Vesihuoltolaitosten ja elintarvikeyritysten riskienhallinnan yhteistyön kehittäminen Ylva Gilbert, Riikka Lehti ja Mari Saario
|
|
- Anni-Kristiina Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesihuoltolaitosten ja elintarvikeyritysten riskienhallinnan yhteistyön kehittäminen Ylva Gilbert, Riikka Lehti ja Mari Saario
2 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Terminologia Johdanto Elintarvikeyritys talousveden käyttäjänä Talousveden tuotanto ja käyttö elintarviketeollisuudessa Elintarviketeollisuus on merkittävä vedenkäyttäjä Riskienhallinnan yhteistyön lähtökohdat Yhteistyön kehittämisen lähtökohdat Yhteinen arvo- ja laatuketju Talousveteen kohdistuvat vaarat ja näiden vaikutukset elintarvikeyrityksen toiminnalle Talousveteen kohdistuvat vaarat Talousveden häiriöitä ja niihin varautuminen Talousveden laatu- ja määrähäiriöiden vaikutuksia elintarvikeyrityksissä Tunnistetut kehittämiskohteet Riskienhallintaa edistäviä käytäntöjä Yhteistyötä tukevia käytäntöjä Esimerkkilausekkeita sopimuksiin ja toimintaohjeisiin Vuoropuhelua ja yhteistyötä Lähdeluettelo Liite 1. Ohjausryhmä Liite 2. Työpajat Liite 3: Esimerkkilausekkeita vesihuoltolaitosten (myyjä) ja elintarvikkeita valmistavien toimijoiden (ostaja) vedentoimitus- ja hankintasopimuksiin sekä lausekkeita toimintaohjeisiin Liite 4: Tiedonvaihtomenettely toimintaohje-esimerkki
3 Esipuhe Elintarviketeollisuus on merkittävä talousveden käyttäjä, jolle laadukas ja riittävä vesi on kriittinen raaka-aine että osatekijä monissa korkeaa laatua ja hygieniaa vaativissa tuotantoprosesseissa. Vesihuoltolaitosten ja elintarvikeyritysten riskienhallinnan yhteistyön kehittämiseen tähtäävä hanke toteutettiin aikavälillä syyskuusta 2010 tammikuulle Hankkeen toteutti Gaia Consulting Oy ja sen rahoittajina toimivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Elintarvikkeiden tutkimussäätiö, maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Hanke kohdistui talousveteen ja siinä rajattiin jätevedet tarkastelun ulkopuolelle. Tässä raportissa esitellään yhteisen arvoketjun avulla vesihuoltolaitoksen ja elintarvikeyrityksen riskienhallinnallisen yhteistyön lähtökohdat sekä kuvataan veden laatuun ja määrään liittyviä riskejä. Kumpaankin tahoon kohdistuu veden laadun viranomaisvalvontaa, jonka lisäksi vesihuoltolaitokset toteuttavat lainsäädännön vaatimaa käyttötarkkailua ja elintarvikeyritykset omavalvontaa. Talousveden riskienhallintaan kohdistuvat käytännöt ja vaatimukset kuitenkin eroavat toisistaan, eikä tieto toisen osapuolen toiminnasta tai riskeistä aina välity tehokkaasti. Yhteinen käsitys riskeistä ja aktiivinen vuoropuhelu toimijoiden välillä tunnistettiin mahdollisiksi keinoiksi saavuttaa tehokkaampi riskienhallinnan kokonaisuus. Tämän hankkeen tavoitteeksi asetettiin konkreettisten riskienhallintaa edistävien yhteistyökeinojen tunnistaminen ja kehittäminen. Hankkeessa tunnistettiin tärkeäksi kehittää edelleen tiedonvaihdon tehostamiseen tähtääviä käytäntöjä. Järjestelmällisen ja jatkuvan vuoropuhelun kohteina nähtiin ainakin seuraavat aiheet: yhteisen ymmärryksen luominen talousveteen kohdistuvista laatu- ja määräriskeistä laatuseurantatietojen jakaminen tulevista muutoksista tiedottaminen, mukaan lukien poikkeamat vedenkulutuksessa yhteisesti sovittu toimintatapa tiedonjakamiselle erityistilanteissa Suunnitelmallisen tiedonvaihdon edistämisen yhtenä keinona tunnistettiin sovittujen toimintatapojen kirjaaminen sopimuksiin tai yhteisesti sovittuihin toimintaohjeisiin. Tässä raportissa on nostettu esiin hankkeessa muotoiltuja esimerkkejä lausekkeista, joita voidaan tapauskohtaisesti hyödyntää yhteisissä sopimuksissa tai toimintaohjeissa. Lisäksi kehitettiin konkreettinen erillinen malli tiedonvaihdon varmistamiselle. Se kattaa normaaliin toimintaan liittyvän tiedonvaihdon, tietojen päivittämisen sekä yhteisiä toimintatapoja keskinäiselle tiedottamiselle erityistilanteessa. Helsingissä Hankkeen ohjausryhmä: Riina Liikanen (VVY), Seppo Heiskanen (ETL), Viljo Holopainen (Elintarviketeollisuuspooli), Elisa Piesala (ETL), Sebastian Hielm (MMM) ja Jarkko Rapala (STM) 3
4 Terminologia Vaara on tekijä tai olosuhde, joka voi aikaansaada ei-toivotun tapahtuman. Vaaraa voidaan myös kuvata mahdollisena vahingon lähteenä, riskin aiheuttajana tai vahinkoa mahdollistavana tilanteena. Riski on ei-toivotun tapahtuman todennäköisyys kerrottuna sen mahdollisilla seurauksilla. Erityistilanne taas kuvastaa kaikkia riskien toteutumistilanteita. Termiä käytetään muun muassa vesihuoltolaitoksille suunnatussa ohjeistuksessa ja normistossa. Näin ollen tässä raportissa käytetään termiä erityistilanne kuvaamaan ei-toivottua tilannetta. Häiriö on yleisesti käytetty termi toteutuneelle riskille Normaaliolojen häiriötilanne on poikkeuksellinen tapahtuma, jossa toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa valtionjohdon on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin tilanteesta selviämiseksi. Näitä voivat olla tulvat, rankkasateet tai esimerkiksi pitkäaikainen sähkökatkos.myös talousveden saastuminen tai pitkäkestoinen katkos on normaaliolojen häiriötilanne. Kriisitilanne voi olla normaaliolojen häiriötilanne tai muu poikkeuksellinen tapahtuma, joka vaatii viranomaisten yhteistyötä. Termiä käytetään usein tarkoittamaan normaaliolojen vakavaa häiriötilannetta, esimerkiksi mittavaa luonnonkatastrofia. Varautuminen tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joilla varaudutaan riskien realisoitumiseen. Erityistilanteisiin valmistauduttaessa on usein eroteltu poikkeusolot, esimerkiksi ydinonnettomuus tai aseellinen hyökkäys, ja normaaliolojen häiriötilanteet. Tästä ajattelusta on siirrytty kokonaisvaltaiseen riskien tarkasteluun ja hallintaan. Talousveden arvo- ja laatuketju kuvaa prosesseja, toimintoja ja organisaatioita talousveden tuotannossa aina raakavesilähteeltä kulutukseen. Omavalvonta on elintarvikeyrityksen suorittamaa riskienhallintaan tähtäävä toimintaa. Euroopan Unionin asetus yleisestä elintarvikehygieniasta samoin kuin kotimainen lainsäädäntömme edellyttävät, että kukin elintarvikealan toimija selvittää tuotteisiinsa ja toimintaansa liittyvät elintarviketurvallisuutta vaarantavat tekijät, mukaan lukien talousveden laadulliset tekijät, ja laativat yrityskohtaisen suunnitelman näiden aiheuttamien riskien kontrolloimiseksi 1. Käyttötarkkailu on vesihuoltolaitoksen suorittamaa omavalvontaa, johon sisältyy paitsi veden laadun tarkkailu näytteiden perusteella myös vedenkäsittelyprosessien toimivuuden tarkkailua, toimintaympäristön kuten vedenottamoalueiden siisteyden ja vedenmuodostumisalueen toimintojen havainnointia sekä vedenjakelun toimivuuden tarkkailua. 2 Koska tämän hankkeen kohteena on tiedonvaihto, varautumisella viitataan tässä raportissa erityistilanteiden tiedonsiirtosuunnitelmien laadintaan ja ylläpitoon. 1 Evira; katsottu Valvira, Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa; 2008; 4
5 1 Johdanto Puhdas ja hyvälaatuinen talousvesi on elintarviketeollisuusyrityksille sekä keskeinen raaka-aine että oleellinen osa tuotantohygienian ylläpitämisessä. Valtaosa elintarviketeollisuusyrityksistä hankkii talousvetensä paikallisilta vesihuoltolaitoksilta. Elintarviketuotanto on pitkälti riippuvainen veden puhtaudesta ja riittävyydestä. Häiriöt vesihuollossa voivat johtaa merkittäviin haittoihin, joiden taloudellisia seurauksia ovat esimerkiksi tuotannon keskeytyksestä tai tuotteiden laatuvirheistä syntyvät kustannukset. Kuluttajalle asti päässyt virheellinen tuote voi aiheuttaa sekä terveysriskejä että uhan elintarvikeyrityksen maineelle. Vesihuoltolaitosten lakisääteinen tehtävä on huolehtia toiminta-alueensa asutuksen vesihuollosta. Vesihuoltopalveluita sääntelevää vesihuoltolakia (119/2001) sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä, jollei toisin säädetä, asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon. Lain uudistamista selvittäneen työryhmän ehdotuksen mukaan tämä rajaa vesihuoltolain soveltamisalan ulkopuolelle sellaisen elinkeinotoiminnan, jonka talous- tai jätevedet poikkeavat määrällisesti tai laadullisesti asutuksen vesistä. Mitä lopullisessa laissa asiasta säädetään, ei ole vielä tiedossa. Lakisääteisen tehtävänsä lisäksi vesihuoltolaitokset palvelevat mahdollisuuksiensa ja vesivarojensa mukaan myös lain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä vesihuoltopalveluiden tarvitsijoita. Tähän ryhmään kuuluvat elintarvikeyritykset ovat vesihuoltolaitosten tärkeitä asiakkaita. Vaikka vesihuoltolaitoksen ja elinkeinotoiminnan harjoittajan väliseen sopimussuhteeseen ei sovellettaisi vesihuoltolakia, on vesihuoltolaitoksen otettava huomioon EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000/60/EY) pohjautuva kustannusten kattamisen periaate kaikessa toiminnassaan. Periaate edellyttää, että perittävien vesihuollon maksujen tulee kattaa ne kustannukset, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Talousvedelle on asetettu veden turvalliseen käyttöön perustuvat laatuvaatimukset, joista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) 3 sekä terveydensuojelulaissa (763/1994). 4 Nämä säädökset koskevat kotitalouksissa käytettävän veden lisäksi myös elintarvikeyritysten käyttämää vettä. Teollisen elintarviketoiminnan riippuvuus talousveden tasaisesta laadusta ja saatavuudesta on synnyttänyt tarpeen etsiä yhteisiä yhteistyöratkaisuja. Näiden tavoitteena on huomioida sekä vesihuoltolaitoksen toimintamahdollisuudet että elintarviketeollisuusyritysten tarpeet talousveden laadun ja määrän suhteen. Osa vesihuoltolaitoksista ja elintarvikeyrityksistä on jo laatinut räätälöityjä sopimuksia tarjonnan ja tarpeiden yhteensovittamiseksi. Vesihuoltoalan (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, VVY) ja elintarviketeollisuusalan (Elintarviketeollisuusliitto, ETL) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) 3 Asetusta sovelletaan 2 mukaisesti kaikkeen talousveteen, jota käytetään elintarvikealan yrityksessä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua. 4 Lain 16 määritelmän mukaisesti Talousvedellä tarkoitetaan kaikkea vettä joka on tarkoitettu juomavedeksi, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin sekä kaikkea vettä, jota elintarvikealan yrityksessä käytetään elintarvikkeiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen 5
6 edustajat tunnistavat yhteiseksi tarpeeksi kehittää veden tuotanto- ja käyttöketjun riskienhallintaa vahvistamalla edelleen elintarvikeyritysten ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä. Syksyllä 2010 toteutetussa, erityisesti riskienhallinnan kehittämiseen tähtäävässä yhteistyöhankkeessa, on etsitty keinoja edistää kummankin osapuolen yhteistä käsitystä talousveden toimitukseen ja käyttöön liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta. Vesihuoltolaitos pyrkii takaamaan yhtäläisen, jatkuvan ja turvallisen talousveden toimituksen kaikille asiakkailleen, eikä voi lähtökohtaisesti vastata asiakkaiden poikkeaviin tarpeisiin talousveden laadun suhteen. Varmistamalla mahdollisiin poikkeamiin liittyvän tiedon kulkeminen osapuolten välillä voidaan mahdollisia haittoja kuitenkin vähentää. Elintarvikeyrityksen kannalta onkin erityisen tärkeää saada nopeasti tietoa todellisista tai epäillyistä poikkeamista. Vastaavasti vesihuoltolaitoksen on saatava tietoa vedenkulutukseen liittyvistä poikkeamista tai sellaisista yrityksissä tapahtuvista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta veden kulutukseen tai laatuun. Avoimella vuoropuhelulla on löydettävissä yhteisiä keinoja riskien parempaan ja kustannustehokkaampaan hallintaan. Yhteistyöhankkeen tavoitteeksi asetettiin aktiiviseen vuoropuheluun ja ennakoivaan tiedonvaihtoon kannustavan toimintamallin luominen. Hankkeessa luotiin kaksi konkreettista työvälinettä: 1. Yhteistyön hyviä käytäntöjä kuvaavia esimerkkilausekkeita, joista voidaan poimia sopimuksiin ja niiden liitteisiin sekä eri osapuolten omiin toimintaohjeisiin kussakin tilanteessa käyttökelpoiset. Näissä esimerkkilausekkeissa määritellään mm. miten riskejä tunnistetaan ja hallitaan sekä miten ylläpidetään aktiivista vuoropuhelua. 2. Järjestelmällinen ja ennakoiva tiedonvaihtomenetelmä normaali- ja erityistilanteille riskienhallinnan kehittämiseksi. Työvälineet on esitetty tämän raportin luvussa 6 ja liitteissä 3 ja 4. Ne eivät sellaisenaan sovellu kaikkiin tilanteisiin, mutta antavat rungon toiminnan kehittämiselle ja yhteisen tahtotilan täsmentämiselle. Käytännössä toimivat ratkaisut edellyttävät aina tapauskohtaista tarkastelua. Hankkeessa keskityttiin vesihuoltolaitosten ja voimassa olevan vesihuoltolain soveltamisalan ulkopuolella olevien elintarviketeollisuuslaitosten yhteistyön kehittämiseen talousveden toimituksen osalta. Yhteistyö jätevesien käsittelyssä rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. 6
7 2 Elintarvikeyritys talousveden käyttäjänä 2.1 Talousveden tuotanto ja käyttö elintarviketeollisuudessa Puhtaan ja turvallisen talousveden toimittaminen on vesihuoltolaitosten ydintoimintaa. Tämän toiminnan yleinen laatu- ja arvoketju on esitetty kuvassa 1. Laatu- ja arvoketjua on käytetty tässä hankkeessa muun muassa vaarojen, riskien ja riskienhallinnan sekä yhteistyön jäsentämiseen. Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos Elintarvikeyritys Kuluttaja Kuva 1. Talousveden tuotanto- ja käyttö elintarviketeollisuudessa (laatu- ja arvoketju) Vedenhankinnan tuotantoprosessi alkaa raakaveden muodostumisalueella ja jatkuu vedenkäsittelyn ja jakelun kautta kulutukseen veden käyttäjälle (kuva 1). Talousveden toimitusjärjestelmän kattava seuranta edellyttää maantieteellisesti laajalle levittyvää valvontajärjestelmää. Järjestelmän reaaliaikainen ja keskitetty valvonta on mahdollista lähettimillä varustetuilla mittausantureilla, mutta koko ketjun kattavan automaattisen valvontajärjestelmän rakentamisen esteinä ovat laajuus, mittausteknologian hinta ja teknologian puutteet veden mikrobiologisen laadun seuraamisessa. Nykyisellään valvonnan voimavarat keskitetään järjestelmän toiminnan kannalta kriittisiin kohteisiin, joita ovat mm. vedenottamot, vedenkäsittely, vesisäiliöt ja pumppaamot. 2.2 Elintarviketeollisuus on merkittävä vedenkäyttäjä Elintarviketeollisuus käyttää talousvettä runsaasti sekä raaka-aineena että muissa prosesseissaan 5. Elintarviketeollisuuden osuus kunnallisten vesihuoltolaitosten toimittamasta talousvedestä oli vuonna 2008 noin 11,8 miljoonaa m 3, mikä on noin 3 % vesihuoltolaitosten kaikkiaan toimittamasta talousvedestä. 6 Elintarvikeyrityksistä noin 80 % ostaa talousvetensä luontaisena monopolina toimi- 5 Tilastokeskus. Ympäristö ja luonnonvarat. Ympäristötilasto. Vuosikirja Suomen Ympäristökeskus (2010). 7
8 valta paikalliselta vesihuoltolaitokselta. Tämän lisäksi elintarvikeyritykset käyttivät yli kymmenellä paikkakunnalla omien vedenottamoidensa vettä noin 4,5 miljoonaa m 3. 7 Omia vedenottamoita on useimmiten kaikkein suurimmilla vedenkäyttäjillä, joita ovat esimerkiksi suuret panimot, mallastamot, meijerit, leipomot ja liha-alan laitokset. Talousvettä käytetään kuvan 2 mukaisesti elintarviketeollisuudessa tuotannossa (esimerkiksi jäähdytyksessä ja pesuissa), raaka-aineena tuotteissa, muiden raaka-aineiden tuotannossa sekä työntekijöiden hygieniassa. Talousveden laatu- tai saatavuushäiriöt voivat aiheuttaa välittömiä ongelmia prosesseissa ja johtaa tuotannon keskeyttämiseen tai laatuvirheisiin, joista osa voi olla terveydelle vaarallisia. Ääritilanteessa paikallisen vesihuoltolaitoksen häiriö voi ison elintarvikeyrityksen kautta laajentua valtakunnalliseksi epidemiaksi. Talousveden toimitushäiriöillä voi olla myös välillisiä vaikutuksia, esimerkiksi vedestä johtunut sairastuminen tai sairausepäily voi hygieniasyistä estää avainhenkilön työnteon. Myös elintarviketeollisuuden tärkeiden raaka-aineiden kuten maidon, lihan, kananmunien ja vihannesten tuotanto on riippuvaista hyvälaatuisesta talousvedestä ja herkkää vedentoimituksen häiriöille. Elintarviketuotantolaitos Kuva 2. Talousveden käytön osa-alueet elintarviketeollisuudessa ETL:n ja VVY:n jäsenilleen teettämässä kyselyssä 8 (2010) vastaukset osoittavat, että viiden viimeisen vuoden aikana 24 % vastanneista 9 elintarvikeyrityksistä on havainnut ongelmia vesihuoltolaitoksien 7 Elintarviketeollisuusliiton selvitys vuonna Vesihuolto ja elintarvikeketju-kysely. VVY:n ja ETL:n jäsenilleen lähettämä kysely toimialojen yhteistyöhön liittyen. Toteutus elo-syyskuussa kyselyn tähän kohtaan vastasi 75 tahoa. 8
9 toimittamassa talousvedessä. Havaintoihin johtaneiden ongelmien vähentäminen on molempien osapuolten edun mukaista. Suurin osa havainnoista liittyi häiriöihin, joista aiheutui ongelmia elintarviketeollisuuden tuotantoprosesseille, mutta ei kuitenkaan varsinaista terveydellistä uhkaa. Tyypillinen tällainen ongelma oli esimerkiksi verkostosta paineenvaihteluiden seurauksena irronnut sakka, joka aiheutti tuotteille laaturiskin. Terveydellisten riskien osalta kolmella kyselyyn vastanneista laitoksista oli kokemusta talousveden mikrobiologiseen laatuun liittyvistä ongelmista viimeisen viiden vuoden aikana. 9
10 3 Riskienhallinnan yhteistyön lähtökohdat 3.1 Yhteistyön kehittämisen lähtökohdat Riskienhallinta vesihuoltolaitoksissa Suomalaisten vesihuoltolaitosten talousveden toimittamisen riskienhallinnan taso on vaihteleva. Monien riskinsä erinomaisesti hallitsevien laitosten rinnalla on toisia, joiden muodollista riskienhallintaa ei voida pitää tyydyttävänä. 10 Vesihuoltopoolin syksyllä 2008 tekemään kyselyyn vastanneista vesihuoltolaitoksista vain noin 14 %:lla on vedenhankintaa ja jakelua turvaava systemaattinen riskienhallintajärjestelmä. Kuitenkin vuonna 2009 VIRIKE-hankkeen osana toteutetussa kyselyssä ilmeni, että valtaosassa vesihuoltolaitoksia on toteutettu useita keskeisiä riskienhallintatoimia (kuva 3). Tällaisiksi toimiksi oli määritelty häiriötilanneisiin liittyvä toimintasuunnittelu, varautuminen, toimenpideprosessien parantaminen ja tekniset ratkaisut. Suurimmat riskienhallinnan haasteet löytyvät eri toimijoiden välisiltä rajapinnoilta ja vahvuuksia puolestaan olivat riskien tunnistaminen ja riskikartoitus. Kuva 3. Vastaukset VIRIKE-hankkeen kysymykseen, ovatko vesihuoltolaitokset tunnistaneet keskeisiä riskienhallintatoimia. Muodollisten riskienhallintajärjestelmien puute ei näin ollen välttämättä tarkoita, ettei vesihuoltolaitoksissa panostettaisi toimintavarmuuteen. Ajantasainen vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma sisältää riskienhallintatoimenpiteitä aina raakavesilähteeltä vedenkäsittelyn kautta kuluttajan 10 VIRIKE Vesihuollon riskienhallinnan nykytila ja kehittämistarpeet. Vesi - ja viemärilaitosyhdistyksen monistesarja nro 26. (2009) 10
11 hanaan asti. Vesihuoltopalveluiden havaitun toimintavarmuuden perusteella suhteellisen harvoin sattuneiden vakavien häiriöiden perusteella talousveden turvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla. Vesihuoltolaitosten muodollista riskienhallintaa on lähdetty kansainvälisestikin kehittämään aktiivisesti vasta 2000-luvulla. Vesihuoltolaitoksille soveltuva kokonaisvaltainen ja systemaattinen riskienhallintamenetelmä on esimerkiksi WHO:n kehittämä Water Safety Plan (WSP) eli vesiturvallisuussuunnitelma 11,12. Siinä tarkastellaan koko vesihuoltojärjestelmän riskienhallintaa raakavedenotosta kuluttajalle. WSP-malli kattaa veden laatuun kohdistuvat riskit, mutta ei erikseen huomioi veden määrään ja saatavuuteen kohdistuvia riskejä, kuten poikkeuksellista kuivuutta. Tämän lisäksi vesihuoltolaitoksille on kehitetty menetelmiä haavoittuvuuden tunnistamiseen ja arviointiin, kuten Vesihuoltolaitosten itsearviointimittaristo 13 sekä Pienten vesilaitosten tarkistuslista 14. Riskien tunnistamiseen soveltuvat myös sekä aiheuttajien kautta häiriöiden tunnistamiseen suunnitellut menetelmät, kuten poikkeamatarkastelu HAZOP (Hazard and Operability Study) 15, että häiriöiden kautta aiheuttajien tunnistamiseen tähtäävät menetelmät. 16 Vesihuoltolaitosten toimintaan liittyvä valvontatutkimusohjelman laatiminen, riittävä käyttötarkkailu sekä varautuminen erityistilanteisiin perustuvat lainsäädäntöön 17. Valvira on julkaissut Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmamallin, joka sisältää ohjeistusta myös käyttötarkkailuun. Malli on ladattavissa Valviran ja VVY sivustoilta 18. Valvontatutkimusohjelmaan kuvataan käyttötarkkailun lisäksi myös mm. WSP-malliin perustuva turvallisuussuunnitelma, toiminta erityistilanteissa ja tiedottaminen. Talousvesiasetuksen 10 :n mukaan vesilaitoksen valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot talousvettä toimittavan laitoksen omasta käyttötarkkailusta sekä elintarvikealan yrityksen omavalvontaan liittyvästä veden laadun tarkkailusta. Tämä velvoittaa sekä vesilaitosta, elintarvikeyritystä että terveydensuojeluviranomaista, joka laatii valvontatutkimusohjelman yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa. Vesihuoltolaitoksissa talousvedeksi käytettävän veden laatu sekä veden käsittelyn asianmukaisuus varmistetaan toiminnan käyttötarkkailulla, johon sisältyy näytteiden ottoa, analyysiä ja erilaisia laatumittauksia. Laitoksen käyttötarkkailu sisältää myös paljon muuta, kuten laitoksen toimintaympäristön tarkastelun ja siinä havaittujen muutosten kirjaamisen. 11 VIRIKE Vesihuollon riskienhallinnan nykytila ja kehittämistarpeet. VVY monistesarja nro 26. (2009) 12 Keski-Saari O. (2008) Talousveden standardisoitu turvallisuus. Vesitalous 5/ Silfverberg P. (2008 )Vesihuoltolaitosten tilan itsearviointimittaristo. 14 Isomäki, E., Valve, M., Kivimäki A-L. ja Lahti K. (2006). Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta, ympäristöopas. 15 HAZOP (Hazard and Operability Study)poikkeamatarkastelun tavoitteena on löytää toimintaprosessin häiriöistä aiheutuvat vaarat eli riskin aiheuttajat. Meriläinen, J. (2003). Riskianalyysimenetelmät, laajennettu tiivistelmä, 16 VIRIKE Vesihuollon riskienhallinnan nykytila ja kehittämistarpeet. VVY monistesarja nro 26. (2009) 17 Terveydensuojelulaki (763/1994), STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000), Pelastuslaki (468/2003), Valmiuslaki (1080/1991) 18 Malliohjelma: Valvontatutkimusohjelma vesilaitokselle (2009) 11
12 3.1.2 Riskienhallintaa elintarvikeyrityksissä Vesihuoltolaitosten toimittaman talousveden laatukriteerit täyttävä vesi ei aina sellaisenaan sovellu elintarviketeollisuuden käyttöön: teollisuuden laatukriteerit voivat olla hyvin tarkkoja ja sallittu vaihteluväli esimerkiksi ph-arvolle hyvin pieni. Elintarviketeollisuus on siten kotitalouksia haavoittuvampi myös talousveden laatuvaihteluille. Elintarvikeyrityksillä on lakisääteinen vaatimus toteuttaa viranomaisen hyväksymää omavalvontasuunnitelmaa. Osa hankkeen osallistujista näki, että elintarvikkeiden raaka-aineena käytettävän veden laadun riskiperusteisessa valvonnassa olisi kehittämisen varaa. Toisaalta samalla kyseenalaistettiin, onko tämä viranomaisten tehtävä vai elintarvikeyrityksen omavalvonnan piiriin kuuluvaa työtä. Vesihuoltolaitoksen toiminnan luonteesta johtuen kaikkia elintarviketuotannolle aiheutuvia riskejä ei pystytä poistamaan. Elintarviketeollisuusyrityksellä on viime kädessä vastuu itse varmistaa talousveden soveltuminen omiin tarkoituksiinsa silloin, kun veden laatuvaatimukset eroavat asetuksen (461/2000) vaatimuksista. Siten myös elintarvikeyrityksen omavalvonnan kohdentaminen veden laadun seuraamiseen ja tarvittaessa omat käsittelyjärjestelmät ovat osa riskienhallintaa. Omavalvonnan (ja tämän osana näytteenoton) perustana on toimijan vastuu, joka on määritelty EY:n yleisessä elintarvikehygienia-asetuksessa (852/2004) 3 artiklassa. Elintarvikelaki (23/2006) asettaa toimijalle velvoitteen tuntea elintarvikkeeseen ja sen käsittelyyn liittyvät terveysvaarat sekä elintarviketurvallisuuden ja muiden elintarvikelaissa esitettyjen vaatimusten kannalta kriittiset kohdat omassa toiminnassaan (19 ). Tältä pohjalta toimijan tulee omavalvontasuunnitelmassa kuvata nämä kriittiset kohdat ja niihin liittyvien riskien hallinta (20 ). Eviran ohje 7448/900/2007 Elintarvikeyrityksillä on laadun varmistamiseen liittyvälle riskienhallinnalle sekä lakisääteinen että pitkäaikainen käytäntö. ISO standardi 19 on kansainvälinen standardi elintarviketurvallisuuden sertifioidun hallintajärjestelmän käyttöönottoa varten. Se sisältää vuorovaikutteisen viestinnän, järjestelmähallinnan ja vaarojen torjunnan, joka tunnetaan menetelmänä HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Point) 20 eli vaaran arviointi ja kriittiset valvontapisteet. Standardia on sovellettu elintarviketeollisuudessa vuosia. HACCP:n toteuttaminen on elintarvikelain (23/2006) mukaan pakollinen kaikille elintarvikehuoneistoille ja sen periaatteet soveltuvat myös veden laadun varmistamiseen HACCP:n periaatteisiin, kuten riskienhallintajärjestelmien yleensäkin, kuuluu tarkasteltavan järjestelmän kuvaus ja sen toiminnan ymmärtäminen, riskien tunnistaminen ja priorisointi sekä riittävien riskienhallintatoimenpiteiden toteuttaminen, jotta riskit saadaan alennettua hyväksyttävälle tasolle. Keskeisinä riskienhallinnan keinoina menetelmään kuuluvat kriittisten valvontapisteiden seuranta ja toimenpiteiden etukäteissuunnittelu havaittujen poikkeamien varalta. 19 Bureau Veritas Finland (2007) 20 Eviran www-sivut (2010) 21 VIRIKE Vesihuollon riskienhallinnan nykytila ja kehittämistarpeet. VVY monistesarja nro 26. (2009) 22 Keski-Saari O. (2008) Talousveden standardisoitu turvallisuus. Vesitalous 5/
13 3.1.3 Viranomaisvalvonta on osaa riskienhallintaa Viranomaisvalvonnan rooli on valvoa, että vähimmäisvaatimukset terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi toteutuvat. Valvonta ulottuu niin yrityksiin kuin vesilaitoksiin. Käytännössä viranomaisvalvonnan nähtiin hankkeen työpajoissa toimivan kokonaisuutena hyvin, mutta toisaalta osa osallistujista toivoi myös parempaa valvonnan koordinointia eri viranomaisten välillä, erityisesti tiedonkeruun osalta. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo talousveden laatua säännöllisesti asetuksen (461/2000) 23 7 :n mukaisesti 24. Hankkeessa korostettiin, että viranomaisvalvonta ja toiminnanharjoittajien tekemä käyttötarkkailu 25 ovat luonteeltaan kaksi eri asiaa. Viranomaisvalvonta ei ole riskienhallintakeinona riittävä, vaan sen rinnalle tarvitaan aina toimivaa käyttötarkkailua. Viranomaisvalvonnalla ja neuvonnalla nähtiin olevan erityisen tärkeä rooli pienten vesihuoltolaitosten ja elintarvikeyritysten opastajina ja hyvien käytäntöjen edistäjänä, vaikkakin työpajoissa nostettiin esille myös riskienhallinnaltaan esimerkillisiä pieniä laitoksia. Pienten yritysten ja vesihuoltolaitosten viranomaisvalvonnan lisääminen nähtiin suotavana ja yleisesti toivottiin viranomaisilta aktiivisempaa vuoropuhelua toiminnanharjoittajan kanssa. Työpajassa nostettiin myös esille yhtenä haasteena valvontaviranomaisten tiukka virka-aikasidonnaisuus mm. akuuteissa tilanteissa. 3.2 Yhteinen arvo- ja laatuketju Yhteisen toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi otettiin veden toimittamisen arvoketju ja tätä muokattiin edelleen elintarvikeyrityksen laatuketjua tukevaksi. Yhteiseen arvoketjukuvaan lisättiin mahdollisten määrä- ja laatuvirheiden havainnointi (käyttötarkkailu, omavalvonta ja viranomaisvalvonta) sekä häiriöiden vaikutukset. Näin muodostettu yhteinen arvo- ja laatuketju ja sen valvonta on esitetty kuvassa 4. Kumpikin osapuoli vastaa valvonnasta ja riskeistä omalla toiminta- ja vastuualueellaan. 23 Asetusta sovelletaan 2 mukaisesti kaikkeen talousveteen, jota käytetään elintarvikealan yrityksessä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua. 24 Vesihuoltolaitosten talousveden vähimmäistutkimustiheys on säädetty asetuksen (461/2000) 24 taulukossa 2 ja tiheys perustuu vedenjakelualueelle päivittäin toimitettavan tai tuotettavan veden määrään. Asetuksen (461/2000) mukaiset vesihuoltolaitokset tekevät yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen kanssa valvontatutkimusohjelman, josta on säädetty asetuksen 8 :ssä. Valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot mm. käyttötarkkailusta (10 ), jota viranomaisvalvonta tukee. 25 Omavalvonnalle käytetään vesihuoltolaitoksissa termiä käyttötarkkailu. 13
14 Ympäristö 1 Hygienia Raaka-aine Vesihuoltolaitos 2 Laatuvirhe Määrävaje X,Y A B Y C D Elintarviketuotantolaitos Virheelliset tuotteet Z Kuluttajat Valvonta, käyttötarkkailu ja ja omavalvonta Elintarvikeyritys omavalvonta Tuotantokatkos Tuotteiden Taudit takaisinveto, Vesihuoltolaitos käyttötarkkailu Viranomaisvalvonta Tuote hävitys Maineen menetys Asiakaskato Kuva 4. Talousveden yhteinen arvo- ja laatuketju ja sen valvonta Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailupisteet: 1. Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailua tehdään käytettävän raakaveden laadun ja määrän osalta. Vesihuoltolain 15 :n mukaan vesihuoltolaitoksen ja sille vettä toimittavan on tarkkailtava raakaveden määrää ja laatua sekä veden hävikkiä laitoksen verkostossa. 2. Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailulla valvotaan käsittelyprosessien toimivuutta sekä seurataan vedenjakelujärjestelmän toimintaa ja talousveden laatua prosessin eri vaiheissa. Tietyt viranomaisvalvonnan muuttujat, joista tiedetään, ettei niiden laatu muutu verkostossa, voidaan haluttaessa mitata laitokselta lähtevästä vedestä. Lait ja asetukset veden laadun valvonnassa: terveydensuojelulaki (763/1994), STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) ja vesihuoltolaki (119/2001) Elintarvikeyrityksen omavalvontapisteet: A. Saapuvan talousveden laadun ja määrän omavalvonta on myös talousvesiasetuksen mukainen viranomaisvalvontapiste B. Hygienian omavalvonta elintarviketuotantolaitoksella C. Raaka-aineeksi tulevan veden tarkempi omavalvonta riippuen prosesseista ja niiden vaatimasta veden laadusta ja määrästä D. Kuluttajille toimitettavien tuotteiden laadun valvonta Viranomaisvalvontapisteitä säätävä normisto: X. Lait ja asetukset veden laadun valvonnassa: terveydensuojelulaki (763/1994), STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000). Y. Lait ja asetukset elintarviketuotannossa: Elintarvikelaki 23/2006. Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) asetus elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaati- 14
15 muksista (EY 178/2002). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarvikehygieniasta (EY 852/2004), asetus eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EY 853/2004) Z. Lait ja asetukset kuluttajille toimitettavien elintarvikkeiden laadussa: Elintarvikelaki 23/
16 4 Talousveteen kohdistuvat vaarat ja näiden vaikutukset elintarvikeyrityksen toiminnalle 4.1 Talousveteen kohdistuvat vaarat Talousveden laatuun ja riittävyyteen kohdistuu sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja. Vaaroja esiintyy kaikissa veden toimitusketjun vaiheissa: raakaveden muodostumisvaiheessa raakavedenottovaiheessa vesilaitoksen vedenkäsittelyprosesseissa vesijohtoverkostossa kiinteistön vesilaitteissa elintarvikeyrityksen prosesseissa Esimerkiksi elintarviketuotantolaitoksen runsas hetkellinen vedenotto voi ylittää veden toimituskapasiteetin. Tällöin syntyy riski veden saatavuuden heikentymisestä tai laadun häiriöstä virtaamavaihtelun aiheuttaman sakan irtoamisen vuoksi. Tämä on arvoketjun sisäisestä toiminnasta aiheutuva vaara. Vastaavasti pitkäaikainen kuivuus voi myös aiheuttaa veden määrävajetta ja johtaa niukkuuteen. Tämä on arvoketjun toiminnasta riippumaton ulkoinen vaara. Ulkoisia vaaroja talousveden toimitukselle ovat mm. kuivuus, tulvat ja rankkasateet, ympäristöonnettomuudet tai alueelliset sähkökatkokset jotka voivat aiheuttaa sekä talousveden laatupoikkeamia että määrävajeita. Ulkoisia vaaroja ovat myös biologisia tai kemiallisia keinoja käyttävä terrorismi, häiriköinti ja ilkivalta. Ulkoiset vaarat kohdistuvat erityisesti raakaveteen. Ulkoisten vaarojen riskienhallinnassa ennalta varautuminen ja tehokas paikallinen yhteistyö viranomaisten kanssa on erittäin tärkeää. Ulkoisia vaaroja vesihuoltolaitos tai elintarviketeollisuusyritys ei voi omalla toiminnallaan poistaa, mutta niiden vaikutuksia omalle toiminnalle voi pienentää varautumalla. Sisäisiä vaaroja talousveden toimittamiselle ovat ne mahdolliset oman toiminnan tekijät ja olosuhteet, jotka voivat aiheuttaa riskin. Näitä syntyy sekä vesihuoltolaitoksessa, vedenjakeluverkostossa että verkostosta vettä ottavissa kiinteistöissä, mukaan lukien elintarvikeyritykset. Sisäisiä vaaroja aiheuttavat esimerkiksi suunnitteluvirheet, verkoston ja laitteiston kuluminen tai näistä aiheutuvat viat. Myös henkilökunnan toimet voivat aiheuttaa vaaroja, esimerkiksi huolimattomuus tai tietämättömyys kasvattavat ei-toivottujen tapahtumien todennäköisyyttä. Talousveden toimitusvarmuuteen vaikuttavien sisäisten vaarojen poistamisessa ja hallinnassa vesihuoltolaitoksen toteuttama käyttötarkkailu sekä vesihuoltolaitosten että elintarvikeyritysten oman toiminnan laadukkuuden varmistaminen ja riskienhallinta ovat avainasemassa. 16
17 4.2 Talousveden häiriöitä ja niihin varautuminen Häiriötyypit ja niiden taajuus Elintarvikeyrityksille toimitettavaan talousveteen kohdistuvat vaarat voidaan jakaa kahteen ryhmään: määrällisiä ja laadullisia häiriöitä aiheuttaviin. Seuraavaksi kuvataan lyhyesti eri häiriötyyppejä. Arviot määrä- ja laatuhäiriöiden esiintymistaajuudesta perustuvat kvalitatiiviseen asiantuntijaarvioon (työpajat), joita on täydennetty VVY-ETL kyselyn tuloksilla erilaisten häiriöiden havainnoinnista viimeisen viiden vuoden aikana Määrähäiriöt Vesihuoltolaitoksen toimittaman talousveden määrään liittyvät riskit ovat liian vähäinen veden määrä tai täydellinen toimituskatkos Yleisimmiksi määrävajetta aiheuttaviksi tapahtumiksi todettiin putkirikko, sähkökatkos tai muu häiriö vesihuoltolaitoksen toiminnassa. Tällainen on esimerkiksi laiterikko tai muu tekninen ongelma, kuten pumppausongelmat. Häiriö voi olla seurausta onnettomuudesta, esimerkiksi tulipalosta. Myös vesilähteen pilaantuminen ja poistaminen käytöstä voi aiheuttaa määrävajetta. Samoin hetkellinen korkea kulutus (esimerkiksi sammutusvesi, teollisuuden kulutuspiikki) sekä kuivuus voivat rajoittaa veden saatavuutta. Määrälliset ongelmat ovat riippuvaisia muun muassa vesihuoltojärjestelmän ja vesisäiliöiden kapasiteetista sekä varavesilähteiden olemassaolosta. Yleensä vaikutus on joko välitön tai nopeasti kehittyvä. Sähkökatkokseen voidaan varautua muun muassa vesihuoltolaitoksen varavoimakoneilla tai mahdollisuudella käyttää varavoimaa sekä elintarvikeyrityksen omilla veden varastosäiliöllä. Korkean ajoittaisen kulutuksen aiheuttamaan ongelmaan on helpointa ja halvinta varautua tasaamalla vedenottoa varastoaltailla. Talousvesijärjestelmän kapasiteetin nostaminen on pitkä ja kallis prosessi, joka on perusteltua vain vedenkulutuksen ollessa jatkuvasti kapasiteetin äärirajoilla. Alhaisen kulutuksen aikana lisätyn kapasiteetin aiheuttama veden kasvanut viipymä voi johtaa talousveden laatuongelmiin. Putkirikko on yleinen syy talousveden toimitushäiriöille ja niihin varautuminen ja niiden korjaaminen todettiin työpajoissa pääsääntöisesti hyvin hoidetuksi. Kiinteistönomistajan, tässä tapauksessa elintarvikeyrityksen, on puolestaan huolehdittava oman talousvesijärjestelmänsä kunnosta. Hyvin hoidettukaan putkirikko ei kuitenkaan ole välttämättä lyhytkestoinen, sillä verkoston puhtaus täytyy varmistaa ennen käyttöönottoa. Mikrobiologisen analyysin valmistuminen kestää vähintään 18 h, tavallisesti kauemmin Laatuhäiriöt Laatuhäiriöitä on kolmea tyyppiä: fysikaalisista, mikrobiologisista ja kemiallisista laatuvioista aiheutuvia häiriöitä. Talousveden laatuhäiriö voi muodostua vesihuoltolaitoksen järjestelmän lisäksi myös kiinteistön omassa järjestelmässä. Kiinteistön omistajan vastuulla on suunnitella, asentaa ja ylläpitää kiinteistön talousvesijärjestelmä siten, ettei se vaaranna toimitetun talousveden laatua. Veden laadun fysikaalisia virheitä ovat erityisesti sakat ja värivirheet. Fysikaaliset virheet aiheutuvat lähinnä verkostossa olevien saostumien irtoamisesta veteen. Saostumat voivat irrota erityisesti 17
18 verkoston virtaussuuntien tai paineen vaihtelun seurauksena. Esimerkiksi verkoston kunnossapito- ja saneeraustöistä aiheutuva virtaussuuntien ja paineen vaihtelu on hyvin ennakoitavissa, jolloin saostumien esiintymisen vaarasta voidaan ilmoittaa veden käyttäjille. Putkirikosta tai tavanomaista suuremmasta vedenotosta aiheutuvat saostumien liikkeelle lähdöt ovat sen sijaan yllättäviä, eikä vesihuoltolaitos voi ennakoida niitä etukäteen. Varsinaisia syitä yllättävään kulutuspiikkiin ovat esimerkiksi runsas sammutusveden tarve tai teollisuuslaitosten hetkelliset vedenotot. Oman tuotannon kulutuspiikkien aiheuttamien häiriöiden välttäminen voi elintarvikeyrityksessä tapahtua tasaamalla vedenottoa varastoaltailla. Fysikaalisia laatusuosituksia, (väri, maku, haju ja sameus), täyttämättömiä viranomaisnäytteiden testituloksia oli vuonna 2009 suurimmilla laitoksilla 163 kpl 26 (0,3 % valvontatutkimustuloksista), mutta näiden aiheuttamaa haitta-astetta ei ole tämän hankkeen puitteissa eikä muutoinkaan tutkittu tarkemmin. Veden fysikaalisten laatuvirheiden esiintymistaajuus riippuu kunkin vesihuoltolaitoksen talousveden laadusta sekä verkoston kunnosta. Alueen geologisista ominaisuuksista johtuvat, paljon rautaa ja mangaania sisältävät vedet sekä huonokuntoiset verkostot altistavat verkostosaostumille. Veden laadun mikrobiologiset virheet aiheutuvat raakavetenä käytettävän pohjaveden tai vedenottokaivon saastumisesta (esim. jätevesi, eläinten ulosteet, pintavesivaluma, tai muu ulkopuolinen kontaminaatio). Saastuminen pintavedellä johtuu erimerkiksi tulvimisesta, lumien sulamisvesistä tai kaivon väärästä sijainnista. Vesi voi saastua myös pieneläinten, puutteellisen desinfioinnin tai vedenkäsittelyprosessin häiriön vuoksi. Verkostovesi voi saastua esimerkiksi putkirikon seurauksena tai ns. takaisinvirtauksen seurauksena. Takaisinvirtauksessa talousvesiverkostoon pääsee virtaamaan talousvettä likaavaa ainesta verkostoon liittyneeltä kiinteistöltä. Takaisinvirtauksen estämiseksi talousvesijärjestelmä tulee aina erottaa muita vesilähteitä käyttävistä järjestelmistä ilmavälillä ja kiinteistön vesijärjestelmä tulee varustaa takaiskuventtiilillä, jonka toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. 27 Mikrobiologinen saastuminen tapahtuu lähes aina yllättäen, eikä sitä pystytä havaitsemaan jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden avulla. Veden mikrobiologista laatua arvioidaan indikaattoribakteerianalyysien avulla: veden ulosteperäistä saastumista osoittavat E. coli ja suolistoperäiset enterokokit 28, yleisimmin pintavesisaastumista osoittavat koliformiset bakteerit, sekä veden yleistä mikrobiologista aktiivisuutta osoittava heterotrofinen pesäkeluku. Varsinaisten patogeenien ja virusten esiintymistä raakavedestä tai talousvedestä ei rutiinitutkimuksissa selvitetä. Veden mikrobiologisen laadun häiriöt ovat seuraamuksiltaan elintarviketuotannolle vakavimpia. Veden mikrobiologisen laadun häiriöt ovat suhteellisen harvinaisia, ja yleisimmin niitä esiintyy pienil- 26 Valviran www-sivut (2010) Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna THL. Liite D1 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet Saatavilla mm Suolistoperäiset enterokokit ovat E. coli bakteerin tapaan ulosteperäisen saastumisen ilmentäjiä, ilmaisten esiintyessään riskiä sairastua vesivälitteiseen suolistoinfektioon. THL, (2005) 18
19 lä pohjavesilaitoksilla 29. Elintarvikeyritysten kannalta viranomaisten kotitalouksille antama keittokehotus ei ole mahdollinen vaan elintarviketuotanto joudutaan keskeyttämään ja vahinko rajaamaan, jotta mahdollisesti terveydelle haitallinen tuote ei pääse kuluttajalle asti. Epidemiaepäilyissä nopea elintarviketuotannon ja jakelun keskeytys on tärkeää, jotta epidemian laajentuminen yli kuntarajojen elintarvikkeiden välityksellä voidaan estää. Vuonna 2009 tapahtui Eviran ruokamyrkytysrekisterin mukaan yhteensä 58 elintarvike- tai vesivälitteistä ruokamyrkytysepidemiaa. 94 % oli elintarvikevälitteisiä ja näissä sairastui yhteensä n henkilöä. Suoraan vesivälitteisiä epidemioita raportoitiin 3, joissa sairastui kaikkiaan noin 200 henkilöä. 30 Kaikkein suurimpien talousvettä toimittavien laitosten (yli 1000 m 3 päivässä taikka vähintään 5000 käyttäjälle, tällaisia laitoksia oli v Suomessa 160 kpl) 31 näytteiden tulokset ilmoitetaan Euroopan komissiolle. Vuonna 2009 suurimmilla vesilaitoksilla ilmeni 1 kpl E.coli ja 1 enterokokki laatuvaatimuksia täyttämättömiä näytteitä. Lisäksi oli 21 koliformisia bakteereita ja 27 heterotrooffisten pesäkkeiden lukumäärä laatuvaatimuksia täyttämättömiä näytteitä. 32 Mikrobiologisia laatusuosituksia täyttämättömiä testituloksia oli siten yhteensä 50 kpl (0,01 % valvontatutkimustuloksista). Tämä ei kuitenkaan anna koko kuvaa riskistä, sillä pienemmät laitokset tekevät harvemmin näytteiden ottoa, eikä niitä tilastoida samalla tavalla. Ei myöskään ole selvää tilastointia siitä, miten usein elintarvikeyritys tunnistaa mahdollisen talousvedestä johtuvan mikrobiologisen virheen joko tuotannossa tai laadunvarmistuksessa. Haitta-astetta ei ole tässä hankkeessa, eikä muutoinkaan tutkittu. Näin ollen tässä raportissa ei pyritä antamaan tarkkaa tilastollista kuvaa tapahtumataajuuksista. Vaikka mikrobiologisen saastumisen suoraan osoittamiseen ei ole jatkuvatoimisia mittareita, voidaan mikrobiologisenkin saastumisen todennäköisyyttä arvioida tietyillä jatkuvatoimisilla mittareilla. Veden laadun kemialliset virheet aiheutuvat raakaveden luontaisesta laadusta tai sen saastumisesta, puutteellisesta tai virheellisestä vedenkäsittelyprosessista, laiterikosta tai verkostosakkojen irtoamisesta. Kemiallinen laatuvirhe on harvoin äkillinen, vaan se on yleensä pitkään jatkuva tai hitaasti kehittyvä tilanne. Kemiallisia laatusuosituksia, (mukaan lukien torjunta-aineet) täyttämättömiä testituloksia oli 153 kpl 33 (0,3 % valvontatutkimustuloksista). Näiden haitta-astetta ei ole tässä hankkeessa eikä muutoinkaan tutkittu. Äkillinen kemiallinen saastuminen voi olla seurausta kemikaalionnettomuudesta, vedenkäsittelyn laiterikosta tai jopa tahallisesta saastutuksesta. Talousveden kemiallista laatua voidaan seurata sekä jatkuvatoimisten mittareiden, että yksittäisten analyysien avulla. Talousveden kemiallisen laadun häiriöt aiheuttavat harvoin akuuttia terveyshaittaa. Elintarviketeollisuusyrityksen näkökulmasta kemiallinen poikkeama laadussa on myös tavanomaisesta poikkeava klooraus, joka häiritsee mikrobiologisia prosesseja Talousveden valvonta ja laatu vuonna 2008, Outi Zacheus, THL, Avauksia 18/ Zoonoosikeskus (2010) Ruokamyrkytysepidemiat vuonna Valviran www-sivut. (2010) Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna THL. 32 Valviran www-sivut. (2010) Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna Liite 2. THL. 33 Valviran www-sivut (2010) Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna Liite 3. THL. 34 Talousveden valvonta ja laatu vuonna 2008, Outi Zacheus, THL, Avauksia 18/
20 4.3 Talousveden laatu- ja määrähäiriöiden vaikutuksia elintarvikeyrityksissä Tunnistettuja häiriöitä Talousveden laatu ja määrähäiriöiden vaikutukset elintarvikeyrityksiin riippuvat siitä, mihin vettä tuotannossa käytetään. VVY:n ja ETL:n jäsenilleen lähettämän kyselyn 35 ja elintarvikeyritysten asiantuntijahaastatteluiden mukaan elintarviketeollisuusyritykset käyttävät talousvettä prosesseissaan pääasiassa puhtaanapitoon, raaka-aineeksi, jäähdytykseen, lämmitykseen ja pesuihin. Vastauksista ilmeni, että elintarviketeollisuusyritykset tunnistivat talousveden toimitusongelmina muun muassa alhaisen veden paineen sekä putkien jäätymisten aiheuttamat lyhytaikaiset katkot. Suurin osa koetuista tai tunnistetuista häiriöistä oli kuitenkin veden laatuhäiriöitä. Vesihuoltolaitosten asiantuntijoiden mukaan näistä enemmistö liittyi verkostosta paineenvaihteluiden seurauksena irronneeseen sakkaan, veden kalkkipitoisuuteen tai alkalointikemikaalin annostelusta johtuvaan ph:n vaihteluun. Nämä ovat sellaisia häiriöitä, joista aiheutui ongelmia elintarviketeollisuuden tuotannolle, mutta ei varsinaista terveydellistä uhkaa. Kolmella kyselyyn vastanneella laitoksella on kokemusta talousveden mikrobiologiseen laatuun liittyvistä ongelmista viimeisen viiden vuoden aikana. Kuvassa 5 on havainnollistettu tunnistetut talousveden häiriöiden vaikutusten osa-alueet (ks. myös kuva 2), joita ovat tuotanto, elintarviketuote, raaka-aineet sekä hygienia. Talousveden laatu- ja määrähäiriöt Tuotantokatkos Takaisinvedot Kuluttajien terveysriskit Laatu- ja imago-ongelmat Elintarviketuotantolaitos Kuva 5. Veden laadun ja määrän häiriöiden vaikutuksia elintarviketeollisuuden ketjussa raaka-aineesta kuluttajalle 35 Vesihuolto ja elintarvikeketju-kysely. VVY:n ja ETL:n jäsenilleen lähettämä kysely toimialojen yhteistyöhön liittyen. Toteutus elo-syyskuussa
Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen
Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen SuoVe hanke 2017 Vesa Arvonen Esityksen sisältö Vesihuollon häiriötilanne Varautuminen vesihuollon häiriötilanteisiin Vesihuollon häiriötilanne Vesihuollon
LisätiedotTerveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille
Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki
LisätiedotLiite 3: Esimerkkilausekkeita vesihuoltolaitosten (myyjä) ja elintarvikkeita valmistavien
Liite 3: Esimerkkilausekkeita vesihuoltolaitosten (myyjä) ja elintarvikkeita valmistavien toimijoiden (ostaja) vedentoimitus- ja hankintasopimuksiin sekä lausekkeita Suositukset koskevat vesihuoltolain
LisätiedotTalousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Talousveden laadunvalvonta» Valvontanäytteet» Valvontatutkimusohjelma»
LisätiedotVesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen
Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen Vesa Arvonen Esityksen sisältö Vesihuollon häiriötilanne Häiriötilannesuunnitelma Mikä? Miksi? Miten? Häiriötilannesuunnitelman malli Vesihuollon häiriötilanne
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla
STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia
LisätiedotTalousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos Ministerille allekirjoitettavaksi toukokuun
LisätiedotVesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen
Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)
Lisätiedot16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014
Vesiosuuskuntien Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Lähtökohta Talousvesi ei saa sisältää tekijöitä, joista voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle Kiinnostus kaivosta ja sen lähiympäristön kunnosta,
LisätiedotTalousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT
Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Talousvesiasetuksen (1352/2015) soveltamisohje
LisätiedotEsitys laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 124/2016)
Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.9.2016 Esitys laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 124/2016) Riina Liikanen Vesiasiain päällikkö, TkT 15.9.2016 1 Esiintyjän nimi Talousvesihuolto Suomessa Turvallisen
LisätiedotVesihuoltolaitoksen varautumisopas
Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen
LisätiedotWSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely SuoVe II -hanke 2018
WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely SuoVe II -hanke 2018 WaterSafetyPlan WSP 24.10.2018 Suomen ympäristöopisto SYKLI Kuva STM/J Rapala Vedentuotantoketju 24.10.2018
LisätiedotVEDEN LAATU JA VALVONTA KALAA KÄSITTELEVISSÄ ELINTARVIKE- HUONEISTOISSA JA LAITOKSISSA
VEDEN LAATU JA VALVONTA KALAA KÄSITTELEVISSÄ ELINTARVIKE- HUONEISTOISSA JA LAITOKSISSA Tomi Kekki Tuoteturvallisuusyksikkö Evira Helsinki, 15.2.2012 Kala-alan valvonnan koulutuspäivä elintarvikevalvontaviranomaisille
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT Ruka. Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen edellyttämä vesilaitoksen riskinarviointi
POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 14.11.2018 Ruka Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen edellyttämä vesilaitoksen riskinarviointi Vesiasiain päällikkö Riina Liikanen, TkT Vesilaitosyhdistys 1 Riina
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN VÄLINEN TALOUSVESISOPIMUS? Vesihuolto 2018, Holiday Club Saimaa Henna Luukkonen, HSY
KUINKA LAATIA ELINTARVIKETEOLLISUUSYRITYKSEN JA VESIHUOLTOLAITOKSEN VÄLINEN TALOUSVESISOPIMUS? Vesihuolto 2018, Holiday Club Saimaa 22.5.2018 Henna Luukkonen, HSY ELINTARVIKETEOLLISUUSYRITYKSEN JA VESIHUOLTOLAITOKSEN
LisätiedotTalousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen
Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Tarja Pitkänen, FT, Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vesi ja terveys-yksikkö 6.10.2013 1 www.thl.fi/vesi 6.10.2013 2 Toimintaohjeet
LisätiedotTalousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA
LisätiedotVesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen
Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki
LisätiedotTalousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka
Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka 12.10.2015 Osa III : sisältö Toimenpiteet häiriötilanteessa
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta
Sivu 1/7 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään elintarvikelain (23/2006) nojalla:
LisätiedotTalousveden laatu ja pohjaveden käsittely
Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)
LisätiedotTalousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen
Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen
LisätiedotTerveydensuojelulain muutokset talousveden osalta
Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Raili Venäläinen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Ympäristöterveyden yksikkö Talousveteen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto, Valvira
6.11.2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto, Valvira kirjaamo@valvira.fi Viite: 1.10.2015 päivätty lausuntopyyntö, 4507/06.10.01/2015 Lausunto talousvesiasetuksen soveltamisohjeesta Vesilaitosyhdistys
LisätiedotVesihuollon riskinhallintatyökalut WSP, SSP ja BWSP. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö
Vesihuollon riskinhallintatyökalut WSP, SSP ja BWSP Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö WSP, SSP ja häiriötilanteisiin varautuminen kohti kokonaisvaltaista riskien- ja jatkuvuudenhallintaa
LisätiedotYhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013
Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
LisätiedotOhje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT
Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Ohje talousvesiasetuksen (461/2000)
LisätiedotWebpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP
Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 HELI HÄRKKI Hallitusohjelma STM:n johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma,
LisätiedotKasvintuotannon elintarvikehygienia
Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden
LisätiedotVEDEN VALVONTA ELINTARVIKEHUONEISTOISSA JA ALKUTUOTANNOSSA
VEDEN VALVONTA ELINTARVIKEHUONEISTOISSA JA ALKUTUOTANNOSSA Tomi Kekki Tuoteturvallisuusyksikkö Tampere 24.-25.1.2012 Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät VESIASIAT EVIRASSA 1/3 Vesivirka
LisätiedotVesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit
VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu
LisätiedotTalousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen
Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Oulun seudun ympäristötoimen toiminta-alue Oulun kaupunki: Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii, Ylikiiminki Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki
LisätiedotElintarviketeollisuusyrityksen ja vesihuoltolaitoksen talousveden toimitussopimuksen laadinta ja sopimusmallin esittely
Elintarviketeollisuusyrityksen ja vesihuoltolaitoksen talousveden toimitussopimuksen laadinta ja sopimusmallin esittely VESIHUOLTO 2017 päivät Jyväskylässä 10.-11.5.2017 Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen,
LisätiedotVesianalyysit saneerauksessa
Vesianalyysit saneerauksessa Prosessi-insinööri Nina Leino Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Lainsäädäntö talousveden laatu Talousvesiasetusten soveltaminen vedenlaadun valvontaan Talousveden
LisätiedotVesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen
Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi
Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi 2013 alusta aloittanut viranomaisorganisaatio joka tuottaa Ympäristöterveydenhuollon palvelut Kannonkoskelle, Karstulaan, Kinnulaan, Kivijärvelle, Kyyjärvelle, Pihtiputaalle,
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun asetuksen muuttamisesta
MUISTIO 11.6.2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun asetuksen muuttamisesta TIIVISTELMÄ Elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta
LisätiedotAsetusluonnokseen on lisätty maininta vesilaitostarkastuksista osana viranomaisvalvontaa.
Terveydensuojelujaosto 64 23.08.2017 LUONNOS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSISTA JA VALVONTATUTKIMUKSISTA ANNETUN STM:N ASETUKSEN 1352/2015 MUUTTAMISEKSI, LAUSUNTO
LisätiedotJarkko Rapala Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen muutokset
Jarkko Rapala Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen muutokset 1 Tausta Juomavesidirektiivin (98/83/EY) liitteiden muutos Komission direktiivi (EU) 2015/1787 Muutokset saatettava kansallisesti voimaan
LisätiedotHIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.
LisätiedotOmavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12
Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä x päivänä x kuuta 2017
LisätiedotLausuntopyyntö Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista
Sosiaali ja terveysministeriö Lausunto 20.10.2017 Asia: LVM/1616/03/2016 Lausuntopyyntö Euroopan unionin verkko ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista
LisätiedotViite: päivätty sähköposti, ympäristövaliokunta perjantai klo 09:30 / U 13/2018 vp / Asiantuntijapyyntö
26.4.2018 Eduskunnan ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: 10.4.2018 päivätty sähköposti, ympäristövaliokunta perjantai 27.04.2018 klo 09:30 / U 13/2018 vp / Asiantuntijapyyntö Asiantuntijalausunto
LisätiedotTALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET
TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli
LisätiedotTaustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista
28.4.2017 Pohjavedenottamoiden riskienhallinnan tehostaminen pohjavesiyhteistarkkailuilla Kivimäki, A.-L., Lahti, K., Loikkanen, H., Pönni, J., Ahonen, J., Backman, B., Kaipainen, T. & Luoma, S. Valtakunnalliset
LisätiedotEviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö
Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset
LisätiedotOhje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta
28.5.2007 Ohje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta Yleistä Talousvettä toimittavassa laitoksessa tai uimahalleissa ja kylpylöissä tai vastaavissa työskentelevällä,
LisätiedotVesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi
Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät 3.-4.4.2019 Kuopio Ari Kangas Ympäristöministeriö
LisätiedotVesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli
Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli Ympäristöterveydenhuolto / Terveysvalvonta Terveystarkastaja Tiina Munck Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. / Ympäristöterveydenhuolto
LisätiedotTalousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi
Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi
LisätiedotWSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely Raili Venäläinen SuoVe-hanke 2017
WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely Raili Venäläinen SuoVe-hanke 2017 WaterSafetyPlan WSP 7.11.2017 Suomen ympäristöopisto SYKLI Kuva STM/J Rapala Vedentuotantoketju
LisätiedotVeden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta. Talousvesiasetuksen 1352/2015 muutokset 683/2017
Veden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta Talousvesiasetuksen 1352/2015 muutokset 683/2017 2018 Talousvettä koskeva lainsäädäntö Talousvesiasetuksen(1352/2015) keskeiset muutokset
LisätiedotUusi talousvesiasetus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000
Uusi talousvesiasetus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 (muutosasetus 442/2014) Ajankohtaista laboratoriorintamalla 2014 1 Muutoksia:
LisätiedotYmpäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 2015 Pori Talousvesi: Riskinhallinta valvonnan tukena
Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 2015 Pori Talousvesi: Riskinhallinta valvonnan tukena Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriö Juomavesidirektiivi Jäsenmaiden edustajista
LisätiedotELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN
Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä
LisätiedotUimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö
Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat
LisätiedotVesihuoltolain uudet säännökset
Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten
LisätiedotVesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen
Ajankohtaista laboratoriorintamalla 4.10.2017 Vesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen Riina Liikanen Vesiasiain päällikkö, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltopooli
LisätiedotKyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen
Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja
LisätiedotKesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesilaitoksilla Kesän 2018 kuivuuden vaikutuksia VVY:n jäsenlaitoksilla selvittänyt kysely
Kesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesilaitoksilla 12.8.2019 1 Kesän 2018 kuivuuden vaikutuksia VVY:n jäsenlaitoksilla selvittänyt kysely Kesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesihuoltolaitoksilla Raportin sisältö
LisätiedotVeden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta
Veden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta Talousvesiasetuksen 1352/2015 muutokset 27.10.2017 Raili Venäläinen 2017 SuoVe-hanke Talousvettä koskeva lainsäädäntö Talousvesiasetuksen(1352/2015)
LisätiedotPudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä
Lisätiedot142 02.10.2012 104 25.06.2013 137 27.08.2013 71 20.05.2014
EURAJOEN JOKIVEDEN KÄYTTÖKIELTO 64/64.641/2013, 280/62.623/2013 PJSYMPLK 02.10.2012 142 JVP-Eura Oy:n jätevesipuhdistamolla tapahtuneiden laiterikkojen seurauksena Eurajokeen on päässyt puutteellisesti
LisätiedotMARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotVesiepidemiat Suomessa
RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN
LisätiedotVesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki
Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja
LisätiedotKÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011
KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan
LisätiedotVesi on yhteiskunnan elinehto
Vesi on yhteiskunnan elinehto 19.8.2015 Vesihuoltopooli pyrkii varmistamaan häiriöttömän vedenjakelun kaikissa olosuhteissa. Vesihuoltopooli perustettiin vuonna 2006 edistämään vesihuollon toimintavarmuutta
LisätiedotKasvisten kasteluvesien turvallisuus
Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia
LisätiedotOsa VII Omavalvonta. Koulutus teknisille asiantuntijoille [Paikka], XX.XX.20XX
Osa VII Omavalvonta Koulutus teknisille asiantuntijoille [Paikka], XX.XX.20XX Tämä esitys on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-NC-ND 4.0) -ehdoin. Lisenssi
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
LisätiedotVESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1
VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 Talousveden turvallisuus Ulosteperäisen saastumisen lähteet: -Jätevesi (putkirikot, purkuvesistöihin) -Eläinten ulosteet
LisätiedotTYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...
LisätiedotWSP Water Safety Plan
WSP Water Safety Plan Työkalu talousveden turvallisuutta uhkaavien riskien hallintaan KOULUTUSMATERIAALI - 2015 JOHDANTO KOULUTUSMATERIAALIIN Tämä koulutusmateriaali on toteutettu osana valtakunnallista
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotYhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2016
Ympäristöterveyden osasto Terveysturvallisuusosasto, Asiantuntijamikrobiologian yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna
LisätiedotVIRIKE VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET. Loppuraportti. Gaia Consulting Oy
VIRIKE VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Loppuraportti Gaia Consulting Oy VESI - JA VIEMÄRILAITOSYHDISTYKSEN MONISTESARJA Nro 26 Helsinki 2009 VIRIKE VESIHUOLLON RISKIENHALLINNAN
LisätiedotUimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.
Uimavesidirektiivin toimeenpano Suomessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, Direktiivi i uimaveden laadun hallinnasta (2006/6/EY) Direktiivin toimeenpano
LisätiedotElintarviketeollisuuden vesihuolto-opas. Luonnos 2.7.2013
Elintarviketeollisuuden vesihuolto-opas Luonnos 2.7.2013 Sisällysluettelo Sanasto...1 1 Johdanto...3 2 Elintarvikeyritys vesihuoltolaitoksen asiakkaana...4 2.1 Talousveden käyttö...4 2.2 Talousveden laatu-
LisätiedotMÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA
Terveydensuojelujaosto 43 16.06.2015 MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA TERVSJST 16.06.2015 43 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotRaakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla
Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla 18.1. 2012 Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö Käsitteitä *alkutuotannon tuote *alkutuotanto
LisätiedotVesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan
Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Osuuskuntailta 17.11.2014 Ravintola Liisanpuisto Lainsäädännön muutokset Vesihuoltolain muutokset voimaan 1.9.2014 hallituksen
LisätiedotHakemus. Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka. Vedenjakelualue, jota hakemus koskee (kts. liite 1) Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka ..
1 (6) Dnro ja saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää) Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos tarkastettu/hyväksytty.. 20 Terveydensuojeluviranomainen 1. Toiminnanharjoittajan tiedot Toiminimi (kaupparekisterissä)
LisätiedotVESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN
VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.
LisätiedotOhje 1 (5) Talous- tai allasvesihygieenistä osaamista osoittavan testin suorittaminen
Ohje 1 (5) Talous- tai allasvesihygieenistä osaamista osoittavan testin suorittajat Talous- tai allasvesihygieenistä osaamista osoittavan testin suorittaminen Tässä ohjeessa kerrotaan kenellä on oltava
LisätiedotHyvät vesihuoltopalvelut
Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa
LisätiedotTampereen Veden WSP ja vedenkäsittelyn riskienhallinta. Riitta Kettunen käyttöpäällikkö (vedentuotanto), TkT
Tampereen Veden WSP ja vedenkäsittelyn riskienhallinta Riitta Kettunen käyttöpäällikkö (vedentuotanto), TkT 1 Tre Veden talousvedentuotanto pähkinän kuoressa Vedentuotanto yht. 18,6 milj. m 3 vuonna 2016
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Hallitusneuvos Erja Werdi
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 2.5.2017 Erja Werdi EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI JUOMAVEDEN VALMISTAMISEEN TARKOITETUN PINTAVEDEN LAATUVAATIMUKSISTA JA TARKKAILUSTA AN- NETUN VALTIONEUVOSTON
LisätiedotVESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET
VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 YLEISTÄ Valmistelu alkanut jo 2008 Lakiesitys annettu eduskunnan hyväksyttäväksi 16.1.2014 Voimaantulo esityksen mukaan 1.9.2014 Tavoitteena
LisätiedotKemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)
Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Marika Jestoi Evira/Tuoteturvallisuusyksikkö Yleistä ohjeistusta aiheesta toivottu jo pitkään miten
LisätiedotUudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset
Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön
LisätiedotVesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi?
Tiistai 27.11.2012 Vesi-loppuseminaari, Water - Innovation and Business Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Riina Liikanen Vesihuoltoinsinööri, TkT 26.11.2012 1
LisätiedotSähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan
Kyselyn tulokset vuoden 2011 Tapanin ja Hannun päivien myrskyjen vaikutuksista Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 13.11.2012
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
LisätiedotLaivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje. Päivi Aalto
Laivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje Päivi Aalto 18.1.2016 Terveydensuojelulaki Kunnan terveydensuojeluviranomainen tarkastaa alukset ja antaa terveyssäännöstön liitteen 3 mukaisen todistuksen
LisätiedotLaboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa
Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa Eviran laboratorioselvitys 2014 Taija Rissanen Evira Selvityksen tavoite kuvata laboratoriokentän ja
LisätiedotEnergiankulutuksen ja energiatehokkuuden
Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden Energiatehokas vesihuoltolaitos 3/2018 Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden MIKSI? Toiminnan nykytilan arviointi Tietoa investointipäätöksien tueksi. Tehtyjen
Lisätiedot