PÄIJÄT-SOS -OSAHANKE Aikuissosiaalityön työntekijäkyselyn tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-SOS -OSAHANKE Aikuissosiaalityön työntekijäkyselyn tulokset"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-SOS -OSAHANKE Aikuissosiaalityön työntekijäkyselyn tulokset Sanna Keskikylä & Tanja Mäkelä 2012 w w w. s o s - h a n k e. f i

2 Sisällys 1 JOHDANTO TAUSTATIEDOT Sukupuoli Ikäryhmä Työskentelyalue Työskentelyaika nykyisessä tehtävässä Oman alan työkokemuksen määrä Ammatillinen koulutus Tehtävänimike OSAAMINEN JA TYÖMENETELMÄT Arvio omasta osaamisesta Arvio menetelmien käytön määrästä työssä Asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen liittyvät taidot Oman osaamisen hyödyntäminen työssä Työn kehittämisen ja muuttamisen tarpeet Aikuissosiaalityön kehittämisen suunta Ammatillisen osaamisen haasteet Vahvistusta tarvitseva osaaminen TYÖTEHTÄVÄT Työtehtävien määrittelyn selkeys Työtehtävien ja ammatillisen koulutuksen vastaavuus Ammatillisen täydennyskoulutuksen tarpeet Oman ammattiryhmän keskeisin työtehtävä Työnjaon ja tehtävärakenteen suurimmat haasteet Muutosta vaativat asiat omassa työssä Muilta työntekijöiltä saadun tuen riittävyys... 27

3 5 PALVELUPROSESSI Asiakas saa hyvää palvelua Asiakkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa palveluiden suhteen Asiakas pystyy vaikuttamaan saamaansa palveluun Kaikki toimeentulotuen asiakkaat osaavat asioida kirjallisesti Miten asiakkaiden toimeentulotukeen liittyvä ohjaus ja neuvonta tulisi toteuttaa? Asiakkaidesi asioinnin keskeisimmät syyt Aikuissosiaalityön palveluprosessin ongelmakohdat Aikuissosiaalityön palveluprosessin kehittämisen suunta OSALLISUUS Mitä asiakkaiden osallisuudella tarkoitetaan? Miten asiakkaiden osallisuus toteutuu aikuissosiaalityön palveluissa? Asiakkaan osallisuutta tukevat menetelmät Miten asiakkaan ääni kuuluu aikuissosiaalityössä? Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen aikuissosiaalityössä Asiakkaiden kokemuksen ja asiantuntemuksen hyödyntämisen keinoja YHTEISTYÖ Tärkeimmät yhteystyökumppanit Yhteistyön määrä asiakasasioissa eri yhteistyötahojen kanssa Toimijat, joiden kanssa yhteistyötä halutaan lisätä Hyvän yhteistyön toteutumisen mahdollistajat Yhteistyön esteitä ASIAKKAIDEN SAAMA HYÖTY Asiakkaiden saama hyöty Asiakkaan tilanteeseen vaikuttamisen keinot Aikuissosiaalityön näkyvyyden parantamisen keinot YHTEENVETO... 58

4 4 1 JOHDANTO Päijät-SOS -osahanke toteutti kyselyn aikuissosiaalityön työntekijöille (sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja etuuskäsittely) keväällä 2012, jonka tulosten pohjalta on laadittu tämä raportti. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol -kyselynä ja kohderyhmänä olivat kaikki aikuissosiaalityön työntekijät Lahden, Heinolan sekä Aavan ja Oivan peruspalvelukeskusten alueilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 58 työntekijää ja vastauksia saatiin kaikilta alueilta. Vastaajista 19 toimii sosiaalityöntekijän tehtävissä, 13 sosiaaliohjaajana ja 20 etuuskäsittelyssä. Viisi vastaajaa ilmoitti työskentelevänsä muulla nimikkeellä. Kyselyllä kartoitettiin aikuissosiaalityön työntekijöiden näkemyksiä omasta osaamisestaan, kuten eri työmenetelmien käytön taidoista, voidaanko omaa osaamista hyödyntää nykyisessä työtehtävässä sekä koulutustarpeista. Kyselyllä haettiin työntekijöiden ajatuksia siihen, mitkä ovat aikuissosiaalityön mahdollisia ongelmakohtia ja miten palveluprosessia tulisi kehittää. Yhtenä teemana oli asiakkaiden osallisuus ja miten se toteutuu sekä miten sitä voisi kehittää. Lisäksi kysyttiin yhteistyökumppaneista, yhteistyön toteutumisesta ja kehittämistarpeista. Kysely sisälsi 22 monivalintakysymystä sekä 16 avointa kysymystä. Kyselyn avoimet kysymykset on analysoitu teemoittelemalla. Teemat on järjestetty sen mukaan, kuinka paljon mainintoja kyseinen asia sai. Mainintojen määrät on ilmoitettu tekstissä teemojen jälkeen suluissa. Avointen vastausten raportointia on pyritty havainnollistamaan taulukoilla ja kuvioilla. Kyselyn toteuttanut Päijät-SOS -osahanke on aikuissosiaalityön kehittämishanke, jonka tavoitteina on kehittää asiakkaiden osallisuutta ja asiakastyötä edistäviä käytäntöjä, edistää eri toimijoiden välisen vuoropuhelun syntymistä, kehittää aikuissosiaalityön palveluprosessia ja selkeyttää aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakennetta. Päijät-SOS -osahanke on osa Kaste-ohjelman mukaista SOS-hanketta, joka toimii Väli-Suomen alueella.

5 5 2 TAUSTATIEDOT Aikuissosiaalityön työntekijäkyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 58 työntekijää, joista naisia oli 56 ja miehiä 2. Suurin osa työntekijäkyselyyn vastanneista oli iältään vuotiaita. Kyselyyn vastasi työntekijöitä kaikilta kyselyn toteutusalueilta (Lahti, Heinola, Aava ja Oiva). Suurin osa kyselyyn vastanneista oli Lahden kaupungin aikuissosiaalityön työntekijöitä (27). Seuraavaksi eniten kyselyyn vastanneita oli Aavan alueelta (16). Oivasta 10 ja Heinolasta 5 työntekijä vastasi kyselyyn. Lähes puolet vastaajista on toiminut nykyisessä tehtävässään alle kaksi vuotta (27). Seuraavaksi suurin ryhmä vastaajista (16) on toiminut nykyisessä tehtävässään 3-5vuotta. Suurimmalla osalla vastaajista (14) on oman alan työkokemusta yli 21 vuotta. Alle kahdesta vuodesta viiteen vuoteen työkokemusta omaavia oli 20. Suurin osa vastaajista oli ammatillisen peruskoulutuksen (esim. merkonomi/yo-merkonomi) suorittaneita (23) ja sosionomeja (19). Sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavia oli yhteensä 4. Kolme vastaajaa ilmoitti suorittavansa ylempää korkeakoulututkintoa ja yksi sosionomin tutkintoa. Vastaajista 19 toimii sosiaalityöntekijän tehtävissä ja 13 sosiaaliohjaajana ja 20 toimeentulotuen etuuskäsittelytehtävissä. Vastaajista viisi ilmoitti nimikkeekseen jonkin muun. 2.1 Sukupuoli 2.2 Ikäryhmä

6 6 2.3 Työskentelyalue 2.4 Työskentelyaika nykyisessä tehtävässä 2.5 Oman alan työkokemuksen määrä

7 7 2.6 Ammatillinen koulutus 2.7 Tehtävänimike

8 8 3 OSAAMINEN JA TYÖMENETELMÄT Osaamiseen liittyviin kysymyksiin (3.1, 3.2., 3.3) ovat vastanneet sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja palvelusihteeri (pääasiassa suunnitelmallista asiakastyötä tekevä) -nimikkeellä toimivat sekä vastaajat, joiden nimike on ollut jokin muu. Oman osaamisen hyödyntäminen työssä osiosta (3.4) alkaen vastaajat ovat kaikista ammattiryhmistä. 3.1 Arvio omasta osaamisesta Vastaajat arvioivat osaamisensa olevan pääasiassa vahvaa eri sosiaalityön työtehtävissä. Vastaajien osaaminen on vahvinta vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoissa. Jonkin verran vahvistusta tarvitaan työmenetelmien hyödyntämisessä, asiakastyön arviointimenetelmien tuntemuksessa ja hyödyntämisessä omassa työssä. (Vastaajia 38) 5 Osaamiseni on erittäin vahvaa 4 Osaamiseni on vahvaa 3 Osaamiseni tarvitsee jonkin verran vahvistusta 2 Osaamiseni tarvitsee paljon vahvistusta 1 Minulla ei ole tähän osaamista

9 9 3.2 Arvio menetelmien käytön määrästä työssä Selvästi käytetyimmäksi työmenetelmäksi mainitaan ratkaisukeskeisyys, jota käytetään työssä viikoittain. Verkostotyötä ja motivoivaa haastattelua tehdään lähes viikoittain. Harvemmin työssä käytettäviä menetelmiä ovat työskentelyä tukevat kortit ym. keskustelua avaavat menetelmät, läheisneuvonpito, erilaiset testit ja ryhmämuotoinen asiakastyö. (Vastaajia 38) 5 Lähes joka päivä 4 Viikoittain 3 Kuukausittain 2 Harvoin 1 En koskaan

10 Asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen liittyvät taidot Kyselyyn vastanneet arvioivat oman osaamisensa olevan lähes riittävää tai vahvaa kaikilla arvioitavina olevina sosiaalityön osa-alueilla. Suurin osa vastaajista arvioi osaamisensa olevan vahvaa tai erittäin vahvaa työllistymiseen liittyvissä asioissa. Suurin osa vastaajista arvioi osaamisensa olevan vahvaa tai riittävää elämänhallintaan liittyvissä ongelmissa. Osaamisessa tarvitaan selvästi eniten vahvistusta lastensuojelullisissa kysymyksissä ja nuorten päihteidenkäyttöä koskevissa asioissa. (Vastaajia 38)

11 Oman osaamisen hyödyntäminen työssä Suurin osa vastaajista ilmoittaa pystyvänsä käyttämään osaamistaan työssään hyvin tai melko hyvin. Vastaajista reilu 15 % mainitsee omaavansa osaamista, jota ei kykene hyödyntämään työtehtävissään. Tällaista osaamiseksi mainitaan esimerkiksi tutkimuksellinen osaaminen sekä suunnittelu- ja kehittämistyöhön liittyvät taidot ja toiminnallisten menetelmien hallinta. Vastaajista yli 10 % kokee, että työtehtävät vaativat myös sellaista osaamista, jota ei ole. Tällaiseksi puuttuvaksi osaamiseksi mainitaan esimerkiksi sairauksiin ja niiden hoitoon liittyvä tietämys sekä palvelujärjestelmän tuntemus. (Vastaajia 58) 3.5 Työn kehittämisen ja muuttamisen tarpeet OMAN TYÖN KEHITTÄMISTARPEITA Työnkuvan ja sisällön selkeyttäminen (9) Työmäärän ja työajan yhteensovittaminen (7) Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön lisääminen (3) Työmenetelmien ja - välineiden kehittäminen (3) Asiakaslähtöisyyttä (3) Sosiaalityön ytimen löytäminen, kirkastaminen ja työnkuvien sekä työntekijöiden roolien ja vastuiden määrittely Eri työmenetelmien kehittäminen ja työvälineiden sujuva hyödyntäminen työn tukena Työskentely pitäisi saada asiakaslähtöisemmäksi aikaa pitäisi käyttää rutiininomaisten töiden sijaan enemmän suunnitelmalliseen asiakastyöhön (Vastaajia 36, huomioi jatkossa: teemojen perässä suluissa mainintojen määrä) Työnkuvan ja sisällön selkeyttäminen (9) Suurimmassa osassa vastauksista työn kehittämisen ja muuttamisen tarpeet liittyvät työnkuvaan ja sisältöön. Vastaajien maininnoissa korostuu sosiaalityön ytimen löytämisen ja kirkastamisen tarve.

12 12 Työnkuvien sekä työntekijöiden roolien ja vastuiden määrittely nostetaan myös esille useissa kommenteissa. Työnkuvaa olisi hyvä tarkentaa, miettiä mikä on sosiaalityöntekijän ydin osaamista ja mitä tehtäviä työnkuvasta voisi karsia pois. Uskoisin, että se on mahdollista, edellyttää mm. sosiaaliohjaajien määrän lisäämistä ja hallinnon hyväksyntää. Mahdollisuus keskittyä olennaiseen, selkeä työrooli, aikaa paneutua omaan tehtäväalaan ja hankkia siitä tarvittava tieto. Työmäärän ja työajan yhteensovittaminen (7) Useissa vastauksissa tuodaan esiin työn organisointiin liittyviä kehittämistarpeita työaika ei ole tasapainossa työmäärän kanssa. Aikaa ei riitä tarpeeksi suunnitelmalliseen asiakastyöhön. Joku taas toteaa työaikaa kuluvan paljon sellaiseen, mikä ei varsinaisesti ole oman työn ydintä. Työtä on liikaa suhteessa työaikaan. Kehittämiselle, suunnittelulle yms. ei jää tarpeeksi aikaa, paperitöitä jää helposti rästiin, koska asiakastapaamisia ja palavereja on paljon. Kaikki tapaamiset ja palaverit ovat kuitenkin tärkeitä eikä niistäkään pitäisi joutua karsimaan. Toivoisin, että olisi kalenteri antaisi enemmän myöden, jotta voisi kutsua asiakkaita useammin toimistolle ja voisi tehdä suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin töitä. Toivottavasti tämä on piakkoin mahdollista uuden työntekijän myötä. Toimeentulotukipäätösten teolle pitäisi jäädä enemmän aikaa, aikaa kuluu asiakkaiden neuvontaan/ohjaukseen, välitystiliasioiden hoitamiseen ym. Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön lisääminen (3) Muutamat vastaajat katsovat, että yhteistyötä eri toimijoiden kanssa pitäisi kehittää. Maininnoissa nostetaan esiin sekä sisäisiä että ulkoisia yhteistyötahoja. Enemmän yhteistyötä muiden sos.työn toimijoiden kanssa (esi. lastensuojelu), sosiaalityön palvelusuunnitelmia pitäisi tehdä enemmän. Enemmän verkoston kanssa tehtävää asiakastyötä, työparityötä, ym. Se on mahdollista, itse koen verkostopalaverit ja te-toimiston kanssa tehtävän yhteistyön hyväksi. Työmenetelmien ja -välineiden kehittäminen (3) Työmenetelmien ja välineiden kehittämisen tarve nostetaan esiin muutamassa vastauksessa. Tarvetta on oppia esimerkiksi hyödyntämään työtä sujuvoittavasti erilaisia lomakkeita ja kehittää niitä vastaamaan paremmin tarvetta. Sosiaalityöntekijöiden lisäkoulutukseen tulee panostaa ja kehittää koko ajan eri työmenetelmien käyttöä. Nyt toimitaan periaatteella ota käyttöön ja se siinä. Menetelmiä haluaisin kehittää, esim. korttien käyttö kun on hiljaisia asiakkaita.

13 13 Aikuissosiaalityössä on vahvasti viime vuosina ajettu erilaisten suunnitelmien käyttöä arkityössä. Samaan aikaan ei ole koulutettu väkeä, miten eri lomakkeita käytetään. "Ylempää" tulevat vaatimukset eivät kohtaa sosiaalityöntekijöiden työn kehittämisen kanssa. Asiakaslähtöisyyttä (3) Joidenkin mielestä aikuissosiaalityön asiakaslähtöisyyttä pitää kehittää ja työtä priorisoida enemmän suunnitelmalliseen asiakastyöhön. Itse työ ennemmän asiakaslähtöiseksi ja luontevaa kanssakäymistä eikä vain suunnitelman teko ja puolenvuoden kuluttua tarkistus ja sosiaaliohjaaja hoitaa henkilökohtaisen tapaamisen ja raportoi. Työ on muuttunut liian "tieteelliseksi" asiakas ei ymmärrä suuria linjoja vaan konkretiaa. Vähemmän kirjallisia töitä ja enemmän asiakastyötä (Esim, arkistointi, paperien säilyttäminen, päätöksien tekemisen hitaus). Enemmän verkoston kanssa tehtävää asiakastyötä, työparityötä, ym. Osalle mahdollista, osalle ei Vastaajista 5 tuo esiin, että kehittäminen on mahdollista ja se on olennainen osa omaa työtä. Vastaajista 4 taas ilmoittaa, ettei se ole mahdollista. Pystyn kehittämään ja muuttamaan työtäni omasta mielestä tarpeen mukaan melko vapaasti. Tietysti tietyt raamit työssä on. Työn vapaus on minulle tärkeää, ja näin saa kehittää myös itseään. Työn kehittäminen osa olennainen osa työtäni ja se on mahdollista. Asiakkaiden kanssa tehtävään työhön tarvitaan uusia/ toisenlaisia työmenetelmiä; vastuullisempia ja toiminnallisempia työmenetelmiä. Ei liene mahdollista. Hakeudun toisiin tehtäviin. Muuttaminen ei liene mahdollista, töitä tulee paljon ja ne vain on hoidettava. On kehittämistä, mutta kehittäminen estetty, johtuu vastustuksesta. Itsekin väsynyt vastustukseen vuosien aikana.

14 Aikuissosiaalityön kehittämisen suunta Aikuissosiaalityön kehittämisen suunta VUOROVAIKUTTEISEMMAKSI JA ASIAKKAAN TARPEITA KOKONAISVALTAISESTI HUOMIOIVAKSI SUUNNITELMALLISEKSI TYÖKSI (18) ASIAKAS KESKIÖÖN (18) ASIAKASTYÖLLE ENEMMÄN AIKAA (7) TYÖN ORGANISOINTI (7) VERKOSTOITUVAKSI JA MONIAMMATILLISTA OSAAMISTA HYÖDYNTÄVÄKSI (5) YHTEISTYÖ (5) LÄHEMMÄS ASIAKKAIDEN OMAA TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ (3) JALKAUTUMINEN (3) ENEMMÄN VERTAISTUEN JA RYHMÄTOIMINNAN HYÖDYNTÄMISTÄ(3) RYHMÄTOIMINTA JA VERTAISTUKI (3) (Vastaajia 38) Asiakas keskiöön (18) Useassa maininnassa tuodaan esiin, että asiakastyö tulisi olla kokonaisvaltaisempaa ja vuorovaikutteisempaa. Asiakas pitäisi saada työn keskiöön ja hänen ääntään tulisi enemmän kuunnella. Asiakkaan kohtaamiselle ja muutostyölle tulisi olla enemmän aikaa sekä välineitä. Työn pitäisi olla systemaattisempaa ja suunnitelmallisempaa asiakkaiden tarpeista lähtevää. Pitäisi kuunnella enemmän asiakkaiden tarpeita. Panostaa mahdollisimman paljon asiakastyöhön/ pelkkä toimeentulotuki ei ratkaise moniongelmaisen asiakkaan tilannetta Aikuissosiaalityössä asiakas pitäisi kohdata kokonaisvaltaisemmin. Ei vain kulueränä. Asiakkaan aito kuuleminen ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntyminen eivät ole vielä lainkaan itsestäänselvyyksiä. suunnitelmalliseen ja systemaattisempaan asiakastyöskentelyyn, selkeää työnjakoa työntekijöiden kesken (etuuskäsittely, sosiaaliohjaus ja sosiaalityö) asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Työntekijäresurssit mitoitetaan vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeita. Asiakkailla olisi mahdollista saada yksilöllistä palvelua, asiakkuuden alussa tehtäisiin heti palvelutarvearvio, jonka mukaan lähdettäisiin etenemään.

15 15 Työn organisointi (7) Muutamissa kommenteissa tuodaan esiin työn sisältöön ja organisointiin liittyviä kehittämistarpeita. Työn sisältö ja siihen käytössä olevat resurssit pitäisi saada paremmin vastaamaan asiakkaiden tarvetta. Toimistotehtävät, tilastointi ja raportointi vievät aikaa asiakastyöltä. Työaikaa ei riitä asiakkaan kanssa työskentelyyn, rakenteelliseen- ja muutostyöhön, työn tutkimiseen ja tiedon välittämiseen. Takaisin asiakkaan luontevaan tapaamiseen ja asiakkaan elämäntilanteeseen ja arvoihin paneutumiseen eikä painotusta toimistotyöskentelyyn koneen tilastoinnin ja raportoinnin painottamiseen. Sosiaalityöntekijällä tulisi olla aikaa myös rakenteelliseen työhön, oman työn tutkimiseen ja tiedon välittämiseen. Asiakastyössä sosiaalityöntekijän tulisi olla suunnittelijan roolissa eli se henkilö, joka kokoaa asiakkaan tarvitseman tuen ja palvelut yksilöllisen tarpeen mukaan. Byrokratiaa vähemmäksi ja toimintaa suoraviivaisemmaksi. Yhteistyö (5) Joidenkin työntekijöiden mielestä yhteistyössä on kehitettävää. Tarvitaan verkostoitumista ja yhteistyötä eri tahojen välille. Verkostoituminen asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti. Yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa olisi tiivistä. Enemmän pois yksilötyöskentelystä, muiden tt:n ajatusten /mielipiteiden hyödyntämistä. Jalkautuminen (3) Muutamat tuovat esiin, että sosiaalityötä pitäisi tehdä muuallakin kuin toimistoissa. Työntekijöiden pitäisi jalkautua toimistoista asiakkaiden omiin toimintaympäristöihin. Pois toimistosta asiakkaiden pariin esim kahvilatoiminta, asukastuvat. Sosiaalityötä lähemmäksi asiakkaista, jotta matalampi kynnys tulla ja hakea apua. Ryhmätoiminta ja vertaistuki (3) Muutamat mainitsevat, että työssä pitäisi hyödyntää ryhmätoimintaa ja vertaistukea. Asiakkaiden hyödyntäminen työssä asiakastilanteissa, ryhmätoiminnassa, vertaistukea ym.

16 Ammatillisen osaamisen haasteet 9 Ammatillisen osaamisen haasteet Mainintoja (Vastaajia 40) Työtä koskeva ohjeistus (8) Eniten työntekijöiden ammatillista osaamista haastavat organisaation sisäiset haasteet. Haastavana koetaan se, että uusia ohjeistuksia tulee koko ajan, eikä niihin ehdi perehtyä kunnolla. Ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti tai ovat liian tiukkoja, mikä vaikeuttaa tai jopa estää työntekoa. Uusien ohjeistusten -esimiehiltä, viranomaisilta ja lainsäätäjiltä, tipahtelu sähköpostiin. Tämä pitäisi omaksua ensilukemalta kiireessä ja jos siirrät syrjään odottamaan parempaa aikaa, sitä tuskin tulee. Ohjeistuksen päivittäminen Huitaisemalla tehdyt organisaatiomuutokset ja ohjeistukset, joita korjataan ja muutetaan kaikenaikaa, joten puolet työajasta menee ohjeistuksen seurantaan ja muuhun hermoja rassaavaan tyhjänpäiväisyyteen. Kun tehtäisiin kerralla kunnnolla ei tarvitsisi kaikenaikaa paikata. Toisinaan ohjeistus, koska on ihmisiä, jotka oikeasti yrittävät eteenpäin, niin tuntuu epäreilulta ettei heitä voi auttaa enempää heidän pyrkimyksissään. Päihde- ja mielenterveysongelmat (6) Muutamissa maininnoissa tuodaan esiin, että päihde- ja mielenterveysongelmat haastavat osaamista. Puuttumiset päihdekäyttöön

17 17 Päihde- ja mielenterveysongelmaisen sotkeutuneet elämäntilanteet; asiakas tarvitsee apua, muttei ole valmis sitä vastaanottamaan. Motivointi (6) Työntekijöiden osaamista haastaa motivointityö. Maininnoissa kuvataan, että haasteita tuottaa asiakkaiden motivaation herättäminen ja sitouttaminen suunnitelmalliseen työskentelyyn. Toimiminen sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla ei ole elämässä mitään suuntaa, eikä minkäänlaisia haaveita. Toivonsa menettäneet asiakkaat ovat vaikeimpia. Kun asiakkaita ei tavoita. Eli kun ei saavu tapaamisiin eikä saa yhteyttä. Ja ei sitoudu mihinkään. Tyytyväinen elämäntilanteeseen eikä halua muutosta. Motivoitumattomat asiakkaat. Väärät odotukset. Asiakaspalvelutilanteet (5) Muutama vastaaja mainitsee, että ammatillista osaamista haastavat erilaiset asiakaspalveluun liittyvät tilanteet. Maininnoissa tuodaan esiin haasteellisena uuden asiakkaan elämäntilanteen kartoittaminen ja avun tarpeen selvittäminen, asiakkaan elämäntilanteeseen reagoiminen ja asioiden eteenpäin vieminen sosiaalityöntekijälle. Hakijan vaikean elämäntilanteen toteaminen ja huomaaminen ja asioiden eteenpäin vieminen sosiaalityöntekijälle Asiakkaan neuvonta/ohjaus -tilanteessa (kun asiakas tulee esim. ensimmäistä kertaa sos.tstoon) pääseminen "sisälle" tilanteeseen, tarvitseeko asiakas vain rahallista avustusta vai onko ongelmia myös muissa asioissa (miettiä tarviiko heti yrittää aikaa sos.työntekijälle vaiko myöhemmin). Moniongelmaisuus (4) Ammatillista osaamista haastaa joidenkin mielestä moniongelmaiset asiakkaat, joiden kanssa työskentely vaatii laajaa osaamista ja palveluiden tuntemusta. Moniongelmaiset asiakkaat, pitäisi hallita niin monta eri aluetta/palvelua. Moniongelmaisuus on haasteellista. Siitä että mihin puuttuu ensin. Jos aloittaa yhdestä kohdasta, prosessi on erilainen kuin jos olisi aloittanut toisesta. Lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentely (4) Muutamat tuovat esiin, että lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentely on haasteellista. Lastensuojelutilanteet.

18 18 Nuorten (alle 30v) toimettomuus, ja vähäiset keinot puuttua siihen. Tarvitaan aikuisten, syrjäytyneiden tms. perhehoitoa! Työparityö (2) Kaksi työntekijää mainitsee haasteelliseksi työparityöskentelyn toisen organisaation edustajan kanssa. 3.8 Vahvistusta tarvitseva osaaminen Vahvistusta tarvitseva osaaminen Suunnitelmallisen työn taidot ja menetelmäosaami nen Oman työn ammatillinen osaaminen Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen Palveluverkoston tuntemus ja verkostotyön taidot Lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentelyn taidot Mainintoja (Vastaajia 32) Suunnitelmallisen työn taidot ja menetelmäosaaminen (12) Suurimmassa osassa vastaajien kommentteja tulee esiin, että asiakkaiden tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin, jos vahvistettaisiin suunnitelmallisen työn taitoja ja menetelmäosaamista. Erilaisten menetelmien hyödyntäminen ja suunnitelmallisuus, suunnitelmien tekoon ei ole jäänyt aikaa vaikka ajatuksena suunnitelmallisuus työssä on kuitenkin takana... Erilaista työmenetelmiin liittyvää osaamista (toiminnalliset yms. menetelmät), vuorovaikutustaitojakaan ei ole koskaan liikaa. Ryhmämenetelmät saattaisivat olla kokeilemisen arvoisia, mutta niiden käyttäminen edellyttäisi ohjaustaitojen kehittämistä. edelleen vahvistaa omaa kykyä saada asiakas havahtumaan tilanteeseensa ja kykyä saada asiakas mukaan työskentelemään tilanteensa parantamiseksi

19 19 Oman työn ammatillinen osaaminen (8) Tarvetta on vahvistaa oman alan ammatillista osaamista, tietoa ja taitoja. Asia osaaminen omassa työssäni/ jatkuva päivitys osaamisessa enemmän lakitietoa ja yritystietoa Kokonaisvaltaista työn tuntemusta ja asiakastyön taitojen sekä ajankäytön hallintaa... Päihde- ja mielenterveysosaaminen (5) Muutamat mainitsevat tarvitsevansa lisää tietoutta ja osaamisen vahvistusta päihde- ja mielenterveysasioissa. Mielenterveysosaamista toivoisin lisää. Verkostotyön vahvistaminen olisi myös hyväksi. Puheeksiotto mielenterveys- ja päihdeongelmista, motivointipuhe. Palveluverkoston tuntemus ja verkostotyön taidot (5) Osa kokee, että tietoisuutta palveluverkostosta pitäisi lisätä ja verkostotyötä vahvistaa. Verkostotyön vahvistaminen olisi myös hyväksi. palveluverkostojwen tuntemista ja asiakkaan ohjaamista niihin/niissä. Palvelujärjestelmän tuntemusta. Lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentelyn taidot (4) Muutama vastaaja tarvitsee työvälineitä lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentelyyn. Lapsiperheiden sosiaalityön työvälineet ja heikko-osaisten nuorten kohtaaminen kentällä, ehkä ensin heidän omassa toimintaympäristössään. tietämystä esim. nuorille tarjottavista palveluista sekä raskaana oleville äideille Työskentelyä nuorten kanssa.

20 20 4 TYÖTEHTÄVÄT 4.1 Työtehtävien määrittelyn selkeys Vastaajista yli 40 % ilmoittaa, että oma työtehtävä on tarkasti määritelty ja kirjallisesti kuvattu. Vajaat 25 % vastaajista ilmoittaa, että työtehtävä on tarkasti määritelty, mutta kirjallinen kuvaus puuttuu. Muutamien työtehtäviä ei ole määritelty tai kirjattu. Reilu 15 % vastaajista katsoo, ettei työtehtävän määrittely vastaa todellisia työtehtäviä. (Vastaajia 57) 4.2 Työtehtävien ja ammatillisen koulutuksen vastaavuus Vastaajista suurin osa ilmoittaa, että nykyiset työtehtävät vastaavat melko hyvin tai hyvin omaa ammatillista koulutusta. Pieni osa vastaajista kokee työtehtävien vastaavan tyydyttävästi ammatillista koulutusta. (Vastaajia 58)

21 Ammatillisen täydennyskoulutuksen tarpeet Koulutusmyönteisyys (5) - kaikki koulutus tarpeen En koe tarvetta, en osaa sanoa (16) Menetelmäkoulutukset ja palvelujärjestelmät (5) Pätevöityminen sosiaalityöntekijäksi (5) (Vastaajia 34) Koulutusmyönteisyys (5) Pieni osa vastaajista kokee kaikenlaisen täydennyskoulutuksen tarpeelliseksi. Koulutus antaa työhön teoriatiedon ohella käytännön työkaluja. Vastaajista 16 ilmoittaa, ettei täydennyskoulutukselle ole tarvetta tai ei osaa sanoa. Kaikki täydennyskoulutus on tarpeen. Koulutussarjat ole kokenut hyvinä, sillä silloin joutuu pystähtymään ko. asian äärelle useamman kerran ja oikeasti saa käytännön työhön uusia elementtejä. Lisäkoulutus kiinnostaa aina! Kaikki mikä liittyy sosiaalialaan, kiinnostaa. Ja pitkätkin koulutukset kiinnostaa! Kyllä. Lisää teoria tietoa kuin käytännön työkaluja. Aina lisätieto on hyvästä Menetelmäkoulutukset ja palvelujärjestelmät (5) Vastaajat nostavat esiin erilaisia koulutustarpeita, joita ovat mm. menetelmäkoulutukset, asiakkaan kohtaaminen, toimeentulotuki ja palvelujärjestelmät ja päivitystä työhallinnon asioista. Ehkä lisää eri menetelmien käytöstä aikuissosiaalityössä Menetelmäkoulutukset lisäisivät omia työvälineitä ja kohtaamisen keinoja. Päivytstä työhallinnon asioista ja päihdealasta Toimeentulotuesta ja palvelujärjestelmästä koulutusta, lyhyetkin koulutukset saattaisivat riittää.

22 22 Pätevöityminen (5) Pieni osa vastaajista opiskelee sosiaalityötä pääaineenaan ja osa haluaisi tulevaisuudessa pätevöityä sosiaalityöntekijäksi Haluaisin suorittaa yht.kuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineena sosiaalityö. Minulla on jo suoritettu tutkinnon osia. Täydennän ap. tutkintoani sos.työllä HY:ssä, joten lisäopintotarpeita ei juuri nyt ole. 4.4 Oman ammattiryhmän keskeisin työtehtävä Aikuissosiaalityön keskeisimmät työtehtävät Muutostyö - sosiaalityön avulla muutokseen (3) Toimeen tulotuki (15) Asiakastyö - ohjaus, neuvonta ja rinnalla kulkeminen (26) (Vastaajia 44) Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat: Tavoitteellinen asiakastyö - ohjaus, neuvonta ja rinnalla kulkeminen (26) Yhtenä keskeisimpänä työtehtävänä sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille nähdään asiakkaiden kanssa tehtävä tavoitteellinen työ, jonka myötä autetaan asiakasta elämässään eteenpäin ja ollaan vaikeissa elämäntilanteissa ihmisenä ihmisen rinnalla. Konkreettinen, tavoitteellinen asiakastyö. Asiakkaan auttaminen elämässään eteenpäin, vaikeiden elämäntilanteiden ratkaiseminen. Olla ihmisenä ihmisen rinnalla Ohjaus, neuvonta, tukeminen, rinnalla kulkeminen, motivointi.

23 23 Asiakkaiden tukeminen ja auttaminen yksilöllisissä elämäntilanteissa, niin että heidän omat voimavaransa saataisiin käyttöön ja itsenäinen selviytyminen olisi jatkossa mahdollista. Toimeentulotuen etuuskäsittelijät: Toimeentulotuki (15) Toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden keskeisenä tehtävänä ovat toimeentulotukeen liittyvät tehtävät. Toimeentulotuen päätökset Toimeentulotukipäätösten tekeminen, välitystilien hoito sekä asiakasohjaus ja -palvelu. Toimeentulotuen käsittely. Sosiaalityöntekijät: Muutostyö (3) Osa vastaajista näkee sosiaalityön suunnitelmallisena muutostyönä, jonka tavoitteena on asiakkaan elämäntilanteen helpottuminen Muutostyö. Näen sosiaalityön muutostyönä. Keskeisintä on saada aikaan muutos asiakkaan tilanteessa siten, että jokin ongelma (työttömyys, päihteidenkäyttö, köyhyys, rikollisuus, asunnottomuus...) poistuu tai helpottuu. Tässä puolestaan on keskeistä se, että saa asiakkaan itse sekä haluamaan muutosta että toteuttamaan se. Työntekijän rooli on tällöin muutoksen tukeminen, vaihtoehtojen ja vaihtoehtoisten tulkintojen esittäminen sekä motivointi.

24 Työnjaon ja tehtävärakenteen suurimmat haasteet Sosiaalityöntekijöiden epäpätevyys (4) Työnjaon ja tehtävärakenteen suurimmat haasteet Työmäärä (5) Työnjako ja yhteistyö (16) - sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn välinen työnjako (Vastaajia 33) Työnjako ja yhteistyö (16) Osa vastaajista kokee epäselvyyttä sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn välisessä työnjaossa. Työnjaon selkeyttämisen toivotaan vähentävän mm. päällekkäistä työtä. Epäselvyyksiä koetaan myös joiltain osin eri työntekijöiden valtuuksissa. Sosiaalityntekijän ja sosionoomiamk työnjako ja yhteistyö niin, että asiakas hyötyisi, kummankin ammattiryhmän osaaminen tulisi parhaiten käyttöön + että palkkaus saataisiin oikealla tasolle työtehtävien vaativuus huomioon ottaen. (mm. Imatran malli) Sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön välinen työnjako on epäselvä ja veteen piirretty viiva. Sosiaaliohjaukseen tarvitsisi lisää resursseja, jotta sosiaalityöhön jäisi enemmän työaikaa. Päällekäisen työn välttäminen / työnkuvien selkeytys entisestään. Yhteistyö välttämätöntä myös oman organisaation sisällä -> liika lokeroituminen on vaarallista. Esimiesten tulee myös keskenään pyrkiä entistä enemmän ajamaan tätä asiaa (esim. lastensuojelu-aik.sostyö, vammaispalvelut-aik.sostyö yms) Edellä kuvatut epäselvyyden työvoimaohjaajan ja sosiaalityöntekijän välisessä työnjaossa. Parityömalli työvoimaohjaajien kanssa ei toimi. Työvoimaohjaajat tekevät "sosiaalityötä" vaikka koulutusta ja osaamista ei ole. Mielestäni työnjakoa tulisi vielä enemmän selkiyttää.

25 25 Työmäärä (5) Työtä koetaan olevan liikaa työntekijämäärään ja aikaan nähden. Myös töiden tasapuolinen jakaminen nousi esiin parissa vastauksessa. Työmäärä. Työtä on paljon ja kaikkea ei saa tehtyä. Miten jakaa tasapuolisesti. Ketkä asiakkaat ottaa ja ketä ei kun kaikkia ei pysty esim. tapaamaan. Työtä on liikaa suhteessa työaikaan ja tekijöiden määrään. Että saataisiin jonkinlainen järjestelmä siihen, että osa työntekijöistä joutuu tekemään huomattavasti enemmän työtä, koska osa on hitaita tai muuten vaan vapaamatkustajia. Korostuu etenkin siinä, kun vastuulliset ja käsittelyssä nopeat ottavat lisätehtäviä vapaaehtoisesti (koska muut eivät osoita aktiivisuutta), jonka seurauksena heidän täytyy käsitellä enemmän hakemuksia, että lain vaatima käsittelyaika säilyy Epäpätevyys (4) Sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä ja epäpätevyys koetaan myös haasteelliseksi. Sosiaalityöntekijöiden vähäisyys ja epäpätevyys se, että päteviä sosiaalityöntekijöitä on niin vähän ja heitä on välillä vaikea tavoittaa. Vastuuvirkailijat (sos.tt ja työvoimaneuvoja) eivät tunne asiakkaitaan riittävän hyvin, joten eivät kykene antamaan tukeaan omalle työlleni. Asiakkaat eivät pääse hoitoon silloin kun tarvetta olisi. asiakkaan hoidon järjestäminen on monen välikäden kautta kulkeva pitkä prosessi, johon työntekijänäkin turhautuu. pätevien työntekijöiden saaminen

26 Muutosta vaativat asiat omassa työssä Mitä haluaisit muuttaa työssäsi? Tehtäviin ja organisaatioon liittyviä asioita (14) Asiakaslähtöisyys, asiakasmäärät ja työmenetelmät (7) Aikaa, palkkaa ja itsenäisyyttä (7) (Vastaajia 33) Tehtävät ja organisaation toimintatavat (14) Vastauksissa nousi esiin erilaisia tehtäviin ja organisaatioon liittyviä toiveita, kuten esimerkiksi tehtävien jakaminen halukkaille työntekijöille. Muutoksia toivotaan myös työyhteisön asenteisiin ja selkeyttä monimutkaiseen ohjeistukseen. Yhdessä vastauksessa nostetaan esille dokumentoinnin merkintöjen tärkeys työyhteisön sisäisessä tiedonkulussa. tehtävien yksilöinti halukkaille henkilöille. Jos joku haluaa olla enemmän asiakaspalvelussa ja hänellä on siihen valmiudet kannattaisi hyödyntää. Koskee myös muita kaikilla kiertäviä tehtäviä. Haluaisin nykyistä enemmän tukea työhöni. Työnohjausta.. työyhteisön asennetta ja johdon toimintaa Iskostaa käsittelijöiden päähän, että merkinnät Dokumentoinnissa ovat erittäin tärkeitä, koska niiden avulla vältytään monesti juoksuttamasta asiakasta turhaan ja pyytelemästä samaa liitettä aina uudestaan ja uudestaan. Lisäksi se ettei merkintöjä tehdä, vaikka niistä on ohjeistus annettu on mielestäni suora kuva asiakkaille ammattitaidottomuudesta. Asiakaslähtöisyys, asiakasmäärät ja työmenetelmät (7) Osa vastaajista haluaa keskittyä entistä enemmän itse asiakastyöhön ja vähentää työhön liittyvää byrokratiaa. Vastauksissa mainitaan myös toive esim. ryhmätoiminnalle. Saada paperityön vähemmäksi, jotta olisi enemmän aikaa keskittyä asiakastyöhön ja kehittämiseen.

27 27 Mahdollisuus keskittyä asiakastyöhön ja siinä olennaiseen. Haluaisin panostaa enemmän aikaa asiakkaille ja tiivistää tarvittaessa käyntejä, jotta asiakas pääsisi itse eteenpäin, eikä tarvetta sosiaalityölle ja toimeentulotuelle enää olisi. Byrokaratiaa" vähemmäksi, vielä enemmän asiakaslähtöiseksi, asiakkaan näköiseksi Pienemmät asiakasmäärät. Enemmän mahdollisuuksia verkostojen kanssa työskentelyyn. Liikkuvampaa työtä (asiakkaita voisi tavata muuallakin kuin toimistossa). Enemmän suoraan työllistymiseen liittyvää tekemistä. Haluaisin henkilöstöresursseja enemmän. Mahdollisuus enemmän järjestää muuta toimintaa. Tai että olisi mihin asiakasta ohjata (esim ryhmät). Aika, palkka ja itsenäisyys (7) Osa haluaisi työlle lisää aikaa, palkkaa ja itsenäisyyttä. Lisää aikaa työlle, jotta olisi mahdollista tehdä suunnitelmista ja laadukasta sosiaalityötä. Työaikaa ei enää oikein voi järkevästi lisätä, joten haluaisin vähentää paperityön määrää. Palkkaus sekä epäpätevillä että pätevillä. Lisää itsenäisyyttä. 4.7 Muilta työntekijöiltä saadun tuen riittävyys Yli puolet kyselyyn vastanneista kokee saavansa tarvittaessa ja riittävästi muiden työntekijöiden tukea työhönsä. Noin 30 % vastaajista ilmoittaa, että tuen saanti on vaihtelevaa. Muutamien mielestä tarvetta olisi suuremmalle tuelle, mitä on saatavissa. (Vastaajia 59/Tässä kysymyksessä vastaajamäärä eri kuin koko kyselyssä virhe?)

28 28 5 PALVELUPROSESSI Tähän osioon ovat vastanneet työntekijät kaikista ammattiryhmistä. 5.1 Asiakas saa hyvää palvelua Suurin osa vastaajista on jokseenkin samaa mieltä siinä, että asiakas saa hyvää palvelua aikuissosiaalityössä. (Vastaajia 55) Arvioi väittämää 5.2 Asiakkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa palveluiden suhteen Lähes puolet vastaajista on jokseenkin samaa mieltä siinä, että aikuissosiaalityön asiakkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa palveluiden suhteen. Vajaat 30 % vastaajista ilmoittaa olevansa väittämän kanssa jokseenkin eri mieltä. Täysin samaa mieltä on vain vajaat 10 % vastanneista. (Vastaajia 53) Arvioi väittämää

29 Asiakas pystyy vaikuttamaan saamaansa palveluun Melkein 40 % vastaajista on jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että aikuissosiaalityön asiakas pystyy vaikuttamaan saamaansa palveluun. Lähes yhtä moni ilmoittaa, ettei ole asiassa samaa eikä eri mieltä. Jokseenkin eri mieltä asiassa on noin 20 % vastanneista. (Vastaajia 54) Arvioi väittämää 5.4 Kaikki toimeentulotuen asiakkaat osaavat asioida kirjallisesti Vastaajista suurin osa on jokseenkin eri mieltä tai täysin erimieltä väittämän kanssa, että kaikki toimeentulotuen asiakkaat osaisivat asioida kirjallisesti. Vajaa 25 % prosenttia vastanneista on kuitenkin asiassa jokseenkin samaa mieltä. (Vastaajia 55) Arvioi väittämää

30 Miten asiakkaiden toimeentulotukeen liittyvä ohjaus ja neuvonta tulisi toteuttaa? Suurin osa vastaajista katsoo, että toimeentulotuen ohjaus ja neuvonta tulisi toteuttaa erillisessä neuvontapisteessä. (Vastaajia 55) 5.6 Asiakkaidesi asioinnin keskeisimmät syyt Asioinnin keskeisimmät syyt Asuntoasiat ja asunnottomuus (8) Elämän haasteet ja kriisitilanteet (10) Elämänhallinnallise t asiat (12) Työttömyys (14) Taloudelliset vaikeudet ja toimeetulotuki (31) Päihde- ja mielenterveysongel mat (18) (Vastaajia 43) Taloudelliset vaikeudet ja toimeentulotuki (31) Yhtenä asioinnin keskeisenä syynä mainitaan taloudelliset vaikeudet ja toimeentulotuki. toimeentulotuen hakeminen, toimeentulovaikeudet

31 31 Toimeentulotuki, rahavaikeudet, Päihde- ja mielenterveysongelmat, sairastuminen (18) Yhtenä keskeisenä asioinnin syynä nähdään päihde- ja mielenterveysongelmat sekä sairastuminen. mielenterveys- ja päihdeongelmat. (Myös osaltaan järjestelmästä johtuvia ongelmia on..) mielenterveysongelmat seurannaisineen. päihteet Työttömyys (14) Työttömyys mainittiin myös useassa vastauksessa keskeiseksi asioinnin syyksi. Työttömyys Työttömyys sekä erilaiset työllistymistä haittaavat pulmat (terveys, päihteet...) Elämänhallinnalliset asiat (12) Keskeisenä asioinnin syynä nähdään elämänhallinta ja siihen liittyvät ongelmat. elämänhallinnan vaikeudet. elämänhallinnan puuttuminen. Elämän hallitsemattomuus ja suunnitelmattomuus. ongelmat elämänhallinnassa. Elämän haasteet ja kriisitilanteet (10) Osassa vastauksissa keskeisimpänä syynä nähdään asiakkaiden muuttuneet ja haastavat elämäntilanteet sekä arjessa selviytymisen vaikeudet. Toiseksi elämäntilanteen muuttuessa halutaan kysyä neuvoa. elämän suuret haasteet ja niistä selviytyminen. Pakko. Perhetilanteisiin liittyvät sekä arjessa selviytymisen vaikeudet Kriisiytyneet elämäntilanteet (työttömyys, asunnottomuus, merkittävät raha-vaikeudet, erotilanteet, psyykkiset

32 32 Asuntoasiat ja asunnottomuus (8) asunnottomuus vuokrarästit ym. asuntoasiat 5.7 Aikuissosiaalityön palveluprosessin ongelmakohdat Aikuissosiaalityön palveluprosessin ongelmakohtia Sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuus ja ajan saaminen (6) Asiakkaiden ohjautuminen etuuskäsittelystä sosiaalityöhön (2) Asiakkaiden tavoittaminen ja motivointi (5) AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUPROSESSIN ONGELMAKOHTIA (Vastaajia 24) Sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuus ja ajan saaminen (6) Sosiaalityöntekijöillä koetaan olevan liian vähän aikaa suhteutettuna asiakkaiden määrään. Myös sosiaalityöntekijöiden tavoittaminen ja ajan saaminen koetaan haastavana. Sosiaalityöntekijöillä on liian vähän aikoja, pitkät jonot, liikaa asiakkaita. Sosiaalityöntekijöitä on vaikea tavoittaa puhelimella, heille vaikea saada aikoja. ajan saaminen tarpeeksi nopeasti sosiaalityöntekijälle ja asiakkaiden jatkoaikojen saaminen /ei asiakasaikoja Sos.tt puheille pitäisi päästä helpommin. Asiakkaat eivät peruuta aikoja ja on paljon tyhjäkäyntiä. Auttaminen jää muodollisuuksien tai yhden siivun tasolle kun on todella moniongelmainen asiakas.

33 33 Asiakkaiden tavoittaminen ja motivointi (5) Toisinaan asiakkaiden tavoittaminen ja saaminen varatulle ajalle koetaan haasteelliseksi. Motivointi esim. pienipalkkaisiin töihin koetaan myös haastavaksi. Asiakkaiden tavoittaminen ja heidän saamisensa sos.tt:lle varatuille ajoille haasteellista. Asiakkaat eivät mene varatuille ajoille, jos raha-asiat hoituvat muutoinkin. Asiakkaat eivät peruuta aikoja ja on paljon tyhjäkäyntiä. Asiakkaan motivointi pienipalkkaisiin (esim. osa-aikaisiin) töihin ei onnistu, koska heidän ei kannata ottaa vastaan sellaista työtä. Ongelma ei liene kuitenkaan palveluprosessissa vaan koko sosiaaliturvajärjestelmä vaatisi viilausta. Nykysysteemissä asumistuen, toimeentulotuen ja pienen palkkatulon yhdistelmä on liian vaikea asiakkaille ja lisäksi työstä ei jää mitään käteen. Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamien ei ole taloudellisesti kannattavaa. Asiakkaiden ohjautuminen etuuskäsittelystä sosiaalityöhön (2) Asiakkaiden ohjautuminen sosiaalityöhön nähdään palveluprosessin yhtenä haasteena, koska osa asiakkaista jää ilman sosiaalityön palveluita. etuuskäsittelystä asiakkaiden ohjautuminen sosiaalityön palveluihin ei ihan toimi. mietittävän myös sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän roolit näyttäytyvät asiakasprosessissa miten Toimeentulotuesta tieto ei aina välity sosiaalityöhön niistä asiakkaista, jotka voisivat siirtyä sosiaalityön palveluun. Osa asiakkaista edelleen ilman sosiaalityön palvelua. Muita ongelmakohtia (5) Vastauksissa nähtiin ongelmakohtia mm. palveluohjauksessa sekä sosiaalityön selvityksessä. Palveluohjaus sosiaalityön selvitys ja arvio.

34 Aikuissosiaalityön palveluprosessin kehittämisen suunta Miten palveluprosessia tulisi kehittää? Matalankynnyksen palveluita (3) Sosiaalipalveluita kaikille tarvitseville (3) Työn sujuvoittaminen (5) (Vastaajia 18) Työn sujuvoittaminen (5) Kehittämistä tarvitaan myös lomakkeiden selkeyttämiseen ja hyödyntämiseen. Joku toivoo puhelinaikojen poistamista. sosiaalityön selvitys ja arvio -lomakkeen kehittäminen asiakasystävällisemmäksi. huoliseula aktiivisempaan käyttöön etuuskäsittelyssä, alkuhaastattelut kaikille uusille asiakkaille --- tehostaa asiakkaiden sosiaalityön palveluarviointia Puhelinajat pois. Matalan kynnyksen palvelut (3) Sosiaalityön rinnalle toivotaan matalan kynnyksen palvelua, joka mahdollistaa tehokkaamman asiakaspalvelun ja helpottaa asiakkaan asiointia sosiaalipalveluissa. nopean ja satunnaisen palvelun kehittäminen perinteisen sos.työn rinnalle olisi tarpeen. Palvelun tarjoaminen sosiaalikioskista voisi olla myös yksi askel kohti parempaa imagoa. Matala kynnys ainakin. Asiakkaan neuvonta oikeassa pisteessä, sitten asiakkaiden ajanvaraukset oikeille henkilöille, jolloin tehokkaampi työ mahdollistuu.

35 35 Sosiaalipalveluita kaikille (3) Sosiaalityön palveluita ja sosiaalityöntekijän tapaamisia toivotaan järjestettävän kaikille tarvitsijoille. Tähän liittyy myös tiedonkulku etuuskäsittelystä sosiaalityöhön. Sos.tt:n tapaamisia enemmän ja useammin. aikaa asiakastyölle. Kaikille asiakkaille pitäisi voida tarjota sosiaalityön palvelua. Tiedon kulku esteettä etuuskäsittelystä sosiaalityöhön. Etuuskäsittelystä pitkäaikaisasiakkaat voisivat tulla säännöllisin väliajoin sosiaalityöntekijän vastaanotolle, jossa katsotaan sen hetkinen asiakkaan tilanne. Uudet asiakkaat esim. kolmen kuukauden jälkeen ja pitkäaikaiset esim. kerran vuodessa.

36 36 6 OSALLISUUS Tähän osioon ovat vastanneet työntekijät kaikista ammattiryhmistä. 6.1 Mitä asiakkaiden osallisuudella tarkoitetaan? Asiakkaan oma aktiivisuus ja vastuullisuus (17) Asiakkaan kuunteleminen, osallistuminen, vaikutusmahdollisuudet (20) Asiakas mukana palveluiden kehittämisessä (6) ASIAKKAIDEN OSALLISUUS (Vastaajia 39) Asiakkaan kuunteleminen, osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet (20) Osallisuudeksi koetaan se, että asiakasta kuunnellaan ja asiakas voi osallistua sekä vaikuttaa omiin asioihin. Asiakkaiden mielipiteiden kuulemista ja myös huomioimista. Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että työn lähtökohtana asiakkaan oma tieto omasta elämäntilanteesta. Mitä asiakas, ajattelee, tuntee ja kokee? Asiakkaan äänen kuuleminen. Asiakas on itse osallisena oman elämänsä suunnittelussa.

37 37 asiakaslähtöisyyttä, mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua Asiakkaalla on aidosti tunne, että häntä on kuultu, hän saa sanottua mielipiteensä ja hänen ehdotuksiaan hyödynnetään. Hän ei ole "vastapuoli" vaan yhdessä toimitaan hänen asioissaan. Asiakkaiden mahdollisuudella vaikuttaa omiin asioihin ja palveluihin. Asiakas on itse mukana tekemässä päätöksiä asioistaan ja häntä kuunnellaan aidosti, asiakkaalle pitää tulla tunne, että hän itse päättää asioistaan ja pystyy vaikuttamaan omiin asioihinsa. Asiakkaan oma aktiivisuus ja vastuullisuus (17) Suuri osa vastaajista näkee asiakkaiden oman aktiivisuuden ja vastuullisuuden osallisuutena. Jokainen on oman onnensa seppä, joten tehdyt päätökset tulee lukea ja tarvittaessa selvittää epäkohdat. Toisaalta tulee ajatella ensisijassa niin mitä itse voi tehdä omalle tilanteelleen ja jos tämä ei onnistu niin ainakin tekisi sen mihin on osoituksen saanut tai miten on asioista keskusteltu. Asiakas itse pyrkii pitämään asiansa hallussaan, tekee mitä yhteisesti sovitaan ja miettii myös itse, miten elämänsä voisi paremmin saada hallintaa. Ymmärtää myös, että raha pelkästään ei joka asiaa ratkaise. Asiakkaat ottavat itse myös vastuun elämästään ja osallistuvat omien asioiden hoitamiseen. Asiakas on oman elämänsä herra. Työntekijä ei ohjaile asiakkaan elämää tekemällä hänen valintojaan, vaan työntekijä tukee ja auttaa asiakasta suuntaamaan elämäänsä tämän haluamaan suuntaan. Asiakas on aktiivinen toimija omassa palveluprosessissaan. Asiakas mukaan palveluiden kehittämiseen (6) Asiakas halutaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen, mikä mahdollistaa kehittämisen asiakkaiden tarpeista käsin. Sitä että asiakas voi osallistua palveluun, palvelun suunnitteluun ja palvelun arviointiin. Sitä, että palvelua kehitetään asiakkaiden tarpeista käsin, byrokratiaa vähentämällä ja asiakasaikaa lisäämällä. Sitä, että asiakas on mukana palvelujen suunnittelussa. Asiakkaalla on myös mahdollisuus vaikuttaa palveluihin. Asiakas itse on keskiössä, ja aktiivisesti mukana palveluprosessissa ja myös palveluiden kehittämisessä. Asiakas voisi myös osallistua joidenkin palvelujen kehittämiseen, mutta asia pitää suunnitella huolellisesti eikä vastuuta sysätä asiakkaalle. Asiakas voi tuoda oman näkemyksensä asioihin, joita voidaan käyttää kehitettäessä asiakaspalvelua. B) Asiakkaalla on mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen

38 Miten asiakkaiden osallisuus toteutuu aikuissosiaalityön palveluissa? Asiakkaiden osallisuuden ajatellaan toteutuvan aikuissosiaalityön palveluissa pääasiassa kohtalaisesti (keskiarvo: 2,68). Vastaajien mielestä osallisuus toteutuu heikoiten palvelujen kehittämisessä. (Vastaajia 53) 5 Erittäin hyvin 4 Hyvin 3 Kohtalaisesti 2 Heikosti 1 Ei ollenkaan

39 Asiakkaan osallisuutta tukevat menetelmät Motivointi ja kannustaminen (10) Asiakkaan vastuu ja osallistuminen (6) - asiakkaalle annetaan vastuuta ja hän on mukana tavoitteiden määrittelyssä Asiakkaan kuunteleminen, keskustelut, suunnitelmat (15) Asiakkaan osallisuutta tukevia menetelmiä Ratkaisukeskeisyys, ryhmät ja keskustelutilaisuudet (3) (Vastaajia 28) Asiakkaan kuunteleminen, keskustelut ja suunnitelmat (15) Asiakkaan osallisuutta lisätään kuuntelemalla ja keskustelemalla asioista sekä tekemällä yhdessä suunnitelmia. Kuunteleminen. Toinen tieto. Kannustaminen. Motivointi. Sen pohtiminen, millä elämän eri osa-alueilla asiakas itse kokee osallisuutta. asiakkaiden kokemusten ja tarpeiden kuulemista työn kehittämisen kannalta, tasaveroinen vuoropuhelu, oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu, erilaiset keskustelut mahdollisine apuvälineineen (kortit, lomakkeet, asteikot, piirtäminen tmv. ) Suunnitelmien tekeminen yhdessä, asiakkaan kuunteleminen häntä koskevissa asioissa, tavoitteiden miettiminen yhdessä. Aito kuunteleminen on tärkeää ja yhteisen ymmärryksen syntyminen asiakkaan ja työntekijän välille on tärkeää. Palvelusuunnitelmia laatiessamme asiakas on subjekti, jonka eteenpäin meno on ainut tavoite. Motivointi ja kannustaminen (10) Asiakkaan motivointi ja kannustaminen nähdään asiakkaan osallisuutta tukevaksi. Kannustaminen. Motivointi. Minä vain autan asiakasta toteuttamaan omat tavoitteensa, kannustan yrittämään. Motivoida ja tukea asiakasta itse vaikuttamaan omiin asioihin ja toimimaan itse. Toivottavasti kohta motivoivaa haastattelua.

40 40 Kirjallisten / tai puhelimessa suullisten ohjeiden ja neuvojen antaminen / kannustaminen omien asioiden hoitamisessa/ asiakkaan aktivoiminen Motivointi, ratkaisukeskeiset menetelmät käytössä. Luottamuksen rakentaminen. Asiakkaan vastuu ja osallistuminen (6) Osa vastaajista korostaa vastuun antamista asiakkaalle itselleen. Asiakas on mukana kaikissa häntä koskevissa päätöksissä. Hän tekee itse omat valintansa ja etenee omien tavoitteidensa suuntaan. vastuun antaminen asiakkaalle (luottamus) vastuuta asiakkaalle enemmän ja vastuuttamaan tekemisiään itse ja huolehtimaan itse. Asiakas määrittelee tavoitteensa itse - pyrin vain auttamaan niiden realistisuudessa ja toteuttamisessa. Palveluohjauksessa esittelen erilaisia vaihtoehtoja, joista asiakas valitsee itse sopivimmat. Yritän saada asiakkaat ymmärtämään toimeentulotuen käsittelyn vaatimia käsittelyn kannalta tarpeellisia tarpeita. Jäsentää myös asiakkaan asioiden hoitoa, kuten vuokranmaksua ja muita tapaamisaikoja. Kun asiakkaille perustelee asioita, miksi toimitaan kuten toimitaan, he ymmärtävät paremmin kuin ilman perusteluja. Ratkaisukeskeisyys, ryhmät ja keskustelutilaisuudet (3) Kaksi vastaajaa käyttää ratkaisukeskeistä lähestymistapaa ja yksi toivoisi ryhmiä sekä keskustelutilaisuuksia asiakkaille. Ratkaisukeskeistä lähetymistapaa ja tarvittaessa kiriistyön otetta sekä realiteetiterapian keinoja. ratkaisukeskeiset menetelmät käytössä. Ryhmät, asiakkaiden neuvonta erilaisissa tilaisuuksissa, esim. keskustelutilaisuudet.

41 Miten asiakkaan ääni kuuluu aikuissosiaalityössä? Yli puolet vastaajista katsoo, että asiakkaiden ääni kuuluu kohtalaisesti aikuissosiaalityössä. Vajaa 20 %:n mielestä se ei kuulu juuri ollenkaan. Vain muutamat vastaajat ilmoittavat asiakkaan äänen kuuluvan hyvin. (Vastaajia 52) 6.5 Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen aikuissosiaalityössä Palveluprosessit ja suunnitelmat (7) - suunnitelmallisuus, henkilökohtaiset keskustelut Kokemusasiantuntijuus (6) - asiakkaat mukaan kehittämiseen Työmenetelmät (5) - ryhmämenetelmiä, neuvontatilaisuuksia (Vastaajia 22)

42 42 Palveluprosessi ja suunnitelmat (7) Palveluprosessin pitäisi olla suunnitelmallinen ja asiakasta aktivoiva. Asiakkaalle pitäisi olla enemmän aikaa. Palveluprosessi ei saisi lopahtaa missään prosessin vaiheessa. Ongelmana se, että asiakas saattaa olla hyvinkin osallisena prosessin jossain kohdassa ja edetessään prosessissa seuraavaa tavoitetta kohti tulee kohdelluksi huonosti/arvostelluksi ja osallisuus puuttuu. Asiakas tipahtaa/luovuttaa. Asenteita tulee muokata edelleen niin koulutuksen kuin esimiesten taholta. Palvelusuunnitelmia jos ehtisi tekemään/tarkistamaan useammin. Tiivis yhteistyö olisi tärkeää suunnitelman tekemisen jälkeen, jotta suunnitelmat toteutuvat sovitusti. Näin asiakas kantaisi itse enemmän vastuuta elämästään. Aktivoida asiakkaita. Tavata ja keskustella henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti jokaisen tilanteesta ja mahdollisuuksista. Antamalla enemmän tilaisuuksia puhua ja kertoa asioistaan. Tapaamisajat sos.tt:n luona ovat lyhyitä. Kokemusasiantuntijuus (6) Joidenkin vastaajien mielestä asiakkaiden osallisuutta voisi kehittää ottamalla asiakkaat mukaan aikuissosiaalityön kehittämistyöhön. Kokemusasiantuntijuutta kehittämällä. Asiakkaat mukaan kehittämiseen. Heidän ääni enemmän kuuluviin. Kehittäjäasiantuntija-asiakkaat mukaan sosiaalityön suunnitteluun. Kokemusasiantuntijaryhmä omalla paikkakunnalla olisi hyvä väylä. Työmenetelmät (5) Työmenetelmien ja työtapojen kehittäminen nähdään muutamissa maininnoissa osallisuutta lisäävänä esim. ryhmämuotoinen työ. Uusia välineitä ja työskentelytapoja. Tapaamista myös ilman ajanvarausta, spontaanisti ja myös asiakkaan omalla alueella ja ympäristössä. Ryhmätapaamisia, kerhoja, vertaisryhmiä, asukastiloja ym laittamalla alulle ja tukemalla. Järjestämällä esim. neuvontatilaisuuksia ja ryhmiä asiakkaille. Ehkä voisi kaupunginosittain järjestää jotain toimintaa, johon asiakkaita voisi ryhmänä kutsua, kuten aiemmin on työvoimatoimistossa kutsutt asiakkaita. Muuten osallisuus on aika teoreettista eikä käytännönläheistä ollenkaan. Varsinkin nuorten osallistuminen olisi tärkeää ja heidän aktivoimisensa ja ohjaaminen elämään (uusavuttomat).

43 Asiakkaiden kokemuksen ja asiantuntemuksen hyödyntämisen keinoja Kokemusasiantuntijuus (12) Kyselyt, haastattelut ja asiakasraadit (5) Asiakkaiden kokemuksen ja asiantuntemuksen hyödyntämisen keinoja Vertaistuki ja ryhmät (4) (Vastaajia 25) Kokemusasiantuntijuus (12) Asiakkaiden omia kokemuksia pitäisi kuunnella ja hyödyntää kehittämisessä sekä asiakastyössä kokemusasiantuntijuutta hyödyntämällä. Asiakkaiden historiaa ja kokemuksia aikaisemmista toimenpiteistä voisi enemmän hyödyntää jokaisen kohdalla henkilökohtaisesti. Jokainen on kuitenkin "oman elämänsä asiantuntija". Työn kehittämisessä asiakkaiden kokemukset ovat tärkeitä. mukaan prosessien suunnitteluun tms. Kuuntelemalla, millaisia kokemuksia heillä on ja ottamalla mielipiteet huomioon asiakastyössä. Tutustumalla asiakkaaseen ja asiakkaan elämäntilanteeseen ja ajatusmaalimaan. Kuuntelemalla. Opitaan palautteesta ja muutetaan tarvittaessa toimintatapoja. Kyllä prosessien sujuvuutta lisäämään, uusien oivallusten hankkimiseen

44 44 Kyselyt, haastattelut ja asiakasraadit (5) Mitä asiakkaat ajattelevat aikuissosiaalityöstä. Kyselyillä, haastatteluilla, asiakasraadilla Asiakkaiden mielipiteiden, ajatusten kysyminen eri muodoissa kyselyillä, sähköisesti, suullisesti. Vertaistuki ja ryhmät (4) vertaistukityön mallilla Erilaisissa ryhmissä ja kaikessa vuorovaikutuksessa tietenkin. Asiakkaita voisi saada ryhmänvetäjiksi osallisessa toiminnassa (harrastuspiirit). Vanhemmat voisivat ohjata jotain toimitaa nuorille tai lapsiperheet ja yksinhuoltajat keskenään pitäisi saada jonkinlaiseen toimintaan mukaan ehkä seurakunnan kanssa yhteistyössä. Tietysti tämä vaatisi jotain sponsorointia jostain suunnasta.

45 45 7 YHTEISTYÖ Tähän osioon ovat vastanneet työntekijät kaikista ammattiryhmistä. 7.1 Tärkeimmät yhteystyökumppanit Tärkeimmät yhteistyökumppanit 5 Mainintoja 0 Esimerkkejä maininnoista Päihdepalvelut: päihdeterapeutit, A-klinikka, Päihdehoitolaitokset, Mielenterveyspalvelut: psykiatriset sairaanhoitajat, psykiatrian avohuolto, Sos.psyk.säätiö Aikuissosiaalityön sisäiset yhteistyökumppanit: sosiaalitoimistot, Muut sosiaalityöntekijät, kanslistit ja sosiaaliohjaajat (kaikki yksikön työntekijät oikeastaan), aikuissosiaalityön lähitiimi, Työkaverit, myös muissa yksiköissä/tulosalueilla, työkaverit Muut palvelun tuottajat: Jyränkölän setlementti ry., erilaiset järjestöt ja säätiöt, erilaiset palvelujen tuottajat, 3. sektori Asuntoon liittyvät tahot: huoltoyhtiöt, asunnontarjoajat, vuokranantajatahot

46 Yhteistyön määrä asiakasasioissa eri yhteistyötahojen kanssa Säännöllistä yhteistyötä tehdään eniten TE-toimiston, sosiaalitoimen muiden palvelujen ja päihdepalvelujen kanssa. Suurin osa mainitsee yhteistyön olevan satunnaista tai hyvin vähäistä asiakkaan lähiverkoston kanssa. Yhteistyö on pääasiassa satunnaista Kelan, perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon, nuorisotoimen, järjestöjen kanssa. Lähes yhtä suuri osa vastanneista ilmoittaa tekevänsä yhteistyötä mielenterveyspalvelujen, päihdepalvelujen ja seurakunnan kanssa satunnaisesti ja säännöllisesti. Yhteistyö on vähäistä oppilaitosten kanssa. (Vastaajia 38)

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Miksi Kelan kanssa yhteistyöhön? Toimeentulotuen kasvavat asiakasmäärät (8-9 % vuosikasvu)

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010 1 Kehrän teematyöpajat Maalis 2010 Touko- Kesä 2010 Loka 2010 Marras- Joulu 2010 Helmi 2011 Touko 2011 LS Päivät Syksy

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. 6.11.2012 http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi

Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. 6.11.2012 http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. Sosiaalityöntekijät eivät ehdi tehdä työtänsä. Palvelut ovat pirstaloituneita ja säästetään. Ammattilaisia turhauttaa. Sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot