Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli

Transkriptio

1 Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli Ympäristöterveydenhuolto / Terveysvalvonta Terveystarkastaja Tiina Munck

2 Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. / Ympäristöterveydenhuolto Asukkaita n Pinta-ala: - maata km 2 - vettä km 2 - yhteensä km 2 Asukastiheys: - 6,6 as/km 2, - 9,7 as/maakm 2 Terveysvalvonta, toimipisteet 4 (terveysvalvonnan johtaja, terveystarkastajia 8, eläinlääkäreitä 10)

3 Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin - ympäristöterveyden näkökulmasta

4 Lakiperusteet Terveydensuojelulaki 763/ Talousvettä toimittavan laitoksen hyväksyminen Vedenottamot, käsittelymenetelmät, valvontatutkimusohjelma, viranomaisvalvonta Selvitys erityistilanteisiin varautumisesta 21 Talousvettä koskevat säädökset Talousveden laatuvaatimukset, desinfioiminen, käsittelyyn käytettävät kemikaalit, johtamis- ja käsittelylaitteiden materiaalien terveydellisistä ominaisuuksista sekä muista veden laatuun vaikuttavista seikoista samoin kuin talousveden säännöllisestä valvonnasta ja tarvittavista tutkimuksista Desinfiointiaineet (biosidivalmisteet, kemikaalilainsäädäntö)

5 Iso talousvesiasetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 (iso talousvesiasetus) jota toimitetaan talousvetenä käytettäväksi vähintään 10 m 3 päivässä taikka vähintään 50 henkilön tarpeisiin; jota käytetään elintarvikealan yrityksessä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua; sekä sellaista vettä, jota jaetaan talousvetenä käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa.

6 Pieni talousvesiasetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001 (pieni talousvesiasetus) talousvettä toimittava laitos toimittaa käytettäväksi vähemmän kuin 10 m 3 päivässä taikka alle 50 henkilön tarpeisiin; tai käytetään elintarvikealan yrityksessä, johon talousveden laadunvalvonnassa ja valvontatutkimuksissa ei kunnan terveydensuojeluviranomaisen päätöksen nojalla sovelleta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) vaatimuksia; tai yksittäiset taloudet käyttävät omaan vedenhankintaansa (talousvesikaivo).

7 Erityistilanteet Talousvesi likaantuu tauteja aiheuttavilla mikrobeilla Kemikaaleilla Radioaktiivisilla aineilla Toiminta- ja saatavuushäiriöt Luonnonilmiöt Ilkivalta

8 Erityistilanteen johtovastuu Mikrobiologinen tai kemiallinen saastuminen Terveydensuojeluviranomainen Talousveden laatu- ja jakeluhäiriö Vesilaitos => ilmoitus tsv. Onnettomuus Alueellinen pelastuslaitos Rikos Poliisi

9 Saastuminen tautia aiheuttavilla mikrobeilla Pinta- ja tekopohjavesi käsitellään ja desinfioidaan Pohjavettä ei käsitellä/desinfioida => mikrobiologinen saastuminen Kaivojen rakenteet Lähialueen toiminnat

10 Vesiepidemia Vuosina raportoitiin 56 epidemiaa, sairastuneita Kohdistuu useimmiten pieniin alle 500 käyttäjälle, pohjavesilaitos Suurin osa Suomessa esiintyneistä epidemioista on aiheutunut: Norovirus 72 % Kampylobakteeri 25 %

11 Vesiepidemia Muita vesiepidemian aiheuttajia Giardia- ja Cryptosporidium-alkueläimiä Nokian vesiepidemia, löytyi myös Giardiaa Salmonella -bakteeri Shigella -bakteeri Muita aiheuttajia, ei löydetty Suomesta Hepatiitti A -virus Toxoplasma gondii -alkueläin Vibrio chloerae -bakteeri

12 Varautuminen vesiepidemiaan Käyttötarkkailutulokset => heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit Jos löytyy E.coli- ja/tai enterobakteereita => ulosteperäinen saastuminen, vesiepidemian vaara suuri Muu epäily (toiminta, verkoston huoltotyöt, sääolot yms.)

13 Ennakolta Miten toimitaan Tihennetään näytteenottoa heti, jos pienikin epäily Tiedottaminen terveydensuojeluviranomaiselle Tiedottaminen veden erityiskäyttäjille Saastuneen vedenottamon sulkeminen Desinfioinnin aloittaminen/tehostaminen Verkoston huuhtelu

14 Miten toimitaan Tehostettu näytteenotto Saastumisen syyn selvittäminen/korjaaminen Vaihtoehtoinen vedenhankinta tarvittaessa

15 Syanobakteerit Suuri osa syanobakteereista tuottaa maksa- tai hermotoksiineita Suurin osa poistuu vedenkäsittelyssä (saostus, selkeytys, suodatus) Vesilaitosten, joiden raakavedessä esiintyy syanobakteereita säännöllisesti tulee liittää valvontatutkimusohjelmaan näytteenotto, toimintaohjeet, suunnitelma vedenkäsittelyn tehostamiseksi

16 Syanobakteerit, varautuminen Vesilaitoksen tulee varmistua käsittelymenetelmien toimivuudesta Syanobakteereiden mikroskopointi tulee liittää osaksi laitoksen käyttötarkkailua Jos syanobakteereita > solua/ml, ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle Vaihtoehtoinen vesilähde, vedenottosyvyyden muuttaminen Jos toksiineja tuottavia lajeja, toksiinitutkimukset Terveydensuojeluviranomainen arvioi terveyshaitan Jos toksiinia tuottavia syanobakteereita > solua/ml tai > 1 μg/l mikrokystiiniä => vesilaitos tiedottaa vedenkäyttäjille tehostettu vedenkäsittely (aktiivihiilisuodatus)

17 Kemikaalit Suomessa vuosina on raportoitu kolme vaaratilannetta (lipeä, kaukolämmön kemikaalit) Pienillä laitoksilla paljon läheltä pititilanteita lipeän ja kloorin syötön osalta Onnettomuudet (kemikaalikuljetukset, teollisuuskiinteistön tulipalo yms.)

18 Kemikaalit, varautuminen Laitteistojen säännölliset tarkastukset, huollot, kalibroinnit => dokumentoidaan Kemikaaliliuosten kirjalliset ohjeet, perehdytys Hälytysjärjestelmät Varautuminen sähkökatkoihin Varalaitteistot, saatavuus Vedenmuodostumisalueen/valuma-alueen toimintojen selvitys

19 Toimintahäiriöt Vesijohtoverkostossa korjaustyöt Soveltumattomat verkostomateriaalit (haittaaineiden läpäisevyys, materiaaleista liukenevat aineet Paineen muutokset (paineiskut, paineen aleneminen) Virtaussuunnan muutokset Takaisinvirtaukset vesijohtoverkostoon Huonokuntoiset vesijohtoverkostot (pakkanen, routiminen, ikä) => korjausvelka, vaurioiden määrä kasvaa

20 Saatavuushäiriöt Sähkönjakeluhäiriö Ukkonen, myrsky, runsas lumisade Jätevesien ohijuoksutus Tietoliikennehäiriö (vedenkäsittelyn häiriöt) Laitoksen vedenkäsittelyn häiriöt

21 Saatavuushäiriöt, varautuminen Varavoimalähde (alle puoli vuorokautta) Riittävästi vesisäiliötilaa Kriittisten pumppaamoiden toiminnan varmistaminen Käsikäyttöinen laitoksen ohjaus, osaaminen Kriittiset tarvikkeiden ja materiaalien listaus, varaaminen/ selvitys mistä saadaan hankittua nopeasti Ennalta varautuminen paras torjuntakeino! Veden käytön rajoitukset

22 Luonnonilmiöt Tulvat, rankkasateet Jätevesikaivojen tulviminen Pintavesien pääsy pohjavesikaivoihin (mikrobiologinen, kemiallinen saastuminen) Taajamatulvat (seka-/erillisviemäröidyt alueet), esim. viemäriverkoston huono kunto Kuivuus Pienet pohjavesialueet Veden laatu voi huonontua

23 Luonnonilmiöt, varautuminen Tulvariskikartat Tulvariskien hallintasuunnitelma 2015 Varavedenottamoiden kunnossapito (näytteenotto!) Yhdysvesijohdot Vaihtoehtoinen vedenjakelu, säiliöt yms.

24 Päästöt, ympäristöonnettomuudet Jätevedet Eläinsuojat, lannanlevitys Teollisuuden päästöt Huoltoasemat Öljysäiliöt Metsä- ja maastopalot

25 Ilkivalta Vedenottamon, vedenjakelujärjestelmien rikkominen Myrkyt Tuhopoltot Ulkopuoliset hyökkäykset tietojärjestelmiin

26 Ilkivalta, varautuminen Alueiden aitaus, lukitseminen Kameravalvonta, liiketunnistin, hälytysjärjestelmät Ilmanvaihtoaukkojen suojaus/sijoitus Käyntirajoitukset Avainten kirjaus, luovutukset työsuhteen päättyessä Vedenottamoiden säännölliset käynnit Turvallisuuskoulutus

27 Henkilökunnan turvavarmuus Selkeät ja ajantasaiset ohjeet Työhyvinvointi, motivointi Uusien työntekijöiden/ulkopuolisten palveluntuottajien tietojen tarkistaminen Osti-todistukset Verkostokarttojen huolellinen ja rajoitettu jakaminen Tietoturva (salasanat, virustorjunnat, palomuurit, laitoksen ohjausjärjestelmä erillään internetistä yms.) Pienet laitokset hiljaisen tiedon siirtyminen

28 Erityistilanteiden toimintavarmuus Ennakoi Ilmoita heti Ilmoitus pienestäkin epäilystä Toimi ohjeiden mukaan Ohjeiden päivitys Ohjeiden kertaus käytännössä Kaikilla saatavilla kaikki tieto

29 Erityistilanteiden toimintavarmuus Tulokset kaikilla käytettävissään, sähköpostiosoitteiden kokoaminen Puhelinnumeroiden ja yhteystietojen tarkistaminen Tiivis yhteistyö vesilaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen kesken

30 Ennalta varautuminen Vesilaitos on päävastuussa Häiriötilanteissa toimiminen on osa laitoksen varautumissuunnitelmaa, jolle Water Safety Plan (WSP) -tyyppinen riskinhallintajärjestelmä voi luoda hyvän pohjan

31 WSP (Water Safety Plan)

32 Riskien hallinta Vesilaitoksen on tunnistettava järjestelmällisesti kaikki veden laatua uhkaavat vaaratekijät, arvioida vaaran aiheuttama riski ja hallita riskejä suunnitelmallisesti Huom! Tehdyt riskikartoitukset, erityistilannesuunnitelmat, valmiussuunnitelmat yms. joissa on jo riskejä kartoitettu Riskinarviointiin erilaisia malleja (esim. HACCP, ISO 22000, ISO 31000)

33 Riskien hallinta Vaaratekijöiden kartoitus ja niiden merkityksen arviointi on esiarvoisen tärkeää vesihuollon toimivuuden ja terveyshaittojen ennaltaehkäisemisen kannalta. Riskien hallinta tulisi olla ajan tasalla ja sitä tulee päivittää järjestelmällisesti.

34 WSP Talousveden turvallisuussuunnitelma = WSP (Water Safety Plan) Maailman terveysjärjestön vuonna 2003 lanseeraama talousveden laatuun liittyvien riskien systemaattinen hallintakonsepti WSP -periaatteen mukaisesti talousveden laadun varmistaminen siirtyy valmiin veden tarkkailusta koko ketjun laadunhallintaan.

35 WSP Turvallista vettä valuma-alueelta kuluttajan hanaan Multibarrier- eli moniesteperiaate: talousvesi on turvassa monen esteen takana Valuma-alue Vedenottamo Vedenkäsittely Verkosto Kiinteistö Vaara estetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Esim. jos valuma-alueella olevan vaaran estäminen epäonnistuu, voidaan se torjua vielä myöhemmässä vaiheessa

36 WSP WHO:n mukainen viitekehys turvallisen talousveden tuottamiseksi muodostuu terveysperusteisten laatutavoitteiden asettamisesta suunnitelman laadinnasta sekä riippumattomasta valvonnasta WSP pitää sisällään järjestelmän arvioimisen, toiminnallisen valvonnan sekä hallintajärjestelmät, dokumentoinnin ja tiedonvälityksen

37 WSP:n eri vaiheet

38 WSP tulevaa Sosiaali- ja terveysministeriön strategian painopisteenä on laatia talousveden turvallisuussuunnitelma Isoille EU -laitoksille verkkopohjainen riskien hallinnan työkalu Pienille laitoksille Excel-laskentataulukko

39 WSP-malli, pienet vesilaitokset Työtä ohjaamaan on nimetty projektiryhmä, johon on nimetty seuraavat edustajat: Jarkko Rapala (STM), Jaana Kilponen (Valvira), Ilkka Miettinen (THL), Henna Luukkonen (Kuntaliitto), Eeva-Liisa Launonen (I-S AVI), Vesa Arvonen (SVOSK ry), Sanna Vienonen (SYKE), Sanna Poutamo (Etelä-Savon Maakuntaliitto), Ari Heiskanen (ELY), Pasi Pajula (Savonia amk), Isto Mononen (Kuopion kaupunki) ja Jukka Koski-Vähälä (SKVSY)

40 Pieni vesilaitos Iso talousvesiasetus 461/2000 Iso vesilaitos = EU -raportoitava laitos Kaikki muut ovat ns. pieniä vesilaitoksia Talousvesiasetuksessa ei ole muuta luokitusta koon mukaan WSP-malli on tarkoitettu keskisuurille laitoksille ( m 3 /vrk), joilla vain vähäinen vedenkäsittely Ei pienen talousvesiasetuksen mukaisille vesilaitoksille

41 WSP-malli, lähtökohta Excel -riskinarviointityökalu, jossa jokaisen osa-alueen vaarat on käsitelty (valuma-alue, vedenottamo, vedenkäsittely, verkosto, kiinteistö) Tunnistetulle vaaralle arvioidaan vakavuus ja todennäköisyys Excel -taulukon tulee olla helppokäyttöinen (tunnistetut vaarat on kuvattu, taulukossa on ohjaavaa tietoa riittävästi) Taulukon tulee olla joustava, jotta se soveltuu eri typpisille pienille laitoksille Esim. Oma raakavesilähde/jakelulaitos

42 WSP-malli, riskimatriisi Excel -taulukon myötä tunnistetun vaaran vakavuuden ja vaaran toteutumisen todennäköisyyden perusteella valmistuu riskimatriisi, yhteenveto Kunkin vaaratekijän poistamiseksi tai sen todennäköisyyden pienentämiseksi kootaan hallintakeinoja tai vesilaitos voi määrittää itse hallintakeinot

43 Riskimatriisi

44 Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma on määritettyjen hallintakeinojen käyttöönottamiseksi ja niiden toimivuuden ja luotettavuuden toteutumiseksi. Toimenpideohjelma koostuu keskitason ja kriittisen tason riskien hallintakeinoista, aikataulusta, vastuuhenkilöstä ja seurannasta.

45 Hallintakeinon seurantamenetelmä Hallintakeinolle määritellään raja-arvot, joiden sisäpuolella talousveden laatu on varmistettu. Seurantamenetelmien toimivuus tulee varmistaa säännöllisin väliajoin.

46 WSP:n tavoite. Tulevaisuuden tavoite: WSP ei ole yksi erillinen suunnitelma lisää => tulevaisuudessa toimintaa ohjaisi riskien hallinta ja jatkuvuuden hallinta, eri suunnitelmat nivoutuisivat yhteen ja olisivat toisiaan tukeva kokonaisuus

47

48 WSP-malli Ohjeet Välilehtien esittely Perustiedot Muu toiminta Riskimatriisi Veden hankinta Vedenottamot Vedenkäsittely Veden varastointi Veden jakelu

49 WSP-malli Testataan vesiosuuskunnilla Tehdään tarvittavat muutokset kevään aikana Vielä on sopimatta, missä WSP-malli tulee olemaan

50 Kiitos!