Immigratum-projektin rekrytointija kotouttamismallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Immigratum-projektin rekrytointija kotouttamismallit"

Transkriptio

1 2011 Immigratum-projektin rekrytointija kotouttamismallit IMMIGRATUM-PROJEKTI Teija Kuukka Kuukka Teija Immigratum

2 Immigratum työperusteisen maahanmuuton kehittäminen -projekti on Sastamalan koulutuskuntayhtymän (SASKY) hallinnoima, Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) toteuttama ja pääosin ESR-rahoitteinen. Rahoittajina toimivat Pirkanmaan ELY-keskus, Ylä-Pirkanmaan kunnista Mänttä-Vilppula (Mäntän kaupunki ja Vilppulan kunta yhdistyivät Mänttä- Vilppulan kaupungiksi), Virrat ja Ruovesi sekä yksityiset yritykset. Luoteis-Pirkanmaan (Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Kihniö) osahankkeen toteutuksesta vastaa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (LPKKY). Projektin yhtenä tavoitteena on, että työvoimapulasta kärsivät yritykset, erityisesti metallialan yritykset, saavat paikattua työvoimapulaansa ulkomailta rekrytoiduilla työntekijöillä. Ammattitaitoisen työvoiman lisäämisellä parannetaan yritysten mahdollisuuksia jatkaa kilpailukykyistä toimintaa Suomessa. Rekrytoidut työntekijät perheineen saadaan sopeutettua ja kotoutettua suomalaiseen yhteiskuntaan ja syrjäytymisen uhka on pieni. Lisäksi projekti pyrkii parantamaan yleisiä maahanmuuttajien vastaanottovalmiuksia kunnissa. Projektin kohderyhmänä ovat työperusteiset maahanmuuttajat perheineen, ulkomaisia työntekijöitä rekrytoivat yritykset, kunnat ja muut viranomaistahot. Työperusteinen maahanmuuttaja on henkilö, jonka pääasiallinen syy muuttaa Suomeen liittyy työhön. Työperusteiset maahanmuuttajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: vuokratyövoimaa, joka tulee Suomeen määräaikaiseen työhön suomalaisen henkilöstövuokrausyrityksen kautta työvoimaa, jota suomalainen työnantaja palkkaa suoraan (ilman välittäjiä) määräaikaiseen työsuhteeseen työvoimaa, jota suomalainen työnantaja palkkaa suoraan (ilman välittäjiä) toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. (POINTTI 2010) Tämän julkaisun tavoitteena on kuvata Immigratum-projektin toiminta-aikana ( ) kehitettyjä ja toteutettuja ulkomaisen työvoiman rekrytointimalleja. (Osa malleista on kehitetty Immigratumia edeltäneen Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet - projektin ( ) aikana ja niitä on edelleen kehitetty Immigratum-projektissa.) Immigratum-projektin avulla on autettu yrityksiä rekrytoimaan toiminta-alueelleen työvoimaa muun muassa Kiinasta ja Venäjältä. Sen avulla on tuotettu myös kotouttamispalveluita työperusteisille maahanmuuttajille ja heidän perheilleen. Projektiin on sisältynyt rekrytointimatkoja ulkomaille ja maahanmuuttokoordinaattoreiden toteuttamien kotouttamistoimenpiteiden järjestämistä Suomessa. Julkaisussa kuvataan kolmen pirkanmaalaisen alueen (Mänttä-Vilppula, Virrat ja Parkano) toimintatavat. 1

3 SISÄLTÖ 1 TAUSTAA 3 Mänttä Virrat Parkano 2 REKRYTOINTI ULKOMAILTA 6 Opas yrittäjälle 3 MÄNTÄN MALLI 9 4 REKRYTOINTIPROSESSI KIINASSA markkinointi ja tiedotus koneistajien ja hitsaajien testaus ja raportointi työntekijävalinnat ongelmat prosessissa Suomeen saapuminen perehdytyskoulutus 5 VIRTAIN MALLI REKRYTOINTIPROSESSI VENÄJÄLLÄ...16 markkinointi ja tiedotus rekrytointitilaisuus työntekijävalinnat Suomeen saapuminen 7 PARKANON MALLI REKRYTOINTIPROSESSI HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYSTEN KAUTTA MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORIPALVELUT JOHTOPÄÄTÖKSET 22 LIITTEET LÄHTEET 2

4 1 TAUSTAA Mänttä Mäntässä rekrytointiprosessi sai alkunsa yrittäjien kokemasta työvoimapulasta. Ammattitaitoisia metallimiehiä ei löytynyt alueelta tarpeeksi ja osaavan työvoiman puute nähtiin yritysten kasvun esteenä. Yritykset osallistuivat yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien kanssa erilaisiin hankkeisiin saadakseen lisää osaavaa työvoimaa, mutta nämä toimet eivät olleet kuitenkaan riittäviä. Yrittäjät olivat valitelleet tilannetta myös Mänttä-Vilppula - seudun kuntien omistamalle kehitysyhtiölle, MW-Kehitys Oy:lle, ja kertoneet ongelmista työvoiman saamisessa. MW-Kehitys Oy:n tavoitteena oli kehittää seudun elinkeinoelämää ja toimitusjohtaja laittoikin ns. kiinaprojektin pystyyn vastauksena alueen yritysten työvoimapulaan. Samaan aikaan Mäntässä sovittiin, että kaupunki ryhtyy panostamaan enemmän pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, sillä aiemmin siihen ei ollut kiinnitetty juurikaan huomiota. Kaupungin työllistämisosuus nousi korkealle, ja kaupunki on jatkossakin pyrkinyt siihen, että työllistettyjen määrä on suhteellisen iso. Tällä pyrittiin siihen, että suomalainen työvoima on tehokkaasti käytössä. Ulkomaisia rekrytointeja mietittäessä käytiin Ay-liikkeen kanssa keskusteluja siitä, mikä tilanne työmarkkinoilla oli. Kerrottiin, että Mäntän kaupunki panostaa siihen, että suomalaisille yritetään löytää mahdollisimman tehokkaasti töitä. Keskustelua käytiin myös negatiivisesta väestönkehityksestä, joka aiheuttaa sen, että suomalaista työvoimaa ei ole kohta saatavilla kaikille aloille. Ay-puolikin suhtautui positiivisesti ajatukseen ulkomaisista rekrytoinneista, samoin Mäntän kaupunki. MW-Kehitys Oy oli jo aiemmin tehnyt yhteistyötä Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) ja FutuVision Eu-Sino Oy:n kanssa kiinalaisnuorille järjestetyn koulutuksen kautta. Koska hyvät suhteet Kiinan olivat jo olemassa, MW-Kehitys Oy, MSKK:n ja FutuVision Eu-Sino Oy päättivät suunnata myös rekrytointitoimia Kiinaan. Ensimmäinen rekrytointimatka Kiinaan tehtiin vuonna 2006 ja mukana matkalla olivat työvoimahallinnon, MW-Kehitys Oy:n ja FutuVision Eu-Sino Oy:n edustajat, Mäntän, Vilppulan ja Keuruun alueen yrittäjiä sekä MSKK:n kansainvälisen koulutuksen suunnittelija ja metallipuolen opettaja. Onnistuneen rekrytointimatkan tuloksena 10 kiinalaista metallimiestä sai työpaikan Suomesta. Mäntän seudun koulutuskeskus teki projektihakemuksen Pirkanmaan TE-keskukseen ( nyk. ELYkeskus), ja sai rahoituksen Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin ajalle ESR-rahoituksen (Euroopan sosiaalirahasto) lisäksi projektia rahoitettiin kuntarahalla ja yksityisellä rahoituksella. Projektiin palkattiin kolme maahanmuuttokoordinaattoria hoitamaan työperusteisten maahanmuuttajien ja heidän perheenjäseniensä kotouttamiseen ja sopeuttamiseen liittyviä asioita. Lisäksi palkattiin projektikoordinaattori hoitamaan projektin hallinnointia. Vuoden kuluttua projektille haettiin jatkoa, ja Pirkanmaan ELY-keskus ( ent. TE-keskus) hyväksyi kolme ja puolivuotisen Immigratum-projektin ajalle

5 Rahoitus hoidettiin samalla tavalla kuin edeltäneessä projektissa. Henkilömäärä kasvoi projektipäällikön rekrytoinnin myötä viiteen. Virrat Virroilla rekrytointiprosessi alkoi samasta syystä kuin Mäntässä eli työvoimapulasta. Virroilla toimiva yritys aikoi tehdä suuria investointeja ja se tarvitsi lisää työntekijöitä. Yrityksellä oli hankaluuksia löytää työvoimaa jopa sen hetkiseen tuotantoon, saati uuden investoinnin kautta saavutettaviin työpaikkoihin. Yritys oli miettinyt jopa ulkomaille sijoittautumista työvoiman saatavuuden takia. Työvoimatoimistolla (nyk. TE-toimisto) oli aktiivinen rooli Virroillakin, työvoimatoimiston johtaja painotti rekrytointiprosessiin mukaan lähteville kunnille ja yrityksille, että jokaisen pitää ensin hoitaa kotipesä kuntoon. Kuntien kohdalla tämä tarkoitti työllistämisasioita, yritysten taas piti saada tarvittaessa imagonsa kuntoon. Työvoimatoimistosta tuli selkeä viesti, että yritysten on turha lähteä ulkomaisiin rekrytointeihin, mikäli yrityksen imago on Suomessa heikko ja kotimaista työvoimaa ei ole sen takia tarjolla. Erään yrityksen kanssa työvoimatoimisto teki osaavan työvoiman saannin turvaamissuunnitelman, eli ns. action-planin, jossa yhtenä kohtana oli yrityksen huolehtiminen omasta työnantajakuvasta. Yritys teki kartoituksen siitä, millaisena työnantajana työntekijät kokivat yrityksen. Kartoituksen perusteella yritys ryhtyi toimenpiteisiin parantaakseen omaa työnantajakuvaa ja onnistuikin siinä hyvin. Myös työvoimatoimiston koulutus- ja aktivointiryhmät kävivät yrityksessä tutustumassa, ja tämän jälkeen suunnattiin katseet myös ulkomaisen työvoiman käyttöön. Venäläistaustaiset työntekijät valikoituivat Virroille siten, että kaupungilla oli olemassa suhteet työministeriössä työskentelevään Irma Heikkilä-Paukkoseen. Hänen kanssaan oli keskusteltu jo aiemmin siitä, kuinka inkerinsuomalaisten paluumuuttajien Suomeen siirtymistä voitaisiin edistää. Virtain kaupunki otti yhteyttä Heikkilä-Paukkoseen, ja hänen avustuksella järjestettiin matka Pietariin. Matkalle lähtivät Virtain edustajina Virtain työvoimatoimiston johtaja ja kaupunginjohtaja. Vaikka matkan päätavoitteena ei ollut rekrytointi, saapui Virroille matkan jälkeen muutama perhe paluumuuttajan statuksella. Matkalla luotiin kontaktit Karjalan suomalaisten Inkeriliittoon, konsulaattiin ja inkerinsuomalaisiin henkilöihin. Matkan jälkeen kaupunginjohtaja vei asiaa eteenpäin Virroilla. Tavoitteeksi asetettiin 50 inkerinsuomalaisen paluumuuttajan rekrytoiminen virtolaisiin yrityksiin seuraavan vuoden aikana sekä maahanmuuttokoordinaattorin palkkaaminen toukokuusta 2006 alkaen hoitamaan maahanmuuttajiin liittyviä asioita. 4

6 Virroilla koulu- ja sosiaalitoimi olivat ensiksi varauksellisia asian suhteen, koska maahanmuuttotoiminta tulisi teettämään heille lisää työtä. Kaupungintalolla järjestettiin tapaaminen, johon osallistuivat kaupunginjohtaja, sosiaalitoimen, koulujen, työvoimatoimiston, Kelan ja terveyskeskuksen edustajat, Pirkanmaan TE-keskuksen edustaja ja Virtain maahanmuuttokoordinaattori. TE-keskuksen edustaja kertoi tarkempia tietoja muun muassa inkerinsuomalaisista paluumuuttajista, laskennallisista korvauksista, siitä että paluumuuttajat eivät tarvitse erikseen työlupia. Kaupungin johto osoitti koulu- ja sosiaalitoimelle lisää resursseja työhön, joten lopulta sekä opettajakunta että sosiaalitoimi olivat avoimin mielin mukana toiminnassa. Työvoimatoimiston johtaja järjesti myös toimistonsa henkilökunnalle tutustumismatkan Pietariin. Näin henkilöstö saatiin sitoutettua inkerinsuomalaisten maahanmuuttoon ja samalla he näkivät, minkälaisista oloista ihmiset saapuvat ja millaisia yhteistyökumppaneita työvoimatoimistolla Venäjällä on. Matkalle osallistui myös Virtain maahanmuuttokoordinaattori. Tämän tutustumiskäynnin jälkeen järjestettiin ensimmäinen varsinainen rekrytointimatka Venäjälle. Matkalla oli mukana myös suomalaisia yrittäjiä. Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto järjesti paluumuuttojonossa oleville henkilöille suomen kielen opetusta, ja tämä oli se ryhmä jota lähestyttiin. Informaatio- ja rekrytointitilaisuudessa oli kuitenkin paikalla satoja ihmisiä, ei ainoastaan paluumuuttajastatuksen omaavia, vaan muitakin, jotka olivat halukkaita työskentelemään Suomessa. Yrittäjät pääsivät solmimaan suhteita inkerinsuomalaisiin ja haastattelemaan henkilöitä jotka olivat innokkaita muuttamaan töihin Suomeen. Työministeriö lähetti kesällä 2007 kyselyn kaikille paluumuuttojonossa oleville inkeriläisille kartoittaakseen inkeriläisten ammatit ja halukkuuden muuttaa Suomeen. Kyselyyn vastasi 2300 inkeriläistä, ja heistä valtaosa oli halukkaita tulemaan töihin Suomeen. Rekrytointitilaisuuksien tuloksena monta kymmentä henkilöä muutti Virtain alueelle sekä työnteon perusteella että paluumuuttajan tunnuksella. Osa työperusteisista inkerinsuomalaisista vaihtoi tunnuksensa paluumuuttajaksi Suomeen muutettuaan. Virtain kaupungin maahanmuuttokoordinaattori siirtyi Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin työntekijäksi keväällä 2007 ja jatkoi maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviä myös Immigratum-projektissa ajalla Toukokuusta 2007 alkaen Virtain maahanmuuttokoordinaattori toimi Virrat-Ruovesi-Mänttä-Vilppula alueella. Virtain kaupunki osallistui projektien rahoitukseen kuntarahoitusosuudella ja sai osuutta vastaan maahanmuuttokoordinaattoripalvelut käyttöönsä. 5

7 Parkano Parkanossa tilanne oli sama kuin muuallakin Pohjois-Pirkanmaalla. Kotimaista työvoimaa metalliteollisuuteen ei saatu, vaikka sitä yritettiin hakea jopa junalla Lapista. Suomen sisäinen muuttoliike suuntautuu kuitenkin lähinnä Etelä-Suomeen, joten työvoimaa ei tälläkään keinolla saatu. Parkanon seudun yrityksissä käytettiin paljon vuokratyövoimaa, ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään (LPKKY) kuuluvan Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikön motiiviksi tuli saada vuokratyöläisistä pysyviä työntekijöitä kuntaan. Kehittämisyksikkö palkkasi maahanmuuttokoordinaattorin hoitamaan ulkomaalaisten työntekijöiden asioita, mutta hetken kuluttua koordinaattori siirtyi paikalliseen yritykseen hoitamaan yrityksen ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden asioita. Kehittämisyksikkö palkkasi uuden maahanmuuttokoordinaattorin, jonka ensisijaisiin tehtäviin kuului Parkanon seudulla työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä kotoutumisen tukeminen. Parkanon seudun maahanmuuttokoordinaattori siirtyi Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin työntekijäksi keväällä 2007 ja jatkoi maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviä myös Immigratum-projektissa ajalla Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Kihniö osallistuivat projektien rahoitukseen kuntarahoitusosuuksilla ja saivat osuutta vastaan maahanmuuttokoordinaattoripalvelut käyttöönsä. 2 REKRYTOINTI ULKOMAILTA Opas yrittäjälle Immigratum-projektissa suunniteltiin ulkomaisia rekrytointeja harkitseville yrittäjille opas, joka helpottaisi yrittäjän tiedonhankintaa rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Ennen rekrytointitoiminnan aloitusta on kartoitettava kotimaan työvoimatilanne ja oman yrityksen vastaanottovalmiudet suhteessa ulkomaiseen työvoimaan. Rekrytointikanavana voi käyttää Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalia (EURES), henkilöstövuokrausyritystä tai työvoiman maahanmuuttoon erikoistunutta projektia. Oppaassa ei ole mainintaa projekteista, koska niiden toiminta-ajat ovat rajalliset. Rekrytointivaihetta varten on koottu muistilista, joka helpottaa yrittäjää prosessin aikana. Oppaasta löytyy tietoa myös EU-kansalaisen oleskeluluvan rekisteröinnistä ja EU:n ulkopuolelta tulevan työntekijän oleskeluluvan hakemisesta sekä linkkilista hyödyllisistä www-osoitteista lisätiedon hankkimista varten. Opas on kolmeen osaan taitettu esite, jossa on tekstiä kummallakin puolella. 6

8 7

9 8

10 3 MÄNTÄN MALLI YRITYKSEN TYÖVOIMATARVE YHTEYDENOTTO TE-toimisto MW-Kehitys Oy Immigratum Yrittäjä toimittaa tiedot tarvittavasta työntekijästä ja tarjottavasta työpaikasta. ALKUVAIHEEN OHJAUS kotouttamispalvelut perehdytyskoulutus TYÖPAIKALLE SIIRTYMINEN Immigratum välittää tiedot työpaikasta ja tarvittavasta työntekijästä yhteistyökumppanilleen, FutuVision Eu-Sino Oy:lle. SUOMEEN SAAPUMINEN SEURANTA JA JÄLKIHOITO Kiinassa hoidetaan: markkinointi tiedotus työntekijöiden testaus TYÖHAASTATTELUT KIINASSA työsopimuksen tekeminen maahanmuuttoasiakirjojen laatiminen TYÖNANTAJAPOLKU lisäkoulutukset tulkkaukset kehityskeskustelut lupapalvelut muut tarvittavat palvelut TYÖNTEKIJÄPOLKU perheenjäsenien kotouttaminen asuntojen hankinta autokoulu muut tarvittavat palvelut 9

11 4 REKRYTOINTIPROSESSI KIINASSA Markkinointi ja tiedotus Kiinassa tapahtunut markkinointi- ja tiedotus hoidettiin FutuVision Eu-Sino Oy:n Pekingin toimiston toimesta. Prosessi käynnistettiin siten, että työnantajat kertoivat, minkä alan työntekijöitä tarvitsevat ja minkälaisiin työtehtäviin. Nämä tiedot toimitettiin Pekingiin toimistoon, ja heidän tehtävänään oli huolehtia koko rekrytointiprosessissa Kiinassa. Prosessiin kuului mm. yhteydenpito partnereihin, markkinointi ja testauspaikkojen järjestäminen. Työmahdollisuuksia Suomessa markkinoitiin kolmella tavalla. Tietyillä alueilla käytettiin lehtiilmoituksia erityyppisissä ammattijulkaisuissa sekä suurilevikkisissä sanomalehdissä. Ilmoituksissa kerrottiin suomalaisten yritysten etsivän koneistajia ja hitsaajia. Internet-markkinointia tehtiin FutuVision Eu-Sino Oy:n kotisivujen lisäksi erityyppisissä nettipalveluissa ja portaaleissa, joissa on jopa alakohtaiset työvoimapankit. Lisäksi maksettiin tietyistä hakusanoista, jotka linkittyivät ensimmäisinä FutuVision Eu-Sino Oy:n sivuille tai mainoksiin, esim. Suomi, työ, koneistus tai hitsaus. Myös hakukoneiden maksullisiin palveluihin maksettiin omia mainoksia. FutuVision Eu-Sino Oy toimitti tiedot avoimista työpaikoista Kiinan valtion toimistoille, joilla on kontaktit kaikkiin metallialan oppilaitoksiin. Sama virallinen taho myös valvoo Kiinassa ammattitaitokriteereitä sekä oppilaitosten ja opetuksen tasoa. Kaikki markkinointikanavat tuntuivat olevan melko samanveroisia, mutta viranomaisten kautta saatiin parhaimpia hakijoita. Internetin kautta haettiin ylivoimaisesti eniten, mutta hakijoiden taso oli heikompi. Edellä mainittujen toimistojen lisäksi FutuVision Eu-Sino Oy käytti virallisia työvoimatoimistoja, jotka osaltaan varmistivat maat ja lait, joita työntekijään tultaisiin soveltamaan. Palvelut olivat alueesta ja käytännöistä riippuen yleensä maksullisia. Kiinalaiset viranomaiset myös seuraavat ja kontrolloivat maastamuuttoa alueittain. Mikäli jollakin tietyllä alueella tapahtuu suurta muuttoliikettä, viranomaiset pohtivat, onko syytä jarrutella lupien ja passien myöntämisessä. Kustannuksia aiheuttivat markkinointi, testauspaikkojen, -koneiden ja - laitteiden vuokraus sekä kuljetukset, haastattelutilaisuudet ja muu käytännön järjestely. Työhakemuksia tuli runsaasti, osa hakemuksista oli muilta ammattiryhmiltä kuin niiltä, mitä haettiin. FutuVision Eu-Sino Oy teki esivalinnan ammattitaitoisista hakijoista. 10

12 Koneistajien ja hitsaajien testaus ja raportointi Prosessi alkoi jo Suomessa, kun MSKK:n metallipuolen opettaja tutustui rekrytoiviin yrityksiin ja niiden tarpeisiin. Yrittäjät kertoivat opettajalle, minkälaisiin työtehtäviin kiinalaisia työntekijöitä oli ajateltu, ja tämän jälkeen opettaja ja yrittäjä miettivät yhdessä ammattitaitotestin rakennetta, eli mitä ja miten osaamista testataan. Opettaja toi pedagogisen, yrittäjä ammatillisen näkemyksen testausprosessiin. Testit valmisteltiin Suomessa. Tehtävänä oli luoda autenttinen testaustilanne, eli koneiden ja laitteiden Kiinassa tuli olla sellaisia, joita myös Suomessa käytetään. Hakijoiden matemaattiset ja kirjalliset taidot kartoitettiin myös. Koneistajien testissä oli aluksi matemaattinen osio ja piirustusten lukua. Testillä pyrittiin selvittämään hahmottamiskykyä, jota Suomessa tarvitaan piirustusten lukuun. Tämän jälkeen testattava siirtyi testisaliin, ja hänelle annettiin yksinkertainen, suomalaisessa konepajassa käytettävä työpiirustus. Sorvaus- ja jyrsintäpuolen hakijoille oli omat työpiirustukset. Testattavaa pyydettiin ohjelmoimaan kone piirustuksen mukaisesti, mutta kappaleita ei varsinaisesti ajettu koneilla. Testin aikana kartoitettiin myös, minkälaisilla koneilla hakija oli aiemmin työskennellyt ja millaisia kappaleita tehnyt. MSKK:n opettajan mukaan lähes kaikilla hakijoilla asenne ja motivaatio olivat kohdallaan. Myös ammatillisen osaamisen taso hämmästytti verrattuna suomalaiseen, metallialan peruskoulutuksen saaneeseen työntekijään. Kiinalaiset olivat oman alansa ammattilaisia, jo pelkästä ammattitaitotestistä näki kuinka korkeatasoista metallialan opetus Kiinassa oli. Myös testipaikkana toiminut FutuVision Eu-Sino Oy:n yhteistyöoppilaitos oli konekannaltaan huipputasoa. Kaikki testattavat eivät olleet kuitenkaan sitä, mitä väittivät. Jo kirjallisessa testiosiossa nähtiin, että osa ei ollut ollut metallialan kanssa missään tekemisissä. Ohjelmointitestin alussa yksi hakijoista otti kirjan repustaan ja yritti sen avulla tehdä ohjelmointia. Jokainen hakija pääsi kuitenkin tekemään testin molemmat osiot, sekä kirjallisen että käytännön. Opettaja täytti koko ajan arviointilomaketta testattavasta, ja lomakkeeseen merkittiin huomiot hakijasta ja hänen ammattitaidostaan. Osa hakijoista osasi toimia koneella hyvin, vaikka ei hallinnut ohjelmointia kunnolla. Kaikille työnantajille ohjelmointitaidot eivät olleet niin tärkeitä kuin se, että työntekijä osaa toimia koneella. Osa työnantajista taas painotti sitä, että ohjelmointitaidot olivat pääasiallisia taitoja, joita pitää löytyä. Opettaja myös mietti jokaisen testattavan kohdalla, mihin työtehtävään tämä mahdollisesti sopisi. 11

13 Hitsaajat testattiin myös yhteistyöoppilaitoksen metallipajassa. MIG-hitsausmenetelmällä (Metal Inert Gas) tehtävän testin suunnitteli Mäntän seudun koulutuskeskuksen opettaja. MIG-hitsauksessa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan ja hitsattavan kappaleen välissä hitsauskaasun suojaamana. Hitsattaessa valokaari sulattaa perusaineen ja lisäaineen, jotka jähmettyessään muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Lisäainelanka on ohutta metallilankaa, jonka koostumus on yleensä lähes sama kuin perusaineella. Lisäaine syötetään poikkeuksetta koneellisesti. Tärkeimmät tapauskohtaisesti säädettävät hitsausparametrit ovat langan syöttönopeus sekä hitsausjännite. Hitsausta kutsutaan MIG-hitsaukseksi, jos suojakaasu on inerttiä eli suojakaasu ei reagoi hitsisulan kanssa. MIG-hitsauksen etuja ovat nopeus ja hitsin puhtaus. Hitsin päälle ei myöskään muodostu kuonakerrosta. Tunkeuman ja hitsin muodon hallinta on MIG-hitsauksessa vaikeampaa kuin TIGhitsauksessa. Suoritusteknisestä helppoudesta huolimatta hitsauslaitteiston oikea säätäminen voi tuottaa vaikeuksia. Myös huomaamaton vapaalangan pituuden muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti perusaineeseen kohdistuvaan sulatustehoon, minkä vuoksi hitsiin jää helposti huomaamattomia virheitä. (Lepola & Makkonen 2005.) Opettaja sekoitti hitsauskoneet tahallisesti, eli testattavat joutuivat hakemaan itse arvot koneeseen. Samalla opettaja näki, pystyvätkö testattavat säätämään koneen oikein. Kokonaisvaltainen työskentely hitsausprosessissa oli kuitenkin tärkeintä, eli hitsauskoneen säätö, hitsaustekniikka ja hitsaussauma. Kaikki testattavat eivät päässeet jatkoon, osa heistä ei osannut edes hitsata. Arviointilomaketta täytettiin koko testin ajan ja siihen merkittiin myös huomion arvoisia henkilökohtaisia ominaisuuksia testattavasta. Arviointilomakkeen avulla työnantajalle oli helppoa kertoa hakijan tiedoista ja taidoista työhaastattelun aikana. Työntekijävalinnat Yritysten edustajat matkustivat omilla kustannuksillaan Kiinaan ja haastattelivat ehdokkaat paikan päällä. Ammattitaitotestit oli jo tehty, ja metallipuolen opettaja oli mukana haastattelutilanteessa kertomassa kunkin hakijan ammattitaidosta ja muista havainnoista. Testeistä hyväksyttävästi suoriutuneiden paperit esiteltiin työnantajien edustajille, minkä jälkeen he pääsivät itse haastattelemaan ja valitsemaan haluamansa työntekijät. Hakijan asenne ja motivaatio muuttaa Suomeen kiinnostivat yrittäjiä myös. Haastattelutilanne videoitiin, jotta yrittäjät pystyivät esittelemään työntekijävalintojaan videon avulla tarvittaville tahoille yrityksissään. Yrittäjät pohtivat valintojaan vielä Suomessa ja ilmoittivat sitten, ketkä hakijoista he haluavat rekrytoida. Työsopimukset lähetettiin Kiinaan allekirjoitettaviksi. Voimassaoleva työsopimus oli ehtona työntekijän oleskeluluvan saamiselle. 12

14 Ongelmat prosessissa MSKK:n opettajat olisivat halunneet nähdä kaikkien hakijoiden paperit ja tehdä itse tarvittavan esivalinnan. Ongelmaksi todettiin hakijat, joilla oli opinnot kesken. Heillä ei ollut mahdollisuutta muuttaa Suomeen niin nopeasti kuin yrittäjät olisivat halunneet. Vaikeutena hakuprosessissa olivat myös jo työssä olevat hakijat, sillä kiinalaisen käytännön mukaan mm. työ- ja opiskelutodistukset ovat työnantajan hallussa ja niitä oli käytännössä mahdoton saada mukaansa työpaikkaa vaihdettaessa. Tästä syystä esimerkiksi hitsausluokkatodistuksia oli mahdotonta toimittaa suomalaisyritysten nähtäville. Aikataulu todettiin jokaisella rekrytointimatkalla liian tiukaksi, testauksiin olisi pitänyt saada käyttää enemmän aikaa. MSKK:n opettajat toivoivat myös, että Kiinassa olisi ollut vastaava metallialan ammattilainen vastassa. Esimerkiksi ammattitaitotestien kirjallinen osio tehtiin Suomessa ja sen käänsi Kiinassa henkilö, jolla ei ollut metallialan sanastosta varsinaista osaamista. Testattavien oli hankala ymmärtää, mitä testikysymyksillä tarkoitettiin. Lopulta paikalle tuli testipaikkana toimineen ammattikoulun metallipuolen opettaja, joka ymmärsi heti mistä on kyse ja osasi kääntää kysymykset testattaville kiinaksi siten kuin piti. Kiinalaisella tulkilla ei välttämättä ole senkaltaista osaamista, mitä jokin tietty ammattiala tarvitsee, vaan hän kääntää sanat suoraan kiinaksi ymmärtämättä itse mitä sanoilla tarkoitetaan. Niin sanottu kulttuuritulkkaus olisi ollut paikallaan, jolloin tulkki olisi voinut kääntää puolin ja toisin sanotun ja kirjoitetun kielen tarkoituksen. Suomeen saapuminen Kiinalaisten työntekijöiden saavuttua Suomeen piti hoitaa kuntoon seuraavat viranomaisasiat: maistraatti / henkilötunnus Kansaneläkelaitos (KELA) / sosiaaliturva ja Kela-kortti verotoimisto / verokortti pankki / pankkitili Maahanmuuttokoordinaattori oli kiinalaisten apuna hoitamassa edellä mainittuja asioita, ja lisäksi hän opasti mm. prepaid-liittymien ostamisessa puhelimiin, Internet-sopimusten solmimisessa ja huonekalujen hankinnassa. Koordinaattori esitteli myös paikalliset palvelut, kuten kaupat, terveyskeskuksen, sairaalan, kirjaston, poliisiaseman ja vastaavat. Koordinaattori oli mukana myös yritysvierailuilla, kun kiinalaiset kävivät tutustumassa tuleviin työpaikkoihinsa. 13

15 Perehdytyskoulutus Ennen varsinaisen työteon aloittamista Immigratum-projekti järjesti Suomeen saapuneille työntekijöille perehdytyskoulutuksen, jonka kestosta sovittiin työnantajakohtaisesti. Työntekijät saivat täyden palkan koulutusajalta. Koulutusjaksolla kiinalaiset työntekijät tutustutettiin mm. eurooppalaisiin metallialan standardeihin ja annettiin heille tarvittavat tiedot ja taidot, joiden avulla heidän oli mahdollista työskennellä metallialan eri tehtävissä. Opetussuunnitelma koostui seuraavista osa-alueista: 1. Työelämän perusteet Opintojakson tarkoituksena oli tutustuttaa maahanmuuttajat suomalaiseen työkulttuuriin, työaikamuotoihin ja työelämän perussääntöihin. Opintojaksolla tutustuttiin myös suomalaiseen laatujärjestelmään, työn tuottavuuteen ja suomalaisen metallityön kansainvälistymiseen tulevaisuudessa. 2. Työturvallisuus Opintojakson aikana maahanmuuttajat suorittivat Työturvallisuuskortti-koulutuksen. 3. Kone- ja metallialan piirustusten luku Opintojakson tarkoituksena oli tutustuttaa maahanmuuttajat eurooppalaisiin standardeihin piirtämisessä. Jaksolla opiskeltiin piirrosmerkkien tulkitsemista (koneistus- ja hitsausmerkit) ja opeteltiin piirustusten lukua. Jaksolla harjoiteltiin myös kappaleen piirtämistä käsin, kappaleen mitoitusta ja siihen liittyviä tarvittavia merkintöjä. Lisäksi opeteltiin lukemaan aitoja piirustuksia ja selvitettiin, mitä niissä esiintyvät merkinnät tarkoittavat. 4. Metallipajan työharjoitukset, koneistus ja hitsaus Opintojakson aikana harjoiteltiin työpajassa koneiden käyttöä. Harjoittelun myötä tehtiin NCohjelmia työstökeskuksille ja valmistettiin kappale valmiiksi. Hitsausharjoituksia tehtiin paksuihin teräslevyihin ja samalla kartoitettiin hitsaajien osaaminen käytettäessä Euroopassa yleisesti käytössä olevia hitsauskoneita. Jakson aikana opiskeltiin myös hitsauskoneiden eurooppalaiset symbolit. 5. Suomen kielen intensiivikurssi Opintojaksolla maahanmuuttajille opetettiin suomen kielen alkeisopintoja, jotka tähtäsivät kaikkein tärkeimpien ammatillisten ja työelämän sanastojen ja fraasien hallintaan. Alkeisopinnoissa pyrittiin lisäämään myös opiskelijoiden valmiuksia arjen sanaston hallintaan. Tavoitteena oli Opetushallituksen suosituksen A1-taso (alkeiskielitaito). 14

16 5 VIRTAIN MALLI 15

17 6 REKRYTOINTIPROSESSI VENÄJÄLLÄ Markkinointi ja tiedotus Rekrytointimatkoja järjestettiin Petroskoihin, Pietariin ja Viroon. Yhteistyökumppanina Venäjän puolella toimivat Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto, Suomen konsulaatti ja työministeriö. Pietarin Inkeri-liitto hoiti Petroskoissa ja Pietarissa tilaisuuksiin tarvittavat tilat ja välitti tietoa rekrytointitilaisuuksista kielikoulutuksessa oleville inkerinsuomalaisille. Petroskoin alueella tietoa välitettiin myös Karjalan televisio- ja radiokeskuksen avulla. Venäläisiä yhteistyökumppaneita lähestyttiin turvallisella mallilla, eli rekrytointia tehtiin yhteistyössä kaupungin, yritysten ja valtion viranomaisen kesken. Rekrytointitilaisuus Rekrytointitilaisuuksissa yritykset kertoivat omista tarpeistaan työntekijöiden suhteen. Virtain kaupunki esitteli vastaanottovalmiuksiaan maahanmuuttajille, esimerkiksi maahanmuuttokoordinaattorin palveluja, minkälaisia asuntoja kaupungilla on tarjota ja mitä koulumahdollisuuksia löytyy lapsille. Työvoimahallinto kertoi kielikoulutusmahdollisuuksista ja työllistymismahdollisuuksista Virroilla ja Pohjois-Pirkanmaalla. 16

18 Yleisesittelyjen jälkeen järjestettiin henkilökohtaisia haastatteluja. Jokainen haastateltava valokuvattiin hänen suostumuksellaan. Haastattelu oli kaksivaiheinen ja sen päätteeksi kysyttiin, olisivatko hakijat halukkaita tulemaan tutustumismatkalle Suomeen ennen varsinaista päätöstä työnteosta. Ensimmäinen karsinta hakijoista tehtiin paikanpäällä. Jatkoon pääsivät henkilöt, jotka olivat motivoituneita ja halukkaita muuttamaan Suomeen töihin. Lopullinen valinta työntekijöistä tehtiin Virroilla tapahtuneen haastattelun perusteella. Työntekijävalinnat Rekrytointimatkan jälkeen yrittäjät tekivät valintansa rekrytoitavien suhteen. Ehdokkaiden suuren määrän vuoksi valokuvat olivat apuna haastattelukaavakkeiden käsittelyprosessissa. Virtain maahanmuuttokoordinaattori otti valittuihin henkilöihin yhteyttä. Heiltä kysyttiin, ovatko vielä halukkaita tulemaan töihin Suomeen ja samalla sovittiin tutustumismatka Virroille. Matka oli yleensä yhden päivän mittainen ja sen aikana, maahanmuuttokoordinaattorin avulla, ehdokkaille esiteltiin työpaikat ja työtehtävät, joihin he tulisivat sijoittumaan, sekä tehtiin kaupunkikierros Virroilla, jonka aikana esiteltiin paikalliset palvelut. Virroilla oli laadittu työperusteisia maahanmuuttajia varten seuraava alkuvaiheen toimintajärjestelmä: Yrittäjä > yhteys TE-toimistoon tai maahanmuuttokoordinaattoriin > rekrytointi ulkomailta > asuntojen järjestäminen > työntekijöiden tutustumismatka Suomeen > oleskelulupahakemukset ja paikkakuntaan tutustuminen > Suomeen työhön saapuminen > työsopimuksen ja vuokrasopimuksen allekirjoittaminen > maistraatti, puhelin, pankki, Kela, verotoimisto > työn aloittaminen (ohjaus työpaikalla) > muut asiat (esim. terveyskeskus, kirjasto, harrastukset). Suomeen saapuminen Kun työperusteiset maahanmuuttajat (perheineen) saapuivat Suomeen ja perusasiat maahanmuuttokoordinaattorin avulla oli hoidettu, heille järjestettiin täsmäkoulutuksena kielikoulutusta yhteistyössä työvoimatoimiston ja rekrytoineen yrityksen kanssa. Yritys maksoi palkan koulutusajalta ja työvoimatoimisto osallistui valtion kustannuksella puoleen koulutuskustannuksista. Koulutus sisälsi osiot työturvallisuudesta, ensiavusta, yrityksen omista järjestelmistä ja työelämätaitojen perusteista. Lisäksi koulutettiin suomen kieltä ja kulttuuria sekä suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Myös Virtain kansalaisopisto järjesti suomen kielen opetusta maahanmuuttajille. Lisäksi maahanmuuttokoordinaattori auttoi maahanmuuttaja-asiakkaita esimerkiksi internetin hankkimisessa, verkkopalvelusopimuksen laatimisessa, työterveystarkastuksissa, neuvolassa, koulussa ja päiväkodissa varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisessa sekä erilaisissa vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Koordinaattori osallistui myös työpaikalla työnohjaukseen ja YTneuvotteluihin, sekä auttoi muissa haasteellisissa tilanteissa. 17

19 7 PARKANON MALLI 18

20 8 REKRYTOINTIPROSESSI HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYSTEN KAUTTA Ensimmäinen organisoitu toimenpide rekrytointiprosessissa Parkanon seudulla oli työvoimatoimiston järjestämä rekrytointimatka Petroskoihin. Matkan tuloksena saatiinkin muutama inkerinsuomalainen työntekijä parkanolaisiin yrityksiin. Suurin osa seudulla työskentelevistä ulkomaalaisista tuli kuitenkin henkilöstövuokrausyritysten kautta. Parkanon seudun yrittäjät olivat tyytyväisiä vuokratyövoimaan, ja kun vuokratyöläisten sopimukset henkilöstövuokrausyritysten kanssa päättyivät, Parkanon seudun yrittäjät rekrytoivat henkilöt omille palkkalistoilleen. Tässä vaiheessa Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikkö sai tiedon, että alueen yrityksissä oli kymmeniä venäläistaustaisia työntekijöitä. Kehittämisyksikössä oli tuolloin meneillään Pirkanmaan liiton rahoittama Metallilla menestykseen-hanke, jonka yhtenä tehtävänä oli tukea metallialan yritysten rekrytointitoimia yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa, sekä olla mukana järjestämässä mahdollisia rekrytointitapahtumia. Hankkeen tarkoituksena oli myös toteuttaa työperusteisen maahanmuuton (kotouttamistoimien menettelyjen kehittäminen) tukitoimia maahanmuuttokoordinaattorin toimenpitein metallialan yritysten tarpeisiin. Kehittämisyksikkö rekrytoi maahanmuuttokoordinaattorin, joka auttoi ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä sopeutumaan Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Lisäksi koordinaattori avusti myös työntekijöiden perheenjäseniä näiden saapuessa Suomeen. Parkanon maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviin kuului myös osallistuminen viranomaistiimin toimintaan. Tiimiin kuuluvat maahanmuuttokoordinaattorin ja Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikön edustajan lisäksi koulun, päiväkodin, sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston, Kelan, kansalaisopiston ja kaupungin vapaa-ajan osaston edustajat. Ulkomaalaisia työntekijöitä rekrytoineet yritykset tarvitsivat maahanmuuttokoordinaattorin palveluita, ja hän avusti yrityksiä tulkkauspalveluin tarvittavissa tilanteissa. Muun muassa erilaiset neuvottelut ja opastukset yrityksissä hoituivat koordinaattorin avulla helpommin, koska työntekijät saivat tiedon asioista omalla äidinkielellä. Kielikoulutusta ulkomaalaisille työntekijöille järjestettiin muun muassa täsmäkoulutuksena työvoimatoimiston ja yritysten kanssa. Eräs yritys järjesti kielikoulutusta työntekijöilleen näiden työaikana yrityksen tiloissa. Tällöin työnantaja maksoi työntekijälle puolet koulutuksen aikaisesta palkasta. Myös Parkanon kansalaisopisto järjesti suomenkielen kielikoulutusta ulkomaalaistaustaisille. 19

21 9 MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORIPALVELUT Immigratum-projektissa toimi kolme maahanmuuttokoordinaattoria. Heistä kaksi oli venäjänkielistä ja yksi toimi pääsääntöisesti Kiinasta saapuneiden apuna. Maahanmuuttokoordinaattoripalveluiden toimintaperiaatteena oli pysyvien verkostojen luominen ja maahanmuuttajien varustaminen ja valmentaminen toimimaan tulevaisuudessa itsenäisesti, ilman projektin apua. Maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviin kuuluivat mm. seuraavat asiat: maistraatissa käyminen maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa Kela-kortin hankkimisessa avustaminen pankkitilin avaamisessa avustaminen asunnon järjestämisessä avustaminen (vuokrasopimus ym.) puhelinliittymän hankkimisessa avustaminen työterveystarkastuksessa tulkkina toimiminen osallistuminen yritysvierailuihin ja palavereihin työpaikoilla oleskelulupahakemuksien täyttäminen yhdessä maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa opastaminen laskujen maksussa kauppojen, virastojen, kirjaston, koulujen yms. esitteleminen omien yhteystietojen (esim. käyntikortit) toimittaminen eri tahoille, esim. terveyskeskus, neuvola poliisi, Kela yms. Maahanmuuttokoordinaattorit tarjosivat asiakkailleen erilaisia kotoutumiseen liittyviä palveluja, esimerkiksi tulkkausta ja neuvontaa. Asiakkaina olivat työperusteiset maahanmuuttajat perheineen, rekrytointeja tehneet yritykset, viranomaistahot ja projektin rahoittajakunnat. Koordinaattoreiden vahvuutena oli kokonaisvaltainen toimintatapa, eli he ottivat huomioon maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet ja kotoutumisen eri vaiheet. Neuvontaa ja tulkkausapua tarjottiin aina Suomeen saapumisesta asunnon ostamiseen asti. Vahvuutena oli myös yhden luukun/henkilön periaate. Sama henkilö toimi maahanmuuttajien tulkkina ja apuna koko sopeutumisprosessiin aikana. Immigratum-projektissa tämän mahdollistivat tietyt kieliryhmät (kiina ja venäjä), joita koordinaattorit auttoivat. Tämä yhden luukun/henkilön -periaate mahdollisti myös räätälöidyn palvelun tarjoamisen viranomaisille, kunnille, yrityksille ja maahanmuuttajille. Kaikilla asiakkailla ei ollut samanlaisia valmiuksia kotoutumiseen tai kotouttamiseen, joten paikkakunnalliset ja yksilölliset erot tuli ottaa huomion. Maahanmuuttokoordinaattorit ottivat kulttuurierot huomioon sekä tulkkaustilanteissa että koko kotoutumisprosessissa. Koordinaattorit eivät tulkanneet vain sanoja, vaan tekivät yhteistyötä asiakkaan ja viranomaisen kanssa opastamalla heitä. 20

22 Maahanmuuttokoordinaattorit ottivat huomioon sopeutumisen monisuuntaisuuden, eli kuinka integroituminen tapahtuu kuntien, työyhteisöjen ja maahanmuuttajien kesken. Maahanmuuttajan ei tule ainoastaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan myös kuntien ja yritysten tulee sopeutua yhteiskuntaan jossa on monimuotoisuutta. Tämän vuoksi maahanmuuttokoordinaattorit tekivät yritysvierailuja, joiden aikana keskusteltiin integroitumisen kaksisuuntaisuudesta ja monimuotoisuuden tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Maahanmuuttokoordinaattorin tyypillisiä tukitoimenpiteitä olivat muun muassa tulkkina toimiminen yrityksissä, asiointikäynnit asiakkaiden kanssa pankissa, terveyskeskuksessa, työvoimatoimistossa ja muissa valtion viranomaisissa, avustaminen asuntohakemuksen täyttämisessä, yhteistyö maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestäjän kanssa sekä tulkkaustehtävät päiväkodeissa ja kouluissa. Yrittäjiltä tuleen palautteen mukaisesti maahanmuuttokoordinaattoreiden toiminta oli kiitettävää, ja ehdottoman tärkeää jatkossakin olisi, että koordinaattorit olisivat käytettävissä niin rekrytointeja suunniteltaessa ja toteutettaessa kuin maahanmuuttajien ja yritysten välisissä asioissa käytännön järjestelijänä. 21

23 10 JOHTOPÄÄTÖKSET Työperusteinen maahanmuutto on erityisen perusteltua näillä alueilla, missä kotimaista liikkuvuutta ei tapahdu. Ulkomailta onkin turvallista muuttaa Suomeen maaseudulle, missä kyläläiseksi ja työyhteisön jäseneksi pääseminen on yleensä helpompaa ihmisten tuntiessa toisensa. Immigratumin toiminta-alueella on pieniä ulkomaisia kieliryhmäkeskittymiä ja ihmiset ovat pääosin työperusteisesti tulleita ja heidän perheenjäseniään. Ylä- ja Luoteis-Pirkanmaan alueelle on aktiivisesti haettu maahanmuuttajia töihin, eli suurin osa alueen maahanmuuttajista ei ole niinkään tullut omien intressiensä kautta, vaan työn takia. Immigratum-projektin vahvuutena on koko toiminta-ajan ollut yhden luukun periaate, jossa maahanmuuttokoordinaattoreiden rooli on ollut keskeinen. Koordinaattorit ovat vastanneet maahanmuuttajien kysymyksiin ja pystyneet ohjaaman heidät kulloinkin tarvittavan palvelun luo. Maahanmuuttokoordinaattorin ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mutta laaja tuntemus asioista helpottaa ohjaamista oikean henkilön luo kulloisessakin tilanteessa. Yhteistyökumppaneille ja asiakkaille projektiaikana tehdyt kyselyt osoittivat hyvin maahanmuuttokoordinaattorin roolin tärkeyden pienissä kunnissa. Suurin viihtyvyystekijä maahanmuuttaja-asiakkaille oli juuri maahanmuuttokoordinaattori. 22

24 LIITTEET LIITE 1: Työntekijän muutto Suomeen EU-alueelta (POINTTI 2010) LIITE 2: Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen EU-alueelta (POINTTI 2010) LIITE 3: Työntekijän muutto Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta (POINTTI 2010) LIITE 4: Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta (POINTTI 2010) 23

25

26

27

28

29

30

31 LÄHTEET Haastattelut: Jari Turpeinen Muut lähteet: Kai Mäkinen Olli Vihanta Elena Raiski Heikki Haavisto Nikolay Karpov Markus Huotari Lepola, P. & Makkonen, M Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet. Helsinki: WSOY. Opetussuunnitelma työperusteisille maahanmuuttajille Immigratum. POINTTI Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa -hanke. Työperusteisen maahanmuuttajan ja hänen perheenjäsentensä kotoutuminen Suomeen Mikkeli. Valokuvat: FutuVision Eu-Sino Oy Immigratum Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen -projekti 24

32 OMAT MUISTIINPANOT 25

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin 217 000 työtöntä tötötätöhkij työnhakijaa Ulkomaalaisia työnhakijoita

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

ESR-hankkeet v. 2008-2009. Pirkanmaan TE-keskus 30.11.2009

ESR-hankkeet v. 2008-2009. Pirkanmaan TE-keskus 30.11.2009 ESR-hankkeet v. 2008-2009 Pirkanmaan TE-keskus 30.11.2009 Kehittämishankkeille myönnetty rahoitus v. 2008-2009 (20,4 milj. euroa) Yrittäjyyden edistäminen 1,0 milj. euroa Osaamista pk-yrityksiin 6,8 milj.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tervetuloa kotiin, Suupohjaan!

Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Hanke 15.10.2008 29.2.2012 (14.10.2011) ESR-rahoitteinen, TL4 (SM/TEM). Budjetti: 270 385e Hallinnoija: SEK Taustalla: maahanmuuttostrategia 2008, työnantajat KOHDERYHMÄ:

Lisätiedot

Maailmalle lähtijän muistilista

Maailmalle lähtijän muistilista Maailmalle lähtijän muistilista Ulkomaille lähtöön tarvitaan rohkeutta ja sisukkuutta. Arki rullaa ulkomailla helpommin, kun lähtöä suunnittelee jo ennakkoon. Muistilista auttaa ulkomaille opiskelemaan

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon?

Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Labquality Days 6.2.2015 Helena Vertanen Työvoimapula Työvoimapulaa ammattihenkilöistä, erityisesti hoitajista on ollut noin 10 vuoden välein aina 1970-luvulta vuoteen

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Irma Valtonen Juulia Lätti Mikkeli 22.05.2014 TE-ASIAKASPALVELUKESKUS Tietoa, neuvontaa ja ohjausta puhelimen,

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyökysely t Kysely toteutettu helmikuussa 2013, koonti Anne Bondaréw/Tapio Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory yli

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Maahanmuuttajien kielikoulutukset työpaikoilla. Eurooppalaisia malleja työpaikoilla järjestettävistä S2-koulutuksista

Maahanmuuttajien kielikoulutukset työpaikoilla. Eurooppalaisia malleja työpaikoilla järjestettävistä S2-koulutuksista Maahanmuuttajien kielikoulutukset työpaikoilla Eurooppalaisia malleja työpaikoilla järjestettävistä S2-koulutuksista Kielikoulutuksen järjestäjä Coca-Cola, Kielikoulutuksen kuvaus Kielikoulutuksen kohderyhmänä

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 12.8.2013

Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Hae CAD-osaaja- tai Energiaasiantuntija koulutukseen Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Pirkanmaan ELY-keskus Valvoja: Pirkanmaan TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Palvelun kohderyhmäyrityksiin kuuluivat Yritysharavan yhteydessä rekrytointitarpeista raportoineet yritykset

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

OSAMA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN SÄHKÖINEN TESTI

OSAMA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN SÄHKÖINEN TESTI OSAMA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN SÄHKÖINEN TESTI Tausta Maahanmuuttajien rekrytointihanke, Mamure, osallistui Sisäministeriön järjestämään Inkerinsuomalaisten rekrytointiprojektiin,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot