PÄIJÄT-SOS -OSAHANKE Aikuissosiaalityön työntekijäkyselyn tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-SOS -OSAHANKE Aikuissosiaalityön työntekijäkyselyn tulokset"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-SOS -OSAHANKE Aikuissosiaalityön työntekijäkyselyn tulokset Sanna Keskikylä & Tanja Mäkelä 2012 w w w. s o s - h a n k e. f i

2 Sisällys 1 JOHDANTO TAUSTATIEDOT Sukupuoli Ikäryhmä Työskentelyalue Työskentelyaika nykyisessä tehtävässä Oman alan työkokemuksen määrä Ammatillinen koulutus Tehtävänimike OSAAMINEN JA TYÖMENETELMÄT Arvio omasta osaamisesta Arvio menetelmien käytön määrästä työssä Asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen liittyvät taidot Oman osaamisen hyödyntäminen työssä Työn kehittämisen ja muuttamisen tarpeet Aikuissosiaalityön kehittämisen suunta Ammatillisen osaamisen haasteet Vahvistusta tarvitseva osaaminen TYÖTEHTÄVÄT Työtehtävien määrittelyn selkeys Työtehtävien ja ammatillisen koulutuksen vastaavuus Ammatillisen täydennyskoulutuksen tarpeet Oman ammattiryhmän keskeisin työtehtävä Työnjaon ja tehtävärakenteen suurimmat haasteet Muutosta vaativat asiat omassa työssä Muilta työntekijöiltä saadun tuen riittävyys... 27

3 5 PALVELUPROSESSI Asiakas saa hyvää palvelua Asiakkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa palveluiden suhteen Asiakas pystyy vaikuttamaan saamaansa palveluun Kaikki toimeentulotuen asiakkaat osaavat asioida kirjallisesti Miten asiakkaiden toimeentulotukeen liittyvä ohjaus ja neuvonta tulisi toteuttaa? Asiakkaidesi asioinnin keskeisimmät syyt Aikuissosiaalityön palveluprosessin ongelmakohdat Aikuissosiaalityön palveluprosessin kehittämisen suunta OSALLISUUS Mitä asiakkaiden osallisuudella tarkoitetaan? Miten asiakkaiden osallisuus toteutuu aikuissosiaalityön palveluissa? Asiakkaan osallisuutta tukevat menetelmät Miten asiakkaan ääni kuuluu aikuissosiaalityössä? Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen aikuissosiaalityössä Asiakkaiden kokemuksen ja asiantuntemuksen hyödyntämisen keinoja YHTEISTYÖ Tärkeimmät yhteystyökumppanit Yhteistyön määrä asiakasasioissa eri yhteistyötahojen kanssa Toimijat, joiden kanssa yhteistyötä halutaan lisätä Hyvän yhteistyön toteutumisen mahdollistajat Yhteistyön esteitä ASIAKKAIDEN SAAMA HYÖTY Asiakkaiden saama hyöty Asiakkaan tilanteeseen vaikuttamisen keinot Aikuissosiaalityön näkyvyyden parantamisen keinot YHTEENVETO... 58

4 4 1 JOHDANTO Päijät-SOS -osahanke toteutti kyselyn aikuissosiaalityön työntekijöille (sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja etuuskäsittely) keväällä 2012, jonka tulosten pohjalta on laadittu tämä raportti. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol -kyselynä ja kohderyhmänä olivat kaikki aikuissosiaalityön työntekijät Lahden, Heinolan sekä Aavan ja Oivan peruspalvelukeskusten alueilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 58 työntekijää ja vastauksia saatiin kaikilta alueilta. Vastaajista 19 toimii sosiaalityöntekijän tehtävissä, 13 sosiaaliohjaajana ja 20 etuuskäsittelyssä. Viisi vastaajaa ilmoitti työskentelevänsä muulla nimikkeellä. Kyselyllä kartoitettiin aikuissosiaalityön työntekijöiden näkemyksiä omasta osaamisestaan, kuten eri työmenetelmien käytön taidoista, voidaanko omaa osaamista hyödyntää nykyisessä työtehtävässä sekä koulutustarpeista. Kyselyllä haettiin työntekijöiden ajatuksia siihen, mitkä ovat aikuissosiaalityön mahdollisia ongelmakohtia ja miten palveluprosessia tulisi kehittää. Yhtenä teemana oli asiakkaiden osallisuus ja miten se toteutuu sekä miten sitä voisi kehittää. Lisäksi kysyttiin yhteistyökumppaneista, yhteistyön toteutumisesta ja kehittämistarpeista. Kysely sisälsi 22 monivalintakysymystä sekä 16 avointa kysymystä. Kyselyn avoimet kysymykset on analysoitu teemoittelemalla. Teemat on järjestetty sen mukaan, kuinka paljon mainintoja kyseinen asia sai. Mainintojen määrät on ilmoitettu tekstissä teemojen jälkeen suluissa. Avointen vastausten raportointia on pyritty havainnollistamaan taulukoilla ja kuvioilla. Kyselyn toteuttanut Päijät-SOS -osahanke on aikuissosiaalityön kehittämishanke, jonka tavoitteina on kehittää asiakkaiden osallisuutta ja asiakastyötä edistäviä käytäntöjä, edistää eri toimijoiden välisen vuoropuhelun syntymistä, kehittää aikuissosiaalityön palveluprosessia ja selkeyttää aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakennetta. Päijät-SOS -osahanke on osa Kaste-ohjelman mukaista SOS-hanketta, joka toimii Väli-Suomen alueella.

5 5 2 TAUSTATIEDOT Aikuissosiaalityön työntekijäkyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 58 työntekijää, joista naisia oli 56 ja miehiä 2. Suurin osa työntekijäkyselyyn vastanneista oli iältään vuotiaita. Kyselyyn vastasi työntekijöitä kaikilta kyselyn toteutusalueilta (Lahti, Heinola, Aava ja Oiva). Suurin osa kyselyyn vastanneista oli Lahden kaupungin aikuissosiaalityön työntekijöitä (27). Seuraavaksi eniten kyselyyn vastanneita oli Aavan alueelta (16). Oivasta 10 ja Heinolasta 5 työntekijä vastasi kyselyyn. Lähes puolet vastaajista on toiminut nykyisessä tehtävässään alle kaksi vuotta (27). Seuraavaksi suurin ryhmä vastaajista (16) on toiminut nykyisessä tehtävässään 3-5vuotta. Suurimmalla osalla vastaajista (14) on oman alan työkokemusta yli 21 vuotta. Alle kahdesta vuodesta viiteen vuoteen työkokemusta omaavia oli 20. Suurin osa vastaajista oli ammatillisen peruskoulutuksen (esim. merkonomi/yo-merkonomi) suorittaneita (23) ja sosionomeja (19). Sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavia oli yhteensä 4. Kolme vastaajaa ilmoitti suorittavansa ylempää korkeakoulututkintoa ja yksi sosionomin tutkintoa. Vastaajista 19 toimii sosiaalityöntekijän tehtävissä ja 13 sosiaaliohjaajana ja 20 toimeentulotuen etuuskäsittelytehtävissä. Vastaajista viisi ilmoitti nimikkeekseen jonkin muun. 2.1 Sukupuoli 2.2 Ikäryhmä

6 6 2.3 Työskentelyalue 2.4 Työskentelyaika nykyisessä tehtävässä 2.5 Oman alan työkokemuksen määrä

7 7 2.6 Ammatillinen koulutus 2.7 Tehtävänimike

8 8 3 OSAAMINEN JA TYÖMENETELMÄT Osaamiseen liittyviin kysymyksiin (3.1, 3.2., 3.3) ovat vastanneet sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja palvelusihteeri (pääasiassa suunnitelmallista asiakastyötä tekevä) -nimikkeellä toimivat sekä vastaajat, joiden nimike on ollut jokin muu. Oman osaamisen hyödyntäminen työssä osiosta (3.4) alkaen vastaajat ovat kaikista ammattiryhmistä. 3.1 Arvio omasta osaamisesta Vastaajat arvioivat osaamisensa olevan pääasiassa vahvaa eri sosiaalityön työtehtävissä. Vastaajien osaaminen on vahvinta vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoissa. Jonkin verran vahvistusta tarvitaan työmenetelmien hyödyntämisessä, asiakastyön arviointimenetelmien tuntemuksessa ja hyödyntämisessä omassa työssä. (Vastaajia 38) 5 Osaamiseni on erittäin vahvaa 4 Osaamiseni on vahvaa 3 Osaamiseni tarvitsee jonkin verran vahvistusta 2 Osaamiseni tarvitsee paljon vahvistusta 1 Minulla ei ole tähän osaamista

9 9 3.2 Arvio menetelmien käytön määrästä työssä Selvästi käytetyimmäksi työmenetelmäksi mainitaan ratkaisukeskeisyys, jota käytetään työssä viikoittain. Verkostotyötä ja motivoivaa haastattelua tehdään lähes viikoittain. Harvemmin työssä käytettäviä menetelmiä ovat työskentelyä tukevat kortit ym. keskustelua avaavat menetelmät, läheisneuvonpito, erilaiset testit ja ryhmämuotoinen asiakastyö. (Vastaajia 38) 5 Lähes joka päivä 4 Viikoittain 3 Kuukausittain 2 Harvoin 1 En koskaan

10 Asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen liittyvät taidot Kyselyyn vastanneet arvioivat oman osaamisensa olevan lähes riittävää tai vahvaa kaikilla arvioitavina olevina sosiaalityön osa-alueilla. Suurin osa vastaajista arvioi osaamisensa olevan vahvaa tai erittäin vahvaa työllistymiseen liittyvissä asioissa. Suurin osa vastaajista arvioi osaamisensa olevan vahvaa tai riittävää elämänhallintaan liittyvissä ongelmissa. Osaamisessa tarvitaan selvästi eniten vahvistusta lastensuojelullisissa kysymyksissä ja nuorten päihteidenkäyttöä koskevissa asioissa. (Vastaajia 38)

11 Oman osaamisen hyödyntäminen työssä Suurin osa vastaajista ilmoittaa pystyvänsä käyttämään osaamistaan työssään hyvin tai melko hyvin. Vastaajista reilu 15 % mainitsee omaavansa osaamista, jota ei kykene hyödyntämään työtehtävissään. Tällaista osaamiseksi mainitaan esimerkiksi tutkimuksellinen osaaminen sekä suunnittelu- ja kehittämistyöhön liittyvät taidot ja toiminnallisten menetelmien hallinta. Vastaajista yli 10 % kokee, että työtehtävät vaativat myös sellaista osaamista, jota ei ole. Tällaiseksi puuttuvaksi osaamiseksi mainitaan esimerkiksi sairauksiin ja niiden hoitoon liittyvä tietämys sekä palvelujärjestelmän tuntemus. (Vastaajia 58) 3.5 Työn kehittämisen ja muuttamisen tarpeet OMAN TYÖN KEHITTÄMISTARPEITA Työnkuvan ja sisällön selkeyttäminen (9) Työmäärän ja työajan yhteensovittaminen (7) Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön lisääminen (3) Työmenetelmien ja - välineiden kehittäminen (3) Asiakaslähtöisyyttä (3) Sosiaalityön ytimen löytäminen, kirkastaminen ja työnkuvien sekä työntekijöiden roolien ja vastuiden määrittely Eri työmenetelmien kehittäminen ja työvälineiden sujuva hyödyntäminen työn tukena Työskentely pitäisi saada asiakaslähtöisemmäksi aikaa pitäisi käyttää rutiininomaisten töiden sijaan enemmän suunnitelmalliseen asiakastyöhön (Vastaajia 36, huomioi jatkossa: teemojen perässä suluissa mainintojen määrä) Työnkuvan ja sisällön selkeyttäminen (9) Suurimmassa osassa vastauksista työn kehittämisen ja muuttamisen tarpeet liittyvät työnkuvaan ja sisältöön. Vastaajien maininnoissa korostuu sosiaalityön ytimen löytämisen ja kirkastamisen tarve.

12 12 Työnkuvien sekä työntekijöiden roolien ja vastuiden määrittely nostetaan myös esille useissa kommenteissa. Työnkuvaa olisi hyvä tarkentaa, miettiä mikä on sosiaalityöntekijän ydin osaamista ja mitä tehtäviä työnkuvasta voisi karsia pois. Uskoisin, että se on mahdollista, edellyttää mm. sosiaaliohjaajien määrän lisäämistä ja hallinnon hyväksyntää. Mahdollisuus keskittyä olennaiseen, selkeä työrooli, aikaa paneutua omaan tehtäväalaan ja hankkia siitä tarvittava tieto. Työmäärän ja työajan yhteensovittaminen (7) Useissa vastauksissa tuodaan esiin työn organisointiin liittyviä kehittämistarpeita työaika ei ole tasapainossa työmäärän kanssa. Aikaa ei riitä tarpeeksi suunnitelmalliseen asiakastyöhön. Joku taas toteaa työaikaa kuluvan paljon sellaiseen, mikä ei varsinaisesti ole oman työn ydintä. Työtä on liikaa suhteessa työaikaan. Kehittämiselle, suunnittelulle yms. ei jää tarpeeksi aikaa, paperitöitä jää helposti rästiin, koska asiakastapaamisia ja palavereja on paljon. Kaikki tapaamiset ja palaverit ovat kuitenkin tärkeitä eikä niistäkään pitäisi joutua karsimaan. Toivoisin, että olisi kalenteri antaisi enemmän myöden, jotta voisi kutsua asiakkaita useammin toimistolle ja voisi tehdä suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin töitä. Toivottavasti tämä on piakkoin mahdollista uuden työntekijän myötä. Toimeentulotukipäätösten teolle pitäisi jäädä enemmän aikaa, aikaa kuluu asiakkaiden neuvontaan/ohjaukseen, välitystiliasioiden hoitamiseen ym. Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön lisääminen (3) Muutamat vastaajat katsovat, että yhteistyötä eri toimijoiden kanssa pitäisi kehittää. Maininnoissa nostetaan esiin sekä sisäisiä että ulkoisia yhteistyötahoja. Enemmän yhteistyötä muiden sos.työn toimijoiden kanssa (esi. lastensuojelu), sosiaalityön palvelusuunnitelmia pitäisi tehdä enemmän. Enemmän verkoston kanssa tehtävää asiakastyötä, työparityötä, ym. Se on mahdollista, itse koen verkostopalaverit ja te-toimiston kanssa tehtävän yhteistyön hyväksi. Työmenetelmien ja -välineiden kehittäminen (3) Työmenetelmien ja välineiden kehittämisen tarve nostetaan esiin muutamassa vastauksessa. Tarvetta on oppia esimerkiksi hyödyntämään työtä sujuvoittavasti erilaisia lomakkeita ja kehittää niitä vastaamaan paremmin tarvetta. Sosiaalityöntekijöiden lisäkoulutukseen tulee panostaa ja kehittää koko ajan eri työmenetelmien käyttöä. Nyt toimitaan periaatteella ota käyttöön ja se siinä. Menetelmiä haluaisin kehittää, esim. korttien käyttö kun on hiljaisia asiakkaita.

13 13 Aikuissosiaalityössä on vahvasti viime vuosina ajettu erilaisten suunnitelmien käyttöä arkityössä. Samaan aikaan ei ole koulutettu väkeä, miten eri lomakkeita käytetään. "Ylempää" tulevat vaatimukset eivät kohtaa sosiaalityöntekijöiden työn kehittämisen kanssa. Asiakaslähtöisyyttä (3) Joidenkin mielestä aikuissosiaalityön asiakaslähtöisyyttä pitää kehittää ja työtä priorisoida enemmän suunnitelmalliseen asiakastyöhön. Itse työ ennemmän asiakaslähtöiseksi ja luontevaa kanssakäymistä eikä vain suunnitelman teko ja puolenvuoden kuluttua tarkistus ja sosiaaliohjaaja hoitaa henkilökohtaisen tapaamisen ja raportoi. Työ on muuttunut liian "tieteelliseksi" asiakas ei ymmärrä suuria linjoja vaan konkretiaa. Vähemmän kirjallisia töitä ja enemmän asiakastyötä (Esim, arkistointi, paperien säilyttäminen, päätöksien tekemisen hitaus). Enemmän verkoston kanssa tehtävää asiakastyötä, työparityötä, ym. Osalle mahdollista, osalle ei Vastaajista 5 tuo esiin, että kehittäminen on mahdollista ja se on olennainen osa omaa työtä. Vastaajista 4 taas ilmoittaa, ettei se ole mahdollista. Pystyn kehittämään ja muuttamaan työtäni omasta mielestä tarpeen mukaan melko vapaasti. Tietysti tietyt raamit työssä on. Työn vapaus on minulle tärkeää, ja näin saa kehittää myös itseään. Työn kehittäminen osa olennainen osa työtäni ja se on mahdollista. Asiakkaiden kanssa tehtävään työhön tarvitaan uusia/ toisenlaisia työmenetelmiä; vastuullisempia ja toiminnallisempia työmenetelmiä. Ei liene mahdollista. Hakeudun toisiin tehtäviin. Muuttaminen ei liene mahdollista, töitä tulee paljon ja ne vain on hoidettava. On kehittämistä, mutta kehittäminen estetty, johtuu vastustuksesta. Itsekin väsynyt vastustukseen vuosien aikana.

14 Aikuissosiaalityön kehittämisen suunta Aikuissosiaalityön kehittämisen suunta VUOROVAIKUTTEISEMMAKSI JA ASIAKKAAN TARPEITA KOKONAISVALTAISESTI HUOMIOIVAKSI SUUNNITELMALLISEKSI TYÖKSI (18) ASIAKAS KESKIÖÖN (18) ASIAKASTYÖLLE ENEMMÄN AIKAA (7) TYÖN ORGANISOINTI (7) VERKOSTOITUVAKSI JA MONIAMMATILLISTA OSAAMISTA HYÖDYNTÄVÄKSI (5) YHTEISTYÖ (5) LÄHEMMÄS ASIAKKAIDEN OMAA TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ (3) JALKAUTUMINEN (3) ENEMMÄN VERTAISTUEN JA RYHMÄTOIMINNAN HYÖDYNTÄMISTÄ(3) RYHMÄTOIMINTA JA VERTAISTUKI (3) (Vastaajia 38) Asiakas keskiöön (18) Useassa maininnassa tuodaan esiin, että asiakastyö tulisi olla kokonaisvaltaisempaa ja vuorovaikutteisempaa. Asiakas pitäisi saada työn keskiöön ja hänen ääntään tulisi enemmän kuunnella. Asiakkaan kohtaamiselle ja muutostyölle tulisi olla enemmän aikaa sekä välineitä. Työn pitäisi olla systemaattisempaa ja suunnitelmallisempaa asiakkaiden tarpeista lähtevää. Pitäisi kuunnella enemmän asiakkaiden tarpeita. Panostaa mahdollisimman paljon asiakastyöhön/ pelkkä toimeentulotuki ei ratkaise moniongelmaisen asiakkaan tilannetta Aikuissosiaalityössä asiakas pitäisi kohdata kokonaisvaltaisemmin. Ei vain kulueränä. Asiakkaan aito kuuleminen ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntyminen eivät ole vielä lainkaan itsestäänselvyyksiä. suunnitelmalliseen ja systemaattisempaan asiakastyöskentelyyn, selkeää työnjakoa työntekijöiden kesken (etuuskäsittely, sosiaaliohjaus ja sosiaalityö) asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Työntekijäresurssit mitoitetaan vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeita. Asiakkailla olisi mahdollista saada yksilöllistä palvelua, asiakkuuden alussa tehtäisiin heti palvelutarvearvio, jonka mukaan lähdettäisiin etenemään.

15 15 Työn organisointi (7) Muutamissa kommenteissa tuodaan esiin työn sisältöön ja organisointiin liittyviä kehittämistarpeita. Työn sisältö ja siihen käytössä olevat resurssit pitäisi saada paremmin vastaamaan asiakkaiden tarvetta. Toimistotehtävät, tilastointi ja raportointi vievät aikaa asiakastyöltä. Työaikaa ei riitä asiakkaan kanssa työskentelyyn, rakenteelliseen- ja muutostyöhön, työn tutkimiseen ja tiedon välittämiseen. Takaisin asiakkaan luontevaan tapaamiseen ja asiakkaan elämäntilanteeseen ja arvoihin paneutumiseen eikä painotusta toimistotyöskentelyyn koneen tilastoinnin ja raportoinnin painottamiseen. Sosiaalityöntekijällä tulisi olla aikaa myös rakenteelliseen työhön, oman työn tutkimiseen ja tiedon välittämiseen. Asiakastyössä sosiaalityöntekijän tulisi olla suunnittelijan roolissa eli se henkilö, joka kokoaa asiakkaan tarvitseman tuen ja palvelut yksilöllisen tarpeen mukaan. Byrokratiaa vähemmäksi ja toimintaa suoraviivaisemmaksi. Yhteistyö (5) Joidenkin työntekijöiden mielestä yhteistyössä on kehitettävää. Tarvitaan verkostoitumista ja yhteistyötä eri tahojen välille. Verkostoituminen asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti. Yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa olisi tiivistä. Enemmän pois yksilötyöskentelystä, muiden tt:n ajatusten /mielipiteiden hyödyntämistä. Jalkautuminen (3) Muutamat tuovat esiin, että sosiaalityötä pitäisi tehdä muuallakin kuin toimistoissa. Työntekijöiden pitäisi jalkautua toimistoista asiakkaiden omiin toimintaympäristöihin. Pois toimistosta asiakkaiden pariin esim kahvilatoiminta, asukastuvat. Sosiaalityötä lähemmäksi asiakkaista, jotta matalampi kynnys tulla ja hakea apua. Ryhmätoiminta ja vertaistuki (3) Muutamat mainitsevat, että työssä pitäisi hyödyntää ryhmätoimintaa ja vertaistukea. Asiakkaiden hyödyntäminen työssä asiakastilanteissa, ryhmätoiminnassa, vertaistukea ym.

16 Ammatillisen osaamisen haasteet 9 Ammatillisen osaamisen haasteet Mainintoja (Vastaajia 40) Työtä koskeva ohjeistus (8) Eniten työntekijöiden ammatillista osaamista haastavat organisaation sisäiset haasteet. Haastavana koetaan se, että uusia ohjeistuksia tulee koko ajan, eikä niihin ehdi perehtyä kunnolla. Ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti tai ovat liian tiukkoja, mikä vaikeuttaa tai jopa estää työntekoa. Uusien ohjeistusten -esimiehiltä, viranomaisilta ja lainsäätäjiltä, tipahtelu sähköpostiin. Tämä pitäisi omaksua ensilukemalta kiireessä ja jos siirrät syrjään odottamaan parempaa aikaa, sitä tuskin tulee. Ohjeistuksen päivittäminen Huitaisemalla tehdyt organisaatiomuutokset ja ohjeistukset, joita korjataan ja muutetaan kaikenaikaa, joten puolet työajasta menee ohjeistuksen seurantaan ja muuhun hermoja rassaavaan tyhjänpäiväisyyteen. Kun tehtäisiin kerralla kunnnolla ei tarvitsisi kaikenaikaa paikata. Toisinaan ohjeistus, koska on ihmisiä, jotka oikeasti yrittävät eteenpäin, niin tuntuu epäreilulta ettei heitä voi auttaa enempää heidän pyrkimyksissään. Päihde- ja mielenterveysongelmat (6) Muutamissa maininnoissa tuodaan esiin, että päihde- ja mielenterveysongelmat haastavat osaamista. Puuttumiset päihdekäyttöön

17 17 Päihde- ja mielenterveysongelmaisen sotkeutuneet elämäntilanteet; asiakas tarvitsee apua, muttei ole valmis sitä vastaanottamaan. Motivointi (6) Työntekijöiden osaamista haastaa motivointityö. Maininnoissa kuvataan, että haasteita tuottaa asiakkaiden motivaation herättäminen ja sitouttaminen suunnitelmalliseen työskentelyyn. Toimiminen sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla ei ole elämässä mitään suuntaa, eikä minkäänlaisia haaveita. Toivonsa menettäneet asiakkaat ovat vaikeimpia. Kun asiakkaita ei tavoita. Eli kun ei saavu tapaamisiin eikä saa yhteyttä. Ja ei sitoudu mihinkään. Tyytyväinen elämäntilanteeseen eikä halua muutosta. Motivoitumattomat asiakkaat. Väärät odotukset. Asiakaspalvelutilanteet (5) Muutama vastaaja mainitsee, että ammatillista osaamista haastavat erilaiset asiakaspalveluun liittyvät tilanteet. Maininnoissa tuodaan esiin haasteellisena uuden asiakkaan elämäntilanteen kartoittaminen ja avun tarpeen selvittäminen, asiakkaan elämäntilanteeseen reagoiminen ja asioiden eteenpäin vieminen sosiaalityöntekijälle. Hakijan vaikean elämäntilanteen toteaminen ja huomaaminen ja asioiden eteenpäin vieminen sosiaalityöntekijälle Asiakkaan neuvonta/ohjaus -tilanteessa (kun asiakas tulee esim. ensimmäistä kertaa sos.tstoon) pääseminen "sisälle" tilanteeseen, tarvitseeko asiakas vain rahallista avustusta vai onko ongelmia myös muissa asioissa (miettiä tarviiko heti yrittää aikaa sos.työntekijälle vaiko myöhemmin). Moniongelmaisuus (4) Ammatillista osaamista haastaa joidenkin mielestä moniongelmaiset asiakkaat, joiden kanssa työskentely vaatii laajaa osaamista ja palveluiden tuntemusta. Moniongelmaiset asiakkaat, pitäisi hallita niin monta eri aluetta/palvelua. Moniongelmaisuus on haasteellista. Siitä että mihin puuttuu ensin. Jos aloittaa yhdestä kohdasta, prosessi on erilainen kuin jos olisi aloittanut toisesta. Lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentely (4) Muutamat tuovat esiin, että lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentely on haasteellista. Lastensuojelutilanteet.

18 18 Nuorten (alle 30v) toimettomuus, ja vähäiset keinot puuttua siihen. Tarvitaan aikuisten, syrjäytyneiden tms. perhehoitoa! Työparityö (2) Kaksi työntekijää mainitsee haasteelliseksi työparityöskentelyn toisen organisaation edustajan kanssa. 3.8 Vahvistusta tarvitseva osaaminen Vahvistusta tarvitseva osaaminen Suunnitelmallisen työn taidot ja menetelmäosaami nen Oman työn ammatillinen osaaminen Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen Palveluverkoston tuntemus ja verkostotyön taidot Lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentelyn taidot Mainintoja (Vastaajia 32) Suunnitelmallisen työn taidot ja menetelmäosaaminen (12) Suurimmassa osassa vastaajien kommentteja tulee esiin, että asiakkaiden tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin, jos vahvistettaisiin suunnitelmallisen työn taitoja ja menetelmäosaamista. Erilaisten menetelmien hyödyntäminen ja suunnitelmallisuus, suunnitelmien tekoon ei ole jäänyt aikaa vaikka ajatuksena suunnitelmallisuus työssä on kuitenkin takana... Erilaista työmenetelmiin liittyvää osaamista (toiminnalliset yms. menetelmät), vuorovaikutustaitojakaan ei ole koskaan liikaa. Ryhmämenetelmät saattaisivat olla kokeilemisen arvoisia, mutta niiden käyttäminen edellyttäisi ohjaustaitojen kehittämistä. edelleen vahvistaa omaa kykyä saada asiakas havahtumaan tilanteeseensa ja kykyä saada asiakas mukaan työskentelemään tilanteensa parantamiseksi

19 19 Oman työn ammatillinen osaaminen (8) Tarvetta on vahvistaa oman alan ammatillista osaamista, tietoa ja taitoja. Asia osaaminen omassa työssäni/ jatkuva päivitys osaamisessa enemmän lakitietoa ja yritystietoa Kokonaisvaltaista työn tuntemusta ja asiakastyön taitojen sekä ajankäytön hallintaa... Päihde- ja mielenterveysosaaminen (5) Muutamat mainitsevat tarvitsevansa lisää tietoutta ja osaamisen vahvistusta päihde- ja mielenterveysasioissa. Mielenterveysosaamista toivoisin lisää. Verkostotyön vahvistaminen olisi myös hyväksi. Puheeksiotto mielenterveys- ja päihdeongelmista, motivointipuhe. Palveluverkoston tuntemus ja verkostotyön taidot (5) Osa kokee, että tietoisuutta palveluverkostosta pitäisi lisätä ja verkostotyötä vahvistaa. Verkostotyön vahvistaminen olisi myös hyväksi. palveluverkostojwen tuntemista ja asiakkaan ohjaamista niihin/niissä. Palvelujärjestelmän tuntemusta. Lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentelyn taidot (4) Muutama vastaaja tarvitsee työvälineitä lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentelyyn. Lapsiperheiden sosiaalityön työvälineet ja heikko-osaisten nuorten kohtaaminen kentällä, ehkä ensin heidän omassa toimintaympäristössään. tietämystä esim. nuorille tarjottavista palveluista sekä raskaana oleville äideille Työskentelyä nuorten kanssa.

20 20 4 TYÖTEHTÄVÄT 4.1 Työtehtävien määrittelyn selkeys Vastaajista yli 40 % ilmoittaa, että oma työtehtävä on tarkasti määritelty ja kirjallisesti kuvattu. Vajaat 25 % vastaajista ilmoittaa, että työtehtävä on tarkasti määritelty, mutta kirjallinen kuvaus puuttuu. Muutamien työtehtäviä ei ole määritelty tai kirjattu. Reilu 15 % vastaajista katsoo, ettei työtehtävän määrittely vastaa todellisia työtehtäviä. (Vastaajia 57) 4.2 Työtehtävien ja ammatillisen koulutuksen vastaavuus Vastaajista suurin osa ilmoittaa, että nykyiset työtehtävät vastaavat melko hyvin tai hyvin omaa ammatillista koulutusta. Pieni osa vastaajista kokee työtehtävien vastaavan tyydyttävästi ammatillista koulutusta. (Vastaajia 58)

21 Ammatillisen täydennyskoulutuksen tarpeet Koulutusmyönteisyys (5) - kaikki koulutus tarpeen En koe tarvetta, en osaa sanoa (16) Menetelmäkoulutukset ja palvelujärjestelmät (5) Pätevöityminen sosiaalityöntekijäksi (5) (Vastaajia 34) Koulutusmyönteisyys (5) Pieni osa vastaajista kokee kaikenlaisen täydennyskoulutuksen tarpeelliseksi. Koulutus antaa työhön teoriatiedon ohella käytännön työkaluja. Vastaajista 16 ilmoittaa, ettei täydennyskoulutukselle ole tarvetta tai ei osaa sanoa. Kaikki täydennyskoulutus on tarpeen. Koulutussarjat ole kokenut hyvinä, sillä silloin joutuu pystähtymään ko. asian äärelle useamman kerran ja oikeasti saa käytännön työhön uusia elementtejä. Lisäkoulutus kiinnostaa aina! Kaikki mikä liittyy sosiaalialaan, kiinnostaa. Ja pitkätkin koulutukset kiinnostaa! Kyllä. Lisää teoria tietoa kuin käytännön työkaluja. Aina lisätieto on hyvästä Menetelmäkoulutukset ja palvelujärjestelmät (5) Vastaajat nostavat esiin erilaisia koulutustarpeita, joita ovat mm. menetelmäkoulutukset, asiakkaan kohtaaminen, toimeentulotuki ja palvelujärjestelmät ja päivitystä työhallinnon asioista. Ehkä lisää eri menetelmien käytöstä aikuissosiaalityössä Menetelmäkoulutukset lisäisivät omia työvälineitä ja kohtaamisen keinoja. Päivytstä työhallinnon asioista ja päihdealasta Toimeentulotuesta ja palvelujärjestelmästä koulutusta, lyhyetkin koulutukset saattaisivat riittää.

22 22 Pätevöityminen (5) Pieni osa vastaajista opiskelee sosiaalityötä pääaineenaan ja osa haluaisi tulevaisuudessa pätevöityä sosiaalityöntekijäksi Haluaisin suorittaa yht.kuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineena sosiaalityö. Minulla on jo suoritettu tutkinnon osia. Täydennän ap. tutkintoani sos.työllä HY:ssä, joten lisäopintotarpeita ei juuri nyt ole. 4.4 Oman ammattiryhmän keskeisin työtehtävä Aikuissosiaalityön keskeisimmät työtehtävät Muutostyö - sosiaalityön avulla muutokseen (3) Toimeen tulotuki (15) Asiakastyö - ohjaus, neuvonta ja rinnalla kulkeminen (26) (Vastaajia 44) Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat: Tavoitteellinen asiakastyö - ohjaus, neuvonta ja rinnalla kulkeminen (26) Yhtenä keskeisimpänä työtehtävänä sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille nähdään asiakkaiden kanssa tehtävä tavoitteellinen työ, jonka myötä autetaan asiakasta elämässään eteenpäin ja ollaan vaikeissa elämäntilanteissa ihmisenä ihmisen rinnalla. Konkreettinen, tavoitteellinen asiakastyö. Asiakkaan auttaminen elämässään eteenpäin, vaikeiden elämäntilanteiden ratkaiseminen. Olla ihmisenä ihmisen rinnalla Ohjaus, neuvonta, tukeminen, rinnalla kulkeminen, motivointi.

23 23 Asiakkaiden tukeminen ja auttaminen yksilöllisissä elämäntilanteissa, niin että heidän omat voimavaransa saataisiin käyttöön ja itsenäinen selviytyminen olisi jatkossa mahdollista. Toimeentulotuen etuuskäsittelijät: Toimeentulotuki (15) Toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden keskeisenä tehtävänä ovat toimeentulotukeen liittyvät tehtävät. Toimeentulotuen päätökset Toimeentulotukipäätösten tekeminen, välitystilien hoito sekä asiakasohjaus ja -palvelu. Toimeentulotuen käsittely. Sosiaalityöntekijät: Muutostyö (3) Osa vastaajista näkee sosiaalityön suunnitelmallisena muutostyönä, jonka tavoitteena on asiakkaan elämäntilanteen helpottuminen Muutostyö. Näen sosiaalityön muutostyönä. Keskeisintä on saada aikaan muutos asiakkaan tilanteessa siten, että jokin ongelma (työttömyys, päihteidenkäyttö, köyhyys, rikollisuus, asunnottomuus...) poistuu tai helpottuu. Tässä puolestaan on keskeistä se, että saa asiakkaan itse sekä haluamaan muutosta että toteuttamaan se. Työntekijän rooli on tällöin muutoksen tukeminen, vaihtoehtojen ja vaihtoehtoisten tulkintojen esittäminen sekä motivointi.

24 Työnjaon ja tehtävärakenteen suurimmat haasteet Sosiaalityöntekijöiden epäpätevyys (4) Työnjaon ja tehtävärakenteen suurimmat haasteet Työmäärä (5) Työnjako ja yhteistyö (16) - sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn välinen työnjako (Vastaajia 33) Työnjako ja yhteistyö (16) Osa vastaajista kokee epäselvyyttä sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn välisessä työnjaossa. Työnjaon selkeyttämisen toivotaan vähentävän mm. päällekkäistä työtä. Epäselvyyksiä koetaan myös joiltain osin eri työntekijöiden valtuuksissa. Sosiaalityntekijän ja sosionoomiamk työnjako ja yhteistyö niin, että asiakas hyötyisi, kummankin ammattiryhmän osaaminen tulisi parhaiten käyttöön + että palkkaus saataisiin oikealla tasolle työtehtävien vaativuus huomioon ottaen. (mm. Imatran malli) Sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön välinen työnjako on epäselvä ja veteen piirretty viiva. Sosiaaliohjaukseen tarvitsisi lisää resursseja, jotta sosiaalityöhön jäisi enemmän työaikaa. Päällekäisen työn välttäminen / työnkuvien selkeytys entisestään. Yhteistyö välttämätöntä myös oman organisaation sisällä -> liika lokeroituminen on vaarallista. Esimiesten tulee myös keskenään pyrkiä entistä enemmän ajamaan tätä asiaa (esim. lastensuojelu-aik.sostyö, vammaispalvelut-aik.sostyö yms) Edellä kuvatut epäselvyyden työvoimaohjaajan ja sosiaalityöntekijän välisessä työnjaossa. Parityömalli työvoimaohjaajien kanssa ei toimi. Työvoimaohjaajat tekevät "sosiaalityötä" vaikka koulutusta ja osaamista ei ole. Mielestäni työnjakoa tulisi vielä enemmän selkiyttää.

25 25 Työmäärä (5) Työtä koetaan olevan liikaa työntekijämäärään ja aikaan nähden. Myös töiden tasapuolinen jakaminen nousi esiin parissa vastauksessa. Työmäärä. Työtä on paljon ja kaikkea ei saa tehtyä. Miten jakaa tasapuolisesti. Ketkä asiakkaat ottaa ja ketä ei kun kaikkia ei pysty esim. tapaamaan. Työtä on liikaa suhteessa työaikaan ja tekijöiden määrään. Että saataisiin jonkinlainen järjestelmä siihen, että osa työntekijöistä joutuu tekemään huomattavasti enemmän työtä, koska osa on hitaita tai muuten vaan vapaamatkustajia. Korostuu etenkin siinä, kun vastuulliset ja käsittelyssä nopeat ottavat lisätehtäviä vapaaehtoisesti (koska muut eivät osoita aktiivisuutta), jonka seurauksena heidän täytyy käsitellä enemmän hakemuksia, että lain vaatima käsittelyaika säilyy Epäpätevyys (4) Sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä ja epäpätevyys koetaan myös haasteelliseksi. Sosiaalityöntekijöiden vähäisyys ja epäpätevyys se, että päteviä sosiaalityöntekijöitä on niin vähän ja heitä on välillä vaikea tavoittaa. Vastuuvirkailijat (sos.tt ja työvoimaneuvoja) eivät tunne asiakkaitaan riittävän hyvin, joten eivät kykene antamaan tukeaan omalle työlleni. Asiakkaat eivät pääse hoitoon silloin kun tarvetta olisi. asiakkaan hoidon järjestäminen on monen välikäden kautta kulkeva pitkä prosessi, johon työntekijänäkin turhautuu. pätevien työntekijöiden saaminen

26 Muutosta vaativat asiat omassa työssä Mitä haluaisit muuttaa työssäsi? Tehtäviin ja organisaatioon liittyviä asioita (14) Asiakaslähtöisyys, asiakasmäärät ja työmenetelmät (7) Aikaa, palkkaa ja itsenäisyyttä (7) (Vastaajia 33) Tehtävät ja organisaation toimintatavat (14) Vastauksissa nousi esiin erilaisia tehtäviin ja organisaatioon liittyviä toiveita, kuten esimerkiksi tehtävien jakaminen halukkaille työntekijöille. Muutoksia toivotaan myös työyhteisön asenteisiin ja selkeyttä monimutkaiseen ohjeistukseen. Yhdessä vastauksessa nostetaan esille dokumentoinnin merkintöjen tärkeys työyhteisön sisäisessä tiedonkulussa. tehtävien yksilöinti halukkaille henkilöille. Jos joku haluaa olla enemmän asiakaspalvelussa ja hänellä on siihen valmiudet kannattaisi hyödyntää. Koskee myös muita kaikilla kiertäviä tehtäviä. Haluaisin nykyistä enemmän tukea työhöni. Työnohjausta.. työyhteisön asennetta ja johdon toimintaa Iskostaa käsittelijöiden päähän, että merkinnät Dokumentoinnissa ovat erittäin tärkeitä, koska niiden avulla vältytään monesti juoksuttamasta asiakasta turhaan ja pyytelemästä samaa liitettä aina uudestaan ja uudestaan. Lisäksi se ettei merkintöjä tehdä, vaikka niistä on ohjeistus annettu on mielestäni suora kuva asiakkaille ammattitaidottomuudesta. Asiakaslähtöisyys, asiakasmäärät ja työmenetelmät (7) Osa vastaajista haluaa keskittyä entistä enemmän itse asiakastyöhön ja vähentää työhön liittyvää byrokratiaa. Vastauksissa mainitaan myös toive esim. ryhmätoiminnalle. Saada paperityön vähemmäksi, jotta olisi enemmän aikaa keskittyä asiakastyöhön ja kehittämiseen.

27 27 Mahdollisuus keskittyä asiakastyöhön ja siinä olennaiseen. Haluaisin panostaa enemmän aikaa asiakkaille ja tiivistää tarvittaessa käyntejä, jotta asiakas pääsisi itse eteenpäin, eikä tarvetta sosiaalityölle ja toimeentulotuelle enää olisi. Byrokaratiaa" vähemmäksi, vielä enemmän asiakaslähtöiseksi, asiakkaan näköiseksi Pienemmät asiakasmäärät. Enemmän mahdollisuuksia verkostojen kanssa työskentelyyn. Liikkuvampaa työtä (asiakkaita voisi tavata muuallakin kuin toimistossa). Enemmän suoraan työllistymiseen liittyvää tekemistä. Haluaisin henkilöstöresursseja enemmän. Mahdollisuus enemmän järjestää muuta toimintaa. Tai että olisi mihin asiakasta ohjata (esim ryhmät). Aika, palkka ja itsenäisyys (7) Osa haluaisi työlle lisää aikaa, palkkaa ja itsenäisyyttä. Lisää aikaa työlle, jotta olisi mahdollista tehdä suunnitelmista ja laadukasta sosiaalityötä. Työaikaa ei enää oikein voi järkevästi lisätä, joten haluaisin vähentää paperityön määrää. Palkkaus sekä epäpätevillä että pätevillä. Lisää itsenäisyyttä. 4.7 Muilta työntekijöiltä saadun tuen riittävyys Yli puolet kyselyyn vastanneista kokee saavansa tarvittaessa ja riittävästi muiden työntekijöiden tukea työhönsä. Noin 30 % vastaajista ilmoittaa, että tuen saanti on vaihtelevaa. Muutamien mielestä tarvetta olisi suuremmalle tuelle, mitä on saatavissa. (Vastaajia 59/Tässä kysymyksessä vastaajamäärä eri kuin koko kyselyssä virhe?)

28 28 5 PALVELUPROSESSI Tähän osioon ovat vastanneet työntekijät kaikista ammattiryhmistä. 5.1 Asiakas saa hyvää palvelua Suurin osa vastaajista on jokseenkin samaa mieltä siinä, että asiakas saa hyvää palvelua aikuissosiaalityössä. (Vastaajia 55) Arvioi väittämää 5.2 Asiakkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa palveluiden suhteen Lähes puolet vastaajista on jokseenkin samaa mieltä siinä, että aikuissosiaalityön asiakkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa palveluiden suhteen. Vajaat 30 % vastaajista ilmoittaa olevansa väittämän kanssa jokseenkin eri mieltä. Täysin samaa mieltä on vain vajaat 10 % vastanneista. (Vastaajia 53) Arvioi väittämää

29 Asiakas pystyy vaikuttamaan saamaansa palveluun Melkein 40 % vastaajista on jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että aikuissosiaalityön asiakas pystyy vaikuttamaan saamaansa palveluun. Lähes yhtä moni ilmoittaa, ettei ole asiassa samaa eikä eri mieltä. Jokseenkin eri mieltä asiassa on noin 20 % vastanneista. (Vastaajia 54) Arvioi väittämää 5.4 Kaikki toimeentulotuen asiakkaat osaavat asioida kirjallisesti Vastaajista suurin osa on jokseenkin eri mieltä tai täysin erimieltä väittämän kanssa, että kaikki toimeentulotuen asiakkaat osaisivat asioida kirjallisesti. Vajaa 25 % prosenttia vastanneista on kuitenkin asiassa jokseenkin samaa mieltä. (Vastaajia 55) Arvioi väittämää

30 Miten asiakkaiden toimeentulotukeen liittyvä ohjaus ja neuvonta tulisi toteuttaa? Suurin osa vastaajista katsoo, että toimeentulotuen ohjaus ja neuvonta tulisi toteuttaa erillisessä neuvontapisteessä. (Vastaajia 55) 5.6 Asiakkaidesi asioinnin keskeisimmät syyt Asioinnin keskeisimmät syyt Asuntoasiat ja asunnottomuus (8) Elämän haasteet ja kriisitilanteet (10) Elämänhallinnallise t asiat (12) Työttömyys (14) Taloudelliset vaikeudet ja toimeetulotuki (31) Päihde- ja mielenterveysongel mat (18) (Vastaajia 43) Taloudelliset vaikeudet ja toimeentulotuki (31) Yhtenä asioinnin keskeisenä syynä mainitaan taloudelliset vaikeudet ja toimeentulotuki. toimeentulotuen hakeminen, toimeentulovaikeudet

31 31 Toimeentulotuki, rahavaikeudet, Päihde- ja mielenterveysongelmat, sairastuminen (18) Yhtenä keskeisenä asioinnin syynä nähdään päihde- ja mielenterveysongelmat sekä sairastuminen. mielenterveys- ja päihdeongelmat. (Myös osaltaan järjestelmästä johtuvia ongelmia on..) mielenterveysongelmat seurannaisineen. päihteet Työttömyys (14) Työttömyys mainittiin myös useassa vastauksessa keskeiseksi asioinnin syyksi. Työttömyys Työttömyys sekä erilaiset työllistymistä haittaavat pulmat (terveys, päihteet...) Elämänhallinnalliset asiat (12) Keskeisenä asioinnin syynä nähdään elämänhallinta ja siihen liittyvät ongelmat. elämänhallinnan vaikeudet. elämänhallinnan puuttuminen. Elämän hallitsemattomuus ja suunnitelmattomuus. ongelmat elämänhallinnassa. Elämän haasteet ja kriisitilanteet (10) Osassa vastauksissa keskeisimpänä syynä nähdään asiakkaiden muuttuneet ja haastavat elämäntilanteet sekä arjessa selviytymisen vaikeudet. Toiseksi elämäntilanteen muuttuessa halutaan kysyä neuvoa. elämän suuret haasteet ja niistä selviytyminen. Pakko. Perhetilanteisiin liittyvät sekä arjessa selviytymisen vaikeudet Kriisiytyneet elämäntilanteet (työttömyys, asunnottomuus, merkittävät raha-vaikeudet, erotilanteet, psyykkiset

32 32 Asuntoasiat ja asunnottomuus (8) asunnottomuus vuokrarästit ym. asuntoasiat 5.7 Aikuissosiaalityön palveluprosessin ongelmakohdat Aikuissosiaalityön palveluprosessin ongelmakohtia Sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuus ja ajan saaminen (6) Asiakkaiden ohjautuminen etuuskäsittelystä sosiaalityöhön (2) Asiakkaiden tavoittaminen ja motivointi (5) AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUPROSESSIN ONGELMAKOHTIA (Vastaajia 24) Sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuus ja ajan saaminen (6) Sosiaalityöntekijöillä koetaan olevan liian vähän aikaa suhteutettuna asiakkaiden määrään. Myös sosiaalityöntekijöiden tavoittaminen ja ajan saaminen koetaan haastavana. Sosiaalityöntekijöillä on liian vähän aikoja, pitkät jonot, liikaa asiakkaita. Sosiaalityöntekijöitä on vaikea tavoittaa puhelimella, heille vaikea saada aikoja. ajan saaminen tarpeeksi nopeasti sosiaalityöntekijälle ja asiakkaiden jatkoaikojen saaminen /ei asiakasaikoja Sos.tt puheille pitäisi päästä helpommin. Asiakkaat eivät peruuta aikoja ja on paljon tyhjäkäyntiä. Auttaminen jää muodollisuuksien tai yhden siivun tasolle kun on todella moniongelmainen asiakas.

33 33 Asiakkaiden tavoittaminen ja motivointi (5) Toisinaan asiakkaiden tavoittaminen ja saaminen varatulle ajalle koetaan haasteelliseksi. Motivointi esim. pienipalkkaisiin töihin koetaan myös haastavaksi. Asiakkaiden tavoittaminen ja heidän saamisensa sos.tt:lle varatuille ajoille haasteellista. Asiakkaat eivät mene varatuille ajoille, jos raha-asiat hoituvat muutoinkin. Asiakkaat eivät peruuta aikoja ja on paljon tyhjäkäyntiä. Asiakkaan motivointi pienipalkkaisiin (esim. osa-aikaisiin) töihin ei onnistu, koska heidän ei kannata ottaa vastaan sellaista työtä. Ongelma ei liene kuitenkaan palveluprosessissa vaan koko sosiaaliturvajärjestelmä vaatisi viilausta. Nykysysteemissä asumistuen, toimeentulotuen ja pienen palkkatulon yhdistelmä on liian vaikea asiakkaille ja lisäksi työstä ei jää mitään käteen. Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamien ei ole taloudellisesti kannattavaa. Asiakkaiden ohjautuminen etuuskäsittelystä sosiaalityöhön (2) Asiakkaiden ohjautuminen sosiaalityöhön nähdään palveluprosessin yhtenä haasteena, koska osa asiakkaista jää ilman sosiaalityön palveluita. etuuskäsittelystä asiakkaiden ohjautuminen sosiaalityön palveluihin ei ihan toimi. mietittävän myös sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän roolit näyttäytyvät asiakasprosessissa miten Toimeentulotuesta tieto ei aina välity sosiaalityöhön niistä asiakkaista, jotka voisivat siirtyä sosiaalityön palveluun. Osa asiakkaista edelleen ilman sosiaalityön palvelua. Muita ongelmakohtia (5) Vastauksissa nähtiin ongelmakohtia mm. palveluohjauksessa sekä sosiaalityön selvityksessä. Palveluohjaus sosiaalityön selvitys ja arvio.

34 Aikuissosiaalityön palveluprosessin kehittämisen suunta Miten palveluprosessia tulisi kehittää? Matalankynnyksen palveluita (3) Sosiaalipalveluita kaikille tarvitseville (3) Työn sujuvoittaminen (5) (Vastaajia 18) Työn sujuvoittaminen (5) Kehittämistä tarvitaan myös lomakkeiden selkeyttämiseen ja hyödyntämiseen. Joku toivoo puhelinaikojen poistamista. sosiaalityön selvitys ja arvio -lomakkeen kehittäminen asiakasystävällisemmäksi. huoliseula aktiivisempaan käyttöön etuuskäsittelyssä, alkuhaastattelut kaikille uusille asiakkaille --- tehostaa asiakkaiden sosiaalityön palveluarviointia Puhelinajat pois. Matalan kynnyksen palvelut (3) Sosiaalityön rinnalle toivotaan matalan kynnyksen palvelua, joka mahdollistaa tehokkaamman asiakaspalvelun ja helpottaa asiakkaan asiointia sosiaalipalveluissa. nopean ja satunnaisen palvelun kehittäminen perinteisen sos.työn rinnalle olisi tarpeen. Palvelun tarjoaminen sosiaalikioskista voisi olla myös yksi askel kohti parempaa imagoa. Matala kynnys ainakin. Asiakkaan neuvonta oikeassa pisteessä, sitten asiakkaiden ajanvaraukset oikeille henkilöille, jolloin tehokkaampi työ mahdollistuu.

35 35 Sosiaalipalveluita kaikille (3) Sosiaalityön palveluita ja sosiaalityöntekijän tapaamisia toivotaan järjestettävän kaikille tarvitsijoille. Tähän liittyy myös tiedonkulku etuuskäsittelystä sosiaalityöhön. Sos.tt:n tapaamisia enemmän ja useammin. aikaa asiakastyölle. Kaikille asiakkaille pitäisi voida tarjota sosiaalityön palvelua. Tiedon kulku esteettä etuuskäsittelystä sosiaalityöhön. Etuuskäsittelystä pitkäaikaisasiakkaat voisivat tulla säännöllisin väliajoin sosiaalityöntekijän vastaanotolle, jossa katsotaan sen hetkinen asiakkaan tilanne. Uudet asiakkaat esim. kolmen kuukauden jälkeen ja pitkäaikaiset esim. kerran vuodessa.

36 36 6 OSALLISUUS Tähän osioon ovat vastanneet työntekijät kaikista ammattiryhmistä. 6.1 Mitä asiakkaiden osallisuudella tarkoitetaan? Asiakkaan oma aktiivisuus ja vastuullisuus (17) Asiakkaan kuunteleminen, osallistuminen, vaikutusmahdollisuudet (20) Asiakas mukana palveluiden kehittämisessä (6) ASIAKKAIDEN OSALLISUUS (Vastaajia 39) Asiakkaan kuunteleminen, osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet (20) Osallisuudeksi koetaan se, että asiakasta kuunnellaan ja asiakas voi osallistua sekä vaikuttaa omiin asioihin. Asiakkaiden mielipiteiden kuulemista ja myös huomioimista. Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että työn lähtökohtana asiakkaan oma tieto omasta elämäntilanteesta. Mitä asiakas, ajattelee, tuntee ja kokee? Asiakkaan äänen kuuleminen. Asiakas on itse osallisena oman elämänsä suunnittelussa.

37 37 asiakaslähtöisyyttä, mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua Asiakkaalla on aidosti tunne, että häntä on kuultu, hän saa sanottua mielipiteensä ja hänen ehdotuksiaan hyödynnetään. Hän ei ole "vastapuoli" vaan yhdessä toimitaan hänen asioissaan. Asiakkaiden mahdollisuudella vaikuttaa omiin asioihin ja palveluihin. Asiakas on itse mukana tekemässä päätöksiä asioistaan ja häntä kuunnellaan aidosti, asiakkaalle pitää tulla tunne, että hän itse päättää asioistaan ja pystyy vaikuttamaan omiin asioihinsa. Asiakkaan oma aktiivisuus ja vastuullisuus (17) Suuri osa vastaajista näkee asiakkaiden oman aktiivisuuden ja vastuullisuuden osallisuutena. Jokainen on oman onnensa seppä, joten tehdyt päätökset tulee lukea ja tarvittaessa selvittää epäkohdat. Toisaalta tulee ajatella ensisijassa niin mitä itse voi tehdä omalle tilanteelleen ja jos tämä ei onnistu niin ainakin tekisi sen mihin on osoituksen saanut tai miten on asioista keskusteltu. Asiakas itse pyrkii pitämään asiansa hallussaan, tekee mitä yhteisesti sovitaan ja miettii myös itse, miten elämänsä voisi paremmin saada hallintaa. Ymmärtää myös, että raha pelkästään ei joka asiaa ratkaise. Asiakkaat ottavat itse myös vastuun elämästään ja osallistuvat omien asioiden hoitamiseen. Asiakas on oman elämänsä herra. Työntekijä ei ohjaile asiakkaan elämää tekemällä hänen valintojaan, vaan työntekijä tukee ja auttaa asiakasta suuntaamaan elämäänsä tämän haluamaan suuntaan. Asiakas on aktiivinen toimija omassa palveluprosessissaan. Asiakas mukaan palveluiden kehittämiseen (6) Asiakas halutaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen, mikä mahdollistaa kehittämisen asiakkaiden tarpeista käsin. Sitä että asiakas voi osallistua palveluun, palvelun suunnitteluun ja palvelun arviointiin. Sitä, että palvelua kehitetään asiakkaiden tarpeista käsin, byrokratiaa vähentämällä ja asiakasaikaa lisäämällä. Sitä, että asiakas on mukana palvelujen suunnittelussa. Asiakkaalla on myös mahdollisuus vaikuttaa palveluihin. Asiakas itse on keskiössä, ja aktiivisesti mukana palveluprosessissa ja myös palveluiden kehittämisessä. Asiakas voisi myös osallistua joidenkin palvelujen kehittämiseen, mutta asia pitää suunnitella huolellisesti eikä vastuuta sysätä asiakkaalle. Asiakas voi tuoda oman näkemyksensä asioihin, joita voidaan käyttää kehitettäessä asiakaspalvelua. B) Asiakkaalla on mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen

38 Miten asiakkaiden osallisuus toteutuu aikuissosiaalityön palveluissa? Asiakkaiden osallisuuden ajatellaan toteutuvan aikuissosiaalityön palveluissa pääasiassa kohtalaisesti (keskiarvo: 2,68). Vastaajien mielestä osallisuus toteutuu heikoiten palvelujen kehittämisessä. (Vastaajia 53) 5 Erittäin hyvin 4 Hyvin 3 Kohtalaisesti 2 Heikosti 1 Ei ollenkaan

39 Asiakkaan osallisuutta tukevat menetelmät Motivointi ja kannustaminen (10) Asiakkaan vastuu ja osallistuminen (6) - asiakkaalle annetaan vastuuta ja hän on mukana tavoitteiden määrittelyssä Asiakkaan kuunteleminen, keskustelut, suunnitelmat (15) Asiakkaan osallisuutta tukevia menetelmiä Ratkaisukeskeisyys, ryhmät ja keskustelutilaisuudet (3) (Vastaajia 28) Asiakkaan kuunteleminen, keskustelut ja suunnitelmat (15) Asiakkaan osallisuutta lisätään kuuntelemalla ja keskustelemalla asioista sekä tekemällä yhdessä suunnitelmia. Kuunteleminen. Toinen tieto. Kannustaminen. Motivointi. Sen pohtiminen, millä elämän eri osa-alueilla asiakas itse kokee osallisuutta. asiakkaiden kokemusten ja tarpeiden kuulemista työn kehittämisen kannalta, tasaveroinen vuoropuhelu, oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu, erilaiset keskustelut mahdollisine apuvälineineen (kortit, lomakkeet, asteikot, piirtäminen tmv. ) Suunnitelmien tekeminen yhdessä, asiakkaan kuunteleminen häntä koskevissa asioissa, tavoitteiden miettiminen yhdessä. Aito kuunteleminen on tärkeää ja yhteisen ymmärryksen syntyminen asiakkaan ja työntekijän välille on tärkeää. Palvelusuunnitelmia laatiessamme asiakas on subjekti, jonka eteenpäin meno on ainut tavoite. Motivointi ja kannustaminen (10) Asiakkaan motivointi ja kannustaminen nähdään asiakkaan osallisuutta tukevaksi. Kannustaminen. Motivointi. Minä vain autan asiakasta toteuttamaan omat tavoitteensa, kannustan yrittämään. Motivoida ja tukea asiakasta itse vaikuttamaan omiin asioihin ja toimimaan itse. Toivottavasti kohta motivoivaa haastattelua.

40 40 Kirjallisten / tai puhelimessa suullisten ohjeiden ja neuvojen antaminen / kannustaminen omien asioiden hoitamisessa/ asiakkaan aktivoiminen Motivointi, ratkaisukeskeiset menetelmät käytössä. Luottamuksen rakentaminen. Asiakkaan vastuu ja osallistuminen (6) Osa vastaajista korostaa vastuun antamista asiakkaalle itselleen. Asiakas on mukana kaikissa häntä koskevissa päätöksissä. Hän tekee itse omat valintansa ja etenee omien tavoitteidensa suuntaan. vastuun antaminen asiakkaalle (luottamus) vastuuta asiakkaalle enemmän ja vastuuttamaan tekemisiään itse ja huolehtimaan itse. Asiakas määrittelee tavoitteensa itse - pyrin vain auttamaan niiden realistisuudessa ja toteuttamisessa. Palveluohjauksessa esittelen erilaisia vaihtoehtoja, joista asiakas valitsee itse sopivimmat. Yritän saada asiakkaat ymmärtämään toimeentulotuen käsittelyn vaatimia käsittelyn kannalta tarpeellisia tarpeita. Jäsentää myös asiakkaan asioiden hoitoa, kuten vuokranmaksua ja muita tapaamisaikoja. Kun asiakkaille perustelee asioita, miksi toimitaan kuten toimitaan, he ymmärtävät paremmin kuin ilman perusteluja. Ratkaisukeskeisyys, ryhmät ja keskustelutilaisuudet (3) Kaksi vastaajaa käyttää ratkaisukeskeistä lähestymistapaa ja yksi toivoisi ryhmiä sekä keskustelutilaisuuksia asiakkaille. Ratkaisukeskeistä lähetymistapaa ja tarvittaessa kiriistyön otetta sekä realiteetiterapian keinoja. ratkaisukeskeiset menetelmät käytössä. Ryhmät, asiakkaiden neuvonta erilaisissa tilaisuuksissa, esim. keskustelutilaisuudet.

41 Miten asiakkaan ääni kuuluu aikuissosiaalityössä? Yli puolet vastaajista katsoo, että asiakkaiden ääni kuuluu kohtalaisesti aikuissosiaalityössä. Vajaa 20 %:n mielestä se ei kuulu juuri ollenkaan. Vain muutamat vastaajat ilmoittavat asiakkaan äänen kuuluvan hyvin. (Vastaajia 52) 6.5 Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen aikuissosiaalityössä Palveluprosessit ja suunnitelmat (7) - suunnitelmallisuus, henkilökohtaiset keskustelut Kokemusasiantuntijuus (6) - asiakkaat mukaan kehittämiseen Työmenetelmät (5) - ryhmämenetelmiä, neuvontatilaisuuksia (Vastaajia 22)

42 42 Palveluprosessi ja suunnitelmat (7) Palveluprosessin pitäisi olla suunnitelmallinen ja asiakasta aktivoiva. Asiakkaalle pitäisi olla enemmän aikaa. Palveluprosessi ei saisi lopahtaa missään prosessin vaiheessa. Ongelmana se, että asiakas saattaa olla hyvinkin osallisena prosessin jossain kohdassa ja edetessään prosessissa seuraavaa tavoitetta kohti tulee kohdelluksi huonosti/arvostelluksi ja osallisuus puuttuu. Asiakas tipahtaa/luovuttaa. Asenteita tulee muokata edelleen niin koulutuksen kuin esimiesten taholta. Palvelusuunnitelmia jos ehtisi tekemään/tarkistamaan useammin. Tiivis yhteistyö olisi tärkeää suunnitelman tekemisen jälkeen, jotta suunnitelmat toteutuvat sovitusti. Näin asiakas kantaisi itse enemmän vastuuta elämästään. Aktivoida asiakkaita. Tavata ja keskustella henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti jokaisen tilanteesta ja mahdollisuuksista. Antamalla enemmän tilaisuuksia puhua ja kertoa asioistaan. Tapaamisajat sos.tt:n luona ovat lyhyitä. Kokemusasiantuntijuus (6) Joidenkin vastaajien mielestä asiakkaiden osallisuutta voisi kehittää ottamalla asiakkaat mukaan aikuissosiaalityön kehittämistyöhön. Kokemusasiantuntijuutta kehittämällä. Asiakkaat mukaan kehittämiseen. Heidän ääni enemmän kuuluviin. Kehittäjäasiantuntija-asiakkaat mukaan sosiaalityön suunnitteluun. Kokemusasiantuntijaryhmä omalla paikkakunnalla olisi hyvä väylä. Työmenetelmät (5) Työmenetelmien ja työtapojen kehittäminen nähdään muutamissa maininnoissa osallisuutta lisäävänä esim. ryhmämuotoinen työ. Uusia välineitä ja työskentelytapoja. Tapaamista myös ilman ajanvarausta, spontaanisti ja myös asiakkaan omalla alueella ja ympäristössä. Ryhmätapaamisia, kerhoja, vertaisryhmiä, asukastiloja ym laittamalla alulle ja tukemalla. Järjestämällä esim. neuvontatilaisuuksia ja ryhmiä asiakkaille. Ehkä voisi kaupunginosittain järjestää jotain toimintaa, johon asiakkaita voisi ryhmänä kutsua, kuten aiemmin on työvoimatoimistossa kutsutt asiakkaita. Muuten osallisuus on aika teoreettista eikä käytännönläheistä ollenkaan. Varsinkin nuorten osallistuminen olisi tärkeää ja heidän aktivoimisensa ja ohjaaminen elämään (uusavuttomat).

43 Asiakkaiden kokemuksen ja asiantuntemuksen hyödyntämisen keinoja Kokemusasiantuntijuus (12) Kyselyt, haastattelut ja asiakasraadit (5) Asiakkaiden kokemuksen ja asiantuntemuksen hyödyntämisen keinoja Vertaistuki ja ryhmät (4) (Vastaajia 25) Kokemusasiantuntijuus (12) Asiakkaiden omia kokemuksia pitäisi kuunnella ja hyödyntää kehittämisessä sekä asiakastyössä kokemusasiantuntijuutta hyödyntämällä. Asiakkaiden historiaa ja kokemuksia aikaisemmista toimenpiteistä voisi enemmän hyödyntää jokaisen kohdalla henkilökohtaisesti. Jokainen on kuitenkin "oman elämänsä asiantuntija". Työn kehittämisessä asiakkaiden kokemukset ovat tärkeitä. mukaan prosessien suunnitteluun tms. Kuuntelemalla, millaisia kokemuksia heillä on ja ottamalla mielipiteet huomioon asiakastyössä. Tutustumalla asiakkaaseen ja asiakkaan elämäntilanteeseen ja ajatusmaalimaan. Kuuntelemalla. Opitaan palautteesta ja muutetaan tarvittaessa toimintatapoja. Kyllä prosessien sujuvuutta lisäämään, uusien oivallusten hankkimiseen

44 44 Kyselyt, haastattelut ja asiakasraadit (5) Mitä asiakkaat ajattelevat aikuissosiaalityöstä. Kyselyillä, haastatteluilla, asiakasraadilla Asiakkaiden mielipiteiden, ajatusten kysyminen eri muodoissa kyselyillä, sähköisesti, suullisesti. Vertaistuki ja ryhmät (4) vertaistukityön mallilla Erilaisissa ryhmissä ja kaikessa vuorovaikutuksessa tietenkin. Asiakkaita voisi saada ryhmänvetäjiksi osallisessa toiminnassa (harrastuspiirit). Vanhemmat voisivat ohjata jotain toimitaa nuorille tai lapsiperheet ja yksinhuoltajat keskenään pitäisi saada jonkinlaiseen toimintaan mukaan ehkä seurakunnan kanssa yhteistyössä. Tietysti tämä vaatisi jotain sponsorointia jostain suunnasta.

45 45 7 YHTEISTYÖ Tähän osioon ovat vastanneet työntekijät kaikista ammattiryhmistä. 7.1 Tärkeimmät yhteystyökumppanit Tärkeimmät yhteistyökumppanit 5 Mainintoja 0 Esimerkkejä maininnoista Päihdepalvelut: päihdeterapeutit, A-klinikka, Päihdehoitolaitokset, Mielenterveyspalvelut: psykiatriset sairaanhoitajat, psykiatrian avohuolto, Sos.psyk.säätiö Aikuissosiaalityön sisäiset yhteistyökumppanit: sosiaalitoimistot, Muut sosiaalityöntekijät, kanslistit ja sosiaaliohjaajat (kaikki yksikön työntekijät oikeastaan), aikuissosiaalityön lähitiimi, Työkaverit, myös muissa yksiköissä/tulosalueilla, työkaverit Muut palvelun tuottajat: Jyränkölän setlementti ry., erilaiset järjestöt ja säätiöt, erilaiset palvelujen tuottajat, 3. sektori Asuntoon liittyvät tahot: huoltoyhtiöt, asunnontarjoajat, vuokranantajatahot

46 Yhteistyön määrä asiakasasioissa eri yhteistyötahojen kanssa Säännöllistä yhteistyötä tehdään eniten TE-toimiston, sosiaalitoimen muiden palvelujen ja päihdepalvelujen kanssa. Suurin osa mainitsee yhteistyön olevan satunnaista tai hyvin vähäistä asiakkaan lähiverkoston kanssa. Yhteistyö on pääasiassa satunnaista Kelan, perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon, nuorisotoimen, järjestöjen kanssa. Lähes yhtä suuri osa vastanneista ilmoittaa tekevänsä yhteistyötä mielenterveyspalvelujen, päihdepalvelujen ja seurakunnan kanssa satunnaisesti ja säännöllisesti. Yhteistyö on vähäistä oppilaitosten kanssa. (Vastaajia 38)

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Sosiaalinen raportointi Helsingissä kokemuksia Auri Lyly

Sosiaalinen raportointi Helsingissä kokemuksia Auri Lyly Sosiaalinen raportointi Helsingissä kokemuksia 13.5.2016 Auri Lyly Sosiaalinen raportointi pähkinänkuoressa 1. Menetelmänä systemaattinen tiedonkeruu asiakastyötä tekeviltä työntekijöiltä Pohjautuu asiakastyön

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

1 Johdanto 2. 2 Aineistot 2. 3 Henkilöstön koulutustausta ja työkokemus 3. 4 Aikuissosiaalityön sisältö 5. 5 Henkilöstön osaaminen 12

1 Johdanto 2. 2 Aineistot 2. 3 Henkilöstön koulutustausta ja työkokemus 3. 4 Aikuissosiaalityön sisältö 5. 5 Henkilöstön osaaminen 12 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Aineistot 2 3 Henkilöstön koulutustausta ja työkokemus 3 4 Aikuissosiaalityön sisältö 5 5 Henkilöstön osaaminen 12 6 Asiakkaiden elämäntilanteisiin vastaaminen 20 7 Asiakkaiden

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot