KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Otsikko Sivu 69 VÄLITILINPÄÄTÖS TAKAUSANOMUS TERTIÄÄRILAINOILLE / KUNTA-ASUN-

Transkriptio

1 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus AIKA klo 16:00-18:00 PAIKKA Valtuustosali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 69 VÄLITILINPÄÄTÖS TAKAUSANOMUS TERTIÄÄRILAINOILLE / KUNTA-ASUN- 164 NOT OY 71 TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN YHTENÄISTÄMI- 165 NEN VUONNA MÄÄRÄALOJEN OSTAMINEN TILASTA SAARELA 177 ( ) KIIMINGIN HIETA-AHOSTA 73 MÄÄRÄALAN OSTAMINEN TILASTA LISÄ-TAKAHARJU 178 ( ) KIIMINGIN HIETA-AHOSTA 74 YRITYSTONTIN VARAAMINEN YRITYSPUISTOSTA AUTO- 179 VAHINKOKESKUS OY:LLE 75 VARAJÄSENEN VALITSEMINEN TALOUS- JA STRATEGIA- 181 VALIOKUNTAAN 76 Liite 1 OULUN SEUDUN LOPPUSELVITYS JA PURKUSOPIMUS LAUTAKUNTIEN, JOHTOKUNTIEN JA TOIMIKUNTIEN PÖY- 184 TÄKIRJAT JA VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 78 ILMOITUSASIAT 185

2 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ KOKOUSAIKA klo 16:00-18:00 KOKOUSPAIKKA Valtuustosali OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Väänänen Martti 16:00-18:00 puheenjohtaja Kuha Kalevi 16:00-18:00 I varapuh.johtaj a Ketola Heikki 16:00-18:00 3.varapuh.joht aja Kontio Aki 16:00-18:00 jäsen Mikkonen Mirja 16:00-18:00 jäsen Toropainen Mairit 16:00-18:00 jäsen Kokkoniemi Elina 16:00-18:00 jäsen Veijonen Pertti 16:00-18:00 varajäsen Partanen Pekka 16:00-18:00 varajäsen POISSA Tiri Kari II varapuheenjoh taja Kansanaho Sirpa jäsen MUU Korhonen Marjo 16:35-18:00 valtuuston pj Paju Paavo 16:00-18:00 valtuuston I vpj Simonen Pekka 16:00-18:00 valtuuston II vpj Weisell Jukka 16:00-18:00 kunnanjohtaja/ esittelijä Kantola Harri 16:00-18:00 hallintojohtaja/ pöytäkirjanp. Kitinoja Ritva 16:00-18:00 yhdistymishall. edustaja Aho Juha 16:00-18:00 sivistystoimenj ohtaja Hankivuo Petteri 16:00-18:00 yhdyskuntajoh taja Huusko Hilkka 16:00-18:00 sosiaali- ja terveysjohtaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja jäsen ten lukumäärään näh den päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Aki Kontio ja Kalevi Kuha sekä varalle Mirja Mikkonen Tarkastus toimitetaan siten, että pöytäkirja on valmiina ilmoitettuna nähtävilläolopäivänä.

3 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Martti Väänänen Pöytäkirjanpitäjä Harri Kantola PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTOIMITUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelyleh det on varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Aki Kontio Kalevi Kuha PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka: Kunnanvirasto Virka-asema Allekirjoitus Todistaa: hallintojohtaja Harri Kantola

4 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus VÄLITILINPÄÄTÖS /20/2012 Kh 69 Valmistelija: talousjohtaja Veli-Matti Keloneva, puh , sähköposti: Kunnanhallitukselle ja -valtuustolle toimitetaan välitilinpäätös toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Kuluvan vuoden talousarvion tavoitteena on 0,809 milj. ylijäämäinen tulos. Vuoden 2012 välitilinpäätöksessä heinäkuun lopun tulos on 2,868 milj. ylijäämäinen. Kiimingin kunnan verotulokertymä on arvioitu Kuntaliiton veroennuste-kehikossa (päivätty 4/2012) pienemmäksi kuin talousarviossa on arvioitu. Kunnan verotulot kokonaisuutena alittuisivat 2 % talousarvioon verrattuna. Vuoden 2012 arvioitu verotulo kasvaisi 1,9 % vuodesta Talousarviossa 2012 on omaisuuden myyntivoittoja arvioitu kertyvän , toteutuma tarkastelujaksolta 1-7/2012 on (43,3 %). Menokehitys kokonaisuudessaan on lähes talousarvion mukainen (toteutuma 59,0 %). Palkat sivukuluineen ovat toteutuneet lähes kokonaan tältä vuodelta. Kun opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstökin on siirtynyt elokuun alusta Oulun kaupungin palkkalistoille, näkyvät palkkamenot loppuvuoden ajan Kiimingin kunnan kirjanpidossa palvelujen ostona Oululta. Tulokehitys tarkastelujaksolla 1-7/2012 on ollut huomattavasti talousarviota parempi (90,2 %). Huomattava osa jo toteutuneista tuloista on kuitenkin sellaisia kertaluonteisia eriä, joita ei enää tänä vuonna tule. Myös varhaiskasvatuksen asiakastulot siirtyvät elokuun alusta Oulun kaupungille, joten tulojen kertymä ei enää juuri kasva. Kunnan lainakanta on kasvanut 3,7 milj. vuoden 2011 lopun tilanteesta, ollen heinäkuun lopussa 40,3 milj.. Investointien toteutuma on 19,4 %. Investoinnit toteutuvat pääosin loppuvuonna, mikä tulee vielä nostamaan kunnan lainakantaa. Edellisten tilikausien alijäämän kattamistarvetta ei ole. Välitilinpäätös jaetaan esityslistan liitemateriaaleissa. Kj: Merkitään välitilinpäätös tiedoksi ja annetaan tiedoksi valtuustolle. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että hyvinvointi lau ta kunnan talousarvioon 2012 tehdään :n määräraha muutos siten, että talousarviomuutoksen jälkeen hyvinvointi lauta kunnan talousarvion loppusumma on Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus TAKAUSANOMUS TERTIÄÄRILAINOILLE / KUNTA-ASUNNOT OY 77/214/2012 Kh 70 Valmistelija: hallintojohtaja Harri Kantola, puh , säh köposti: harri.kantola@kiiminki.fi Kunta-asunnot Oy anoo, et tä Kii mingin kun ta myön tää Kun ta-asunnot Oy:n tytäryhtiölle Kun ta-ara vat Oy:lle :n suu rui sen omavelkaisen takauksen lai nalle, jo ka ote taan kor vaa maan Kii mingin kun nalle pois maksettuja tertiää rilai noja varten otettua ly hytai kaista lainaa. Tertiäärilainatakaus kohdenne taan vuokratalo kohtai sesti Kii mingin kun nassa. Yhtiö tytäryhtiöineen ei ota lain kaan lisää lainaa, vaan niiden ra hoitusrakennetta muutetaan takausten avulla lyhytai kaisesta pit käaikai seen lainaan, mikä on oikea rahoitusraken ne sosiaalista asumi sen vuok rausta harjoittavaan yhtiöön. Kiimingin kunta omistaa yhtiön A-osakkeita 3620 kpl/ eli 1,98 %. Lisäksi yhtiö kysyy kunnan kantaa suunnattuun osakeantiin omistajakunnille osakepääoman korottamiseksi ja halukkuutta merkitä uusia yhtiön osakkeita. Esityslistan liitemateriaaleissa on koko takausanomuskirje, Asumisen rahoi tus- ja ke hit tä mis kes kuk sen ARA:n kirje yhtiölle tertiäärilainojen konvertoinnista sekä Kunta-asunnot Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen pöy täkirja. Kj: Esitetään valtuustolle, että se - päättää myöntää Kiimingin kunnan omavelkainen takaus Kunta-asunnot Oy:n tytäryhtiölle Kunta-aravat Oy:lle :n suuruiselle lainalle, joka otetaan korvaamaan kunnalle pois maksettuja ter tiää ri lai noja varten otettua ly hytaikaista lainaa. Takauksen myöntä misen ehtona on turvaava vastavakuus. - valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään takauksen vastavakuuden Päätetään, että Kiimingin kunta ei tule merkitsemään yhtiön uusia osak kei ta mahdollisessa suunnatussa osakeannissa. Kalevi Kuha esitti, että asia jätetään pöydälle. Esitystä ei kannatettu. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kalevi Kuha pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Perustelu: asiaa olisi tullut tutkia tarkemmin.

6 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN VUONNA /015/2012 Kh Työllisyyden edistämistoiminnan yhtenäistäminen vuonna 2013 Dno OUKA: 2639 /014/2012 Työllisyystoimikunta Palvelujen järjestämisen toimikunta Kehittämispäällikkö Seija Mustonen, konsernipalvelut, työllisyyden edistäminen, puh kirjoittaa : Työllistämisen edistämistoiminta Työllistämisen edistämistoiminnan painopisteissä on otettu huomioon erityisesti kaupungin strategiset tavoitteet nuorten työttömyyden vähentämiseksi sekä pitkäaikaistyöttö mien, erityisesti vaikeasti työllistettävien, työllistäminen. Vuonna 2013 työllisyyden edistämiseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus, kaupunginhalli tuksen kehittämisjaoksen ja työllisyyden edistämisen koordinointiryhmän asiantuntijalausunnon perusteella. Työllisyyden edistämisen vastuuorgani saationa toimii konsernipalveluiden elinvoima -palvelualueen työllisyyden edistämisen ryhmä, jossa toimii kehittämispäällikkö, kaksi suunnittelijaa ja ohjelma-/ projektikoordinaattori. Työllistämiseen liittyviä hallinnollisia tuki palveluita tuottaa Työllistämiskeskus. Työllistämisen toimintaa tuotetaan monialaisesti yhteistyössä sivistys- ja kulttuuripalveluiden, hyvinvointi-, yh dyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä liikelaitosten kanssa. Työllisyyden hoitoon liittyviä palveluita tuottavat kaupungin sosiaalipalveluyksiköiden li säksi myös muut toimijat monituottajamalliin perustuen. Oulun kaupunki on jättänyt hakemuksen valtakunnalliseen työllistämisen kuntakokeiluun liittyen, tieto kokeiluun pääsemisestä vahvistuu toukokuun lopulla. Kuntakokeilun kaikki kolme pääprosessia alkavat yhteisellä aktivointi- ja palveluohjausvaiheella. Kokeiluun liittyvät prosessit ovat: 1) työelämäosallisuutta ja työmarkkina valmiuksia edistävä toiminta, 2) palkkatuella työllistäminen ja työllistämisen tukeminen sisältäen mm. koulutusta, valmennusjaksoja ja 3) jatkotyöllistä misen mahdollisuuksien edistäminen. Kokeilun liittyvää henkilöstöresur sointia ei ole sisällytetty harmonisointiesitykseen aktivointitoiminnan palve luohjausta lukuun ottamatta. Työllistäminen, konsernin hallintokunnat ja liikelaitokset Kuntien oman työllistämisen painospisteenä on Oulussa ollut 50 % vaikeasti työllistettävien työllistä minen ja 50 % nuorten työllistäminen. Tällä painopistejaolla on pyritty vai kuttamaan erityisesti nuorten työttömyyden tilanteeseen ja sen seurannais vaikutuksiin, kuten nuorten syrjäytymiskehitykseen.

7 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulunsalossa ja Yli-Iissä työllistäminen on pääasiallisesti kohdistunut vai keasti työllistettävien työllistämiseen. Tavoitteena on ollut pyrkiä vaikutta maan kuntien työttömyydestä aiheutuviin työmarkkinatuen passiivitukime noihin. Kunnan omaa työllistämistä palkkatuella esitetään suunnattavan vuonna % vaikeasti työllis tettäville (työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyy den perustella vähintään 500 päivältä tai 500 päivää työttömyyspäivära haa, ja joka on tuella palkattaessa työmarkkinatukeen oikeutettu) ja 50 % nuorille. Vaikeasti työllistyvien työjaksoa voidaan suunnitelman pohjalta to teuttaa maksimissaan 14 kk kestävänä työllistämisjaksona. Nuorten työllis tämisessä toteutetaan motivoivaa ja palkitsevaa mallia. Työllistäminen aloitetaan aina työharjoittelulla tai työelämävalmennusjaksolla, joka toteu tetaan yksilöllisen suunnitelman pohjalta 1-6 kk pituisena jaksona. Jaksoa seuraavan palkallisen työllistämisjakson pituus on maksimissaan 6 kk, pal kallisen jakson edellytyksenä on valtion palkkatuki. Nuorten ja vaikeasti työllistyvien työllistäminen esitetään pidettävän vähintään vuoden 2012 tasolla. Lisäksi palkataan jonkin verran vajaakuntoisia, velvoitetyöllistettyjä, maa hanmuuttajia ja muita erityisryhmiä, kuten akateemisesti koulutettuja työt tömiä. Hallintokuntien työllistettyjen työaika on pääasiallisesti 85 %, velvoi tetyöllistettyjen työaika on 100 %. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille varataan kiintiönä 30 henkilötyövuotta. Työvoiman palvelukeskus voi moni alaiseen yhteistyöhön ja yhteisesti laaditun suunnitelman ja harkintaansa perustuen poiketa yllämainituista perusteista. Esitetään, että työllisyysmäärärahoin tuetaan myös oppisopimuskoulutusta, kun kyseessä on työttö män työnhakijan kouluttaminen. Ammattitaidottomien henkilöiden koulu tusmuotona oppisopimuskoulutusmalli toimii yhtenä vaihtoehtoisena polku na työelämään. Hallintokunnille ja liikelaitoksille varataan määräraha oppi sopimuskoulutuksen toteuttamiseen. Ensimmäinen vuosi oppisopimustyöl listämisestä katetaan työllisyysmäärärahasta ja toisen ja kolmannen vuo den osalta maksetaan oppisopimuslisää 350 /kk. Lisäksi työllistämiseen varattua määrärahaa käytetään sivistys- ja kulttuuripalveluiden hallinnoimien nuorten työpajojen nuorten työllistämiseen sekä erityisesti "seinättömän työpajamallin" laajentamiseen ja kehittämiseen. Seinättömän työpajatoi minnan lähtökohtana on nuoren sijoittaminen eri työllistämistoimenpitein "avointen työmarkkinoiden työympäristöön" ohjatusti. Arpeetin- toiminnan kohderyhmänä ovat tulottomat opiskelijat, joilla opinnot ovat pitkittyneet ja jotka ovat toimeentulotuen asiakkaina, eivätkä ole oikeutettuja sosiaaliseen luo totukseen sekä tulottomat pitkäaikaistyöttömät, joilla on 3 tai 5 kuukauden työssäoloehto. Esitetään, että Arpeetti toimintaa järjestetään 2013 katta vasti kaupungin alueella. Arpeetti-toiminnan ja velvoitetyöllistämisen oh jauksen resursointitarve on vuodelle ohjaajaa.

8 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyö Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöhön on Oulussa työllistetty n. 900 nuorta (yli 17-vuotiaita) opis kelijaa 1 kuukauden työsuhteeseen. Kesätyöharjoittelusta maksettava bruttopalkka on ollut 850 /kk. Muiden kuntien kesätyöllistäminen kuntaan on ollut hyvin pienimuotoista ja palkkaus on vastannut kesätyösetelin (280 ) tasoa. Esitetään, että yli 17-vuotiaiden opiskelijoiden kesätyöllistäminen toteutetaan koko kaupungin alueella ja palkkaus 850, laajennus toteutetaan n. 100 nuoren työllistämisvarauk sella eli lisäkustannustasolla Vaihtoehtoisesti euromääräinen varaus pidetään samassa, mutta kesätyöpaikkojen mahdollisuudet kartoitetaan koko uuden Oulun alueella. Koululaisten kesäsetelityöllistäminen on Oulun kaupungissa toteutettu vuotiaiden nuorten osal ta 280 arvoisella kesätyösetelillä yrityksiin ja kolmannelle sektorille. Kesäseteli on euroarvoltaan ollut saman suuruinen Oulunsalossa, Yli-Iissä ja Kiimingissä. Haukipu taalla nuoren kesätyöllistämisen tuki on ollut 150 /kahden viikon jaksolta. Kunnat ovat jakaneet kesätyöllistämisen setelit Oulunsalossa osalle ikäluo kasta (70 seteliä), Kiimingissä, Haukiputaalla ja Yli-Iissä seteli on jaettu ikäluokalle vuotiaat. Arvio kesätyöseteli-ikäisten osalta vuoden vuotiaan nuoren työllistämiseen on noin 4300 seteliä. Jaettujen setelien käyttöaste on arviolta n. 80 %, joka tarkoittaa 3440 setelin osuutta eli tarvittava määräraha kesäsetelityöllistämiseen ko ko uuden Oulun alueella on n , mikäli seteli jaetaan myös 17-vuotiaille 2160 setelin varausta lisää eli 80 % käyttöastevarauksella n yhteensä kaikkiaan n. 1,44 M. Esitetään, että arvoltaan 280 arvoiset kesätyösetelit jaetaan ikäluokille vuotiaat, jolloin lisä määrärahan tarve vuoden 2012 tasoon nähden on 0,5 M. Vaihtoehtoisesti esitetään, että kesätyöseteli jaetaan vain ikäluokille vuotiaat, jolloin lisämäärä rahan tarvetta ei synny ja 17-vuotiaiden työllistämisen tukeminen kesätyö setelillä jää pois. Esitetään, että nuorten työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen ohjautumisen Työpörssi toimintaa jatketaan. Uuden Oulun alueella toteutettavan Työpörssi -toiminnan ja ke sätyöllistämisen resursointitarve on 3 ohjaajaa. Aktivointitoiminnan edistäminen Laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan Kuntouttavaa työtoimintaa koskevassa lais sa asiakkaaksi määritellään työtön henkilö, joka saa työttömyyden perus teella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kaupungin sosiaalityön vastuulla. Työtoimintaa järjeste tään 3-24 kuukauden jaksoissa ja henkilö osal-

9 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus listuu siihen vähintään yhte nä ja enintään viitenä päivänä viikossa. Varsinainen työtoimintapaikka voi daan hankkia esim. järjestöstä, kaupungilta, kuntayhtymältä tai valtiolta. Lain mukaan työtoimintapaikkoja ei voida hankkia yrityksiltä. Oulun kaupunki on maksanut työtoimintapaikan järjestävälle kolmannen sektorin toimijalle avustusta 10 / työtoimintapäivä/henkilö ohjatun työtoiminnan järjestämisestä. Nuor ten aktivointitoimintaa ja ympäristönhoidollisia työtoiminnan järjestämistä koskien on perusavustuksen lisäksi maksettu 13 täydentävä avustus. Kaikilla kunnilla Oulunsaloa ja Yli-Iitä lukuun ottamatta kunnilla on ollut sama avustuskäytäntö. Koska Yli-Iin ja Oulusalon osalta yhdistoimijoita on vain muutamia, ei avustuksen laajennus muuta määrärahantarvetta merkittävästi. Esitetään, että kaupunki maksaa työtoimintapaikan järjestävälle kolmannen sektorin toimijalle avus tusta 10 / työtoimintapäivä/henkilö ohjatun työtoiminnan järjestämisestä. Alle 29-vuotiaiden nuorten kuntouttavan työtoiminnan jakson tavoitteena on lisätä aktivointimahdolli suuksia tukea ja ohjausta tarvitseville nuorille ja vahvistaa heidän työmark kinavalmiuksiaan siten, että he aktivointijakson jälkeen voisivat ohjautua esimerkiksi työpajoille, koulutukseen tai työmarkkinoille. Kolmannen sektorin toimijalle, joka järjestää alle 29-vuotiaiden nuorten kuntouttavaa työtoimintaa esi tetään maksettavaksi kuntouttavan työtoiminnan perusavustuksen lisäksi avustusta 13 / aktivointitoimintapäivä/henkilö. Esitetään, että ympäristöhoidollisiin töihin avustus on 23 toimintapäivää kohden. Avustuksen tasos sa otetaan huomioon ympäristönhoidollisten tehtävien liittyvä työturvalli suus- ja varustevaatimus. Ryhmämuotoisena toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestäville tahoille on Oulussa pilotoitu avustusmalli, jonka pohjaosana olisi ohjaajan palkkaukseen myönnettävä tuki. Pohjaosan lisäksi maksetaan avustusta 13 / aktivointitoimintapäi vä/henkilö. Esitetään, että käytäntöä jatketaan. Aktivointitoiminnan palveluohjauksen resursointia vahvistetaan kuntakokeilu yhteistyössä. Järjestöjen ja yritysten työllistämisen tukeminen Vaikeasti työllistyvien ryhmään kuuluvia työttömiä palkkaavia järjestöjä avustetaan erillisellä kuntali sällä työllisyystoimikunnassa käsiteltävän ja edelleen kaupunginhallituk sessa erikseen hyväksyttävän ohjeen mukaisesti. Oulussa kuntalisätuen tasot ovat vuonna 2012 olleet:

10 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Palkkatuen kuntalisäosuus järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille on 200 /kk ensimmäisen vuoden osalta, kun työllistetty saa korkeinta korotettua palkkatukea (vaikeasti työl listyvät). Toisen vuoden osalta kuntalisää on maksettu harkintaan perustu vana 500 /kk henkilön työllistymisen edistämiseksi. Kuntalisää on mak settu enintään kahden vuoden ajan. Kuntalisää maksetaan 200 /kk, kun henkilö työllistetään ns. vajaakuntoisen palkkatuella. Kuntalisää on maksettu enintään kahden vuoden ajan. Nuorten alle 25-vuotiaiden palkkatuen perustukeen oikeutettujen osalta kuntalisä on 500 /kk ja nuo ren alle 25-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän kuntalisä on 200 euroa/kk. Nuor ten osalta tukea on maksettu enintään 6 kuukauden ajalta. Oppisopimuskoulutettaville kuntalisää on maksettu 350 /kk enintään 3 vuoden ajalle. Tuen saami sen edellytyksenä on opintojen edistyminen opintosuunnitelman mukaises ti. Työllistämisen tukitoimena kaupunki on maksanut yrityksille varatun työllisyysmäärärahan puitteissa oppisopimuskoulutuksen kuntalisää (350 /kk), kun ne työllistävät oppisopi muskoulutustyösuhteeseen perustutkinto-opintoihin palkkatukeen oikeute tun ammatillista tutkintoa vailla olevan nuoren, vajaakuntoisen, pitkäaikais työttömän tai vaikeasti työllistyvän henkilön. Lisäksi oppisopimuskuntalisää voidaan maksaa kohdennettuna erityisesti pienyrityksiin tai erityistä osaa mista vaativiin tehtäviin työntekijän palkkaamisen tukemiseen silloin, kun työtön henkilö tarvitsee työllistyäkseen lisätai erikoistumiskoulutusta, joka toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Kuntalisää voidaan myös maksaa yrityksille ryhmäpoikkeussäännön alaisena tukena, silloin kun ne työllistävät nuoren, vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työl listyvän henkilön vähintään vuoden kestävään työsuhteeseen. Haukiputaalla kuntalisä vaikeasti työllistyvän työllistämiseen on ollut vuoden ajan ja sosiaali toimen avustus 2 kk lisätyöllistämiseen on ollut 500. Kiimingissä kuntalisä vaikeasti työllistyvien työllistämiseen on ollut 200 /kk 1 vuoden ajan ja kk ajan toisen vuoden osalta. Oulunsalossa ja Yli-Iissä ei ole mak settu kuntalisää. Esitetään, että maksetaan kuntalisää 200 /kk ensimmäisen vuoden osalta, kun työllistetty saa kor keinta korotettua palkkatukea (vaikeasti työllistyvät). Kuntalisää voidaan maksaa enintään vuoden ajan. Toisen vuoden osalta kuntalisää voidaan maksaa harkintaan perustuvana 600 /kk henkilön työllistymisen edistämi seksi. Kuntalisää voidaan maksaa enintään 6 kk. Kuntalisää maksetaan 200 /kk, kun henkilö työllistetään ns. vajaakuntoisen palkkatuella. Kuntalisää voidaan maksaa enintään kahden vuoden ajan. Nuorten alle 25-vuotiaiden palkkatuen perustukeen oikeutettujen osalta kuntalisä on 600 /kk ja nuo ren alle 25-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän kuntalisä on 200 euroa/kk. Nuor ten osalta tukea voidaan maksaa enintään 6

11 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus kuukauden ajalta. Oppisopimuskoulutettaville kuntalisää voidaan maksaa 350 /kk enintään 3 vuoden ajalle. Tuen saa misen edellytyksenä on opintojen edistyminen opintosuunnitelman mukai sesti. Esitys on kustannusneutraali vuoden 2012 nähden edellyttäen, että työllistävien yhdistysten, säätiöi den ja järjestöjen toiminnassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Esitetään, että työllistämisen tukitoimena kaupunki maksaa yrityksille varatun työllisyysmäärärahan puitteissa oppisopimuskoulutuksen kuntalisää (350 /kk), kun ne työllistä vät oppisopimuskoulutustyösuhteeseen perustutkinto-opintoihin palkkatu keen oikeutetun ammatillista tutkintoa vailla olevan nuoren, vajaakuntoi sen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän henkilön. Lisäksi oppiso pimuskuntalisää voidaan maksaa kohdennettuna erityisesti pienyrityksiin tai erityistä osaamista vaativiin tehtäviin työntekijän palkkaamisen tukemi seen silloin, kun työtön henkilö tarvitsee työllistyäkseen lisä- tai erikoistu miskoulutusta, joka toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Esitetään, että kuntalisää voidaan myös maksaa yrityksille ryhmäpoikkeussäännön alaisena tukena, silloin kun ne työllistävät nuoren, vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän henkilön vähintään vuoden kestävään työsuhteeseen. Yritysten kuntalisää koskeva käytäntö on uusi ja vuoden 2012 kokemusten perusteella esitetään syk syllä talousarvioon tarkennukset siihen varattavalle määrärahalle. Rahoitus- ja yhteistyöhankkeet sekä työttömien virkistystoi minnan avustukset Kaupungin organisaation ulkopuolisten tahojen hallinnoimia hankkeita varaudutaan rahoittamaan kuntarahoituksella. Avustusta myönnetään kaupungissa toteutettaville työllisyyshankkeille, jotka saavat joko kansainvälistä tai kansallista rahoi tusta. Hyväksyttyjen hankkeiden rahoitusta jatketaan niiden voimassaolo ajan edellyttäen että hankkeet etenevät niille asetettujen tavoitteiden mu kaisesti. Hankkeiden avustus- ja rahoitusohjeet vahvistetaan vuosittain ja ne viedään erikseen työllisyystoimikunnan kautta kaupunginhallituksen hy väksyttäväksi. Lisäksi varataan määräraha toiminta-avustukseen, joka on tarkoitettu työttömien virkistystoiminnan tukemiseen. Työttömien virkistystoiminnan avustukselle laaditaan ohjeistus ja kriteerit. Esitetään, että avustuskäytäntöä jatketaan em. tavalla. Esitys on kustannusneutraali v tasoon nähden. Kustannusvaikutukset

12 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Arvion mukaan esitysten kustannukset vaativat yhden miljoonan euron lisärahoituksen. Menojen li säykset kohdistuvat pääasiassa nuorten työllistämiseen ja yritysyhteistyön lisäämiseen. Nuorten työllistämisen palveluihin panostaminen tuo tulevai suudessa positiivisia vaikutuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Ratkaisut tur vaavat kuntalaisten, erityisesti nuorten tasapuolisen kohtelun työllistymistä edistävissä palveluissa. Vaihtoehtoisena esityksenä on kustannusneutraali ratkaisu, jossa halutaan turvata alueellisesti tasa puolisesti toteutetut työllisyyden edistämistä tukevat palvelut. Päätösehdotus, kehittämispäällikkö Seija Mustonen Työllisyystoimikunta arvioi esityksiä työllisyyspalveluiden järjestämisestä ja esittää palveluiden järjes tämistoimikunnalle ja yhdistymishallitukselle, että: Kunnan omaa työllistämistä palkkatuella suunnataan vuonna % vaikeasti työllistettäville (työ tön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perustella vähintään 500 päivältä tai 500 päivää työttömyyspäivärahaa, ja joka on tuella palkattaessa työmarkkinatukeen oikeutettu) ja 50 % nuorille. Vai keasti työllistyvien työjaksoa voidaan suunnitelman pohjalta toteuttaa mak simissaan 14 kk kestävänä työllistämisjaksona. Nuorten työllistämisessä toteutetaan motivoivaa ja palkitsevaa mallia. Työllistäminen aloitetaan aina työharjoittelulla tai työelämävalmennusjaksolla, joka toteutetaan yksilölli sen suunnitelman pohjalta 1-6 kk pituisena jaksona. Jaksoa seuraavan palkallisen työllistämisjakson pituus on maksimissaan 6 kk, palkallisen jak son edellytyksenä on valtion palkkatuki. Nuorten ja vaikeasti työllistyvien työllistäminen pidetään vähintään vuoden 2012 tasolla. Lisäksi pal kataan jonkin verran vajaakuntoisia, velvoitetyöllistettyjä, maahanmuuttajia ja muita erityisryhmiä, kuten akateemisesti koulutettuja työttömiä. Hallinto kuntien työllistettyjen työaika on pääasiallisesti 85 %, velvoitetyöllistettyjen työaika on 100 %. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille varataan kiin tiönä 30 henkilötyövuotta. Työvoiman palvelukeskus voi monialaiseen yh teistyöhön ja yhteisesti laaditun suunnitelman ja harkintaansa perustuen poiketa yllämainituista perusteista. Työllisyysmäärärahoin tuetaan myös oppisopimuskoulutusta, kun kyseessä on työttömän työnhakijan kouluttaminen. Ammattitaidottomien henkilöiden koulutusmuotona oppiso pimuskoulutusmalli toimii yhtenä vaihtoehtoisena polkuna työelämään. Hallintokunnille ja liikelaitoksille varataan määräraha oppisopimuskoulutuk sen toteuttamiseen. Ensimmäinen vuosi oppisopimustyöllistämisestä kate taan työllisyysmäärärahasta ja toisen ja kolmannen vuoden osalta makse taan oppisopimuslisää 350 /kk. Lisäksi työllistämiseen varattua määrärahaa käytetään sivistys- ja kulttuuripalveluiden hallinnoimien nuorten työpajojen nuorten työllistämiseen sekä erityisesti "seinättömän työpajamallin" laajentamiseen ja kehittämiseen. Seinättömän työpajatoi minnan lähtökohtana on nuoren sijoittaminen eri työllistämistoimenpitein "avointen työmarkkinoiden työympäristöön" ohjatusti.

13 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Arpeetin- toiminnan kohderyhmänä ovat tulottomat opiskelijat, joilla opinnot ovat pitkittyneet ja jotka ovat toimeentulotuen asiakkaina, eivätkä ole oikeutettuja sosiaaliseen luo totukseen sekä tulottomat pitkäaikaistyöttömät, joilla on 3 tai 5 kuukauden työssäoloehto. Arpeetti toimintaa järjestetään 2013 kattavasti kaupungin alueella. Arpeetti-toiminnan ja velvoitetyöllistämisen ohjauksen resursointi tarve on vuodelle ohjaajaa. Yli 17-vuotiaiden opiskelijoiden kesätyöllistäminen toteutetaan koko kaupungin alueella ja palkkaus 850, laajennus toteutetaan n. 100 nuoren työllistämisvarauksella eli lisä kustannustasolla Arvoltaan 280 arvoiset kesätyösetelit jaetaan ikäluokille vuotiaat, jolloin lisämäärärahan tarve vuoden 2012 tasoon nähden on 0,5 M. Nuorten työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen ohjautumisen Työpörssi toimintaa jatketaan. Uu den Oulun alueella toteutettavan Työpörssi -toiminnan ja kesätyöllistämi sen resursointitarve on 3 ohjaajaa. Kaupunki maksaa työtoimintapaikan järjestävälle kolmannen sektorin toimijalle avustusta 10 / työtoi mintapäivä/henkilö ohjatun työtoiminnan järjestämisestä. Kolmannen sektorin toimijalle, joka järjestää alle 29-vuotiaiden nuorten kuntouttavaa työtoimintaa maksetaan kuntouttavan työtoiminnan perusavustuksen lisäksi avustusta 13 / aktivointitoimintapäivä/henkilö. Ympäristöhoidollisiin töihin avustus on 23 toimintapäivää kohden. Avustuksen tasossa otetaan huo mioon ympäristönhoidollisten tehtävien liittyvä työturvallisuus- ja varuste vaatimus. Ryhmämuotoisena toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestäville tahoille on Oulussa pilotoitu avustusmalli, jonka pohjaosana olisi ohjaajan palkkaukseen myönnettävä tuki. Pohjaosan lisäksi maksetaan avustusta 13 / aktivointitoimintapäi vä/henkilö. Edellä mainittua käytäntöä jatketaan. Aktivointitoiminnan palveluohjauksen resursointia vahvistetaan kuntakokeilun yhteistyössä. Maksetaan kuntalisää 200 /kk ensimmäisen vuoden osalta, kun työllistetty saa korkeinta korotettua palkkatukea (vaikeasti työllistyvät). Kuntalisää voidaan maksaa enintään vuoden ajan. Toisen vuoden osalta kuntalisää voidaan maksaa harkintaan perustuvana 600 /kk henkilön työllistymisen edistämiseksi. Kuntalisää voidaan maksaa enintään 6 kk. Kuntalisää maksetaan 200 /kk, kun henkilö työllistetään ns. vajaakuntoisen palkkatuella. Kuntalisää voidaan maksaa enintään kahden vuoden ajan. Nuorten alle 25-vuotiaiden palkkatuen perustukeen oikeutettujen osalta kuntalisä on 600 /kk ja nuo ren alle 25-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän kuntalisä on 200 euroa/kk. Nuor ten osalta tukea voidaan maksaa enintään 6 kuukauden ajalta.

14 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Oppisopimuskoulutettaville kuntalisää voidaan maksaa 350 /kk enintään 3 vuoden ajalle. Tuen saa misen edellytyksenä on opintojen edistyminen opintosuunnitelman mukai sesti. Työllistämisen tukitoimena kaupunki maksaa yrityksille varatun työllisyysmäärärahan puitteissa oppi sopimuskoulutuksen kuntalisää (350 /kk), kun ne työllistävät oppisopimus koulutustyösuhteeseen perustutkinto-opintoihin palkkatukeen oikeutetun ammatillista tutkintoa vailla olevan nuoren, vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöt tömän tai vaikeasti työllistyvän henkilön. Lisäksi oppisopimuskuntalisää voidaan maksaa kohdennettuna erityisesti pienyrityksiin tai erityistä osaa mista vaativiin tehtäviin työntekijän palkkaamisen tukemiseen silloin, kun työtön henkilö tarvitsee työllistyäkseen lisä- tai erikoistumiskoulutusta, joka toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Kuntalisää voidaan myös maksaa yrityksille ryhmäpoikkeussäännön alaisena tukena, silloin kun ne työllistävät nuoren, vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työl listyvän henkilön vähintään vuoden kestävään työsuhteeseen. Kaupungin organisaation ulkopuolisten tahojen hallinnoimia hankkeita varaudutaan rahoittamaan kuntarahoituksella. Avustusta myönnetään kaupungissa toteutettaville työllisyyshankkeille, jotka saavat joko kansainvälistä tai kansallista rahoi tusta. Hyväksyttyjen hankkeiden rahoitusta jatketaan niiden voimassaolo ajan edellyttäen että hankkeet etenevät niille asetettujen tavoitteiden mu kaisesti. Hankkeiden avustus- ja rahoitusohjeet vahvistetaan vuosittain ja ne viedään erikseen työllisyystoimikunnan kautta kaupunginhallituksen hy väksyttäväksi. Työttömien virkistystoiminnan tukemista jatketaan. Työttömien virkistystoiminnan avustukselle laadi taan ohjeistus ja kriteerit. Arvion mukaan esitysten kustannukset vaativat yhden miljoonan euron lisärahoituksen. Menojen li säykset kohdistuvat pääasiassa nuorten työllistämiseen ja yritysyhteistyön lisäämiseen. Nuorten työllistämisen palveluihin panostaminen tuo tulevaisuudessa positiivisia vaikutuksia ja ehkäi see syrjäytymistä. Ratkaisut turvaavat kuntalaisten, erityisesti nuorten ta sapuolisen kohtelun työllistymispalveluissa. Työllisyystoimikunnan päätös : Päätösehdotus hyväksyttiin. --- Muutettu päätösehdotus, apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo: Palvelujen järjestämisen toimikunta esittää, että yhdistymishallitus hyväksyy työllisyyttä edistävien palvelujen harmonisoinnin työllisyystoimikunnan esityksen pohjalta. Lopul linen harmonisointi ratkaistaan kuitenkin ehdotetun harmonisoinnin talous vaikutusten vuoksi talousarvion 2013 valmistelun ja hyväksymisen yhtey dessä.

15 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Lisäksi palvelujen järjestämisen toimikunta esittää yhdistymishallitukselle, - että määräraha säilytetään nykytasolla ja toimintatapojen muutoksella lisä tään työllisyyden edistämistoiminnan vaikuttavuutta ja tuot tavuutta, - että asiasta pyydetään lausunnot sosiaali- ja terveyslautakun nalta, opetus lautakunnalta ja nuorisoasiainlautakunnalta. Palvelujen järjestämisen toimikunnan päätös : Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Merkitään, että apulaiskaupunginjohtaja Kalervo Ukkola poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. --- Kehittämispäällikkö Seija Mustonen, konsernipalvelut, työllisyyden edistäminen, puh kirjoittaa : Työllistämisen edistämistoiminnan painopisteissä on otettu huomioon erityisesti kaupungin strategiset tavoitteet nuorten työttömyyden vähentämiseksi sekä pitkäaikaistyöttömien sekä vaikeasti työllistettävien, työllistäminen. Tämän tavoitteen saavutta miseksi Oulun kaupungin oman työllistämisen painopisteenä on ollut 50 % vaikeasti työllistettävien työllistäminen ja 50 % nuorten työllistäminen. Tällä painopistejaolla on pyritty vaikuttamaan erityisesti nuorten työttömyyden ti lanteeseen ja sen seurannaisvaikutuksiin, kuten nuorten syrjäytymiskehi tykseen. Vastaavaa nuorten työllistämisen linjausta ei ole ollut muilla yh distyvillä kunnilla, joten mikäli nuorten työllistämistä halutaan tukea tehok kaasti, on sillä kustannusten osalta vaikutuksensa. Työllistämisen palkkauskustannukset (1500 /kk palkkatasolla) ovat keskimäärin 2000 /kk. Vaikeasti työllistyvän (yli 500 pv työmarkkinatukea saanut työtön henkilö) valtion tuen osuus kustannuksista on noin 1280 /kk. Tällöin työllistämisen net to-osuus on 720 ja mikäli huomioidaan työmarkkinatuen kuntaosuus 330 passiivipäivien osalta poistona, jää vaikeasti työllistyvän työllistämi sen kustannukseksi 390 /kk ja mikäli henkilö on myös toimeentulotuen pii rissä alentaa työllistäminen lisäksi toimeentulotukimenoja. Vastaavasti nuoren alle 25-vuotiaan henkilön palkkauksessa valtion tuen osuus on noin 680 /kk, täl löin 2000 palkkauskustannuksista kaupungin osuutta jää 1320 /kk. Säästyneinä kustannuksina voidaan pitää mahdollisesti alentuneita toi meentulotukimenoja. Voidaan kuitenkin todeta, että nuoren henkilön työl listäminen on yli kolme kertaa kalliimpaa kuin vastaavasti vaikeasti työllis tyvän henkilön. Tärkeää kuitenkin on, että nuori voidaan työllisyyttä edistä vien ja työllistämisen kautta ohjata koulutukseen ja työelämään ja ehkäistä syrjäytymistä. Mikäli nuorten työllistämistä harmonisoidaan siten, että työl listämistä tarjotaan uuden Oulun alueella tasaisesti, tulee työllistämisen volyymi lisääntymään, joka puolestaan lisää kustannusvaikutuksia. Esi merkiksi 20 nuoren työllistäminen lisäys maksaa siis noin netto menona vuodessa.

16 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Seuraavassa taulukossa esitetään kootusti kuntien vuosina 2011 ja 2012 toteuttamat erilaiset nuorten kesätyön linjaukset HAUKIPUDAS KIIMINKI OULUNSALO YLI-II OULU 5-16 v v. 70 kpl 16 -vuotiaat v. kesäsetelit arvotaan 150 /2 vk 280 /60h 280 /2 vk 280 /2 vk 280 /60h Taulukosta voidaan todeta, että mm. kuntien nuorten kesätyöllistämisen käytännöt olleet hyvin erilai set. Osassa kuntia seteliä on jaettu arpomalla tai osalle ikäluokkaa. Arvio kesätyöseteli-ikäisten osalta vuoden vuotiaan nuoren työllistä miseen on noin 4300 seteliä. Jaettujen setelien käyttöaste on arviolta n. 80 %, joka tarkoittaa 3440 setelin osuutta eli tarvittava määräraha kesäseteli työllistämiseen koko uuden Oulun alueella on n , mikäli seteli jaetaan myös 17-vuotiaille 2160 setelin varausta lisää eli 80 % käyttöaste varauksella n yhteensä kaikkiaan n. 1,44 M. Tällöin lisämäärä rahan tarve vuoden 2012 tasoon nähden on 0,5 M. Vertailutietona todet takoon, että kuluvana vuonna 2012 yksistään Oulun kaupungin alueella jaettiin ikäluokalle vuotiaat n kesätyöseteliä, niiden käyttöto teuman arvioidaan vastaavan viime vuoden toteumaa, joka oli 3200 sete liä. Nuorten työllistämisessä on toteutettu myös ikäluokalle yli 17-vuotiaat opiskelijat hallintokuntien kesä työllistämisenä 1-2 kuukauden työllistämisjaksoja 850 / kk palkkatasolla. Laajennus koko uuden Oulun alueella voisi tuoda noin 100 nuoren työllis tämisvarauksen eli lisäkustannustasolla Myös kuntalisäkäytäntöjen osalta nuorten työllistämistä yhdistyksiin, järjestöihin ja säätiöihin on Oulun kaupungissa tuettu /kk enintään 6 kk ajan. Tällä on pystytty työllistämään nuoria mm. urheiluseuroihin ja järjestöjen järjestämään kou lulaisten iltapäiväkerhotoimintaan. Vastaavaa tukikäytäntöä ei ole muilla yhdistyvillä kunnilla, joten myös tämän toimintamallin osalta voi syntyä toi saalta lisää työmahdollisuuksia nuorille, mutta toisaalta myös kustannuksia lisää. Toiminnan tehostaminen näiden nuorten työllistämistoimintojen osalta tarkoittaa nettokustannusten li säystä arviolta n , tällöinkin osa työllistämistoiminnan tehostami sesta tulee toteuttaa linjausten uudelleenarvioinnilla. Kustannukset synty vät pääosin nuorille maksettavista avustuksista tai palkkakustannuksista. Mikäli joku ikäluokka jätetään pois esimerkiksi kesäsetelityöllistämisestä, voidaan kustannuksia saada alentumaan. 15 -vuotiaiden osalta kesätyö on tärkeä mahdollisuus työelämäkasvatuksen kannalta, varhaiset työkoke mukset tukevat myös ura- ja koulutusvalintojen tekemisessä. 17 -vuotiai den osalta kesätyö merkitsee lisäksi myös itsenäistymisen ja työelämätai tojen kehittämisen mahdollisuuksia.

17 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Ikäluokat Hlöä 80% / 50% kustannukset a' v v v % 17 -v Yht % 17-v Esitetään, että yhdistymishallitus hyväksyy työllisyyttä edistävien palvelujen harmonisoinnin työllisyys toimikunnan esityksen pohjalta, eikä ikäluokkiin kohdistuvia karsimisia to teuteta. Kaupungin strategiset tavoitteet nuorten työllisyyden edistämiseksi ja yhteiskuntatakuun toteutumi seksi edellyttävät työllisyyttä edistävien palveluiden harmonisoinnin osalta taloudellista panostusta. Työllisyyden edistämistoiminnan palveluiden ke hittämiseksi Oulun kaupunki hakee aktiivisesti myös ESR- ja valtion rahoi tusta. Esimerkkinä tästä Oulun kaupunki on valittu mukaan yhtenä hallitus ohjelman mukaisesta ja Työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymästä 23:sta kuntakokeilu -hankkeesta. Kuntakokeilu toteutetaan ajalla ja sen rahoitukseen saadaan valtion 75 % avustus. Muutettu päätösehdotus, kaupunginjohtaja Pennanen: Yhdistymishallitus hyväksyy työllisyyttä edistävien palvelujen harmonisoinnin ohjeellisena noudatetta vaksi työllisyystoimikunnan esityk sen pohjalta alkaen koskien uu den Oulun kuntia. Lopullinen har monisointi päätetään ehdotetun harmoni soinnin talousvaikutusten vuoksi talousarvion 2013 valmistelun ja hyväksy misen yhteydessä. Yhdistymishallituksen päätös lähetetään yhdistyvien kuntien kunnanhallituksille hyväksyttäväksi. Yhdistymishallituksen päätös : Merkittiin, että kehittämispäällikkö Seija Mustonen selosti asiaa. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kj: Päätös: Hyväksytään yhdistymishallituksen esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti.

18 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus MÄÄRÄALOJEN OSTAMINEN TILASTA SAARELA ( ) KIIMINGIN HIETA-AHOSTA Kh 72 Valmistelija: Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut / maanmittausinsinööri Kari Viik, puh , sähköposti: kari.viik@ouka.fi Maanhankintatoimikunta : Kiimingin kunta päätti Hieta-ahon kaavarungon ja 1. vaiheen asemakaavan laadinnasta v Kaa varunkotyön rinnalla käynnistettävän asemakaavan laatimisen tavoitteena on uuden palvelu- ja asuinalueen toteuttaminen kirkonkylän läheisyyteen. Raakamaahankinnat tulevaa asemakaavoitusta ennakoiden ovat parhaillaan käynnissä suunnittelualueella. Aarne Ilmari Saarelan oikeudenomistajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on päästy sopimukseen kiinteistökaupasta, jonka kohteena on tilaan Saarela RN:o 3:161 (kt ) kuuluva n. 5,4 ha:n suuruinen palsta ja n. 15 ha:n suurui nen palstan osa. Kokonaiskauppahinta on euroa. Puuston osuus kauppahinnasta on ,95 euroa. Kauppahinta on määritelty alueella aiemmin tehtyjen raakamaakauppojen perusteella. Raakamaaksi luokiteltavan maan (n. 15,1 ha) yksikköhinnaksi on neuvoteltu 2,0 /m². Kauppa sisältää lisäksi n. 5,3 ha muuta odotusarvomaata, jonka osalta maapohjan yksikköhintana on käytetty 0,5 /m². Esityslistan liitemateriaaleissa jaetaan kartta. Vs.kj: Päätös: Esitetään kunnanhallitukselle maa-alueiden ostamista Aarne Saarelan pe rikunnalta : n kauppahinnalla. Kaupan kohteena on n. 5,4 ha:n suuruinen palsta ja n. 15 ha:n suuruinen palstan osa Kiimingin kylän Saa rela -nimisestä tilasta RN:o 3:161 ja oikeutetaan Oulun kaupungin yhdys kunta- ja ympäristöpalvelut laatimaan ja allekirjoittamaan kauppakirja. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kj: Päätös: Hyväksytään maanhankintatoimikunnan esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti.

19 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus MÄÄRÄALAN OSTAMINEN TILASTA LISÄ-TAKAHARJU ( ) KIIMINGIN HIETA-AHOSTA Kh 73 Valmistelija: Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut / maanmittausinsinööri Kari Viik, puh , sähköposti: kari.viik@ouka.fi Maanhankintatoimikunta : Kiimingin kunta päätti Hieta-ahon kaavarungon ja 1. vaiheen asemakaavan laadinnasta v Kaa varunkotyön rinnalla käynnistettävän asemakaavan laatimisen tavoitteena on uuden palvelu- ja asuinalueen toteuttaminen kirkonkylän läheisyyteen. Raakamaahankinnat tulevaa asemakaavoitusta ennakoiden ovat parhaillaan käynnissä suunnittelu alueella. Tilan Lisä-Takaharju RN:o 82:0 (kt ) omistajien Rauni Räsäsen, Terttu Koistisen ja Rit va Rantapelkosen kanssa käydyissä neuvotteluissa on päästy sopimuk seen kiinteistökaupasta, jonka kohteena on Lisä-Takaharjun tilaan kuuluva n. 5,17 ha:n suuruinen palsta. Palstan hinnoittelu perustuu 2,0 /m² yksik köhintaan, kokonaiskauppahinnan ollessa euroa. Kauppahinta on määritelty alueella aiemmin tehtyjen raakamaakauppojen perusteella. Puuston osuus kauppahinnasta on euroa. Esityslistan liitemateriaaleissa jaetaan kartta. Vs.kj: Päätös: Esitetään kunnanhallitukselle maa-alueen ostamista Rauni Räsäseltä, Terttu Koistiselta ja Ritva Rantapelkoselta :n kauppahinnalla. Kaupan kohteena on n. 5,17 ha:n suuruinen määräala Kiimingin kylän Li sä-takaharju -nimisestä tilasta RN:o 82:0 ja oikeutetaan Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut laatimaan ja allekirjoittamaan kauppakir ja. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kj: Päätös: Hyväksytään maanhankintatoimikunnan esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti.

20 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus YRITYSTONTIN VARAAMINEN YRITYSPUISTOSTA AUTOVAHINKOKESKUS OY:LLE 84/63/2012 Kh 74 Valmistelija: Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut / maanmittausinsinööri Kari Viik, puh , sähköposti: kari.viik@ouka.fi Autovahinkokeskus Oy:n yksikönpäällikkö Kristian Hirvelä kirjoittaa : "Arvoisa kunnanhallitus, Autovahinkokeskus Oy anoo Kiimingin kunnalta varausta Jäälin yrityspuiston korttelin 106 tontille numero 7. Varaus koskisi 6 kk:n määräaikaa, jonka ai kana voimme havaita nykyisen toimitilamme kapasiteetin lähinnä pihatilan riittävyyden osalta. Autovahinkokeskus Oy siirtää Oulun toimipisteen toimintonsa osoitteeseen Ahertajantie Jääli korttelin 106 yhdistetyille tonteille 1, 2 ja 9 elokuun 2012 aikana. Tontti nu mero 7 olisi luonnollinen ja toiminnallisesti järkevin suunta toimialueemme laajentamiselle, jos toteamme nykyisen tilan riittämättömäksi sujuvalle ajo neuvojen realisointitoiminnalle. 6 kk:n määräaika mahdollistaisi toimintojen ylösajon ohella nykyisten toimitilojen kapasiteetin ja toimivuuden määrittä misen, jonka jälkeen voisimme päättää lisätilan tarpeesta. Mahdollinen laajennustarve tontille 7 koskisi päällystettävää ajoneuvojen varastointiin hyödynnettävää pihatilaa." Kiimingin kunnanhallitus on varannut Teknoheat Oy:lle kaksi tonttia kunnanhallituksen kokouksien ja päätöksillä samaan tarkoitukseen. Yritys on yhteistyössä Autovahinkokeskus Oy:n kanssa. Kyseiset varatut tontit on nyt myyty Teknoheat Oy:lle. Kiimingin kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt yritystonttien luovutuseh dot. Kyseisen alueen kaavan osoittaman rakennusoikeuden hinta on 20,00 /k-m2 ja vuosivuokran määrä on 8 % tontin arvosta. Esityslista liitemateriaaleissa jaetaan kartta varattavasta tontista sekä kartta, josta selviää Autovahinkokeskus Oy:n käyttöön tuleva koko alue. Kj: Päätetään hyväksyä Autovahinkokeskus Oy:n tonttihakemus Välikylän yri tyspuiston korttelista 106 tontti 7. Tontin varaus on voimassa kuusi kuu kautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja kun 500 :n varausmaksu on maksettu. Varausmaksua ei hyvitetä. Valtuutetaan Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden maa ja mittaus - yksikkö laati maan kauppakirjan / vuokrasopimuksen ja luovutta maan tontti varausaika na Autovahinkokeskus Oy:lle seuraavin oleellisin ehdoin: - tontin pinta-ala on 3800 m2 ja rakennusoikeutta on 1520 m2 - tontin myyntihinta muodostuu kaavan osoittamasta rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden hinta on 20 / k-m2, joten tontin hinnaksi

21 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus muo dostuu tontin vuosivuokra on 8 % myyntihinnasta - vuokrasopimus sisältää lunastusoikeuden, jonka mukaisesti vuokralaisel la on oikeus lunastaa vuokra-alue 10 vuoden kuluessa vuokrakauden alka misesta lukien. Myyntihinta on 13 kertaa viimeksi peritty vuosivuokra. - tontille ei aseteta rakennusvelvoitetta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

22 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus VARAJÄSENEN VALITSEMINEN TALOUS- JA STRATEGIAVALIOKUNTAAN Kh 75 Valmistelija: hallintojohtaja Harri Kantola, puh , säh köposti: Valtuusto valitsi Janne Mettovaaran henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pasi Karvosen tilalle Taisto Haipuksen. Nyt on huomattu, että Taisto Haipus on saman toimielimen jäsen Aila Postareff-Jurvelinin henkilökohtainen varajäsen, joten valinta joudutaan suorittamaan uudelleen. Kj: Esitetään valtuustolle, että se - kumoaa varajäsenen valinnan ja - valitsee Janne Mettovaaralle henkilökohtaisen varajäsenen talousja strategiavaliokuntaan toimikauden 2012 loppuun Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

23 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus OULUN SEUDUN LOPPUSELVITYS JA PURKUSOPIMUS 85/015/2012 Kh 76 Seutuhallitus Seudun kehittämispäällikkö Claes Krüger (puh ) kirjoittaa : Seutuyhteistyökokeilulaki loppuu vuoden 2012 loppuun mennessä, jonka vuoksi nykyisen organisaa tion loppuselitys tulee tehdä seutusopimuksen mukaisesti. Oulun seudun tilintarkastuksesta vastaa Audiator Oy. Audiator Pro on tehnyt tarjoutumisen loppuselvityksen ja purkusopimuksen tekemisestä. Tarjoutumi nen pitää sisällä seuraavat kolme kokonaisuutta. 1. Taloudellinen selvitys seutusopimukseen perustuen 2. Sopimushallinto ja henkilöstö 3. Selvitysten raportointi Työaika-arvio on 6,5 päivää. Konsulttipäivän hinta on 1250 euroa (alv 0). Lisäksi veloitetaan erilliset matkakulut ja mahdolliset erilliskustannukset. Päätösehdotus kehittämispäällikkö Krüger: Seutuhallitus päättää, että se hankkii suorahankintana loppuselvityksen tekemisen Audiator Prolta ja varaa loppuselvityksen tekemiseen maksimissaan euroa seudun kehittämiseen varatuista resursseista. Oulun seudun seutuhallituksen päätös : Päätösehdotus hyväksyttiin. Seudun kehittämispäällikkö Claes Krüger (puh ) kirjoittaa : Audiator Pro työstää parhaillaan Oulun seudun loppuselvitystä ja purkusopimusta. Tavoitteena on, et tä purkusopimus saataisiin seutuvaltuuston kesäkuun kokoukseen käsitte lyyn, jotta purkusopimus olisi hyväksytty jo alkusyksystä. B-liite; -purkusopimusluonnos Päätösehdotus seutuhallituksen puheenjohtaja Pennanen: Seutuhallitus esittää seutuvaltuustolle, että se lähettää purkusopimuksen Oulun seudun kuntiin hy väksyttäväksi mennessä. Oulun seudun seutuhallituksen päätös :

24 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Merkittiin, että seutusuunnittelija Anne Leskinen ja seudun kehittämispääl likkö Claes Krüger poistui vat asian käsittelyn ajaksi. Asian kohdalle valittiin sihteeriksi Timo Nousiainen. Päätösehdotus hyväksyttiin. A-liite; - Oulun seudun seutuyhteistyön purkusopimus Seutuhallituksen päätösehdotus: Seutuvaltuusto lähettää purkusopimuksen Oulun seudun kuntiin hyväksyttäväksi mennes sä. Oulun seudun seutuvaltuuston päätös : Merkittiin, että seudun kehittämispäällikkö Claes Krüger, seutusuunnittelija Sonja Manssila ja seutu suunnittelija Anne Leskinen poistuivat asian käsittelyn ajaksi. Sihteerinä toimi Reijo Sallinen. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kj: Päätös: Esitetään valtuustolle, että se hyväksyy liitteenä nro 1 olevan Oulun seu dun seu tu yh teis työn purkusopimuksen seutuvaltuuston esityksen mukai ses ti. Hyväksyttiin yksimielisesti.

25 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus LAUTAKUNTIEN, JOHTOKUNTIEN JA TOIMIKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Kh 77 Valmistelija: palveluesimies, toimistosihteeri Ulla Tuomela, puh , säh kö pos ti: Kj: Merkitään seuraavat lautakuntien, johtokuntien ja toi mi kun tien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset tiedoksi: Palvelujohtokunta Talous- ja strategiavaliokunta Hyvinvointilautakunta Yhdyskuntalautakunta ja samalla päätetään, ettei kyseisten lautakuntien ja nii den jaostojen, johtokuntien, toi mikuntien ja viranhaltijoiden päätök siä oteta KuntaL:n 51 :n mu kai sesti kun nan hal li tuksen käsiteltäväk si. Päätös: Merkittiin tiedoksi ja hyväksyttiin yksimielisesti.

26 KIIMINGIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT Kh 78 Valmistelija: toimistosihteeri Ulla Tuomela, puh , säh kö posti: Kiinteistönluovutusilmoitukset - Matti Koivisto/Tuomas ja Liisa Ruotsalainen - Mikko Ylijukuri/Tero Kylmäaho ja Johanna Jaakola - Arja Karppinen/Ahti ja Hannele Soronen - Mikkonen Paavo Kolinpesä/Kirsi-Elina Sauvola ja Mikko Raudaskoski - Hilja Koistinaho/Maria-Liisa ja Sampo Huhta - Eino Savilakso kp osakkaat/jari Jokela - Mervi Särkiaho/Silja ja Juha Peltola - Pirjo ja Martti Lapinlampi/Markus Nivala ja Mona Reinikka - Jesse ja Anna Pasuri/Tauno ja Leena Kujala - Weera-Kiinteistöt Oy/Marita ja Timo Harajärvi - Anita ja Jarmo Koivisto/Katja Väyrynen ja Ville Heikkinen - Raimo ja Helli Juntunen/Ilpo ja Tiina Kanniala - Teija ja Jarmo Ollila/Elina Häivälä ja Keijo Kangas - Sari ja Mika Matilainen/Minna Lehmuskari ja Jussi Peura niemi - Viveca Heikkinen/Sami Kinnunen - Seppo Pelkosen kuolinpesä/jukka Pekka Pelkonen ja Minna Piri Kj: Päätös: Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.