Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti

Transkriptio

1

2 2

3 COMENIUS 2.1 -PROJEKTI EUBIS EU-kansalaisuus: yhteiskunnallinen osallistuminen alkaa koulussa Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti Tekijät Christiane Bull Silvia Lehtinen Kaisu Tapiovaara

4 Sisällysluettelo 1. Opettajalle Johdanto Määritelmä ja käyttötarkoitus Civic portfolion merkitys kohderyhmille 7 2. Civic portfolion osat Civic historia 7 Reflektointilomakkeet opiskelijoille 1. Osallistuminen opetuksessa 2. Osallistuminen kouluelämään 3. Osallistuminen yhteiskuntaan 4. Arvot ja asenteet 5. Kriittinen reflektointi Reflektointilomakkeet opettajille 1. Arvot ja asenteet 2. Yhteistoiminta opetuksessa 3. Oppilaiden osallistumismahdollisuudet 4. Vuorovaikutus opetuksessa 5. Kriittinen reflektointi 2.2. Salkku liitteineen Civic passi Kirjallisuutta 20

5 1. Opettajalle 1.1. Johdanto EUBIS EU-kansalaisuus: yhteiskunnallinen osallistuminen alkaa koulussa on kansainvälinen Comenius 2.1-projekti. Sen tavoitteena on ollut rohkaista oppilaita ja kouluja osallistavaan ja aktivoivaan toimintaan sekä kehittää koulujen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta ja oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Kasvu yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vastuunottoon osana opetusta ja kouluelämää kehittää oppilaan asennetta vastuulliseksi. Lisäksi hän oppii osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon koulun ulkopuolellakin. Projektin perusajatus on nuorten ohjaaminen ja rohkaisu heidän omista lähtökohdistaan osallistumaan koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Osallistuminen tehdään selkeäksi la näkyväksi, ja sitä opetellaan tarkastelemaan kriittisesti. Projektin aikana on opetustyöhön kehitetty vuorovaikutteisia työtapoja. Aktiivisen kansalaisen Civic portfolio on tärkeä osa EUBIS-projektia Määritelmä ja käyttötarkoitus Comenius 2.1 -projektin konsepti ja projektin aikana kehitelty civic portfolio perustuvat ajtukseen, että aktiivisuuden kansalaisuuden kompetensseja voidaan kehittää oppimalla yhteiskunnassa, yhteiskunnasta sekä kokemusten ja harjoittelun kautta. Prosessi edellyttää demokraattista oppimiskulttuuria, jossa arvostetaan oppijaa yksilönä ja painotetaan hänen vastuutaan oppimisprosessissa Civic portfolio on sekä kehitys- ja oppimisprosessisalkku että tuotossalkku. Portfolioon dokumentoidaan kaikkea osallistumiseen liittyvää: toimintaa ja kehitystä niin luokassa/opetuksessa/kouluelämässä kuin koulun ulkopuolisessa yhteiskunnassakin. Näin päästään seuraamaan myös aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymistä. Civic portfoliota kehitettäessä johtoajatuksena on ollut CRELLin eli Elinikäisen oppimisen tutkimusyksikön määritelmä aktiivisesta, demokratiaa edistävästä kansalaisuudesta: Kansalaiset osallistuvat yhteiskunnan toimintaan, kunnalliselämään ja/tai politiikkaan; osallistumista leimaa eri osapuolten välinen kunnioitus ja väkivallasta pidättäytyminen, ja siinä noudatetaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita. (Hoskins 2006.) Lisäksi on sovellettu laajempaa osallistumisen käsitettä, joka kattaa politiikan lisäksi kulttuurin sekä yhteisöllisen elämän ja toiminnan paikallisella, alueellisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. (Vrt. Hoskins 2006.) CRELLin aktiivista kansalaisuutta edistävä tutkimusverkosto Research Network on Active Citizenship for Democracy nimeää aktiivisen kansalaisuuden edellytykset seuraavasti: Tiedot (knowledge): Ihmisoikeudet ja vastuu, perustiedot yhteiskunnan toiminnasta, perustiedot historiasta, kulttuuriperintö, yhteiskunnalliset vaikutuskeinot. Taidot ja kompetenssit (skills and competences): Kulttuurienvälinen kompetenssi, päätöksentekokyky, luovuus, yhteistyökyky, kyky ottaa asioista selvää, kriittinen reflektointi, kommunikointi, ongelmanratkaisukyky, konfliktien ratkaisukyky. Asenteet (attitudes): Luottamus politiikkaan, kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, yhteiskunnallinen aktiivisuus, itsenäisyys ja riippumattomuus, valmius ottaa vastuuta aktiivisena kansalaisena. 3

6 Arvot (values): Ihmisoikeudet, demokratia, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys, reiluus, rauha/väkivallattomuus, asioihin puuttuminen, osallistuminen. Identiteetti (identity): Henkilökohtainen, alueellinen, kansallinen ja globaali identiteetti Civic portfolion merkitys kohderyhmille Portfolio tarjoaa omat materiaalit sekä opettajille että opiskelijoille. Kohderyhmä opiskelijat Oppilaat dokumentoivat Civic portfoliossa tomintaansa aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymiseksi Portfolio on rakennettu siten, että oppilailla on mahdollisuus seurata tietoisesti aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymistä ja vaikuttaa kehitysprosessiin. He voivat reflektoida ja arvioida taitojaan ja valmiuksiaan, jotka auttavat heitä osallistumaan koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Kohderyhmä opettajat Civic portfolio tarjoaa työkalun opettajille, kun he suunnittelevat aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymiseen tähtäävää opetustaan. Portfoliosta on opettajille hyötyä muussakin kouluelämässä sekä heidän omassa yhteiskunnallisessa toiminnassaan. Aktiivista kansalaisuutta pyritään edistämään eri maiden kouluissa ja niiden opetuksessa eri tavoin. Aktiivista kansalaisuutta käsitellään yleensä yhteiskuntaopin tunneilla, ja opetuksessa painottuvat tiedot. Lissabonin strategian mukaan aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja tulisi kuitenkin kehittää kaikissa oppiaineissa ja kouluelämässä. Portfolion avulla aktiivista kansalaisuutta voidaan edistää suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti eri yhteyksissä, kuten opetustilanteissa, koulun tapahtumissa ja harrastustoiminnassa. 2. Civic portfolion osat Civic portfolio koostuu civic historiasta salkku liitteineen civic passista Civic historia Portfolion historiaosuudessa oppilaat tarkastelevat aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvää toimintaansa, kompetenssejaan, arvojaan ja asenteitaan. Civic historialla on monta käyttötarkoitusta. Sen avulla opettajat voivat ensinnäkin arvioida oppilaidensa tilannetta, pohtia, mitä kompetensseja on omaksuttu ja missä olisi vielä parantamisen varaa. Historia on sekä opettajille että oppilaille myös erinomainen reflektion väline. Reflektointilomakkeista opettajat voivat valita opetukseensa /kouluunsa sopivat osa-alueet tai aiheet ja muokata ikäryhmälle sopivaksi. Ennen oppilaiden työskentelyn alkamista opettaja selittää civic historian tarkoituksen ja antaa käyttöohjeita. Oppilaat reflektoivat lomakkeiden avulla itsenäisesti eivätkä esitä tuloksia koko luokalle. Täytetyt lomakkeet voivat oppilaat säilyttää civic historia -osassa portoliota. 4

7 Kouluvuoden lopussa oppilaat voivat civic historiansa (reflektointilomakkeiden) kautta todeta edistymisensä (ks. civic passi) aktiivisuuden kansalaisuuden kompetenssien kehittämisessä. Reflektiolomakkeet opettajille tarjoavat mahdollisuuden pohtia aktiivisen kansalaisuuden/osallistumisen tematiikkaa ja määritellä oma kantansa aiheeseen. Lisäksi lomakkeet voivat toimia välineenä osallistumisstrategian kehittämisessä esimerkiksi koulun sisäisissä täydennyskoulutustilaisuuksissa. Civic historiassa pohditaan seuraavia kysymyksiä: Miten olen jo käsitellyt aihetta aktiivisuus kansalaisuus omassa toiminnassani luokassa/ koulussa? Mitä kompetensseja minulla on? Mitkä tavoitteet ovat minulle erityisen merkittäviä? Mihin haluan panostaa seuraavaksi? Reflektiolomakkeet ovat esimerkkejä ja niiden tarkoitus on tehdä portfolion civic historia -osa läpinäkyväksi. Lomakkeita voidaan käyttää sellaisenaan tai muokata kohderyhmän mukaan. Kysymyksiä/väittämiä voidaan yksinkertaistaa, poistaa tai lisätä tarpeen mukaan. Opettajat voivat valita ja tulostaa seuraavista kyselylomakkeista ne, joilla on käyttöä heidän omassa opetuksessaan/koulussaan. Reflektointilomakkeet opiskelijoille 1. Osallistuminen opetuksessa 2. Osallistuminen kouluelämään 3. Osallistuminen yhteiskuntaan 4. Arvot ja asenteet 5. Kriittinen reflektointi Reflektointilomakkeet opettajille 1. Arvot ja asenteet 2. Yhteistoiminta opetuksessa 3. Oppilaiden osallistumismahdollisuudet 4. Vuorovaikutus opetuksessa 5

8 Reflektointilomakkeet opiskelijoille 1. Osallistuminen opetuksessa hyvin usein usein melko harvoin harvoin Voimme osallistua oppituntien suunnitteluun. Opettajat selittävät meille tuntien alussa, mitä meidän on tarkoitus oppia. Opettajat auttavat ja tukevat meitä, kun oppiminen tuottaa vaikeuksia. Voimme auttaa toisiamme tunneilla. Opettajat kysyvät usein mielipidettämme. Opettajat ottavat mielipiteemme huomioon. Teemme usein projektitöitä. Meillä on riittävästi aikaa projektitöidemme tulosten esittelyyn. Työskentelemme usein ryhmissä. Minusta opetusta pitäisi järjestää muuallakin kuin luokkahuoneessa. Oppitunneillamme käy koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. 2. Osallistuminen kouluelämään Onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa seuraaviin asioihin koulussasi? hyvin usein usein melko harvoin harvoin Luokkaretket Projektityöpäivät tai -viikot Oppilaskunnan toiminta Koulun säännöt Koulun tapahtumat Ongelmien ratkaisu 6

9 Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? ++ + _ En haluaisi vaikuttaa enempää, olen tyytyväinen nykyisiin mahdollisuuksiin. Opettajat saavat minun puolestani päättää, mitä koulussa tapahtuu. Haluaisin osallistua enemmän kouluni päätöksentekoon. Voin vaikuttaa kouluni toimintaan oppilaskunnan kautta. 3. Osallistuminen yhteiskuntaan hyvin usein usein melko harvoin harvoin Koulumme tekee yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Olen kiinnostunut kotikaupunkini/kuntani tapahtumista. Olen kiinnostunut Suomen tapahtumista. Olen kiinnostunut Euroopan tapahtumista. Luen uutisia sanomalehdestä joka päivä. Katson säännöllisesti TV-uutiset. Keskustelen yhteiskunnallisista asioista ystävieni kanssa. Keskustelemme yhteiskunnallisista asioista oppitunneilla. Toimin jossakin yhdistyksessä tai organisaatiossa. 7

10 4. Arvot ja asenteet hyvin ei kovin ei lainkaan Yhteiskuntamme/Eurooppa tarvitsee aktiivisia kansalaisia. Jokaisen kansalaisen tulisi käyttää äänioikeuttaan. Hallituksemme on yksin vastuussa maastamme. Aktiiviseksi kansalaiseksi voi tulla vasta koulun jälkeen. Minulle on elää yhtenäisessä Euroopassa. Koulussamme tulisi ottaa huomioon monikulttuurisuus. 5. Kriittinen reflektointi Siedän asiallista arvostelua. Osaan vastaanottaa palautetta tehdä siitä johtopäätöksiä. Osaan arvioida omia suorituksiani. Minun on vaikea löytää oikeat sanat, kun tahdon tehdä jonkin kriittisen huomautuksen. Luokassani/eri aineiden oppitunneilla oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä opetuksesta ja opetusmenetelmistä. Keskustelen mielelläni asioista, a) joita opiskelemme (opetuksesta) b) opetusmenetelmistä (oppimisprosessista) 8

11 Seuraava tavoitteeni on... Toivon, että koulukaverini Toivon, että opettajani Reflektointilomakkeet opettajille 1. Arvot ja asenteet Kuinka tärkeitä seuraavat ominaisuudet ja arvot ovat minulle? hyvin ei kovin ei lainkaan Suvaitsevuus Toisten kunnioittaminen Avoimuus Kritiikinsietokyky Vastuullisuus Sovinnollisuus ristiriitatilanteissa Kulttuurinen monimuotoisuus Millä tavoin pyrin välittämään oppilailleni arvoja ja asenteita? Kuinka arvoista ja asenteista keskustellaan koulussani? Näkyvätkö demokraattiset arvot kouluni opetuskulttuurissa? 9

12 2. Yhteistoiminta opetuksessa hyvin ei kovin ei lainkaan Yhteistyö edistää oppimista. Yhteistyöllä voi olla monia eri muotoja. Yhteistyö vaatii kontaktien solmimista. Oppilaani saavat tehdä usein ryhmätöitä. Oppilailleni saavat mahdollisuuden osallistua opetuksen suunnitteluun. Kerron oppilailleni selvästi, mitä odotan heidän oppivan. Yhteistoiminnalliseen oppimiseen kuuluu myös yksilötyöskentelyä. Oppilaani reflektoivat omaa oppimistaan. Oppiminen tehostuu, jos oppilaat pitävät opiskeltavaa aihepiiriä ja omia työskentelytapojaan mielekkäinä. Oppilaani työskentelevät yhteistoiminnallisesti. 3. Oppilaiden osallistumismahdollisuudet hyvin usein usein melko harvoin harvoin Oppilaani voivat osallistua opetuksen suunnitteluun. Kerron oppilaille selvästi, mitä odotan heidän oppivan. Tuen oppilaitani, jos oppiminen tuottaa heille vaikeuksia. Kysyn usein oppilaideni mielipidettä. Otan oppilaideni mielipiteet huomioon. Teemme projektitöitä. Oppilailla on riittävästi aikaa esitellä projektityönsä tulokset. Työskentelemme ryhmissä. Oppilaat kuuntelevat toisiaan oppitunneilla. Olemme oppituntien aikana muuallakin kuin luokkahuoneessa. Kutsun oppitunneilleni vierailevia asiantuntijoita. 10

13 4. Vuorovaikutus opetuksessa Suosin opetuksessani seuraavia työtapoja: opettajakeskeistä opetusta yksilötyöskentelyä parityöskentelyä ryhmätyöskentelyä. Oppilaillani on tuntien aikana mahdollisuus keskusteluun opittavista asioista. Kommunikaatiokyky on tarpeen, jotta ongelmat ja ristiriidat saadaan ratkaistua. Annan oppilailleni tunneilla virikkeitä keskustelun pohjaksi. Oppilaani oppivat muodostamaan omia mielipiteitä ja ilmaisemaan niitä. Argumentointia voi oppia kaikkien oppiaineiden tunneilla. Mitä enemmän keskustelua, sitä enemmän demokratiaa. (M. Beck) 5. Kriittinen reflektointi hyvin usein usein melko harvoin harvoin Keskustelen oppilaideni kanssa työ- ja oppimisprosesseista. Varaan oppitunneillani aikaa reflektointiin. Sovellan opetuksessani kriittisen reflektion metodeja. Kerään oppilailtani palautetta. Otan opetuksessani huomioon oppilaiden papalutteen. Otan vastaan opetustani koskevaa kritiikkiä. 11

14 2.2. Salkku liitteineen Oppilaat keräävät salkkuunsa dokumentteja kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka liittyy heidän kehitykseensä aktiivisiksi kansalaisiksi. Oppilaat siis kuvailevat ja dokumentoivat osallistumistaan opetukseen, kouluelämään ja koulun ulkopuoliseen toimintaan. Säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aina lukuvuoden päätteeksi reflektoidaan ja arvioidaan aktiivisen kansalaisuuden kompetenssin kehittymistä. Salkku voi toimia kahdella eri tavalla, joita voi käyttää myös rinnakkain: A. Perinteinen kansio. Kullakin oppilaalla on oma kansionsa, jolla hän todentaa aktiivisen kansalaisuuden kompetenssinsa. Oppilaat voivat koota myös koko luokan yhteistä kansiota. Oppilaat dokumentoivat toimintaansa seuraavasti: 1. Opetukseen liittyvät osallistumiskokemukset - (oppiainerajat ylittävissä) projekteissa - luokkajuhlien järjestäminen - luokkaneuvostossa toimiminen (esim. Saksassa) - yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa - jne. 2. Kouluelämään liittyvät osallistumiskokemukset - oppilaskunnassa toimiminen - koulun juhlien järjestäminen - tukioppilaana tai tuutorina toimiminen - jne. 3. Yhteiskuntaan liittyvät osallistumiskokemukset - palveluoppiminen (oppiminen vapaaehtoistyön kautta) - yhdistyksissä ja järjestöissä toimiminen - nuorisoparlamentissa toimiminen - jne. 12

15 B. Civic portfolio koulun internet-sivuilla Koulun internet-sivuille koottu civic portfolio dokumentoi koko koulun kehitysprosessia, joka tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi kansalaisiksi. Tällainen portfolio on hyödyllinen työkalu koko kouluyhteisölle: se kertoo koulun tavoitteista ja toiminnasta ja mittaa koulutyön perustana olevia arvoja. Osallistumiskokemukset opetuksessa Oppilaat kertovat osallistumisestaan opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opettajat lisäävät sivuille kokemuksiaan ja ideoitaan, joita muut kollegat voivat hyödyntää. Materiaalit Oppilaat Toiminta Kokemukset Opettajat Metodit Kokemukset Linkit Osallistumiskokemukset kouluelämässä Oppilaat kuvailevat osallistumistaan kouluelämään. Esim.: oppilaskunnan toiminta koulun juhlien järjestäminen tukioppilaana tai tuutorina toimiminen jne. (esimerkkejä: oppitunnit, projektipäivät, ) Osallistumiskokemukset yhteiskunnassa Oppilaiden toiminta koulun ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Koulun yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa. Esimerkkejä: palveluoppiminen, vapaaehtoistoiminta nuorisojärjestöt, erilaiset yhdistykset koulun yhteishankeet kunnan ja yritysten kanssa jne. 13

16 2.3. Civic passi Aktiiviseen kansalaisuuteen liittyviä faktatietoja käsitellään esim. yhteiskuntaopin tunneilla, ja niiden hallintaa arvioidaan normaalin käytännön mukaisesti, mutta aktiivisen kansalaisen kompetenssien omaksuminen on yksilöllinen, monivuotinen kehitysprosessi, josta ei anneta todistusta tai arvosanoja. Aktiivisuuspassista voi olla oppilaille hyötyä esimerkiksi kesätöitä tai oppisopimuspaikkaa hakiessa tai johonkin järjestöön liittyessä. Kompetenssien omaksumista voi arvioida kahden eri instrumentin avulla. Nämä instrumentit ovat 1. reflektointilomake, jonka oppilas itse täyttää, sekä 2. civic passi, jonka opettaja täyttää. Reflektointilomake auttaa oppilasta tarkastelemaan ja jäsentämään kompetenssiensa kehitystä. Civic passin avulla opettajat voivat dokumentoida jokaisen oppilaansa kehitysprosessia tämän varttuessa aktiiviseksi kansalaiseksi. Kehitykseni aktiiviseksi kansalaiseksi Opetus Osaan ilmaista mielipiteeni. 2. Osaan ottaa muiden mielipiteet huomioon. 3. Osaan työskennellä muiden kanssa ryhmässä. 4. Ryhmätyössä jokaisen panos on mielestäni tärkeä. 5. Osaan hankkia itsenäisesti tietoa. 6. Osaan arvioida tietoa kriittisesti. 7. Otan vastuuta omasta oppimisestani. 8. Olen ottanut vastuuta luokan yhteisissä projekteissa. 9. Muuta 14

17 Kouluelämä Kyllä Ei 1. Olen auttanut luokkaretken järjestelyissä. 2. Olen auttanut luokan/koulun juhlien järjestelyissä. 3. Olen osallistunut johonkin koulun projektiin. 4. Olen osallistunut luokkaneuvoston/koulun oppilasneuvoston/ oppilaskunnan toimintaan. 5. Muuta Yhteiskunta Kyllä Ei 1. Olen osallistunut yhteiskunnalliseen toimintaan: jossakin järjestössä seurakunnassa internetin välityksellä 2. Kuinka aion tulevaisuudessa osallistua yhteiskunnan toimintaan: 15

18 Civic passi on toiminut kouluvuoden mittaan aktiivisesti (Oppilaan nimi) (vuosi) 1. luokassa 2. kouluelämässä 3. yhteiskunnassa Tämän toiminnan myötä oppilas on omaksunut tärkeitä tietoja, joita hän tarvitsee kehittyäkseen sekä oman maansa että EU:n aktiiviseksi kansalaiseksi. Toiminta on edistänyt opiskelijan seuraavia taitoja ja kykyjä: taitoa ottaa asioista selvää kriittistä pohdintaa kommunikointia ongelmanratkaisua yhteistyötaitoa kulttuurienvälistä kommunikaatiota organisointikykyä Toiminta edisti opiskelijan seuraavien asenteiden ja arvojen kehittymistä: kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin kiinnostusta Eurooppaan valmiutta ottaa vastuuta suvaitsevaisuutta vieraiden kulttuurien kunnioitusta demokraattista ajattelutapaa ihmisoikeuksien arvostusta kestävän kehityksen arvostusta yhdenvertaisuuden arvostusta pyrkimystä rauhaan pyrkimystä väkivallattomuuteen Opettajan allekirjoitus Koulun leima 16

19 3. Kirjallisuutta Hoskins, B. (European Commission, DG JRC-CRELL) Draft Framework for Indicators on Active Citizenship. Brüssel Hoskins, B., Deakin Crick, R. Learning to Learn and Civic Competences: different currencies or two sides of the same coin? EUR EN Sliwka, A. Bürgerbildung. Demokratie beginnt in der Schule Weinheim Sliwka, A., Petry, C., Kalb, P. (Hrsg.) Durch Verantwortung lernen. Weinheim Sliwka, A., Frank, S. Service Learning. Verantwortung lernen in Schule und Gemeinde, Weinheim Linkkejä:

20