Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti"

Transkriptio

1

2 2

3 COMENIUS 2.1 -PROJEKTI EUBIS EU-kansalaisuus: yhteiskunnallinen osallistuminen alkaa koulussa Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti Tekijät Christiane Bull Silvia Lehtinen Kaisu Tapiovaara

4 Sisällysluettelo 1. Opettajalle Johdanto Määritelmä ja käyttötarkoitus Civic portfolion merkitys kohderyhmille 7 2. Civic portfolion osat Civic historia 7 Reflektointilomakkeet opiskelijoille 1. Osallistuminen opetuksessa 2. Osallistuminen kouluelämään 3. Osallistuminen yhteiskuntaan 4. Arvot ja asenteet 5. Kriittinen reflektointi Reflektointilomakkeet opettajille 1. Arvot ja asenteet 2. Yhteistoiminta opetuksessa 3. Oppilaiden osallistumismahdollisuudet 4. Vuorovaikutus opetuksessa 5. Kriittinen reflektointi 2.2. Salkku liitteineen Civic passi Kirjallisuutta 20

5 1. Opettajalle 1.1. Johdanto EUBIS EU-kansalaisuus: yhteiskunnallinen osallistuminen alkaa koulussa on kansainvälinen Comenius 2.1-projekti. Sen tavoitteena on ollut rohkaista oppilaita ja kouluja osallistavaan ja aktivoivaan toimintaan sekä kehittää koulujen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta ja oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Kasvu yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vastuunottoon osana opetusta ja kouluelämää kehittää oppilaan asennetta vastuulliseksi. Lisäksi hän oppii osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon koulun ulkopuolellakin. Projektin perusajatus on nuorten ohjaaminen ja rohkaisu heidän omista lähtökohdistaan osallistumaan koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Osallistuminen tehdään selkeäksi la näkyväksi, ja sitä opetellaan tarkastelemaan kriittisesti. Projektin aikana on opetustyöhön kehitetty vuorovaikutteisia työtapoja. Aktiivisen kansalaisen Civic portfolio on tärkeä osa EUBIS-projektia Määritelmä ja käyttötarkoitus Comenius 2.1 -projektin konsepti ja projektin aikana kehitelty civic portfolio perustuvat ajtukseen, että aktiivisuuden kansalaisuuden kompetensseja voidaan kehittää oppimalla yhteiskunnassa, yhteiskunnasta sekä kokemusten ja harjoittelun kautta. Prosessi edellyttää demokraattista oppimiskulttuuria, jossa arvostetaan oppijaa yksilönä ja painotetaan hänen vastuutaan oppimisprosessissa Civic portfolio on sekä kehitys- ja oppimisprosessisalkku että tuotossalkku. Portfolioon dokumentoidaan kaikkea osallistumiseen liittyvää: toimintaa ja kehitystä niin luokassa/opetuksessa/kouluelämässä kuin koulun ulkopuolisessa yhteiskunnassakin. Näin päästään seuraamaan myös aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymistä. Civic portfoliota kehitettäessä johtoajatuksena on ollut CRELLin eli Elinikäisen oppimisen tutkimusyksikön määritelmä aktiivisesta, demokratiaa edistävästä kansalaisuudesta: Kansalaiset osallistuvat yhteiskunnan toimintaan, kunnalliselämään ja/tai politiikkaan; osallistumista leimaa eri osapuolten välinen kunnioitus ja väkivallasta pidättäytyminen, ja siinä noudatetaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita. (Hoskins 2006.) Lisäksi on sovellettu laajempaa osallistumisen käsitettä, joka kattaa politiikan lisäksi kulttuurin sekä yhteisöllisen elämän ja toiminnan paikallisella, alueellisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. (Vrt. Hoskins 2006.) CRELLin aktiivista kansalaisuutta edistävä tutkimusverkosto Research Network on Active Citizenship for Democracy nimeää aktiivisen kansalaisuuden edellytykset seuraavasti: Tiedot (knowledge): Ihmisoikeudet ja vastuu, perustiedot yhteiskunnan toiminnasta, perustiedot historiasta, kulttuuriperintö, yhteiskunnalliset vaikutuskeinot. Taidot ja kompetenssit (skills and competences): Kulttuurienvälinen kompetenssi, päätöksentekokyky, luovuus, yhteistyökyky, kyky ottaa asioista selvää, kriittinen reflektointi, kommunikointi, ongelmanratkaisukyky, konfliktien ratkaisukyky. Asenteet (attitudes): Luottamus politiikkaan, kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, yhteiskunnallinen aktiivisuus, itsenäisyys ja riippumattomuus, valmius ottaa vastuuta aktiivisena kansalaisena. 3

6 Arvot (values): Ihmisoikeudet, demokratia, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys, reiluus, rauha/väkivallattomuus, asioihin puuttuminen, osallistuminen. Identiteetti (identity): Henkilökohtainen, alueellinen, kansallinen ja globaali identiteetti Civic portfolion merkitys kohderyhmille Portfolio tarjoaa omat materiaalit sekä opettajille että opiskelijoille. Kohderyhmä opiskelijat Oppilaat dokumentoivat Civic portfoliossa tomintaansa aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymiseksi Portfolio on rakennettu siten, että oppilailla on mahdollisuus seurata tietoisesti aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymistä ja vaikuttaa kehitysprosessiin. He voivat reflektoida ja arvioida taitojaan ja valmiuksiaan, jotka auttavat heitä osallistumaan koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Kohderyhmä opettajat Civic portfolio tarjoaa työkalun opettajille, kun he suunnittelevat aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittymiseen tähtäävää opetustaan. Portfoliosta on opettajille hyötyä muussakin kouluelämässä sekä heidän omassa yhteiskunnallisessa toiminnassaan. Aktiivista kansalaisuutta pyritään edistämään eri maiden kouluissa ja niiden opetuksessa eri tavoin. Aktiivista kansalaisuutta käsitellään yleensä yhteiskuntaopin tunneilla, ja opetuksessa painottuvat tiedot. Lissabonin strategian mukaan aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja tulisi kuitenkin kehittää kaikissa oppiaineissa ja kouluelämässä. Portfolion avulla aktiivista kansalaisuutta voidaan edistää suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti eri yhteyksissä, kuten opetustilanteissa, koulun tapahtumissa ja harrastustoiminnassa. 2. Civic portfolion osat Civic portfolio koostuu civic historiasta salkku liitteineen civic passista Civic historia Portfolion historiaosuudessa oppilaat tarkastelevat aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvää toimintaansa, kompetenssejaan, arvojaan ja asenteitaan. Civic historialla on monta käyttötarkoitusta. Sen avulla opettajat voivat ensinnäkin arvioida oppilaidensa tilannetta, pohtia, mitä kompetensseja on omaksuttu ja missä olisi vielä parantamisen varaa. Historia on sekä opettajille että oppilaille myös erinomainen reflektion väline. Reflektointilomakkeista opettajat voivat valita opetukseensa /kouluunsa sopivat osa-alueet tai aiheet ja muokata ikäryhmälle sopivaksi. Ennen oppilaiden työskentelyn alkamista opettaja selittää civic historian tarkoituksen ja antaa käyttöohjeita. Oppilaat reflektoivat lomakkeiden avulla itsenäisesti eivätkä esitä tuloksia koko luokalle. Täytetyt lomakkeet voivat oppilaat säilyttää civic historia -osassa portoliota. 4

7 Kouluvuoden lopussa oppilaat voivat civic historiansa (reflektointilomakkeiden) kautta todeta edistymisensä (ks. civic passi) aktiivisuuden kansalaisuuden kompetenssien kehittämisessä. Reflektiolomakkeet opettajille tarjoavat mahdollisuuden pohtia aktiivisen kansalaisuuden/osallistumisen tematiikkaa ja määritellä oma kantansa aiheeseen. Lisäksi lomakkeet voivat toimia välineenä osallistumisstrategian kehittämisessä esimerkiksi koulun sisäisissä täydennyskoulutustilaisuuksissa. Civic historiassa pohditaan seuraavia kysymyksiä: Miten olen jo käsitellyt aihetta aktiivisuus kansalaisuus omassa toiminnassani luokassa/ koulussa? Mitä kompetensseja minulla on? Mitkä tavoitteet ovat minulle erityisen merkittäviä? Mihin haluan panostaa seuraavaksi? Reflektiolomakkeet ovat esimerkkejä ja niiden tarkoitus on tehdä portfolion civic historia -osa läpinäkyväksi. Lomakkeita voidaan käyttää sellaisenaan tai muokata kohderyhmän mukaan. Kysymyksiä/väittämiä voidaan yksinkertaistaa, poistaa tai lisätä tarpeen mukaan. Opettajat voivat valita ja tulostaa seuraavista kyselylomakkeista ne, joilla on käyttöä heidän omassa opetuksessaan/koulussaan. Reflektointilomakkeet opiskelijoille 1. Osallistuminen opetuksessa 2. Osallistuminen kouluelämään 3. Osallistuminen yhteiskuntaan 4. Arvot ja asenteet 5. Kriittinen reflektointi Reflektointilomakkeet opettajille 1. Arvot ja asenteet 2. Yhteistoiminta opetuksessa 3. Oppilaiden osallistumismahdollisuudet 4. Vuorovaikutus opetuksessa 5

8 Reflektointilomakkeet opiskelijoille 1. Osallistuminen opetuksessa hyvin usein usein melko harvoin harvoin Voimme osallistua oppituntien suunnitteluun. Opettajat selittävät meille tuntien alussa, mitä meidän on tarkoitus oppia. Opettajat auttavat ja tukevat meitä, kun oppiminen tuottaa vaikeuksia. Voimme auttaa toisiamme tunneilla. Opettajat kysyvät usein mielipidettämme. Opettajat ottavat mielipiteemme huomioon. Teemme usein projektitöitä. Meillä on riittävästi aikaa projektitöidemme tulosten esittelyyn. Työskentelemme usein ryhmissä. Minusta opetusta pitäisi järjestää muuallakin kuin luokkahuoneessa. Oppitunneillamme käy koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. 2. Osallistuminen kouluelämään Onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa seuraaviin asioihin koulussasi? hyvin usein usein melko harvoin harvoin Luokkaretket Projektityöpäivät tai -viikot Oppilaskunnan toiminta Koulun säännöt Koulun tapahtumat Ongelmien ratkaisu 6

9 Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? ++ + _ En haluaisi vaikuttaa enempää, olen tyytyväinen nykyisiin mahdollisuuksiin. Opettajat saavat minun puolestani päättää, mitä koulussa tapahtuu. Haluaisin osallistua enemmän kouluni päätöksentekoon. Voin vaikuttaa kouluni toimintaan oppilaskunnan kautta. 3. Osallistuminen yhteiskuntaan hyvin usein usein melko harvoin harvoin Koulumme tekee yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Olen kiinnostunut kotikaupunkini/kuntani tapahtumista. Olen kiinnostunut Suomen tapahtumista. Olen kiinnostunut Euroopan tapahtumista. Luen uutisia sanomalehdestä joka päivä. Katson säännöllisesti TV-uutiset. Keskustelen yhteiskunnallisista asioista ystävieni kanssa. Keskustelemme yhteiskunnallisista asioista oppitunneilla. Toimin jossakin yhdistyksessä tai organisaatiossa. 7

10 4. Arvot ja asenteet hyvin ei kovin ei lainkaan Yhteiskuntamme/Eurooppa tarvitsee aktiivisia kansalaisia. Jokaisen kansalaisen tulisi käyttää äänioikeuttaan. Hallituksemme on yksin vastuussa maastamme. Aktiiviseksi kansalaiseksi voi tulla vasta koulun jälkeen. Minulle on elää yhtenäisessä Euroopassa. Koulussamme tulisi ottaa huomioon monikulttuurisuus. 5. Kriittinen reflektointi Siedän asiallista arvostelua. Osaan vastaanottaa palautetta tehdä siitä johtopäätöksiä. Osaan arvioida omia suorituksiani. Minun on vaikea löytää oikeat sanat, kun tahdon tehdä jonkin kriittisen huomautuksen. Luokassani/eri aineiden oppitunneilla oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä opetuksesta ja opetusmenetelmistä. Keskustelen mielelläni asioista, a) joita opiskelemme (opetuksesta) b) opetusmenetelmistä (oppimisprosessista) 8

11 Seuraava tavoitteeni on... Toivon, että koulukaverini Toivon, että opettajani Reflektointilomakkeet opettajille 1. Arvot ja asenteet Kuinka tärkeitä seuraavat ominaisuudet ja arvot ovat minulle? hyvin ei kovin ei lainkaan Suvaitsevuus Toisten kunnioittaminen Avoimuus Kritiikinsietokyky Vastuullisuus Sovinnollisuus ristiriitatilanteissa Kulttuurinen monimuotoisuus Millä tavoin pyrin välittämään oppilailleni arvoja ja asenteita? Kuinka arvoista ja asenteista keskustellaan koulussani? Näkyvätkö demokraattiset arvot kouluni opetuskulttuurissa? 9

12 2. Yhteistoiminta opetuksessa hyvin ei kovin ei lainkaan Yhteistyö edistää oppimista. Yhteistyöllä voi olla monia eri muotoja. Yhteistyö vaatii kontaktien solmimista. Oppilaani saavat tehdä usein ryhmätöitä. Oppilailleni saavat mahdollisuuden osallistua opetuksen suunnitteluun. Kerron oppilailleni selvästi, mitä odotan heidän oppivan. Yhteistoiminnalliseen oppimiseen kuuluu myös yksilötyöskentelyä. Oppilaani reflektoivat omaa oppimistaan. Oppiminen tehostuu, jos oppilaat pitävät opiskeltavaa aihepiiriä ja omia työskentelytapojaan mielekkäinä. Oppilaani työskentelevät yhteistoiminnallisesti. 3. Oppilaiden osallistumismahdollisuudet hyvin usein usein melko harvoin harvoin Oppilaani voivat osallistua opetuksen suunnitteluun. Kerron oppilaille selvästi, mitä odotan heidän oppivan. Tuen oppilaitani, jos oppiminen tuottaa heille vaikeuksia. Kysyn usein oppilaideni mielipidettä. Otan oppilaideni mielipiteet huomioon. Teemme projektitöitä. Oppilailla on riittävästi aikaa esitellä projektityönsä tulokset. Työskentelemme ryhmissä. Oppilaat kuuntelevat toisiaan oppitunneilla. Olemme oppituntien aikana muuallakin kuin luokkahuoneessa. Kutsun oppitunneilleni vierailevia asiantuntijoita. 10

13 4. Vuorovaikutus opetuksessa Suosin opetuksessani seuraavia työtapoja: opettajakeskeistä opetusta yksilötyöskentelyä parityöskentelyä ryhmätyöskentelyä. Oppilaillani on tuntien aikana mahdollisuus keskusteluun opittavista asioista. Kommunikaatiokyky on tarpeen, jotta ongelmat ja ristiriidat saadaan ratkaistua. Annan oppilailleni tunneilla virikkeitä keskustelun pohjaksi. Oppilaani oppivat muodostamaan omia mielipiteitä ja ilmaisemaan niitä. Argumentointia voi oppia kaikkien oppiaineiden tunneilla. Mitä enemmän keskustelua, sitä enemmän demokratiaa. (M. Beck) 5. Kriittinen reflektointi hyvin usein usein melko harvoin harvoin Keskustelen oppilaideni kanssa työ- ja oppimisprosesseista. Varaan oppitunneillani aikaa reflektointiin. Sovellan opetuksessani kriittisen reflektion metodeja. Kerään oppilailtani palautetta. Otan opetuksessani huomioon oppilaiden papalutteen. Otan vastaan opetustani koskevaa kritiikkiä. 11

14 2.2. Salkku liitteineen Oppilaat keräävät salkkuunsa dokumentteja kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka liittyy heidän kehitykseensä aktiivisiksi kansalaisiksi. Oppilaat siis kuvailevat ja dokumentoivat osallistumistaan opetukseen, kouluelämään ja koulun ulkopuoliseen toimintaan. Säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aina lukuvuoden päätteeksi reflektoidaan ja arvioidaan aktiivisen kansalaisuuden kompetenssin kehittymistä. Salkku voi toimia kahdella eri tavalla, joita voi käyttää myös rinnakkain: A. Perinteinen kansio. Kullakin oppilaalla on oma kansionsa, jolla hän todentaa aktiivisen kansalaisuuden kompetenssinsa. Oppilaat voivat koota myös koko luokan yhteistä kansiota. Oppilaat dokumentoivat toimintaansa seuraavasti: 1. Opetukseen liittyvät osallistumiskokemukset - (oppiainerajat ylittävissä) projekteissa - luokkajuhlien järjestäminen - luokkaneuvostossa toimiminen (esim. Saksassa) - yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa - jne. 2. Kouluelämään liittyvät osallistumiskokemukset - oppilaskunnassa toimiminen - koulun juhlien järjestäminen - tukioppilaana tai tuutorina toimiminen - jne. 3. Yhteiskuntaan liittyvät osallistumiskokemukset - palveluoppiminen (oppiminen vapaaehtoistyön kautta) - yhdistyksissä ja järjestöissä toimiminen - nuorisoparlamentissa toimiminen - jne. 12

15 B. Civic portfolio koulun internet-sivuilla Koulun internet-sivuille koottu civic portfolio dokumentoi koko koulun kehitysprosessia, joka tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi kansalaisiksi. Tällainen portfolio on hyödyllinen työkalu koko kouluyhteisölle: se kertoo koulun tavoitteista ja toiminnasta ja mittaa koulutyön perustana olevia arvoja. Osallistumiskokemukset opetuksessa Oppilaat kertovat osallistumisestaan opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opettajat lisäävät sivuille kokemuksiaan ja ideoitaan, joita muut kollegat voivat hyödyntää. Materiaalit Oppilaat Toiminta Kokemukset Opettajat Metodit Kokemukset Linkit Osallistumiskokemukset kouluelämässä Oppilaat kuvailevat osallistumistaan kouluelämään. Esim.: oppilaskunnan toiminta koulun juhlien järjestäminen tukioppilaana tai tuutorina toimiminen jne. (esimerkkejä: oppitunnit, projektipäivät, ) Osallistumiskokemukset yhteiskunnassa Oppilaiden toiminta koulun ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Koulun yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa. Esimerkkejä: palveluoppiminen, vapaaehtoistoiminta nuorisojärjestöt, erilaiset yhdistykset koulun yhteishankeet kunnan ja yritysten kanssa jne. 13

16 2.3. Civic passi Aktiiviseen kansalaisuuteen liittyviä faktatietoja käsitellään esim. yhteiskuntaopin tunneilla, ja niiden hallintaa arvioidaan normaalin käytännön mukaisesti, mutta aktiivisen kansalaisen kompetenssien omaksuminen on yksilöllinen, monivuotinen kehitysprosessi, josta ei anneta todistusta tai arvosanoja. Aktiivisuuspassista voi olla oppilaille hyötyä esimerkiksi kesätöitä tai oppisopimuspaikkaa hakiessa tai johonkin järjestöön liittyessä. Kompetenssien omaksumista voi arvioida kahden eri instrumentin avulla. Nämä instrumentit ovat 1. reflektointilomake, jonka oppilas itse täyttää, sekä 2. civic passi, jonka opettaja täyttää. Reflektointilomake auttaa oppilasta tarkastelemaan ja jäsentämään kompetenssiensa kehitystä. Civic passin avulla opettajat voivat dokumentoida jokaisen oppilaansa kehitysprosessia tämän varttuessa aktiiviseksi kansalaiseksi. Kehitykseni aktiiviseksi kansalaiseksi Opetus Osaan ilmaista mielipiteeni. 2. Osaan ottaa muiden mielipiteet huomioon. 3. Osaan työskennellä muiden kanssa ryhmässä. 4. Ryhmätyössä jokaisen panos on mielestäni tärkeä. 5. Osaan hankkia itsenäisesti tietoa. 6. Osaan arvioida tietoa kriittisesti. 7. Otan vastuuta omasta oppimisestani. 8. Olen ottanut vastuuta luokan yhteisissä projekteissa. 9. Muuta 14

17 Kouluelämä Kyllä Ei 1. Olen auttanut luokkaretken järjestelyissä. 2. Olen auttanut luokan/koulun juhlien järjestelyissä. 3. Olen osallistunut johonkin koulun projektiin. 4. Olen osallistunut luokkaneuvoston/koulun oppilasneuvoston/ oppilaskunnan toimintaan. 5. Muuta Yhteiskunta Kyllä Ei 1. Olen osallistunut yhteiskunnalliseen toimintaan: jossakin järjestössä seurakunnassa internetin välityksellä 2. Kuinka aion tulevaisuudessa osallistua yhteiskunnan toimintaan: 15

18 Civic passi on toiminut kouluvuoden mittaan aktiivisesti (Oppilaan nimi) (vuosi) 1. luokassa 2. kouluelämässä 3. yhteiskunnassa Tämän toiminnan myötä oppilas on omaksunut tärkeitä tietoja, joita hän tarvitsee kehittyäkseen sekä oman maansa että EU:n aktiiviseksi kansalaiseksi. Toiminta on edistänyt opiskelijan seuraavia taitoja ja kykyjä: taitoa ottaa asioista selvää kriittistä pohdintaa kommunikointia ongelmanratkaisua yhteistyötaitoa kulttuurienvälistä kommunikaatiota organisointikykyä Toiminta edisti opiskelijan seuraavien asenteiden ja arvojen kehittymistä: kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin kiinnostusta Eurooppaan valmiutta ottaa vastuuta suvaitsevaisuutta vieraiden kulttuurien kunnioitusta demokraattista ajattelutapaa ihmisoikeuksien arvostusta kestävän kehityksen arvostusta yhdenvertaisuuden arvostusta pyrkimystä rauhaan pyrkimystä väkivallattomuuteen Opettajan allekirjoitus Koulun leima 16

19 3. Kirjallisuutta Hoskins, B. (European Commission, DG JRC-CRELL) Draft Framework for Indicators on Active Citizenship. Brüssel Hoskins, B., Deakin Crick, R. Learning to Learn and Civic Competences: different currencies or two sides of the same coin? EUR EN Sliwka, A. Bürgerbildung. Demokratie beginnt in der Schule Weinheim Sliwka, A., Petry, C., Kalb, P. (Hrsg.) Durch Verantwortung lernen. Weinheim Sliwka, A., Frank, S. Service Learning. Verantwortung lernen in Schule und Gemeinde, Weinheim Linkkejä: 17

20

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Moduuli 1: Osallistuvasta oppilaasta aktiiviseksi kansalaiseksi

Moduuli 1: Osallistuvasta oppilaasta aktiiviseksi kansalaiseksi Moduulit Moduuli 1: Osallistuvasta oppilaasta aktiiviseksi kansalaiseksi Täydennyskoulutuskurssi eri aineiden opettajille 1. Johdanto Kaikkien suomalaisten koulujen opetussuunnitelmissa korostetaan avainkompetenssien

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9 Vuosiluokan 9 yhteiskuntaopin opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014

Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014 Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014 Kysely tehtiin syyskuussa 2014 Mukana Kuopio, Siilinjärvi, Juankoski, Maaninka, Kaavi, Tuusniemi ja Rautavaara, Perusopetuksen koulut ja varhaiskasvatus

Lisätiedot

Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24

Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24 Page 1 of 8 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 57 vastaajaa 24 (42 %) 33 (58 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Miksi tärkeää kielten opetuksessa? Oppimisen ilo sitoo sitoo oppilaan oppimisprosessiin (Rantala, 2006) Ainoa

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13 Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä muiden huomioiminen sosiaaliset taidot kansainväisyystaidot vastuun =monikulttuurisessa ja kielisessä ottaminen ryhmässä

Lisätiedot

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi. Oppilasta ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä,

Lisätiedot