Kielten ja viestinnän vastuuopettajien kokous. Torstai Paikka: Laurea ammattikorkeakoulu, Ratatie 22, Vantaa. Aika:

Transkriptio

1 Kielten ja viestinnän vastuuopettajien kokous Paikka: Laurea ammattikorkeakoulu, Ratatie 22, Vantaa Aika: Muistion laatija: Heli Simon Osallistujat: Anneli Airola (PKAMK) Ritva Ala-Louko (RAMK) Sari Alatalo (OAMK) Olli Ervaala (Kyamk) Sari Hantula (Metropolia) Seija Heikkinen (Kajaanin amk) Silja Hietamäki (Diak) Irene Hyrkstedt (Savonia) Katja Hämäläinen (Metropolia) Taina Juurako-Paavola (HAMK) Tuija Kiviaho (SAMK) Sanna-Liisa Koski (VAMK) Ritva Kosonen (Saimaan amk) Ulla Lax (Centria amk) Kim Lindblad (Humak) Sari Myréen (Laurea) Sisko Mällinen (TAMK) Maria Nyman (Novia) Pirkko Pollari (JAMK) Ulrika Rancken (Arcada) Sari Saarinen (Laurea) Ritva Saira (MAMK) Miglena Schröder (LAMK) Heli Simon (SeAMK) Kerstin Stolt (Arcada) Helena Tulonen (LAMK) Teppo Varttala (Haaga-Helia) Torstai Tervetulosanat Laurean vararehtori Maarit Fränti toivotti tervetulleeksi. Fränti puhui 2014 vuoden amkuudistuksesta. OKM:n korkeakouluja koskevat tavoitteet vuosille ovat mm. kansainvälistymisen laadun -turvaamisen, verkottuminen ja liikkuvuuden edistäminen sekä kotimaisten kielten ja kulttuurin opetusta vieraskielisille. Mitä koulutusvastuuseen tulee, tulevaisuudessa koulutuksen tulee olla enemmän työelämän tarpeita vastaavaa. Laureassa OKM:n palautteeseen perustuvana tavoitteena on mm. opintoprosessien tehostaminen. Fränti totesi, että uusi taloustilanne vaatii kaikilta sopeutumista ja uutta osaamista opiskelijoiden ohjauksessa. Esittäytyminen ja kuulumiset Useassa amk:ssa on käynnissä ops-työ, yhtiöittäminen ja yt-neuvottelut. DIAKissa ja TAMKissa ytneuvottelut ja irtisanomiset ovat olleet keväällä. Kaakkoissuomen korkeakoulussa ovat Kyamk ja MAMK yhteistyössä. Metropoliaa edustavat nyt Katja Hämäläinen ja Sari Hantula. Metropoliassa ei ketään irtisanota ja kansainvälisyyteen panostetaan. SAMK:ssa ovat toimialarajat kaatuneet. Saimaan amk:ssa kielet ovat yleisaineiden alla ja yhä enemmän tehdään yhteistyötä teknisen korkeakoulun kanssa. KPAMK on nykyisin Centria ammattikorkeakoulu. HAMK:n uusi rehtori on Pertti Puusaari. HAMKissa jatketaan toistaiseksi vuoden ajan kielikeskusmallilla ja sen jälkeen harkitaan uudestaanorganisoitumista. HAMKissa ei pidetä yt-neuvotteluita, koska n.100 henkilöä on jäämässä eläkkeelle. Juurakko-Paavola muistutti ruotsin opettajien täydennyskoulutusprojektista, jossa on jo lähes joka ammattikorkeakoulusta osallistuja mukana.

2 VAMKista ja Haaga-Heliasta poistuu ruotsinkieliset koulutusohjelmat. Savonia ja PKAMK etsivät yhteistyömalleja. PKAMKissa on ollut kahden viikon lomautukset; irtisanomiset tulevat myöhemmin, kielipalvelut jää toimimaan, arviointia kehitetään ja AHOT-hankkeelle mietitään jatkohanketta. KYAMK:n auditointi meni läpi ja Petteri Ikonen on uusi johtaja. Huamkissa lakkautetaan 3 kampusta (Tornio, Joensuu ja Äänekoski). Jokaisen opiskelijan pitäisi opiskella 3 kk englanniksi tai mennä vaihtoon. Lapin ammattikorkeakoulu oy perustetaan vuonna LAMKissa on Outi Kallioinen uutena rehtorina. Kielet ja viestintä Laureassa Sari Saarinen kertoi Laurean toiminnasta. 7 kampusta ja kaikilla yksiköillä oma profiili. Laureassa Learning by developing mall käytössä.laureassa toimii kielten yhteysopettaja. Tavoitteena toiminnallinen kaksikielisyys (suomi, englanti), maksetaan kielilisää.sari Myréen esittei Virtukaavaa ja Aisien-hanketta Asiantuntijatiimin ajankohtaiset asiat Ervaala piti asiantuntijatiimin katsauksen puhumalla aluksi OKM:n ammattikorkeakouluja koskevista muutoslinjauksista. OKM päättää tulevaisuudessa vain koulutusvastuista, ei koulutusohjelmista. Käytiin keskustelua siitä, jos koulutusohjelmat häivytetään, miten saadaan tehokkuutta aikaiseksi ja onko tämä mahdollisuus vai uhka kielille. Ervaala esitteli asiantuntijatiimin uutiset. Asiantuntijatiimin uuden kokoonpanon aloituskokous on Heinäkuussa 2012 loppui vanhan kokoonpanon toimikausi. Amk-kieltenopetuksen suositukset päivitettiin, käsiteltiin englanniksi opettavien opettajakompetenssia, englanninkielisten opinnäytetöiden laadun parantamista, kielten ja viestinnän TKI-toiminnan ja aluekehityksen kannalta. Muita työryhmän teemoja olivat ylemmän amk-tutkinnon kieliopinnot; AHOT sekä englannin ja ruotsinkielinen esitys tiimistä. Aivoriihi asiantuntijatiimin toimintasuunnitelman laatimiseen Pidettiin aivoriihi, jossa kerättiin ideoita toimintasuunnitelman päivitykseen: Ohjaamisen käytännöt ja sosiaalinen media. Enemmän opintoja verkkoympäristöön. Ehdotettiin linjauksia esim. siitä, mitä on järkevää suorittaa verkossa ja mitä työvälineitä on suositeltavaa käyttää, mitä verkossa kannattaa opiskella. Painotettiin sitä, että kurssin tavoitteiden täytyy ensin täyttyä, verkko ei saa olla itseisarvo. Ehdotettiin kielten ja viestinnän yhteistä strategiaa siitä, mitä opintoja tarjotaan virtuaalisesti valtakunnan laajuisesti. Suomen- ja ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen välille yhteistyötä edistämään ruotsin osaamista (esim. vaihtoja). Tästä voisi laatia hankkeen. Muiden kielten profiilin nostaminen; kielistrategia tulee olla linjassa kv-strategian kanssa. Koulutushanke, jossa kehitetään kieltenopettajien taitoja käyttää virtuaalisia työkaluja ja parantaa kielipedagogiikkaa, materiaalituotantoa sekä tekijänoikeusasioita. Osallistujat jakavat osaamista omassa organisaatiossa. Asiantuntijatiimi hankkeen alullepanijana. Oman oppimisen tukeminen, miten opiskelija voi edistä omaa kielitaitoansa opintojen jälkeen. Hyvien käytänteiden levitäminen ; hiljaisen tiedon jakaminen ja uusien sukupolvien osaamisen hyödyntäminen.

3 KV-hankkeen suunnittelu. TKI-toiminta >> mikä on TKI:ssä kieltan ja viestinnän opettajan rooli? Kielten ja viestinnän opettajien ja ammattiaineiden opettajien yhteistyö esim. henkilöstökoulutuksessa. Second lifeen amk-kielikeskus, saari, jossa hoidetaan esim. englannin valmentavia. Sosiaalisen median hyödyntäminen. Asiantuntijatiimin blogi >> tiedot helpommin jaettavissa, hyvien käytäntöjen jakaminen, profiilin nosto. Kielten ja viestinnän opetukseen liittyvän teoria- ja tutkimustiedon parempi hyödyntäminen. Kotisivut, jotka helpommin löydettävissä. YAMKin kieli- ja viestintäopinnot >> kielitaidon testausta ja todentamista sekä toimenpiteitä, joilla tuetaan opiskelijoiden kieli- ja viestintäopintoja; NQF-tason 7 kielitaidon avaaminen >> voisi vaikuttaa positiivisesti YAMK-opintojen sisältöihin kielten ja viestinän suhteen). OPS-työhön osallistuminen >> caseja, joissa on onnistuttu pääsemään ops-työhön mukaan. Opiskelijoiden kielten ohjaukseen suosituksia, miten tehokkaammin ohjattaisiin. Kieltenopetuksen itsearvoinnin alustavia tuloksia Airola (PKAMK) kertoi kielten ja viestinnän laadun itsearvioinnista keväällä Vastaajia oli 18 amkista ja yht. 517 kielten ja viestinnän opettajaa; vastausprosentti oli 46 %. Laadunarvionnissa ei ole ollut mittaria kieltenopetuksen laadunarvointiin. Arviointikohteet olivat: 1) kieliopintojen ammatillinen suuntautuneisuus, 2) pedagogisten ja hallinnollisten prosessien toteutus, 3) kieltenopettajien verkostoituminen ja ammatillinen kehittyminen. Asteikko 1-4 (KKA:n asteikko auditoinneissa). Airola raportoi alustavia tuloksia. (ks. liite). Aiheesta tulee gradu ja ASKO-sivuaine opiskelijoilta tutkielmia. Osaamiskuvaushakkeen ajankohtaiset kuulumiset Mällinen (TAMK) raportoi osaamiskuvaushankkeesta. Hanketta koordinoi Turun yliopisto. Mukana on 25 amkia ja 2 yliopistoa ja n. 70 osallistujaa. Pirkanmaan ely-keskus on rahoittajana. Hankkeella on blogi. Asiantuntijuuden jakaminen on hankkeen ydin. Työelämän tarpeet. Osaamistavoitteita laaditaan englantiin, ruotsiin ja suomeen. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Greimasin aktanttimallia. Hanketyö tähtää uuteen, yhteiseen ymmärrykseen työelämän kielitaitotarpeista. Tuloksena syntyy osaamistavoitteet. Puuttuva asia on arvioinnin keinot (miten ja millaisilla tehtävillä arvioidaan). (ks. liite). Mällinen esitteli sote-alan englannin osaamistavoitteita ja arvosanan 5 kriteereitä. Osaamiskuvausten tarkoituksena on toimia OPS-suunnittelun apuna opettajan omien opintojaksojen tavoitteiden muotoiluun. Tuotosten tulee olla niin selkeitä, että opiskelijatkin osaavat niitä lukea. Arviointiin liittyvä lisähanke täydentäisi osaamiskuvaushanketta. Keskusteltiin arvioinnista.

4 Perjantai Projektioppimista kansainvälisissä tiimeissä Laurean opiskelijat kertoivat projektioppimisesta. P2P opiskelussa (peer to peer) on mm. kv-projekteja vaihto-opiskelijoiden kanssa, joissa oppii toimimaan oikeissa projektitöissa ulkomaisten toimeksiantajien kanssa. Loppuraportin tulee sisältää teoriaa (kirjallisuus) ja käytännön osuus (esim. markkinatutkimus). Lopussa on asiakastapaaminen, jossa opiskelijat esittävät tulokset Lisäksi on tiimi- ja yksilöarviointia. Oppilaat antavat itselleen ja toisilleen arvosanan. Yleensä on 2 projektia / lukukausi; tiimit vaihtuvat projektien mukaan. Projektioppimista varten on kehitetty arviointikriteerit. Ruotsin opetus on pidetty perinteisesti ja opiskelijan mukaan se on hyvä ratkaisu, koska opiskelijoiden kielitaito ei ole kovin hyvä. Viestintää tapahtuu projektipäällikön ja sihteerin välillä eniten, koska ovat he ovat projektin vastuuhenkilöt. Opiskelija toivoi enemmän viestinnän ohjausta ja ohjeistusta. P2P-mallissa pyritään lähes täydellisesti projektioppimiseen. Viestinnän opetus on häivytetty opsissa. Tässä olisi kehitettävää, koska esim. ahotointiin ei ole antaa mitään erillistä dokumenttia viestinnän opinnoista. Ruotsin kieltä Virtu-hankkeessa ja moniaistinen tila Käytiin kuuntelemassa sosiaalialan opiskelijan Virtu-istuntoa ruotsinkielellä Sipoossa asuvien vanhusten kanssa ja vierailtiin moniaistisessa tilassa kahvitauolla. Moniaistinen tila liittyy hankkeeseen nimeltä Aistien. Learning by developing kieltenopetuksessa Kristina Henrikson Laureasta kertoi, miten ruotsin kieli on integroitu projekteihin. Esimerkkinä oli turvallisuusalan 5 op ruotsia, jossa mm. kehitetään kouluturvallisuutta ja opiskellaan sisältöasioita ruotsiksi. Opintojaksolla kirjoitetaan blogeja, raportteja ja loppuraportti (n. 20 sivua). Lisäksi pidetään projektiesitykset ja suulliset ja kirjalliset tentit. Opiskelijat kirjoittavat 3 sivun esseen, jossa täytyy osata vastata projektiin liittyviin kysymyksiin. Kielitaito ei ole pääosassa, vaan tulee sivutuotteena. Palautteen mukaan opiskelu on vaativaa mutta motivoivaa. Toisena esimerkinä oli organisaatioviestintä englanniksi. Opiskelijat tutkivat, miten keskitason esimies viestii työssään. Opiskelijat hankkivat omat yritykset. Raportti prosessikirjoitetaan; myös teoriaan pitää tutustua. Opintojaksolla voi olla myös ryhmätentti sekä vertaisarviointia muilta tiimeiltä. Ks. Nuoret nopeammin työelämään hanke. Suomi toisena kotimaisena kielenä (finska) ammattikorkeakoulussa ja työelämässä Ulrika Ranken (Arcada) puhui finskan opettamisesta sekä finskan arviointiasteikosta. On koettu ongelmalliseksi,että on omat asteikot finskaan ja ruotsiin. (esim. 5 >> ruotsi B2.-C1; finska C1; 4 >> ruotsi B2.1; finska B2.2; 3 >> ruotsi 1.2; finska B2.1; 2 >> ruotsi B1.1; finska B1.2; 1 >> ruotsi B1.1; finska B1.1). Käytiin keskustelua siitä, miksi finskan arviointi menee erilailla. Asia käsitellään asiantuntijatiimissä ja pyritään lyömään lukkoon.

5 Rancken esitteli tuloksia kansalliskieliselvityksestä. Sen mukaan enemmistö ruotsinkielisistä tarvitsee päivittäin ja viikoittain suomea työssään. Rancken raportoi lisensiaatintyönsä tuloksia siitä, minkälaiset suomenkieliset viestintätilanteet koetaan hankalaksi. Suvi ja S2-kuulumisia Kaarina Murtola (Laurea) kertoi S2 ja Suvi-tiimin kuulumisia. S2 amk-opettajilla on tarve omalle verkostolle. Murtola viittasi Mac Namar-tutkimukseen, jossa työharjoittelun ohjaaja osallistuu kielitaidon arviointiin. Työharjoittelujen ohjaajien ohjaus on korostunut monissa tutkimuksissa. Arene palautt S2-kypsyysnäytte-esityksen lisävalmisteltavaksi. Opettajat kartoittavat tilannetta ja sopivat jatkotoimenpiteistä. Murtola esitteli Porvoon neuvottelupäivien ohjelmaa viestinnän ja S2-opetuksen kannalta. Viestinnän opettajat valmistelevat julkilausemaa suomen kielen puolesta. Huolestuneita yhteydenottoja on tullut siitä, että viestintää integroidaan ammattiaineisiin niin, että viestinnän opettaja ei ole mukana. Esitettiin toivomus, että lausunnonvalmistelusta niin, että se koskee myös ruotsin kieltä. Viestinnän ja kirjallisen osaamisen rooli tuli esille Murtolan esimerkissä, jossa viestintätoimiston edustaja sanoi teettävänsä rekrytoinnin yhteydessä pienen kirjoitustehtävän, koska melkein mitä vain opettaa nopeasti, mutta ei kirjoitustaitoa. Hoppet Hoppet esitteli toimintaansa. Esiteltiin ryhmän kokoonpano. Hoppetilla on kiertävä vetovastuu; 2+2 vuotta jäsenyys; n. 4 kokousta / vuosi + ac-kokouksia. Iso osa työstä tehdään talkootyönä. Hoppet rekrytoi uusia jäseniä, joiden valinta tapahtuu Porvoon neuvottelupäivillä. Hoppet-tapahtumia: Vårträff, nettisivuston ylläpitoa, blogin kirjoittaminen, verkostoituminen Suomeen ja Ruotsiin, kirjoitetaan artikkeleita, yhteistyötä Pohjola-Nordenin kanssa, rahoituksen hankkimista. Hankkeiden esittelyä Seuraavat vastuuopettajien päivät pidetään Kuopiossa helmikuun alussa 2013, vko 6 tai 7. ma ja ti. Käytiin keskustelua henkilöstön kielivalmennuksesta amk:ssa sekä vaikeudesta saada osaa henkilökunnasta innostumaan ulkomaanvaihtoon. Syksyn 2013 kokous on Mikkelissä.