Kuntien johtoryhmätyön nykytila ja tulevaisuuden haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien johtoryhmätyön nykytila ja tulevaisuuden haasteet"

Transkriptio

1 Kuntien johtoryhmätyön nykytila ja tulevaisuuden haasteet Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Kunnallispolitiikan pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2008 Annika Peltomaa

2 TAMPEREEN YLIOPISTO Yhdyskuntatieteiden laitos PELTOMAA, ANNIKA: Kuntien johtoryhmätyön nykytila ja tulevaisuuden haasteet Kunnallispolitiikan pro gradu -tutkielma, 127 sivua, 3 liitesivua Huhtikuu 2008 Tutkimuksessa käsitellään kuntien ylimmistä viranhaltijoista koostuvien ydinjohtoryhmien työskentelyä. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan kuntien johtoryhmien nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita erilaisissa johtamisympäristöissä ja tarkastelun kohteena ovat johtoryhmät sellaisissa kunnissa, joiden tilanne on muuttunut merkittävästi hallinnon uudelleenorganisoinnin myötä. Tutkimusongelmana on yhtäältä se, mikä on ydinjohtoryhmän rooli kunnan strategisessa johtamisessa ja toisaalta se, miten johtamisympäristön muutokset vaikuttavat johtoryhmän asemaan. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä luodaan yleiskäsitys johtoryhmistä sekä niiden roolista kuntien ylimmän virkamiesjohdon strategisen työn välineenä. Teoreettinen viitekehys koostuu strategista johtamista sekä johtoryhmiä koskevista teorioista. Tutkimuksen empiirisen tarkastelun kohdekunniksi on valittu neljä johtamisympäristöltään erilaisessa tilanteessa olevaa kuntatapausta, joista kustakin aineistoa on kerätty haastattelemalla kahta johtoryhmän jäsentä. Kuntatapauksista kahdessa tarkastellaan muuttuneessa toimintaympäristössä peruskunnan uutta strategista johtoryhmää, kun taas kahdessa muussa selvitetään peruskunnan ja yhteistoimintaelimen johtoryhmien toimintaa sekä näiden keskinäisiä suhteita. Empiirisen aineiston pohjalta voidaan päätellä, että johtoryhmien rooli on useimmiten informaatiota välittävä, kokonaisuutta hahmottava, yhteisiä näkemyksiä hiova, valmisteleva sekä asioiden toteutusta seuraava. Johtoryhmätyössä korostettiin niin strategista kuin operatiivistakin johtamista ja johtoryhmätyö miellettiin kuntajohtajan ja virkamiesjohtamisen työkaluksi. Viranhaltijoista koostuvissa johtoryhmissä hallinnon uudelleenorganisointi ei ollut aiheuttanut merkittäviä muutoksia johtoryhmätyössä. Johtoryhmätyön luonne oli muuttunut selvästi vain silloin, kun uuden johtoryhmän kokoonpanoon oli sisällytetty viranhaltijoiden lisäksi poliittisia toimijoita. Avainsanat: johtoryhmät, strateginen johtoryhmä, ydinjohtoryhmä, johtoryhmätyöskentely, kuntajohtaminen

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA MENETELMÄT Tutkimustehtävä Käytettävät tutkimusmenetelmät Aikaisempi tutkimus Käsitteiden määrittelyä STRATEGINEN JOHTAMINEN Strategisen johtamisen hyödyt Strateginen johtaminen kunnan näkökulmasta Strateginen johtaminen ja johtoryhmät JOHTORYHMÄT Johtoryhmän asema osana kuntaorganisaation hallintoa Dualistinen kunnallishallinto ja johtoryhmän asema Strateginen johtoryhmä Johtoryhmien muita perusmuotoja Johtoryhmän tehtävät Johtoryhmien ominaisuuksia Johtoryhmän päätöksentekotavat Johtoryhmän tehokkuus Ulkoinen tehokkuus Sisäinen tehokkuus Johtoryhmän onnistuneisuus ja haasteet KÄYTETYT MENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN KUNTATAPAUKSET Akaa Taustaa Akaan muutoksesta Uuden johtoryhmän perustamisprosessi Akaassa Uusi johtoryhmä ja muutoksen vaikutukset Akaan johtoryhmä ja strateginen johtaminen Muutoksen vaikutus johtoryhmän strategiatyöhön Akaan johtoryhmätyön toimivuus Akaan johtoryhmätyön kehittäminen Akaan johtoryhmän tulevaisuuden haasteet Tampere Taustaa Tampereen muutoksesta Muutosprosessin kuvaus Tampereella Johtoryhmässä tapahtuneet muutokset Konsernihallinnon johtoryhmän toimivuus Konsernihallinnon johtoryhmä ja strateginen johtaminen Konsernihallinnon johtoryhmän kehittäminen Konsernihallinnon johtoryhmän tulevaisuuden haasteet Kainuu Taustaa Kainuun muutoksesta Maakunnan johtoryhmän perusominaisuuksia Muutosprosessin kuvaus ja arvio toteutuksesta 74

4 Maakunnan johtoryhmä ja strateginen johtaminen Johtoryhmien väliset suhteet Kainuussa Maakunnan johtoryhmätyön kehittäminen Maakunnan johtoryhmätyön haasteet Suomussalmen johtoryhmän perusominaisuuksia Muutosprosessi Suomussalmen näkökulmasta Suomussalmen johtoryhmä ja strateginen johtaminen Muutos strategisessa johtamisessa Suomussalmen näkemys johtoryhmien välisistä suhteista Suomussalmen johtoryhmän kehittäminen Suomussalmen johtoryhmätyön haasteet Hollola Taustaa Hollolan muutoksesta Muutosprosessin kuvaus Hollolan johtoryhmän perusominaisuuksia Muutos Hollolan johtoryhmän näkökulmasta Hollolan johtoryhmän suhde sidosryhmiin Johtoryhmän rooli strategisessa johtamisessa Hollolan johtoryhmän kehittäminen Hollolan johtoryhmän tulevaisuuden haasteet Kärkölän johtoryhmän perusominaisuuksia Muutos Kärkölän näkökulmasta Kärkölän johtoryhmä ja strateginen johtaminen Muutos Kärkölän johtoryhmän strategiatyössä Kuntien johtoryhmien välinen suhde Kärkölän johtoryhmätyön kehittäminen Kärkölän johtoryhmätyön haasteet KOKONAISAINEISTON ANALYYSI Muutoksesta Uuteen johtoryhmään liittyvät ominaisuudet Strateginen johtaminen Muutos johtoryhmien strategiatyössä Johtoryhmien välisistä suhteista Johtoryhmätyön toimivuus Johtoryhmätyön kehittäminen Johtoryhmätyön tulevaisuuden haasteet JOHTOPÄÄTÖKSET 119 LÄHTEET 122 HAASTATTELUT 127 LIITTEET 128 Kuviot: Kuvio 1: Johtoryhmän asema kuntaorganisaatiossa Kuvio 2: Johtoryhmän johtamistehtävät

5 1. JOHDANTO Johtoryhmät ovat olleet jo vuosikymmenien ajan johtamisen työkalu kuntien virkamiehillä. Vaikka johtoryhmien asemaa ei ole kuntalaissa määritetty, johtoryhmä löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kuntaorganisaatiosta. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan nimenomaan strategisen eli ns. ydinjohtoryhmän asemaa kuntajohtamisessa. Ydinjohtoryhmällä tarkoitetaan kunnan ylimpien virkamiesten muodostamaa koko kunnan johtoryhmää, johon kuuluvat yleensä kuntajohtajan lisäksi keskeisimpien yksikköjen ylimmät virkamiehet. Tässä tutkielmassa johtoryhmätyöskentely liitetään strategisen johtamisen viitekehykseen. Tämä johtuu siitä, että johtoryhmät ovat yksi strategisen johtamisen työkalu. Tutkimuksessa johtoryhmiä keskitytään tarkastelemaan virkamiesjohtamisen näkökulmasta, vaikka niiden toimintaa sääteleekin ulkoisen ohjauksen kautta myös poliittinen päätöksenteko. Ydinjohtoryhmät ovat kuitenkin nimenomaan virkamiesjohtamisen väline, eikä niiden kokoonpanoon suositella kuuluvan poliittisen päätöksentekoelimen edustajia. Tästä strategisen johtamisen ja kunnan dualistisen hallintoperiaatteen välisestä lähtökohtien eroavuudesta johtuen voidaan todeta, ettei strategisen johtoryhmän asema kunnallishallinnossa ole täysin yksiselitteinen. Problematiikka syntyy ensinnäkin siitä, että ydinjohtoryhmä mielletään yleisemmissä teorioissa nimenomaan strategisen johtamisen työvälineeksi, kun taas kunnissa ylin strateginen johtaminen kuuluu poliittisen johtajuuden piiriin. Johtoryhmillä on kuitenkin kuntaorganisaatiossa vahva asema strategiatyössä varsinkin sen operatiivisella tasolla strategioiden valmistelussa ja niiden toteuttamisessa. Johtoryhmän on kyettävä ominaisuuksiltaan vastaamaan organisaation tarpeita ja se tulisikin koota organisaation perusrakenteen pohjalta. Tämän vuoksi johtoryhmien kokoonpano, toimintatavat sekä työn sisältö vaihtelevat eri organisaatioissa. Voidaan kuitenkin esittää eräitä kriteereitä ja viitearvoja siitä, millainen menestyksellisesti toimivan johtoryhmän tulisi olla. Näitä tekijöitä ja ominaisuuksia tarkastelen myöhemmin tutkielmassani. 4

6 Vaikka johtoryhmätyöskentely on kunnissa hyvin yleistä, on aikaisempaa tutkimusta niiden toiminnasta tehty suhteellisen vähän. Tämä tekee aihepiiriin perehtymisen tutkielman näkökulmasta hyvin mielenkiintoiseksi, ja uskon tutkielmalla olevan tästä syystä myös yhteiskunnallista relevanssia. Tutkielman teoreettisen osuuden on tarkoitus esitellä aihepiirin teoreettinen viitekehys. Tämä tarkoittaa kuntien ydinjohtoryhmien ja strategisen johtamisen välisen suhteen tarkastelua sekä perehtymistä johtoryhmien ominaisuuksiin. Näillä ominaisuuksilla pystytään myös ymmärtämään johtoryhmien tuloksellisuutta ja toiminnan epäonnistumista. Tutkielman empiirisessä osuudessa tarkastellaan kuntien johtoryhmien nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita erilaisissa johtamisympäristöissä. Tarkastelun kohteena ovat johtoryhmät sellaisista kunnista, joiden tilanne on muuttunut merkittävällä tavalla toiminnan uudelleenorganisoinnin myötä. 5

7 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA MENETELMÄT 2.1. Tutkimustehtävä Tutkielman teoreettisen osuuden tarkoituksena on luoda yleiskäsitys johtoryhmistä sekä niiden roolista kuntien ylimmän virkamiesjohdon strategisen työn välineenä. Tarkastelu aloitetaan strategista johtamista kuvaavalla osuudella, jonka jälkeen pyritään määrittelemään johtoryhmien roolin osana kuntien strategiaprosessia. Tämän jälkeen on tarkoitus luoda niin ikään teoreettisen aineiston pohjalta yleiskuvan johtoryhmien ominaisuuksista. Tarkastelu kohdistuu johtoryhmien perusominaisuuksien lisäksi niiden rooliin kuntajohtamisessa. Tutkimuksen tarkoituksena on siis selvittää johtoryhmien asemaa sekä niiden hyödyntämistä kuntien virkamiesjohtamisessa. Johtoryhmän roolin tarkastelun kontekstina toimii tutkimuksessa kuntaorganisaatio, jossa on tapahtunut organisatorisia tai rakenteellisia muutoksia. Tarkoituksena on kuvata tällaisissa muutoskunnissa olevien strategisten johtoryhmien nykytilan lisäksi tulevaisuuden kehittämishaasteita. Toisin sanoen tarkoitus on tarkastella johtoryhmätyöskentelyä eri kunnissa sen mukaan, millainen kunnan tilanne on johtamisympäristön muutoksen suhteen. Tutkimuksen näkökulman mukaisesti johtoryhmätyöskentelyä tarkastellaan strategisen johtamisen viitekehyksestä käsin. Lisäksi tässä tutkimuksessa johtoryhmiä tullaan tarkastelemaan kunnan hallinnollisen johdon eli esimiesasemassa olevien viranhaltijoiden näkökulmasta. Näkökulmaa voidaan perustella sillä, että johtoryhmätyö on kunnassa nimenomaan virkamiesjohtamisen väline. Tutkielman tutkimusongelma voidaan kiteyttää seuraavasti: Mikä on ydinjohtoryhmän rooli kunnan strategisessa johtamisessa? Miten johtamisympäristön muutokset vaikuttavat johtoryhmien asemaan? 6

8 Tutkimusongelmaa voidaan tarkastella tarkemmin jakamalla se seuraaviin osakysymyksiin: 1. Millaista kunnan ydinjohtoryhmien työ on sisällöltään? 2. Miten muuttunut johtamisympäristö vaikuttaa johtoryhmään ja sen toimintaan? 3. Miten kunnan strategisen johtamisen prosessi näkyy ydinjohtoryhmän työssä? 4. Miten muuttunut johtamisympäristö vaikuttaa johtoryhmän strategiatyöhön? 5. Kuinka kunnan ydinjohtoryhmän työskentelyä tulisi kehittää? 6. Millaisia haasteita uusi johtamisympäristö asettaa kunnan ydinjohtoryhmän toiminnalle? Ensimmäisen osaongelman avulla on tarkoitus kuvata pääasiassa kirjallisuuslähteitä hyödyntäen johtoryhmien työn sisältöä. Osaongelman kannalta olennaista on selvittää, millaisia asioita kunnan strategisen johtoryhmän tulisi käsitellä, jotta sen työskentely olisi tarkoituksenmukaista. Osaongelmaa tullaan sivuamaan myös empiirisen aineiston avulla. Toinen osaongelma pyrkii selvittämään empiirisen otteen avulla sitä, millä tavalla johtamisympäristössä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet kunnan strategiseen johtoryhmään ja sen toimintaan. Toiminnallisilla ja organisatorisilla uudistuksilla voidaan olettaa olleen vaikutusta niin ydinjohtoryhmän kokoonpanoon, kuin johtoryhmätyöskentelyn sisältöön ja menetelmiinkin. Kolmas osaongelma on varsin keskeinen tutkimuksen pääkysymyksen kannalta. Tutkimushaastattelujen avulla pyritään selvittämään, millaisia strategiseen johtamiseen liittyviä tehtäviä kunnan ydinjohtoryhmän työhön sisältyy. Olennaista on selvittää, missä kunnan strategiaprosessin vaiheissa johtoryhmän rooli on merkittävä ja mitä strategiseen johtamiseen liittyviä kysymyksiä johtoryhmässä käsitellään. Tämän osakysymyksen huomio kiinnittyy johtoryhmän nykytilanteen tarkasteluun strategisen johtamisen näkökulmasta. Kuntaorganisaation johtamisympäristön muutoksilla voidaan myös olettaa olevan vaikutusta johtoryhmän strategiatyöhön. Neljännen osaongelman avulla puolestaan selvitetään ensinnäkin sitä, onko kunnan johtamisympäristön muutos vaikuttanut 7

9 ydinjohtoryhmän strategiatyöhön. Toisaalta pyritään selvittämään, millä tavalla muutos on vaikuttanut ydinjohtoryhmän strategiatyöhön vertaamalla nykytilannetta menneeseen. Viidennen osaongelman tehtävänä on selvittää, millaisia kehittämiskohteita kunnan ydinjohtoryhmän toiminnassa koetaan. Kehittämistarpeet voivat kohdistua johtoryhmätyön sisältöön, toimintatapoihin, kokoonpanoon tai muihin vastaaviin tekijöihin. Lisäksi voidaan tarkastella sitä, onko johtamisympäristön muutos aiheuttanut joitain erityisiä kehittämispaineita johtoryhmätyölle. Viimeisenä pyritään kartoittamaan johtoryhmien tulevaisuuden kehittämishaasteita. Tulevaisuuden haasteita on tarkoitus selvittää lähinnä strategisen johtamisen näkökulmasta johtoryhmätyössä muuttuneessa johtamisympäristössä Käytettävät tutkimusmenetelmät Teoreettisen viitekehyksen osalta käytetään hyväksi suurelta osin johtoryhmätyöskentelyä koskevaa liikkeenjohdon ja yleisemmän hallintotieteen alan kirjallisuutta. Tämän vuoksi tutkimuksessa joudutaan osaksi soveltamaan yksityisen sektorin johtamista ja johtoryhmätyötä käsittelevää aineistoa kuntien toimintaan teoreettisen viitekehyksen osalta. Tätä ei voida pitää kuitenkaan ongelmallisena, sillä johtoryhmätyöskentelyn osalta teoriat ovat yleistettävissä koskettamaan niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin organisaatioita. Lisäksi useimmat liikkeenjohdolliset teokset mainitsevat julkisen hallinnon osalta huomioitavat erityispiirteet, kun teorioita sovelletaan. Lähtökohtana on kuitenkin se, että johtoryhmätyöskentely on strategisen johtamisen työväline. Siksi myös kunta strategista johtamista soveltaessaan kuuluu teoreettisen viitekehyksen piiriin, kun se ottaa huomioon julkisjohtamisen ominaispiirteet. Myös strateginen johtaminen on usein liikkeenjohdon näkökulmasta tutkittu ilmiö, mutta siitä on kuitenkin huomattavasti enemmän julkisjohtamisen kirjallisuutta kuin johtoryhmätyöskentelystä. Tutkimuksen tekemisessä voidaan hyödyntää lisäksi erityisesti kuntien strategiseen johtamiseen keskittyviä teoksia. Tämän tutkimuksen empiirinen osuus on lähtökohdaltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Suoritustavaksi kvalitatiiviseen tutkimukseen on valittu puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka analysoinnissa tullaan hyödyntämään 8

10 sisällönanalyysia. Teemahaastattelut suoritetaan yksilöhaastatteluna. (Hirsjärvi ym. 1997: 157, ja 197.) Kohdekunniksi on valittu neljä johtamisympäristöltään erilaisessa tilanteessa olevaa kuntatapausta. Näistä kahdessa on mahdollisuus tarkastella yhden kunnan sisällä johtoryhmätyön nykytilannetta sekä kehittämishaasteita uudistuneessa tilanteessa. Kaksi muuta tapausta puolestaan mahdollistavat useamman kuntaorganisaation johtoryhmätyön muutoksen sekä johtoryhmien keskinäisten suhteiden tarkastelun. Tutkittavat tapaukset ovat Tampere, Akaa, Hollola sekä Kainuu. Tampereen tapaus on esimerkki kuntaorganisaatiosta, jossa sisäisten prosessien uudelleenorganisointi on muuttanut johtoryhmän toimintaa. Akaan kaupunki on puolestaan kuntaliitoskunta, jossa Toijalan ja Viialan kuntien johtoryhmien tilalle on syntynyt yksi uusi Akaan kaupungin johtoryhmä. Kainuussa hallintokokeilun seurauksena suuri osa kuntien peruspalveluiden järjestämisvastuusta on siirretty maakuntatasolle. Tällä on luonnollisesti ollut vaikutusta peruskuntien johtoryhmien toimintaan sekä tilanne on aiheuttanut uuden maakunnallisen johtoryhmän syntymisen. Hollolan tapauksessa on kyse isäntäkuntamallin soveltamisesta peruspalvelujen järjestämisessä. Hollolan kunnan organisaatioon kuuluvan Oiva -liikelaitoksen vastuulle on siirretty viiden kunnan peruspalvelujen järjestämisvastuu. Tässä tilanteessa peruskuntien johtoryhmien asema on muuttunut sekä niin ikään liikelaitokselle on perustettu oma johtoryhmänsä Aikaisempi tutkimus Eräänlaisena perusteoksena tutkielmalle voidaan pitää Juha Yli-Rajalan 1990 kirjoittamaa pro gradu -tutkielmaa Johtoryhmätyöskentely kunnallishallinnossa. Hänen tutkielmansa on julkaistu vuotta myöhemmin myös Tampereen yliopiston kunnallistieteiden laitoksen raporttisarjassa 14/1991. Hieman tuoreempia pro gradu -tutkielmia johtoryhmätyöskentelystä kunnallishallinnossa on myös tehty. Näistä voidaan mainita Kristiina Tikkalan tekemän pro gradu -tutkielman vuodelta 2003 Johtoryhmätyöskentely kunnassa: johtoryhmätyöskentelyn ongelmat sekä Ismo Uusitalon niin ikään vuoden 2003 pro gradu - tutkielman Johtoryhmätyöskentely kunnassa: tapaustutkimus Hämeenlinnan kaupungista. Yli-Rajalan tutkielman voidaan katsoa vastaavan parhaiten tämän 9

11 tutkielman fokusta johtoryhmiä kohtaan, sillä se on näistä mainituista tutkielmista yleisluontoisin ja lähestymistavaltaan strategisen johtamisen käsitteisiin pohjautuva. Myös muutamia väitöskirjoja on kirjoitettu viime aikoina johtoryhmätyöskentelyyn liittyen. Näistä yksi on Kirsi Ylä-Vitelin Johtoryhmän dynaaminen kehitys: sen täytyy ensin lämmitä ja kiehua ennen kuin se kypsyy. Tutkimus painottuu kuitenkin tarkastelemaan johtoryhmien kehittymistä ja eri elinkaaren vaiheita. Näin ollen tutkimuksen näkökulma poikkeaa tämän tutkielman lähtökohdista. Lisäksi muussa kirjallisuudessa johtoryhmätyöskentelyä käsitellään kohtalaisen paljon. Suurin osa johtoryhmätyöskentelyn teorioista löytyy liiketalouden ja yleisemmän hallintotieteen parista, mutta ne ovat kuitenkin sovellettavissa myös kuntaorganisaatioiden toimintaan. Useissa teoksissa lähtökohtana on yksityisen sektorin organisaatioissa, ja siksi niissä käsitellään myös julkisen sektorin organisaatioiden johtoryhmiin liittyviä erityispiirteitä. Tämä helpottaa luonnollisesti teorioiden soveltamista kuntajohtamiseenkin. Aikaisemmat teokset johtoryhmistä ovat usein ulkomaisia, mutta nyttemmin on julkaistu varsin laadukkaita kotimaisia teoksia johtoryhmien työskentelystä. Uusimpiin kuuluva Seppo Mansukosken ym. vuonna 2007 ilmestynyt Käytännön johtoryhmätyöskentely, joka käsittelee johtoryhmätyötä julkishallinnon organisaatioiden näkökulmasta yksityisen sektorin organisaatioiden ohella. Koska kyseisessä teoksessa perehdytään erityisesti myös julkishallinnon johtoryhmätyöhön, voidaan sitä pitää varsin käyttökelpoisena lähdeteoksena myös tämän tutkimuksen tarkoituksiin. Suomalaisen kunnallishallinnon näkökulmasta tehtyä johtoryhmätyöskentelyn tutkimusta on saatavilla melko niukasti. Johtoryhmiä toki sivutaan useissa alan teoksissa, mutta niitä on tutkittu lähinnä osana laajempaa kuntajohtamisen ja kunnallishallinnon viitekehystä. Tällaisesta lähestymistavasta kuntien johtoryhmiä on tarkasteltu esimerkiksi Valannan ja Pekola-Sjöblomin (2000) teoksessa Organisaatioiden moninaisuus. Toinen tämän tutkielman näkökulmasta käyttökelpoinen teos on Sinisalmen Suomen kaupunkien keskushallinto vuodelta Molemmissa teoksissa johtoryhmiä on tarkasteltu nimenomaan osana kunnallishallinnon dualistista johtamisympäristöä. Sinisalmen teoksessa käsitellään 10

12 syvällisemmin esimerkiksi poliittisen ohjauksen vaikutusta johtoryhmän työskentelyyn Käsitteiden määrittelyä Seuraavaksi esitellään lyhyesti tutkielman keskeisimmät käsitteet. Ensimmäiseksi tarkastellaan tutkielman toisessa kappaleessa tarkemmin käsiteltävää strategisen johtamisen käsitettä. Yksinkertaisimmillaan määriteltynä strateginen johtaminen on tavoitteiden avulla johtamista. Strategia on dokumentoitu suunnitelma, jolla organisaatio voi saavuttaa visionsa ja tavoitteensa. Samalla se on tiettyjen päätöksentekosääntöjen yhdistelmä, jonka avulla ohjataan organisaation käyttäytymistä. Keskeistä on organisaation tavoitteiden ja päämäärän määritteleminen. Strategian avulla voidaan luoda suunta, jonka mukaan organisaation tulee kehittyä. Päämäärät voidaan nähdä tavoitteina, jotka organisaatio yrittää saavuttaa, kun taas strategia kuvaa niitä keinoja, joilla tavoitteisiin aiotaan päästä. Strateginen johtaminen taas on se taito, jolla strategia voidaan toteuttaa. (Ansoff 1984: ) Strategisen johtamisen keskeisiä käsitteitä ovat organisaation toiminta-ajatus eli syy organisaation olemassaoloon sekä visio eli se tulevaisuuden tavoite, jonka pohjalle strategia rakentuu (Rannisto 2005: 77). Johtoryhmä on puolestaan yksi strategisen johtamisen työkaluista. Yksinkertaisimmillaan kuvattuna johtoryhmä on ryhmä, joka johtaa. Johtoryhmällä on paljon merkitystä koko organisaation menestyksen kannalta (Jackson 2003: 185). Johtoryhmä toimii organisaation tai yksikön johtajan työryhmänä, jonka tarkoitus on auttaa yksikön johtoa tekemään parempia linjauksia tai päätöksiä kuin mitä hän pelkästään yksin toimiessaan tekisi (Mansukoski ym. 2007: 263). Strateginen johtoryhmä eli ydinjohtoryhmä on tämän tutkielman kannalta merkittävin johtoryhmien perusmuoto. Tutkimukseni keskittyy tarkastelemaan nimenomaan kunnan ydinjohtoryhmää, joka yleensä koostuu kuntajohtajasta sekä eri osastojen ja vastuualueiden johtavista virkamiehistä (Oulasvirta ja Brännkär 2001: 57). Nimensä mukaisesti ydinjohtoryhmän tehtävänä on toimia strategista johtamista ohjaavana elimenä ja sen toiminta perustuu johtoryhmän jäsenten henkilökohtaiseen toimivaltaan. Näin ollen ulottuvuuksina johtoryhmätyöskentelyssä on yhteinen 11

13 päätöksenteko sekä viranhaltijan henkilökohtainen toimivalta, jonka kautta päätökset toimeenpannaan yksikössä. Koko kunnan johtoryhmä on termi, jota myös Yli-Rajala on käyttänyt nimenomaan kunnan ylimmistä virkamiehistä koostuvasta ydinjohtoryhmästä (Yli-Rajala 1991). Mielestäni nimitys on käyttökelpoinen ja siksi se esiintyy myös omassa tutkielmassani. Käytännössä kyse on siis rinnakkaisnimitys kunnan strategiselle tai ydinjohtoryhmälle. Poliittinen johtajuus tarkoittaa poliittisia päätöksentekoelimiä. Niiden tehtävänä on käyttää ylintä strategista valtaa kunnassa. Poliittisen johtajuuden kenttään kuuluu toiminnan yleisistä toimiviivoista päättäminen ja vision määrittäminen. (Majoinen ym. 2001: 17). Ylintä poliittista valtaa kunnassa käyttää kunnanvaltuusto. Poliittinen johtajuus kytkeytyy siis strategiseen johtamiseen, vaikkakin käytännössä kunnissa tehdään poliittisia valintoja jo valmisteluvaiheessa (Anttiroiko ym. 2003: 60). Hallinnollinen johtajuus eli ns. ammatillinen johtajuus käsittää pääasiassa kuntaorganisaation johtamisen ja se on luonteeltaan operatiivista. Siihen sisältyy valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä vaihtoehtojen tuottaminen kunnan poliittisille päätöksentekoelimille (Majoinen ym. 2001: 17). Kunnan hallinnollisen johtajuuden suhde poliittiseen on perustaltaan sitä neuvova ja avustava (Ryynänen 2001: 58). Kunnallishallinnon dualistisessa järjestelmässä yhdistyvät poliittinen ja hallinnollinen johtajuus, joiden välistä suhdetta tullaan tarkastelemaan hieman yksityiskohtaisemmin tutkielman myöhemmässä vaiheessa. 12

14 3. STRATEGINEN JOHTAMINEN Tutkielman strategista johtamista käsittelevässä osiossa käydään ensinnäkin läpi hieman strategisen johtamisen peruskäsitteitä. Lisäksi perustellaan strategisen johtamisen hyödyt organisaatiolle sekä tarkastellaan strategista johtamista suomalaisen kunnallishallinnon näkökulmasta. Lopuksi kytketään johtoryhmätyöskentely osaksi strategisen johtamisen viitekehystä. Strateginen johtaminen on vakiintunut kiinteäksi osaksi johtamisen kokonaisuutta. Strategisen johtamisen ideologia lähtee siitä, että kaikkein keskeisintä on asettaa organisaatiolle tavoitteet ja pyrkiä saavuttamaan ne mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. Strategia on aina tietoisen suunnittelun tuotos, jonka tarkoituksena on päättää niistä keinoista, joilla organisaatio voi päästä asettamiinsa tavoitteisiin (Baker 2007: 17). Se on siis tulevaisuuteen tähtäävä suunnitelma, jolla organisaatio saavuttaa visionsa ja tärkeimmät päämääränsä. Strategia voidaan käsittää samalla dokumentoituna suunnitelmana, joka yhdistää organisaation päätoiminnot ja voimavarat yhteen. Sitä voidaan myös kuvata organisaation punaiseksi langaksi. (Mansukoski ym. 2007: 66.) Organisaation on siis kyettävä määrittämään syy olemassa ololleen eli yksinkertaisesti se, mitä organisaatio tekee ja mitä se ei tee (Bryson 2004: 6). Tämän jälkeen voidaan määritellä myös toiminnan ydinalueet, joiden kehittämisen ja ohjaamisen avulla voidaan päästä asetettuihin tavoitteisiin. Strategia on puolestaan kirjallinen suunnitelma jolla määritetään, millä aikataululla ja millä keinoin tavoitteisiin aiotaan päästä. Strategia voi merkitä kuitenkin muutakin kuin pelkkää suunnitelmaa. Strategia voi olla johdonmukainen toimintamalli, tapa toimia. Toisaalta strategia voidaan nähdä myös eräänlaisena näköalana, ideologiana, joka määrittää tavan nähdä ja tulkita maailmaa. Parhaat strategiat ovat mielikuvituksen pohjalta syntyneitä keksintöjä, jotka ilmenevät organisaation aikeina käyttäytyä tietyllä tavalla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. (Santalainen 2005: 28.) Tämän näkemyksen mukaan kyse on siis pohjimmiltaan ajatusmallista ja toimintatavasta, jolla organisaatio pyrkii saavuttamaan itselleen asetetut tietoiset tavoitteet. Tapa toimia ja ideologia voi ajan myötä vakiintua organisaatiokulttuuriksi. 13

15 Organisaation voidaan olettaa muokkautuvan niin ympäristön kuin tilanteenkin mukaan. Muutos toimintaedellytyksissä vaatii siten organisaation mukautumista uuteen tilanteeseen. Tällöin strateginen johtaminen tähtää hallittuun muutosvauhtiin, jolla organisaatio kykenee selviytymään tilanteiden ja toimintaympäristön muuttuessa. Johdon on myös osattava tunnistaa ne tilanteet, jolloin vaaditaan radikaalimpaa organisaation rakenteen muokkaamista. Olennaista on siis tunnistaa strategisen prosessin kontekstisidonnaisuus ja vasta toissijaista on strategiaprosessin toteuttamisen menetelmä eli se, millaisen prosessin tuloksena strategia syntyy. (Mintzberg ym. 1998: ) Strategia voidaan tämän ajatuksen mukaan nähdä eräänlaisena organisaation toimintojen yhteensovittamisena (Mintzberg ym. 2003: 22). Organisaation menestys riippuu siis kyvystä yhdistää toisiaan täydentävät toiminnot sellaiseksi kokonaisuudeksi, jolla organisaatio voi päästä tavoitteisiinsa. Strateginen johtaminen on toimintaa, jolla organisaatio kehittyy ja muuttuu. Tämän vuoksi strategian tulisikin olla sellainen, joka mahdollistaisi ja ajaisi eteenpäin organisaation kehittymistä ja muuttumista. Strategisen johtamisen avulla organisaation johto voi tehdä tavoitteiden mukaisia päätöksiä ja näin ollen strategia pitäisi nähdä eräänlaisena tiekarttana, jonka mukaisesti organisaation johto voi toimia. Strateginen suunnittelu on jatkuva prosessi. Strategisen johtamisen tulisi olla kuitenkin tarpeeksi joustavaa, jotta toiminnan suuntaa voidaan tarvittaessa muuttaa ja strategiaa päivittää toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. (Baker 2007: ) Yhteenvetona voidaan todeta, että strategia onkin monimuotoinen ja tehokas työkalu organisaatioon kohdistuvien epäjatkuvuuksien hallitsemiseksi. Strateginen johtaminen tarjoaa organisaatiolle konseptien, menetelmien ja työkalujen yhdistelmän, jonka avulla poliittiset ja ammatilliset johtajat voivat ajatella, toimia ja oppia strategisella tavalla organisaationsa tarpeiden edellyttämällä tavalla (Bryson 2004: 297). Vaikka strategista johtamista hyödynnetään varsin laajalti yksityisellä sektorilla, on se myös yhteiskunnallisten organisaatioiden välttämätön väline (Ansoff 1984: 60). Strateginen johtaminen onkin nykyään merkittävä osa suomalaista kuntajohtamista. 14

16 3.1. Strategisen johtamisen hyödyt Tässä kappaleessa esitetään perusteita sille, minkä vuoksi organisaation kannattaa hyödyntää toiminnassaan strategista johtamista. Strategisen johtamisen hyötyjä organisaatiolle voidaan perustella useista eri näkökulmista. Organisaation täytyy menestyäkseen ja selviytyäkseen voida vastata toimintaympäristön muutoksista johtuviin haasteisiin. Vaikka muutokset julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristössä ovat harvoin kovin äkillisiä, ovat ne kuitenkin vaikutuksiltaan usein pitkäaikaisia ja edellyttävät organisaation sopeutumista uuteen tilanteeseen. Tällaisia toimintaympäristön muutoksista syntyviä haasteita ovat mm. väestön ikääntyminen, teknologian kehitys sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen rajan madaltumisesta seuraava uusien toimintatapojen omaksuminen. Nämä kehitystrendit edellyttävät julkisen sektorin organisaatioilta entistä enemmän strategiseen johtamiseen pohjaavia toimintatapoja, jotta toimintaympäristön haasteisiin voidaan vastata. (Bryson 2004: 3 6.) Koska proaktiivisuuden merkitys kunnissa kasvaa toimintaympäristön muutosten voimistuessa, korostuu strategisen suunnittelun ja johtamisen merkitys kunnan kehittämisessä. Strategisessa suunnittelussa määritellään kunnan nykytilan ja tulevaisuuden kuvien perusteella kunnan toiminta-ajatus, asetetaan toiminnan tavoitetila eli visio sekä määritellään kunnan kehittämistyön keskeiset painopisteet. Strategiatyön tulee tapahtua kunnan ylimmän viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon yhteisessä työprosessissa, jotta sen toteuttamiseen sitouduttaisi mahdollisimman hyvin. Strategian laadinnassa on hyväksi myös ottaa huomioon eri sidosryhmien näkemykset. (Nupponen 2000, 74.) Toisin sanoen strateginen suunnittelu edistää avaintoimijoiden välistä strategista keskustelua, jolloin syntyy mahdollisuus strategiseen ajatteluun, toimintaan ja oppimiseen organisaatiossa. Organisaation oppiminen strategisen suunnittelun avulla perustuu siihen, että se edellyttää tiedonhankkimista niin organisaation sisäisestä kuin ulkoisestakin toimintaympäristöstä. Strateginen suunnittelu ja sen tuottama informaatio ovat erittäin hyödyllisiä välineitä organisaation johdon päätöksenteon tukena. Strategisella johtamisella voidaankin nähdä olevan hyötyä suoraan siinä osallisena oleville henkilöille. Se tukee nimittäin niin yksittäisten johtajien kuin 15

17 ryhmienkin myös johtoryhmien asiantuntemusta sekä päätöksentekoa. (Bryson 2004: ) Päämäärän ja perusvalintojen selkeyttämisen ansiosta organisaatio löytää toiminnalleen suunnan ja sen avulla voi ohjata koko johdon toimintaa samaan suuntaan. Lisäksi muutosvoimien tunnistaminen auttaa tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja torjumaan uhkatekijöitä. Tämä on hyvin merkittävää organisaation kehittymisen ja menestyksen kannalta. Painopisteiden määrittämisen avulla johto voi fokusoida toimintaansa ottaen huomioon kilpailevat resurssitarpeet. Näin ollen resurssien allokointi tehostuu vastaamaan toiminnan ydinalueita. Lisäksi selkeä strategia lisää strategisten päätösten koordinaatiota organisaation kaikissa osissa ja mahdollistaa samalla tehokkaamman delegoinnin tavoitteisiin pääsemiseksi. Toisin sanoen strategisen johtamisen avulla voidaan parantaa huomattavasti organisaation toiminnan tehokkuutta (Bryson 2004: 11). Lopuksi tietoisen strategiatyön voidaan todeta auttavan organisaatiota toimimaan proaktiivisesti reagoivaan toimintaan ajautumisen sijasta. (Santalainen ym. 1993: ja Baker 2007: 19.) Koska proaktiivisuuden merkitys kunnissa kasvaa toimintaympäristön muutosten voimistuessa, korostuu strategisen suunnittelun ja johtamisen merkitys kunnan kehittämisessä. Kuntien on pystyttävä suunnittelemaan tulevaisuutta ja strategiat antavan tähän mahdollisuuden. Strategisessa suunnittelussa määritellään kunnan nykytilan ja tulevaisuuden kuvien perusteella kunnan toiminta-ajatus, asetetaan toiminnan tavoitetila eli visio sekä määritellään kunnan kehittämistyön keskeiset painopisteet. Strategiatyön tulee tapahtua kunnan ylimmän viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon yhteisessä työprosessissa, jotta sen toteuttamiseen sitouduttaisi mahdollisimman hyvin. Strategian laadinnassa on hyväksi myös ottaa huomioon eri sidosryhmien näkemykset. (Nupponen 2000: 74 ja Rannisto 2005: 98.) Niin kunnan ammatillisen kuin poliittisenkin johtajuuden voidaan olettaa tulevaisuudessa kulkevan kohti entistä visionäärisempää johtajuutta. Strategisen johtamisen tärkeys kuntajohtamisessa tulee kasvamaan, kun kuntajohtaminen muuttuu yhä enemmän visioiden avulla johtamiseksi (Majoinen ym. 2001: 58). Strategisen johtamisen hyödyt kunnille ovat siis luonteeltaan sellaisia, jotka tulevat vaikuttamaan 16

18 kuntaorganisaatioiden johtamiseen ja menestymiseen muuttuneessa toimintaympäristössä myös pitkälle tulevaisuuteen Strateginen johtaminen kunnan näkökulmasta Parhaimmillaan strateginen johtaminen merkitsee kunnalle erinomaista menettelytapaa, jonka avulla resurssit kyetään suuntaamaan oikeisiin kohteisiin, väistämään sekä pitkän että lyhyen aikavälin uhkakuvat, käyttämään avautuvat mahdollisuudet ja suuntaamaan toimintaa hyväksytyn vision mukaan (Haveri 1996: 57). Kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä kunnanvaltuustolla on suuri rooli strategisessa suunnittelussa. Se asettaa kunnan päämäärät ja tavoitteet, päättää resurssien allokoinnista sekä ohjaa kunnan kehitystä. Koska strategian valmistelu- ja toteuttamisvastuu lepää kunnan johtavien viranhaltijoiden harteilla, heidän asemansa strategiatyössä on keskeinen. Luonteeltaan strategiatyö on kuitenkin johtoryhmien osalta operatiivista. Julkishallinnon toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksen tilassa. Muutoksiin on reagoitava ja siksi on tehtävä myös strategisia valintoja. Kuntia koskevista muutoksista voidaan mainita mm. verkostoitumisen ja kuntien välisen yhteistyön lisääntyminen sekä kuntaliitokset. Lisäksi suuria rakenteellisia muutoksia aiheuttaa tulevaisuudessa väestörakenteen ikääntyminen, mikä luo lisäpaineita varsinkin sosiaalitoimen ja terveydenhuollon alueille. Myös kansainvälistyminen sekä teknologinen kehitys muokkaavat kuntien toimintaympäristöä ja -edellytyksiä. Osa kuntien kohtaamista muutoksista tarjoaa mahdollisuuksia, mutta useimmat lisäävät haasteita entisestään. Kuntien on kyettävä varautumaan tuleviin muutoksiin. Koska valtion roolin voidaan nähdä muuttuneen operatiivisesta toimijasta mahdollistajaksi ja ohjaajaksi, on kuntien ollut etsittävä uusia toimintatapoja ja tehtävä strategisia valintoja uudessa taloudellisessa toimintaympäristössä. Strategioita tarvitaan, jotta voidaan tehdä valintoja kehitettäessä ja kohdennettaessa toimintaa. (Rannisto 2005: 97.) Suomen kunnallishallinto on kokenut 1990-luvulta lähtien näihin päiviin saakka ulottuvan uudelleenorganisoitumisen vaiheen, jolloin monet perinteiset toimintamallit on jouduttu kyseenalaistamaan (Leväsvirta 1999: 5). Kunnissa on yhä enemmän kiinnitetty huomiota tulevaisuuden ennakointiin, strategiseen suunnitteluun ja 17

19 johtamiseen kunnan kehittämisen yhtenä tärkeimpänä menestystekijänä. Kuitenkin, vaikka strategioiden laadintaan on käytetty paljon aikaa kunnissa, niiden toteutukseen on kiinnitetty vähemmän huomiota. Niiden toteutus ja sitä kautta vaikutus toiminnan suuntaajana on vähintään yhtä tärkeää kuin strategioiden laatiminen. Hyvin laaditulla strategialla ei ole merkitystä, jos sillä ei ole vaikutusta kunnan käytännön toiminnan suuntaamiseen. (Houni 2000: 63 ja Houni ym. 2002: 24.) Tämän vuoksi kuntien tulisi kiinnittää erityistä huomiota arviointiin ja seurantaan strategioiden toteuttamisessa. Strategian toteuttaminen vaatii strategista johtamista. Se tarkoittaa toiminnan suuntaamista yhdessä sovittujen tavoitteiden toteuttamiseksi, toteutuksen organisointia sekä organisaatiossa toimivien ihmisten motivointia ja innostamista saavuttamaan sovitut tulokset. Strategisen johtamisen käsite on tullut kunnalliseen sanastoon vähitellen sen jälkeen, kun strateginen suunnittelu on tullut osaksi kuntien toimintaa. Sillä ei ole erityistä lainsäädännössä määriteltyä pohjaa kuntien osalta. Kuntien talousarvioita ja taloussuunnitelmaa koskeva lainsäädäntö tukee kuitenkin tulevaisuuden ennakoimista parantavaa johtamistyötä. Tämä johtuu siitä, että samalla kehitetään myös kunnan taloudellisia ja toiminnallisia valmiuksia suoriutua sille eri laeissa säädetystä kuntalaisten palvelujen tuottamis- ja järjestämisvastuusta. Strategisen johtamisen avulla tätä suoriutumista voidaan parantaa pitkällä aikavälillä. (Houni 2002: 24.) Kunnan ylin strateginen valta kuuluu poliittisen johtajuuden piiriin eli kunnan visiosta ja perusstrategioista päättäminen on kunnanvaltuuston tehtävä. Kunnanvaltuuston tehtävänä on siis olla strateginen elin joka luo suuntaa kunnan johtamiselle. Tämän vuoksi kuntien strateginen suunnittelu ei tapahdu pelkästään viranomaistyönä, vaan tulevaisuutta ennakoivaan ja vaihtoehtoisia kehityslinjoja koskevaan valmistelutyöhön osallistuvat myös kunnanvaltuusto ja -hallitus sekä usein lisäksi eri toimialojen edustajat. Kunnan strategisessa suunnitelmassa määritellään nykytilan ja tulevaisuuden arvioiden pohjalta kunnan toiminta-ajatus sekä asetetaan toiminnalle tavoitetila, jota kutsutaan usein visioksi. Strategisen suunnitelman tarkoituksena on auttaa myös valintojen tekemisessä. Tämän vuoksi suunnitelman olennaisena osana tulisi määritellä kunnan toiminnan keskeiset painopisteet, joihin kehittämistyössä keskitytään ja joiden avulla määritellään taloudellisten resurssien kohdentamista. Kun kunnassa on yhteistyöprosessin avulla saatu aikaan strateginen suunnitelma, on myös 18

20 suunnitelman toteuttaminen ja täytäntöönpano tärkeää. Kuntajohtajalla on tärkeä rooli yhdessä strategisen johtoryhmän kanssa varmistaa, että eri sektoreiden laatiessa omia tavoitteitaan näillä tavoitteilla olisi selkeä yhteys kunnan strategiaan. (Houni 2000: 63 ja Majoinen ym. 2001: 23.) Väitöskirjassaan Rannisto on nostanut esiin näkökulmia strategisen johtamisen todellisesta työnjaosta kunnissa. Kunnanvaltuuston asema strategisena johtajana voidaan kyseenalaistaa vedoten siihen, voiko kymmeniä ihmisiä ja eri intressiryhmiä käsittävä elin todella toimia strategisena johtajana. Juuri näiden ominaisuuksien vuoksi kunnanvaltuusto ei kykene välttämättä luomaan tarpeeksi konkreettista strategiaa, vaan strategia saattaa jäädä liian yleisluontoiseksi. Koska osa strategisista valinnoista jää kunnanvaltuuston työssä tekemättä, siirtyy vastuu niiden tekemisestä kuntajohtajalle ja hänen johtoryhmälle. Tämä tapahtuu jo senkin vuoksi, että kuntajohtaja ja johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa organisaatiolle siitä, että johtajuus ja tavoitteet ovat olemassa. Kuntastrategioiden yleisluontoisuus jättää strategiatyöhön toisin sanoen paljon tulkinnanvaraa kuntajohtajalle sekä johtoryhmän jäsenille. (Rannisto 2005: 100.) 3.3. Strateginen johtaminen ja johtoryhmät Johtoryhmät, kuten tiimit yleensäkin, ovat strategiaprosessin toteuttamisen kannalta merkittäviä työkaluja. Ryhmät nähdään tärkeänä strategiaprosessin elementtinä kahdestakin syystä. Ensinnäkin ryhmällä, toisin kuin yksittäisellä toimijalla, voidaan olettaa olevan käytössään tarpeeksi tietoa strategisen suunnittelun pohjaksi. Toiseksi ryhmiä voidaan perustella poliittisilla syillä. Ryhmätyöskentelynä syntyneitä strategisia päätöksiä on huomattavasti helpompi perustella sidosryhmille kuin yksilötyönä syntyneitä. (Bryson 2004: 307.) Näistä näkökulmista tarkastellen voidaan todeta, että johtoryhmillä on merkittävä rooli strategisessa johtamisessa. Vaikka strategiset asiat nähdäänkin kunnissa kuuluvan poliittisten päätöksentekijöiden tehtäviin, on strategioiden luonnissa myös viranhaltijoilla keskeinen rooli (Möttönen 1997: 85). Tämä tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että strategian kirjallinen muotoilu kuuluu kunnissa yleensä viranhaltijoille ja pohjautuu luottamushenkilöiden kanssa käydyn strategisen keskustelun tuloksiin (Rannisto 2005: 74). Strategisen prosessin on tarkoitus luoda johtoryhmälle yhteinen näkemys tulevaisuuden toimintaympäristöstä 19

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OSA I Strategia miksi ja miten

OSA I Strategia miksi ja miten SISÄLLYS ESIPUHE...11 SAATESANAT KOLMANTEEN PAINOKSEEN...14 OSA I Strategia miksi ja miten 1. STRATEGIAN TAUSTATEKIJÄT...17 Organisaatiot ovat olemassa asiakkaitaan varten...17 Hinta määräytyy markkinoilla...18

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa Kuntajohtamisen työryhmä TUTKIMUKSEN TAUSTAA Kuntien tehtävät lisääntyneet

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana

Kehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana Kehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana Pekka Penttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu Kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Esityksen

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen?

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Helsinki. Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Kaija Majoinen kehitysjohtaja Johtaminen kuntafuusioissa Kuntafuusiot tarjoavat kehittämispotentiaalia

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen

Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO 31000 ja 31004 välillä? Lassi Väisänen ISO Riskienhallintamaailma Riskien johtaminen ja johtopäätösten teko (ISO 31000) Erityisosa-alueet Riskianalyysit ISO xxx Riskianalyysit

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! 24.11.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Kolme näkökulmaa tulevaisuuden kuntaan 1. Tulevaisuuden kunta - kärkihanke Kuntaliitto huolehtii

Lisätiedot

Talous- ja laskentainformaation relevanssi osana kuntarakennemuutoksiin liittyvää päätöksentekoa

Talous- ja laskentainformaation relevanssi osana kuntarakennemuutoksiin liittyvää päätöksentekoa Talous- ja laskentainformaation relevanssi osana kuntarakennemuutoksiin liittyvää päätöksentekoa Hanna Hurmola-Remmi Kunnallistieteen päivät 14.10.2016 Tekijän esittely Hallintotieteiden maisteri /Tampereen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINOILLA ASIAKASTYÖTÄ TEKEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA. Veera Valtanen, Markku Similä.

VÄLITYÖMARKKINOILLA ASIAKASTYÖTÄ TEKEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA. Veera Valtanen, Markku Similä. VÄLITYÖMARKKINOILLA ASIAKASTYÖTÄ TEKEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA Veera Valtanen, Markku Similä Tammikuu 2012 taustalla Kainuun ammattiopiston ammatillisten täydennyskoulutusten kehittämistyö

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntamarkkinat 12.9.2012 14.45-15.00 Kuntien konsernijohtamisen kehittämisen kärjet ja kehittämistyö Kuntaliitossa Erityisasiantuntija

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014-

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kaupungin johtoryhmä 29.1.2014 Talpo 17.2.2014 Kaupungin johtoryhmä 13.3.2014 Yhteistyötoimikunta 14.3.2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot