Kuntien johtoryhmätyön nykytila ja tulevaisuuden haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien johtoryhmätyön nykytila ja tulevaisuuden haasteet"

Transkriptio

1 Kuntien johtoryhmätyön nykytila ja tulevaisuuden haasteet Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Kunnallispolitiikan pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2008 Annika Peltomaa

2 TAMPEREEN YLIOPISTO Yhdyskuntatieteiden laitos PELTOMAA, ANNIKA: Kuntien johtoryhmätyön nykytila ja tulevaisuuden haasteet Kunnallispolitiikan pro gradu -tutkielma, 127 sivua, 3 liitesivua Huhtikuu 2008 Tutkimuksessa käsitellään kuntien ylimmistä viranhaltijoista koostuvien ydinjohtoryhmien työskentelyä. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan kuntien johtoryhmien nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita erilaisissa johtamisympäristöissä ja tarkastelun kohteena ovat johtoryhmät sellaisissa kunnissa, joiden tilanne on muuttunut merkittävästi hallinnon uudelleenorganisoinnin myötä. Tutkimusongelmana on yhtäältä se, mikä on ydinjohtoryhmän rooli kunnan strategisessa johtamisessa ja toisaalta se, miten johtamisympäristön muutokset vaikuttavat johtoryhmän asemaan. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä luodaan yleiskäsitys johtoryhmistä sekä niiden roolista kuntien ylimmän virkamiesjohdon strategisen työn välineenä. Teoreettinen viitekehys koostuu strategista johtamista sekä johtoryhmiä koskevista teorioista. Tutkimuksen empiirisen tarkastelun kohdekunniksi on valittu neljä johtamisympäristöltään erilaisessa tilanteessa olevaa kuntatapausta, joista kustakin aineistoa on kerätty haastattelemalla kahta johtoryhmän jäsentä. Kuntatapauksista kahdessa tarkastellaan muuttuneessa toimintaympäristössä peruskunnan uutta strategista johtoryhmää, kun taas kahdessa muussa selvitetään peruskunnan ja yhteistoimintaelimen johtoryhmien toimintaa sekä näiden keskinäisiä suhteita. Empiirisen aineiston pohjalta voidaan päätellä, että johtoryhmien rooli on useimmiten informaatiota välittävä, kokonaisuutta hahmottava, yhteisiä näkemyksiä hiova, valmisteleva sekä asioiden toteutusta seuraava. Johtoryhmätyössä korostettiin niin strategista kuin operatiivistakin johtamista ja johtoryhmätyö miellettiin kuntajohtajan ja virkamiesjohtamisen työkaluksi. Viranhaltijoista koostuvissa johtoryhmissä hallinnon uudelleenorganisointi ei ollut aiheuttanut merkittäviä muutoksia johtoryhmätyössä. Johtoryhmätyön luonne oli muuttunut selvästi vain silloin, kun uuden johtoryhmän kokoonpanoon oli sisällytetty viranhaltijoiden lisäksi poliittisia toimijoita. Avainsanat: johtoryhmät, strateginen johtoryhmä, ydinjohtoryhmä, johtoryhmätyöskentely, kuntajohtaminen

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA MENETELMÄT Tutkimustehtävä Käytettävät tutkimusmenetelmät Aikaisempi tutkimus Käsitteiden määrittelyä STRATEGINEN JOHTAMINEN Strategisen johtamisen hyödyt Strateginen johtaminen kunnan näkökulmasta Strateginen johtaminen ja johtoryhmät JOHTORYHMÄT Johtoryhmän asema osana kuntaorganisaation hallintoa Dualistinen kunnallishallinto ja johtoryhmän asema Strateginen johtoryhmä Johtoryhmien muita perusmuotoja Johtoryhmän tehtävät Johtoryhmien ominaisuuksia Johtoryhmän päätöksentekotavat Johtoryhmän tehokkuus Ulkoinen tehokkuus Sisäinen tehokkuus Johtoryhmän onnistuneisuus ja haasteet KÄYTETYT MENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN KUNTATAPAUKSET Akaa Taustaa Akaan muutoksesta Uuden johtoryhmän perustamisprosessi Akaassa Uusi johtoryhmä ja muutoksen vaikutukset Akaan johtoryhmä ja strateginen johtaminen Muutoksen vaikutus johtoryhmän strategiatyöhön Akaan johtoryhmätyön toimivuus Akaan johtoryhmätyön kehittäminen Akaan johtoryhmän tulevaisuuden haasteet Tampere Taustaa Tampereen muutoksesta Muutosprosessin kuvaus Tampereella Johtoryhmässä tapahtuneet muutokset Konsernihallinnon johtoryhmän toimivuus Konsernihallinnon johtoryhmä ja strateginen johtaminen Konsernihallinnon johtoryhmän kehittäminen Konsernihallinnon johtoryhmän tulevaisuuden haasteet Kainuu Taustaa Kainuun muutoksesta Maakunnan johtoryhmän perusominaisuuksia Muutosprosessin kuvaus ja arvio toteutuksesta 74

4 Maakunnan johtoryhmä ja strateginen johtaminen Johtoryhmien väliset suhteet Kainuussa Maakunnan johtoryhmätyön kehittäminen Maakunnan johtoryhmätyön haasteet Suomussalmen johtoryhmän perusominaisuuksia Muutosprosessi Suomussalmen näkökulmasta Suomussalmen johtoryhmä ja strateginen johtaminen Muutos strategisessa johtamisessa Suomussalmen näkemys johtoryhmien välisistä suhteista Suomussalmen johtoryhmän kehittäminen Suomussalmen johtoryhmätyön haasteet Hollola Taustaa Hollolan muutoksesta Muutosprosessin kuvaus Hollolan johtoryhmän perusominaisuuksia Muutos Hollolan johtoryhmän näkökulmasta Hollolan johtoryhmän suhde sidosryhmiin Johtoryhmän rooli strategisessa johtamisessa Hollolan johtoryhmän kehittäminen Hollolan johtoryhmän tulevaisuuden haasteet Kärkölän johtoryhmän perusominaisuuksia Muutos Kärkölän näkökulmasta Kärkölän johtoryhmä ja strateginen johtaminen Muutos Kärkölän johtoryhmän strategiatyössä Kuntien johtoryhmien välinen suhde Kärkölän johtoryhmätyön kehittäminen Kärkölän johtoryhmätyön haasteet KOKONAISAINEISTON ANALYYSI Muutoksesta Uuteen johtoryhmään liittyvät ominaisuudet Strateginen johtaminen Muutos johtoryhmien strategiatyössä Johtoryhmien välisistä suhteista Johtoryhmätyön toimivuus Johtoryhmätyön kehittäminen Johtoryhmätyön tulevaisuuden haasteet JOHTOPÄÄTÖKSET 119 LÄHTEET 122 HAASTATTELUT 127 LIITTEET 128 Kuviot: Kuvio 1: Johtoryhmän asema kuntaorganisaatiossa Kuvio 2: Johtoryhmän johtamistehtävät

5 1. JOHDANTO Johtoryhmät ovat olleet jo vuosikymmenien ajan johtamisen työkalu kuntien virkamiehillä. Vaikka johtoryhmien asemaa ei ole kuntalaissa määritetty, johtoryhmä löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kuntaorganisaatiosta. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan nimenomaan strategisen eli ns. ydinjohtoryhmän asemaa kuntajohtamisessa. Ydinjohtoryhmällä tarkoitetaan kunnan ylimpien virkamiesten muodostamaa koko kunnan johtoryhmää, johon kuuluvat yleensä kuntajohtajan lisäksi keskeisimpien yksikköjen ylimmät virkamiehet. Tässä tutkielmassa johtoryhmätyöskentely liitetään strategisen johtamisen viitekehykseen. Tämä johtuu siitä, että johtoryhmät ovat yksi strategisen johtamisen työkalu. Tutkimuksessa johtoryhmiä keskitytään tarkastelemaan virkamiesjohtamisen näkökulmasta, vaikka niiden toimintaa sääteleekin ulkoisen ohjauksen kautta myös poliittinen päätöksenteko. Ydinjohtoryhmät ovat kuitenkin nimenomaan virkamiesjohtamisen väline, eikä niiden kokoonpanoon suositella kuuluvan poliittisen päätöksentekoelimen edustajia. Tästä strategisen johtamisen ja kunnan dualistisen hallintoperiaatteen välisestä lähtökohtien eroavuudesta johtuen voidaan todeta, ettei strategisen johtoryhmän asema kunnallishallinnossa ole täysin yksiselitteinen. Problematiikka syntyy ensinnäkin siitä, että ydinjohtoryhmä mielletään yleisemmissä teorioissa nimenomaan strategisen johtamisen työvälineeksi, kun taas kunnissa ylin strateginen johtaminen kuuluu poliittisen johtajuuden piiriin. Johtoryhmillä on kuitenkin kuntaorganisaatiossa vahva asema strategiatyössä varsinkin sen operatiivisella tasolla strategioiden valmistelussa ja niiden toteuttamisessa. Johtoryhmän on kyettävä ominaisuuksiltaan vastaamaan organisaation tarpeita ja se tulisikin koota organisaation perusrakenteen pohjalta. Tämän vuoksi johtoryhmien kokoonpano, toimintatavat sekä työn sisältö vaihtelevat eri organisaatioissa. Voidaan kuitenkin esittää eräitä kriteereitä ja viitearvoja siitä, millainen menestyksellisesti toimivan johtoryhmän tulisi olla. Näitä tekijöitä ja ominaisuuksia tarkastelen myöhemmin tutkielmassani. 4

6 Vaikka johtoryhmätyöskentely on kunnissa hyvin yleistä, on aikaisempaa tutkimusta niiden toiminnasta tehty suhteellisen vähän. Tämä tekee aihepiiriin perehtymisen tutkielman näkökulmasta hyvin mielenkiintoiseksi, ja uskon tutkielmalla olevan tästä syystä myös yhteiskunnallista relevanssia. Tutkielman teoreettisen osuuden on tarkoitus esitellä aihepiirin teoreettinen viitekehys. Tämä tarkoittaa kuntien ydinjohtoryhmien ja strategisen johtamisen välisen suhteen tarkastelua sekä perehtymistä johtoryhmien ominaisuuksiin. Näillä ominaisuuksilla pystytään myös ymmärtämään johtoryhmien tuloksellisuutta ja toiminnan epäonnistumista. Tutkielman empiirisessä osuudessa tarkastellaan kuntien johtoryhmien nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita erilaisissa johtamisympäristöissä. Tarkastelun kohteena ovat johtoryhmät sellaisista kunnista, joiden tilanne on muuttunut merkittävällä tavalla toiminnan uudelleenorganisoinnin myötä. 5

7 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA MENETELMÄT 2.1. Tutkimustehtävä Tutkielman teoreettisen osuuden tarkoituksena on luoda yleiskäsitys johtoryhmistä sekä niiden roolista kuntien ylimmän virkamiesjohdon strategisen työn välineenä. Tarkastelu aloitetaan strategista johtamista kuvaavalla osuudella, jonka jälkeen pyritään määrittelemään johtoryhmien roolin osana kuntien strategiaprosessia. Tämän jälkeen on tarkoitus luoda niin ikään teoreettisen aineiston pohjalta yleiskuvan johtoryhmien ominaisuuksista. Tarkastelu kohdistuu johtoryhmien perusominaisuuksien lisäksi niiden rooliin kuntajohtamisessa. Tutkimuksen tarkoituksena on siis selvittää johtoryhmien asemaa sekä niiden hyödyntämistä kuntien virkamiesjohtamisessa. Johtoryhmän roolin tarkastelun kontekstina toimii tutkimuksessa kuntaorganisaatio, jossa on tapahtunut organisatorisia tai rakenteellisia muutoksia. Tarkoituksena on kuvata tällaisissa muutoskunnissa olevien strategisten johtoryhmien nykytilan lisäksi tulevaisuuden kehittämishaasteita. Toisin sanoen tarkoitus on tarkastella johtoryhmätyöskentelyä eri kunnissa sen mukaan, millainen kunnan tilanne on johtamisympäristön muutoksen suhteen. Tutkimuksen näkökulman mukaisesti johtoryhmätyöskentelyä tarkastellaan strategisen johtamisen viitekehyksestä käsin. Lisäksi tässä tutkimuksessa johtoryhmiä tullaan tarkastelemaan kunnan hallinnollisen johdon eli esimiesasemassa olevien viranhaltijoiden näkökulmasta. Näkökulmaa voidaan perustella sillä, että johtoryhmätyö on kunnassa nimenomaan virkamiesjohtamisen väline. Tutkielman tutkimusongelma voidaan kiteyttää seuraavasti: Mikä on ydinjohtoryhmän rooli kunnan strategisessa johtamisessa? Miten johtamisympäristön muutokset vaikuttavat johtoryhmien asemaan? 6

8 Tutkimusongelmaa voidaan tarkastella tarkemmin jakamalla se seuraaviin osakysymyksiin: 1. Millaista kunnan ydinjohtoryhmien työ on sisällöltään? 2. Miten muuttunut johtamisympäristö vaikuttaa johtoryhmään ja sen toimintaan? 3. Miten kunnan strategisen johtamisen prosessi näkyy ydinjohtoryhmän työssä? 4. Miten muuttunut johtamisympäristö vaikuttaa johtoryhmän strategiatyöhön? 5. Kuinka kunnan ydinjohtoryhmän työskentelyä tulisi kehittää? 6. Millaisia haasteita uusi johtamisympäristö asettaa kunnan ydinjohtoryhmän toiminnalle? Ensimmäisen osaongelman avulla on tarkoitus kuvata pääasiassa kirjallisuuslähteitä hyödyntäen johtoryhmien työn sisältöä. Osaongelman kannalta olennaista on selvittää, millaisia asioita kunnan strategisen johtoryhmän tulisi käsitellä, jotta sen työskentely olisi tarkoituksenmukaista. Osaongelmaa tullaan sivuamaan myös empiirisen aineiston avulla. Toinen osaongelma pyrkii selvittämään empiirisen otteen avulla sitä, millä tavalla johtamisympäristössä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet kunnan strategiseen johtoryhmään ja sen toimintaan. Toiminnallisilla ja organisatorisilla uudistuksilla voidaan olettaa olleen vaikutusta niin ydinjohtoryhmän kokoonpanoon, kuin johtoryhmätyöskentelyn sisältöön ja menetelmiinkin. Kolmas osaongelma on varsin keskeinen tutkimuksen pääkysymyksen kannalta. Tutkimushaastattelujen avulla pyritään selvittämään, millaisia strategiseen johtamiseen liittyviä tehtäviä kunnan ydinjohtoryhmän työhön sisältyy. Olennaista on selvittää, missä kunnan strategiaprosessin vaiheissa johtoryhmän rooli on merkittävä ja mitä strategiseen johtamiseen liittyviä kysymyksiä johtoryhmässä käsitellään. Tämän osakysymyksen huomio kiinnittyy johtoryhmän nykytilanteen tarkasteluun strategisen johtamisen näkökulmasta. Kuntaorganisaation johtamisympäristön muutoksilla voidaan myös olettaa olevan vaikutusta johtoryhmän strategiatyöhön. Neljännen osaongelman avulla puolestaan selvitetään ensinnäkin sitä, onko kunnan johtamisympäristön muutos vaikuttanut 7

9 ydinjohtoryhmän strategiatyöhön. Toisaalta pyritään selvittämään, millä tavalla muutos on vaikuttanut ydinjohtoryhmän strategiatyöhön vertaamalla nykytilannetta menneeseen. Viidennen osaongelman tehtävänä on selvittää, millaisia kehittämiskohteita kunnan ydinjohtoryhmän toiminnassa koetaan. Kehittämistarpeet voivat kohdistua johtoryhmätyön sisältöön, toimintatapoihin, kokoonpanoon tai muihin vastaaviin tekijöihin. Lisäksi voidaan tarkastella sitä, onko johtamisympäristön muutos aiheuttanut joitain erityisiä kehittämispaineita johtoryhmätyölle. Viimeisenä pyritään kartoittamaan johtoryhmien tulevaisuuden kehittämishaasteita. Tulevaisuuden haasteita on tarkoitus selvittää lähinnä strategisen johtamisen näkökulmasta johtoryhmätyössä muuttuneessa johtamisympäristössä Käytettävät tutkimusmenetelmät Teoreettisen viitekehyksen osalta käytetään hyväksi suurelta osin johtoryhmätyöskentelyä koskevaa liikkeenjohdon ja yleisemmän hallintotieteen alan kirjallisuutta. Tämän vuoksi tutkimuksessa joudutaan osaksi soveltamaan yksityisen sektorin johtamista ja johtoryhmätyötä käsittelevää aineistoa kuntien toimintaan teoreettisen viitekehyksen osalta. Tätä ei voida pitää kuitenkaan ongelmallisena, sillä johtoryhmätyöskentelyn osalta teoriat ovat yleistettävissä koskettamaan niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin organisaatioita. Lisäksi useimmat liikkeenjohdolliset teokset mainitsevat julkisen hallinnon osalta huomioitavat erityispiirteet, kun teorioita sovelletaan. Lähtökohtana on kuitenkin se, että johtoryhmätyöskentely on strategisen johtamisen työväline. Siksi myös kunta strategista johtamista soveltaessaan kuuluu teoreettisen viitekehyksen piiriin, kun se ottaa huomioon julkisjohtamisen ominaispiirteet. Myös strateginen johtaminen on usein liikkeenjohdon näkökulmasta tutkittu ilmiö, mutta siitä on kuitenkin huomattavasti enemmän julkisjohtamisen kirjallisuutta kuin johtoryhmätyöskentelystä. Tutkimuksen tekemisessä voidaan hyödyntää lisäksi erityisesti kuntien strategiseen johtamiseen keskittyviä teoksia. Tämän tutkimuksen empiirinen osuus on lähtökohdaltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Suoritustavaksi kvalitatiiviseen tutkimukseen on valittu puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka analysoinnissa tullaan hyödyntämään 8

10 sisällönanalyysia. Teemahaastattelut suoritetaan yksilöhaastatteluna. (Hirsjärvi ym. 1997: 157, ja 197.) Kohdekunniksi on valittu neljä johtamisympäristöltään erilaisessa tilanteessa olevaa kuntatapausta. Näistä kahdessa on mahdollisuus tarkastella yhden kunnan sisällä johtoryhmätyön nykytilannetta sekä kehittämishaasteita uudistuneessa tilanteessa. Kaksi muuta tapausta puolestaan mahdollistavat useamman kuntaorganisaation johtoryhmätyön muutoksen sekä johtoryhmien keskinäisten suhteiden tarkastelun. Tutkittavat tapaukset ovat Tampere, Akaa, Hollola sekä Kainuu. Tampereen tapaus on esimerkki kuntaorganisaatiosta, jossa sisäisten prosessien uudelleenorganisointi on muuttanut johtoryhmän toimintaa. Akaan kaupunki on puolestaan kuntaliitoskunta, jossa Toijalan ja Viialan kuntien johtoryhmien tilalle on syntynyt yksi uusi Akaan kaupungin johtoryhmä. Kainuussa hallintokokeilun seurauksena suuri osa kuntien peruspalveluiden järjestämisvastuusta on siirretty maakuntatasolle. Tällä on luonnollisesti ollut vaikutusta peruskuntien johtoryhmien toimintaan sekä tilanne on aiheuttanut uuden maakunnallisen johtoryhmän syntymisen. Hollolan tapauksessa on kyse isäntäkuntamallin soveltamisesta peruspalvelujen järjestämisessä. Hollolan kunnan organisaatioon kuuluvan Oiva -liikelaitoksen vastuulle on siirretty viiden kunnan peruspalvelujen järjestämisvastuu. Tässä tilanteessa peruskuntien johtoryhmien asema on muuttunut sekä niin ikään liikelaitokselle on perustettu oma johtoryhmänsä Aikaisempi tutkimus Eräänlaisena perusteoksena tutkielmalle voidaan pitää Juha Yli-Rajalan 1990 kirjoittamaa pro gradu -tutkielmaa Johtoryhmätyöskentely kunnallishallinnossa. Hänen tutkielmansa on julkaistu vuotta myöhemmin myös Tampereen yliopiston kunnallistieteiden laitoksen raporttisarjassa 14/1991. Hieman tuoreempia pro gradu -tutkielmia johtoryhmätyöskentelystä kunnallishallinnossa on myös tehty. Näistä voidaan mainita Kristiina Tikkalan tekemän pro gradu -tutkielman vuodelta 2003 Johtoryhmätyöskentely kunnassa: johtoryhmätyöskentelyn ongelmat sekä Ismo Uusitalon niin ikään vuoden 2003 pro gradu - tutkielman Johtoryhmätyöskentely kunnassa: tapaustutkimus Hämeenlinnan kaupungista. Yli-Rajalan tutkielman voidaan katsoa vastaavan parhaiten tämän 9

11 tutkielman fokusta johtoryhmiä kohtaan, sillä se on näistä mainituista tutkielmista yleisluontoisin ja lähestymistavaltaan strategisen johtamisen käsitteisiin pohjautuva. Myös muutamia väitöskirjoja on kirjoitettu viime aikoina johtoryhmätyöskentelyyn liittyen. Näistä yksi on Kirsi Ylä-Vitelin Johtoryhmän dynaaminen kehitys: sen täytyy ensin lämmitä ja kiehua ennen kuin se kypsyy. Tutkimus painottuu kuitenkin tarkastelemaan johtoryhmien kehittymistä ja eri elinkaaren vaiheita. Näin ollen tutkimuksen näkökulma poikkeaa tämän tutkielman lähtökohdista. Lisäksi muussa kirjallisuudessa johtoryhmätyöskentelyä käsitellään kohtalaisen paljon. Suurin osa johtoryhmätyöskentelyn teorioista löytyy liiketalouden ja yleisemmän hallintotieteen parista, mutta ne ovat kuitenkin sovellettavissa myös kuntaorganisaatioiden toimintaan. Useissa teoksissa lähtökohtana on yksityisen sektorin organisaatioissa, ja siksi niissä käsitellään myös julkisen sektorin organisaatioiden johtoryhmiin liittyviä erityispiirteitä. Tämä helpottaa luonnollisesti teorioiden soveltamista kuntajohtamiseenkin. Aikaisemmat teokset johtoryhmistä ovat usein ulkomaisia, mutta nyttemmin on julkaistu varsin laadukkaita kotimaisia teoksia johtoryhmien työskentelystä. Uusimpiin kuuluva Seppo Mansukosken ym. vuonna 2007 ilmestynyt Käytännön johtoryhmätyöskentely, joka käsittelee johtoryhmätyötä julkishallinnon organisaatioiden näkökulmasta yksityisen sektorin organisaatioiden ohella. Koska kyseisessä teoksessa perehdytään erityisesti myös julkishallinnon johtoryhmätyöhön, voidaan sitä pitää varsin käyttökelpoisena lähdeteoksena myös tämän tutkimuksen tarkoituksiin. Suomalaisen kunnallishallinnon näkökulmasta tehtyä johtoryhmätyöskentelyn tutkimusta on saatavilla melko niukasti. Johtoryhmiä toki sivutaan useissa alan teoksissa, mutta niitä on tutkittu lähinnä osana laajempaa kuntajohtamisen ja kunnallishallinnon viitekehystä. Tällaisesta lähestymistavasta kuntien johtoryhmiä on tarkasteltu esimerkiksi Valannan ja Pekola-Sjöblomin (2000) teoksessa Organisaatioiden moninaisuus. Toinen tämän tutkielman näkökulmasta käyttökelpoinen teos on Sinisalmen Suomen kaupunkien keskushallinto vuodelta Molemmissa teoksissa johtoryhmiä on tarkasteltu nimenomaan osana kunnallishallinnon dualistista johtamisympäristöä. Sinisalmen teoksessa käsitellään 10

12 syvällisemmin esimerkiksi poliittisen ohjauksen vaikutusta johtoryhmän työskentelyyn Käsitteiden määrittelyä Seuraavaksi esitellään lyhyesti tutkielman keskeisimmät käsitteet. Ensimmäiseksi tarkastellaan tutkielman toisessa kappaleessa tarkemmin käsiteltävää strategisen johtamisen käsitettä. Yksinkertaisimmillaan määriteltynä strateginen johtaminen on tavoitteiden avulla johtamista. Strategia on dokumentoitu suunnitelma, jolla organisaatio voi saavuttaa visionsa ja tavoitteensa. Samalla se on tiettyjen päätöksentekosääntöjen yhdistelmä, jonka avulla ohjataan organisaation käyttäytymistä. Keskeistä on organisaation tavoitteiden ja päämäärän määritteleminen. Strategian avulla voidaan luoda suunta, jonka mukaan organisaation tulee kehittyä. Päämäärät voidaan nähdä tavoitteina, jotka organisaatio yrittää saavuttaa, kun taas strategia kuvaa niitä keinoja, joilla tavoitteisiin aiotaan päästä. Strateginen johtaminen taas on se taito, jolla strategia voidaan toteuttaa. (Ansoff 1984: ) Strategisen johtamisen keskeisiä käsitteitä ovat organisaation toiminta-ajatus eli syy organisaation olemassaoloon sekä visio eli se tulevaisuuden tavoite, jonka pohjalle strategia rakentuu (Rannisto 2005: 77). Johtoryhmä on puolestaan yksi strategisen johtamisen työkaluista. Yksinkertaisimmillaan kuvattuna johtoryhmä on ryhmä, joka johtaa. Johtoryhmällä on paljon merkitystä koko organisaation menestyksen kannalta (Jackson 2003: 185). Johtoryhmä toimii organisaation tai yksikön johtajan työryhmänä, jonka tarkoitus on auttaa yksikön johtoa tekemään parempia linjauksia tai päätöksiä kuin mitä hän pelkästään yksin toimiessaan tekisi (Mansukoski ym. 2007: 263). Strateginen johtoryhmä eli ydinjohtoryhmä on tämän tutkielman kannalta merkittävin johtoryhmien perusmuoto. Tutkimukseni keskittyy tarkastelemaan nimenomaan kunnan ydinjohtoryhmää, joka yleensä koostuu kuntajohtajasta sekä eri osastojen ja vastuualueiden johtavista virkamiehistä (Oulasvirta ja Brännkär 2001: 57). Nimensä mukaisesti ydinjohtoryhmän tehtävänä on toimia strategista johtamista ohjaavana elimenä ja sen toiminta perustuu johtoryhmän jäsenten henkilökohtaiseen toimivaltaan. Näin ollen ulottuvuuksina johtoryhmätyöskentelyssä on yhteinen 11

13 päätöksenteko sekä viranhaltijan henkilökohtainen toimivalta, jonka kautta päätökset toimeenpannaan yksikössä. Koko kunnan johtoryhmä on termi, jota myös Yli-Rajala on käyttänyt nimenomaan kunnan ylimmistä virkamiehistä koostuvasta ydinjohtoryhmästä (Yli-Rajala 1991). Mielestäni nimitys on käyttökelpoinen ja siksi se esiintyy myös omassa tutkielmassani. Käytännössä kyse on siis rinnakkaisnimitys kunnan strategiselle tai ydinjohtoryhmälle. Poliittinen johtajuus tarkoittaa poliittisia päätöksentekoelimiä. Niiden tehtävänä on käyttää ylintä strategista valtaa kunnassa. Poliittisen johtajuuden kenttään kuuluu toiminnan yleisistä toimiviivoista päättäminen ja vision määrittäminen. (Majoinen ym. 2001: 17). Ylintä poliittista valtaa kunnassa käyttää kunnanvaltuusto. Poliittinen johtajuus kytkeytyy siis strategiseen johtamiseen, vaikkakin käytännössä kunnissa tehdään poliittisia valintoja jo valmisteluvaiheessa (Anttiroiko ym. 2003: 60). Hallinnollinen johtajuus eli ns. ammatillinen johtajuus käsittää pääasiassa kuntaorganisaation johtamisen ja se on luonteeltaan operatiivista. Siihen sisältyy valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä vaihtoehtojen tuottaminen kunnan poliittisille päätöksentekoelimille (Majoinen ym. 2001: 17). Kunnan hallinnollisen johtajuuden suhde poliittiseen on perustaltaan sitä neuvova ja avustava (Ryynänen 2001: 58). Kunnallishallinnon dualistisessa järjestelmässä yhdistyvät poliittinen ja hallinnollinen johtajuus, joiden välistä suhdetta tullaan tarkastelemaan hieman yksityiskohtaisemmin tutkielman myöhemmässä vaiheessa. 12

14 3. STRATEGINEN JOHTAMINEN Tutkielman strategista johtamista käsittelevässä osiossa käydään ensinnäkin läpi hieman strategisen johtamisen peruskäsitteitä. Lisäksi perustellaan strategisen johtamisen hyödyt organisaatiolle sekä tarkastellaan strategista johtamista suomalaisen kunnallishallinnon näkökulmasta. Lopuksi kytketään johtoryhmätyöskentely osaksi strategisen johtamisen viitekehystä. Strateginen johtaminen on vakiintunut kiinteäksi osaksi johtamisen kokonaisuutta. Strategisen johtamisen ideologia lähtee siitä, että kaikkein keskeisintä on asettaa organisaatiolle tavoitteet ja pyrkiä saavuttamaan ne mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. Strategia on aina tietoisen suunnittelun tuotos, jonka tarkoituksena on päättää niistä keinoista, joilla organisaatio voi päästä asettamiinsa tavoitteisiin (Baker 2007: 17). Se on siis tulevaisuuteen tähtäävä suunnitelma, jolla organisaatio saavuttaa visionsa ja tärkeimmät päämääränsä. Strategia voidaan käsittää samalla dokumentoituna suunnitelmana, joka yhdistää organisaation päätoiminnot ja voimavarat yhteen. Sitä voidaan myös kuvata organisaation punaiseksi langaksi. (Mansukoski ym. 2007: 66.) Organisaation on siis kyettävä määrittämään syy olemassa ololleen eli yksinkertaisesti se, mitä organisaatio tekee ja mitä se ei tee (Bryson 2004: 6). Tämän jälkeen voidaan määritellä myös toiminnan ydinalueet, joiden kehittämisen ja ohjaamisen avulla voidaan päästä asetettuihin tavoitteisiin. Strategia on puolestaan kirjallinen suunnitelma jolla määritetään, millä aikataululla ja millä keinoin tavoitteisiin aiotaan päästä. Strategia voi merkitä kuitenkin muutakin kuin pelkkää suunnitelmaa. Strategia voi olla johdonmukainen toimintamalli, tapa toimia. Toisaalta strategia voidaan nähdä myös eräänlaisena näköalana, ideologiana, joka määrittää tavan nähdä ja tulkita maailmaa. Parhaat strategiat ovat mielikuvituksen pohjalta syntyneitä keksintöjä, jotka ilmenevät organisaation aikeina käyttäytyä tietyllä tavalla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. (Santalainen 2005: 28.) Tämän näkemyksen mukaan kyse on siis pohjimmiltaan ajatusmallista ja toimintatavasta, jolla organisaatio pyrkii saavuttamaan itselleen asetetut tietoiset tavoitteet. Tapa toimia ja ideologia voi ajan myötä vakiintua organisaatiokulttuuriksi. 13

15 Organisaation voidaan olettaa muokkautuvan niin ympäristön kuin tilanteenkin mukaan. Muutos toimintaedellytyksissä vaatii siten organisaation mukautumista uuteen tilanteeseen. Tällöin strateginen johtaminen tähtää hallittuun muutosvauhtiin, jolla organisaatio kykenee selviytymään tilanteiden ja toimintaympäristön muuttuessa. Johdon on myös osattava tunnistaa ne tilanteet, jolloin vaaditaan radikaalimpaa organisaation rakenteen muokkaamista. Olennaista on siis tunnistaa strategisen prosessin kontekstisidonnaisuus ja vasta toissijaista on strategiaprosessin toteuttamisen menetelmä eli se, millaisen prosessin tuloksena strategia syntyy. (Mintzberg ym. 1998: ) Strategia voidaan tämän ajatuksen mukaan nähdä eräänlaisena organisaation toimintojen yhteensovittamisena (Mintzberg ym. 2003: 22). Organisaation menestys riippuu siis kyvystä yhdistää toisiaan täydentävät toiminnot sellaiseksi kokonaisuudeksi, jolla organisaatio voi päästä tavoitteisiinsa. Strateginen johtaminen on toimintaa, jolla organisaatio kehittyy ja muuttuu. Tämän vuoksi strategian tulisikin olla sellainen, joka mahdollistaisi ja ajaisi eteenpäin organisaation kehittymistä ja muuttumista. Strategisen johtamisen avulla organisaation johto voi tehdä tavoitteiden mukaisia päätöksiä ja näin ollen strategia pitäisi nähdä eräänlaisena tiekarttana, jonka mukaisesti organisaation johto voi toimia. Strateginen suunnittelu on jatkuva prosessi. Strategisen johtamisen tulisi olla kuitenkin tarpeeksi joustavaa, jotta toiminnan suuntaa voidaan tarvittaessa muuttaa ja strategiaa päivittää toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. (Baker 2007: ) Yhteenvetona voidaan todeta, että strategia onkin monimuotoinen ja tehokas työkalu organisaatioon kohdistuvien epäjatkuvuuksien hallitsemiseksi. Strateginen johtaminen tarjoaa organisaatiolle konseptien, menetelmien ja työkalujen yhdistelmän, jonka avulla poliittiset ja ammatilliset johtajat voivat ajatella, toimia ja oppia strategisella tavalla organisaationsa tarpeiden edellyttämällä tavalla (Bryson 2004: 297). Vaikka strategista johtamista hyödynnetään varsin laajalti yksityisellä sektorilla, on se myös yhteiskunnallisten organisaatioiden välttämätön väline (Ansoff 1984: 60). Strateginen johtaminen onkin nykyään merkittävä osa suomalaista kuntajohtamista. 14

16 3.1. Strategisen johtamisen hyödyt Tässä kappaleessa esitetään perusteita sille, minkä vuoksi organisaation kannattaa hyödyntää toiminnassaan strategista johtamista. Strategisen johtamisen hyötyjä organisaatiolle voidaan perustella useista eri näkökulmista. Organisaation täytyy menestyäkseen ja selviytyäkseen voida vastata toimintaympäristön muutoksista johtuviin haasteisiin. Vaikka muutokset julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristössä ovat harvoin kovin äkillisiä, ovat ne kuitenkin vaikutuksiltaan usein pitkäaikaisia ja edellyttävät organisaation sopeutumista uuteen tilanteeseen. Tällaisia toimintaympäristön muutoksista syntyviä haasteita ovat mm. väestön ikääntyminen, teknologian kehitys sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen rajan madaltumisesta seuraava uusien toimintatapojen omaksuminen. Nämä kehitystrendit edellyttävät julkisen sektorin organisaatioilta entistä enemmän strategiseen johtamiseen pohjaavia toimintatapoja, jotta toimintaympäristön haasteisiin voidaan vastata. (Bryson 2004: 3 6.) Koska proaktiivisuuden merkitys kunnissa kasvaa toimintaympäristön muutosten voimistuessa, korostuu strategisen suunnittelun ja johtamisen merkitys kunnan kehittämisessä. Strategisessa suunnittelussa määritellään kunnan nykytilan ja tulevaisuuden kuvien perusteella kunnan toiminta-ajatus, asetetaan toiminnan tavoitetila eli visio sekä määritellään kunnan kehittämistyön keskeiset painopisteet. Strategiatyön tulee tapahtua kunnan ylimmän viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon yhteisessä työprosessissa, jotta sen toteuttamiseen sitouduttaisi mahdollisimman hyvin. Strategian laadinnassa on hyväksi myös ottaa huomioon eri sidosryhmien näkemykset. (Nupponen 2000, 74.) Toisin sanoen strateginen suunnittelu edistää avaintoimijoiden välistä strategista keskustelua, jolloin syntyy mahdollisuus strategiseen ajatteluun, toimintaan ja oppimiseen organisaatiossa. Organisaation oppiminen strategisen suunnittelun avulla perustuu siihen, että se edellyttää tiedonhankkimista niin organisaation sisäisestä kuin ulkoisestakin toimintaympäristöstä. Strateginen suunnittelu ja sen tuottama informaatio ovat erittäin hyödyllisiä välineitä organisaation johdon päätöksenteon tukena. Strategisella johtamisella voidaankin nähdä olevan hyötyä suoraan siinä osallisena oleville henkilöille. Se tukee nimittäin niin yksittäisten johtajien kuin 15

17 ryhmienkin myös johtoryhmien asiantuntemusta sekä päätöksentekoa. (Bryson 2004: ) Päämäärän ja perusvalintojen selkeyttämisen ansiosta organisaatio löytää toiminnalleen suunnan ja sen avulla voi ohjata koko johdon toimintaa samaan suuntaan. Lisäksi muutosvoimien tunnistaminen auttaa tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja torjumaan uhkatekijöitä. Tämä on hyvin merkittävää organisaation kehittymisen ja menestyksen kannalta. Painopisteiden määrittämisen avulla johto voi fokusoida toimintaansa ottaen huomioon kilpailevat resurssitarpeet. Näin ollen resurssien allokointi tehostuu vastaamaan toiminnan ydinalueita. Lisäksi selkeä strategia lisää strategisten päätösten koordinaatiota organisaation kaikissa osissa ja mahdollistaa samalla tehokkaamman delegoinnin tavoitteisiin pääsemiseksi. Toisin sanoen strategisen johtamisen avulla voidaan parantaa huomattavasti organisaation toiminnan tehokkuutta (Bryson 2004: 11). Lopuksi tietoisen strategiatyön voidaan todeta auttavan organisaatiota toimimaan proaktiivisesti reagoivaan toimintaan ajautumisen sijasta. (Santalainen ym. 1993: ja Baker 2007: 19.) Koska proaktiivisuuden merkitys kunnissa kasvaa toimintaympäristön muutosten voimistuessa, korostuu strategisen suunnittelun ja johtamisen merkitys kunnan kehittämisessä. Kuntien on pystyttävä suunnittelemaan tulevaisuutta ja strategiat antavan tähän mahdollisuuden. Strategisessa suunnittelussa määritellään kunnan nykytilan ja tulevaisuuden kuvien perusteella kunnan toiminta-ajatus, asetetaan toiminnan tavoitetila eli visio sekä määritellään kunnan kehittämistyön keskeiset painopisteet. Strategiatyön tulee tapahtua kunnan ylimmän viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon yhteisessä työprosessissa, jotta sen toteuttamiseen sitouduttaisi mahdollisimman hyvin. Strategian laadinnassa on hyväksi myös ottaa huomioon eri sidosryhmien näkemykset. (Nupponen 2000: 74 ja Rannisto 2005: 98.) Niin kunnan ammatillisen kuin poliittisenkin johtajuuden voidaan olettaa tulevaisuudessa kulkevan kohti entistä visionäärisempää johtajuutta. Strategisen johtamisen tärkeys kuntajohtamisessa tulee kasvamaan, kun kuntajohtaminen muuttuu yhä enemmän visioiden avulla johtamiseksi (Majoinen ym. 2001: 58). Strategisen johtamisen hyödyt kunnille ovat siis luonteeltaan sellaisia, jotka tulevat vaikuttamaan 16

18 kuntaorganisaatioiden johtamiseen ja menestymiseen muuttuneessa toimintaympäristössä myös pitkälle tulevaisuuteen Strateginen johtaminen kunnan näkökulmasta Parhaimmillaan strateginen johtaminen merkitsee kunnalle erinomaista menettelytapaa, jonka avulla resurssit kyetään suuntaamaan oikeisiin kohteisiin, väistämään sekä pitkän että lyhyen aikavälin uhkakuvat, käyttämään avautuvat mahdollisuudet ja suuntaamaan toimintaa hyväksytyn vision mukaan (Haveri 1996: 57). Kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä kunnanvaltuustolla on suuri rooli strategisessa suunnittelussa. Se asettaa kunnan päämäärät ja tavoitteet, päättää resurssien allokoinnista sekä ohjaa kunnan kehitystä. Koska strategian valmistelu- ja toteuttamisvastuu lepää kunnan johtavien viranhaltijoiden harteilla, heidän asemansa strategiatyössä on keskeinen. Luonteeltaan strategiatyö on kuitenkin johtoryhmien osalta operatiivista. Julkishallinnon toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksen tilassa. Muutoksiin on reagoitava ja siksi on tehtävä myös strategisia valintoja. Kuntia koskevista muutoksista voidaan mainita mm. verkostoitumisen ja kuntien välisen yhteistyön lisääntyminen sekä kuntaliitokset. Lisäksi suuria rakenteellisia muutoksia aiheuttaa tulevaisuudessa väestörakenteen ikääntyminen, mikä luo lisäpaineita varsinkin sosiaalitoimen ja terveydenhuollon alueille. Myös kansainvälistyminen sekä teknologinen kehitys muokkaavat kuntien toimintaympäristöä ja -edellytyksiä. Osa kuntien kohtaamista muutoksista tarjoaa mahdollisuuksia, mutta useimmat lisäävät haasteita entisestään. Kuntien on kyettävä varautumaan tuleviin muutoksiin. Koska valtion roolin voidaan nähdä muuttuneen operatiivisesta toimijasta mahdollistajaksi ja ohjaajaksi, on kuntien ollut etsittävä uusia toimintatapoja ja tehtävä strategisia valintoja uudessa taloudellisessa toimintaympäristössä. Strategioita tarvitaan, jotta voidaan tehdä valintoja kehitettäessä ja kohdennettaessa toimintaa. (Rannisto 2005: 97.) Suomen kunnallishallinto on kokenut 1990-luvulta lähtien näihin päiviin saakka ulottuvan uudelleenorganisoitumisen vaiheen, jolloin monet perinteiset toimintamallit on jouduttu kyseenalaistamaan (Leväsvirta 1999: 5). Kunnissa on yhä enemmän kiinnitetty huomiota tulevaisuuden ennakointiin, strategiseen suunnitteluun ja 17

19 johtamiseen kunnan kehittämisen yhtenä tärkeimpänä menestystekijänä. Kuitenkin, vaikka strategioiden laadintaan on käytetty paljon aikaa kunnissa, niiden toteutukseen on kiinnitetty vähemmän huomiota. Niiden toteutus ja sitä kautta vaikutus toiminnan suuntaajana on vähintään yhtä tärkeää kuin strategioiden laatiminen. Hyvin laaditulla strategialla ei ole merkitystä, jos sillä ei ole vaikutusta kunnan käytännön toiminnan suuntaamiseen. (Houni 2000: 63 ja Houni ym. 2002: 24.) Tämän vuoksi kuntien tulisi kiinnittää erityistä huomiota arviointiin ja seurantaan strategioiden toteuttamisessa. Strategian toteuttaminen vaatii strategista johtamista. Se tarkoittaa toiminnan suuntaamista yhdessä sovittujen tavoitteiden toteuttamiseksi, toteutuksen organisointia sekä organisaatiossa toimivien ihmisten motivointia ja innostamista saavuttamaan sovitut tulokset. Strategisen johtamisen käsite on tullut kunnalliseen sanastoon vähitellen sen jälkeen, kun strateginen suunnittelu on tullut osaksi kuntien toimintaa. Sillä ei ole erityistä lainsäädännössä määriteltyä pohjaa kuntien osalta. Kuntien talousarvioita ja taloussuunnitelmaa koskeva lainsäädäntö tukee kuitenkin tulevaisuuden ennakoimista parantavaa johtamistyötä. Tämä johtuu siitä, että samalla kehitetään myös kunnan taloudellisia ja toiminnallisia valmiuksia suoriutua sille eri laeissa säädetystä kuntalaisten palvelujen tuottamis- ja järjestämisvastuusta. Strategisen johtamisen avulla tätä suoriutumista voidaan parantaa pitkällä aikavälillä. (Houni 2002: 24.) Kunnan ylin strateginen valta kuuluu poliittisen johtajuuden piiriin eli kunnan visiosta ja perusstrategioista päättäminen on kunnanvaltuuston tehtävä. Kunnanvaltuuston tehtävänä on siis olla strateginen elin joka luo suuntaa kunnan johtamiselle. Tämän vuoksi kuntien strateginen suunnittelu ei tapahdu pelkästään viranomaistyönä, vaan tulevaisuutta ennakoivaan ja vaihtoehtoisia kehityslinjoja koskevaan valmistelutyöhön osallistuvat myös kunnanvaltuusto ja -hallitus sekä usein lisäksi eri toimialojen edustajat. Kunnan strategisessa suunnitelmassa määritellään nykytilan ja tulevaisuuden arvioiden pohjalta kunnan toiminta-ajatus sekä asetetaan toiminnalle tavoitetila, jota kutsutaan usein visioksi. Strategisen suunnitelman tarkoituksena on auttaa myös valintojen tekemisessä. Tämän vuoksi suunnitelman olennaisena osana tulisi määritellä kunnan toiminnan keskeiset painopisteet, joihin kehittämistyössä keskitytään ja joiden avulla määritellään taloudellisten resurssien kohdentamista. Kun kunnassa on yhteistyöprosessin avulla saatu aikaan strateginen suunnitelma, on myös 18

20 suunnitelman toteuttaminen ja täytäntöönpano tärkeää. Kuntajohtajalla on tärkeä rooli yhdessä strategisen johtoryhmän kanssa varmistaa, että eri sektoreiden laatiessa omia tavoitteitaan näillä tavoitteilla olisi selkeä yhteys kunnan strategiaan. (Houni 2000: 63 ja Majoinen ym. 2001: 23.) Väitöskirjassaan Rannisto on nostanut esiin näkökulmia strategisen johtamisen todellisesta työnjaosta kunnissa. Kunnanvaltuuston asema strategisena johtajana voidaan kyseenalaistaa vedoten siihen, voiko kymmeniä ihmisiä ja eri intressiryhmiä käsittävä elin todella toimia strategisena johtajana. Juuri näiden ominaisuuksien vuoksi kunnanvaltuusto ei kykene välttämättä luomaan tarpeeksi konkreettista strategiaa, vaan strategia saattaa jäädä liian yleisluontoiseksi. Koska osa strategisista valinnoista jää kunnanvaltuuston työssä tekemättä, siirtyy vastuu niiden tekemisestä kuntajohtajalle ja hänen johtoryhmälle. Tämä tapahtuu jo senkin vuoksi, että kuntajohtaja ja johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa organisaatiolle siitä, että johtajuus ja tavoitteet ovat olemassa. Kuntastrategioiden yleisluontoisuus jättää strategiatyöhön toisin sanoen paljon tulkinnanvaraa kuntajohtajalle sekä johtoryhmän jäsenille. (Rannisto 2005: 100.) 3.3. Strateginen johtaminen ja johtoryhmät Johtoryhmät, kuten tiimit yleensäkin, ovat strategiaprosessin toteuttamisen kannalta merkittäviä työkaluja. Ryhmät nähdään tärkeänä strategiaprosessin elementtinä kahdestakin syystä. Ensinnäkin ryhmällä, toisin kuin yksittäisellä toimijalla, voidaan olettaa olevan käytössään tarpeeksi tietoa strategisen suunnittelun pohjaksi. Toiseksi ryhmiä voidaan perustella poliittisilla syillä. Ryhmätyöskentelynä syntyneitä strategisia päätöksiä on huomattavasti helpompi perustella sidosryhmille kuin yksilötyönä syntyneitä. (Bryson 2004: 307.) Näistä näkökulmista tarkastellen voidaan todeta, että johtoryhmillä on merkittävä rooli strategisessa johtamisessa. Vaikka strategiset asiat nähdäänkin kunnissa kuuluvan poliittisten päätöksentekijöiden tehtäviin, on strategioiden luonnissa myös viranhaltijoilla keskeinen rooli (Möttönen 1997: 85). Tämä tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että strategian kirjallinen muotoilu kuuluu kunnissa yleensä viranhaltijoille ja pohjautuu luottamushenkilöiden kanssa käydyn strategisen keskustelun tuloksiin (Rannisto 2005: 74). Strategisen prosessin on tarkoitus luoda johtoryhmälle yhteinen näkemys tulevaisuuden toimintaympäristöstä 19

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011

KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011 KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011 Julkiset hankinnat Jari Laine Aalto-yliopisto, BIT-tutkimuskeskus Hankinnat Suomessa Kaikki hankinnat: n. 190 000 000 000 eur/v (ETLAn arvio,

Lisätiedot

ALLEKIRJOITETTU JOHTAJUUS

ALLEKIRJOITETTU JOHTAJUUS ALLEKIRJOITETTU JOHTAJUUS Kuntajohtajien näkemyksiä kuntajohtamisen ja johtajasopimuskäytännön nykyhetkestä ja tulevaisuudesta Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Kunnallispolitiikan pro gradu

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020

Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020 Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020 Konsortioryhmän kokous 11.11.2014 Markku einäsenaho KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Asetetut tavoitteet ja strategiatyön hyödyntäminen Tavoitteet Yhteinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot