Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti"

Transkriptio

1

2 2

3 COMENIUS 2.1 -PROJEKTI EUBIS EU-kansalaisuus: yhteiskunnallinen osallistuminen alkaa koulussa Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti Tekijät Christiane Bull Silvia Lehtinen Kaisu Tapiovaara

4 Sisällysluettelo 1. Opettajalle Johdanto Määritelmä ja käyttötarkoitus Civic portfolion merkitys kohderyhmille 7 2. Civic portfolion osat Civic historia 7 Reflektointilomakkeet opiskelijoille 1. Osallistuminen opetuksessa 2. Osallistuminen kouluelämään 3. Osallistuminen yhteiskuntaan 4. Arvot ja asenteet 5. Kriittinen reflektointi Reflektointilomakkeet opettajille 1. Arvot ja asenteet 2. Yhteistoiminta opetuksessa 3. Oppilaiden osallistumismahdollisuudet 4. Vuorovaikutus opetuksessa 5. Kriittinen reflektointi 2.2. Salkku liitteineen Civic passi Kirjallisuutta 20

5 1. Opettajalle 1.1. Johdanto EUBIS EU-kansalaisuus: yhteiskunnallinen osallistuminen alkaa koulussa on kansainvälinen Comenius 2.1-projekti. Sen tavoitteena on ollut rohkaista oppilaita ja kouluja osallistavaan ja aktivoivaan toimintaan sekä kehittää koulujen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta ja oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Kasvu yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vastuunottoon osana opetusta ja kouluelämää kehittää oppilaan asennetta vastuulliseksi. Lisäksi hän oppii osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon koulun ulkopuolellakin. Projektin perusajatus on nuorten ohjaaminen ja rohkaisu heidän omista lähtökohdistaan osallistumaan koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Osallistuminen tehdään selkeäksi la näkyväksi, ja sitä opetellaan tarkastelemaan kriittisesti. Projektin aikana on opetustyöhön kehitetty vuorovaikutteisia työtapoja. Aktiivisen kansalaisen Civic portfolio on tärkeä osa EUBIS-projektia Määritelmä ja käyttötarkoitus Comenius 2.1 -projektin konsepti ja projektin aikana kehitelty civic portfolio perustuvat ajtukseen, että aktiivisuuden kansalaisuuden kompetensseja voidaan kehittää oppimalla yhteiskunnassa, yhteiskunnasta sekä kokemusten ja harjoittelun kautta. Prosessi edellyttää demokraattista oppimiskulttuuria, jossa arvostetaan oppijaa yksilönä ja painotetaan hänen vastuutaan oppimisprosessissa Civic portfolio on sekä kehitys- ja oppimisprosessisalkku että tuotossalkku. Portfolioon dokumentoidaan kaikkea osallistumiseen liittyvää: toimintaa ja kehitystä niin luokassa/opetuksessa/kouluelämässä kuin koulun ulkopuolisessa yhteiskunnassakin. Näin päästään seuraamaan myös aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymistä. Civic portfoliota kehitettäessä johtoajatuksena on ollut CRELLin eli Elinikäisen oppimisen tutkimusyksikön määritelmä aktiivisesta, demokratiaa edistävästä kansalaisuudesta: Kansalaiset osallistuvat yhteiskunnan toimintaan, kunnalliselämään ja/tai politiikkaan; osallistumista leimaa eri osapuolten välinen kunnioitus ja väkivallasta pidättäytyminen, ja siinä noudatetaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita. (Hoskins 2006.) Lisäksi on sovellettu laajempaa osallistumisen käsitettä, joka kattaa politiikan lisäksi kulttuurin sekä yhteisöllisen elämän ja toiminnan paikallisella, alueellisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. (Vrt. Hoskins 2006.) CRELLin aktiivista kansalaisuutta edistävä tutkimusverkosto Research Network on Active Citizenship for Democracy nimeää aktiivisen kansalaisuuden edellytykset seuraavasti: Tiedot (knowledge): Ihmisoikeudet ja vastuu, perustiedot yhteiskunnan toiminnasta, perustiedot historiasta, kulttuuriperintö, yhteiskunnalliset vaikutuskeinot. Taidot ja kompetenssit (skills and competences): Kulttuurienvälinen kompetenssi, päätöksentekokyky, luovuus, yhteistyökyky, kyky ottaa asioista selvää, kriittinen reflektointi, kommunikointi, ongelmanratkaisukyky, konfliktien ratkaisukyky. Asenteet (attitudes): Luottamus politiikkaan, kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, yhteiskunnallinen aktiivisuus, itsenäisyys ja riippumattomuus, valmius ottaa vastuuta aktiivisena kansalaisena. 3

6 Arvot (values): Ihmisoikeudet, demokratia, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys, reiluus, rauha/väkivallattomuus, asioihin puuttuminen, osallistuminen. Identiteetti (identity): Henkilökohtainen, alueellinen, kansallinen ja globaali identiteetti Civic portfolion merkitys kohderyhmille Portfolio tarjoaa omat materiaalit sekä opettajille että opiskelijoille. Kohderyhmä opiskelijat Oppilaat dokumentoivat Civic portfoliossa tomintaansa aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymiseksi Portfolio on rakennettu siten, että oppilailla on mahdollisuus seurata tietoisesti aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymistä ja vaikuttaa kehitysprosessiin. He voivat reflektoida ja arvioida taitojaan ja valmiuksiaan, jotka auttavat heitä osallistumaan koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Kohderyhmä opettajat Civic portfolio tarjoaa työkalun opettajille, kun he suunnittelevat aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymiseen tähtäävää opetustaan. Portfoliosta on opettajille hyötyä muussakin kouluelämässä sekä heidän omassa yhteiskunnallisessa toiminnassaan. Aktiivista kansalaisuutta pyritään edistämään eri maiden kouluissa ja niiden opetuksessa eri tavoin. Aktiivista kansalaisuutta käsitellään yleensä yhteiskuntaopin tunneilla, ja opetuksessa painottuvat tiedot. Lissabonin strategian mukaan aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja tulisi kuitenkin kehittää kaikissa oppiaineissa ja kouluelämässä. Portfolion avulla aktiivista kansalaisuutta voidaan edistää suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti eri yhteyksissä, kuten opetustilanteissa, koulun tapahtumissa ja harrastustoiminnassa. 2. Civic portfolion osat Civic portfolio koostuu civic historiasta salkku liitteineen civic passista Civic historia Portfolion historiaosuudessa oppilaat tarkastelevat aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvää toimintaansa, kompetenssejaan, arvojaan ja asenteitaan. Civic historialla on monta käyttötarkoitusta. Sen avulla opettajat voivat ensinnäkin arvioida oppilaidensa tilannetta, pohtia, mitä kompetensseja on omaksuttu ja missä olisi vielä parantamisen varaa. Historia on sekä opettajille että oppilaille myös erinomainen reflektion väline. Reflektointilomakkeista opettajat voivat valita opetukseensa /kouluunsa sopivat osa-alueet tai aiheet ja muokata ikäryhmälle sopivaksi. Ennen oppilaiden työskentelyn alkamista opettaja selittää civic historian tarkoituksen ja antaa käyttöohjeita. Oppilaat reflektoivat lomakkeiden avulla itsenäisesti eivätkä esitä tuloksia koko luokalle. Täytetyt lomakkeet voivat oppilaat säilyttää civic historia -osassa portoliota. 4

7 Kouluvuoden lopussa oppilaat voivat civic historiansa (reflektointilomakkeiden) kautta todeta edistymisensä (ks. civic passi) aktiivisuuden kansalaisuuden kompetenssien kehittämisessä. Reflektiolomakkeet opettajille tarjoavat mahdollisuuden pohtia aktiivisen kansalaisuuden/osallistumisen tematiikkaa ja määritellä oma kantansa aiheeseen. Lisäksi lomakkeet voivat toimia välineenä osallistumisstrategian kehittämisessä esimerkiksi koulun sisäisissä täydennyskoulutustilaisuuksissa. Civic historiassa pohditaan seuraavia kysymyksiä: Miten olen jo käsitellyt aihetta aktiivisuus kansalaisuus omassa toiminnassani luokassa/ koulussa? Mitä kompetensseja minulla on? Mitkä tavoitteet ovat minulle erityisen merkittäviä? Mihin haluan panostaa seuraavaksi? Reflektiolomakkeet ovat esimerkkejä ja niiden tarkoitus on tehdä portfolion civic historia -osa läpinäkyväksi. Lomakkeita voidaan käyttää sellaisenaan tai muokata kohderyhmän mukaan. Kysymyksiä/väittämiä voidaan yksinkertaistaa, poistaa tai lisätä tarpeen mukaan. Opettajat voivat valita ja tulostaa seuraavista kyselylomakkeista ne, joilla on käyttöä heidän omassa opetuksessaan/koulussaan. Reflektointilomakkeet opiskelijoille 1. Osallistuminen opetuksessa 2. Osallistuminen kouluelämään 3. Osallistuminen yhteiskuntaan 4. Arvot ja asenteet 5. Kriittinen reflektointi Reflektointilomakkeet opettajille 1. Arvot ja asenteet 2. Yhteistoiminta opetuksessa 3. Oppilaiden osallistumismahdollisuudet 4. Vuorovaikutus opetuksessa 5

8 Reflektointilomakkeet opiskelijoille 1. Osallistuminen opetuksessa hyvin usein usein melko harvoin harvoin Voimme osallistua oppituntien suunnitteluun. Opettajat selittävät meille tuntien alussa, mitä meidän on tarkoitus oppia. Opettajat auttavat ja tukevat meitä, kun oppiminen tuottaa vaikeuksia. Voimme auttaa toisiamme tunneilla. Opettajat kysyvät usein mielipidettämme. Opettajat ottavat mielipiteemme huomioon. Teemme usein projektitöitä. Meillä on riittävästi aikaa projektitöidemme tulosten esittelyyn. Työskentelemme usein ryhmissä. Minusta opetusta pitäisi järjestää muuallakin kuin luokkahuoneessa. Oppitunneillamme käy koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. 2. Osallistuminen kouluelämään Onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa seuraaviin asioihin koulussasi? hyvin usein usein melko harvoin harvoin Luokkaretket Projektityöpäivät tai -viikot Oppilaskunnan toiminta Koulun säännöt Koulun tapahtumat Ongelmien ratkaisu 6

9 Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? ++ + _ En haluaisi vaikuttaa enempää, olen tyytyväinen nykyisiin mahdollisuuksiin. Opettajat saavat minun puolestani päättää, mitä koulussa tapahtuu. Haluaisin osallistua enemmän kouluni päätöksentekoon. Voin vaikuttaa kouluni toimintaan oppilaskunnan kautta. 3. Osallistuminen yhteiskuntaan hyvin usein usein melko harvoin harvoin Koulumme tekee yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Olen kiinnostunut kotikaupunkini/kuntani tapahtumista. Olen kiinnostunut Suomen tapahtumista. Olen kiinnostunut Euroopan tapahtumista. Luen uutisia sanomalehdestä joka päivä. Katson säännöllisesti TV-uutiset. Keskustelen yhteiskunnallisista asioista ystävieni kanssa. Keskustelemme yhteiskunnallisista asioista oppitunneilla. Toimin jossakin yhdistyksessä tai organisaatiossa. 7

10 4. Arvot ja asenteet hyvin ei kovin ei lainkaan Yhteiskuntamme/Eurooppa tarvitsee aktiivisia kansalaisia. Jokaisen kansalaisen tulisi käyttää äänioikeuttaan. Hallituksemme on yksin vastuussa maastamme. Aktiiviseksi kansalaiseksi voi tulla vasta koulun jälkeen. Minulle on elää yhtenäisessä Euroopassa. Koulussamme tulisi ottaa huomioon monikulttuurisuus. 5. Kriittinen reflektointi Siedän asiallista arvostelua. Osaan vastaanottaa palautetta tehdä siitä johtopäätöksiä. Osaan arvioida omia suorituksiani. Minun on vaikea löytää oikeat sanat, kun tahdon tehdä jonkin kriittisen huomautuksen. Luokassani/eri aineiden oppitunneilla oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä opetuksesta ja opetusmenetelmistä. Keskustelen mielelläni asioista, a) joita opiskelemme (opetuksesta) b) opetusmenetelmistä (oppimisprosessista) 8

11 Seuraava tavoitteeni on... Toivon, että koulukaverini Toivon, että opettajani Reflektointilomakkeet opettajille 1. Arvot ja asenteet Kuinka tärkeitä seuraavat ominaisuudet ja arvot ovat minulle? hyvin ei kovin ei lainkaan Suvaitsevuus Toisten kunnioittaminen Avoimuus Kritiikinsietokyky Vastuullisuus Sovinnollisuus ristiriitatilanteissa Kulttuurinen monimuotoisuus Millä tavoin pyrin välittämään oppilailleni arvoja ja asenteita? Kuinka arvoista ja asenteista keskustellaan koulussani? Näkyvätkö demokraattiset arvot kouluni opetuskulttuurissa? 9

12 2. Yhteistoiminta opetuksessa hyvin ei kovin ei lainkaan Yhteistyö edistää oppimista. Yhteistyöllä voi olla monia eri muotoja. Yhteistyö vaatii kontaktien solmimista. Oppilaani saavat tehdä usein ryhmätöitä. Oppilailleni saavat mahdollisuuden osallistua opetuksen suunnitteluun. Kerron oppilailleni selvästi, mitä odotan heidän oppivan. Yhteistoiminnalliseen oppimiseen kuuluu myös yksilötyöskentelyä. Oppilaani reflektoivat omaa oppimistaan. Oppiminen tehostuu, jos oppilaat pitävät opiskeltavaa aihepiiriä ja omia työskentelytapojaan mielekkäinä. Oppilaani työskentelevät yhteistoiminnallisesti. 3. Oppilaiden osallistumismahdollisuudet hyvin usein usein melko harvoin harvoin Oppilaani voivat osallistua opetuksen suunnitteluun. Kerron oppilaille selvästi, mitä odotan heidän oppivan. Tuen oppilaitani, jos oppiminen tuottaa heille vaikeuksia. Kysyn usein oppilaideni mielipidettä. Otan oppilaideni mielipiteet huomioon. Teemme projektitöitä. Oppilailla on riittävästi aikaa esitellä projektityönsä tulokset. Työskentelemme ryhmissä. Oppilaat kuuntelevat toisiaan oppitunneilla. Olemme oppituntien aikana muuallakin kuin luokkahuoneessa. Kutsun oppitunneilleni vierailevia asiantuntijoita. 10

13 4. Vuorovaikutus opetuksessa Suosin opetuksessani seuraavia työtapoja: opettajakeskeistä opetusta yksilötyöskentelyä parityöskentelyä ryhmätyöskentelyä. Oppilaillani on tuntien aikana mahdollisuus keskusteluun opittavista asioista. Kommunikaatiokyky on tarpeen, jotta ongelmat ja ristiriidat saadaan ratkaistua. Annan oppilailleni tunneilla virikkeitä keskustelun pohjaksi. Oppilaani oppivat muodostamaan omia mielipiteitä ja ilmaisemaan niitä. Argumentointia voi oppia kaikkien oppiaineiden tunneilla. Mitä enemmän keskustelua, sitä enemmän demokratiaa. (M. Beck) 5. Kriittinen reflektointi hyvin usein usein melko harvoin harvoin Keskustelen oppilaideni kanssa työ- ja oppimisprosesseista. Varaan oppitunneillani aikaa reflektointiin. Sovellan opetuksessani kriittisen reflektion metodeja. Kerään oppilailtani palautetta. Otan opetuksessani huomioon oppilaiden papalutteen. Otan vastaan opetustani koskevaa kritiikkiä. 11

14 2.2. Salkku liitteineen Oppilaat keräävät salkkuunsa dokumentteja kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka liittyy heidän kehitykseensä aktiivisiksi kansalaisiksi. Oppilaat siis kuvailevat ja dokumentoivat osallistumistaan opetukseen, kouluelämään ja koulun ulkopuoliseen toimintaan. Säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aina lukuvuoden päätteeksi reflektoidaan ja arvioidaan aktiivisen kansalaisuuden kompetenssin kehittymistä. Salkku voi toimia kahdella eri tavalla, joita voi käyttää myös rinnakkain: A. Perinteinen kansio. Kullakin oppilaalla on oma kansionsa, jolla hän todentaa aktiivisen kansalaisuuden kompetenssinsa. Oppilaat voivat koota myös koko luokan yhteistä kansiota. Oppilaat dokumentoivat toimintaansa seuraavasti: 1. Opetukseen liittyvät osallistumiskokemukset - (oppiainerajat ylittävissä) projekteissa - luokkajuhlien järjestäminen - luokkaneuvostossa toimiminen (esim. Saksassa) - yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa - jne. 2. Kouluelämään liittyvät osallistumiskokemukset - oppilaskunnassa toimiminen - koulun juhlien järjestäminen - tukioppilaana tai tuutorina toimiminen - jne. 3. Yhteiskuntaan liittyvät osallistumiskokemukset - palveluoppiminen (oppiminen vapaaehtoistyön kautta) - yhdistyksissä ja järjestöissä toimiminen - nuorisoparlamentissa toimiminen - jne. 12

15 B. Civic portfolio koulun internet-sivuilla Koulun internet-sivuille koottu civic portfolio dokumentoi koko koulun kehitysprosessia, joka tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi kansalaisiksi. Tällainen portfolio on hyödyllinen työkalu koko kouluyhteisölle: se kertoo koulun tavoitteista ja toiminnasta ja mittaa koulutyön perustana olevia arvoja. Osallistumiskokemukset opetuksessa Oppilaat kertovat osallistumisestaan opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opettajat lisäävät sivuille kokemuksiaan ja ideoitaan, joita muut kollegat voivat hyödyntää. Materiaalit Oppilaat Toiminta Kokemukset Opettajat Metodit Kokemukset Linkit Osallistumiskokemukset kouluelämässä Oppilaat kuvailevat osallistumistaan kouluelämään. Esim.: oppilaskunnan toiminta koulun juhlien järjestäminen tukioppilaana tai tuutorina toimiminen jne. (esimerkkejä: oppitunnit, projektipäivät, ) Osallistumiskokemukset yhteiskunnassa Oppilaiden toiminta koulun ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Koulun yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa. Esimerkkejä: palveluoppiminen, vapaaehtoistoiminta nuorisojärjestöt, erilaiset yhdistykset koulun yhteishankeet kunnan ja yritysten kanssa jne. 13

16 2.3. Civic passi Aktiiviseen kansalaisuuteen liittyviä faktatietoja käsitellään esim. yhteiskuntaopin tunneilla, ja niiden hallintaa arvioidaan normaalin käytännön mukaisesti, mutta aktiivisen kansalaisen kompetenssien omaksuminen on yksilöllinen, monivuotinen kehitysprosessi, josta ei anneta todistusta tai arvosanoja. Aktiivisuuspassista voi olla oppilaille hyötyä esimerkiksi kesätöitä tai oppisopimuspaikkaa hakiessa tai johonkin järjestöön liittyessä. Kompetenssien omaksumista voi arvioida kahden eri instrumentin avulla. Nämä instrumentit ovat 1. reflektointilomake, jonka oppilas itse täyttää, sekä 2. civic passi, jonka opettaja täyttää. Reflektointilomake auttaa oppilasta tarkastelemaan ja jäsentämään kompetenssiensa kehitystä. Civic passin avulla opettajat voivat dokumentoida jokaisen oppilaansa kehitysprosessia tämän varttuessa aktiiviseksi kansalaiseksi. Kehitykseni aktiiviseksi kansalaiseksi Opetus Osaan ilmaista mielipiteeni. 2. Osaan ottaa muiden mielipiteet huomioon. 3. Osaan työskennellä muiden kanssa ryhmässä. 4. Ryhmätyössä jokaisen panos on mielestäni tärkeä. 5. Osaan hankkia itsenäisesti tietoa. 6. Osaan arvioida tietoa kriittisesti. 7. Otan vastuuta omasta oppimisestani. 8. Olen ottanut vastuuta luokan yhteisissä projekteissa. 9. Muuta 14

17 Kouluelämä Kyllä Ei 1. Olen auttanut luokkaretken järjestelyissä. 2. Olen auttanut luokan/koulun juhlien järjestelyissä. 3. Olen osallistunut johonkin koulun projektiin. 4. Olen osallistunut luokkaneuvoston/koulun oppilasneuvoston/ oppilaskunnan toimintaan. 5. Muuta Yhteiskunta Kyllä Ei 1. Olen osallistunut yhteiskunnalliseen toimintaan: jossakin järjestössä seurakunnassa internetin välityksellä 2. Kuinka aion tulevaisuudessa osallistua yhteiskunnan toimintaan: 15

18 Civic passi on toiminut kouluvuoden mittaan aktiivisesti (Oppilaan nimi) (vuosi) 1. luokassa 2. kouluelämässä 3. yhteiskunnassa Tämän toiminnan myötä oppilas on omaksunut tärkeitä tietoja, joita hän tarvitsee kehittyäkseen sekä oman maansa että EU:n aktiiviseksi kansalaiseksi. Toiminta on edistänyt opiskelijan seuraavia taitoja ja kykyjä: taitoa ottaa asioista selvää kriittistä pohdintaa kommunikointia ongelmanratkaisua yhteistyötaitoa kulttuurienvälistä kommunikaatiota organisointikykyä Toiminta edisti opiskelijan seuraavien asenteiden ja arvojen kehittymistä: kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin kiinnostusta Eurooppaan valmiutta ottaa vastuuta suvaitsevaisuutta vieraiden kulttuurien kunnioitusta demokraattista ajattelutapaa ihmisoikeuksien arvostusta kestävän kehityksen arvostusta yhdenvertaisuuden arvostusta pyrkimystä rauhaan pyrkimystä väkivallattomuuteen Opettajan allekirjoitus Koulun leima 16

19 3. Kirjallisuutta Hoskins, B. (European Commission, DG JRC-CRELL) Draft Framework for Indicators on Active Citizenship. Brüssel Hoskins, B., Deakin Crick, R. Learning to Learn and Civic Competences: different currencies or two sides of the same coin? EUR EN Sliwka, A. Bürgerbildung. Demokratie beginnt in der Schule Weinheim Sliwka, A., Petry, C., Kalb, P. (Hrsg.) Durch Verantwortung lernen. Weinheim Sliwka, A., Frank, S. Service Learning. Verantwortung lernen in Schule und Gemeinde, Weinheim Linkkejä: 17

20

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Moduuli 1: Osallistuvasta oppilaasta aktiiviseksi kansalaiseksi

Moduuli 1: Osallistuvasta oppilaasta aktiiviseksi kansalaiseksi Moduulit Moduuli 1: Osallistuvasta oppilaasta aktiiviseksi kansalaiseksi Täydennyskoulutuskurssi eri aineiden opettajille 1. Johdanto Kaikkien suomalaisten koulujen opetussuunnitelmissa korostetaan avainkompetenssien

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

OPS2016 Uudistuva perus- ja lisäopetus

OPS2016 Uudistuva perus- ja lisäopetus OPS2016 Uudistuva perus- ja lisäopetus HELSINKI 6.3.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Koulutus on ylivoimaisesti paras keino muuttaa maailmaa. Nelson Mandela KIITOS! Aamupäivän

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi. Oppilasta ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä,

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Lasten ajatuksia osallisuudesta Oppilaat saavat vaikuttaa asioihin ja tapahtumiin suhteellisen hyvin, mutta osallistamista pitäisi

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä 14.4.9 YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot