Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma vuosille 2015-2017"

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma vuosille Kaupunginhallitus, , 390 Kaupunginvaltuusto,

2 Sisällysluettelo Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Sivu KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 ARVOT... 4 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle... 7 Kaupungin kehitysnäkymiä TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE Kansantalous Kuntien talousnäkymät vuonna Kauhajoen kaupungin toiminnalliset muutokset talousarviossa ja -suunnittelukaudella TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma (ulkoinen) RAHOITUSOSA Talousarviolainojen lyhennykset / talousarviolainojen ottaminen Rahoituslaskelma TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Talouden tasapainottamisohjelma Toimenpideohjelma ja talouden tasapainotus OMISTAJAPOLITIIKKA Konserniyhteisöjen ohjaus KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA INVESTOINTIOHJELMA INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT MAA- ja VESIALUEET RAKENNUSHANKKEET LLKY:n KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO OSAKEPÄÄOMA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE Täydentäviä tietoja KONSERNIYHTEISÖT... 91

3 Taloussuunnitelma KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Julkisen sektorin talous, erityisesti kuntatalous, heikkenee lähivuosina selvästi. Kunnat joutuvat korottamaan kuntaveroja ja samanaikaisesti heikentämään palvelujen laatua. Talouden tasapainottaminen alkaa kuulua lähes jokaisen kunnan toimiin, kunnan koosta riippumatta. Kuntia patistetaan myös liitoksiin ja muuhun yhteistyöhön Verotus Lähes joka toinen kunta Suomessa, yhteensä 156 kuntaa, nostaa tuloveroprosenttiaan vuodelle Tämän lisäksi monessa kunnassa korotetaan samanaikaisesti myös kiinteistöveroprosentteja. Yhteensä 108 kunnassa tuloveroprosentti on ensi vuonna vähintään 21 prosenttia. Maakunnista toiseksi korkein keskimääräinen tuloveroprosentti, 21 prosenttia, on Etelä- Pohjanmaalla. Kauhajoella olemme yhden prosenttiyksikön maakunnan keskiarvon yläpuolella. Tasapainottaminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2013 kaupungin talouden tasapainottamiseksi palvelurakennepaketin, jonka tavoitteena on löytää säästöjä kolmen vuoden aikana lähes neljä miljoonaa euroa. Suurin säästökohde on kaupungin henkilöstömenot, yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Verojen korottaminen on myös olennainen osa tulevaa tasapainottamista. Tasapainottamisen onnistumiselle on useita riskejä. Näitä ovat mm. verotuksen kasvun pysähtyminen työttömyyden lisääntymisen johdosta, valtionosuusjärjestelmän jatkuvat leikkaukset ja lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen yhä yltyvä kasvu. Riski on myös se, että vaikea taloudellisen tilanteen johdosta välttämättömiä korjausinvestointeja lykätään ja ylläpitorahoja vähennetään. Pidemmällä aikavälillä tämä johtaa erittäin suuriin kustannuksiin. Tasapainottamista olennaisesti helpottaa henkilöstövaltaisella kuntasektorilla saavutettu maltillinen palkkaratkaisu, jonka keskimääräinen kustannusvaikutus kunta-alalla on keskimäärin 0,8 prosenttia. Valtionosuudet Hallitusohjelman (2011) ja kehysriihien (2012 ja 2013) vaikutus kuntien valtionosuuteen on merkittävä. Valtionosuusleikkaukset vuosina ja kiinteistöveron poisto tasausjärjestelmästä vähentävät Kauhajoella tuloja asukasta kohden yhteensä 255 euroa. Eli tämän johdosta meillä kunnallisveron korotuspaine on 2,1 prosenttiyksikköä. Valtionosuusjärjestelmään ollaan tekemässä kokonaisuudistusta, mutta sen kunnittaiset vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Organisaatiot ja uudistukset Julkinen sektori, niin valtio kuin kunnatkin, on jatkuvan muutoksen kourissa ja tälle kehitykselle ei ole näköpiirissä loppua. Lokakuussa annoimme lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon väliraportista ja alkuvuodesta tulee lausuntopyyntö em. loppuraportista. Maakuntaliiton johdolla valmistellaan omaa mallia Etelä-Pohjanmaalle. Valmistelutyössä liiton ja sairaanhoitopiirin lisäksi ovat maakunnan kaikki kunnat. Työ tehdään THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) ohjauksessa. Tavoitteena on maakunnallinen, mahdollisesti kuntayhtymäpohjainen, sotepiiri. Marraskuussa valtuusto antoi ilmoituksen, minkä kuntien tai kunnan kanssa aiomme tehdä kuntarakennelain vaatiman yhdistymisselvityksen. Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän kuntien valtuustojen lausunnot olivat hyvin kirjavat. Selvitysaikataulu ratkeaa sote-ratkaisun myötä. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

4 Taloussuunnitelma KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO PERUSTEHTÄVÄ Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, tehdä työtä, yrittää ja harrastaa VISIO 2020 Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani. VISION TÄSMENNYS Kaupunki yhdessä siihen liittyneiden kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen yhteisön, joka hyödyntää verkostoituneita ja kehittyviä tuotanto- ja palvelumuotoja. Asiantuntijayhteisö muodostaa toimintaympäristön, jossa toiminnot järjestetään hyvinvointia edistävästi, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Kauhajoki tunnetaan laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja opetuksesta sekä monipuolisista kulttuuri-, liikunta- ja muista vapaa-ajan palveluista. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, uusiutuvien energia-alojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. Arvojen tarkoitukset: ARVOT avoimuus asiakaslähtöisyys, turvallisuus, kestävä kehitys, yhdessä menestyminen, taloudellinen innovatiivisuus Asiakaslähtöisyys

5 Taloussuunnitelma Mitä se tarkoittaa? Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan kehitykseen myönteisesti vaikuttavina toimijoina ja palvelujen käyttäjinä. Kaupunkiorganisaation eri toimialat toimivat yhteistyössä varmistaen laadukkaat palvelut kuntalaisille. Mitä se meiltä edellyttää? Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Otamme asiakaspalautteen huomioon palveluja kehittäessämme. Turvallisuus Mitä se tarkoittaa? Kaupunki yhteisönä tarjoaa kaikille turvallisen ympäristön ja puitteet kasvaa, kehittyä ja toimia. Toimialoilla on käytössä ajantasaiset turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat. Mitä se meiltä edellyttää? Otamme kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä huomioon turvallisuusnäkökohdat. Ennakoimme mahdolliset vaaratekijät. Toteutamme suunnitelmat ja seuraamme aktiivisesti turvallisuuden ja terveyden kehittymistä. Kestävä kehitys Mitä se tarkoittaa? Meille on tärkeää, että yhdyskuntarakenne rakentuu tasapainoiseksi ja toiminnallisesti taloudelliseksi. Toimintamahdollisuudet ja elinolosuhteet turvataan tuleville sukupolville. Mitä se meiltä edellyttää? Päätöksenteossa ja toiminnassa huomioimme terveyden edistämisen ja ilmastonmuutoksen hidastamisen, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristön ja luonnonvarojen vaalimisen. Edesautamme elinkeinoelämän perinteisten ja uusia innovaatioita hyödyntävien toi-

6 Taloussuunnitelma mialojen kehittymistä. Yhdessä menestyminen Mitä se tarkoittaa? Yhdessä menestyminen tarkoittaa, että tarvitsemme toisiamme saavuttaaksemme tavoitteemme. Meille on tärkeää, että toimimme yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi kukin omalla toimialallaan, kaupungin organisaatioissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa. Mitä se meiltä edellyttää? Teemme kiinteää yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Taloudellinen innovatiivisuus Mitä se tarkoittaa? Taloudellinen innovatiivisuus tarkoittaa erityisesti ennakkoluulotonta uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen järjestämisessä ja palvelurakenteissa. Mitä se meiltä edellyttää? Taloudellinen innovatiivisuus edellyttää tulevaisuuden realistista hahmottamista ja siitä johdettuja toimenpiteitä, jotka parantavat tehokkuutta, lisäävät tuottavuutta ja mahdollistavat palveluiden säilymisen kuntien keskiarvoa alhaisemmin kustannuksin. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen

7 Taloussuunnitelma Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino Strategian toteutuminen -> Kehittämis- ja rakenneohjelmien täytäntöönpano Laadukkaat ja tehokkaat palvelut ja tarkoituksenmukainen palvelurakenne kaikilla toimialoilla -> Optimaalinen palvelurakenne toteutuu kaikissa toiminnoissa ja palvelumuodoissa; perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, vapaa-aika- ja tukipalveluissa Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous -> Toiminta ja talous sopeutuvat taloudelliseen asemaan Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen yhteisvastuullisesti Palvelut tuotetaan maan keskiarvoa tehokkaammin Strategisesti järkevät investoinnit 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> Kauhajoen kehittäminen alueellisena kaupan-, teollisuuden, koulutuksen ja hallinnon keskuksena Toisen asteen ammatillisen koulutuksen -> Kestävä maankäytön suunnittelu ja aktiivinen maapolitiikka Hallinnolliset palvelut säilyvät säilyttäminen Suupohjan alueella Kauhajoen hyvä julkisuuskuva ja näkyvyys -> Viestinnän ja markkinoinnin toimintamuotojen tehostaminen ja konkretisointi Keskusta-alueen kehittäminen ja viihtyisä kaupunkiympäristö 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus Seudullisten yhteisöjen strateginen johtaminen -> Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin Suupohjan koulutuskuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin

8 Taloussuunnitelma Suoran kuntalaisdemokratian toteutuminen Hallinnon yksinkertaistaminen Perussopimusten tarkastelu Konserniyhtiöiden strateginen johtaminen -> Liike-, ym. kiinteistöjen hallinnoinnin uudelleen järjestäminen Konserniohjeistuksen päivittäminen 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointiohjelma on osa kuntasuunnittelun ja talousarvion seurantaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoiminnoilla saavutetaan myönteisiä vaikutuksia Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen -> Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma valmistellaan eri hallinnonalojen ja sidosryhmien yhteistyönä Hyvinvointikertomus valtuustokausittain ja vaikuttavuuden seuranta vuosittain -> Palvelurakenteet tukevat syrjäytymisen ehkäisemistä ja terveyserojen kaventamista 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Hallinnollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti vahva Kauhajoen kaupunki Ennakkoluuloton yhteistyö yli kunta- ja maakuntarajojen -> Valmistautuminen Kauhajoen seudun kuntarakenteiden uudistuksiin vapaaehtoiselta pohjalta Kauhajoen seudun kuntaliitosjärjestelyt toimeen valtuustokauden aikana -> Uusien yhteyksien avaaminen Yhteistoiminta-alueiden laajentaminen

9 Taloussuunnitelma Strategiset painopisteet vuodelle Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino - Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla - Taloudellisen selviytymisen mahdollistavien rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen - Päivähoidon rakenneohjelman kolmannen vaiheen loppuun saattaminen - Alakoulujen uudistetun palveluverkon toimeenpano - Kiinteistöohjelman täytäntöönpano - Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen - Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus - Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton valmistelu - Kestävä maankäytön suunnittelu potentiaalisten alueiden kaavoitus ja maanhankintatoimet - Ydinkeskusta-alueen maankäytön ja asumisvaihtoehtojen kehittäminen - Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen - Viestintä- ja markkinointisuunnitelman toteuttaminen ja arkiviestinnän lisääminen 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus - kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen - LLKY:n palvelurakenneselvityksen ja tarvittavien toimenpiteiden jatkaminen 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - Kaikkien hallintokuntien sitoutuminen valtuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin - Hyvinvoinnin edistämisen näkyväksi tekeminen - Vuosittainen hyvinvointikertomuksen laatiminen - Osallistuminen hyvinvoinnin suunnitteluun maakunnallisesti 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen - Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnollinen yhdistäminen - Valmistautuminen kuntarakennemuutoksiin

10 Taloussuunnitelma Kaupungin kehitysnäkymiä Elinkeinopolitiikka Maailman laajuinen talouskriisi vaikuttaa oleellisesti edelleen myös Kauhajoen yritystoimintaan ja työllisyyteen. Laskukausi heijastuu voimakkaasti erityisesti vientikaupasta riippuvaisilla toimialoilla, joissa Kauhajoellakin on runsaasti työpaikkoja. Vaikka työllisyys on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla, koetaan tulevaisuudesta yleistä epävarmuutta. Kauhajoen kaupungin elinkeinojen kehityspalveluja tuottaa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Kuntayhtymän painopistealueeksi vuodelle 2014 on valittu panostus yrityspalveluihin. Keskeisiä toimenpiteitä yrityspalveluissa ovat perinteisen yritysneuvonnan lisäksi mm. omistajanvaihdosten tukeminen, asiantuntijapalveluiden välittäminen yrityksille ja uuden EUrahoituskauden yritystukiasioista tiedottaminen. Suupohjan seutukunnalle on laadittu myös uusien yritysten sijoittumisen palvelupaketti Polku perille, Mallin pilotointi ja kehittäminen jatkuu myös koko ensi vuoden ajan. SEK on vahvasti mukana mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, TEM:n käynnistämissä seutukaupunkipiloteissa, jotka tähtäävät pienten seutujen yhteistyön ja kilpailukyvyn kehittämiseen. SEK vetää yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -seutukaupunkipilottia. Pilotin tavoitteena on edistää uusiutuvan energian ratkaisuja, kuituverkkojen hyödyntämistä sekä nk. resurssiviisautta. Suupohjan alueella on vahvuuksia, joita tulee hyödyntää. Eräitä näistä ovat Suupohjan valokuituverkon mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä uusiutuvien energiaratkaisujen kehittäminen. Vuoden 2014 loppuun ulottuvan Engage -hankkeen tavoitteena on ehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja edesauttaa nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista haja-asutusalueille Euroopassa, auttaa harvaan asuttuja seutuja ymmärtämään verkon tärkeys ja toimimaan sen mukaisesti. Vaikuttaa alueelliseen lainsäädäntöön siten, että ne tukevat ym. asioiden kehitystä Leader -toimintaryhmänä toimii Isojoen, Kurikan, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin alueella Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Yhdistys on valmistautunut ehdotuksessaan vuosien ohjelmakaudella toteuttamaan 11,5 milj. euron hankeohjelman, josta kuntien rahoitusosuus on 20 %. Kauhajoen kaupungin arvioiduksi rahoitusosuudeksi muodostuu (37,16 %) euroa. Kaupunki tukee omalla maankäyttö- ja kaavoitustoimillaan yritysten sijoittumista Kauhajoelle. Väestönkehitys Kauhajoen väestömäärä väheni vuoden 2012 aikana 25 henkilöllä ja oli vuoden 2012 lopussa Vuoden 2013 aikana, mennessä väkiluku oli vähentynyt 73 hengellä. Arvion mukaan vuoden 2013 syntyvyys tullee olemaan alhaisin sitten vuoden Syntyvyys on ollut oleellisesti korkeammalla tasolla vuodesta 2008 alkaen mutta nyt radikaalisti alentunut. Työttömyys Kauhajoella työttömyys on hieman vähentynyt vuoden 2012 lopun tilanteesta (11,5 %) syyskuuhun 2013, jolloin työttömyys -% oli 10,1 %:a. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin 651 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien (yli 1 v) määrä laski vuoden 2010 alusta vuoden 2012 alkuun saakka, mutta määrä on siitä lähtien ollut nouseva ja saavuttanut jo vuoden 2010 alun tason. Alhaisimmillaan pitkäaikaistyöttömyys oli vuoden 2012 alkupuoliskolla. Työllisyyden arvioidaan pysyttelevän nykytasolla vuoden 2014 aikana, Maailman ja Euroopan

11 Taloussuunnitelma talouskriisi pitkittää talouden alavirettä, mutta Kauhajoella ei ole tiedossa oleellisia muutoksia työllisyystilanteeseen. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE 2014 Kansantalous Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton Kuntataloustiedotteessa 3/2013 todetaan, että maan hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä ns. Rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Siinä kunnille on varattu keskeinen rooli. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Esitykset on tarkoitus koota marraskuun loppuun mennessä. Kuntaliiton Kuntataloustiedotteen 3/2013 mukaan kuntatalous kiristyy entisestään. Johdantokirjoituksessaan kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu toteaa, että peruspalvelubudjetin yhteydessä laaditun painelaskelman mukaan vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksen näkymä on ollut n milj. euroa negatiivinen. Peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymästä vuodelle 2014 on 1,1 mrd euroa negatiivinen. Tähän tulokseen tulevat vielä vaikuttamaan mm. maltillinen palkkaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset. Kuntien talousnäkymät vuonna 2014 Kuntatalous vuonna 2014 Tiedotteessa todetaan edelleen, että samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Muun muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi ensi vuonna. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä kiristää kuntataloutta arvion mukaan 150 milj.. Kuntien tulee omin toimenpitein saada aikaiseksi miljardin euron tasapainotus vuoteen 2017 mennessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. kuntien päätäntävallassa olevien verojen korotukset ja toiminnan kehittäminen, kuten ICT-ratkaisut. Verojen siis ennakoidaan nousevan samalla kun erilaisin säästö ja muiden, mm. investointien ajoitustoimin tämä miljardi kootaan. Mitä ilmeisimmin valtaosa tästä kohdistuu veronkorotuksiin. Säästötoimenpiteet kohdistuvat pääosin henkilöstömenoihin. Ne ovat toistaiseksi vielä varsin maltillisia, mutta taantuman jatkuessa erilaisia henkilöstöpoliittisiin toimenpiteisiin joudutaan yhä useammassa kunnassa luvun alun lamassa kunnissa tehtiin runsaasti paikallisia sopimuksia, työmarkkinajärjestöillä oli yhteinen selviytymiskampanja. Nyt tällaista yhteishenkeä ei ainakaan toistaiseksi näytä löytyvän. Näiden toimien lisäksi kuntien oletetaan kehittävän pidemmällä aikavälillä tuottavuuttaan ½- prosenttiyksikköä vuodessa ja ajan mittaan tämä pienentäisi kestävyysvajetta noin kaksi miljardia euroa.

12 Taloussuunnitelma Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna mutta vuodesta 2014 tulee todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi, todetaan taloustiedotteessa. Kauhajoen kaupungin toiminnalliset muutokset talousarviossa ja - suunnittelukaudella Koska kaupungin taseeseen on syntynyt useana vuonna kattamatonta alijäämää, on taloussuunnitelmakausi laadittava ylijäämäiseksi. Koska taloussuunnitelmakauden aikana ei ole saatu taseen alijäämää poistumaan, on laadittu toimenpideohjelma, jona aikana alijäämä katetaan. Kauhajoen kaupungin talouden tervehdyttämistä varten laadittiin ensimmäisen kerran palvelurakenneselvitys 2012, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi , 74. Palvelurakenneselvityksen tavoitteena oli saada aikaan talousohjelma, jolla kaupungin taseessa oleva alijäämä saadaan katetuksi suunnitelmakauden loppuun mennessä. Hyväksytty rakenneohjelma ei kuitenkaan yksinään riittänyt täyttämään kuntalain edellyttämää tasapainovaatimusta. Vuoden 2012 tilinpäätöksestä laaditussa tilintarkastuskertomuksessa ja arviointikertomuksessa todettiin, että kaupungilla ei ole olemassa luotettavaa tasapainottamisohjelmaa, jolla saavutettaisiin kuntalain edellyttämä talouden tasapaino. Tästä johtuen kaupunginhallitus nimesi ( 248) ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli jatkaa palvelurakenneselvitystä ja etsiä keinoja kuntalain vaatiman talouden tasapainon löytämiseksi. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa ja ohjausryhmätyön aikana pidettiin kaksi valtuustoseminaaria. Aikaansaatu palvelurakennepaketti on kolmiosainen: se sisältää toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, henkilöstöosan sekä rahoitusosan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tasapainottamisohjelman esitetyn raportin mukaisena lukuun ottamatta veroprosentin korotusta. Tuloveroprosentin korotus toteutui 0,5 % yksikköä pienempänä, kuin mitä ohjausryhmän esitys oli. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu kaupunginvaltuustossa hyväksytyn palvelurakennepaketin pohjalta. Talousarvio on laadittu siten, että palvelujen ja toimintojen osalta on pohdittu pääosin ei-lakisääteisten tehtävien järjestämistä ja toimintojen sekä palveluiden taloudellista tuottamistapaa. Palvelujen ja toimintojen säästötavoite on koko kaupungin osalta euroa kolmelle vuodelle. Henkilöstön osalta talousarvio on laadittu, siten että tulevat eläköitymiset voidaan ottaa vastaan mahdollisimman täysipainoisesti. Tämän lisäksi on pohdittu muita keinoja henkilöstökulujen pysyvään alentamiseen. Henkilöstösäästötavoite on euroa kolmelle vuodelle. Talousarvion rahoitusosa ottaa kantaa lakisääteisten palveluiden rahoittamiseen (verorahoitus), maksuihin ja taksoihin sekä investointien rahoittamiseen. Verorahoituksesta päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Verorahoituslisäys 2014 on euroa. Investointien rahoitus päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Maksuilla ja taksoilla tavoitellaan euron tulon lisäystä kolmen vuoden aikana. Omaisuuden myyntituottoja ei ole kirjattu talousarvioon niiden epävarmuuden johdosta (kirjanpitolain edellyttämä varovaisuuden periaate). Talousarvioehdotus perustuu 1,0 %:n palkkavaraukseen, johon sisältyvät mahdolliset sopimuskorotukset sekä kokemuslisien vaikutus. Kaupunginhallituksen vastuualueella euromääräisesti isoimpia toiminnallisia muutoksia talousarviovuonna ja suunnittelukaudella ovat mm. Elintarvikelaboratorion toiminnan järjestäminen, ympäristötuen uudelleen määrittely sekä kuntamarkkinointiyksikön toiminnan vakiinnuttaminen.

13 Taloussuunnitelma Elintarvikelaboratorion toimintojen siirtoa liikkeen luovutus-periaatteella SeiLab Oy:lle tullaan esittämään valtuuston käsittelyyn joulukuussa Laboratorion osuutta selostetaan tarkemmin kaupunginhallituksen päävastuualueen kohdalla. Ohjausryhmän palvelurakennepaketti sisältää muutoksia ympäristötukeen, jonka osalta neuvottelut on aloitettu jo Kuntamarkkinointiyksikköön on keskitetty kaupungin markkinointi, viestintä, matkailu ja tapahtumat. Yksikön sisällä valmistellaan mm. Sanssinkartanon ja Hämes Havusen vuokraamista tuottavasti ulkopuoliselle toimijalle. Yhteistoimintalautakunnan tehtävänä on toimia Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin tilaajalautakuntana sosiaali- ja terveyspalvelujen, ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun sekä eläinlääkäripalvelujen hankkimiseksi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä. Hallinnollisesti yhteistoimintalautakunta muodostaa kaupungin organisaatiossa oman osastonsa. Lautakunnan tarvitsemia toimistopalveluja antaa hallintoosaston henkilöstö. Sivistyslautakunnan tärkeimpiä muutoksia talousarviossa ovat mm. opetustoimen palvelurakennemuutoksen viimeisen vaiheen loppuun saattaminen aika on tarkoitus saattaa päätökseen kouluverkon muutokset. Opetuksen alueella toteutetaan lisäksi tuntikehyksen supistaminen lukuvuoden aikana. Tuntikehyksen tarkastelua jatketaan edelleen. Kauhajoki osallistuu Etelä-Pohjanmaan yhteiseen hankkeeseen, jossa opetuksen uudistus lähtee minimituntikehyksestä. Esiopetuksessa Filppulan esikoulu otetaan käyttöön suunnitelmien mukaisesti Varhaiskasvatuksen vastuualueella päivähoidon rakenneohjelma on loppusuoralla. Aroon on valmistumassa uusi päiväkoti kesällä Toimintakauden alussa, elokuussa 2014, otetaan käyttöön palvelusetelimalli, jolla pyritään lisäämään yksityisen päivähoidon käyttöä valtuuston toiveiden mukaisesti. Palvelusetelin käyttöönotto pienentää painetta kunnallisen päivähoidon järjestämiseen. Valtuuston päätöksen mukaisesti päiväkoti Pikku-Äijä ostetaan omaksi vuoden 2013 aikana. Tämä alentaa merkittävästi päivähoidon kustannuksia/lapsi. Vuoden 2014 aikana tulee harkittavaksi se, olisiko vastaava hankintamuoto soveltuvin myös Aron uudelle päiväkodille. Vapaa-aikasektorilla toiminnan muutokset koskevat talousarvio ja -suunnitelmakaudella palvelutason määrittämistä. Tarjottavien palvelujen määrä, laatu ja laajuus arvioidaan niin liikunta-, kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- kuin vapaan sivistystoimenkin alueella. Teknisen lautakunnan toiminnasta suurin osa on muiden lautakuntien tukipalvelujen tuottamista. Teknisen lautakunnan toiminnan haasteena on tuottaa mm. puhtaus-, ruoka- ja kiinteistöpalveluita taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti tilanteessa, jossa hoidettava kiinteistömassa kasvaa ja käytettävät resurssit supistuvat. Teknisen lautakunnan pohdittavaksi on annettu mm. se, missä määrin kaupunki tuottaa tukipalveluita itse ja missä määrin ostaa ulkopuolelta. Toiminnallisia haasteita tuovat myös päätökset kaavateiden ylläpidon laajuuden ja laadun laskusta, ulkoliikuntapaikkojen hoidon uudenlainen järjestäminen sekä oman rakentamisen suunnittelu. Tekninen lautakunta vastaa osaltaan kaupungin palvelutuotannon ulkopuolella olevan omaisuuden realisoinnista.

14 Taloussuunnitelma TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Sitovia erityisperusteluja käytetään erityisissä yksityiskohdissa tarkentamaan toimintaa sekä menoja ja tuloja. Talousarvion rakenne Kuntalain mukaan talousarviossa on, tuloslaskelma-, rahoitus-, käyttötalous-, investointi sekä henkilöstöosa. Talousarvion tuloslaskelma- ja rahoitusosa kuvaavat kunnan kokonaistaloutta, käyttötalous- ja investointiosalla taas ohjataan toimintaa. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Määrärahoina tai tuloarvioina tuloslaskelmaosassa esitetään mm. verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelman lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista Käyttötalousosa sisältää hallintokuntien tuloslaskelmat sekä tuloskortit toimielimittäin. Hallintokuntien suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet, niiden perustelut ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Investointiosassa esitetään investointimenot ja -tulot. Investointiosan tehtäväalueina esitetään talousarviossa maa- ja vesialueet, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, talonrakennus, julkinen käyttöomaisuus, irtain omaisuus ja liikelaitokset. Henkilöstöosassa esitetään kaupungin henkilöstön määrän kehitys, jakautuminen toimintoihin sekä eläköityminen taloussuunnittelukaudella. Talousarvion sitovuus Vuoden 2014 talousarviossa määrärahojen sitovuustasoksi valtuustoon nähden määrätään kaupunginhallituksen ja lautakunnan nettomeno (toimintakate). Talousarviossa sitovana hyväksyttyjä nettomäärärahoja ei saa ylittää. Kaupunginhallitus, lautakunnat sekä johtokunnat päättävät alaisensa avustusmäärärahan käytöstä käyttösuunnitelmiensa yhteydessä. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä.

15 Taloussuunnitelma Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Tuloslaskelma-, rahoitus- sekä investointiosan sitovat määrärahat Tuloslaskelmaosa Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja menot (ilman sisäisiä eriä) nettoarvio Muut rahoitustulot ja menot nettoarvio Rahoitusosa Antolainat nettoarvio sekä lainanotto ja lyhennykset nettoarvio Investointiosa Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueiden nettomenot. Tehtäväalueet ovat seuraavat: Kiinteä omaisuus Talonrakennus (talonrakennus on valtuustoon nähden sitova hankkeittain/netto) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Arvopaperit ja osuudet Kaupunginhallitukseen nähden sitovia ovat Kiinteistöjen ostot Irtaimen omaisuuden hankinta on sitova toimialoittain. Toimialat ovat seuraavat: Hallinto-osasto Yhteistoimintalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Muut määrärahojen käyttöä sitovat ohjeet Erityisperustelut ovat sitovia valtuustoon nähden

16 Taloussuunnitelma TULOSLASKELMAOSA Toiminta Kauhajoen kaupungin taloustilanne on ollut koko 2000 luvun ongelmallinen. Tulojen ja menojen epätasapaino on jatkunut pitkään ja kaupungin monista tasapainottamispyrkimyksistä huolimatta kaupungin taloutta ei ole saatu kasvu-uralle, vaan alijäämää on kertynyt vuosien kuluessa paljon ja kaupungin velkamäärä on koko ajan lisääntynyt. Kauhajoen kaupungin talouden tunnusluvut ovat heikot; kriisikunnan tunnusmerkistö on täyttynyt ensimmäisen kerran tilinpäätöksessä KRIISIKUNNAN TUNNUSMERKIT TP 2010 TP 2011 TP 2012 Kumulatiivinen yli/alijäämä 1000 Kumulatiivinen yli/alijäämä /as Vuosikate ilman harkinnanvaraista negatiivinen Jos vero% on > 0,5 % maan keskimääräisestä vero% 2,03 1,83 1,75 Jos taseessa on alijäämää Täyttyy jos oma lainakanta /as /lainakanta keskimäärin on > 1,5 1,53 1,74 2,03 Täyttyy jos omavaraisuusaste on < 50 % ,51 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus > 50 % ,04 Kaupungin talouden tasapainottamista hankaloittaa ennen kaikkea valtionosuusrahoituksen leikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousu. Toimenpideohjelma on laadittu siten, että lakisääteisten palveluiden (mm. lasten päivähoito, opetus, sosiaali- ja terveyspalvelut) kustannusnousu kompensoidaan verotulo- ja valtionosuusrahoituksella. Muihin kustannuspaineisiin vastataan palvelurakenneselvityksen toimenpiteillä. Investointien rahoitus pyritään järjestämään siten, että Kauhajoki ei velkaantuisi enempää. Näillä toimenpiteillä talous saadaan kuntalain edellyttämään tasapainoon 2020

17 Taloussuunnitelma Talousarvion 2014 keskeiset luvut ovat 1000 euroa TP 2012 ulkoiset+sisäiset TA muutos TA 2014 Ta13 Ta14 muutos % Toimintatuotot ,9 % Toimintakulut ,5 % Toimintakate ,8 % Verotulot ,4 % - kunnallisvero ,7 % - yhteisövero ,9 % - kiinteistövero ,4 % Valtionosuudet ,8 % Rahoitustuotot/-kulut ,4 % Vuosikate ,6 % Poistot ,7 % Yli-/alijäämä ,3 % Kertynyt alijäämä ,3 % Nettoinvestoinnit ,9 % Lainamäärä % Talousarvion laadinta perustuu alijäämän kattamisvelvoitteelle, jonka täyttämiseksi suunnittelukausi on pidennetty neljäksi vuodeksi jo vuoden 2011 talousarviota hyväksyttäessä. Toimintatuotot Kokonaisuudessaan kaupungin toimintatuotot pienenevät 0,9 %. Toimintatuottojen kehitys on arvioitu varovaisuuden periaatetta noudattaen. Suuren osan toimintatuotoista muodostavat Liikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien maksuosuudet, jotka ohjataan yhteistoimintalautakunnan kautta Llky:lle talousarviossa ei ole esitetty erikseen tulona omaisuuden realisoinnista mahdollisesti saatavia tuloja. Toimintakulut Talousarvion toimintakulut sisältävät kaupungin kaikkien omien kulujen lisäksi myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, (LLKY), osalta kaikkien osakaskuntien perusturvan kulut. LLKY:n palvelujen ostot erikoissairaanhoitoa myöten tapahtuvat Kauhajoen yhteistoimintalautakunnan kautta. Toimintakulut ovat 128,5 miljoonaa euroa jossa laskua tämän vuoden talousarvioon (sisältää muutosbudjetin) on 1,5 %. Talousarvio on haasteellinen ja on selvää, että toimintavuoden 2014 aikana joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota palvelurakenneselvityksen toimenpiteiden toteutumiseen. Talousarvion toimintakate laskee 1,8 %. Toimintakatteen lasku saadaan aikaan sisällyttämällä palvelurakenneselvityksen toimenpiteet talousarvioon. Kaupungin oman toiminnan menoja hillitään opetustoimen ja päivähoidon palveluverkkoratkaisun ja muiden rakenteellisten muutosten avulla. Samalla tehdään toimenpiteitä toiminnallisten kulujen alentamiseksi kaikilla sektoreilla.

18 Taloussuunnitelma Verotulot Kunnallisvero Kauhajoen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan veroprosenteista talousarviovuodelle Kunnallisveroprosentti on 22,00 %. Kunnallisverotuloa arvioidaan kertyvän yhteensä 38,26 miljoonaa euroa jolloin kasvu olisi 4,7 %. Talouden tasapainottamisen edellytys on, että suunnittelukauden ja toimenpideohjelman aikana verotulokertymä selvästi kasvaa. Tasapainotusohjelmaan on laskettu 0,50 % -yksikön kunnallisveron korotus vuodelle 2015, 2016 ja Yhteisövero Verotulojen ennustetaan pysyvän yhteisöverojen osalta lähes entisellään. Yhteisöveron tuotoksi vuodelle 2014 on arvioitu 3,1 miljoonaa euroa, jossa on hienoista laskua vuodesta Kiinteistöverot Kiinteistöveroja on korotettu vuodelle 2014; yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % (entinen), vakituinen asuinrakennus 0,65 % (+0.10), muu asuinrakennus 1,20 % (+0,10), voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti on 2,10 % (+0,7), yleishyödyllisen yhteisön vero 0,00 % ja rakentamaton tontti 3,0 %. Kiinteistöveron kasvuksi arvioidaan 23,4 % ja verotuloa kertyvän 3,4 miljoonaa euroa. Valtiolle maksettavien verotuskustannusten ennakkotieto vuodelle 2014 on Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Kauhajoella valtionosuutta ennustetaan kertyvän yhteensä 35,44 miljoonaa euroa. Tasapainotusohjelmassa valtionosuuskasvuksi on arvioitu vuosittain kaksi prosenttia. Valtionosuusleikkaukset leikkaavat valtionosuutta Kauhajoen osalta 2014 noin kolme miljoonaa euroa. Kasvu valtionosuuksissa johtuu valtionosuuslaskennan pohjana olevien laskennallisten kustannusten noususta. Valtionosuuksien kasvu ei riitä kattamaan kunnan lakisääteisten velvoitteiden kustannusten kasvua. Kauhajoelle tulevat valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen perusteella ja niitä on tarkistettu mm. päivitetyillä väestö- ja oppilastiedoilla. Talousarvion varauksessa on huomioitu mahdollinen oppilasmäärien alentumisesta johtuva palautus. Rahoitustuotot ja kulut Korkomenot ja muut rahoituskulut kasvavat lainamäärän lisääntymisestä johtuen. Korkotulot sisältävät antolainoista ja talletusvaroista saatavat korkotulot. Pääosan rahoitustuotoista muodostavat Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osingot. Vuosikate Vuosikate on talousarviovuonna 3,71 miljoonaa euroa. Vuosikate on 91,0 % poistoista.

19 Taloussuunnitelma Poistot Tuloslaskelmassa poistojen määrä on laskettu uudistuneiden poisto-ohjeiden mukaisesti. Talousarvion poistot ovat 4,11 miljoonaa euroa. Tulos Kaupungin tulos muodostuu poistojen jälkeen 0,41 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Suunnittelukaudella tärkein tehtävä on toteuttaa palvelurakenneuudistus, joka mahdollistaa talouden tasapainon saavuttamisen. Investoinnit Investointiohjelman loppusumma on talousarviovuonna 4,93 miljoonaa euroa. Investointeja voidaan rahoittaa omaisuuden myynnillä. Pääpaino investoinneissa on päiväkodin rakentamisessa ja terveyskeskuksen peruskorjauksessa. Kaupunki osallistuu Ely-keskuksen kanssa 50 %:n rahoituksella kantatie 67:n alitukseen ja kantateiden 67 ja 44 risteysjärjestelyjen rakentamiseen. Lainat Kaupungin peruspalvelujen historiallisen suuret investoinnit ja tulorahoituksen riittämättömyys ovat johtaneet siihen, että velkamäärä on kasvanut viime vuosina erittäin nopeasti. Kauhajoen velkamäärä/asukas on huomattavasti suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Kuitenkin palvelutuotannon ylläpitämiseksi, korjaamiseksi ja kehittämiseksi on investoitava vuosittain. Lainoitusta joudutaan käyttämään investointien rahoitukseen vielä useita vuosia, vaikka investointitarve vähenee suurimpien kohteiden valmistuttua. Lyhytaikaista lainaa tarvitaan pitkäaikaisen lainan lyhennysten hoitamiseen. Riittämätön toiminnan kassavirta aiheuttaa jatkuvan velkaantumisen kierteen, jota on erittäin vaikea kontrolloida riippumatta lainasalkun rakenteesta tai mahdollisista suojauksista. Suurin rahoitustarve kohdistuu suunnitelmakaudella vuodelle 2015, jolloin rahoitettavaksi ajoittuu investointiohjelma sekä kuntatodistusten jälleenrahoitus. Kaupungin rahoitustarve on voimakkaasti kytköksissä kaupungin tuottojen ja kustannusten kehitykseen. On välttämätöntä, että talouden (tulos ja toiminnan kassavirta) tasapainottamisessa onnistutaan. Velkamäärän lisääminen johtaa suoraan verorahoituksen lisäämiseen, sillä muilla rahoituskeinoilla kasvavan velkamäärän hoitaminen on mahdotonta. Kauhajoki on etsinyt aktiivisesti vaihtoehtoisia rahoituskeinoja investointien rahoittamiseen. vuoden 2014 aikana ratkaistaan mm. Aron päiväkodin ja Aron koulun rakentamisen rahoittaminen sijoitusomaisuudella. Valtuuston päätöksen mukaisesti sijoitusomaisuudella rahoitettavilla investoinneilla tulee olla käyttötalouden kustannuksia alentava vaikutus, sillä sijoitusomaisuutta realisoitaessa omaisuudesta saatavat rahoitustulot pienenevät samassa suhteessa.

20 Taloussuunnitelma KAUHAJOEN KAUPUNKI TP 2012 TA 2013 MUUTOS TPe 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut V u o s i k a t e Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset Vyörytykset T i l i k a u d e n t u l o s Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Taloussuunnitelma TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ TASEEN ALIJÄÄMÄ Asukasluku Taseen alijäämä/asukas

21 Taloussuunnitelma Tuloslaskelma (ulkoinen) KAUHAJOEN KAUPUNKI ulkoinen TP 2012 TA 2013 TAmuutos TA muutos TA 2014 Muutos TA+m TA 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,22 Maksutuotot ,80 Tuet ja avustukset ,24 Muut toimintatuotot ,07 TOIMINTATUOTOT yhteensä ,85 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,44 Palvelujen ostot ,70 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,23 Avustukset ,25 Muut toimintakulut ,08 TOIMINTAKULUT yhteensä ,45 T o i m i n t a k a t e ,79 Verotulot ,43 Valtionosuudet ,79 Rahoitustuotot ja -kulut ,36 Korkotuotot ,00 Muut rahoitustuotot ,68 Korkokulut ,36 Muut rahoituskulut ,92 V u o s i k a t e ,46 Suunnitelman mukaiset poistot ,71 Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset Vyörytykset T i l i k a u d e n t u l o s ,42 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Taseen yli-/alijäämä ,22 Valtuustoon nähden sitovat Tuloslaskelmaosan tunnusluvut Toimintatuotot %:a toimintakuluista -36,58-35,66-36,03-36,25 Vuosikate %:a poistonalaisista investoinneista -3,59-21,57 22,65 41,65 Vuosikate %:a poistoista -8,82-55,94 37,22 90,15 Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Asukasluku

22 Taloussuunnitelma RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu tuloslaskelmasta siirtyvästä vuosikatteesta, arvioiduista satunnaisista eristä, investointien valtionosuuksista, käyttöomaisuuden myyntituloista sekä antolainojen lyhennyksistä. Näillä tuloilla katetaan tulevia investointeja ja antolainojen lisäyksiä. Vuosikate ja muut rahoitustulot eivät riitä rahoitustarpeen kattamiseen, joten talousarviovuonna sekä taloussuunnittelukaudella joudutaan mm. investointien rahoitus kattamaan lainanotolla. Lainananto / antolainojen lyhennykset Toiminta-ajatus: Kaupunki voi harkinnan mukaan antaa lainaa konserniyhtiöille sekä yleishyödyllisille yhteisöille. Tavoitteet: Julkisiin palveluihin rinnastettavia palveluja tuottavien yleishyödyllisten yhteisöjen ja kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa voidaan tukea antamalla tarvittaessa lainaa. Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää em. antolainaa ja päättää sen ehdoista talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. (Hallintosääntö 5, 12 mom). Kaupunginvaltuusto voi myöntää erillisellä päätöksellä takauksia konserniyhteisöjen lainoille. Takauksen vastavakuudeksi tulee saada yhtiön kiinteään omaisuuteen kohdistuvat pantit. Talousarviolainojen lyhennykset / talousarviolainojen ottaminen Lainarahoitusta käytetään, jos hankkeiden toteuttaminen katsotaan toiminnan kannalta välttämättömäksi ja rahoitusta ei saada muutoin järjestettyä. Lainarahoituksella katetaan ensisijaisesti tuloa tuottavia investointeja. Muista hankkeista etusijalle asetetaan peruspalveluja tukevat sekä elinkeinoelämän kehittymistä ja toimintaedellytyksiä edistävät sekä kuntalaisten asumisviihtyisyyttä tukevat hankkeet. Lainat otetaan pääasiassa tarjouskilpailun kautta. Lainojen korkoriskiä pyritään minimoimaan lainasalkkua hajottamalla sekä kiinteisiin että vaihtuviin korkoihin tai sitomalla laina mahdollisesti johdannaissopimuksella. Lyhytaikaista rahoitusta käytetään tarvittaessa maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Tilapäislainaa voidaan ottaa enintään 20 milj. euron määrään saakka. Lyhytaikainen rahoitus hoidetaan ensisijaisesti kuntatodistusten kautta. Pitkäaikaista rahoitusta tarvitaan talousarviovuonna yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Talousarviolainalla rahoitetaan talousarviovuoden investointiohjelma.

23 Taloussuunnitelma Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTATP 2012 TA 2013 TA muutos TA muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät * Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vast.hyödykk.luovutustulot * Toiminnan ja investointien nettorahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0 Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset * Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutokset * Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos * Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS

24 Taloussuunnitelma TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65 :n 2 mom:n mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuuston on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). ( /353). Kirjanpidollisia tasapainottamistoimenpiteitä ovat alijäämän kattaminen edellisten tilikausien ylijäämästä, muista omista rahastoista ja peruspääomasta. Vuoden 2012 tilinpäätös oli 4,64 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2013 talousarvio laadittiin jo lähtökohtaisesti alijäämäiseksi. Alijäämäksi arvioitiin 6,46 miljoonaa euroa. Talousarvio laadittiin rehellisesti esittäen se, mikä talouden tilanne todella oli. Tiedossa oli, että 2012 hyväksytyn palvelurakenneselvityksen keinot pääsevät vaikuttamaan vasta toimintavuoden aikana ja näin ollen tulos edelleen heikkenee. Talousarviossa todettiin, että kuntalain edellyttämälle tasolle ei toimenpideohjelmakaudella päästä hyväksytyn palvelurakenneselvityksen mukaisesti talouden tasapainottamiseen piti palata toimintavuoden 2013 aikana vielä uudestaan. Näin tapahtuikin ja uusi laajennettu ohjausryhmä nimettiin Ohjausryhmä otti työssään kantaa jo vuoden 2013 talousarvioon ja toimintaan sekä kuntalain edellyttämään tasapainottamisvelvoitteeseen. Ohjausryhmän valmistelun perusteella kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2013 toimenpiteitä, joilla on tasapainottava vaikutus jo toimintavuoteen Toimenpiteiden jälkeen muutetun talousarvion mukaan tilinpäätöksestä 2013 ennakoidaan enää 0,36 miljoonaa euroa alijäämäistä. Tämä tarkoittaa sitä, että kriisikunnan tunnusluku alijäämä/asukas ei ylitä raja-arvoa 1000 euroa/asukas. Kuntalain velvoitteeseen viitaten taloussuunnitelmassa ja tasapainottamisohjelmassa olisi varauduttava alijäämän kattamiseen vuosien aikana. Alijäämää ei saada poistetuksi taseesta talousarvion ja taloussuunnitelmaan sisältyvällä tasapainottamisohjelmalla vuoden 2017 loppuun mennessä. Suunnittelukausi on kuitenkin ylijäämäinen. Tämän vuoksi ohjausryhmä on esittänyt kaupunginvaltuustolle osana palvelurakenneselvitystä, että se määrittäisi alijäämän kattamiskauden 2020 asti. Kauhajoen kaupungin talous saadaan tasapainoon taloussuunnittelukaudella 2017 mennessä ja kertyneet alijäämät saadaan katettua vuoteen 2020 mennessä. Talouden tasapainottaminen toteutetaan ensisijaisesti toiminnallisten kustannusten alentamisella ja tulokertymän lisäyksillä. Investoinneista toteutetaan vain kiireellisimmät, jotka ovat toiminnallisesti välttämättömiä ja taloudellisesti kannattavia. Talouden tasapainottamisohjelma Valtuusto päättää kuntalain kunnan taloutta koskevan 8 luvun 65 :n mukaan talouden tasapainottamisohjelman hyväksymisestä taloussuunnitelmakaudella tai yksilöidyn toimenpideohjelman mukaisesti valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Kuntalain mukaan Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).

25 Taloussuunnitelma Toimenpideohjelma ja talouden tasapainotus Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjausryhmän laatiman talouden tasapainotusohjellman talousarvio ja taloussuunnitelman pohjaksi Palvelurakennepaketin lähtökohtana on 2012 hyväksytty ensimmäinen palvelurakenneselvitys. Sen tavoitteena oli selvittää Kauhajoen kaupungin taloudellinen asema, tutkia palvelurakenteen muutos ja arvioida talouden kehitys lähitulevaisuudessa. Selvityksessä arvioitiin lisäksi kaupungin sopeutumiskykyä, tasapainon saavuttamisen tarvetta, suuruusluokkaa ja sitä, onko tasapaino löydettävissä nykyisessä kunnassa. Ohjausryhmä aloitti työnsä käymällä läpi aiemman selvityksen ja se päivitettiin muuttuneiden asioiden osalta. Paketista mm. poistettiin valmistelussa mahdottomiksi todetut toimenpiteet. Nyt valmistunut palvelurakennepaketti on ajoitettu edellisen tapaan kolmelle vuodelle. Ohjausryhmä seuraa säännöllisesti paketin toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta raportoiden valtuustolle. Hyväksytty paketti päätettiin liitettää harkinnanvaraisen valtionosuuden hakemuksen liitteeksi. Palvelurakennepaketti jaettiin kolmeen osaan: palvelut ja niiden tuottaminen, henkilöstö ja rahoitus. PALVELUT JA RAKENTEET Talouden tasapainotuksen lähtökohdaksi otettiin tulevina vuosina tapahtuva eläköityminen ja sen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa osittain palvelutarjonnan supistamista, palvelujen uusia järjestämistapoja sekä palvelujen laajuuteen ja laatuun puuttumista. Painopiste palvelujen supistamisessa on erityisesti ei-lakisääteisissä palveluissa. Eilakisääteisiä palveluita ovat mm. erilaiset avustukset, hankkeet, markkinointi, tapahtumat, osa vapaa-aika-, nuoriso- ja kulttuuripuolen palveluista, musiikki- ja kansalaisopisto, erilaiset tukipalvelut jne. Pääpaino asetettiin toimintojen tehostamiseen omassa toiminnassa näin kuntalaisille palvelujen heikentymisenä näkyvä vaikutus on mahdollisuuksien mukaan minimoitu. Toimintoja yhdistetään esim. tapahtumien järjestäminen ja viestintä. Toisissa palveluissa etsitään tuotettavan palvelutason minimi. Osaa kunnan ei-lakisääteisistä tehtävistä tarjotaan ulkopuolisille toimijoille hoidettavaksi. Näin palvelurakennetta saadaan taloussuunnittelukaudella pienemmäksi siten, että se voidaan hoitaa pienemmällä henkilöstömäärällä (eläköityminen). Kokonaissäästötavoite palveluiden ja toimintojen osalta on yhteensä euroa kolmen vuoden aikana. HENKILÖSTÖ Kauhajoen kaupungin henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa taloussuunnittelukaudella 54 henkilöä. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan käyttää täysimääräisesti eläköityminen hyväksi. Tämän lisäksi tulee tapauskohtaisesti tarkasteltavaksi määräaikaisten työsuhteiden määrä. Eläköitymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen hyödyntäminen on mahdollista ainoastaan sopeuttamalla palveluita. Haaste eläköitymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen hyödyntämiseen tuo se, että luonnollista poistumaa tapahtuu sellaisissa tehtävissä, joiden täyttäminen sisäisesti on erittäin haastavaa tai mahdotonta. Näin ollen palvelujen sopeuttamisen kautta saattaa tulla harkittavaksi irtisanomisia ja työtehtävien osa-aikaistamisia. Useimmilla osastoilla tulee tapahtumaan työtehtävien uudelleen järjestämistä ja onkin todennäköistä, että työtehtävät saattavat muuttua osittain tai kokonaan.

26 Taloussuunnitelma Palveluita ja toimintoja sopeuttamalla aikaansaatavat henkilöstösäästöt ovat luonteeltaan pysyviä ja niiden aikaansaamiseen tulee kaikilla hallintokunnilla pyrkiä. Pysyvien henkilöstösäästöjen lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää vapaaehtoisia säästökeinoja sekä mahdollisesti lomautuksen. Kertaluontoisten henkilöstösäästökeinojen määrä riippuu siitä, kuinka hyvin luonnollinen poistuma ja palveluiden uudelleen järjestäminen onnistuvat. Kertaluontoisia säästökeinoja henkilöstökuluissa ovat mm. lomautus, lyhytaikaisista sijaisuuksista tinkiminen jne. Yt -neuvotteluissa on neuvoteltu mm. paikallissopimuksen tekemisestä lomarahojen vaihtamiseksi osittain vapaaksi, mutta pääsopijajärjestöt eivät ole sitä hyväksyneet, joten vaihtoehto ei ole käytettävissä. Henkilöstösäästöjen kohdentuminen ja keinot selviävät, kun kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen väliset yhteistoimintamenettelylain mukaiset neuvottelut on käyty. Yhteistoimintamenettely on käynnistetty jo ensimmäisen palvelurakenneselvityksen aikana, nyt henkilöstösäästötavoite ja aikataulu täsmennetään. Henkilöstökulujen säästötavoite kolmelle vuodelle on euroa. RAHOITUS Kaupungin rahoitustarve jakautuu palvelujen rahoittamiseen, investointien rahoitukseen sekä kaupungin palvelutuotannon kannalta toissijaisen omaisuuden realisointiin. Palvelujen rahoittaminen tapahtuu verotulo- ja valtionosuusrahoituksella sekä palvelujen myynnistä saatavilla maksuilla ja taksoilla. Lakisääteisten palvelujen rahoittamisessa avainasemassa on verorahoitus. Verorahoitus päätetään kunnissa vuosittain. Verorahoitus koostuu kolmesta erästä, joista kunnan omassa päätösvallassa ovat tuloveroprosentti ja kiinteistöverot. Yhteisöveroa kunnalle kertyy pääsääntöisesti paikallisten yritysten verotettavasta tulosta, valtakunnallisen ohjauksen kautta. Suurimmat haasteet tasapainoisen talouden ylläpitämisessä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavat kustannukset, jotka johtuvat pääasiassa valtionhallinnon kunnille lisäämistä velvoitteista sekä palvelutarpeen kasvusta. Ohjausryhmä linjasi, että tähän rahoitustarpeen kasvuun on oikeudenmukaisinta vastata verorahoituksella. Verorahoituksen riittävyyttä tarkastellaan vuosittain. Kaupunginvaltuusto päätti korottaa tuloveroa 0,5 %-yksikköä vuodelle Tuloveron lisäksi tarkistettiin kiinteistöveroja. Talousarvio on laadittu näiden korotusten pohjalta. Maksujen ja taksojen tarkistuksilla kerätään euron tulon lisäystä kolmen vuoden aikana. Kauhajoen kaupunki on velkaantunut voimakkaasti suurten, palvelurakenteen kannalta olennaisten investointien myötä. Kauhajoen velkamäärä/asukas on huomattavasti suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Velkamäärän lisääminen johtaa suoraan verorahoituksen lisäämiseen, sillä muilla rahoituskeinoilla kasvavan velkamäärän hoitaminen on mahdotonta. Kauhajoki on etsinyt aktiivisesti vaihtoehtoisia rahoituskeinoja investointien rahoittamiseen. Kaupunginvaltuusto päätti, että sijoitusomaisuudella voidaan rahoittaa investointeja. Rahoitettava investointi tulee olla toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus ja sen tulee olla satsaus omiin kuntalaisiin. Sijoitusomaisuudella rahoitettavat kohteet päätetään tapauskohtaisesti talousarviokäsittelyn yhteydessä.

27 Taloussuunnitelma Sijoitusomaisuuden realisoinnin lisäksi kaupungin tulee realisoida omaisuutta, joka ei ole palvelutuotannon käytössä. Realisoitavaa omaisuutta ovat mm. leirintäalue, viemäriverkosto, kaupungin omistamat Kiinteistö Oy Kauhajoen Logistian osakkeet jne. Omaisuuden realisoinnille ei ole palvelurakenneselvityksessä laskettu arvoa kirjanpitolain edellyttämää varovaisuuden periaatetta noudattaen. Toteutuessaan myynnit helpottavat osaltaan talouden tasapainottamista.

28 Taloussuunnitelma Palvelurakennepaketti Säästötavoite / Henkilöstösäästötavoite Toimistotyön tehostaminen Avustusten karsiminen Luottamushenkilöiden talkookokoukset Ensisijainen toimielin 1 kpl/vuosi Henkilöstösäästö sisältyy tarkasteltaviin toimintoihin ja tarkentuu yt-menettelyn aikana Kuntayhtymien ja yhdistysten jäsenyydet ja maksuosuudet Kuntamarkkinointi Toimintojen uudelleen järjestäminen ja laadun/laajuuden arviointi Elintarvikelaboratorio lakisääteiselle tasolle Kouluverkkomuutoksen loppuun saattaminen Tuntikehyksen supistaminen Päivähoidon rakenneohjelman loppuunsaattaminen Pikku-Äijän hankkiminen omaksi - vuokrasäästö Aron päiväkoti omaksi Kirjastotoimen järjestely Kansalais- ja musiikkiopiston sekä kulttuuritoimen hallinnon järjestäminen Liikuntatoimen uudelleenjärjestely Nuorisotoimen järjestelyt Teknisen sektorin järjestämisvastuun tarkastelu Luottamushenkilöorganisaation, osastojen johtamisen uudelleentarkastelu Maksut ja taksat Vuokrat Käyttömaksut Lupamaksut YHTEENSÄ

29 Taloussuunnitelma Rahoitus Taloussuunnittelukauden päättyessä vuoden 2017 vuosikatteeksi muodostuu 4,15 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma, verotulo- ja valtionosuuskehitys huomioiden kaupungin taloussuunnitelma on ylijäämäinen Taseeseen kertynyt alijäämä saadaan katettua 2020 loppuun mennessä. Investoinnit Uuden koulukeskuksen rakentamisen yhteydessä on sitouduttava siihen, ettei opetus- ja kulttuuritoimen alueella ylläpidettävien toimitilojen kokonaismäärä kasva. Tämä tarkoittaa, että Sanssin koulun Tuunaisen siipi poistetaan lämpimänä tilana käytöstä ja puretaan aikanaan. Muut koulukäytöstä poistuvat rakennukset myydään. Päivähoidon rakenneuudistuksen yhteydessä tehtyjen laskelmien mukaan päivähoitopalvelut voidaan järjestää kustannustehokkaimmin lisäämällä päiväkotipaikkoja pienten yksiköiden sijaan. Perhepäivähoito ja yksityiset päivähoitopalvelut säilytetään edelleen merkittävänä osana päivähoitopalveluja. Haja-asutusalueiden päivähoitopalvelut toteutetaan pääsääntöisesti perhepäivähoitona yksittäisiä ryhmäkoteja lukuun ottamatta. Koulujen ja muiden tilojen rakentaminen ja peruskorjaus (esim. Aron koulu) on mitoitettava tulevien oppilasmäärien ja sen tarvitseman alueellisen palvelurakenteen mukaan. Tiloista, joita ei tarvita tai niiden peruskorjaaminen on toiminnallis-taloudellisesti kannattamatonta, on myytävä, vuokrattava tai tilat on purettava. Olemassa olevien tilojen monikäyttöisyyttä on edistettävä. Voimassa olevia tilojen käyttökorvauksia tarkistetaan ja ulotetaan koskemaan kaikkia kaupungin omistamia liikunta-, harrastus- ym. tiloja. Kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitelmakauden aikana. Toimitilojen rakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti yksityistä rahoitusta. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan erillisillä päätöksillä osallistua teollisuusja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella.

30 Taloussuunnitelma OMISTAJAPOLITIIKKA Omistamista on tarkasteltava tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä ja sen erilaisia organisointitapoja on arvioita kriittisesti. Mikäli omistaminen ei palvele kaupungin perustehtävän toteuttamista tai perustehtävän hoito toteutuu tehokkaammin tai tarkoituksenmukaisemmin toisella tavalla, omistuksesta tulee luopua. Lisäksi kullekin omaisuuseräryhmälle on määriteltävä taloudellisesti mitattavissa oleva tuotto- tai tulostavoite. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että erityistä harkintaa noudattaen tulevaisuudessa yksittäisiä investointeja voidaan rahoittaa realisoimalla sijoitusomaisuutta. Fortum Oyj:n osakkeiden omistus Kauhajoen kaupunki omistaa Fortum Oyj:n osakkeita yhteensä kpl. Osakkeet tuottavat rahoitustuottoina vuosittain osinkoa, joka oli vuonna ,00 osakkeelta eli euroa. Kaupungin Fortum omistuksen markkina-arvo oli vuoden 2012 lopussa noin 16,1 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto on päätöksellään antanut kaupunginhallitukselle valtuudet myydä Fortum Oyj:n osakkeita enintään kappaletta päiväkoti Pikku-Äijän ostamiseksi. Osakekauppa tulee tehdä vuoden 2013 aikana. Myytävien osakkeiden määrä riippuu myyntihetken osakekurssista. Osinkotulo 2014 pienenee vastaavasti. Talousarviossa on huomioitu pienenevä osinkotulo. Neste Oil Oyj:n omistus Kauhajoen kaupunki omistaa myös Neste Oil Oyj:n osakkeita kpl, jotka tuottivat vuonna 2012 osinkoa 0,45 osakkeelta eli euroa. Neste Oil -osakkeiden markkina-arvo oli vuoden 2012 lopussa 1,39 miljoonaa euroa. Sijoitussalkku Hajautetusti osake- ja korkorahastoihin sijoitetun rahoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2012 lopussa 3,91 miljoonaa euroa. Sijoitussalkun tuottoa ja pääomaa voidaan tulouttaa vuosittain kaupunginhallituksen päätöksellä. Irtaimen omaisuuden myynti Hallintokunnilla on oikeus irtaimen omaisuuden myyntiin hallintosäännön määräysten mukaisesti. Konserniyhteisöjen ohjaus Konserniyhteisöjen on otettava huomioon ja toteutettava kaikessa toiminnassaan kaupunginvaltuuston vahvistamat strategiset tavoitteet ja päämäärät. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien toiminnan kannattavuudesta ja tehokkuudesta huolehditaan. Samoin niiden päätöksenteossa otetaan huomioon koko konsernin etu. Omistajapolitiikalla vaikutetaan siihen, että pääomasijoituksille, maa- ja kiinteistöomaisuudelle saadaan riittävä tuotto ja että kaupungille ja kaupunkilaisille tuotetaan hyvälaatuisia ja edullisia palveluja. Kauhajoen kaupungin konserni- ja tytäryhteisöjen sekä osakkuusyhtiöiden kehitystä ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja tarvittaessa suunnataan toimintoja uudestaan.

31 Taloussuunnitelma Tavoitteet 1. Valtuusto määrittelee omistajana tuloutustavoitteet: - Kaupunki maksaa Kauhajoen vesihuolto Oy:lle, joka hoitaa myös jätevesilaitosta, kaupunginhallituksen elinkeinojen vastuualueelta laskennallista toimintatukea, jolla katetaan laitoksen erityisistä elinkeinopoliittisista tai ympäristöllisistä syistä laskennallisia kustannuksia alhaisempia palveluhintoja. Tuella katetaan myös ns. hulevesien käsittelyä ja sadevesiviemäreiden ylläpitoa. 2. Konserniyhtiöiden ja kaupungin toimintojen yhteensovittaminen - yhteisöjen ja kaupungin toiminnot tulee järjestää siten, että saavutetaan synergiaetua; mm. on toteutettava tietojärjestelmien, laitteistojen ja henkilöstön joustava yhteiskäyttö ja tarvittaessa siirtyminen organisaatiosta toiseen 3. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden ja liikelaitosten tuloksellisuus ja kannattavuus - Tytäryhtiöille ei aseteta tuloutustavoitetta toiminnan tulee olla kannattavaa 4. Toiminta-avustukset - Kauhajoen Lentokenttä Oy:n toiminta lentokentän ylläpitäjänä on päättynyt, kun lentokentän ylläpito on siirretty yksityisen toimijan vastattavaksi. Yhtiön toiminta lakkautetaan osakeyhtiölain edellyttämin toimenpitein. 5. Kaupungin omaisuuden omistajastrategian toteuttaminen - maa- ja kiinteistöomaisuuden käyttö on kaupungin strategian mukaista 6. Kuntayhtymien toiminnan ohjauksen sekä seurannan kehittäminen, erityisesti - Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä - Suupohjan koulutuskuntayhtymä - Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä - palvelujen hinnoittelun ja palvelurakenteen selvitykset ja toimeenpano 7. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n - palvelujen hinnoittelun tulee edistää tietojärjestelmien tehokasta alueellista hyödyntämistä ja seudun yhteisten tukipalvelujen tehostumista taloudellisesti ja toiminnallisesti Konserniyhteisöjen toiminnan ohjaus ja seuranta Kaupungin konserniohjauksesta ja -valvonnasta vastaa kaupunginhallitus sekä konsernijohto, johon kuuluvat viranhaltijat määritellään konserniohjeessa. Konserniyhteisöjen päätettäväksi tulevia asioita on ennen päätöksentekoa oleellisilta osin esiteltävä kaupunginhallitukselle ohjeistuksen antamista varten. Tällaisia asioita ovat konserniyhteisön oleelliset muutokset tytäryhteisön ääni- ja päätösvallassa, merkittävät muutokset tytäryhteisön liiketoiminnassa ja toimialassa sekä valmisteilla olevat merkittävät investointihankkeet. Em. asioista on annettava tietoja myös kaupungin toimintakertomuksessa siltä osin kuin ne eivät ilmene konsernitilinpäätöksestä. Konserniyhteisöjen tulee raportoida kaupunginvaltuustolle toiminnastaan kolme kertaa vuodessa. Kaupungin edustajien konserniyhteisöjen hallinnossa tulee raportoida kaupunginhallitukselle / ao. lautakunnalle vähintään kolme kertaa vuodessa.

32 Taloussuunnitelma KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus PERUSTEHTÄVÄ Kaupunginhallitus johtaa strategisesti Kauhajoen kaupungin ja konserniyhtiöiden toimintoja ja taloutta kauaskantoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvällä henkilöstö- ja aktiivisella kaupungin ja seutukunnan elinkeinopolitiikalla vahvistaen samalla seutua ja Kauhajoen asemaa sen keskuksena. Kaupunginhallituksen strategiset menestystekijät Strategiset tavoitteet Asiakas/ palvelutaso 1. Palvelutoiminnan ja päätöksenteon tehokkuus ja vaikuttavuus 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Toimenpiteet vuodelle 2014 Avainmittarit 1. Tavoitteiden saavuttaminen; Palvelurakenneselvityksen täytäntöönpano 1. Seuranta ja raportointi Rakenneuudistuksen palvelutasovaikutusten arviointi 2. Hyvä maine ja imago 3. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja vireys Toteutuminen Prosessi/ 4. Palvelujen tuottaminen ja järjestäminen optimaalisella tavalla omassa ja konserniyhteisöjen toiminnassa 5. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen 5.1 Toisen ja korkea-asteen koulutuksen säilyttäminen ja edistäminen 6. Konsernin toiminnan ohjaus ja hanketyön hallinta 7. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 8. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Toteutuminen 2. Myönteinen viestintä ja hallittu tiedottaminen 3. Liike- ja teollisuustonttien riittävä tarjonta 4. Palvelurakenteen optimointi yksikkökustannuksia alentavalla tavalla 5. Elinkeinopoliittisilla toimilla, kuten maankäyttö ja hankkeet, tuetaan työllisyyden pysyvyyttä ja kasvua 5.1 Hanketoimin esitetään Sööpärin koulutilojen ja SAIn toimintojen jatkumista ja kehittymistä 6. Ohjeistuksen mukainen edustajien ohjeistaminen 7. Sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin panostetaan ennalta ehkäisevin toimenpitein 8. Yhteistyö- ja yhdistymisneuvottelujen toteuttaminen 2. Viestintäsuunnitelman ohjeistus päivitetty 3. Maanhankinnan, kaavoituksen ja markkinoinnin toteutuminen 4. Palvelurakenneuudistuksen johdosta muuttuneet toimintatavat 5. Työttömyysaste on alle 9 %. Nuorten työttömyysaste on vuoden 2013 tasoa alhaisempi. 5.1 Sööpärin tiloihin saatu jatkotoimintaa ja SAIn opetus tukee yritystoimintaa 6. Konserniohjauksen toteutus, seuranta ja raportointi uudistettu 7. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu alentunut 8. Lain edellyttämät neuvottelut aloitettu

33 Taloussuunnitelma Henkilöstö/ johtaminen 9. Esimiesten strateginen johtamisosaaminen 10. Aktiivinen ja oppimista kannustava henkilöstöpolitiikka ja houkutteleva työyhteisö Toteutuminen Talous 11. Kaupungin toiminnallinen talous on tasapainoinen ja suunnitelmakauden lopussa taseessa ei ole alijäämää 12. Kaupungin talous toimii kestävällä tavalla siten, että verotus- ja velkaisuusaste on alle maan keskiarvon Toteutuminen 9. Esimieskoulutus strategisesta johtamisesta 10. Henkilöstöohjeistuksen päivitys 11. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen taloussuunnitelman mukaisesti 12. Välttämättömien investointien toteutus edullisimman vaihtoehdon mukaisesti. Omaisuuden realisointi kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla 9. Henkilöstökoulutusta 2 pv /hlö säästötavoitteet huomioiden 10. Työnvaativuuden arviointi järjestelmää sovelletaan käytännössä 11. Talousarviovuoden tilinpäätös on toteutunut taloussuunnitelman mukaisesti. 12. Keskeiset talouden tunnusluvut ovat parantuneet. Velkamäärän kasvu pysähtyy. TA MUUTOS TA MUUTOS TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 HALLINTO-OSASTO TP 2012 TA 2013 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 161 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e (SITOVA) Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset Vyörytykset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ

34 Taloussuunnitelma Hallinto-osasto Päävastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus Hallintopalvelut -yksikkö vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaalilautakunnan ja kaupungin johtoryhmän sekä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen sekä eräiden toimikuntien ja työryhmien hallintopalvelujen tuottamisesta. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Ajantasaista tiedottamista lisätään kaupungin omilla nettisivuilla mm. ajankohtaisista, valmisteilla olevista asioista sekä julkaistaan esityslistat sähköisesti ennen kokousta, lisäksi kaupunginvaltuuston kokoukset lähetetään internetin välityksellä suorina lähetyksinä. Kehitetään ja laajennetaan asiankäsittelyjärjestelmän mahdollistamaa sähköistä kokouskäytäntöä ulottamaan kaikkiin toimielimiin. Sähköisten menetelmien helppokäyttöisyyttä edistetään. Hallinto-osaston toimesta annetaan opastusta ja koulutusta edelleen muille osastoille hyvän tiedonhallintatavan toteutumiseksi kaupungin koko organisaatiossa. Hallintopalvelujen rakennetta ja palveluketjuja kehitetään ja uudistetaan koko organisaatiossa. Avustukset kohdennetaan yhteisöille, joiden toiminta kohdistuu laajoihin väestöryhmiin ja avustuksen käyttötarkoitus edistää kaupungin palvelurakenteen kehittymistä kustannustehokkaasti. Avustuksia kohdennettaessa tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla yhteisö voisi myös tukea kaupungin palvelutoimintaa. Kaupunki osallistuu harkintansa mukaan yhteisöinvestointien kuntarahoitukseen määrärahojen puitteissa. Kaupunki kuuluu jäsenenä ainoastaan sellaisiin yhdistyksiin ja yhteisöihin, joiden toiminta edistää kaupungin, elinkeinoelämän tai asukkaiden palvelujen kehittymistä ja toimeliaisuutta. Kuntamarkkinoinnissa parannetaan kaupungin ilmettä ja erityisesti sähköisten tietoverkkojen kautta tapahtuvaa näkyvyyttä. Vähäisten resurssien takia kuntamarkkinoinnin tavoitteena tulee olla hyvä tuloksellisuus suhteessa panostuksiin. Markkinointia suoritetaan yhteistyössä kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden kautta suoritettava markkinointipanostus määritetään alueellisen ja valtakunnallisen näkyvyyden perusteella. Viestintä- ja markkinointimenetelmiä parannetaan vähäisten resurssien käytön tehostamiseksi. Asiakaspalvelusta saatavat palautteet ja kehittämisehdotukset hyödynnetään. Talous- ja henkilöstöpalvelut Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Talous- ja henkilöstöpalvelut tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaupungin koko organisaatiolle. Toimisto antaa toimistopalvelut myös yhteistoimintalautakunnalle. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy tuottaa palkanmaksu-, kirjanpito-, laskutus, maksatus ja perintäpalvelut sekä ICT- ja puhelinvaihdepalvelut seutukunnan kunnille ja niiden konserniyhteisöille ja kuntayhtymille jo vuodesta 2010 lukien. Henkilöstöhallinto: Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päättää työnantajan päätösvaltaan kuuluvista henkilöstöasioista siltä osin kun niitä ei ole hajautettu eri palvelulohkojen ja tulosyksi-

35 Taloussuunnitelma köiden päätettäväksi. Henkilöstöhallintoon liittyy myös yleissopimuksen mukainen yhteistyötoimikunnan toiminta. Hallinto-osaston henkilöstöön kuuluva työnsuunnittelija vastaa työllistämisen järjestämisestä LLKY:n sosiaalityön kanssa yhteistyössä. Työllistämisen tavoitteena on erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu sekä nuorisotakuun toteuttaminen, jossa kaikki alle 30-vuotiaat pyritään yhteistoimin saamaan toimenpiteiden piiriin eri toimijoiden kanssa ja siten kiinnittämään nuoret opintoihin tai työelämään. Työllistämisperiaatteita selvitetään tarkemmin työllistämistä koskevassa luvussa. Tilintarkastus: Tarkastaa, että kaupungin hallintoa ja taloutta on hoidettu lakien ja kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Tarkastuslautakunnalle on talousarviossa varattu määräraha lautakunnan esityksen mukaisesti. Kunnallisverotus: Ostetaan kunnallis- ja kiinteistöverotusta koskevat palvelut valtiolta. Määräraha perustuu verohallinnon ennakkoilmoitukseen. Kehittäminen Seutukunnallisesti Seutupalvelukeskus Oy:n toimesta v hankittua asianhallintajärjestelmää hyödynnetään kokonaisvaltaisesti yhä laajemmin käytön osaamisen lisääntyessä. Henkilöstöhallinnon alueella jatkuu työhyvinvointitoiminta, jolla aktivoidaan henkilöstöä omaehtoiseen kuntoutumiseen. Tyky -toimintaa varten varataan vuodelle 2014 n Ohjelman keskeisenä toteuttajana on työterveyshuolto yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Työllisyystyöt Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Kunnille valtion budjetin kaksi huomattavinta työllisyyskohtaa ovat kuntakokeilu ja nuorten yhteiskuntatakuu. Hallitusohjelman mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun toimeenpanoohjelma on laadittu vuoden 2013 aikana. Työllistämisvaroin palkataan pitkäaikaistyöttömiä, työelämästä syrjäytymisuhan alaisia henkilöitä sekä jo työelämästä syrjäytyneitä henkilöitä. Työllistämis- / aktivointitoimia varten on varattu työllisyysmäärärahaa vuoden 2013 tasolla, jolloin voidaan työllistää palkallisesti 85 %:n työajalla 17 henkilötyövuotta sekä lisäksi työkokeilijoita ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia yhteensä 10 henkilötyövuoden ajan. Bruttomeno on noin , johon saadaan työllistämistukea n , joten nettokustannukseksi muodostuu noin Työelämästä jo syrjäytyneitä henkilöitä (ei työmarkkinoiden käytettävissä tai kolmen kuukauden työssäoloehto) on noin henkilöä. Kyseiset henkilöt eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuteen (ovat tulottomia) ja he eivät ole oikeutettuja kuin osaan työllistymistä tukevista toimenpiteistä. Heidän kohdallaan suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ilman vahvoja tukitoimenpiteitä ei ole kovin todennäköistä. Työllistämisen lisäksi sosiaali- ja terveysviranomaiset selvittävät vaikeimmin työllistettävien osalta terveydellisiä asioita sekä eläkemahdollisuuksia. Tulottomuuden aiheuttavia syitä on useita (viiden kuukauden työssäolovelvoite, kolmen kuukauden työssäoloehto, työvoiman ulkopuoliset henkilöt). Näin ollen myös tulottomien henkilöi-

36 Taloussuunnitelma den takaisin työttömyysetuuden piiriin saamiseksi on olemassa erilaisia mahdollisuuksia. Aina eivät työnantajalle maksuttomat vaihtoehdot riitä. Jotta tuloton henkilö on oikeutettu kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin, tulee hänet työllistää vähintään kolmen kuukauden ajaksi (vähintään 18 h / vko). Opiskelevien ja koululaisnuorten työllistämiseen on varattu erillinen määräraha. Työllistämisen toteutuksesta vastaa nuorisopalvelut. Tavoitteena on turvata kesätyöhön halukkaille nuorille lyhytaikainen kesätyöpaikka. Summa sisältyy nuoriso- ja liikuntatoimen talousarvioon. Aktivointitoimista vastaa perusturvaosasto (peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä), jota muut hallintokunnat avustavat varaamalla työkohteita työnsuunnittelijan osoittamille henkilöille. Nuorisotyöllisyyden kehitys Kauhajoella v , arvio 2014 Kohderyhmä 2011 * 2012 * 8/ Alle 25 -v 112,0 109, Alle 25 -v, % 16,7 14,7 18,9 18,9 Yli vuoden työttömänä olleet Yli vuoden, % 7,8 10,1 12,7 12,7 Kokon. Työttömyys hlöä Kokon. Työttömyys, % 10,1 11,6 10,2 10,2 *) hlö- ja prosenttiluvut kunkin vuoden joulukuun lukemia yli vuoden työttömien määrä ko. laskentapäivän luku kaikista työttömistä työnhakijoista alle 25-vuotiaiden prosenttiluku nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä tilanne o työttömät alle 25-v. 133 hlöä o työttömät v. 58 hlöä Toimenpideohjelma Alle 30-vuotiaiden nuorisotakuun toimenpiteet Kauhajoella v Henkilöä Päivää Nuorisotakuun alaiset nuoret - - alle 25 -vuotiaat vuotiaat Perusopetus Selitys - yhteishaku 168 yhteishaun piirissä keväällä 2014 Kaupungin työllistämistoimet - työkokeilu 5 - palkkatuki 5 - kuntouttava työtoiminta 10 Nuorisopalvelut - etsivän nuorisotyön kontaktit Jakson kesto 1 6 kk. Työaika 1 5 pv / vko, 4 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Työaika vähintään 85 % alan normaalista kokonaistyöajasta. Toimenpide suoritetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Jakson kesto 3 24 kk. Työaika 1 5 pv / vko, 4 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa. 70 / 60 / 60 kontaktit / tavoitetut / toimenpiteet

37 Taloussuunnitelma kesätyöseteli nuorille 130 Elinkeinopalvelut Elinkeinoelämän kehittäminen ja hallinto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Kaupungin elinkeinoelämän kehittäminen kaupungin käytössä olevilla toimenpiteillä. Kehittäminen Elinkeinoelämän kehittämistä, sen vireyttä ja kilpailukykyä, edistetään kaupungin omin toimenpitein ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toimenpiteiden avulla sekä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteena on luoda edellytykset yritystoiminnan kehittymiselle ja kasvulle ja sen myötä työpaikkojen määrän lisääntymiselle paikkakunnalla. Kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitelmakauden aikana. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan kaupunginvaltuuston erillisillä päätöksillä osallistua teollisuus- ja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella. Palvelurakenneohjelman mukaisesti Sanssinkartanoa tarjotaan yksityiselle toimijalle vuokrattavaksi. Tavoitteena on kiinteistön nettokulujen poistuminen. Jos vuokraus ulkopuoliselle toteutuu, henkilöstöresurssi (osa-aikainen, 60%) siirretään muihin tehtäviin. Avustukset ulkopuolisille yhteisöille jäädytetään pääosin toistaiseksi. Toiminnan laajuus Tavoite Ta 2013 Ts 2014 Ruokamessut (maksavat asiakkaat) Sanssinkartano (vuokrataan ulkopuoliselle) Sanssinkartanon kävijät, muut Hämes-Havunen Nummijärvi Camping (vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle) Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Esimies: hallintojohtaja Sanssinkartanon emäntä; Sanssinkartano ja Hämes-Havunen 60 %, messut 40 %; Messupäällikkö; messut 66 %/ matkailu 34 % Elintarvikelaboratorio Vastuualueen esimies: Kemisti Riitta Laurila Toiminta-ajatus/Perustehtävä: Kauhajoen elintarvikelaboratorio edistää laadukkaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tuottamista sekä puhtaan elin- ja asuinympäristön ylläpitämistä tarjoamalla niihin innovatiivisia työkaluja ja ratkaisuja.

38 Taloussuunnitelma Kehittäminen Tavoitteena on laboratorion toiminnan jatkuminen ja palvelujen säilyminen edelleen Kauhajoella vuoden 2014 jälkeenkin. Laboratorion toiminta ulkoistetaan kuitenkin siten, että liiketoiminta siirretään liikkeen luovutusperiaatteella ulkopuoliselle toimijalle alkaen. Etsitään edelleen keinoja kiinteistökustannusten pienentämiseksi, koska liikkeen luovutuksessa laboratoriotoiminta vuokraa vain osan rakennuksen tiloista. Jäljelle jääviin tiloihin etsitään vuokralaisia. Laboratorion kiinteistö siirtyy teknisen osaston alaisuuteen vapaiden tilojen osalta. Henkilöstösuunnitelma: Liikkeen luovutuksen yhteydessä mm. osa henkilöstöstä siirtyy uudelle työnantajalle, osa jää kaupungin palvelukseen. Henkilöstön osalta käydään yt -menettelyn mukaiset neuvottelut. Toiminnan laajuus Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tav (30.4. saakka) Näytteitä kpl Tutkimuksia kpl Toimintakate/jäämä Tilikauden tulos Liikevaihto/hlö Myydyt asiantuntijapalvelut, h Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Maatalouspalvelut Vastuualueen esimies: Maaseutupäällikkö Tuomo Varsamäki Perustehtävä Maatalouspalvelut on maataloushallinnon palveluyksikkö, joka toteuttaa valtiovallan maaseutuhallintoa Kauhajoella sekä Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien alueella. Tärkeimpänä tehtävänä on hoitaa kansallisten ja EU tukien vastaanotto-, käsittely- ja päätöstehtävät Visio Etelä-Pohjanmaan johtava maatalousalue Strategiset menestystekijät Elinkeinopolitiikan onnistuneisuus Yhteistyönorganisointi Aktiivinen maaseutupolitiikka Aktiivisten maatilojen määrä pyritään säilyttämään. Edistämme myös aktiivisesti sukupolvenvaihdoksia, johon on EU ajan parhaimmat rahoitusmahdollisuudet. Suupohjan alueella uusi lainsäädännön edellyttämän laajuinen, maaseutupalvelujen järjestämistapa aloitettiin vuoden 2013 alusta lukien. Maatalouspalvelut järjestetään Kauhajoen toimesta isäntäkuntamallilla. Yhteistoimintakuntia ovat Isojoki, Karijoki, Teuva ja Kauhajoki Maaseutuhallinnossa on maaseutupäällikkö, maaseutuasiamies, kolme maaseutusihteeriä ja kaksi palvelusihteeriä.

39 Taloussuunnitelma Toiminnan laajuus Tavoite Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017 Maatiloja Sukupolvenvaihdoksia Viljeltyä peltoa Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö *7 7 6 (1.5 alkaen) 6 6

40 Taloussuunnitelma YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi Yhteistoimintalautakunnan PERUSTEHTÄVÄ on järjestää yhteistoiminta-alueen asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta sekä järjestää ympäristönsuojelu-, ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkintäpalvelut Lautakunnan strategiset menestystekijät 1. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa 2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehokkuus ja vaikuttavuus Valtuustoon nähden sitovat mittarit Toimintakate Asiakas / palvelutaso Strategiset tavoitteet vuosille Laadukkaiden, vaikuttavien, yhdenvertaisten ja oikea-aikaisten peruspalvelutason palvelujen saatavuuden/ saavutettavuuden turvaaminen Toimenpiteet vuodelle Hoito-, hoiva- ja sosiaalitakuun (määräajat) noudattaminen 1. 2 LLKY:n suorittamien asiakastyytyväisyys-kyselyjen tulosten käsittely lautakunnassa Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) 1.1 Määräajat toteutuvat 100 % 1.2 Asiakastyytyväisyys hyvä 2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 2.1 Ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen painottaminen 2.2 Kuntien ja sote-alueen tavoitteiden yhteensovittaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä 2.1 Laitossijoitusten ja ympärivuorokautisen avuntarpeen väheneminen 2.2 Hyvinvointikertomuksessa valittujen indikaattori-arvojen paraneminen 3. Monialainen yhteistyö 3.1.Lasten, nuorten ja lapsiperheiden poikkitoiminnallinen johtoryhmä aloittanut toimintansa 3.1 Toimii kyllä/ei Prosessi 1. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa /sitoutuminen palvelurakenneselvityksen toimenpiteisiin 1.1 Yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen LLKY:n jk/yht.toim.ltk 1.1 Yhteiset neuvottelut 2. Tilaaja-tuottaja-mallin kehittäminen 2.1 Mallin käyttöönotto, tuotteistus 2.1 SoTe-palvelut tuotteistettu, tilaaminen tuotteistettujen palvelujen perusteella, toteutunut kyllä/ei 2.2 Palvelusopimuksen kehittäminen 2.2 Tilaaminen muutosblogien avulla

41 Taloussuunnitelma YHTEISTOIMINTA- LAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA MUUTOS TA MUUTOS TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä Henkilöstö / johtaminen 1.Strategisen suunnittelun ja hyvinvointijohtamisen kehittäminen 1.1 Koulutus ja perehdytys 1.1 Toteutunut kyllä/ei 1. Talouden Talous hallinta (Yhteistoiminta-alueen resursseihin mitoitettu talous) 1.1 Lautakunta seuraa LLKY:n suoritteiden ja talouden kehitystä säännöllisesti 1.1. Budjetin pitävyys VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e (SITOVA) Suunnitelman mukaiset poistot 0 Kertaluontoiset poistot 0 Arvonalentumiset 0 Vyörytykset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi Yhteistoimintalautakunta sisältää yhteistoimintalautakunnan hallinnon menot sekä kuntien antamat määrärahat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sille tuottamien sosiaali- ja terveyden-huollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelujen hankintaan. Yhteistoimintalautakunta sisältää lisäksi Kauhajoen kaupungille mennessä syntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä aiheutuvat eläkemenoperusteiset menot sekä valtion kaupungille maksaman perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakon, jonka kaupunki maksaa liikelaitoskuntayhtymälle maksuosuuksissaan. Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talousarvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitoskuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat sekä perustoimeentulotuen valtionosuuden. Lautakunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa.

42 Taloussuunnitelma Kuntien yhteistoiminnasta on säädetty kuntalain 10. luvussa. Kuntalaki antaa laajat mahdollisuudet kuntien väliselle yhteistyölle. Sopimuksella voidaan siirtää kuntien tehtäviä yhteisön hoidettavaksi. Koko toiminnan siirtäminen yhteisön toteuttamaksi siirtää suoran taloudellisen vastuun ja talous-arviosidonnaisuuden Liikelaitoskuntayhtymälle. Tällöin myös toimintaan liittyvä päätösvalta siirretään tietoisella päätöksellä oman kunnan ulkopuolelle. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Tilaaja-tuottajamalli voi toteutua vasta tuotteistamisen jälkeen. Liikelaitoskuntayhtymässä toiminnot on jaettu viiteen palvelualueeseen; sosiaalipalvelut, hoito ja hoiva, ympäristötoimi ja sisäiset tukipalvelut sekä erikoissairaanhoito. Liikelaitoskuntayhtymän perustehtävänä on Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut tasa-arvoisesti yhteistoiminta-alueen asukkaille. Palvelualueiden perustehtävät ovat seuraavat: Sosiaalipalvelualueen perustehtävä: Lapsiperheiden, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen tuottaminen ja kehittäminen liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, yhdenvertaisesti ja ennaltaehkäisevästi kuntien palvelutarpeiden mukaisesti. Hoidon ja hoivan perustehtävä: Hoidon ja hoivan palvelualueen perustehtävänä on tuottaa, kehittää ja turvata oikea-aikaiset ja vaikuttavat terveys- ja avopalvelut liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja yhdenvertaisesti painopisteenä ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta. Ympäristöpalvelualueen perustehtävä: Viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elin- ja toimintaympäristön turvaaminen sekä ihmisille että eläimille, luonnon arvoja kunnioittaen, asiantuntevasti, laadukkaasti ja lainmukaisesti Sisäisten tukipalveluiden alueen perustehtävä On toteuttaa Llky:n hallinto-, talous- ja tukipalveluita, johtaa henkilöstöstrategiaa hyvällä henkilöstö- ja talouspoliittisella valmistelulla, päätöksenteolla ja toimeenpanolla, johtaa liikelaitoskuntayhtymän henkilöstö- ja talouspolitiikan toteuttamista, valmistella hankinnat, sopimukset, taloussuunnitelma, osavuosikatsaus sekä tilinpäätös sekä huolehtia henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluiden tuottamisesta Llky:lle. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Uusi sosiaalihuoltolaki-luonnos sisältää myös hyvinvointiraportointia ja kertomusta koskevat määräykset.

43 Taloussuunnitelma Terveydenhuoltolaki antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita terveysasema joko oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä heti lain voimaantulosta alkaen ja koko maassa vuodesta 2014 alkaen. Asiakkaan valinnanvapauden lisäksi laki vahvistaa mm. perusterveydenhuoltoa sekä määrittää potilastietojen liikkuvuutta, ensihoidon järjestämistä sekä hoitotakuun täsmentämistä. Ensihoito siirtyi vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Kotikuntalaki muuttui vuoden 2011 alussa. Laitoshoidossa olevat ja asumispalveluissa tai perhehoidossa asuvat voivat valita vapaammin kotikuntansa. Henkilö, joka asuu tai on hoidossa kotikuntansa ulkopuolella, voi valita kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella hän tosiasiassa asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoito tai asuminen arvioidaan kestävän vähintään vuoden tai se on kestänyt jo yli vuoden. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä henkilö voi pyytää palvelutarpeen arviointia ja palveluiden järjestämistä myös muualla kuin kotikunnassa. Henkilö voi siis hakeutua toiseen kuntaan ja palveluiden piiriin. Kustannukset jäävät kuitenkin aiemman kunnan vastuulle. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee voimaan vuonna 2013, minkä mukaan jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns.vanhuspalvelulaki tuli voimaan Lain tarkoituksena on parantaa 1) ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista; 2) mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen kunnassa; 3) iäkkään henkilön mahdollisuutta saada tarpeitaan vastaavia tukea ja palveluita silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää sekä 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa palveluidensa sisältöön ja tehdä niihin liittyviä valintoja. Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015 vaiheittain. Uudistuksen tavoitteena on: Vahvistaa sosiaalihuollon yleislain, Sosiaalihuoltolaki (sisältölaki) asemaa Edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta Vahvistaa sosiaalihuoltoa ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa heidän omissa arkiympäristöissään Siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin ehkäisemiseen ja varhaiseen tukeen Vahvistaa asiakaslähtöisyyttä Edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa palveluprosessissaan Vahvistaa sosiaalityötä Muuttaa ajattelua ongelmalähtöisestä voimavaralähtöiseen Ymmärtää sosiaalihuolto sosiaalisena investointina Syksyllä 2013 päättyneen ELLA eli Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut kehittämishankkeen päätavoitteena oli monialaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä sekä erityispalveluiden jalkauttaminen peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevät monialaiset rakenteet perheiden palveluissa. Kuntien ja Llky:n edustajista koostuva INNO -työryhmä, joka koostuu lapsiperhepalveluissa toimivista sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen toimiala- ja keskijohdosta, on esittänyt kunnille lasten, nuorten ja lapsiperheiden poikkihallinnollisen johtoryhmän perustamista sekä matalan kynnyksen perhekeskustyyppisen mallin suunnittelua Llky:n kanssa.

44 Taloussuunnitelma SIVISTYSLAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Sivistysjohtaja Eija Liikamaa PERUSTEHTÄVÄ Järjestää laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät sivistyspalvelut sekä tarjoaa mahdollisuuden elinikäiselle oppimiselle. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis yhteistyö Kuntatalouden tasapaino Konsernin ja kuntayhtyminen toimintojen ohjaus Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena Kauhajoki koulutus- ja kulttuurikaupunkina Strategiset tavoitteet vuosille Toimenpiteet vuodelle 2014 Ko. näkökulmaa koskeva mittari Asiakas / palvelutaso Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen: päivähoidon eri muodot, avoin varhaiskasvatus, varhainen ja erityinen tuki sekä lasten kotihoidon tuki Varataan riittävästi laadukkaita päivähoitopaikkoja päivähoidon rakenneohjelman mukaisesti Varhaisen ja erityisen tuen yhtenäistäminen perusopetuksen kolmiportaisen tuen malliin Toteutunut (kyllä /ei) Varhaiskasvatusyksiköissä on lapsen kehitystason mukainen ja toimiva kasvuympäristö sekä ajanmukainen ja asiantunteva henkilöstö Edetään päivähoidon rakenneohjelman mukaisesti. Toteutetaan päivähoidon koulutusta täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti. Rakenneohjelman toteutumisaste ( %) Esiopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Järjestetään laadukasta esiopetusta ja ap/ip toimintaa talousarvion puitteissa Laadukas ja tavoitteellinen perusopetus ja lukiokoulutus Yhtenäiskoulupedagogiikan työn jatkaminen ja kehittäminen. Oppimistulosten seuraaminen Valtakunnallinen ja paikallinen oppimistulosten arviointi Laadukkaiden oppimis- ympäristöjen monipuolinen käyttö ja kehittäminen Oppilaiden sijoittuminen perusopetuksen jälkeiseen jatkokoulutukseen (%)

45 Taloussuunnitelma Lukiokoulutuksen kolmisarjaisuuden säilyminen ja vetovoimaisuus Oppilashuoltotyön kehittäminen ja jalkauttaminen Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden lisääminen koulujen toiminnassa Turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Monipuoliset ja tasaarvoisesti saatavilla olevat elämänlaatupalvelut (yleinen kulttuuritoimi, nuoriso- ja liikuntapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansalaisopisto, Panula-opisto). Asiakastyytyväisyyskyselyt vastuualueittain kolmen vuo- Sähköinen lukio Lukion maakunnallinen markkinointi Lukion liikuntalinjan profiloituminen Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen oppilashuoltotyössä Koululääkäripalveluiden tehokas käyttö syrjäytymisen ehkäisemisessä ja terveyserojen kaventamisessa OPS 2016 mukaisen arvokyselyn suorittaminen Turvallisuussuunnitelmat, terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat otetaan käyttöön Kuntalaisten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin sekä elämänlaadun lisääminen huomioiden eri ikäryhmät - Kulttuurin terveysvaikutusten huomioiminen hyvinvointiohjelmassa - Liikunnan kehittämissuunnitelman : Liikkuva ja hyvinvoiva Kauhajoki, toimenpideohjelma - Nuorisotyön erityistarpeiden huomioinen ja kehittämissuunnitelman aloittaminen - Lasten ja nuorten tavoitteellinen taideopetus: TPO yleinen yhtenäinen OPS - Kulttuurikeskus Sanssi kansalaisopiston ja kulttuurin käytössä - Ajantasaisten kirjastopalveluiden turvaaminen (lukutaito) Käytössä (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä / ei) Elämänlaatupalvelut järjestävät asiakastyytyväisyyskyselyt Asiakirjakokonaisuudet:Toteutuneet (kyllä /ei) Huomioitu (kyllä /ei) Toteutunut (kyllä/ei) Huomioitu (kyllä / ei) Toiminnot % Kulttuurikeskus Sanssissa Aukiolotunnit, käyttäjämäärät

46 Taloussuunnitelma den välein Moniammatillinen ja kehittyvä yhteistyö Toimiva- ja vuorovaikutteinen yhteistyö sidosryhmien kanssa Suoritettu (kyllä / ei) Tiedottaminen, viestinnän tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen: Sosiaalisen median käytön tehostaminen koulutuksen avulla Prosessi Kustannustehokkaat ja laadukkaat päivähoito-, järjestelmät Sähköisen viestinnän lisääminen - Wilma käytössä - Läsnä -atk-sovellus välineeksi päivähoidossa olevien lasten ja henkilöstön läsnäoloseurantaan - Sähköinen asiointi eri palveluissa Päivähoidon rakenneohjelman toteuttaminen: - I-vaihe: Päiväkoti Pikku- Äijän toiminnan sisään ajaminen ja yhteisen pedagogiikan kehittäminen - II vaihe: Uuden Aron päiväkodin käyttöönotto kesällä 2014 sekä ryhmisten lakkauttaminen mahdollisuuksien/palvelun kysynnän mukaan - III-vaihe: Perhepäivähoitajien rekrytoiminen mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan sekä yksityisen päivähoidon lisääminen. - Yksityisen hoidon tuen kaupunkilisäjärjestelmän muuttaminen palvelusetelitoiminnaksi Käytössä (kyllä/ei) Käyttöaste (%) Kuntien, kuntayhtymien ja eri hallintokuntien yhteistyö Aron koulun suunnittelu ja rakentaminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen (INNO) johtoryhmään kuuluminen ja toimintojen kehittäminen Aloitetaan Aron koulun rakentamisen suunnittelu Kokoontumiskerrat Tieto- ja viestintäteknologian käytön ajanmukaistaminen opetuksessa ja hallinnossa Oppilashallinto-ohjelmien käytön laajentaminen Reitti- Gis karttaohjelman käytön kehittäminen

47 Taloussuunnitelma Aloitetaan OPS-2016 prosessi esi ja perusopetuksessa Alakoulun palveluverkon tiivistäminen Koulukeskuksen toimintakulttuurin muodostaminen ja johtamisjärjestelmän sisään ajaminen Lukion oppimisympäristöjen ja oppimateriaalin sähköistäminen Lukiokoulutuksen valmistautuminen uudistuviin ylioppilaskirjoituksiin Nuorisotyön ohjaus- ja palveluverkosto Etsivä nuorisotyö Kansalaisopiston, Panulaopiston ja yleisen kulttuuritoimen yhteistyön tiivistäminen ja toiminta-alueiden yhdenmukaistaminen Kirjastotalon muutostöiden Esi- ja perusopetuksen OPS työn aloittaminen aloittaminen yhtenäisen esi- perusopetuksen periaatteella Alakoulun palveluverkkouudistuksen toimeenpano E-tiedon lähteillä hanke Lukion langaton verkko Lukion valmistautuminen sähköisiin yo-kirjoituksiin Toiminnan vahvistaminen - työryhmät (koordinoiva ja NuKuTe/työkalu) Työparitoiminnan jatkaminen: okm:n myöntämä avustus, yhteistyö LLKY Kansalaisopiston ja Panulaopiston hallinnon yhdistämisen valmistelu. Kansalaisopistotunnustelut aloitetaan Teuvan kanssa. Kirjastojärjestelmä Auroran päivitys Kirjasto- ja tietopalveluiden viestintäsuunnitelman valmistelu sekä TietoHoiva-kirjaston mobiilikotipalvelun kehittäminen hankkeen turvin Virkun virkistysuimalan kuluttajaturvalain mukainen turval- Oppilashallintoohjelmien käyttöaste (%) Hankkeen eteneminen (valmiusaste %) Toimiva ja ajanmukainen langaton verkko (kyllä/ei) Kokoukset (lkm) kyllä/ei Päivitetty (kyllä /ei) Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelma vuosille (ELY/OKM) Koulupäivän liikunnallistaminen;toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Virkun virkistysuimalan asia- Rahoitussuunnitelman laadinta: > hankkeet (avustusta haetaan) sekä tiedot vähint hankkeista Liikkuva koulu -hanke ja siihen liittyvät koulutukset Päivitetty (kyllä/ei) Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden yhteenveto -lomake

48 Taloussuunnitelma kasturvallisuus Kansainvälisen toiminnan ylläpitäminen ja lisääminen lisuus- ja asiakirjatarkistus Nykyisten kansainvälisten hankkeiden jatkaminen talousarvion puitteissa Suoritettu (kyllä/ei) Henkilöstö / johtaminen Henkilöstön kouluttautuminen Yhteisen opetushenkilöstön käyttö Työhyvinvoinnin lisääminen Päivähoidon henkilöstön täydennyskoulutusvelvoitteen toteuttaminen OPS koulutus Opetushenkilöstön tarkoituksenmukainen rekrytointi TYHY-toiminnan ohjeen mukainen toiminta ja PAREE - hanke Esimieskoulutuksen lisääminen Työnohjauksen käytäntöjen selkeyttäminen Henkilöstörakenteen jatkuva tarkastelu Sisäiset sekä toimialakohtaiset koulutukset Kaupungin talouden tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet Kehityskeskustelut (%) Talous Toiminnan sopeuttaminen talous- ja palvelurakenneselvityksen mukaiseksi Rakenneohjelmien mukaiset toimenpiteet Tulojen osuuden lisääminen toimintakatteesta Ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkiminen Koulukuljetuskustannusten tehostaminen Maksut ja taksat tarkistetaan Projektirahoituksen vastuuhenkilöt Toteutetaan kustannusvertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla Koulukuljetussäännön päivityksen käyttöönotto Tarvittavat vastuuhenkilöt nimettyinä (kyllä/ei) Käytössä / ei

49 Taloussuunnitelma SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA MUUTOS TA MUUTOS TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset 0 Vyörytykset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Toiminnan laajuus Tavoite TP 2012 TA 2013 TA 2014 Päivähoitolasten määrä - oma toiminta - kaupunkilisä Esiopetuksen oppilasmäärä Apip-toimintaan osallistuvien lukumäärä Perusopetuksen 1-6 -vuosiluokkien oppilasmäärä Perusopetuksen vuosiluokkien oppilasmäärät Erityisen tuen piirissä olevien * 140* oppilasmäärä Lukion opiskelijat Kansalaisopiston opetustunnit Panula-opiston opetustunnit Kulttuuritoimen rahoittamat tilaisuuksien kävijämäärät Kirjaston lainaukset Kirjaston aukioloajat (h) Nuorisotalon kävijät, kohdatut Virkistysuimala-urheilutalon kävijät uimala urheilutalo Koulukeskuksen liikuntahallin kävijät - koulut - vapaa-ajankäyttö Sivistyksen sairauslomat / henkilö Koulutuspäivät yhteensä

50 Taloussuunnitelma * Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrässä TA 2014 luvussa on mukana muissakin kuin koulukeskuksessa olevien erityisen tulen piirissä olevien oppilaiden lukumäärä. Sivistyksen hallinnon toimintaa tarkastellaan uudelleen. Työtehtävien järjestelyillä on saavutettu säästöjä jo vuoden 2013 aikana, mutta järjestelyä jatketaan tulevalla talouskaudella. Hallinnon käyttökuluja karsitaan vähentämällä tarvikeostot minimiin ja kiinnittämällä entistä enemmän huomiota paperitulosteiden käyttöön ja kopiointiin. Kaikkia sivistyksen avustuksia karsitaan ja kartoitetaan mahdollista avustusten muuttamista vastikeperusteiseksi. Opetuksen ja koulutuksen toimintakatteen säästöt on pyritty kohdistamaan niin, ettei käytännön opetustoiminnan laatu vaarannu. Seutukunnalliseen opetussuunnitelmaan siirtymistä on ennakoitu tuntikehysleikkauksella jo vuonna 2013 ja tarkoituksena on saavuttaa tuntikehyksen valtakunnallinen minimitaso. Opetusmateriaalikustannuksia ja tarvikehankintoja on pienennetty ja vain kaikkein tarpeellisin hankitaan. Avustajaresurssia on jo leikattu vuoden 2013 aikana ja siihen pyritään myös vuonna On kuitenkin huomioitava se, että oppilaiden oikeus kolmiportaiseen tukeen on lakisääteinen. Lukion osalta oppilasmäärä pysynee vuoden 2013 tasolla, mikä aiheuttaa kustannusten pienen kasvun henkilöstömenoissa. Kasvuun vastataan vähentämällä kurssitarjontaa. Lukiokoulutuksen kehittäminen taloudellinen tilanne huomioiden on haastavaa, mutta kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeää. Varhaiskasvatuksen palvelurakenteen kolmannen vaiheen suunnittelu ja toteuttaminen on aloitettu syksyllä Palvelujen tuottamisen uudistaminen aiheuttaa kustannusten nousua mm. sähköisten palvelujen ohjelmien hankintojen vuoksi. Kustannukset kuitenkin laskevat, kun palvelujärjestelmä on saatu toimivaksi. Yksiköiden vähentäminen pienentää henkilöstökuluja, kun Aron päiväkoti saadaan käyttöön. Palveluseteli mahdollistaa perheiden suoran kontaktin yksityisiin päiväkoteihin, jolloin yksityisen päivähoidon järjestämiseen käytetyt resurssit säästyvät. Kaupungilla on kuitenkin valvontavastuu myös yksityisen päivähoidon osalta. Kirjasto- ja tietopalveluille on tehty aineistomäärärahaleikkaus ja taksojen korotus. Panulaopiston ja kansalaisopiston taksoja tullaan korottamaan ja kuluja pyritään vähentämään tiiviillä yhteistyöllä naapurikuntien kanssa. Yleisen kulttuuritoimen yhteistyömuotoja kaupungin eri toimijoiden kanssa lisätään, jolloin saadaan karsittua päällekkäisiä toimia ja tehdään säästöjä. Nuoriso- ja liikuntapalveluissa kartoitetaan uusia toimintamuotoja, joilla saadaan säästöjä. Kolmannen sektorin kanssa tehtyä yhteistyötä on lisättävä mm. ulkourheilualueiden hoidon ja järjestämisen saralla. Virkun virkistysuimalan aukioloaikoja tarkastellaan uudelleen ja kaikkien taksojen korotus tehdään viimeistään uuden toimintakauden alussa. Koko sivistystoimen tulosalueen kiinteistökuluissa on tapahtunut nousua uusien toimitilojen käyttöön oton vuoksi. Tähän nousuun vastataan laskemalla kiinteistö- ja tilapalvelujen laadun ja määrän tasoa sekä mietitään mahdollista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

51 Taloussuunnitelma TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Järjestää ja kehittää asiakkailleen asiantuntevasti ja laadukkaasti näiden tarvitsemat tekniset palvelut ja luo asiantuntevalla maankäytön suunnittelulla edellytyksen viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön rakentumiselle Teknisen lautakunnan strategiset menestystekijät Valtuustoon nähden sitovat mittarit 1. Palvelutoiminnan tehokkuus 2. Talouden tasapaino 3. Maankäytöllinen kehittäminen elinkeinojen ja kaupungin vetovoimaisuuden lisäämiseksi 1. Henkilöstömäärä 2. Toimintakate 3. Nettoinvestoinnit Asiakas / palvelutaso Strategiset tavoitteet vuosille Toimenpiteet vuodelle Yhdyskuntarakenteen kehittäminen 1.1. Osayleiskaava 2035 rakennemallin hyväksyminen 1.2. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen taajamaa ympäröiville, rakennemallissa osoitetuille rakentamispaineisille alueille 1.3. Äijälän alueen kunnallistekniikan rakentaminen 1.4. Tonttien lohkominen Äijälän alueella 1.5. Rakennusjärjestys, uudistaminen yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) Hyväksytty ja vahvistettu Hanke aloitettu 1.3..Toteutuma/ määräraha 1.4. kpl 1.5. Valmis 2014 loppuun 2. Tehokas palvelutoiminta 2.1. Suunnittelu- ja rakennuttamispalvelujen järjestäminen 2.2. Kiinteistöomaisuuden hoito ja kunnossapito 2.3.Ruoka-puhtaus,-ja varikkopalvelujen järjestäminen 2.4. Metsäomaisuuden ylläpito- ja hoito 2.5. Ammattitaitoinen palvelu ja hallinto sekä ajantasainen tiedottaminen 2.1..Suunnittelukohteiden määrä 2.2. Vuosittaisten kunnossapitotoimien määrä 2.3..Suoritemäärät esim. ateria/ vuosi 2.4..Suoritemäärät ha 2.5..Asioiden lyhyt käsittelyaika, tyytyväinen asiakas, reklamaatioiden määrä/ käsittely 1. Kestävä maankäytön suunnittelu 1.1.Kaavoituskatsaus 2013 ja kaavoitusohjelma Maapoliittinen ohjelma 1.1..Laadittu 01/ Jatketaan laadintaa Prosessi 1.3.Asemakaavojen muutokset ja laajennukset kaavoitusohjelman mukaisesti 1.3. Toteuma

52 Taloussuunnitelma Ydinkeskustaalueen kehittäminen 3. Kiinteistöohjelman täytäntöönpano 4. Energiatehokkuutta koskevan toimintosuunnitelman toteuttaminen 5. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton valmistelu 1.4. Maanhankinta tai -vaihdot keskustaalueen läheisyydessä kaavoitettavaksi 2.1. Keskustan kehittämishankkeen tulokset, keskustakortteleiden yleiskaavamitoitus 3.1.Kiinteistöjen myynnin jatkaminen ja uusien kohteiden valmistelu myytäviksi 3.2. Kiinteistöjen toiminnallinen tehokkuus, energiatehokkuus, kustannusten ja tuottojen hallinta 4.1.Määrärahojen puitteissa tehdään energiatehokkuutta parantavia investointeja 4.2.Energian säästötoimet osaksi jokapäiväistä toimintaa 5.1.Tuulivoimakaava Mustaisnevalle ja Riuttakallion alueelle 5.2. Tuulivoimakaavan valmistelu Vöyrinkankaalle ja mahd. muille tuulivoima-alueille 1.4.Neuvottelut käyty ja hankinnat määrärahojen puitteissa 2.1..Toteutunut 3.1. Tavoite, kiinteistömenojen vähennys. Kiinteistömassa lisääntynyt 3.2..Energiansääst. tavoite Tietoiskut ja seuranta. Tehdään jatkumona. 5.1.Vahvistettu vuoden 2014 aikana 5.2..Käynnistetään 4.1. Määrärahojen puitteissa. Henkilöstö/ johtaminen 1. Toimiva palvelurakenne 1.1. Tasapainottamisohjelman mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpano 1.2.Henkilöstön koulutus ja työmenetelmien kehittäminen, palvelun tuottamismallien vertailu ja kokeilu 1.1. Ohjelman mukaisesti toteutus ja sitoudutaan joka tasolla Määrärahojen puitteissa, säästötavoitteet palvelutuotannossa 2. Työhyvinvoinnin lisääminen 2.1.Henkilöstön motivointi ja kannustaminen 2.2.Työntekijät voivat mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa työtehtäviensä sisältöön 2.1..Koulutustilaisuuden järjestäminen Tehtäväkuvien läpikäynti Yhteishengen kohottaminen 2.4.Kehityskeskustelut 2.5. Varhaisen tukemisen malli 2.6.Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö 2.3.TYHY-päivän järjestäminen. 2.4 Käydään 2.5..Käytetään 2.6..Järjestetään tilaisuus Talous 1. Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen 2. Strategisesti järkevät investoinnit 1.1. Taloutta seurataan jatkuvasti ja toiminnot sopeutetaan annettuihin resursseihin 2.1.TK avohoito-osaston peruskorjaus jatkuu 2.2.Aronpäiväkodin rakentaminen 2.3.Aron koulun suunnittelemisen aloitus 1.1..Jatkuva seuranta, tulot, menot ja toimintakate 2.1 Toteuma hankkeittain ja kokonaisnettoinvestointien toteuma.

53 Taloussuunnitelma TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA MUUTOS TA MUUTOS TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset Vyörytykset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Päävastuualueen esimies: Tekninen johtaja Harri Virtanen Teknisen lautakunnan toimialana on maankäytön suunnittelun kaupungille kuuluvat tehtävät, kaupungin puolesta tapahtuvan rakentamisen suunnittelu ja rakennuttaminen, kaupungin metsätalous, keskusvarikkopalvelut, mittaus- ja kartastopalvelut, toimitilojen ja huoneistojen vuokraus sekä kiinteistöjen hallinta sekä käyttötehtävät, asuntolainat ja korjausavustukset, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä kunnossapito- ja käyttötehtävät. Tekninen lautakunta vastaa myös väestönsuojelun ja poikkeusoloihin varautumisen kaupungille kuuluvista tehtävistä, vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja alueelliseen vesihuollon yleissuunnitteluun osallistumisesta. Tekninen lautakunta ja tekninen osasto vastaa edellä mainituista toimialalla tuotettavista kunnallisista palveluista ja niiden kehittämisestä käyttäjien tarpeiden, valtuuston hyväksymien tavoitteiden ja voimavarojen mukaan. Lautakunta huolehtii voimavarojen jaosta toimialan sisällä ja toimintojen yhteensovittamisesta mukaan lukien palveluja tuottavat kuntayhtymät ja osakeyhtiöt siten, että yhteistyö lautakuntien ja toimialojen välillä on riittävää Ajankohtaisina asioina esille nousseet ilmasto ja energiastrategioiden toteuttamiset toimintasuunnitelmineen kaupungissamme kuuluu myös tekniselle lautakunnalle. Energian säästöön tähtääviä toimia tehdään kiinteistöillä vuosibudjetin mukaisesti. Osana talouden tasapainottamistoimenpiteitä energian säästöön on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Uusien rakennusten ja peruskorjausten myötä kiinteistöjen energiatehokkuus paranee. Huonokuntoisemmasta ja tarpeettomasta kiinteistömassasta on hankkiuduttava eroon. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Kauhajoen kaupungin osallistumisen seutukaupunkiverkostopilottiin Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. TEM:n seutukaupunkijaosto valitsi Kauhajoen ja Kurikan kaupungit koordinoimaan seutukaupunkipilottia. SEK toimii hakemuksen vetovastuullisena tahona. Pilotin yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä kaupunkien energiaomavaraisuutta sekä materiaalien ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tavoitteena on parantaa seutukaupunkien kykyä toteuttaa kestävää ja älykästä kasvua eri

54 Taloussuunnitelma pilotointikohtein ja kehitysalustoin. Tarkoitus on käynnistää mukana olevissa kunnissa omia pilottihankkeita. Kauhajoen seudun vahvuus on avoimet kuituverkot, joilla on mahdollisuus saada mm. hajautetun energiatuotannon systeemien hallintaan älykkyyttä. Kaupunki on myös mukana Energiaomavarainen Suupohja hankkeessa. Toimintakulujen edelleen supistaminen edellyttää lisää rakenteellisia muutoksia esim. työntekijöiden vähentämistä luontaisen poistuman kautta. Muutokset ovat riippuvaisia myös asiakkaidemme tekemistä toiminnallisista muutoksista, missä laajuudessa ja millä laatutasolla palveluja halutaan ostaa. Käydyissä neuvotteluissa on saatu asiakkailtamme hyväksyntä jonkin asteiseen laadun laskuun puhtaus-, ruoka- ja kiinteistöpalveluissa. Käyttäjäpalvelut hoidetaan jatkossa vähentyvin resurssein. Palvelujen määrää ja laatua lasketaan asiakkaan kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Osana talouden tasapainottamistoimia on tavoitteena hakea toimintojen sopeuttamista henkilöstöresursseja vähentämällä myös tulevien vuosien toimihenkilöiden eläköitymiset huomioiden. Toimitilapalveluissa vuodelle 2014 tehdään henkilötyövuosien vähennystä seuraavasti: puhtauspalvelut 2,5 htv., ruokapalvelut 2-3 htv. Kunnallistekniikan työnjohtajan osa-aikaeläkkeen sijaisuutta ei täytetä vuonna Kaavasuunnittelijan työtehtävät ja palkkamenot on jaettu sivistysosaston kanssa. Muita säästötoimenpiteitä taloudentasapainottamiseksi on tieavustusten vähentäminen, kaavateiden kunnossapidon hoidon laadun ja laajuuden laskeminen, ulkoliikunta-alueiden hoidon tason ja laajuuden lasku, ostopalvelujen vähentäminen, teknisen sektorin järjestämisvastuun tarkastelu erityisesti kiinteistöpalveluissa, toimistotyön tehostaminen hankintoineen ja kokonaisuutena kaupungin tilojen käytön tehostaminen. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava suunnitelma, joka esitetään kartalla. Osayleiskaavalla on olennaisia vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin. Osayleiskaavalla on lisäksi vaikutuksia Suupohjan alueen palvelurakenteen kehitykseen. Vuonna 2014 kaavoituksen tavoitteena on hyväksyä osayleiskaava 2035 rakennemalli. Ohjausryhmä päätti ehdottaa hallitukselle, että osayleiskaavatyön lopputuote muutetaan oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta oikeusvaikutuksettomaksi rakennemalliksi. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotossa valmistellaan tuulivoimayleiskaavoja Mustaisnevalle ja Riuttakallion alueelle. Edellä mainitut kaavat on tarkoitus saada vahvistettua vuoden 2014 aikana. Vöyrinkankaan mahdollinen tuulivoimayleiskaavoitus aloitetaan vuoden 2014 aikana. Omaisuusmassaa hoidetaan vähentyvien resurssien rajoissa. Talouden tasapainottamiskeinona metsätilojen myyntiä jatketaan. Osa metsäomaisuudesta on luovutettu yhteismetsäkäyttöön. Kiinteistöstrategiassa on luokiteltu kaupungin omistamat kiinteistöt käyttötarkoituksen mukaisesti ja tekniset arvot on laskettu. Tavoitteina ovat tehokas ja taloudellinen käyttö sekä yhtenä tavoitteena kiinteistöjen hallinnassa pidetään, että kaupunki luopuu niistä kiinteistöistä, metsäpalstoista ja asunto-osakkeista, jotka eivät ole ydintoimintojen ja strategisten tavoitteiden mukaisten toimintojen kannalta välttämättömiä myöskään pidemmällä aikavälillä. Myyntitoimia tehostetaan ja myynneissä käytetään myös ulkopuolista välittäjätahoa.

55 Taloussuunnitelma Teknisen osaston talousarvio v on osastolle asetettujen säästötavoitteiden mukainen. Investoinnit vuosille Kauhajoen kaupungin investointiehdotus supistuu talonrakennuksen osalla keskittyen kaupungin perustehtäviä ja niiden menestyksellistä järjestämistä tukevien hankkeiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Hankkeet ovat koulu-, päiväkoti- ja rakentamisineen sekä terveyskeskus kiinteistön perusparannuksena erittäin vahvasti tulevaisuuteen ja peruspalveluiden kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Tulevat hankkeet varmistavat käyttäjilleen turvalliset ja terveelliset opetusja toimitilat. Kohteiden rahoitus- ja toteutusvaihtoehdot tutkitaan huolella ja kohteita ei välttämättä rakenneta enää kaupungin omaan taseeseen. Vaihtoehtoina ovat leasing ja vuokratut tilat ja myöhemmin mahdollinen kaupungin suorittama lunastus. Kaupungin isoin tulevaisuuden investointihanke on Aron koulun hanke. Koulu on kiinteistönä tullut elinkaaressaan täydellisen peruskorjauksen tai purkamisen vaiheeseen. Mikäli kuntotutkimus osoittaa rakennuksen kunnon heikoksi, on tarkoituksenmukaisinta, että vanha rakennuskanta puretaan ja rakennetaan pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä tarpeenmukainen uusi koulurakennus. Rakentamisen alustava kustannusarvio on 7,2 miljoonaa euroa. Hankkeelle haetaan valtionosuutta. Hanke on tarkoitus aloittaa keväällä 2014 kuntotutkimuksin ja laatia hankkeesta hanke- ja esisuunnitelmat, varsinainen toteutus olisi vuosina Varhaiskasvatuksen palveluiden toiminnallisen muutoksen mahdollistavat päiväkotihankkeet on otettu osaksi investointiohjelmaa. Uuden päiväkodin rakentaminen Aronkylän alueelle valmistuu kesäkuussa Tämä kohde ei aiheuta investointimenoa, sillä se toteutetaan kuntarahoituksen leasing-rahoituksella. Uusien päiväkotihankkeiden toiminnallisena ja taloudellisena tavoitteena on mm. siirtyä pois vaikeasti johdettavasta ja kalliista ryhmäperhepäiväkotimallista. Päiväkotien lisänä säilyy palveluverkossa edelleen perinteinen päivähoito, jolloin perheiden erilaiset tarpeet hoitojärjestelyjen suhteen tulevat huomioiduksi. Muita sivistysosaston investointihankkeita ovat Sanssin koulun Koiviston siiven vesikaton korjaus ja yläkoulun M-osan talotekninen sähkökaapelointi. Terveyskeskuksen laboratoriotilojen laajennus ensivaste ja vastaanottotiloineen valmistui syksyksi Avohoito-osaston peruskorjaustoimenpiteet tehdään kuntotutkimuksissa sekä työterveystarkastuksissa ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi. Peruskorjaustoimet käynnistettiin 2013 syksyllä laajennuksen käyttöönoton jälkeen ja hanke valmistuu syksyksi Hankkeen budjetti on n vuodelle Helppiksen, kehitysvammaisten asuntolan korjaustoimet toteutetaan Aluehallintoviraston tekemän työsuojelutarkastuksen pohjalta. Kustannusarvio toimenpiteelle on Kiireellinen investointikohde on Sanssin palvelukodin yhdyskäytävät vesikaton korjaus Katujen rakentamiseen on sisällytetty joka vuosi osa perusparantamista. Uusien alueiden katujen rakentamiskohteena on Äijälän kaava-alue. Kaupunki osallistuu Ely-keskuksen kanssa 50 %:n rahoituksella kantatie 67 alituksen ja kantateiden 67 ja 44 risteysjärjestelyiden rakentamiseen.

56 Taloussuunnitelma Tievalaistuksen ikääntyminen aiheuttaa sellaisia alueellisia korjaustarpeita, joita ei voida hoitaa kunnossapitovaroin. Tievalaistuksen rakentaminen kohdistetaan valaistuksen energiatehokkaaseen peruskunnostukseen. Käyttöönotettavien asuntoalueiden viemäreiden rakentamiseen varaudutaan Äijälän alueella. Puhdistamoa kuormittavien vuotovesien poistamiseksi laajennetaan sadevesiviemäriverkostoa sekä jatketaan viemäriverkoston saneerausta.

57 Taloussuunnitelma RAKENNUSLAUTAKUNTA Vastuualueen esimies: Rakennustarkastaja Esa Alapiha Rakennuslautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Rakennuslautakunta huolehtii toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä Kauhajoen kaupungissa. Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsittelee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa ohjeita rakentajille, seuraa rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentamiseen, maisema- ja kaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun Lisäksi lautakunnan tehtäviin kuuluu maa-aineslupien käsittely ja valvonta Rakennuslautakunnan strategiset menestystekijät Valtuustoon nähden sitovat mittarit Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Talousarvio Asiakas / palvelutaso Asiakaslähtöiset, joustavat ja tehokkaat prosessit Strategiset tavoitteet vuosille Palvelujen tarkoituksenmukainen järjestämistapa. Oman palvelutoiminnan kehittäminen. Toimenpiteet vuodelle 2014 Kaupungin positiivista mainetta parannetaan aktiivisella tiedotuksella Ollaan mukana järjestettävissä tapahtumissa Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä. Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö. Lupakäsittelyn joustavuus ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Prosessi / Rakennusvalvonnan pääprosessit ovat: - lupavalmistelu - tarkastus - rakennetun ympäristön valvonta Nykyaikaiset tietojärjestelmät Tiedotuksen parantaminen Maa-aineksien ottamistoiminnan valvonnan ja tietojärjestelmän kehittäminen Kehitetään kotisivuja ja tehostetaan tiedotusta. Hyödynnetään sosiaalista mediaa tiedottamisessa Lupakäsittelyn joustavuus Lupa-, ilmoitus- ja valvontaprosessien kehittämisen jatka-minen Rakennusjärjestyksen päivitystyön loppuun saattaminen Väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus käyttöön Kuntarekisteriohjelman ja aineistojen muutokset Henkilöstö / johtaminen Henkilöstön koulutus ja tietojen ylläpito Henkilöstön hyvä valmius strategian toteuttamiseen. Riittävä resurssimitoitus Työnjaon seuraaminen ja päivityksen toteuttaminen. Rakennusvalvonnan tietojen päivittäminen osallistumalla koulutuksiin

58 Taloussuunnitelma Henkilöstön osaamisen kehittäminen. Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Henkilökohtaisten koulutustarpeiden huomioiminen. Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa Töiden oikea mitoitus. Projektihenkilön työpanoksen käyttö maaaineslupien ja valvonnan suorittamiseen jatkuu Talous Talouden hallinta Maksut ja taksat kustannusten nousun mukaisesti ajan tasalle Toiminta suunnitellaan siten, että toimintakate saavutetaan; edellyttää, että resursseja voidaan panostaa myös maa-aines asioihin Toimintakate talousarvion mukainen, korkeat eläkemaksut verottavat toimintakatetta Tarkoituksenmukainen taksa Taksojen tarkistus, tasokorotus ja elinkustannusindeksin huomioiminen Lupamaksujen katta- vuuden parantaminen Kiinteistöverokertymä ja keskeneräiset rakennushankkeet Keskeneräisten hankkeiden loppuunsaattaminen Kiinteistöjen verotusarvon kasvu

59 Taloussuunnitelma TA MUUTOS TA MUUTOS TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 RAKENNUSLAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 0 0 TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e Suunnitelman mukaiset poistot 0 Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset Vyörytykset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ

60 Taloussuunnitelma INVESTOINTIOHJELMA INVESTOINTIOHJELMA Toteutus v.2017 ja myöh Rahoitus yhteensä (brutto) Investointien rahoitusosuudet: Omaisuuden myynti (tasearvot): 0 Investoinnit netto: Rivi nro Hanke KP MAA- JA VESIALUEET Kustannusarvio Maan hankinta Metsätilojen perusparantaminen Maa- ja vesialueet yhteensä: Rakennushankkeet 3 TALONRAKENNUS 4 LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt: Sanssin palvelukoti TK:n avohoito-osaston peruskorjaus (työ aloitettu 2013) Hammashoitola (peruskorjaus) Kehitysvammaisten asuntola Helppis Aron neuvola Kuja-Kokko / Kuja-Koto LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt yhteensä: Sivistyksen kiinteistöt: Aronkylän uusi päiväkoti (rakennustyö aloitettu 2013) Rahoitus kuntarahoituksesta Filppulan päiväkoti Filppulan koulu Koulukeskus, M-,J- ja L- rakennusosat Sanssinkoulu Pukkilan koulu Hyypän koulu Aron uusi koulurakennus (valtionavustushaku) Aninkoulu iso puoli Lukio Kirjasto (ilmanvaihto + sisäinen laajennus) Vapaa-aikakeskusalue Vapaa-aikatoimen pienet hankkeet Sivistys yhteensä:

61 Taloussuunnitelma Rivi nro Hanke KP Kust.arv. jäljellä Kaupungintalon korjaustyöt Teknisen keskusvarasto, peruskorj. ja pesuhalli+var Linja-autoasema Rewellin kiinteistö Mäkipanulan piharakennus; säilyttävä korjaus Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen Paloasema Opintola (vanha kunnantalo) Pienet investointihankkeet Eri kiinteistökohteiden suunnittelu Tekninen yhteensä: Elintarvikelaboratorio Elinkeinopalvelut yhteensä: Talonrakennus yhteensä: KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Katujen rakentaminen Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus Muut pitkävaikutteiset menot Puistojen rakentaminen Kauppakeskuspuisto Ympäristöhankkeet Jokirantapuisto Tievalaistus Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Talonrak. ja kiinteät rakenteet ja laitteet yht: MUUT KONEET JA KALUSTOT Sivistystoimen rakennushankkeisiin liittyvät Sivistystoimen muut irtaimistohankinnat Teknisen irtaimisto Koneet ja kalusto + ATK ohj. yhteensä: Osakepääomaan 215 Muut, erikseen päätettävät osakepääomat Yhteensä: SAI investointiosuus KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Viemäriverkostot Viemärilaitosinvestoinnit yhteensä: Kaikki investoinnit yhteensä, menot:

62 Taloussuunnitelma INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT MAA- ja VESIALUEET Maan hankinta Varaudutaan maan hankintaan. Kaupunginhallituksen ehdotus Metsätilojen perusparantaminen Metsätilojen lähinnä ojitushankkeista ja metsätiehankkeista aiheutuvat kunnan maanomistajakustannusosuudet sekä omien kunnostushankkeiden kustannukset. Kaupunginhallituksen ehdotus RAKENNUSHANKKEET LLKY:n KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY) toimii osakaskuntien omistamissa tiloissa vuokralla. Jokainen kunta vastaa omistamiensa kiinteistöjen korjauksista. Ensivastetilat (ambulanssi) vuokrataan sairaanhoitopiirille. Sanssin palvelukoti Sanssin palvelukodin peruskorjaus, rakennus on peruskorjausiässä ja tarvitsee toimenpiteitä. Yhdyskäytävän vesikatossa on ilmennyt vesivuotoa, jonka korjaus ja muutostyö on tarpeen toteuttaa pikaisesti, myös sadevesiviemäröinnin rakentaminen. Kaupunginhallituksen ehdotus

63 Taloussuunnitelma Terveyskeskuskiinteistön peruskorjaus ja laajennus Terveyskeskuksen, Sanssin palvelukodin ja Vihermaan peruskorjauksen hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , 52. Terveyskeskuksen laboratorion, yhteispäivystyksen ja ensihoidon tilojen laajennuksen hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , 27. Terveyskeskuksen laboratorion, laboratorion yhteispäivystyksen ja ensihoidon tilojen laajennus sekä B-rakennusosan saneerauksen esisuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa , 223. Terveyskeskuksen yhteispäivystyksen ja laboratorion laajennus on valmistunut vuonne 2013, myös laajennuksen yhteyteen valmistui sairaanhoitopiirin tarvitsemat ensihoidon tilat. Avohoito-osaston peruskorjaus toteutetaan vuosina 2013 ja Avohoito-osaston peruskorjaukselle on haettu valtionavustusta ja se voi olla maksimissaan 25 % hyväksytystä kustannusarviosta. Kustannusarvio: Avohoito-osaston peruskorjaus Irtokalustus peruskorjaus Yhteensä: Kaupunginhallituksen ehdotus Hammashoitola Hammashoitolakiinteistössä 1-kerroksen peruskorjaus. Rakennusosa on peruskorjauskorjausiässä. Kustannusarvio Kaupunginhallituksen ehdotus Helppis, kehitysvammaisten asuntola (tiililäntie) Aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastuksen asuntolaan Tarkastuskertomuksessa on kehotus sisäilmaselvityksen tekeminen sekä mahdollisten ongelmien poistaminen mennessä. Tarkastuskertomuksessa on myös toimintaohjeita mm. työhuoneiden lämpötilan alentaminen (kesäaikana), rakennuksen ilmavaihdon tehostaminen, työntekijöiden sosiaalitilojen rakentaminen, yhden väliseinän kunto tulee selvittää ja pihaalueelle tulee rakentaa aidattu ulkoilualue.

64 Taloussuunnitelma Rakennuksessa on huonekohtainen paloilmoitin järjestelmä, hälytystä mahdollisesta tulipalovaarasta ei mene rakennuksen ulkopuolelle. Turvallisuuden lisäämiseksi on tarkoituksenmukaista, että järjestelmään lisätään paloilmoitinkeskus josta saadaan ilmoitus lähtemään palolaitokselle. Kustannusarvio Kaupunginhallituksen ehdotus Aron neuvola: Aron neuvolan pintavedet menevät jätevesiverkostoon, pintavesiputkiston rakentaminen pois jätevesiverkostosta on toteutettava vuoden 2016 mennessä. Kaupunginhallituksen ehdotus Kuja-Kokko / Kuja-Koto asuntola Rakennuksessa on tarpeen toteuttaa perusteellinen kuntotutkimus. Kaupunginhallituksen ehdotus LLKY:n rakennushankkeisiin liittyvä irtaimisto: LLKY varaa nämä omaan budjettiin Terveyskeskus peruskorjaus Hammashoitola Sanssin palvelukoti SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus päiväkodit Valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt päivähoidon rakenneohjelman vuosille Rakenneohjelman pohjatyönä on laajasti arvioitu erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa varhaiskasvatuksen järjestäminen Kauhajoella.

65 Taloussuunnitelma Aron alueen päiväkoti: Aron alueen päiväkotipalvelut on tarkoitus tuottaa uudessa rakennettavassa 4- ryhmäisessä päiväkodissa. Päivähoitopaikkojen riittävän määrän turvaamiseksi sekä kaupungin talouden tasapainottamisen osana Aron uusi päiväkodin rakentaminen alkaa syksyllä 2013 ja päiväkoti on tarkoitus ottaa käyttöön 2014 Uusi päiväkoti rakennetaan koulun läheisyyteen, nykyiselle urheilukentälle, tämä mahdollistaa koulun, päiväkodin ja neuvolatoiminnan yhteistyön, tilojen yhteiskäytön sekä eri toimialojen henkilöstön joustavan käytön. Päiväkodin rakentamisen rahoitus on päätetty toteuttaa leasing-rahoituksella, rakentamisen rahoitusta ei varata investointibudjettiin. Kustannusarvio: Rakentaminen (leasing-rahoitus) Irtaimisto Yhteensä: Filppulan päiväkoti: Filppulan päiväkodin vesikate on palahuopakate (alkuperäinen) Rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja mahdollisen piilevän vesivuodon estämiseksi vesikaton uusimista esitetään toteutettavaksi Kaupunginhallituksen ehdotus Filppulan koulu Filppulan koulurakennus korjattiin 2013 Leikkipihan rakentamisen loppuunsaattaminen toteutetaan kesän 2014 aikana, leikkivälineitä siirretään mm. Äijön koululta Kaupunginhallituksen ehdotus Kauhajoen keskuskoulu Koulukeskuksen vanhimpien rakennusosien peruskorjaukset ovat toteuttamatta. Peruskorjaamatta ovat vanha liikuntasalin (J-osa) sekä auditorio (L-osa), näissä rakennusosissa ei ole mm. ilmastointilaitteissa lämmön talteenottoa ja auditorion lattiassa on vanha kokolattiamatto. Myös M-osan talotekninen sähkökaapelointi on tarkoitus saattaa samaan tasoon kuin viereinen uudisrakennus.

66 Taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen ehdotus Sanssin koulu Sanssin koulun Tuunaisen siipi esitetään purettavaksi, rakennusosa on ollut tehottomassa käytössä pitempään. Tehtyjen kuntotutkimuksien mukaan rakennusosaa ei voi käyttää sellaisenaan ilman perusteellista peruskorjausta. Koiviston- sekä Terijoen siivet ovat olleet koulukeskuksen väistötiloina ja vapautuivat muuhun käyttöön vuoden 2013 aikana. Rakennusosien jatkokäytön selvittämiseksi sekä tulevan korjauksen suunnittelun pohjaksi, on syytä toteuttaa rakennuksen perusteelliset kuntotutkimukset, myös hankesuunnittelu aloitetaan (2015) Koiviston siiven vesikatto on uusimisen tarpeessa, rakennuksen kunnon turvaamiseksi esitetään vesikaton uusimista. Myös Terijoen siiven vesikaton maalaus on ajankohtainen tulevina vuosina. Kaupunginhallituksen ehdotus Pukkilan koulu Pukkilan koulun pintavedet menevät jätevesiverkostoon, pintavesiputkiston rakentaminen pois jätevesiverkostosta on toteutettava vuoden 2016 mennessä. Kaupunginhallituksen ehdotus Hyypän koulu Jätevesien puhdistusjärjestelmä on rakennettava vuoteen 2016 mennessä. Hyypän koulussa jätevesijärjestelmä toteutetaan joko omana tai sitten yhteishankkeena Kaupunginhallituksen ehdotus

67 Taloussuunnitelma Aron koulun peruskorjaus Aron koulu on kiinteistönä tullut elinkaaressaan täydellisen peruskorjauksen tai purkamisen vaiheeseen. Rakennus on osittain sellaisessa kunnossa, että sen korjaamisen tarkoituksenmukaisuutta on verrattava purkamiseen ja uuden rakentamiseen. Mikäli kuntotutkimus osoittaa rakennuksen kunnon heikoksi, on tarkoituksenmukaisinta, että vanha rakennuskanta (kaikki) puretaan ja rakennetaan pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä tarpeenmukainen uusi koulurakennus. Koulurakennuksen mitoituksessa otetaan huomioon kouluverkkoselvityksen mukainen tarve. Myös neuvolan tarvitsemat tilatarpeet rakennetaan tässä vaihtoehdossa koulun yhteyteen, tässä vaiheessa neuvolatilojen rakentaminen on vielä ratkaisematta. Rakentamisen alustava kustannusarvio on 7,2 milj. (ilman neuvolatiloja) Irtaimiston kustannusarvio Hankkeelle haetaan valtionosuutta. Kaupunginhallituksen ehdotus Aninkoulu (iso rakennus) Rakennuksen kunnon selvittämiseksi sekä tulevan korjauksen suunnittelun pohjaksi esitettään rakennuksen perusteellista kuntotutkimusta 2014, sekä peruskorjausta 2015 Kaupunginhallituksen ehdotus Lukion peruskorjaus Lukion loppuosa odottaa peruskorjausta. Rakennuksen ns. luokkaosa on jo ylittänyt peruskorjausiän. Luokkakohtaisia ilmastointikoneita on tarpeen asentaa kahteen luokkaan ennen varsinaista peruskorjausta Kaupunginhallituksen ehdotus

68 Taloussuunnitelma Kirjaston muutostyöt Kirjaston sisäinen laajennus ja ilmanvaihdon jäähdytysjärjestelmän rakentaminen. Laajennukselle haetaan valtionosuutta. Kaupunginhallituksen ehdotus Vapaa-aikakeskusalue Vapaa-aikakeskuksessa tehtäviksi ehdotettuja toimenpiteitä ovat mm. varastohallin rakentaminen, urheilukentän katsomon uusiminen, kenttien äänentoiston parantaminen, huoltorakennuksen kunnostus, jääurheilukentän suoja-aitauksen rakentaminen, jalkapallokenttä, kuntoradan laajennus, squash-tilan muutos, urheilusalin ilmastointikoneen uusiminen,. Muita ovat mm. harjoituskentän muutostyöt ja tulostaulu Virkussa mm. kuntosalin ja kahvion ilmastoinnin tehostaminen ja osin uusiminen, uimavesikäsittelyjärjestelmän parantaminen ym. Lisäksi esitetään myös pienhankemäärärahaa / vuosi Kaupunginhallituksen ehdotus Sivistystoimen irtaimistojen jakosummat: Irtaimisto / vuosi Aron päiväkoti Kirjasto Aron koulu Lukio Kaupunginhallituksen ehdotus TEKNINEN OSASTO Kaupungintalon korjaustyöt Kaupungintalon ikkunapuitteet sekä vesipellitykset (myös tiilitippalistat) ovat kunnostuksen tarpeessa, osa ikkunapelleistä ei ole rakennusohjeen mukaisesti rakennettu. Kolmannen kerroksen länsipuolen ikkunoista on tullut tuulisella säällä vesi sisälle, jonka takia nämä ikkunat pitää uusia, samoin auloissa olevat puiset kiinteät ikkunat ovat uusimisen tarpeessa. Ulkoseinä sammaloituu pohjoispuolella, joka aiheuttaa seinään ylimääräistä kosteuskuormaa. Valtuustosalin äänentoiston ja akustiikan parantaminen / nykyai-

69 Taloussuunnitelma kaistaminen on tulevien vuosien välttämättömiä hankkeita sekä myös hissin peruskorjaus sekä vesikaton korjaustoimenpiteet. Kaupunginhallituksen ehdotus Teknisen osaston keskusvarasto Keskusvaraston peruskorjaus sekä varastohallin rakentaminen. Kaupunginhallituksen ehdotus: Linja-autoasema kiinteistö Linja-autoaseman etelänpuolen ikkunat sekä ikkunoiden alapuolinen seinärunko on uusimisen tarpeessa, myöskään ilmastointikoneessa ei ole lämmön talteenottoa Kaupunginhallituksen ehdotus: Rewellin kiinteistö Kiinteistön lämpö- ja vesiputkistot ovat uusimisen tarpeessa sekä rännivesikaivojen rakentaminen sekä ulkoseinän pinnoittaminen. Kaupunginhallituksen ehdotus: Mäki-Panulan ulkorakennuksen säilyttävä korjaus Kiinteistön vesikatto sekä seinäpinta ovat uusimisen tarpeessa, lisävaurioiden estämiseksi esitetään toteutettavaksi ns. säilyttävää korjausta. Perusteellinen korjaus toteutetaan kun on tiedossa rakennuksen lopullinen käyttötarkoitus. Kaupunginhallituksen ehdotus:

70 Taloussuunnitelma Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen Kasvavassa kiinteistöjen energiakustannuksissa kiinnitetään huomiota rakennuksien energiakulutuksen säästämistoimenpiteisiin. Toteutettavia toimenpiteitä ovat mm. valaistuksen ohjauksia, kiinteistöautomatiikan nykyaikaistamista ym. vastaavia toimenpiteitä, jotka edesauttavat pienentämään kasvavia energiakustannuksia. Toimenpiteet kohdennetaan suuria energiatarpeita käyttäviin kiinteistöihin esim. Ullantien neuvola (ilmastointi) Kaupunginhallituksen ehdotus: Paloasema Paloaseman laajennus sekä jätehuollon uudelleenjärjestely. Kaupunginhallituksen ehdotus: Opintola Kiinteistön lämpö- ja vesiputkistot ovat uusimisen tarpeessa, hankesuunnitelman laatiminen on syytä käynnistää uusien tilatarpeiden selvittämiseksi. Kaupunginhallituksen ehdotus: Tekninen muut Pienhankkeet : Rakennusten ennalta arvaamattomiin korjauksiin tulee varautua, korjaustoimenpiteet toteutetaan teknisen johtajan päätöksellä, määrärahan varaus mahdollistaa nopean reagoinnin mahdollisien vahinkojen tmv. korjaustoimenpiteiden toteuttamiseen. Eri kiinteistökohteiden suunnittelu: Kaupunki omistaa merkittäviä kiinteistöjä joiden jatkokäytön (rakennushankkeen) valmistelu / hankesuunnittelu sekä myös kuntotutkimukset on tehtävä hallinnollisen päätöksenteon pohjaksi, myös mahdolliset uusien rakennushankkeiden valmistelu.

71 Taloussuunnitelma Kiinteistöt joissa on tulevina vuosina toiminnan muutoksia mm. Opintola (vanha kunnantalo), Sanssinkoulu, Aninkoulu. Kaupunginhallituksen ehdotus: Teknisen osaston irtaimiston hankinta Määräraha on teknisen osaston perustoimintojen välttämättömiin laite- ja varustehankintoihin ja olemassa olevan varustuksen uusimiseen. ELINKEINOPALVELUT Toimitilapalvelujen eri kiinteistöjen kiinteistönhoito-, ruokahuolto- ja siivoustehtävien hoitamiseksi tarvittava laite- ja varustehankintojen määrärahavaraukset ovat teknisen lautakunnan vastuulla. Erityisesti keittiölaitteiden uusinta tuo suuria yksittäisiä kustannuksia. Kaupunginhallituksen ehdotus: Teollisuus- ja toimitilojen rakentaminen Mahdollisten teollisuustilojen pohjatyöt tms. Kaupunginhallituksen ehdotus:

72 Taloussuunnitelma KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Katujen rakentaminen Katujen rakentamiseen on sisällytetty joka vuosi osa perusparantamista. Näin saadaan pitkällä tähtäimellä parannettua katuverkoston kuntoa ja liikenneolosuhteita. Kaupunki osallistuu 50 %:lla kantatie 67 alituksen sekä kantatie 67 ja 44 risteyksen rakentamiseen. Perusparannuskohteet perustuvat tehtyyn katujen kuntotutkimukseen. Uusien alueiden katujen rakentamiskohteena on Äijälän kaava-alue. Kaupunginhallituksen esitys: Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus Katujen päällystyskohteita ovat mm. teollisuusalueen teistä Moottoritie ja Teollisuustien pintaus, huonokuntoisimpien teiden ja kevyenliikenteen väylien päällystäminen. Lisäksi varataan määräraha päällystysosuuteen kun asukkaat päällystävät asuntokatunsa teknisen lautakunnan päättämän periaatteen mukaisesti. Kaava-alueella on paljon päällysteitä, jotka normaaleilla kunnossapitotoimilla ei ole hallittavissa, joten määrärahaa varataan päällysteiden peruskorjauksiin eri kohteisiin. Kohteet valitaan katujen kuntokartoituksen pohjalta. Kaupunginhallituksen esitys: Puistojen rakentaminen Leikkikenttien välineistö on vielä osaksi vanhaa ja täten on riskejä välineiden aiheuttamille onnettomuuksille. Talousarvioon varataan määräraha kalusteiden ja leikkivälineiden uusimiselle. Lisäksi leikkikenttien muita varusteita joudutaan lisäämään ja rakentamaan. Kaupunginhallituksen esitys: Ympäristöhankkeet Ympäristöhankkeisiin varataan määräraha Aron mainospilonin siirtoon mahdollisesti toteutuvan kt 67 alikulun tiealueelta.

73 Taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen esitys: Tievalaistus Tievalaistuksen rakentaminen kohdistetaan valaistuksen peruskunnostukseen. Peruskorjauksen yhteydessä lamput vaihdetaan hyötysuhteeltaan parempiin energiaa säästäviin lamppuihin. Näin voidaan vaiheittain varautua siihen että nykyisten elohopealamppujen valmistus loppuu vuonna OSAKEPÄÄOMA Kaupunginhallituksen esitys: Kaupunginhallituksen esitys: Määrärahavaraukset sopimuksiin perustuen seuraavasti: - muu varaus Suupohjan koulutuskuntayhtymän rakennus- ja laiteinvestoinnit Ammatillisen koulutuksen rakennusten korjaus- ja kunnossapitotöihin sekä välttämättömiin laiteinvestointeihin, kuntaosuus. Kaupunginhallituksen ehdotus KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Viemäriverkostot Käyttöönotettavien asuntoalueiden viemäreiden rakentamiseen varaudutaan Äijälän alueella. Viemäri verkoston vuotovesien vähentämiseksi laajennetaan hulevesiverkostoa. Vanhoilla alueilla on paljon vielä kiinteistöjä jotka ovat liittäneet salaoja- ja kattove-

74 Taloussuunnitelma siä jätevesiviemäriverkostoon. Näille kiinteistöille tulee olla mahdollisuus eriyttää perus- ja hulevedet jätevedestä ja johtaa ne hulevesiverkostoon. Lisäksi jatketaan viemäriverkoston saneerausta. Kaupunginhallituksen esitys:

75 Taloussuunnitelma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE Henkilöstösuunnittelu perustuu toimintaympäristön tarkasteluun, asetettujen tavoitteiden vaatimaan resursointiin ja talouteen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteita ovat muun muassa: - hallita henkilöstömäärän kasvua ottaen huomioon palvelutarpeet ja kriittiset kehittämiskohteet - vähentää määräaikaisen henkilöstön tarvetta - varmistaa osaamisen saaminen ja siirtyminen - nostaa eläkkeelle lähtevien keski-ikää Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeää paitsi taloudellisesti myös odotettavissa olevan työvoimapulan ehkäisyssä. Paree -hanke jatkuu edelleen. Henkilöstölle on jaettu 10 euron arvoisia liikunta- ja kulttuuriseteleitä kolme kpl vuonna Niitä on lunastettu 527 kpl mennessä. Setelin arvo pidetään ennallaan. Varhaisen tukemisen -mallia hyödynnetään, kun seurataan henkilöstön jaksamista työssään. Henkilöstölle tehtiin marraskuussa 2011 työtyytyväisyyskysely. Tarkoitus on järjestää vastaava kysely kahden vuoden välein, joten seuraava kysely tehdään vuonna Henkilöstöhankintaa varten kaupungilla on käytössään Kuntarekry ohjelma, joka helpottaa hakumenettelyä sen eri vaiheissa. Kauhajoen kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen on tehty palvelurakenneselvitys, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmän, jonka tehtäväni oli jatkaa palvelurakenneselvityksiä ja etsiä keinoja kuntalain vaatiman talouden tasapainon löytämiseksi. Henkilöstösäästötavoitteeksi on asetettu 2,7 milj. euroa vuosien aikana. Säästötavoitteen saavuttamiseksi käytetään kaikkia mahdollisia toimenpiteitä paikallisesta sopimisesta ja vapaaehtoisista palkattomista vapaista ym. aina lomautuksiin, osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin saakka. Johtoryhmä harkitsee kaikkien vapautuvien virkojen ja toimien täytön. Tapauskohtaisesti tutkitaan, voidaanko täyttää sisäisesti. Sijaiskuluja pyritään vähentämään rajoittamalla sijaisten palkkaamista ja erityisesti 1 3 pv kestävissä sijaisuuksissa. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön tilalle ei automaattisesti palkata uutta työntekijää, vaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnan järjestämisen kannalta välttämätöntä. Toimistotoimintojen tehostamiseksi tehdään yhteistyötä muiden organisaatioiden (SPK ja LLKY) kanssa. Luonnollinen poistuma sekä kaupungilla, Suupohjan seutupalvelukeskuksella että liikelaitoskuntayhtymässä on pyrittävä hyödyntämään täysimääräisesti sisäisillä työjärjestelyillä. Kauhajoen kaupungin palveluksessa on 638 henkilöä Vakinaisia työntekijöitä on 475 ja määräaikaisia työntekijöitä 163 henkilöä, joista kansalaisopiston tuntiopettajia on 53, oppisopimuksella työskenteleviä 1 ja työllistämistuella palkattuja 22 työntekijää. Sijaisia on 20 ja tilapäisiä työntekijöitä 67. Teknisellä osastolla on 11 vakinaista tuntipalkkaista työntekijää. Osa-aikaisesti työskentelee 75 henkilöä, ja sivutoimisesti 4 henkilöä. Virkoja on täyttämättä 39 kpl ja toimia 3 kpl.

76 Henkilöä Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Henkilöstömäärältään suurin on sivistysosasto 72,0 %, toiseksi suurin on tekninen osasto 22,5 %,hallinto-osastolla on 5,3 % ja yhtestoimintalautakunnassa on 0,2 % henkilöstöstä. Henkilöstömäärät, niiden lisäykset ja vähennykset on laskettu tilanteen mukaan. Henkilöstö yhteensä v ,00 520,00 500,00 480,00 460,00 440,00 420,00 400, HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 514,63 499,6 493,6 485,3 484,3 Henkilöstö viroissa ja toimissa Tekninen osasto; 115,5 22,45% Hallinto-osasto; 27,45 5,33 % Yhteistoimintal autakunta; 1,3 0,25 % Sivistysosasto; 370,38 71,97 %

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2017 1 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus, 8.12.2014, 259 Kaupunginvaltuusto, 15.12.2014, 57 Sisällysluettelo Talousarvio 2015

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma vuosille 2017-2019

Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 2019 1 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 Kaupunginhallitus, 14.12.2015, 264 Kaupunginvaltuusto, 21.12.2015, 49 Sisällysluettelo Talousarvio 2016

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

sivu Kaupunginjohtajan terveiset 3 Kauhajoen kaupungin strategia vuosille 2013-2016 4 Kauhajoen kaupungin perustehtävä ja visio 4-6

sivu Kaupunginjohtajan terveiset 3 Kauhajoen kaupungin strategia vuosille 2013-2016 4 Kauhajoen kaupungin perustehtävä ja visio 4-6 1 2 Sisällysluettelo sivu Kaupunginjohtajan terveiset 3 Kauhajoen kaupungin strategia vuosille 2013-2016 4 Kauhajoen kaupungin perustehtävä ja visio 4-6 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle 2013-2016

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ KIRJE 20.5.2014 VM/1042/02.02.06.01/2014 1 (3) Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIE N HARKINNANVARAI SEN VALT IONOSUUDEN KOROTUKS EN HAKE- MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki. Talouden tasapainottaminen

Kannuksen kaupunki. Talouden tasapainottaminen Kannuksen kaupunki Talouden tasapainottaminen 2013 2017 Talouden tasapainottaminen 2013 2017 2 Sisältö 1. Lähtökohdat... 3 1.1 Tilinpäätökset 2011 ja 2012... 4 1.2 Talouden kehitysnäkymät ja valtionosuusrahoituksen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot