Moduuli 1: Osallistuvasta oppilaasta aktiiviseksi kansalaiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moduuli 1: Osallistuvasta oppilaasta aktiiviseksi kansalaiseksi"

Transkriptio

1 Moduulit Moduuli 1: Osallistuvasta oppilaasta aktiiviseksi kansalaiseksi Täydennyskoulutuskurssi eri aineiden opettajille 1. Johdanto Kaikkien suomalaisten koulujen opetussuunnitelmissa korostetaan avainkompetenssien merkitystä. Tämän täydennyskoulutuskurssin tarkoituksena on kirkastaa opettajien näkemystä näistä tärkeistä taidoista ja valmiuksista sekä antaa heille käytännön neuvoja niiden edistämiseksi. Valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritellään seitsemän oppiainerajat ylittävää aihekokonaisuutta, joista yhden nimi on Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Aktiivinen kansalaisuus vaatii monia eri kompetensseja. Niitä tulee tietoisesti edistää opetuksessa ja kouluyhteisössä, jotta oppilaat pystyvät aikuisiksi vartuttuaan osallistumaan ja kantamaan vastuuta sekä työelämässä että yhteiskunnassa. Samankaltaisia käsityksiä on vallalla myös eurooppalaisessa koulutuskontekstissa: esimerkiksi Trierin yliopiston professori Anne Sliwka korostaa, että aktiivisen kansalaisuuden kehittäminen on mahdollista vain osallistumisen ja kokemusten kautta. Sliwka nimittää tätä kehitystyötä kansalaiskasvatukseksi. Sliwkan ajatusmallissa kansalaiskasvatus perustuu kahteen elementtiin: kommunikointiin (demokraattiseen ajatustenvaihtoon) ja vastuuseen (Sliwka 2008). 2. Tavoitteet Tämän kurssin tavoitteena on kehittää kompetensseja, joiden avulla opettajalla on mahdollisuus tukea ja edistää oppilaiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi. Aktiivisen kansalaisuuden ja osallistumisen käsitteet tehdään näkyviksi ja opettajien tietoisuutta opetusprosesseista parannetaan. Opetusprosesseja myös kehitetään sellaisiksi, että niiden arviointi on mahdollista. Kurssi soveltuu eri aineiden opettajille, joiden oppilaat ovat vuotiaita. 14

2 3. Toteutus Sisältö Osio 1 Osio 2 Osio 3 Osio 4 Osio 5 Teoreettinen tausta Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssit Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssit opetuksessa Sosiaalinen kompetenssi aktiivisen kansalaisuuden osatekijänä Osallistumista edistävät metodit Täydennyskoulutuskurssi koostuu viidestä osiosta. Kuhunkin osioon kuluu aikaa noin 3 4 tuntia. Osiossa 1 tutustutaan kurssin peruskäsitteisiin. Teoreettisena taustana on demokratian ja osallistumisen välinen yhteys, joka kytketään aktiivisen kansalaisuuden käsitteeseen. Osiossa 2 käsitellään avainkompetensseja, elinikäistä oppimista sekä nykypäivän työelämää ja pohditaan niiden merkitystä omaan opetukseen. Aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät kompetenssit ja osakompetenssit nimetään. Osion 3 aiheena on aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittäminen ja soveltaminen oppiaineopetuksessa. Osiossa 4 korostetaan sosiaalisen kompetenssin merkitystä opetuksessa ja työelämässä. Tarkastellaan osakompetensseja, pohditaan ja kehitetään strategioita keskeisten taitojen ja valmiuksien edistämiseksi. Osiossa 5 ovat vuorossa osallistumista lisäävät metodit. Selvitetään, mitä metodeja kullakin kurssilaisella on tapana käyttää, kehitetään metodipaketteja ja suunnitellaan niiden soveltamista opetustyössä Osio 1: Teoreettinen tausta Osiossa 1 tutustutaan koko kurssin perustana olevaan tematiikkaan, jonka varaan muut osiot rakentuvat. Kurssin vetäjä voi esimerkiksi kertoa kasvatuspsykologi John Deweyn teoriasta. Deweyn teoria perustuu ajatukseen, että koulu heijastaa yhteiskuntaa. Hän korostaa, että koulutus itsessäänkin on elämää eikä pelkkää elämään valmistautumista. Osallistumisen harjoittelu ei ole itsetarkoitus, vaan osallistumisen tulisi olla luonnollinen osa jokaista inhimillistä yhteisöä. (Dewey, J ) Moduulin teoriapohjaksi sopivat myös A. Sliwkan käsitykset. Sliwkan mukaan kansalaiset voivat kehittyä aktiivisiksi vastuun ja kommunikoinnin kautta (kansalaiskasvatus). Vastuu täytyy oppia osallistumalla, ja kommunikointi opitaan demokraattisen ajatustenvaihdon myötä. (Sliwka 2008.) 15

3 3.2. Osio 2: Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssit Tämä osio perustuu pääasiassa Crellin (The Centre for Research on Education and Lifelong Learning eli Elinikäisen oppimisen tutkimusyksikkö) määritelmiin, jotka kuvaavat aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja. Nämä selkeät luonnehdinnat ovat opettajan työssä oivallinen apuväline. Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien tukipilarit (Hoskins, B., Crick, R. 2008/CRELL, Elinikäisen oppimisen tutkimusyksikkö) Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssit (luettelon on laatinut Elinikäisen oppimisen tutkimusyksikkö CRELL) Tiedot knowledge Taidot skills Asenteet attitudes Arvot values Identiteetti identity Ihmisoikeudet ja vastuu Perustiedot yhteiskunnan toiminnasta Perustiedot historiasta Kulttuuriperintö Yhteiskunnallisten vaikutuskeinojen tunteminen Kulttuurienvälinen kompetenssi Päätöksentekokyky Luovuus Yhteistyökyky Kyky ottaa asioista selvää Kriittinen pohdinta Kommunikointi Ongelmanratkaisukyky Luottamus yhteiskuntaan Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin Yhteiskunnallinen aktiivisuus Itsenäisyys ja riippumattomuus Valmius ottaa vastuuta aktiivisena kansalaisena Ihmisoikeudet Demokratia Tasa-arvo Yhdenvertaisuus Kestävä kehitys Reiluus Rauha/väkivallattomuus Asioihin puuttuminen/osallistuminen Henkilökohtainen identiteetti Alueellinen identiteetti Kansallinen identiteetti Globaali identiteetti Konfliktien ratkaisukyky Toteutus Määritellään avainkompetenssit ja niihin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Tarkastellaan avainkompetenssien merkitystä elinikäisessä oppimisessa ja työelämässä Kehitetään aktiivista kansalaisuutta mittaava palautetyökalu Pedagogisia vihjeitä Ennen kurssin alkua kurssilaisten omien oppilaiden osallistumismahdollisuudet kartoitetaan kyselylomakkeen avulla. Lomake lähetetään kurssilaisille sähköpostitse, ja se pyydetään antamaan oppilaille täytettäväksi. Yhteenveto kyselyn tuloksista tuodaan mukaan kurssille. (Materiaali Alkukartoitus.) Kurssin alussa osanottajat pohtivat käsitystään kurssin teemoista. (Materiaali 4 corners/4 nurkkaa.) Kurssilaiset esittelevät koululaiskyselyssä saamansa vastaukset ja pohtivat tuloksia suuressa ryhmässä. Kyselylomake toimii koko kurssin punaisena lankana. Kurssin loppuvaiheessa osanottajat kehittävät sen pohjalta omaan opetukseensa ja kouluunsa soveltuvan palautetyökalun (kurssin tuotos). Kurssilaiset valitsevat saamastaan luettelosta ne kompetenssit, joilla on merkitystä aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävässä opetuksessa (materiaali Kompetenssiluettelo). Valinnat esitellään suuressa ryhmässä. (Materiaali Placemat/Tilkkutäkki.) Näitä kompetensseja verrataan aktiivisen kansalaisen ominaisuuksiin. (Materiaali Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien tukipilarit.) Tärkeitä avainkompetensseja luonnehditaan määrittelemällä osakompetensseja. (Materiaali Osakompetenssit.) 16

4 Alkukartoituksessa käytettyä kyselylomaketta kehitetään edelleen pienessä ryhmässä omaan opetukseen sopivaksi. (Pienryhmä esittely keskustelu.) Tätä osiota arvioidaan aluksi Matkalaukkumetodilla. Esitetään siis kysymykset "Mitä otan mukaani? Mitä jätän tänne?" Sen jälkeen kurssilaiset kirjoittavat oppimispäiväkirjaa: he saavat lomakkeen, jonka avulla listaavat kaikki osiossa 2 käytetyt metodit. Tarkoitus on myös pohdiskella metodien käyttökelpoisuutta ja arvioida niitä oman opetuksen näkökulmasta. Oppimispäiväkirjakin toimii koko kurssin halki kulkevana punaisena lankana. Se on työkalu, joka soveltuu sekä dokumentointiin että kehittämään pedagogista kompetenssia. (Materiaali Oppimispäiväkirja Pedagoginen kompetenssi.) Osio 2:n materiaaliluettelo 1. Alkukartoitus 2. Neljä nurkkaa 3. Tilkkutäkki 4. Kompetenssiluettelot 5. Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien tukipilarit 6. Osakompetenssit 7. Oppimispäiväkirja Pedagoginen kompetenssi 8. Palaute Matkalaukku 3.3. Osio 3: Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssit opetuksessa Osio 3 perustuu havaintoon, että aktiivisen kansalaisuuden kompetenssit voivat rakentua ainoastaan osallistumisen ja kokemusten varaan (Sliwka 2008). Osallistuminen vaatii tiettyjä kykyjä ja taitoja, joita täytyy kehittää ja oppia. Toisaalta osallistuminen myös edistää eri aineiden oppimista. Demokratian muodot ja käytännöt välittyvät koulussa monin erin tavoin. Tässä osiossa selvitetään, kuinka aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja voidaan kehittää aineopetuksessa Toteutus Tarkastellaan aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien kehittämismahdollisuuksia aineopetuksessa. Määritellään näiden kompetenssien kehittämisessä tarvittavat arvot ja asenteet Pedagogisia vihjeitä Alkukartoitus ennen kurssin alkua: tarkastellaan, kuinka aktiivisen kansalaisuuden avainkompetenssit on otettu huomioon opetuksen runkosuunnitelmassa sekä oman koulun opetussuunnitelmassa. Pohditaan esimerkkkien valossa, kuinka opetusohjelmissa mainitut tavoitteet ja sisällöt toteutuvat omassa opetuksessa. Pohditaan ja konkretisoidaan aktiiviseen kansalaisuuteen liittyviä arvoja. (Materiaalit Aktiivisen kansalaisen arvot sekä Keskustelu sitaattien pohjalta.) Lopuksi nämä arvoja tarkastellaan EUBIS-projektin konseptin pohjalta (EUBIS-konsepti). Alkukartoitusta arvioidaan suuressa ryhmässä. Täytetään kyselylomake Oppilaiden osallistumismahdollisuudet. Sen jälkeen esitellään tulokset, pohdiskellaan, vaihdetaan ajatuksia, esitetään kysymyksiä jne. Aktivoivan näyttelyn metodilla. (Materiaaleina kyselylomake Oppilaiden osallistumismahdollisuudet sekä Aktivoiva näyttely.) Ryhmätyö: aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien soveltaminen omassa opetuksessa (materiaali Ydinajatus, parikeskustelu ryhmäkeskustelu suuri ryhmä). Aluksi muotoillaan 17

5 ydinajatus, minkä jälkeen kehitellään pienryhmissä strategioita omaa opetusta varten. Arvioinnissa ja palautteenannossa käytetään oppimispäiväkirjalomaketta Pedagoginen kompetenssi (katso osio 2) ja palautemaalitaulua (materiaali Palautemaalitaulu) Osio 3:n materiaaliluettelo 1. Aktiivisen kansalaisen arvot 2. Keskustelu sitaattien pohjalta 3. Kyselylomake Oppilaiden osallistumismahdollisuudet 4. Aktivoiva näyttely 5. Ydinajatus 6. Palautemaalitaulu 3.4. Osio 4: Sosiaalinen kompetenssi aktiivisen kansalaisuuden osatekijänä Eräs sosiaalisten kompetenssien määritelmä kuuluu: "Kykyjä ja valmiuksia, jotka auttavat ihmisiä tunnistamaan ja arvioimaan sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ikäänsä nähden oikein sekä toimimaan niissä menestyksellisesti. Sosiaaliset kompetenssit ovat avain henkilökohtaiseen ja ammatilliseen menestykseen." (Norm Green, Kathy Green 2007,18) Sosiaalisen kompetenssin osatekijöitä ovat: kommunikointikyky yhteistyökyky kyky pitää puolensa ja kestää konflikteja empatia joustavuus. Opettajien on tiedostettava, että sosiaalisia kompetensseja on käsiteltävä opetuksessa: niitä on selitettävä ja harjoiteltava, ja niistä on keskusteltava. Oppilaille on myös näytettävä hyvää esimerkkiä, ja heidän on opittava kokemuksen kautta, kuinka toisten kanssa työskenteleminen onnistuu. Esim. myönteisissä ja tuloksekkaissa kommunikaatio- ja yhteistyöprosesseissa tarvittavia valmiuksia on opetettava eksplisiittisesti, ja oppilaita täytyy motivoida myös käyttämään niitä Toteutus Avataan yhteisöllisen oppimisen käsite aktiivisen kansalaisuuden kontekstissa. Pohditaan, kuinka kukin edistää oppilaidensa sosiaalisia valmiuksia. Kehitellään strategioita, jotka auttavat omaksumaan sosiaalisia valmiuksia Pedagogisia vihjeitä Aluksi kurssilaiset pohtivat tiettyjen osakompetenssien merkitystä omille oppilailleen. Mielipiteet ilmaistaan Line ups/asennemittari-metodin (Context evaluation) avulla. Määritellään sosiaalisen kompetenssin merkitys aktiiviselle kansalaisuudelle. Kurssilaisille esitellään luettelo sosiaalisista kompetensseista (materiaali Kompetenssiluettelo). Pienryhmissä pohditaan, kuinka kukin edistää sosiaalisia kompetensseja omassa opetuksessaan. Kokemuksista ja strategioista kerrotaan suuressa ryhmässä. Kurssilaiset kehittävät sosiaalisia kompetensseja edistäviä strategioita. Valitaan tärkeimpinä pidetyt kompetenssit ja päätetään sopivista menettelytavoista. Apuna käytetään 18

6 kyselylomaketta (materiaali Kyselylomake).» Yksilötyöskentely: tutustutaan kyselylomakkeen sisältöön ja pyritään tunnistamaan omassa työssä relevantit strategiat.» Pienryhmätyöskentely: tehdään yhteisiä päätöksiä siitä, kuinka sosiaalisia kompetensseja aiotaan välittää oppilaille (materiaali Venn-diagrammi).» Ryhmien päätökset esitellään suuressa ryhmässä. Kurssilaiset pohtivat, millaisia mahdollisuuksia he itse tarjoavat oppilailleen sosiaalisen kompetenssin kehittämiseen. Työkaluna on Roger & David Johnsonin mallin mukaan laadittu kompetenssien tarkistuslista. Sen avulla kurssilaiset voivat pohtia, kuinka sosiaaliset kompetenssit välittyvät heidän nykyisessä opetuksessaan. Tarkistuslista auttaa myös laatimaan konkreettisen suunnitelman tulevaisuutta varten. (Materiaali Kompetenssien tarkistuslista sekä siihen liittyvä ohje.) Yksilötyöskentely parityöskentely tulosten esittely suuressa ryhmässä. Tulokset voidaan haluttaessa esittää julisteen muodossa. Seuraavassa vaiheessa tutustutaan metodiin, jolla oppilaiden sosiaalisia valmiuksia voidaan tarkastella ja arvioida. (Materiaali T-Chart/Kaksipalstainen taulukko). Taulukot voidaan jättää luokkahuoneen seinille muistin virkistykseksi. Lopuksi kurssilaiset tekevät jälleen merkintöjä pedagogista kompetenssia tarkastelevaan oppimispäiväkirjaansa (katso osio 2). Palaute/Arviointi Osio 4:n materiaaliluettelo 1. Line ups/asennemittari (Context evaluation) 2. Kompetenssiluettelo 3. Kyselylomake 4. Venn-diagrammi 5. Kompetenssien tarkistuslista 6. T-Chart/Kaksipalstainen taulukko 7. Palaute/arviointi 3.5. Osio 5: Osallistumista edistävät metodit Tutkimukset ja kyselyt osoittavat, että osallistava opetuskulttuuri lisää huomattavasti oppilaiden hyvinvointia ja motivaatiota ja vahvistaa heidän vastuunkantamiskykyään (Böhme / Kramer 2001). Oppilaiden aktiivisuus parantaa myös merkittävästi oppimistuloksia. Kun oppilaiden osallistuminen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen lisääntyy, opetuksen muodot ja opettajan rooli muuttuvat. Opettajan on osattava muutakin kuin välittää tietoa: hänen täytyy organisoida ja ohjata oppimisprosesseja. Opettajan tulee antaa oppilaille vastuuta ja osoittaa heille luottamusta. Silloin oppilailla on tilaisuus ottaa vastuuta sekä omasta että ryhmänsä oppimisesta. Tämä kehittää yhteistyö- ja arvostelukykyä, joita osallistuva kansalainen tarvitsee. Osallistumisen harjoitteluun sopivat erityisen hyvin oppimistilanteet ja metodit, jotka suovat oppilaille mahdollisuuden vapaaseen vuorovaikutukseen, itsenäiseen työskentelyyn ja yhteisten päätösten tekoon. ( 19

7 Toteutus Kurssilaiset pohtivat yhdessä metodeja, joita heillä itsellään on tapana käyttää opetuksessa. Selvitetään, mitä osallistumista edistävät metodit ovat. Kurssilaiset kokoavat metodipaketin, jota voidaan käyttää joko omassa opetuksessa tai jonkin projektipäivän materiaalina. Pohditaan, kuinka osallistumista edistäviä metodeja voidaan käyttää omassa koulussa/ opetusohjelmassa. Tarkastellaan palautetta osallistumista edistävänä strategiana Pedagogisia vihjeitä Alkukartoitus: kukin kurssilainen kertoo parista kolmesta opetuksessa käyttämästään metodista. Aloitus: osallistumista edistävät metodit. (Materiaali Sanalliset virikkeet.) Jokainen kurssilainen muodostaa oman ydinajatuksensa osiosta miettimällä, millä tavalla teema puhuttelee ja motivoi häntä henkilökohtaisesti. Sen jälkeen keskustellaan pienryhmissä ja esitellään yhteiset ydinajatukset, joista voidaan laatia julisteita. Workshop, jonka metodina on Learning stations/pysäkkityöskentely. Kurssilaiset suunnittelevat pienryhmissä osallistumista edistävien metodien käyttöä omassa opetuksessaan/tietyssä opintokokonaisuudessa. He voivat myös suunnitella oppilailleen projektityöpäivän, jonka aikana harjoitellaan erilaisia metodeja. (Materiaali Learning stations/ Pysäkkityöskentely.) Workshopin jälkeen keskustelu suuressa ryhmässä (materiaali Fishbowl/Akvaariokeskustelu): osallistumista edistävät metodit puolesta ja vastaan. Palaute Osio 5:n materiaaliluettelo 1. Sanalliset virkkeet 2. Learning stations/pysäkkityöskentely 3. Fishbowl/Akvaariokeskustelu 4. Palaute 4. Lähdetiedot ja kirjallisuus Osiot 1 ja 2 Dewey, J (1916). Democracy and Education. New York Sliwka, Anne. Kalvoesitelmä kansalaiskasvatuksesta. (linkki tarkistettu joulukuussa 2008). Teoreettisista taustoista / hauptprodukte/methodenkompendium-demokratieerziehung-an-schulen-sachsen.html (linkki tarkistettu joulukuussa 2008). Brüning, Ludger, Saum, Tobias. Erfolgreich unterrichten durch Kooperatives Lernen. Essen Green, Norm, Green, Kathy. Kooperatives Lernen im Klassenraum und im Kollegium. Klett- Kallmeyer CRELL, Centre for Research on Education and Lifelong learning. 20

8 Hoskins, B. Working towards Indicators on Active Citizenship, (linkki tarkistettu joulukuussa 2008). Hoskins, B., Crick, R. Learning to learn and Civic Competences: different currencies or two sides of the same coin. EUR 23360, EN Tulevaisuusluotain, loppuraportti, (linkki tarkistettu joulukuussa 2008). Opetussuunnitelmien aihekokonaisuudet, Osio 3 Suomalainen opetussuunnitelma, avainkompetenssien edistäminen eri oppiaineissa, www. oph.fi Ruf, U., Gallin, P. Dialogisches Lernen. Band 2. Spuren legen Spuren lesen. Arbeitsjournal, Portfolio. Freiburg im Breisgau Osio 4 Green, N., Green, K. Kooperatives Lernen im Klassenraum und im Kollegium. Klett/ Kallmeyer Osio 5 Pysäkkityöskentely: (linkki tarkistettu joulukuussa 2008). (linkki tarkistettu joulukuussa 2008). Bauer, Roland. Schülergerechtes Arbeiten in der Sekundarstufe I. Lernen an Stationen. Berlin Yhteystiedot Silvia Lehtinen silvia.lehtinen@helsinki.fi Kaisu Tapiovaara kaisu.tapiovaara@helsinki.fi Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola 21

9 6. Liite: Materiaalit 6.1. OSIO 2 Materiaali 1 / osio 2 Alkukartoitus Kysely Alkukartoitus 1. Osallistuminen kouluelämään Onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa seuraaviin asioihin koulussasi? kyllä jonkin verran ei juuri lainkaan ei Luokkaretket Projektityöpäivät tai -viikot Oppilaskunnan toiminta Koulun säännöt Koulun tapahtumat Ongelmien ratkaisu Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? En haluaisi vaikuttaa enempää, olen tyytyväinen nykyisiin mahdollisuuksiin. Opettajat saavat minun puolestani päättää, mitä koulussa tapahtuu. Haluaisin osallistua enemmän kouluni päätöksentekoon. Voin vaikuttaa kouluni toimintaan oppilaskunnan kautta. Jos haluat, voit kommentoida neljää viimeistä väittämää. 22

10 2. Osallistuminen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen kyllä jonkin verran ei juuri lainkaan ei Voimme osallistua oppituntien suunnitteluun. Opettajat selittävät meille tuntien alussa, mitä meidän on tarkoitus oppia. Opettajat auttavat ja tukevat meitä, kun oppiminen tuottaa vaikeuksia. Voimme auttaa toisiamme tunneilla. Opettajat kysyvät usein mielipidettämme. Opettajat ottavat mielipiteemme huomioon. Teemme usein projektitöitä. Meillä on riittävästi aikaa projektitöidemme tulosten esittelyyn. Työskentelemme usein ryhmissä. Kuuntelemme toisiamme tunneilla. Minusta opetusta pitäisi järjestää muuallakin kuin luokkahuoneessa. Oppitunneillamme käy koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. 23

11 3. Osallistuminen yhteiskuntaan kyllä jonkin verran ei juuri lainkaan ei Koulumme tekee yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Olen kiinnostunut kotikaupunkini/kuntani tapahtumista. Olen kiinnostunut Suomen tapahtumista. Olen kiinnostunut Euroopan tapahtumista. Luen uutiset sanomalehdestä joka päivä. Katson säännöllisesti TV-uutiset. Keskustelen yhteiskunnallisista asioista ystävieni kanssa. Keskustelemme yhteiskunnallisista asioista oppitunneilla. Toimin jossakin yhdistyksessä tai organisaatiossa. 24

12 Materiaali 2 / osio 2 Teemaan tutustuminen yhteistyömetodin avulla Metodi Neljä nurkkaa (Four corners) (Tavoite: selvittää kurssilaisten näkemyksiä tietystä teemasta) Teemaan liittyviä erilaisia näkemyksiä kirjataan julisteille, jotka ripustetaan luokan nurkkiin. Osanottajat tutustuvat julisteisiin ja menevät omaa mielipidettään edustavaan nurkkaan. Kussakin nurkassa olevat kurssilaiset muodostavat pareja tai pienryhmiä ja keskustelevat kyseisestä näkemyksestä. (Green & Green 2005.) Tehtävä: Tutustu luokan nurkissa oleviin julisteisiin ja mene siihen nurkkaan, jonka näkemys on lähinnä omaasi. Voit valita myös näkemyksen, josta haluat keskustella muiden kanssa. Esimerkki 1 Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssit 1. Euroopan kansalaiset tarvitsevat aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja. 2. Osallistumista voi oppia vain harjoittelemalla osallistumista. 3. Toteutan aktiivisen kansalaisuuden teemoja omassa opetuksessani. 4. Aktiivinen kansalaisuus on pelkkä ohimenevä trendi. Esimerkki 2 Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssit 1. Aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja voi omaksua helpoimmin yhteiskuntaopin tunneilla. 2. Koulun oppilasneuvostossa oppilalla on hyvä tilaisuus omaksua aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja. 3. Aktiivisen kansalaisuuden ajatuksia voi toteuttaa kaikissa oppiaineissa. 4. Oppilaat omaksuvat aktiivista kansalaisuutta luontevimmin kunnan tai yhdistysten organisaatioissa. Materiaali 3 / osio 2 Metodi Tilkkutäkki (Placemat) Muodostetaan kolmen tai neljän hengen ryhmiä. Jokainen ryhmä saa fläppitaulun paperin, jonka keskelle piirretään ympyrä tai neliö. Loppuosa paperista jaetaan ryhmän koon mukaan kolmeen tai neljään kenttään. Aiheen saatuaan ryhmäläiset kirjoittavat kukin omaan kenttäänsä 4 5 minuutin ajan ajatuksiaan, ideoitaan tai mielipiteitään. Kirjoitusajan päätyttyä on vuorossa keskustelu, jonka jälkeen paperin keskellä olevaan ympyrään tai neliöön kirjataan ne ajatukset, joista kaikki ovat samaa mieltä. (Ajatukset voidaan esittää tärkeysjärjestyksessä.) Lopuksi tulokset esitellään suuressa ryhmässä. 25

13 Materiaali 4 / osio 2 Kompetenssiluettelot 1. AVAINKOMPETENSSIT/OMINAISUUDET, joita suomalaiset yritykset odottavat työntekijöiltään muutoskyky vastuunkantamiskyky kyky vaikuttaa omiin työsisältöihin monikulttuurisuustaidot hyvä itsetunto verkostoitusmiskyky yhteistyökyky suunnittelu- ja kehittämiskyky luovuus- ja innovatiivisuuskyky 2. LISSABONIN STRATEGIA Jokaisen eurooppalaisen tulisi hallita seuraavat avaintaidot: viestintä äidinkielellä viestintä vierailla kielillä matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla digitaaliset taidot oppimistaidot sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot aloitekyky ja yrittäjyystaidot kulttuurin ymmärrys ja kulttuurinen kompetenssi. 26

14 Materiaali 5 / osio 2 Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssien tukipilarit (lähde: Elinikäisen oppimisen tutkimusyksikkö CRELL) Aktiivisen kansalaisuuden kompetenssit (luettelon on laatinut Elinikäisen oppimisen tutkimusyksikkö CRELL) Tiedot knowledge Taidot skills Asenteet attitudes Arvot values Identiteetti identity Ihmisoikeudet ja vastuu Perustiedot yhteiskunnan toiminnasta Perustiedot historiasta Kulttuuriperintö Yhteiskunnallisten vaikutuskeinojen tunteminen Kulttuurienvälinen kompetenssi Päätöksentekokyky Luovuus Yhteistyökyky Kyky ottaa asioista selvää Kriittinen pohdinta Kommunikointi Ongelmanratkaisukyky Luottamus yhteiskuntaan Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin Yhteiskunnallinen aktiivisuus Itsenäisyys ja riippumattomuus Valmius ottaa vastuuta aktiivisena kansalaisena Ihmisoikeudet Demokratia Tasa-arvo Yhdenvertaisuus Kestävä kehitys Reiluus Rauha/väkivallattomuus Asioihin puuttuminen/osallistuminen Henkilökohtainen identiteetti Alueellinen identiteetti Kansallinen identiteetti Globaali identiteetti Konfliktien ratkaisukyky Materiaali 6 / osio 2 Osakompetenssit Mediakompetenssi (perinteiset ja uudet mediat) Median käyttäminen eri tarkoituksiin Mediakriittisyys, kyky omiin tulkintoihin Tiedonhankinta Kommunikaatio Tiedon edelleenvälitys Informointi Tehtäväesimerkki: Minkä taitojen, kykyjen ja valmiuksien harjoitteleminen on tarpeen, jotta koululaisten kommunikointikyky kehittyisi? 27

15 Sosiaalinen kompetenssi Kommunikointikyky kyky pukea ajatukset sanoiksi ja tulkita kuulemaansa (puhuminen ja kuunteleminen) informaation välittäminen, verbaalisen ja ei-verbaalisen kommunikaation yhteensovittaminen, toisen asemaan asettuminen. Tiimityötaidot ajankäytön ja projektien suunnittelu tehtävien jakaminen keskinäinen tuki vastuun ottaminen. Yhteistyökyky ratkaisujen ehdottaminen, ideoiden esittäminen, mielipiteen muodostaminen, argumentointi, aktiivinen kuuntelu kontaktin ottaminen ja ylläpitäminen, kyky tunnistaa muiden tunteet ja tarpeet, kyky havaita ja ottaa huomioon muiden kiinnostuksen kohteet, kyky ennakoida ja hyväksyä muiden reaktiot, kyky tukea muita ja vahvistaa heidän itsetuntoaan, kyky päätellä mitä toisilla on mielessään ja mihin heidän toimintansa perustuu, kyky kompromisseihin. Konfliktien ratkaisukyky kyky välttää turhia kiistoja kyky suhtautua rakentavasti sellaisiin kiistoihin, jotka eivät ole vältettävissä asiallisten ratkaisujen etsiminen hyvissä väleissä pysyminen kiistan jälkeenkin pyrkimys suvaitsevaisuuteen ja avoimuuteen. Materiaali 7 / osio 2 Oppimispäiväkirja Pedagoginen kompetenssi Metodi Mihin tarkoitukseen metodia käytettiin kurssilla? Kuinka voin soveltaa metodia omassa opetuksessani? 28

16 Materiaali 8 / osio 2 Oppimispäiväkirja Pedagoginen kompetenssi Mitä otan mukaani? Mitä jätän tänne? Kurssilaiset kirjoittavat erivärisille korteille, mitä pitivät hyödyllisenä ja mitä eivät. He kirjoittavat myös, mitä kokemuksia/ideoita/metodeja he aikovat hyödyntää omassa opetuksessaan ja millä ei ole heille käyttöä. Kortit kerätään matkalaukkuihin, ja kurssin vetäjä lukee kortit ääneen OSIO 3 Materiaali 1 / osio 3 Aktiivisen kansalaisen arvot (CRELLin mukaan) Ihmisoikeudet Demokratia Tasa-arvo Yhdenvertaisuus Kestävä kehitys Reiluus Rauha/väkivallattomuus Osallistuminen Materiaali 2 / osio 3 Keskustelu sitaattien pohjalta Jokainen kurssilainen saa kortin, johon on kirjoitettu sitaatti tai väite (tässä yhteydessä tekstien aiheena ovat arvot). Jokainen pohtii itsekseen, mikä merkitys kyseisellä arvolla on opetuskontekstissa. Sitten ryhmä jakaantuu pareihin ja keskustelee arvoistaan. Välillä vaihdetaan pareja. Esimerkkejä sitaateista Ihmisoikeudet eivät ole mikään palkkio hyvästä käytöksestä, vaan ne suojelevat myös syrjäytyneitä ja harhapoluille joutuneita. Annie Lanz, Basler Zeitung -sanomalehti Käsitykseni demokratiasta on, että se tarjoaa heikoimmille samat mahdollisuudet kuin vahvimmille. Mahatma Gandhi Ihmisoikeudet eivät ole mikään palkkio hyvästä käytöksestä, vaan ne suojelevat myös syrjäytyneitä ja harhapoluille joutuneita. Annie Lanz, Basler Zeitung -sanomalehti Käsitykseni demokratiasta on, että se tarjoaa heikoimmille samat mahdollisuudet kuin vahvimmille. Mahatma Gandhi 29

17 Materiaali 3 / osio 3 Kyselylomake: Oppilaiden osallistumismahdollisuudet kyllä jonkin verran ei juuri lainkaan ei Oppilaani voivat osallistua opetuksen suunnitteluun. Kerron oppilaille selvästi, mitä odotan heidän oppivan. Tuen oppilaitani, jos oppiminen tuottaa heille vaikeuksia. Kysyn usein oppilaiden mielipidettä. Otan oppilaideni mielipiteet huomioon. Teemme usein projektitöitä. Oppilailla on riittävästi aikaa esitellä projektityönsä tulokset. Työskentelemme usein ryhmissä. Oppilaat kuuntelevat toisiaan oppitunneilla. Olemme oppituntien aikana muuallakin kuin luokkahuoneessa. Kutsun oppitunneilleni vierailevia asiantuntijoita. Materiaali 4 / osio 3 Aktivoiva näyttely Valmistellaan näyttely jostakin tietystä teemasta. Kurssilaiset kiertävät tutustumassa näyttelyyn. Kukin kurssilainen saa 3 4 tarralappua, jotka ovat kahta eri väriä, esim. vaaleanpunaisia kysymyksiä varten ja keltaisia kommentteja ja mielipiteitä varten. Kurssilaiset kirjoittavat kysymyksensä, kommenttinsa ja mielipiteensä tarralapuille ja kiinnittävät ne näyttelyesineisiin. Lopuksi kaikki kommentoivat suullisesti sekä itsensä että muiden kirjoittamia viestejä. Materiaali 5 / osio 3 Ydinajatus Ydinajatuksista ja matkapäiväkirjoista vaihtelua opetukseen Sveitsiläisillä kirjailijoilla nimeltä Ruf ja Gallin on mielenkiintoisia näkemyksiä dialogioppimisesta. He pitävät oppimista itseohjautuvana pohdiskeluprosessina ja kannustavat kehittämään opetusprosesseja entistä yksilöllisemmiksi. Heidän pedagogisen mallinsa keskeisiä käsitteitä ovat ydinajatus ja matkapäiväkirja. 30

18 Ydinajatuksen muotoilija selvittää itselleen, mitä ajatuksia jokin teema hänessä herättää: "Miksi tutustun juuri tähän teemaan? Miksi tunnen tarvetta hankkia joistakin seikoista lisää tietoa?" Jokaisella on näihin kysymyksiin omat henkilökohtaiset vastauksensa. Vastausten takana piileviä näkemyksiä ja asenteita ei voi opettaa muille, mutta niistä voi kertoa ja keskustella. Opettaja voi antaa ydinajatuksen, ja oppilaat kirjoittavat matkapäiväkirjaansa siihen liittyvistä kokemuksistaan, vaikutelmistaan ja ideoistaan Palaute haasteen vastaanottajalta eli sinulta Ydinajatus - haastaa omaan pohdiskeluun OPETUS ETENEE MEIDÄN YHDESSÄ SOPIMIEMME NORMIEN POHJALTA Matka-päiväkirja haastaa tutustumaan toisen ajatuksiin Tehtävä: minun suhteeni teemaan Grafiikka: Ruf ja Gallin. 2005, 12 Rufin ja Gallinin mukaan oppilaiden henkilökohtaiset näkemykset luovat perustan dialogioppimisen seuraavalle vaiheelle, jossa opettaja kehittelee uuden ydinajatuksen ja muotoilee uuden tehtävän. Oppilaiden henkilökohtaiset tuotokset siis yhdistetään oppiaineen vaatimuksiin. Näin oppilaat saavat kokea, että he voivat vaikuttaa opetuksen kulkuun. (Ruf ja Gallin. 2005,12) 31

19 Dialogioppimisen ydinajatuksen kolme aspektia Biografinen aspekti Minä Ydinajatus on henkilökohtaisen näkemyksen värittämä ja painottama sanallinen lausunto monimutkaisesta asiakokonaisuudesta. Muotoilemani ydinajatus kertoo keskustelukumppanilleni ytimekkäästi, mikä minulle on tärkeää. Vaikuttamisaspekti Sinä Ydinajatukset haastavat oppilaan selvittämään oman suhteensa opittavaan asiaan ja aktivoimaan omat henkilökohtaiset voimavaransa. Ydinajatukset ohjaavat ajattelua tiettyyn suuntaan, mutta eivät rajoita oppilaan omia oivalluksia. Opittavan tietoaineksen aspekti Me Ydinajatukset ovat lähtökohta omaehtoiselle oppimiselle. Ne luonnehtivat karkeasti suuria asiakokonaisuuksia, kannustavat pohtimaan teeman ominaispiirteitä ja johdattavat tasavertaiseen vuoropuheluun. Ruf ja Gallin 2005, 29 Tehtävä: 1. Muotoile oma ydinajatuksesi siitä, millainen asema aktiivisen kansalaisuuden kompetensseilla on opetuksessasi. 2. Kehitelkää pienryhmässä esimerkkejä (strategioita) ydinajatuksesi toteuttamisesta opetuksessa. Esimerkki ydinajatuksesta: Minä-aspekti: Aktiivisen kansalaisuuden ajatusta tulee toteuttaa opetuksessa. Sinä-aspekti: Tahdon tutustua metodeihin/strategioihin, jotka auttavat minua kehittämään aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja opetuksessani. 32

20 Materiaali 6 / osio 3 Palautemaalitaulu (tai arviointimaalitaulu) Arvioi koulutusta merkitsemällä rasti kutakin osa-aluetta kuvaavaan lohkoon. Merkitse rasti sitä lähemmäksi maalitaulun keskustaa, mitä tyytyväisempi olet kyseiseen osa-alueeseen. Maalitaulun ulkopuolelle tehdyt merkinnät symboloivat erittäin suurta tyytymättömyyttä. Mielipiteeni osio 3:sta Sisältö Merkitys omalle työlle Mahdollisuus osallistua osio 3:ssa Huomautuksia/kritiikkiä/ehdotuksia 33

21 6.3. OSIO 4 Materiaali 1 / osio 4 Metodi Asennemittari (Line Ups) Tällä metodilla kurssilaiset voivat ilmaista asenteitaan fyysisesti. Asennemittari on esim. maalarinteipillä lattiaan vedetty (tai kuviteltu) noin 10 metrin pituinen viiva, jonka toinen pää tarkoittaa myönteistä ja toinen kielteistä suhtautumista. Kurssilaiset vastaavat heille esitettyyn kysymykseen astumalla asennettaan vastaavaan kohtaan asennemittarilla. Jos niin sovitaan, kurssilaiset voivat myös perustella mielipiteensä. Esimerkkitehtävä: Missä määrin seuraavat taidot ja kyvyt vaikuttavat sosiaalisen kompetenssin omaksumiseen? Kurssin vetäjä mainitsee peräkkäin esim. kuusi taitoa ja pyytää kurssilaisia astumaan asennemittarille (mitta-asteikko 1 10, 1 = ei vaikuta lainkaan, 10 = vaikuttaa suuresti). Sen jälkeen kurssilaiset kertovat itseään lähimpänä seisovalle, miksi asettuivat juuri tähän kohtaan. Taitoja ja kykyjä: Kehuminen ja kiittäminen Avun pyytäminen Kaikkien huomioiminen Vastuun kantaminen Perustelujen kysyminen Kysymysten esittäminen Materiaali 2 / osio 4 Kompetenssiluettelo (Luettelo on esimerkinomainen, ja sitä voi täydentää oman mielen mukaan.) kuunteleminen ideoiden esittäminen kyky iloita onnistumisista avun pyytäminen. kyky hillitä harmistumista ja kiukkua kaikkien huomioiminen ei-verbaalinen rohkaisu ja tukeminen kritiikin kohdistaminen ajatuksiin, ei ihmisiin. 34

22 Materiaali 3 / osio 4 Kyselylomake Kysymyksiä, joiden vastaukset saattavat löytyä kompetenssiluettelosta Mitä oppilaidesi taitoja, valmiuksia ja kykyjä (osakompetensseja) pyrit eniten edistämään opetuksessasi? Mitkä valmiudet vaikuttavat eniten ryhmätöiden onnistumiseen? Millaiset käyttäytymismallit edistävät ryhmän jäsenten välistä luottamusta? Mitkä kompetenssit ovat tärkeitä konfliktien ratkaisussa? Mitkä valmiudet ja taidot edistävät ja selkiyttävät kommunikaatiota? Mitä valmiuksia ja taitoja oppilaillasi on jo? Valitse viisi tärkeintä kompetenssia, jotka oppilaidesi pitäisi hallita. Kuinka pyrit edistämään niitä? Vapaasti mukailtu Greenin ja Greenin (2007) mukaan Materiaali 4 / osio 4 Venn-diagrammi (Ryhmätyö kolmen hengen ryhmille) Paperille piirretään kolme toisiaan leikkaavaa ympyrää. Ympyrät numeroidaan. Ryhmän jäsenet keskustelevat tärkeinä pitämistään seikoista. Seikat, joita kaikki kolme pitävät tärkeinä, kirjataan ympyrään numero kolme. Kahden ryhmäläisen tärkeinä pitämät seikat kirjataan ympyrään numero kaksi. Ne seikat, joita pitää tärkeinä ainoastaan yksi ryhmän jäsen, kirjataan ympyrään numero yksi. Materiaali 5 / osio 4 Kompetenssien tarkistuslista Järjestäytymiskyky ryhmät muodostetaan rauhallisesti ryhmässä pysytään hiljainen tai keskusteleva työskentely tilanteen mukaan katse kohdistetaan puhujaan ketään ei moitita Yhteistyökyky mielipiteiden ja ideoiden vaihtaminen jokaista rohkaistaan osallistumaan apua pyydetään tarvittaessa toisille ilmaistaan tukea ja hyväksyntää tunteiden ilmaiseminen sallitaan Kyky muotoilla tulokset tulokset tiivistetään sanallisesti työ tehdään tarkasti ja huolellisesti varmistetaan, että kaikki ymmärtävät, mistä on kyse kysytään muiden ajatuksia ja ehdotuksia 35

23 Muita tiimityötaitoja kritiikin kohdistaminen ideoihin, ei ihmisiin perustelujen ja lisätietojen pyytäminen vastausten konkretisointi punaisen langan säilyttäminen toisten rohkaiseminen toisten auttaminen Tehtävä: 1. Rastita valmiudet, jotka oppilaillasi jo on. 2. Rastita kohdat, joita aiot painottaa jatkossa. Perustele valintasi. Materiaali 6 / osio 4 Metodi Kaksipalstainen taulukko (T-Chart) Piirrä fläppitaulun paperille tai taululle kaksi palstaa. Pyydä oppilaita pohtimaan, kuinka autatte toisianne oppimistilanteissa. Millä tavoin auttaminen näkyy kehonkielessä ja verbaalisessa kommunikaatiossa? Kirjatkaa pohdinnan tulokset kaksipalstaiseen taulukkoon. AUTTAMINEN Kehonkieli Näytän oikean kohdan kuvasta Ojennat minulle kirjan.. Verbaalinen kommunikaatio Kannattaiskohan sinun tehdä näin? Voinko auttaa sinua? Materiaali 7 / osio 4 Palaute/arviointi Metodi Myönteinen ja kielteinen palaute Kurssilaiset saavat kuusi paperiarkkia/korttia, jotka ovat kahta eri väriä. Kolmelle arkille kirjoitetaan kielteinen kommentti, kolmelle myönteinen. Kaikki arkit kiinnitetään seinälle, ja kurssilaiset voivat esittää kommenteista mielipiteensä. 36

24 6.4. OSIO 5 Materiaali 1 / osio 5 Metodi Sanalliset virkkeet Sanalliset virikkeet voivat auttaa meitä tiedostamaan alitajuiset ennakkoasenteemme. Kurssin vetäjä antaa virikkeeksi lauseen alun, joka sisältää jonkin teemaan liittyvän keskeisen käsitteen. Kurssilaiset/ oppilaat täydentävät lauseen sen mukaan, mitä heille tulee mieleen. Tehtävä: Kurssilaisia pyydetään täydentämään vapaasti assosioimalla fläppitaulun papereille/taululle kirjoitetut lauseen alut. Assosiaatiot kirjoitetaan kunkin alun jatkoksi. Lopuksi keskustellaan/ esitetään kommentteja. 1. Osallistumista edistäviä metodeja pitäisi.. 2. Minulle on tärkeintä. 3. Koulun ulkopuolella järjestettävä opetus. 4. Oppilaani pitävät. 5. Avoin koulu tarkoittaa sitä, että.. Materiaali 2 / osio 5 Pysäkkityöskentely Pysäkkityöskentely eli työpistetyöskentely on avoin opetusmuoto, jossa esimerkiksi luokkahuoneeseen järjestetään muutamia tai useita työpisteitä. Niissä työstetään tiettyä teemaa erilaisten materiaalien ja tehtävien avulla. Laajat teemakokonaisuudet jaetaan pienempiin osiin. Kaikilla oppilailla on samat oppimistavoitteet, vaikka heidän saamansa tehtävät ovat erilaisia. Tällaisessä itsenäisessä työskentelyssä voidaan ottaa erityisen hyvin huomioon erilaiset oppimisedellytykset, lähestymistavat ja näkemykset sekä oppilaiden oppimis- ja työtahdin erot. Pysäkkityöskentely on ihanteellinen opetusmuoto varsinkin silloin, kun opittavaa asiaa voidaan käsitellä monella eri tavalla. Näin erilaiset oppijatyypit (tuntoaistia hyödyntävät, visuaaliset, auditiiviset, älylliset jne.) voivat hyödyntää vahvuuksiaan. Metodi vahvistaa myös oppilaiden henkilökohtaisia kompetensseja, kuten itsenäisyyttä ja omaa vastuuta, sekä sosiaalisia kompetensseja, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Esimerkkejä pysäkeistä: Pysäkki 1: Johdatus teemaan Pysäkki 2: Kommunikaatiota edistävät metodit Pysäkki 3: Sosiaalista kompetenssia edistävät metodit Pysäkki 4: Päätöksentekokykyä edistävät metodit Pysäkki 5: Palautemetodit 37

25 Materiaali 3 / osio 5 Metodi Akvaariokeskustelu Akvaariokeskustelu sopii ajatustenvaihtoon ja keskusteluun asenteista, työn tuloksista ja/tai johtopäätöksistä. 4 5 kurssilaista istuutuu huoneen keskellä oleville tuoleille. Niiden vieressä on kaksi muutakin tuolia: toisella istuu kurssin vetäjä, ja toinen jää tyhjäksi. Muut läsnäolijat seisovat tai istuvat tämän pienen ryhmän ympärillä. Keskellä oleva ryhmä keskustelee/kertoo aiheesta, muut kuuntelevat. Kun joku ympärillä seisovista kuulijoista tahtoo osallistua keskusteluun, hän istuutuu tyhjälle tuolille, sanoo asiansa, ja palaa alkuperäiselle paikalleen. Metodin tavoitteet: kuuntelemaan oppiminen, keskustelu, vuorovaikutus, oman kannan muodostaminen Materiaali 4 / osio 5 Palaute 1. Oppimispäiväkirja Pedagoginen kompetenssi Kurssilaiset pohtivat osiossa käytettyjä metodeja. Keskustellaan oppimispäiväkirjasta ja kurssin metodeista, jotka kurssilaiset ovat kirjanneet muistiin sitä mukaa kun niitä on käytetty. 2. Koko kurssin arviointi Kun kurssin kaikki viisi osiota on käyty läpi, kurssilaiset täyttävät kyselylomakkeen, jolla he arvioivat kurssin sisältöä, kulkua ja tapahtumia. 3. Kurssin teemojen arviointi Miksi aktiiviseen kansalaisuuteen tulee kiinnittää huomiota kouluopetuksessa? Pyrin edistämään aktiivisen kansalaisuuden kompetensseja opetuksessani/koulussani seuraavasti Seikkoja, jotka tuottavat tai saattavat tuottaa hankaluuksia Työvaiheet: yksilötyöskentely pienryhmätyöskentely julisteiden kiinnittäminen taululle keskustelu 38

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti

Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti 2 COMENIUS 2.1 -PROJEKTI EUBIS EU-kansalaisuus: yhteiskunnallinen osallistuminen alkaa koulussa Civic Portfolio Aktiivista kansalaisuutta kohti Tekijät Christiane Bull Silvia Lehtinen Kaisu Tapiovaara

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

10/23/2012 Olli Määttä

10/23/2012 Olli Määttä Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kirjasto oppimisympäristönä

Kirjasto oppimisympäristönä Kirjasto oppimisympäristönä Kirjastopedagogiikan seminaari 28.10.15 I Asiakas elinikäisenä oppijana II Opettamisesta ohjaukseen pedagogiikan rooli ja muodot III Kirjastot oppimisen tiloina Anu Haapala

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Miten löytää itselle sopiva ala? (dia 3) Tuntiin voi virittäytyä pohtimalla dian kysymyksiä yhdessä ryhmän kanssa.

Miten löytää itselle sopiva ala? (dia 3) Tuntiin voi virittäytyä pohtimalla dian kysymyksiä yhdessä ryhmän kanssa. 17. Löydä oma alasi Keskeiset sisällöt eri ammattialoihin tutustuminen omien kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen Tuntitehtäviä Miten löytää itselle sopiva ala? (dia 3) Tuntiin voi virittäytyä pohtimalla

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista.

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. 1. Kortit Opettaja pyytää (esim. tunnin / jakson jälkeen)

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot