TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN VUONNA Kh Työllisyyden edistämistoiminnan yhtenäistäminen vuonna 2013

Transkriptio

1 Kunnanhallitus TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN VUONNA /015/2012 Kh Työllisyyden edistämistoiminnan yhtenäistäminen vuonna 2013 Dno OUKA: 2639 /014/2012 Työllisyystoimikunta Palvelujen järjestämisen toimikunta Kehittämispäällikkö Seija Mustonen, konsernipalvelut, työllisyyden edistäminen, puh kirjoittaa : Työllistämisen edistämistoiminta Työllistämisen edistämistoiminnan painopisteissä on otettu huomioon erityisesti kaupungin strategiset tavoitteet nuorten työttömyyden vähentämiseksi sekä pitkäaikaistyöttö mien, erityisesti vaikeasti työllistettävien, työllistäminen. Vuonna 2013 työllisyyden edistämiseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus, kaupunginhalli tuksen kehittämisjaoksen ja työllisyyden edistämisen koordinointiryhmän asiantuntijalausunnon perusteella. Työllisyyden edistämisen vastuuorgani saationa toimii konsernipalveluiden elinvoima -palvelualueen työllisyyden edistämisen ryhmä, jossa toimii kehittämispäällikkö, kaksi suunnittelijaa ja ohjelma-/ projektikoordinaattori. Työllistämiseen liittyviä hallinnollisia tuki palveluita tuottaa Työllistämiskeskus. Työllistämisen toimintaa tuotetaan monialaisesti yhteistyössä sivistys- ja kulttuuripalveluiden, hyvinvointi-, yh dyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä liikelaitosten kanssa. Työllisyyden hoitoon liittyviä palveluita tuottavat kaupungin sosiaalipalveluyksiköiden li säksi myös muut toimijat monituottajamalliin perustuen. Oulun kaupunki on jättänyt hakemuksen valtakunnalliseen työllistämisen kuntakokeiluun liittyen, tieto kokeiluun pääsemisestä vahvistuu toukokuun lopulla. Kuntakokeilun kaikki kolme pääprosessia alkavat yhteisellä aktivointi- ja palveluohjausvaiheella. Kokeiluun liittyvät prosessit ovat: 1) työelämäosallisuutta ja työmarkkina valmiuksia edistävä toiminta, 2) palkkatuella työllistäminen ja työllistämisen tukeminen sisältäen mm. koulutusta, valmennusjaksoja ja 3) jatkotyöllistä misen mahdollisuuksien edistäminen. Kokeilun liittyvää henkilöstöresur sointia ei ole sisällytetty harmonisointiesitykseen aktivointitoiminnan palve luohjausta lukuun ottamatta. Työllistäminen, konsernin hallintokunnat ja liikelaitokset Kuntien oman työllistämisen painospisteenä on Oulussa ollut 50 % vaikeasti työllistettävien työllistä minen ja 50 % nuorten työllistäminen. Tällä painopistejaolla on pyritty vai kuttamaan erityisesti nuorten työttömyyden tilanteeseen ja sen seurannais vaikutuksiin, kuten nuorten syrjäytymiskehitykseen. Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulunsalossa ja Yli-Iissä työllistäminen on pääasiallisesti kohdistunut vai keasti työllistettävien työllistämiseen. Tavoitteena on ollut pyrkiä vaikutta maan kuntien työttömyydestä aiheutuviin työ-

2 markkinatuen passiivitukime noihin. Kunnan omaa työllistämistä palkkatuella esitetään suunnattavan vuonna % vaikeasti työllis tettäville (työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyy den perustella vähintään 500 päivältä tai 500 päivää työttömyyspäivära haa, ja joka on tuella palkattaessa työmarkkinatukeen oikeutettu) ja 50 % nuorille. Vaikeasti työllistyvien työjaksoa voidaan suunnitelman pohjalta to teuttaa maksimissaan 14 kk kestävänä työllistämisjaksona. Nuorten työllis tämisessä toteutetaan motivoivaa ja palkitsevaa mallia. Työllistäminen aloitetaan aina työharjoittelulla tai työelämävalmennusjaksolla, joka toteu tetaan yksilöllisen suunnitelman pohjalta 1-6 kk pituisena jaksona. Jaksoa seuraavan palkallisen työllistämisjakson pituus on maksimissaan 6 kk, pal kallisen jakson edellytyksenä on valtion palkkatuki. Nuorten ja vaikeasti työllistyvien työllistäminen esitetään pidettävän vähintään vuoden 2012 tasolla. Lisäksi palkataan jonkin verran vajaakuntoisia, velvoitetyöllistettyjä, maa hanmuuttajia ja muita erityisryhmiä, kuten akateemisesti koulutettuja työt tömiä. Hallintokuntien työllistettyjen työaika on pääasiallisesti 85 %, velvoi tetyöllistettyjen työaika on 100 %. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille varataan kiintiönä 30 henkilötyövuotta. Työvoiman palvelukeskus voi moni alaiseen yhteistyöhön ja yhteisesti laaditun suunnitelman ja harkintaansa perustuen poiketa yllämainituista perusteista. Esitetään, että työllisyysmäärärahoin tuetaan myös oppisopimuskoulutusta, kun kyseessä on työttö män työnhakijan kouluttaminen. Ammattitaidottomien henkilöiden koulu tusmuotona oppisopimuskoulutusmalli toimii yhtenä vaihtoehtoisena polku na työelämään. Hallintokunnille ja liikelaitoksille varataan määräraha oppi sopimuskoulutuksen toteuttamiseen. Ensimmäinen vuosi oppisopimustyöl listämisestä katetaan työllisyysmäärärahasta ja toisen ja kolmannen vuo den osalta maksetaan oppisopimuslisää 350 /kk. Lisäksi työllistämiseen varattua määrärahaa käytetään sivistys- ja kulttuuripalveluiden hallinnoimien nuorten työpajojen nuorten työllistämiseen sekä erityisesti "seinättömän työpajamallin" laajentamiseen ja kehittämiseen. Seinättömän työpajatoi minnan lähtökohtana on nuoren sijoittaminen eri työllistämistoimenpitein "avointen työmarkkinoiden työympäristöön" ohjatusti. Arpeetin- toiminnan kohderyhmänä ovat tulottomat opiskelijat, joilla opinnot ovat pitkittyneet ja jotka ovat toimeentulotuen asiakkaina, eivätkä ole oikeutettuja sosiaaliseen luo totukseen sekä tulottomat pitkäaikaistyöttömät, joilla on 3 tai 5 kuukauden työssäoloehto. Esitetään, että Arpeetti toimintaa järjestetään 2013 katta vasti kaupungin alueella. Arpeetti-toiminnan ja velvoitetyöllistämisen oh jauksen resursointitarve on vuodelle ohjaajaa. Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyö Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöhön on Oulussa työllistetty n. 900 nuorta (yli 17-vuotiaita) opis kelijaa 1 kuukauden työsuhteeseen. Kesätyöharjoittelusta maksettava bruttopalkka on ollut 850 /kk. Muiden kuntien kesätyöllistäminen kuntaan on ollut hyvin pienimuotoista ja palkkaus on vastannut kesätyösetelin (280 ) tasoa. Esitetään, että yli 17-vuotiaiden opiskelijoiden kesätyöllistäminen toteutetaan koko kaupungin alueella ja palkkaus 850, laajennus toteutetaan n.

3 100 nuoren työllistämisvarauk sella eli lisäkustannustasolla Vaihtoehtoisesti euromääräinen varaus pidetään samassa, mutta kesätyöpaikkojen mahdollisuudet kartoitetaan koko uuden Oulun alueella. Koululaisten kesäsetelityöllistäminen on Oulun kaupungissa toteutettu vuotiaiden nuorten osal ta 280 arvoisella kesätyösetelillä yrityksiin ja kolmannelle sektorille. Kesäseteli on euroarvoltaan ollut saman suuruinen Oulunsalossa, Yli-Iissä ja Kiimingissä. Haukipu taalla nuoren kesätyöllistämisen tuki on ollut 150 /kahden viikon jaksolta. Kunnat ovat jakaneet kesätyöllistämisen setelit Oulunsalossa osalle ikäluo kasta (70 seteliä), Kiimingissä, Haukiputaalla ja Yli-Iissä seteli on jaettu ikäluokalle vuotiaat. Arvio kesätyöseteli-ikäisten osalta vuoden vuotiaan nuoren työllistämiseen on noin 4300 seteliä. Jaettujen setelien käyttöaste on arviolta n. 80 %, joka tarkoittaa 3440 setelin osuutta eli tarvittava määräraha kesäsetelityöllistämiseen ko ko uuden Oulun alueella on n , mikäli seteli jaetaan myös 17-vuotiaille 2160 setelin varausta lisää eli 80 % käyttöastevarauksella n yhteensä kaikkiaan n. 1,44 M. Esitetään, että arvoltaan 280 arvoiset kesätyösetelit jaetaan ikäluokille vuotiaat, jolloin lisä määrärahan tarve vuoden 2012 tasoon nähden on 0,5 M. Vaihtoehtoisesti esitetään, että kesätyöseteli jaetaan vain ikäluokille vuotiaat, jolloin lisämäärä rahan tarvetta ei synny ja 17-vuotiaiden työllistämisen tukeminen kesätyö setelillä jää pois. Esitetään, että nuorten työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen ohjautumisen Työpörssi toimintaa jatketaan. Uuden Oulun alueella toteutettavan Työpörssi -toiminnan ja ke sätyöllistämisen resursointitarve on 3 ohjaajaa. Aktivointitoiminnan edistäminen Laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan Kuntouttavaa työtoimintaa koskevassa lais sa asiakkaaksi määritellään työtön henkilö, joka saa työttömyyden perus teella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kaupungin sosiaalityön vastuulla. Työtoimintaa järjeste tään 3-24 kuukauden jaksoissa ja henkilö osallistuu siihen vähintään yhte nä ja enintään viitenä päivänä viikossa. Varsinainen työtoimintapaikka voi daan hankkia esim. järjestöstä, kaupungilta, kuntayhtymältä tai valtiolta. Lain mukaan työtoimintapaikkoja ei voida hankkia yrityksiltä. Oulun kaupunki on maksanut työtoimintapaikan järjestävälle kolmannen sektorin toimijalle avustusta 10 / työtoimintapäivä/henkilö ohjatun työtoiminnan järjestämisestä. Nuor ten aktivointitoimintaa ja ympäristönhoidollisia työtoiminnan järjestämistä koskien on perusavustuksen lisäksi maksettu 13 täydentävä avustus. Kaikilla kunnilla Oulunsaloa ja Yli-Iitä lukuun ottamatta kunnilla on ollut sama avustuskäytäntö. Koska Yli-Iin ja Oulusalon osalta yhdistoimijoita on vain muutamia, ei avustuksen laajennus muuta määrärahantarvetta merkittävästi.

4 Esitetään, että kaupunki maksaa työtoimintapaikan järjestävälle kolmannen sektorin toimijalle avus tusta 10 / työtoimintapäivä/henkilö ohjatun työtoiminnan järjestämisestä. Alle 29-vuotiaiden nuorten kuntouttavan työtoiminnan jakson tavoitteena on lisätä aktivointimahdolli suuksia tukea ja ohjausta tarvitseville nuorille ja vahvistaa heidän työmark kinavalmiuksiaan siten, että he aktivointijakson jälkeen voisivat ohjautua esimerkiksi työpajoille, koulutukseen tai työmarkkinoille. Kolmannen sektorin toimijalle, joka järjestää alle 29-vuotiaiden nuorten kuntouttavaa työtoimintaa esi tetään maksettavaksi kuntouttavan työtoiminnan perusavustuksen lisäksi avustusta 13 / aktivointitoimintapäivä/henkilö. Esitetään, että ympäristöhoidollisiin töihin avustus on 23 toimintapäivää kohden. Avustuksen tasos sa otetaan huomioon ympäristönhoidollisten tehtävien liittyvä työturvalli suus- ja varustevaatimus. Ryhmämuotoisena toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestäville tahoille on Oulussa pilotoitu avustusmalli, jonka pohjaosana olisi ohjaajan palkkaukseen myönnettävä tuki. Pohjaosan lisäksi maksetaan avustusta 13 / aktivointitoimintapäi vä/henkilö. Esitetään, että käytäntöä jatketaan. Aktivointitoiminnan palveluohjauksen resursointia vahvistetaan kuntakokeilu yhteistyössä. Järjestöjen ja yritysten työllistämisen tukeminen Vaikeasti työllistyvien ryhmään kuuluvia työttömiä palkkaavia järjestöjä avustetaan erillisellä kuntali sällä työllisyystoimikunnassa käsiteltävän ja edelleen kaupunginhallituk sessa erikseen hyväksyttävän ohjeen mukaisesti. Oulussa kuntalisätuen tasot ovat vuonna 2012 olleet: Palkkatuen kuntalisäosuus järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille on 200 /kk ensimmäisen vuoden osalta, kun työllistetty saa korkeinta korotettua palkkatukea (vaikeasti työl listyvät). Toisen vuoden osalta kuntalisää on maksettu harkintaan perustu vana 500 /kk henkilön työllistymisen edistämiseksi. Kuntalisää on mak settu enintään kahden vuoden ajan. Kuntalisää maksetaan 200 /kk, kun henkilö työllistetään ns. vajaakuntoisen palkkatuella. Kuntalisää on maksettu enintään kahden vuoden ajan. Nuorten alle 25-vuotiaiden palkkatuen perustukeen oikeutettujen osalta kuntalisä on 500 /kk ja nuo ren alle 25-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän kuntalisä on 200 euroa/kk. Nuor ten osalta tukea on maksettu enintään 6 kuukauden ajalta. Oppisopimuskoulutettaville kuntalisää on maksettu 350 /kk enintään 3 vuoden ajalle. Tuen saami sen edellytyksenä on opintojen edistyminen opintosuunnitelman mukaises ti. Työllistämisen tukitoimena kaupunki on maksanut yrityksille varatun työllisyysmäärärahan puitteissa oppisopimuskoulutuksen kuntalisää (350 /kk), kun ne työllistävät oppisopi muskoulutustyösuhteeseen perustutkinto-opintoihin palkkatukeen oikeute tun ammatillista tutkintoa vailla olevan nuoren,

5 vajaakuntoisen, pitkäaikais työttömän tai vaikeasti työllistyvän henkilön. Lisäksi oppisopimuskuntalisää voidaan maksaa kohdennettuna erityisesti pienyrityksiin tai erityistä osaa mista vaativiin tehtäviin työntekijän palkkaamisen tukemiseen silloin, kun työtön henkilö tarvitsee työllistyäkseen lisätai erikoistumiskoulutusta, joka toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Kuntalisää voidaan myös maksaa yrityksille ryhmäpoikkeussäännön alaisena tukena, silloin kun ne työllistävät nuoren, vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työl listyvän henkilön vähintään vuoden kestävään työsuhteeseen. Haukiputaalla kuntalisä vaikeasti työllistyvän työllistämiseen on ollut vuoden ajan ja sosiaali toimen avustus 2 kk lisätyöllistämiseen on ollut 500. Kiimingissä kuntalisä vaikeasti työllistyvien työllistämiseen on ollut 200 /kk 1 vuoden ajan ja kk ajan toisen vuoden osalta. Oulunsalossa ja Yli-Iissä ei ole mak settu kuntalisää. Esitetään, että maksetaan kuntalisää 200 /kk ensimmäisen vuoden osalta, kun työllistetty saa kor keinta korotettua palkkatukea (vaikeasti työllistyvät). Kuntalisää voidaan maksaa enintään vuoden ajan. Toisen vuoden osalta kuntalisää voidaan maksaa harkintaan perustuvana 600 /kk henkilön työllistymisen edistämi seksi. Kuntalisää voidaan maksaa enintään 6 kk. Kuntalisää maksetaan 200 /kk, kun henkilö työllistetään ns. vajaakuntoisen palkkatuella. Kuntalisää voidaan maksaa enintään kahden vuoden ajan. Nuorten alle 25-vuotiaiden palkkatuen perustukeen oikeutettujen osalta kuntalisä on 600 /kk ja nuo ren alle 25-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän kuntalisä on 200 euroa/kk. Nuor ten osalta tukea voidaan maksaa enintään 6 kuukauden ajalta. Oppisopimuskoulutettaville kuntalisää voidaan maksaa 350 /kk enintään 3 vuoden ajalle. Tuen saa misen edellytyksenä on opintojen edistyminen opintosuunnitelman mukai sesti. Esitys on kustannusneutraali vuoden 2012 nähden edellyttäen, että työllistävien yhdistysten, säätiöi den ja järjestöjen toiminnassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Esitetään, että työllistämisen tukitoimena kaupunki maksaa yrityksille varatun työllisyysmäärärahan puitteissa oppisopimuskoulutuksen kuntalisää (350 /kk), kun ne työllistä vät oppisopimuskoulutustyösuhteeseen perustutkinto-opintoihin palkkatu keen oikeutetun ammatillista tutkintoa vailla olevan nuoren, vajaakuntoi sen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän henkilön. Lisäksi oppiso pimuskuntalisää voidaan maksaa kohdennettuna erityisesti pienyrityksiin tai erityistä osaamista vaativiin tehtäviin työntekijän palkkaamisen tukemi seen silloin, kun työtön henkilö tarvitsee työllistyäkseen lisä- tai erikoistu miskoulutusta, joka toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Esitetään, että kuntalisää voidaan myös maksaa yrityksille ryhmäpoikkeussäännön alaisena tukena, silloin kun ne työllistävät nuoren, vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän henkilön vähintään vuoden kestävään työsuhteeseen. Yritysten kuntalisää koskeva käytäntö on uusi ja vuoden 2012 kokemusten perusteella esitetään syk syllä talousarvioon tarkennukset siihen varattaval-

6 le määrärahalle. Rahoitus- ja yhteistyöhankkeet sekä työttömien virkistystoi minnan avustukset Kaupungin organisaation ulkopuolisten tahojen hallinnoimia hankkeita varaudutaan rahoittamaan kuntarahoituksella. Avustusta myönnetään kaupungissa toteutettaville työllisyyshankkeille, jotka saavat joko kansainvälistä tai kansallista rahoi tusta. Hyväksyttyjen hankkeiden rahoitusta jatketaan niiden voimassaolo ajan edellyttäen että hankkeet etenevät niille asetettujen tavoitteiden mu kaisesti. Hankkeiden avustus- ja rahoitusohjeet vahvistetaan vuosittain ja ne viedään erikseen työllisyystoimikunnan kautta kaupunginhallituksen hy väksyttäväksi. Lisäksi varataan määräraha toiminta-avustukseen, joka on tarkoitettu työttömien virkistystoiminnan tukemiseen. Työttömien virkistystoiminnan avustukselle laaditaan ohjeistus ja kriteerit. Esitetään, että avustuskäytäntöä jatketaan em. tavalla. Esitys on kustannusneutraali v tasoon nähden. Kustannusvaikutukset Arvion mukaan esitysten kustannukset vaativat yhden miljoonan euron lisärahoituksen. Menojen li säykset kohdistuvat pääasiassa nuorten työllistämiseen ja yritysyhteistyön lisäämiseen. Nuorten työllistämisen palveluihin panostaminen tuo tulevai suudessa positiivisia vaikutuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Ratkaisut tur vaavat kuntalaisten, erityisesti nuorten tasapuolisen kohtelun työllistymistä edistävissä palveluissa. Vaihtoehtoisena esityksenä on kustannusneutraali ratkaisu, jossa halutaan turvata alueellisesti tasa puolisesti toteutetut työllisyyden edistämistä tukevat palvelut. Päätösehdotus, kehittämispäällikkö Seija Mustonen Työllisyystoimikunta arvioi esityksiä työllisyyspalveluiden järjestämisestä ja esittää palveluiden järjes tämistoimikunnalle ja yhdistymishallitukselle, että: Kunnan omaa työllistämistä palkkatuella suunnataan vuonna % vaikeasti työllistettäville (työ tön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perustella vähintään 500 päivältä tai 500 päivää työttömyyspäivärahaa, ja joka on tuella palkattaessa työmarkkinatukeen oikeutettu) ja 50 % nuorille. Vai keasti työllistyvien työjaksoa voidaan suunnitelman pohjalta toteuttaa mak simissaan 14 kk kestävänä työllistämisjaksona. Nuorten työllistämisessä toteutetaan motivoivaa ja palkitsevaa mallia. Työllistäminen aloitetaan aina työharjoittelulla tai työelämävalmennusjaksolla, joka toteutetaan yksilölli sen suunnitelman pohjalta 1-6 kk pituisena jaksona. Jaksoa seuraavan palkallisen työllistämisjakson pituus on maksimissaan 6 kk, palkallisen jak son edellytyksenä on valtion palkkatuki. Nuorten ja vaikeasti työllistyvien työllistäminen pidetään vähintään vuoden 2012 tasolla. Lisäksi pal kataan jonkin verran vajaakuntoisia, velvoitetyöllistettyjä, maahanmuuttajia ja muita erityisryhmiä, kuten akateemisesti koulutettuja työttömiä. Hallinto kuntien työllistettyjen työaika on pääasiallisesti 85 %, velvoitetyöllistettyjen työaika on 100 %. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille varataan kiin tiönä 30 henkilötyövuotta. Työvoiman palvelukes-

7 kus voi monialaiseen yh teistyöhön ja yhteisesti laaditun suunnitelman ja harkintaansa perustuen poiketa yllämainituista perusteista. Työllisyysmäärärahoin tuetaan myös oppisopimuskoulutusta, kun kyseessä on työttömän työnhakijan kouluttaminen. Ammattitaidottomien henkilöiden koulutusmuotona oppiso pimuskoulutusmalli toimii yhtenä vaihtoehtoisena polkuna työelämään. Hallintokunnille ja liikelaitoksille varataan määräraha oppisopimuskoulutuk sen toteuttamiseen. Ensimmäinen vuosi oppisopimustyöllistämisestä kate taan työllisyysmäärärahasta ja toisen ja kolmannen vuoden osalta makse taan oppisopimuslisää 350 /kk. Lisäksi työllistämiseen varattua määrärahaa käytetään sivistys- ja kulttuuripalveluiden hallinnoimien nuorten työpajojen nuorten työllistämiseen sekä erityisesti "seinättömän työpajamallin" laajentamiseen ja kehittämiseen. Seinättömän työpajatoi minnan lähtökohtana on nuoren sijoittaminen eri työllistämistoimenpitein "avointen työmarkkinoiden työympäristöön" ohjatusti. Arpeetin- toiminnan kohderyhmänä ovat tulottomat opiskelijat, joilla opinnot ovat pitkittyneet ja jotka ovat toimeentulotuen asiakkaina, eivätkä ole oikeutettuja sosiaaliseen luo totukseen sekä tulottomat pitkäaikaistyöttömät, joilla on 3 tai 5 kuukauden työssäoloehto. Arpeetti toimintaa järjestetään 2013 kattavasti kaupungin alueella. Arpeetti-toiminnan ja velvoitetyöllistämisen ohjauksen resursointi tarve on vuodelle ohjaajaa. Yli 17-vuotiaiden opiskelijoiden kesätyöllistäminen toteutetaan koko kaupungin alueella ja palkkaus 850, laajennus toteutetaan n. 100 nuoren työllistämisvarauksella eli lisä kustannustasolla Arvoltaan 280 arvoiset kesätyösetelit jaetaan ikäluokille vuotiaat, jolloin lisämäärärahan tarve vuoden 2012 tasoon nähden on 0,5 M. Nuorten työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen ohjautumisen Työpörssi toimintaa jatketaan. Uu den Oulun alueella toteutettavan Työpörssi -toiminnan ja kesätyöllistämi sen resursointitarve on 3 ohjaajaa. Kaupunki maksaa työtoimintapaikan järjestävälle kolmannen sektorin toimijalle avustusta 10 / työtoi mintapäivä/henkilö ohjatun työtoiminnan järjestämisestä. Kolmannen sektorin toimijalle, joka järjestää alle 29-vuotiaiden nuorten kuntouttavaa työtoimintaa maksetaan kuntouttavan työtoiminnan perusavustuksen lisäksi avustusta 13 / aktivointitoimintapäivä/henkilö. Ympäristöhoidollisiin töihin avustus on 23 toimintapäivää kohden. Avustuksen tasossa otetaan huo mioon ympäristönhoidollisten tehtävien liittyvä työturvallisuus- ja varuste vaatimus. Ryhmämuotoisena toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestäville tahoille on Oulussa pilotoitu avustusmalli, jonka pohjaosana olisi ohjaajan palkkaukseen myönnettävä tuki. Pohjaosan lisäksi maksetaan avustusta 13 / aktivointitoimintapäi vä/henkilö. Edellä mainittua käytäntöä jatketaan. Aktivointitoiminnan palveluohjauksen resursointia vahvistetaan kuntakokeilun yhteistyössä. Maksetaan kuntalisää 200 /kk ensimmäisen vuoden osalta, kun työllistetty saa korkeinta korotettua palkkatukea (vaikeasti työllistyvät). Kuntalisää

8 voidaan maksaa enintään vuoden ajan. Toisen vuoden osalta kuntalisää voidaan maksaa harkintaan perustuvana 600 /kk henkilön työllistymisen edistämiseksi. Kuntalisää voidaan maksaa enintään 6 kk. Kuntalisää maksetaan 200 /kk, kun henkilö työllistetään ns. vajaakuntoisen palkkatuella. Kuntalisää voidaan maksaa enintään kahden vuoden ajan. Nuorten alle 25-vuotiaiden palkkatuen perustukeen oikeutettujen osalta kuntalisä on 600 /kk ja nuo ren alle 25-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän kuntalisä on 200 euroa/kk. Nuor ten osalta tukea voidaan maksaa enintään 6 kuukauden ajalta. Oppisopimuskoulutettaville kuntalisää voidaan maksaa 350 /kk enintään 3 vuoden ajalle. Tuen saa misen edellytyksenä on opintojen edistyminen opintosuunnitelman mukai sesti. Työllistämisen tukitoimena kaupunki maksaa yrityksille varatun työllisyysmäärärahan puitteissa oppi sopimuskoulutuksen kuntalisää (350 /kk), kun ne työllistävät oppisopimus koulutustyösuhteeseen perustutkinto-opintoihin palkkatukeen oikeutetun ammatillista tutkintoa vailla olevan nuoren, vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöt tömän tai vaikeasti työllistyvän henkilön. Lisäksi oppisopimuskuntalisää voidaan maksaa kohdennettuna erityisesti pienyrityksiin tai erityistä osaa mista vaativiin tehtäviin työntekijän palkkaamisen tukemiseen silloin, kun työtön henkilö tarvitsee työllistyäkseen lisä- tai erikoistumiskoulutusta, joka toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Kuntalisää voidaan myös maksaa yrityksille ryhmäpoikkeussäännön alaisena tukena, silloin kun ne työllistävät nuoren, vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työl listyvän henkilön vähintään vuoden kestävään työsuhteeseen. Kaupungin organisaation ulkopuolisten tahojen hallinnoimia hankkeita varaudutaan rahoittamaan kuntarahoituksella. Avustusta myönnetään kaupungissa toteutettaville työllisyyshankkeille, jotka saavat joko kansainvälistä tai kansallista rahoi tusta. Hyväksyttyjen hankkeiden rahoitusta jatketaan niiden voimassaolo ajan edellyttäen että hankkeet etenevät niille asetettujen tavoitteiden mu kaisesti. Hankkeiden avustus- ja rahoitusohjeet vahvistetaan vuosittain ja ne viedään erikseen työllisyystoimikunnan kautta kaupunginhallituksen hy väksyttäväksi. Työttömien virkistystoiminnan tukemista jatketaan. Työttömien virkistystoiminnan avustukselle laadi taan ohjeistus ja kriteerit. Arvion mukaan esitysten kustannukset vaativat yhden miljoonan euron lisärahoituksen. Menojen li säykset kohdistuvat pääasiassa nuorten työllistämiseen ja yritysyhteistyön lisäämiseen. Nuorten työllistämisen palveluihin panostaminen tuo tulevaisuudessa positiivisia vaikutuksia ja ehkäi see syrjäytymistä. Ratkaisut turvaavat kuntalaisten, erityisesti nuorten ta sapuolisen kohtelun työllistymispalveluissa. Työllisyystoimikunnan päätös : Päätösehdotus hyväksyttiin. --- Muutettu päätösehdotus, apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo:

9 Palvelujen järjestämisen toimikunta esittää, että yhdistymishallitus hyväksyy työllisyyttä edistävien palvelujen harmonisoinnin työllisyystoimikunnan esityksen pohjalta. Lopul linen harmonisointi ratkaistaan kuitenkin ehdotetun harmonisoinnin talous vaikutusten vuoksi talousarvion 2013 valmistelun ja hyväksymisen yhtey dessä. Lisäksi palvelujen järjestämisen toimikunta esittää yhdistymishallitukselle, - että määräraha säilytetään nykytasolla ja toimintatapojen muutoksella lisä tään työllisyyden edistämistoiminnan vaikuttavuutta ja tuot tavuutta, - että asiasta pyydetään lausunnot sosiaali- ja terveyslautakun nalta, opetus lautakunnalta ja nuorisoasiainlautakunnalta. Palvelujen järjestämisen toimikunnan päätös : Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Merkitään, että apulaiskaupunginjohtaja Kalervo Ukkola poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. --- Kehittämispäällikkö Seija Mustonen, konsernipalvelut, työllisyyden edistäminen, puh kirjoittaa : Työllistämisen edistämistoiminnan painopisteissä on otettu huomioon erityisesti kaupungin strategiset tavoitteet nuorten työttömyyden vähentämiseksi sekä pitkäaikaistyöttömien sekä vaikeasti työllistettävien, työllistäminen. Tämän tavoitteen saavutta miseksi Oulun kaupungin oman työllistämisen painopisteenä on ollut 50 % vaikeasti työllistettävien työllistäminen ja 50 % nuorten työllistäminen. Tällä painopistejaolla on pyritty vaikuttamaan erityisesti nuorten työttömyyden ti lanteeseen ja sen seurannaisvaikutuksiin, kuten nuorten syrjäytymiskehi tykseen. Vastaavaa nuorten työllistämisen linjausta ei ole ollut muilla yh distyvillä kunnilla, joten mikäli nuorten työllistämistä halutaan tukea tehok kaasti, on sillä kustannusten osalta vaikutuksensa. Työllistämisen palkkauskustannukset (1500 /kk palkkatasolla) ovat keskimäärin 2000 /kk. Vaikeasti työllistyvän (yli 500 pv työmarkkinatukea saanut työtön henkilö) valtion tuen osuus kustannuksista on noin 1280 /kk. Tällöin työllistämisen net to-osuus on 720 ja mikäli huomioidaan työmarkkinatuen kuntaosuus 330 passiivipäivien osalta poistona, jää vaikeasti työllistyvän työllistämi sen kustannukseksi 390 /kk ja mikäli henkilö on myös toimeentulotuen pii rissä alentaa työllistäminen lisäksi toimeentulotukimenoja. Vastaavasti nuoren alle 25-vuotiaan henkilön palkkauksessa valtion tuen osuus on noin 680 /kk, täl löin 2000 palkkauskustannuksista kaupungin osuutta jää 1320 /kk. Säästyneinä kustannuksina voidaan pitää mahdollisesti alentuneita toi meentulotukimenoja. Voidaan kuitenkin todeta, että nuoren henkilön työl listäminen on yli kolme kertaa kalliimpaa kuin vastaavasti vaikeasti työllis tyvän henkilön. Tärkeää kuitenkin on, että nuori voidaan työllisyyttä edistä vien ja työllistämisen kautta ohjata koulutukseen ja työelämään ja ehkäistä syrjäytymistä. Mikäli nuorten työllistämistä harmonisoidaan siten, että työl listämistä tarjotaan uuden Oulun alueella tasaisesti, tulee työllistämisen volyymi lisääntymään, joka puolestaan lisää kustannusvaikutuksia. Esi merkiksi 20 nuoren työllistäminen lisäys maksaa siis noin netto menona vuodessa.

10 Seuraavassa taulukossa esitetään kootusti kuntien vuosina 2011 ja 2012 toteuttamat erilaiset nuorten kesätyön linjaukset HAUKIPUDAS KIIMINKI OULUNSALO YLI-II OULU 5-16 v v. 70 kpl 16 -vuotiaat v. kesäsetelit arvotaan 150 /2 vk 280 /60h 280 /2 vk 280 /2 vk 280 /60h Taulukosta voidaan todeta, että mm. kuntien nuorten kesätyöllistämisen käytännöt olleet hyvin erilai set. Osassa kuntia seteliä on jaettu arpomalla tai osalle ikäluokkaa. Arvio kesätyöseteli-ikäisten osalta vuoden vuotiaan nuoren työllistä miseen on noin 4300 seteliä. Jaettujen setelien käyttöaste on arviolta n. 80 %, joka tarkoittaa 3440 setelin osuutta eli tarvittava määräraha kesäseteli työllistämiseen koko uuden Oulun alueella on n , mikäli seteli jaetaan myös 17-vuotiaille 2160 setelin varausta lisää eli 80 % käyttöaste varauksella n yhteensä kaikkiaan n. 1,44 M. Tällöin lisämäärä rahan tarve vuoden 2012 tasoon nähden on 0,5 M. Vertailutietona todet takoon, että kuluvana vuonna 2012 yksistään Oulun kaupungin alueella jaettiin ikäluokalle vuotiaat n kesätyöseteliä, niiden käyttöto teuman arvioidaan vastaavan viime vuoden toteumaa, joka oli 3200 sete liä. Nuorten työllistämisessä on toteutettu myös ikäluokalle yli 17-vuotiaat opiskelijat hallintokuntien kesä työllistämisenä 1-2 kuukauden työllistämisjaksoja 850 / kk palkkatasolla. Laajennus koko uuden Oulun alueella voisi tuoda noin 100 nuoren työllis tämisvarauksen eli lisäkustannustasolla Myös kuntalisäkäytäntöjen osalta nuorten työllistämistä yhdistyksiin, järjestöihin ja säätiöihin on Oulun kaupungissa tuettu /kk enintään 6 kk ajan. Tällä on pystytty työllistämään nuoria mm. urheiluseuroihin ja järjestöjen järjestämään kou lulaisten iltapäiväkerhotoimintaan. Vastaavaa tukikäytäntöä ei ole muilla yhdistyvillä kunnilla, joten myös tämän toimintamallin osalta voi syntyä toi saalta lisää työmahdollisuuksia nuorille, mutta toisaalta myös kustannuksia lisää. Toiminnan tehostaminen näiden nuorten työllistämistoimintojen osalta tarkoittaa nettokustannusten li säystä arviolta n , tällöinkin osa työllistämistoiminnan tehostami sesta tulee toteuttaa linjausten uudelleenarvioinnilla. Kustannukset synty vät pääosin nuorille maksettavista avustuksista tai palkkakustannuksista. Mikäli joku ikäluokka jätetään pois esimerkiksi kesäsetelityöllistämisestä, voidaan kustannuksia saada alentumaan. 15 -vuotiaiden osalta kesätyö on tärkeä mahdollisuus työelämäkasvatuksen kannalta, varhaiset työkoke mukset tukevat myös ura- ja koulutusvalintojen tekemisessä. 17 -vuotiai den osalta kesätyö merkitsee lisäksi myös itsenäistymisen ja työelämätai tojen kehittämisen mahdollisuuksia. Ikäluokat Hlöä 80% / 50% kustannukset a' v v v

11 50 % 17 -v Yht % 17-v Esitetään, että yhdistymishallitus hyväksyy työllisyyttä edistävien palvelujen harmonisoinnin työllisyys toimikunnan esityksen pohjalta, eikä ikäluokkiin kohdistuvia karsimisia to teuteta. Kaupungin strategiset tavoitteet nuorten työllisyyden edistämiseksi ja yhteiskuntatakuun toteutumi seksi edellyttävät työllisyyttä edistävien palveluiden harmonisoinnin osalta taloudellista panostusta. Työllisyyden edistämistoiminnan palveluiden ke hittämiseksi Oulun kaupunki hakee aktiivisesti myös ESR- ja valtion rahoi tusta. Esimerkkinä tästä Oulun kaupunki on valittu mukaan yhtenä hallitus ohjelman mukaisesta ja Työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymästä 23:sta kuntakokeilu -hankkeesta. Kuntakokeilu toteutetaan ajalla ja sen rahoitukseen saadaan valtion 75 % avustus. Muutettu päätösehdotus, kaupunginjohtaja Pennanen: Yhdistymishallitus hyväksyy työllisyyttä edistävien palvelujen harmonisoinnin ohjeellisena noudatetta vaksi työllisyystoimikunnan esityk sen pohjalta alkaen koskien uu den Oulun kuntia. Lopullinen har monisointi päätetään ehdotetun harmoni soinnin talousvaikutusten vuoksi talousarvion 2013 valmistelun ja hyväksy misen yhteydessä. Yhdistymishallituksen päätös lähetetään yhdistyvien kuntien kunnanhallituksille hyväksyttäväksi. Yhdistymishallituksen päätös : Merkittiin, että kehittämispäällikkö Seija Mustonen selosti asiaa. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kj: Päätös: Hyväksytään yhdistymishallituksen esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti.