Asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta, tuottavuutta

Transkriptio

1 Asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta, tuottavuutta Kokemuksia uudistushankkeista ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa Kaiku-hankkeiden teemapäivä Matti Hermunen Työ- ja elinkeinoministeriö

2 Asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta, tuottavuutta ELYissä ja TE-toimistoissa monta toimijaa, monelta hallinnonalalta - monenlaisia asiakkaita, moninaiset ohjaussuhteet - monta historiaa, ihannetta, käytäntöä ja orientaatiota - kuinka varmistetaan oman substanssin tulokset ja tulevaisuus? - missä hyödyllistä ja mahdollista tehdä yhteistyötä Ohjauksen, johtamisen, esimiestyön, (KAIKU-) hankkeiden avulla - Toimintasuunnitelmat, hallinnonalojen yhteiset seminaarit - ELYillä ja TE-toimistoilla yhteiset ja erilliset ylimmän johdon ja keskijohdon ohjelmat, coachaus, muu tuki, - Asiantuntijavalmennukset jne. - Lukuisia verkostoja, foorumeja, yhteisiä ja yksiköiden hankkeita Tarvitaan yhteinen viitekehys, yhteinen kieli - Strategia-asiakirja => mitä tulee yhdessä saada aikaan, mitkä kyvykkyydet tärkeitä - Asiakkuusstrategia => kokonaisempia, suunnitellumpia palveluja - CAF-viitekehys => vahvuudet ja kehittämiskohteet näkyviin - Henkilöstösuunnittelu => henkilöstövoimavarat ja niiden kehittäminen -?

3 Jatkuu Monialaiset organisaatiot, osaamisten kirjo, hajautettu tapa tehdä töitä, hyvinvointi noussut - Substanssiosaaminen : YM/Syke, Livi, MMM/Mavi, Evira, TEM/Salmia (jolla myös muita kehittämispalveluja) - Mihin osaamisiin tulee keskittyä => strategiset kyvykkyydet - Sekä alueellisia ja valtakunnallisia (Kaiku)-hankkeita; sisällöissä iso kirjo. - Asiantuntijatalo? - Tapa tehdä töitä: monessa paikkaa, liikkuen, esimiehet etäämmällä => Monipaikkainen työyhteisö hanke, Läsnätyöhanke - (Kaiku-)kehittäjiä, kehittäjiä/-päälliköitä, asiantuntijoita ( ) Kokonaisempaan otteeseen, suurempaan vaikuttavuuteen, tuottavuus => Iskukykyinen ELY-hankekokonaisuus Ohjaus, sähköinen toimintamalli, asiakaspalvelujen, hallinnon ja kehittämisen kokoaminen, erikoistuminen ja keskittäminen, maksupolitiikka

4 Opittua tai vähintään mietityttää Isot ja vahvat historiat - ottaa aikaa Yhteistyötä ollut jo ennen ELYjä, osin tunnetaan vanhastaan Paikallisesti ja alueellisesti käytännön tarvetta ja näkemystä yhteistyöhön - paljon hyviä esimerkkejä. Ohjauspuolella hitaampaa. Asiakkuus-, laatu- ja kyvykkyysnäkökulmat selkiinnyttävät ja auttavat valitsemaan, jos halutaan Asiantuntijatyö, -rooli, -orientaatio hajautettu, monipaikkainen työ. Tässä ollaan vasta alussa Vaikuttavuus. Lähteekö isoista vai pienistä asioista, ylhäältä vai alhaalta Strategisuus käytännönläheisyys: vaativa yhtälö Paikallinen aloitteellisuus ja kehittäminen välttämätöntä kääntöpuolena rinnakkaisuus, päällekkäisyys - kokonaisuuden hallinta? Kehittämisen tilaus; kenen tarpeet, kenen tuki Kehittäjien monet taustat, monenlainen osaaminen ja monenlaiset intressit myös rikkaus. Kuinka rikas voidaan jatkossa olla? Yhteisten, keskitettyjen kehittäjien vahvuudet ja kääntöpuolet Oppi vai käytäntö? Oppien aallot. Minkä sateenvarjon alla toimitaan

5 Tausta-aineisto TE-osaamiset 5

6 Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa 1 Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä 2 Työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä 3 Alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa 6

7 ELYjen ohjaus vaatii hallinnonalojen yhteistyötä OKM SM TEM MMM YM LVM / LV MAAKUNNAN LIITOT E L Y n y l i j o h t a j a Strategiaprosessi Asiakkuuspros. Tukiprosessit Vastuualueen johtaja Elinkeinot, Luonnonvarat työvoima, ja ympäristö osaaminen ja kulttuuri Vastuualueen johtaja Ympäristö ja luonnonvarat Vastuualueen johtaja Liikenne ja Infrastruktuuri Strateginen ja yleisohjaus Toiminnallinen ohjaus TE - toimistot

8 TE-palvelut osana ELY-keskusten prosessikarttaa Strateginen ja toiminnallinen ohjaus ELY-keskuksen johtaminen Asiakkaat ja heidän tarpeensa Yhteiskunnalliset tarpeet Alueen kehittäminen Hyvien elinolojen varmistaminen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Asiakas- ja kansalaistulokset Yhteiskunnalliset tulokset Sisäiset asiantuntijapalvelut Sisäiset hallintopalvelut 8

9 TE-palvelujen tehtävänä on turvata osaavan työvoiman saatavuus työllistää työnhakijat nopeasti ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä TE-palvelut on tarkoitettu työtä ja koulutusta hakeville henkilöille sekä yrityksille,yhteisöillle ja muille työnantajille

10 ELY-keskusten strategiset tavoitteet ja painopisteet Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Alueiden elinvoimaisuus Luonnonvarojen kestävä käyttö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Innovaatiot, kasvu ja kansainvälistyminen Uusiutuva energia ja ekotehokkuus Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Elinkeinoelämän menestystekijät Toimivat työmarkkinat ja osaava työvoima Yritysten uudistumiskyky ja työelämän laatu Kestävä hyvinvointi -taloudellinen -sosiaalinen -ekologinen Nuorten osallistaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Väestön hyvinvointi Kirjasto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Toimivat matkat Turvallinen ruoka

11 Toiminnan kehittämiseen vaikuttavat dynamiikat Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, yleinen etu Asiakkaiden odotukset Asiantuntevaa ja tarpeiden mukaista palvelua helposti saatavilla Yhdenmukaiset palvelut koko maassa Aluehallinto palvelee asiakkaitaan tasapainottaen asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden Tuottavuus Uudet toimintamallit ja priorisoinnit: kenelle, mitä ja miten? Päällekkäisyyksiä poistetaan Konsernimainen toimintatapa Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tiivistetään

12 Asiakas- ja kansalaislähtöinen, osaava ja luotettava alueellinen kehittäjä- ja palveluorganisaatio Ohjaavien tahojen asettamat tavoitteet saavutetaan Asiakkaat ovat tyytyväisiä Selkeät, toimivat, tehokkaat prosessit asiakastulokset Kyvykkyys, joka on oltava vision toteuttamiseksi Oikein kohdennetut resurssit 12 12

13 ELYjen asiakkuusstrategiasta 2015 Asiakas Asiakkaita ovat alueella asuvat, toimivat ja liikkuvat ihmiset sekä yhteisöt ja yritykset - kaikki, joiden toimintaan ELYjen palvelut vaikuttavat suoraan tai välillisesti. Heidän tarpeensa ovat toiminnan lähtökohta. Sidosryhmät Asiakkaat ovat ELY-keskusten keskeinen sidosryhmä. Muita sidosryhmiä ovat kumppanit, palvelun tuottajat ja ohjaavat tahot. Eräät sidosryhmät toimivat suhteessaan ELY-keskukseen useassa eri roolissa. Esim. kunnat voivat olla sekä kumppanin että asiakkaan roolissa. Asiakkuus Asiakkuus on ELY-keskuksen ja asiakkaan välinen suhde. Joidenkin palveluiden osalta ELY-keskuksen ja asiakkaan välillä on suora kontakti ja asiakas yksilöitävissä (esim. luvat, rahoitus). Joissakin tapauksissa kontakti on välillisempi eikä asiakasta voida yksilöidä (esim. turvalliset liikenneyhteydet tai puhdas luonto). Perustuslain mukaan jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Suhde ELY-keskukseen (asiakkuus) muodostuu myös tämän osallistumisoikeuden kautta. TE-osaamiset

14 ELYjen asiakkuusstrategiasta 2015 (2) Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että ELY-keskuksilla on kyky määritellä asiakkaat, tunnistaa asiakkaiden käsitykset, tarpeet ja toiveet sekä tyydyttää ne tehokkaalla tavalla tuottaen sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta että arvoa asiakkaille. Asiakaslähtöisyyteen liittyy myös asiakastarpeen ennakointi ja proaktiivinen ratkaisujen etsintä sekä kyky tunnistaa eri asiakas- ja sidosryhmien väliset intressiristiriidat. Asiakaslähtöisyys edellyttää strategiakytkennän ja selkeän toimintamallin lisäksi henkilökohtaista asennetta. Asiakaslähtöisyydessä on tärkeää asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja vuorovaikutteisuus. Asiakassegmentit Asiakassegmentit ovat toisistaan poikkeavia asiakasryhmiä. Sisäisesti asiakassegmenttien tulee olla riittävän homogeenisiä esim. asiakastarpeiden tai tavoitettavuuden suhteen. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ELY-keskusten palveluilla tulee aina olla yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Niiden tulee lisätä alueen vetovoimaa, elinympäristön laatua, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai kansalaisten hyvinvointia yksittäistä asiakasta laajemminkin. Palvelut tuotetaan verovaroilla. Jokainen ELYjen palveluihin liittyvä ratkaisu ohjaa osaltaan näiden rajallisten resurssien kohdentamista. Resurssit on kohdennettava ja palvelut toteutettava yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 14

15 Kehittämisen fokus CAF arvioinnin, johtamisen ja kehittämisen väline Seuraava fokus?

16 Iskukykyinen ELY -ohjelma Mistä lähdettiin liikkeelle? Hallituksen kehysneuvotteluissa maaliskuussa 2013 päätettiin myöhentää ELY-keskusten toimintamenoihin vuosille ajoitettuja menosäästöjä siten, että menosäästöt toteutetaan vasta vuosina Tämä päätös tarkoitti sitä, että palvelu- ja toimintakykymme haluttiin säilyttää nykyisistä osaajista haluttiin pitää kiinni annettiin työrauha kehittää toimintaa hallitusti ja määrätietoisesti tulevina vuosina Entistä iskukykyisemmän ELY-keskuksen kehittämiseksi perustettiin Iskukyinen ELY-keskus -ohjelmakokonaisuus 16

17 Mitä asetettiin tavoitteeksi? ISKUKYKY-ohjelman tavoitteena on kehittää ELY-keskuksiin entistä älykkäämpi toimintatapa niukemmilla resursseilla mahdollistaen jatkossakin ELY-keskusten tehtävä turvata elinvoimaiset alueet, menestyvä elinkeinoelämä sekä hyvinvoiva väestö Ohjelma pyrkii rakentamaan iskukykyisempää ELY-keskusta, jolla on: Entistä parempi palvelukyky ja vaikuttavuus Virtaviivaistetut toimintaprosessit Mahdollisuus keskittyä vaativampiin tehtäviin niukemmilla resursseilla Sähköiset välineet Uuden toimintamallin mukainen ohjaus ja johtaminen Tehokasta toimintamallia tukevat rakenteet Tavoitteena on, että ohjelman myötä ELY-keskukset ovat iskukykyisiä kohtaamaan myös tulevat uudistukset. Uusilla, tehokkaammilla toimintamalleilla pystytään osittain vastaamaan hallituksen toimintamenomäärärahojen lisäleikkauksiin 17

18 ELY-keskusten uudistumisen hankkeet 1. Ohjaus- ja suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen (OSY) 2. Toiminnan ja palveluiden sähköistäminen (eely) 3. ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (KEHA) 4. Asiakaspalvelun toimintamalli (ASPAT) 5. Erikoistumiset ja keskittämiset (E & K) 6. Maksupolitiikan tarkistaminen (MAKSU)

19 Hankkeiden arvioidut tuottavuusvaikutukset yhteensä (htv) Yht htv

20 Toimeenpanot alkavat jo vuonna 2014 Hanke OSY 2 eely 3 KEHA 4 ASPA 5 E&K 6 Maksu ISKUKYKY-ohjelman aikataulu ja päätökset Suunnittelu Toimeenpano Päätös 20

21 TE-palvelujen osaamisen johtaminen Pia Sorvali, Sanna Kolomainen, Matti Hermunen

22 Lähtökohdat Tavoite: TE-palvelujen osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä Osaamisen johtamisella on suuri vaikutus toiminnan laatuun ja tuloksellisuuteen sekä työhyvinvointiin Osaamisen johtaminen on systemaattista organisaation strategiaan, tehtäviin ja palveluihin perustuvaa organisaation osaamisen kehittämistä, hyödyntämistä ja ylläpitämistä. Valtakunnallinen ja alueellinen osaamisen kehittäminen ja johtaminen perustuvat yhdessä määriteltyihin ja johdon vahvistamiin keskeisiin osaamisiin TE-palvelu-uudistuksen kehittämiskortit: osaamisen johtaminen (TYTTI) TE-osaamiset

23 Osaamisen johtamisen osa-alueet Rakennetaan yhteinen perusta ELY-keskuksille ja TE-toimistoille 1. ELY-keskusten ja TE-palvelujen keskeiset osaamiset (strategiset kyvykkyydet) on määritelty valtakunnallisesti. Tehty TE-palvelukohtaiset tarkennukset 2. Henkilöstösuunnitelmat vuodelle 2014 on laadittu uudistetun menettelyn mukaisesti. 3. Otetaan käyttöön yhteinen osaamisen kehittämisjärjestelmä 4. Rakennetaan TE-toimistoille kyvykkyysmäärityksiin ja TE-palveluuudistuksen tavoitteisiin perustuva henkilöstön kehittämisohjelma 5. Kehitetään TE-palvelujen henkilöstörakennetta Osa-alueet 1-3: ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteishanke Osa-alueet 4-5: ohjataan TYO- ja ALUE-osastojen yhteistyönä TE-osaamiset

24 Osaamismäärittelyistä osaamisen kehittämiseen Taustalla: säädökset, ohjeet ja linjaukset sekä visio, strategiat, tavoitteet, toimintaympäristö ja asiakastarpeet Strategiset kyvykkyydet ja osaamiskategoriat - määritellään yhteisesti keskeiset TE-osaamiset - jalostetaan valtakunnallinen viitekehys alueelliseen käyttöön Osaamisen nykytilan arviointi - arvioidaan toimistokohtaisesti osaamisen nykytila: kehitettävät, kuntoon laitettavat ja ylläpidettävät osaamisalueet - toimistokohtaiset kehittämistoimet Kehittämissuunnitelmien laadinta ja toimeenpano - valtakunnallisesti ja alueellisesti TE-johto ja osaamisryhmä TE-toimistot TEM ja Salmia,TE-toimistot Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen TE-toimistot TE-osaamiset

25 ASIAKKUUS (= strateginen kyvykkyys) ASIAKASPALVELUOSAAMINEN (= osaamiskategoria) ASIAKKUUSPROSESSIN HALLINTA VERKOSTO-OSAAMINEN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN JA TYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN ENNAKOINTI ELINKEINOELÄMÄ JA TYÖMARKKINAT TE-TOIMISTON TOIMIVUUS JOHTAMINEN ML. ESIMIESTYÖ TOIMINNAN KIVIJALAT TILAAJAOSAAMINEN VIESTINTÄ TYÖYHTEISÖTAIDOT Avattu tarkemmin liitteessä TE-osaamiset

26 Toimenpiteet Valtakunnallinen ja alueellinen osaamisen kehittäminen ja johtaminen perustuvat yhdessä määriteltyihin ja johdon vahvistamiin keskeisiin osaamisiin Osaamislinjaukset sisällytetään keskeisiin strategioihin ja toimintalinjauksiin. Ne ohjaavat varsinkin henkilöstösuunnittelua (henkilöstörakenne, sijoittuminen) Kaikkia TE-toimistoja koskevat askeleet Osaamisen johtamisen toimintamalli ja viitekehys käyttöön; se on välttämätön osa työhyvinvointiohjelman toteutusta Toimiston osaamisen nykytila arvioidaan ja kehittämiskohteet määritellään keskeisten TE-osaamisten pohjalta vuoden 2014 aikana Tarjolla Salmian kehittämispalvelua; esim. toimiston nykytilan arviointi, kehittämiskohteiden tarkennus ja suunnitelman fasilitointi Uudistetaan henkilöstön kehittämisohjelmat vv ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteinen osaamisen kehittämisjärjestelmä rakennetaan osana KEHAn valmistelua Käsittely ja keskustelu kevään 2014 aikana mm: TE-uudistuksen ohjausryhmä, TE-johdon foorumi, ELY/TE-yt-ryhmä, HAUIS-ryhmä 26 TE-osaamiset

27 TE-palvelut aina saatavilla

28 TE-palvelut osana ELY-keskusten prosessikarttaa Strateginen ja toiminnallinen ohjaus ELY-keskuksen johtaminen Asiakkaat ja heidän tarpeensa Yhteiskunnalliset tarpeet Alueen kehittäminen Hyvien elinolojen varmistaminen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Asiakas- ja kansalaistulokset Yhteiskunnalliset tulokset Sisäiset asiantuntijapalvelut Sisäiset hallintopalvelut 28

29 Henkilöasiakkaita yht ( ) työtöntä työnhakijaa, joista miehiä ja naisia työssä olevaa työnhakijaa pitkäaikaista työtöntä alle 25-v. nuorta yli 50-v. työtöntä kaikki työhakijat vuonna kaikki työhakijat vuonna 2012 Työnantaja-yritysasiakkaat Yhteensä Suomessa v yritystä aloittanutta, lopettanutta yritystä/vuosi Yhteydenottoja (ura-merkinnät) /kk; vuosi Avoimia työpaikkoja vuonna 2013 yht v Työtarjouksesta ja TE-toimistonhakijalla täytyneet Hakuaika päättyi Yrityksissä töissä työllistettynä ( ) TE-palveluiden asiakaspalvelussa hoidetaan yli kontaktia kuukaudessa kpl face to face-kontaktia kuukaudessa verkkoasiointia kuukaudessa TE-toimistojen ulossoittamaa puhelua kuukausittain, sisäpuheluja /kk TE-toimistojen vastattua puhelua kuukausittain työnantajakontaktia, joista yrityksiin 75% paikkavahdista lähettyjä heti-sähköposteja v. 2012, lokakuussa/ kpl työvoimakoulutukseen hakuja ajalla 1-10/ Työlinjan puhelinkontaktia Yritys-Suomi -puhelinpalvelun kontaktia cv-vahtista lähettyjä sähköposteja työnantajille v Samanaikaisesti vaihteen kautta välitetään yli puhelukontaktia kuukaudessa TE-toimistot (15) TE-palveluverkosto TE-palveluhenkilöstö (120) (2986 v. 11 ja 2565 v. 13) TE-ASPA TE-palvelut.fi

30 Asiakaslähtöisesti ja avoimesti Monipuoliset ja selkeät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille Tehokkaat, riittävät, yhdenmukaiset ja tasalaatuiset palvelut koko maassa Yhä paremmat mahdollisuudet asioida verkossa, puhelimitse tai kasvokkain tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.

31 Asiakkaan palvelutarve ratkaisee TE-palvelut perustuvat aina henkilö- ja yritysasiakkaiden palvelutarpeisiin TE-palvelut on koottu kolmeen palvelukokonaisuuteen: 1. Työnvälitys- ja yrityspalvelut 2. Osaamisen kehittämispalvelut 3. Tuetun työllistymisen palvelut Yhteistyö ja asiakkaan ohjaus eri palvelukokonaisuuksien välillä on joustavaa ja saumatonta.

32 Mistä TE-palveluja saa? Asiakas saa palvelua verkossa, puhelimitse tai kasvokkain Asiointimahdollisuudet paranevat verkkopalvelujen kehittyessä Monet aiemmin henkilökohtaista käyntiä vaatineet ilmoitusluontoiset asiat voi hoitaa verkossa tai soittamalla puhelinpalveluun TE-palvelujen asiantuntijat palvelevat niin henkilö- kuin yritysasiakkaita yhdessä todettujen palvelutarpeiden mukaisesti

33 TE-palvelut asiantuntijapalveluna TE-palvelut verkossa: te-palvelut.fi tarjoaa sekä henkilöasiakkaalle että työnantajalle tietoa sekä entisten, uudistuneiden asiointipalveluiden lisäksi kokonaan uusia palveluja yrityssuomi.fi tarjoaa yrityksille tai yrittäjiksi aikoville kootusti tietoa yritystoiminnan eri vaiheista, tietoa julkisista yrityspalveluista sekä näihin liittyviä asiointipalveluja

34 TE-PALVELUN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Johanna Ahlgrén-Holappa

35 Työhyvinvointiohjelma Työhyvinvointiohjelman kautta työhyvinvointinäkökulma nostetaan tukemaan TE-palvelu-uudistuksen toimeenpanoa. Työhyvinvointi ei synny organisaatiossa itsekseen, se vaatii johtamista, suunnittelua, toimenpiteitä ja jatkuvaa arviointia. Työhyvinvointiohjelman tavoitteena on luoda pohja pitkäjänteiselle kehittämistoiminnalle TE-toimistoissa

36 TE-palvelujen kehittämisen ja johtamisen arvoperusta Asiakaslähtöisyys Palvelutarpeet Palvelukokonaisuudet Toimintatavat Palvelukanavat Yhdenmukaisuus toimintatavoissa ja yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa Vaikuttavuus, tuottavuus ja taloudellisuus Ammatillisuus, asiantuntijuus ja kumppanuus

37 TE-palveluille asetetut tavoitteet työhyvinvoinnin näkökulmasta: Toimistojen työn kehittämisen mittapuuna ovat entistä selvemmin asiakastarpeet ja eri asiakasryhmien tyytyväisyys TE-toimiston henkilöstö tietää tehtävänsä ja sille asetetut tavoitteet ja miten tavoitteiden saavuttamista mitataan osaa sijoittaa oman tehtävänsä organisaatioiden tavoitteisiin ja palvelutehtävään pystyy kehittämään omaa työtään ja saa riittävästi tukea työn tekemiseen TE-toimistojen osaaminen ja henkilöstörakenne vastaa myös tulevaisuuden tarpeita Johtamisessa ja esimiestyössä suunnataan myös tulevaisuuteen osaamista kehitetään ja työt resursoidaan suunnitelmallisesti ja kohtuullisesti. jokaisen osaamista, kokemuksia ja vahvuuksia hyödynnetään ja jaetaan sekä jokaisen jaksamisesta pidetään huolta työtä, työpaikkaa, toimintamenetelmiä ja tavoitteita pohditaan ja kehitetään yhdessä Työhyvinvointiohjelman tarkennetut tavoitteet: TE-toimistot ovat laatineet työhyvinvointisuunnitelmat, joissa sovittu työhyvinvoinnin tavoitteista, toimenpiteistä, vastuista, seurantatavoista ja työhyvinvointityötä kuvaavista tunnusluvuista. TE-toimistoista ja ELY-keskuksista on koottu työhyvinvointiyhdyshenkilöiden verkosto Työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden tueksi on laadittu toimistokohtainen tukiprosessi TE-toimistot ovat laatineet Kaiku-hankehakemukset suunnitelmallisen työhyvinvointityön toteuttamiseksi

38 Miten vastuu työhyvinvoinnin johtamisesta jakautuu eri organisaatiotasoilla? Minne haluamme ja mitä tämä edellyttää henkilöstöltä? Mikä moitivoi ja kannustaa henkilöstöämme? Mitä toimialallamme tulee osata viiden vuoden kuluttua? Työhyvinvointistrategian laadinta ja toiminnan visiointi työhyvinvoinnin vaikutukset tunnistaen Työhyvinvointistrategian vieminen käytäntöön prosesseiksi ja toimintamalleiksi Arjessa toimiminen, poikkeamien havaitseminen ja esille tuominen Yksilönvastuu

39 Hyvinvointia tukevaan työnkuvaan kuuluu ainakin: Vaikutusmahdollisuuksia oman työn suorittamiseen (hallinnan tunne) Mahdollisuus tehdä aloitteita organisaation johdolle, antaa palautetta ja kertoa tuntemuksistaan Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen työaikana Palaute työsuorituksesta Arvostus ja luottamus työntekijää kohtaan Jokainen organisaatio oppii virheistään vain, jos ne otetaan esille Oikeudenmukaisuuden kokemus (esim. työehdot) Tasapuolisuuden kokemus Moisalo, Veli-Pekka (2011): Uusi HR arjen henkilöstöjohtamista

40 Työtä suunniteltaessa huomioitava, että: Työntekijällä on mahdollisuus vastata ammatillisesta kokonaisuudesta Työhön sisältyy myös organisoivia tehtäviä (ei pelkkää mekaanista suorittavaa työtä) Työ ei koostu pelkästään lyhytsyklisistä työvaiheista Työssä on sekä vaativampia että helpompia tehtäviä

41 TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PALVELUT 1. Tuki työhyvinvointisuunnitelmien laatimiseksi Organisaatiokuvaus (resurssit jne.) Työhyvinvoinnin määritelmä: Mitä työhyvinvointi on ja miten siitä huolehditaan? Millaisin keinoin työhyvinvoinnista huolehditaan (nykytilan kuvaus)? Miten olemassa olevat keinot vastaavat tavoitteisiin? Työhyvinvoinnin nykytila ja työhyvinvoinnin keskeiset tunnusluvut? (VM Baro, Tempo Economics, sairauspoissaolot, kehityskeskusteluiden yhteenvedot ) TE-toimiston tavoitetila työhyvinvoinnille Mikä oikeasti lisäisi työhyvinvointiamme? Mikä estää tavoitteiden toteutumista? (Karikot ja huolenaiheet) Millä toimenpiteillä niihin päästään? Mitä hyötyä olisi valittujen toimenpiteiden toteuttamisesta itselle/työyhteisölle/asiakkaille? Mitä tietoa, taitoa ja tukea tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi? Mitä tarvitsemme toteutukseen (tuki)?

42 2. Tuki toimenpiteiden suunnittelussa ja hankinnassa Kehittämisen kohde Mikä voisi olla Toimenpiteet Vastuu Aikataulu Seuranta paremmin? 1. esim. valmennusta, fasilitointia CAF asiantuntijuuden vahvistamiseksi Esimiestyön ammatillistamiseksi 2. 3.

43 3. Johtamisen kehittäminen Johtoryhmä coaching johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseksi Laajuus 2 päivää/te-toimisto Teema räätälöidään johtoryhmän tarpeisiin, mutta työhyvinvoinnin johtaminen osana jokaisessa Hakeutuminen Salmian koulutus- ja kehittämisohjelman kautta kutsumenettelynä ( alkaen) Kohdistettu Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Uudenmaan TE-toimistoille sekä TE-asiakaspalvelukeskukselle 4. TE-palvelujen työhyvinvoinnin yhdyshenkilöverkoston kokoaminen Verkoston kokoaminen ja verkoston toiminnan koordinointi Koulutuksen järjestäminen syksyllä Tuki Kaiku-työelämän kehittämisrahan hakemiseksi (loppuvuosi 2014) 6. TE-palveluhenkilöstön osaamisen kehittäminen Toimistokohtaiset kyvykkyyksien nykytilan arvioinnit ja kehittämistarpeet täsmennetään yhdessä Salmian ja muiden asiantuntijoiden kanssa

44 TEM Toimiva monipaikkainen työyhteisöhanke Merja Luhtala

45 TEM Toimiva monipaikkainen työyhteisöhanke Monipaikkaisen työyhteisön pilottihanke kuuluu TEM:n Kaiku- työelämän kehittämishankeeseen Miksi monipaikkainen työyhteisöhanke otettiin osaksi Kaiku-hanketta? ELY-keskusten ja TE-toimistojen eri vastuualueiden ja toimintojen tehtäviä kehitetään ja kootaan entistä enemmän yhteen (TEtoimistouudistus, RR-elyt, keskitetyt tehtävät, KEHA-hanke jne) jatkuu Merja Luhtala, kehittämispäällikkö

46 TEM Toimiva monipaikkainen työyhteisöhanke Kyseessä on koko henkilöstöä koskettava toimintatavan ja kulttuurin muutos, jossa yhtenä keskeisenä haasteena on toimivan etäjohtajuuden ja vuorovaikutuksen aikaansaaminen hajautetussa organisaatiossa Uudistus vaikuttaa merkittävästi sekä johtamiseen ja esimiestyöhön ja asiantuntijan työroolin muuttumiseen ( esim. Monipaikkaisuus on mahdollisuus asiantuntijaotteen vahvistumiselle Merja Luhtala, kehittämispäällikkö

47 TEM Monipaikkainen työyhteisöhanke pilotti Monipaikkainen työyhteisöhanke toteutetaan konsultin ja kehittäjien avustuksella, jossa tärkeintä on oman työyhteisön kanssa yhdessä etsiä/löytää parhaat monipaikkaisen työyhteisön johtamistavat, käytännöt ja työvälineet, jotta tulevaisuudessa käytössä on entistä paremmat valmiudet työskennellä monipaikkaisessa toimintaympäristössä => esimiestyö, toiminnan tehokkuus, tiedonkulku, vuorovaikutus ja työhyvinvointi Merja Luhtala, kehittämispäällikkö

48 TEM Toimiva monipaikkainen työyhteisöhanke Pilotin tavoitteena: Luoda yhteiset pelisäännöt ELY-keskuksille ja TE-toimistoille hajautetun asiantuntijaorganisaation johtamiskäytännöiksi ja työtavaksi: Miten monipaikkaisia töitä johdetaan, suunnitellaan, tehdään, seurataan, tuloksia arvioidaan Kuinka käytännön työn tuki, missä ja minkälainen on työyhteisö Apuvälineet, tekniikka Merja Luhtala, kehittämispäällikkö

49 TEM Toimiva monipaikkainen työyhteisöhanke Pilottiin haettiin: kolmea pilottityöyhteisöä, jotka haluavat lähteä hankkeeseen mukaan kehittämään monipaikkaisen työyhteisön parhaita käytäntöjä toiminnan kehittäjiä Salmiasta ja ELY-keskuksista, joille hankkeessa siirretään osaamista = ko. kehittäjien odotetaan osallistuvan tulevien kehittämishankkeiden fasilisointiin, joten heidän sitoutumisensa ja mahdollisuutensa käyttää työaikaa mahdollisiin tuleviin kehittämishankkeisiin tuli varmistaa Hankkeeseen ilmoittautuneilta työyhteisöiltä edellytettiin oman kehittäjän työpanosta Merja Luhtala, kehittämispäällikkö

50 TEM Toimiva monipaikkainen työyhteisöhanke Yhdeksästä hakijasta pilottikohteiksi valittiin: Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistot Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset Valinnoissa huomioitiin mm. työyhteisöjen koko, toimipaikkarakenne, etäisyydet, organisaatiorakenne, asiakkuudet ja toiminnan vaikutusten laajuus Merja Luhtala, kehittämispäällikkö

51 Merja Luhtala, kehittämispäällikkö

52 TEM Toimiva monipaikkainen työyhteisöhanke Huomioitavaa: Hankkeen onnistumisen edellytys on sitoutuminen hankkeeseen => tehokas viestintä, työyhteisön sitouttaminen pilottiin, kyselyihin vastaaminen (= materiaali jonka pohjalta työpajoissa työskennellään), aktiivinen osallistuminen työpajoihin Hankkeen onnistuminen vaatii aktiivista omaa työpanosta (= ei voi ulkoistaa), konsultin ja kehittäjien rooli on toimia innoittajana, opastajana ja impulssien antajana Pilottiin osallistuvat työyhteisöt tekevät varsinainen työn itse tukenaan pilottiin kuuluvat kehittäjät LOPPUTULOS: Hankkeen lopputuloksena saadaan yhteinen konsepti monipaikkaisen työyhteisön pelisäännöiksi (johtaminen, asiantuntijan rooli, työtavat, tiedonkulku, työvälineet jne) Merja Luhtala, kehittämispäällikkö