/06/2007

Transkriptio

1 /06/2007 Jakelun mukaan Viite Valtion talousarvio 2008 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SEKÄ HALLINNONALAN TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN TAVOITTEET JA NÄITÄ TUKEVAT TOIMENPITEET VUODELLE 2008 Maa- ja metsätalousministeriö on jakanut toimialansa seuraaviin politiikkasektoreihin: 1) maaseudun kehittäminen, 2) maatalous, 3) elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, 4) kala-, riistaja porotalous, 5) vesitalous, 6) metsätalous sekä 7) kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri. Yleistavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä, monipuolinen ja turvallinen käyttö sekä maaseudun elinvoimaisuus. Keskeiset toimialan ja politiikkasektoreiden toimintaympäristön kuvaukset on esitetty valtion vuoden 2008 talousarvioesityksen pääluokan 30 selvitysosassa. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaisesti seuraavat toimialansa yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Lisäksi ministeriö vahvistaa niitä tukevat toimenpiteet. Tavoitteet tulee ottaa huomioon virastojen ja laitosten tulostavoitteissa. 1 YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISTA TUKEVAT TOIMENPITEET POLITIIKKASEKTOREITTAIN VUONNA 2008 Maaseudun kehittäminen 1. Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen, työllisyyden parantaminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen. Tähän vaikutetaan tukemalla maaseutualueiden tasapainoista kehitystä suhteessa koko maan kehitykseen ja kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. a) Valmistellaan hallinnonalan aluepoliittinen strategia. b) Toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa sekä seurataan ja arvioidaan sen toteutumista.

2 2 c) Suljetaan ohjelmakauden tavoite 1-ohjelmat sekä Leader+ ja Interreg IIIyhteisöaloiteohjelmien maaseudun kehittämistoimet. d) Linjataan ja toteutetaan kansallista maaseutupolitiikkaa. Tunnusluvut / maaseudun kehittäminen 2002 Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,31-1,16-1,05-1,09-1,27 Ydinmaaseutu -0,39-0,30-0,10-0,20-0,16 1) ) Hidastuu Maatalous 2. Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja maatalouden kannattavuuden turvaaminen. a) Valmistellaan maatalouden viljelijä- ja markkinatukijärjestelmien uudistuksia. b) Käynnistetään maatalouden rakennetukiuudistuksen toteutus. 3. Tavoitteena on kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen. a) Jatketaan elintarviketalouden laatustrategian toteuttamista. b) Laaditaan suomalaisen ruoan edistämisohjelma ja käynnistetään sen toteuttaminen. c) Edistetään vilja-alan toimintaa. 4. Tavoitteena on maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen. a) Toteutetaan maatalouden ympäristötukijärjestelmää ja laaditaan uusia kohdennettuja ympäristötuen toimenpiteitä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. b) Käynnistetään maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin liittyviä tutkimus- ja selvityshankkeita. 5. Tavoitteena on myös maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. a) Käynnistetään uuden bioenergian avustusjärjestelmän toteutus. b) Käynnistetään bioenergiatuotannon tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä yritysrahoitus.

3 3 Tunnusluvut / maatalous Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa ennallaan Maataloustulo euroa/tila nousee Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti 1) 4,1 3,4 3,4 3,7 3,7 nousee Kannattavuuskerroin 2) 25 %:lla tiloista yli 0,73 0,72 0,67 0,73 0,73 nousee 25 %:lla tiloista alle 0,21 0,20 0,09 0,24 0,24 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus % maito, neste liha kananmunat ruis Ravinnekuormituksen vähentäminen Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 3) <53 <52 <51 <50 Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 3) 10,9 10,5 <10,2 <9,9 <9,6 <9,3 Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidia/ekvivalenttia 7,5 <7,4 <7,4 <7,3 <7,3 <7,2 4. Bioenergiatuotannon lisääminen Energiakasveilla % pellosta 0 0,2 0,4 0,7 1,2 1,3 1) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2006 ja ) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. vuosina 2005 oman työn palkkavaatimus oli 12,3 euroa tunnilta ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 prosenttia. Seurataan kannattavuuskirjanpitotilojen osalta. 3) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 6. Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä. a) Vahvistetaan pellolta pöytään valvontaketjua ja kohdennetaan valvontaa riskinarvioinnin perusteella. b) Kehitetään varautumista tarttuvien eläintautien varalta kansainväliset riskit huomioonottaen painopisteen ollessa ennaltaehkäisyssä.

4 4 c) Kehitetään varautumista vaarallisten kasvintuhoojien varalta. d) Varmistetaan sisämarkkinakaupan ja EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan tuonnin ja EU:n ulkopuolelle tapahtuvan viennin valvonnan toimivuus. 7. Eläinten hyvinvointi paranee. a) Eläinsuojeluvalvonnan toimivuutta parannetaan ja ryhdytään toimenpiteisiin tuotantoeläinten hyvinvointistrategian toteuttamiseksi. b) Kehitetään koe- eläintoimintaa ja edistetään vaihtoehtomenetelmiä. 8. Elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla. a) Zoonoosikeskuksen toiminta vakiinnutetaan Elintarviketurvallisuusviraston ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä. b) Elintarvikevalvontaa kehitetään valtioneuvoston periaatepäätöksen ja kunta- ja palvelurakennehankkeen mukaisesti. c) Elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteista laaditaan toimenpideohjelma. 9. Alkuperää ja tuotantotapaa sekä elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua koskevat merkinnät ovat luotettavia. a) Elintarvikeketjuun luodaan jäljitettävyysjärjestelmiä ja jäljitettävyyttä koskevaa sääntelyä tarkennetaan ja kehitetään elintarvikkeiden laatumerkintäjärjestelmä. b) Varmistetaan kuluttajan riittävä tiedon saanti elintarvikkeiden ravitsemuksellisista ominaisuuksista. c) Luonnonmukaisen tuotannon valvontaa kehitetään. 10. Muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua. a) Muuntogeenisten tuotteiden hyväksymisprosessit ovat avoimia ja uusista hakemuksista tiedotetaan yleisölle. b) Huolehditaan tavanomaisen viljelyn, luomuviljelyn ja muuntogeenisten kasvilajikkeiden viljelyn rinnakkaiselon edellytyksistä.

5 5 Tavoitteiden kehitystä kuvaavat avainmittarit ja tunnusluvut / elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Avainmittari Tavoite 2008 Tavoite 2012 Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja 12 vähentyvä vähentyvä ei lainkaan Uusia vaarallisia kasvintuhoojia pysyvästi ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä yleisimmät tartunnanaiheuttajat kpl vähentyvä -3 % -7 % vakavimmat tartunnanaiheuttajat 60 kpl vähentyvä -3 % -7 % Salmonellan esiintyvyys elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa, % <1 <1 <1 <1 elintarviketuotantoeläinten rehuissa 1 ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa havaitut ongelmat, % 0,33 <0,3 <0,3 <0,3 Tuotantoeläinten EU-tarkastuksissa todetut laiminlyönnit merkintään liittyen, % <30 <10 hyvinvointiin liittyen, % 30 <30 <25 <20 Laiminlyöntejä siemenkaupassa, % 3,7 <3 <2 <2 lannoitteisiin liittyen, % 7 <5 <5 <5 torjunta-aineisiin liittyen, % 3 <5 <5 <5 luonnonmukaisessa elintarvikeketjussa, % 7,4 <6 <4 <4 muuntogeenisiin tuotteisiin liittyen, % 16 <10 <10 <5 Eläinlääkäriavun saanti kiireellisissä sairaustapauksissa <12 h <12 h <12 h <12 h Kala-, riista- ja porotalous 11. Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti. a) Ohjataan pyynnin säätelyä, laivaston mukauttamista ja valvontaa EY:n ja kansallisen lainsäädännön avulla. b) Metsästystä ja riistakantoja säännellään riistakantatietojen ja kansallisen lainsäädännön avulla. 12. Porotalouden kannattavuutta parannetaan ja mitoitetaan porolaidunten kestävän käytön mukaan. a) Seurataan eloporojen määrää suhteessa suurimpaan sallittuun tasoon ja talvilaidunten kuntoa. b) Tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä. c) Edistetään poronlihan menekkiä. 13. Elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee. a) Elinkeinokalatalouden kannattavuutta parannetaan elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toimenpiteillä.

6 6 14. Vapaa-ajan kalastuksen harjoittaminen tapahtuu kestävän käytön sallimissa rajoissa. a) Turvataan vapaa-ajan kalastuksen harrastajapohjan säilyminen ja tuetaan kalatalousalan nuorisotoimintaa. b) Parannetaan kalastusmatkailun kehittämismahdollisuuksia. 15. Kalavarojen hoito on tehokasta, tarpeeseen perustuvaa ja suunnitelmallista. a) Huolehditaan kalakantojen säilyttämisestä ja vahvistamisesta sekä kalojen elinympäristön tilasta. b) Turvataan monipuolisten kalastusmahdollisuuksien säilyminen. 16. Rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja. a) Riistataloudessa kehitetään riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet.

7 7 Tunnusluvut / kala-, riista- ja porotalous 1. Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti Tavoite / 2010 Ammattikalastuksen saalis ja saaliin arvo: merialueella, milj. kg / milj. sisävesialueella, milj. kg / milj. 88,3 / 17 5,1 / 6,5 102,6 / 20,0... / / / /..... / / 20 6 / 7 Kasvatetun kalan tuotannon määrä, milj. kg 14,7 12, ,0 - - arvo, milj. 44,1 44, Metsästäjien määrä, henkilöä Saalismäärä ja sen arvo: vesilinnut, 1000 kg - -, arvo, milj , , , , ,00 metsäkanalinnut, 1000 kg , arvo, milj. 3,14 4,51 4,20 4,20 4,20 hirvet, 1000 kg - -, arvo, milj. 8,959 46,020 10,018 51,73 8,350 42,50 8,000 40,00 8,000 40,00 2. Elinkeinokalatalouden kannattavuutta parannetaan Työllistävyys: Ammattikalastus - merialue, yhteensä / päätoimisia, henkilöä - sisävesialue, yhteensä / päätoimisia, henkilöä 2200 / / / / 250 Kalanviljely, henkilöä Kalan jalostus, henkilöä Kalan tukku- ja vähittäiskauppa, henkilöä Liikevaihto: Ammattikalastus, milj. 15,6 20 Kalanviljely, milj. 60,0 85 Kalan jalostus, milj. 112,4 130 Kalan tukku- ja vähittäiskauppa, milj. 283,0 300 Jalostetun kalan määrä, milj. kg Vapaa-ajan kalastuksen harjoittaminen tapahtuu kestävän käytön sallimissa rajoissa Vapaa-ajan kalastajien määrä, henkilöä Alle 18 v. kalastajien määrä, henkilöä Kalastusmatkailuyritysten määrä joilla säännöllistä tuloa kalastusmatkailusta, kpl joilla yli 50 % tuloista kalastusmatkailusta, kpl Vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua säädellään ottaen huomioon sekä kansalliset että kansainväliset tavoitteet Hirvivahinkojen arvo, milj. 5,500 3,500 4, Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen arvo, milj. 1,874 2,298 3,300 3,500 2,300 Porovahinkojen arvo, milj. 2,102 3,000 3,200 2,000 Muiden vahinkojen arvo, milj. 0,196 0,300 0,300 0,300 Estämistoimet, milj. 0, Porotaloudessa pyritään porolaidunten kestävän käytön mukaan mitoitettuun kannattavaan porotalouteen Poronomistajien määrä, henkilöä Poronlihan tuotannon määrä, milj. kg 2,86 2,83 2,65 2,7 2,7 Teurastulot, milj. 11,28 12,55 12, Vuotuinen eloporomäärä, kpl Eloporotuen alaisia poroja, kpl Tukikelpoisia ruokakuntia, kpl

8 8 Vesitalous Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. 17. Vesistöjen hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja hyvä riskien hallinta myös poikkeuksellisissa vesitilanteissa. a) Vesistösäännöstelyjä kehitetään tulvariskien hallinnan parantamiseksi ja vesien käytölle sekä vesiympäristölle aiheutuvien haittojen vähennetään. b) Tehostetaan tulvariskien hallinnan suunnittelua ja tulvakartoitusta. 18. Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. a) Tuetaan maaseudun talouden saattamista vesijohto- ja viemäriverkostojen piiriin. b) Edistetään toimenpiteitä vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen parantamiseksi. 19. Tavoitteena on myös vaikuttaa yhdyskuntapoliittisiin ratkaisuihin, jotta ne olisivat tulvariskien hallinnan ja vesihuollon välttämättömyyspalvelujen saatavuuden kannalta kestäviä. a) Vaikutetaan maankäytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen tavoitteena varmistaa rakentamisen sijoittuminen turvallisiin paikkoihin. b) Vaikutetaan vesihuollon rakennekehitykseen vesihuoltolaitoskentän kokoamiseksi suurempiin yksiköihin.

9 9 Tunnusluvut / vesitalous Tavoite Vesistöjen hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja hyvä riskien hallinta myös poikkeuksellisissa vesitilanteissa. - Toteutetaan valuma-alueilla ja vesistöissä vesivarojen käytettävyyttä ja tilaa parantavia hankkeita. Vesistöjen käyttökelpoisuus paranee. (Suomen ympäristökeskuksen 3-5 vuoden välein laatima vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus) - Tuettujen peruskuivatuksen ympäristötoimenpiteiden määrä Toteutetaan tulvasuojeluhankkeita ja laaditaan tulvakarttoja; laadittujen tulvakarttojen määrä Vesihuollon edistämisessä parannetaan alueellista yhteistyötä, erityistilanteisiin varautumista sekä maaseudun vesihuoltoa - Ylikunnallisiin hankkeisiin osallistuneiden kuntien määrä Vesihuoltolaitokset, joiden erityistilanteisiin varautumista kuvaava varmuusluokitus nousee Taloudet, joille on maaseudulla aikaansaatu vesihuolto Vaikutetaan yhteiskuntapoliittisiin ratkaisuihin, jotta ne olisivat tulvariskien hallinnan ja vesihuollon välttämättömyyspalvelujen saatavuuden kannalta kestäviä. - Tulvavahinkojen uhka rakennetuilla alueilla pienenee; annettujen suositusten alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi määrä Vesihuoltolaitoskentän organisatoriset rakenteet vastaavat taloudellisen kannattavuuden, osaamisen sekä verkostojen ikääntymisen ja laajentamisen haasteisiin. Vesihuoltolaitosten määrä kääntyy laskuun TTS-kaudella Metsätalous 20. Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea. a) Tuetaan hakkuukertymän nostamista kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle (tavoite 64 milj. m³). 21. Metsien puuntuotannollinen tila on hyvä. a) Kiinnitetään erityistä huomiota metsänuudistamisen laatuun ja sen seurantaan varmistamalla, että taimikoita perustetaan ja niitä hoidetaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Tavoitteena on, että hyvin perustettujen taimikoiden osuus on 85 % kaikista perustetuista taimikoista. b) Nuoren metsän hoidon määrä ha. c) Kunnostusojitusten tavoite ha.

10 Metsien monimuotoisuus säilyy. a) Huolehditaan siitä, että metsälain, luonnonsuojelulain ja metsäsertifioinnin mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilyvät hakkuissa ennallaan tai lähes ennallaan (tavoite yli 95 % arvokkaista elinympäristöistä). 23. Metsätalouden kannattavuus paranee. a) Kiinnitetään huomiota metsätalouden kannattavuuteen niin, että yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen nettotulos säilyy korkealla tasolla (130 euroa/hehtaari). Tunnusluvut / metsätalous toteutuma toteutuma toteutuma tavoite tavoite tavoite 1) 1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste Ainespuun hakkuukertymän nostaminen hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 2) 56,0 53,5 51,7 59, ) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, % Nuoren metsän hoidon määrä, ha/v 3) Kunnostusojitusten määrä, ha/v ) Metsien monimuotoisuus Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen ennallaan tai lähes ennallaan, % yli 95 4) Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden nettotuloksen paraneminen, euroa/ha (vuoden 2007 tammielokuun hintatasossa) 105,2 97,6 88, ) Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitteet (luonnos ). 2) Ainespuun hakkuukertymä sisältää teollisuuskäytön mitat täyttävän runkopuun, ts. tukki- ja kuitupuun. 3) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 24. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. a) Kirjaamisasioiden käsittely siirretään Maanmittauslaitoksen tehtäväksi vuonna Kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) kirjaamisosa uudistetaan ja sähköisen kiinteistönvaihdannan tietojärjestelmä kehitetään.

11 Kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta). a) Yhteisen maasto-, tulva- ja luonnonvarakartoitusta tukeva laserkeilausohjelma toteutetaan. 26. Paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun. Tunnusluvut / kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Tavoite / 2011 Maastotietokannan ajantasaisuusindeksi (%) Hakukerrat tietovarantoihin, kasvu edell. v:sta (%) 2, TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN TAVOITTEET VUONNA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan painottaen valtioneuvoston määräämiä aihepiirejä, sektoritutkimuksen vaikuttavuutta lisätään tiivistämällä yhteistyötä neuvontaorganisaatioiden kanssa. a) Käynnistetään poikkisektoraalisia tutkimusohjelmia ja kehitetään yhteistyötä eri ministeriöiden kanssa. b) Neuvonnan yhteistyön tiivistämisestä laaditaan suunnitelma, jota ryhdytään toteuttamaan vuonna Varaudutaan maataloustukien julkituloon valmistelemalla taustatietoa, yhteenvetoja ja esittelymateriaalia tukien merkityksestä ja vaikutuksista. a) Valmistellaan taustatietoa, yhteenvetoja ja esittelymateriaalia tukien merkityksestä ja vaikutuksista. 29. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista. Tuottavuusohjelmien sisältöä ja toimenpiteitä tarkistetaan tarvittaessa. a) Tuottavuusohjelmien sisältöä ja toimenpiteitä tarkistetaan tarvittaessa.

12