntaan tutustuminen > Suomeen työhön saapuminen > työsopimuksen ja vuokrasopimuksen allekirjoittaminen > maistraatti, puhelin, pankki, Kela, verotoimisto > työn aloittaminen (ohjaus työpaikalla) > muut asiat (esim. terveyskeskus, kirjasto, harrastukset). Suomeen saapuminen Kun työperusteiset maahanmuuttajat (perheineen) saapuivat Suomeen ja perusasiat maahanmuuttokoordinaattorin avulla oli hoidettu, heille järjestettiin täsmäkoulutuksena kielikoulutusta yhteistyössä työvoimatoimiston ja rekrytoineen yrityksen kanssa. Yritys maksoi palkan koulutusajalta ja työvoimatoimisto osallistui valtion kustannuksella puoleen koulutuskustannuksista. Koulutus sisälsi osiot työturvallisuudesta, ensiavusta, yrityksen omista järjestelmistä ja työelämätaitojen perusteista. Lisäksi koulutettiin suomen kieltä ja kulttuuria sekä suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Myös Virtain kansalaisopisto järjesti suomen kielen opetusta maahanmuuttajille. Lisäksi maahanmuuttokoordinaattori auttoi maahanmuuttaja-asiakkaita esimerkiksi internetin hankkimisessa, verkkopalvelusopimuksen laatimisessa, työterveystarkastuksissa, neuvolassa, koulussa ja päiväkodissa varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisessa sekä erilaisissa vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Koordinaattori osallistui myös työpaikalla työnohjaukseen ja YTneuvotteluihin, sekä auttoi muissa haasteellisissa tilanteissa. 17

19 7 PARKANON MALLI 18

20 8 REKRYTOINTIPROSESSI HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYSTEN KAUTTA Ensimmäinen organisoitu toimenpide rekrytointiprosessissa Parkanon seudulla oli työvoimatoimiston järjestämä rekrytointimatka Petroskoihin. Matkan tuloksena saatiinkin muutama inkerinsuomalainen työntekijä parkanolaisiin yrityksiin. Suurin osa seudulla työskentelevistä ulkomaalaisista tuli kuitenkin henkilöstövuokrausyritysten kautta. Parkanon seudun yrittäjät olivat tyytyväisiä vuokratyövoimaan, ja kun vuokratyöläisten sopimukset henkilöstövuokrausyritysten kanssa päättyivät, Parkanon seudun yrittäjät rekrytoivat henkilöt omille palkkalistoilleen. Tässä vaiheessa Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikkö sai tiedon, että alueen yrityksissä oli kymmeniä venäläistaustaisia työntekijöitä. Kehittämisyksikössä oli tuolloin meneillään Pirkanmaan liiton rahoittama Metallilla menestykseen-hanke, jonka yhtenä tehtävänä oli tukea metallialan yritysten rekrytointitoimia yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa, sekä olla mukana järjestämässä mahdollisia rekrytointitapahtumia. Hankkeen tarkoituksena oli myös toteuttaa työperusteisen maahanmuuton (kotouttamistoimien menettelyjen kehittäminen) tukitoimia maahanmuuttokoordinaattorin toimenpitein metallialan yritysten tarpeisiin. Kehittämisyksikkö rekrytoi maahanmuuttokoordinaattorin, joka auttoi ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä sopeutumaan Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Lisäksi koordinaattori avusti myös työntekijöiden perheenjäseniä näiden saapuessa Suomeen. Parkanon maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviin kuului myös osallistuminen viranomaistiimin toimintaan. Tiimiin kuuluvat maahanmuuttokoordinaattorin ja Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikön edustajan lisäksi koulun, päiväkodin, sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston, Kelan, kansalaisopiston ja kaupungin vapaa-ajan osaston edustajat. Ulkomaalaisia työntekijöitä rekrytoineet yritykset tarvitsivat maahanmuuttokoordinaattorin palveluita, ja hän avusti yrityksiä tulkkauspalveluin tarvittavissa tilanteissa. Muun muassa erilaiset neuvottelut ja opastukset yrityksissä hoituivat koordinaattorin avulla helpommin, koska työntekijät saivat tiedon asioista omalla äidinkielellä. Kielikoulutusta ulkomaalaisille työntekijöille järjestettiin muun muassa täsmäkoulutuksena työvoimatoimiston ja yritysten kanssa. Eräs yritys järjesti kielikoulutusta työntekijöilleen näiden työaikana yrityksen tiloissa. Tällöin työnantaja maksoi työntekijälle puolet koulutuksen aikaisesta palkasta. Myös Parkanon kansalaisopisto järjesti suomenkielen kielikoulutusta ulkomaalaistaustaisille. 19

21 9 MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORIPALVELUT Immigratum-projektissa toimi kolme maahanmuuttokoordinaattoria. Heistä kaksi oli venäjänkielistä ja yksi toimi pääsääntöisesti Kiinasta saapuneiden apuna. Maahanmuuttokoordinaattoripalveluiden toimintaperiaatteena oli pysyvien verkostojen luominen ja maahanmuuttajien varustaminen ja valmentaminen toimimaan tulevaisuudessa itsenäisesti, ilman projektin apua. Maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviin kuuluivat mm. seuraavat asiat: maistraatissa käyminen maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa Kela-kortin hankkimisessa avustaminen pankkitilin avaamisessa avustaminen asunnon järjestämisessä avustaminen (vuokrasopimus ym.) puhelinliittymän hankkimisessa avustaminen työterveystarkastuksessa tulkkina toimiminen osallistuminen yritysvierailuihin ja palavereihin työpaikoilla oleskelulupahakemuksien täyttäminen yhdessä maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa opastaminen laskujen maksussa kauppojen, virastojen, kirjaston, koulujen yms. esitteleminen omien yhteystietojen (esim. käyntikortit) toimittaminen eri tahoille, esim. terveyskeskus, neuvola poliisi, Kela yms. Maahanmuuttokoordinaattorit tarjosivat asiakkailleen erilaisia kotoutumiseen liittyviä palveluja, esimerkiksi tulkkausta ja neuvontaa. Asiakkaina olivat työperusteiset maahanmuuttajat perheineen, rekrytointeja tehneet yritykset, viranomaistahot ja projektin rahoittajakunnat. Koordinaattoreiden vahvuutena oli kokonaisvaltainen toimintatapa, eli he ottivat huomioon maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet ja kotoutumisen eri vaiheet. Neuvontaa ja tulkkausapua tarjottiin aina Suomeen saapumisesta asunnon ostamiseen asti. Vahvuutena oli myös yhden luukun/henkilön periaate. Sama henkilö toimi maahanmuuttajien tulkkina ja apuna koko sopeutumisprosessiin aikana. Immigratum-projektissa tämän mahdollistivat tietyt kieliryhmät (kiina ja venäjä), joita koordinaattorit auttoivat. Tämä yhden luukun/henkilön -periaate mahdollisti myös räätälöidyn palvelun tarjoamisen viranomaisille, kunnille, yrityksille ja maahanmuuttajille. Kaikilla asiakkailla ei ollut samanlaisia valmiuksia kotoutumiseen tai kotouttamiseen, joten paikkakunnalliset ja yksilölliset erot tuli ottaa huomion. Maahanmuuttokoordinaattorit ottivat kulttuurierot huomioon sekä tulkkaustilanteissa että koko kotoutumisprosessissa. Koordinaattorit eivät tulkanneet vain sanoja, vaan tekivät yhteistyötä asiakkaan ja viranomaisen kanssa opastamalla heitä. 20

22 Maahanmuuttokoordinaattorit ottivat huomioon sopeutumisen monisuuntaisuuden, eli kuinka integroituminen tapahtuu kuntien, työyhteisöjen ja maahanmuuttajien kesken. Maahanmuuttajan ei tule ainoastaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan myös kuntien ja yritysten tulee sopeutua yhteiskuntaan jossa on monimuotoisuutta. Tämän vuoksi maahanmuuttokoordinaattorit tekivät yritysvierailuja, joiden aikana keskusteltiin integroitumisen kaksisuuntaisuudesta ja monimuotoisuuden tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Maahanmuuttokoordinaattorin tyypillisiä tukitoimenpiteitä olivat muun muassa tulkkina toimiminen yrityksissä, asiointikäynnit asiakkaiden kanssa pankissa, terveyskeskuksessa, työvoimatoimistossa ja muissa valtion viranomaisissa, avustaminen asuntohakemuksen täyttämisessä, yhteistyö maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestäjän kanssa sekä tulkkaustehtävät päiväkodeissa ja kouluissa. Yrittäjiltä tuleen palautteen mukaisesti maahanmuuttokoordinaattoreiden toiminta oli kiitettävää, ja ehdottoman tärkeää jatkossakin olisi, että koordinaattorit olisivat käytettävissä niin rekrytointeja suunniteltaessa ja toteutettaessa kuin maahanmuuttajien ja yritysten välisissä asioissa käytännön järjestelijänä. 21

23 10 JOHTOPÄÄTÖKSET Työperusteinen maahanmuutto on erityisen perusteltua näillä alueilla, missä kotimaista liikkuvuutta ei tapahdu. Ulkomailta onkin turvallista muuttaa Suomeen maaseudulle, missä kyläläiseksi ja työyhteisön jäseneksi pääseminen on yleensä helpompaa ihmisten tuntiessa toisensa. Immigratumin toiminta-alueella on pieniä ulkomaisia kieliryhmäkeskittymiä ja ihmiset ovat pääosin työperusteisesti tulleita ja heidän perheenjäseniään. Ylä- ja Luoteis-Pirkanmaan alueelle on aktiivisesti haettu maahanmuuttajia töihin, eli suurin osa alueen maahanmuuttajista ei ole niinkään tullut omien intressiensä kautta, vaan työn takia. Immigratum-projektin vahvuutena on koko toiminta-ajan ollut yhden luukun periaate, jossa maahanmuuttokoordinaattoreiden rooli on ollut keskeinen. Koordinaattorit ovat vastanneet maahanmuuttajien kysymyksiin ja pystyneet ohjaaman heidät kulloinkin tarvittavan palvelun luo. Maahanmuuttokoordinaattorin ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mutta laaja tuntemus asioista helpottaa ohjaamista oikean henkilön luo kulloisessakin tilanteessa. Yhteistyökumppaneille ja asiakkaille projektiaikana tehdyt kyselyt osoittivat hyvin maahanmuuttokoordinaattorin roolin tärkeyden pienissä kunnissa. Suurin viihtyvyystekijä maahanmuuttaja-asiakkaille oli juuri maahanmuuttokoordinaattori. 22

24 LIITTEET LIITE 1: Työntekijän muutto Suomeen EU-alueelta (POINTTI 2010) LIITE 2: Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen EU-alueelta (POINTTI 2010) LIITE 3: Työntekijän muutto Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta (POINTTI 2010) LIITE 4: Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta (POINTTI 2010) 23

25

26

27

28

29

30

31 LÄHTEET Haastattelut: Jari Turpeinen Muut lähteet: Kai Mäkinen Olli Vihanta Elena Raiski Heikki Haavisto Nikolay Karpov Markus Huotari Lepola, P. & Makkonen, M Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet. Helsinki: WSOY. Opetussuunnitelma työperusteisille maahanmuuttajille Immigratum. POINTTI Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa -hanke. Työperusteisen maahanmuuttajan ja hänen perheenjäsentensä kotoutuminen Suomeen Mikkeli. Valokuvat: FutuVision Eu-Sino Oy Immigratum Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen -projekti 24

32 OMAT MUISTIINPANOT 25

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Näkökulmia Versoon Hankeikkuna 19.2.2013 Lapin yliopisto Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN

MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN CASE JOENSUU 19.06.2016 Säätytalo Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja JOENSUUN PERUSTILANNE Selkeä maakuntakeskus, asukkaita Joensuussa 75 600,

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 12.8.2013

Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Hae CAD-osaaja- tai Energiaasiantuntija koulutukseen Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Pirkanmaan ELY-keskus Valvoja: Pirkanmaan TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

OSAMA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN SÄHKÖINEN TESTI

OSAMA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN SÄHKÖINEN TESTI OSAMA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN SÄHKÖINEN TESTI Tausta Maahanmuuttajien rekrytointihanke, Mamure, osallistui Sisäministeriön järjestämään Inkerinsuomalaisten rekrytointiprojektiin,

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla

Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla 1 Loppuraportti työelämäjaksosta ISS - palveluilla Sisällysluettelo Yhteenveto sivu 1 Työelämäjakson tavoitteet, tehtäväkuvaus ja tulokset sivu 2 Taustatiedot organisaatiosta sivu 2 Koulutustilaisuudet

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Työtaitovalmennus. Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi

Työtaitovalmennus. Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi Työtaitovalmennus Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi Lähtökohdat: Työtaitovalmennuksella vastataan nuorten itsensä, heidän kanssaan työskentelevien ja erityisesti työnantajien esittämään

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ

TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ 9.5.2016 TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry hallinnoi ja toteuttaa ESR-rahoitteista KAIKU-hanketta. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry pyytää

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Asumisen ABC - kouluttajan opas

Asumisen ABC - kouluttajan opas Asumisen ABC - kouluttajan opas Nuorisoasuntoliitto ry 16.2.2015 0 Sisällys JOHDANTO... 3 ASUMISEN ABC -MATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ... 3 Kohti omaa kotia -yleisdiat... 3 Teemadiat... 4 Opetusvideot...

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: Läsnä: ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 Esittäytymiskierros, uudet jäsenet Kokouksen

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot