Porin joukkoliikennestrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin joukkoliikennestrategia 2010 2030"

Transkriptio

1 Porin joukkoliikennestrategia Porin kaupunki Porin Linjat Oy Ramboll Finland Oy

2

3 Sisältö Alkusanat Tausta ja tavoitteet Valtakunnallinen joukkoliikennestrategia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen linjaukset Joukkoliikenneorganisaatio Porissa Joukkoliikennettä koskevat suunnitelmat Joukkoliikenteen olosuhteet Porissa Joukkoliikenteen yhteiskunnallinen merkitys Liikenteen järjestäminen Liikenteen järjestämistapa Toimivaltainen viranomainen Henkilöresurssit Yhteistyö ja edunvalvonta Seudullinen yhteistyö Hallintokuntien välinen yhteistyö Kaikki toimijat mukaan Palvelutaso Joukkoliikennepalvelujen suunnitteluperiaatteet Tavoitteet Yhteiskunnan korvaamat kuljetukset Kaupungin muut kuljetukset Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut Esteettömyys ja turvallisuus Junaliikenteen rooli Seutu- ja kaukoliikenne

4 7. Joukkoliikenteen toimintaympäristö Terminaalijärjestelyt Matkakeskus Linja-autopysäkit Joukkoliikenteen reitit Lippujärjestelmä Lipputyypit Lippujärjestelmän kehittäminen Tiedottaminen ja markkinointi Kustannukset ja rahoitus Yhteenveto Jatkotoimenpiteet...23 LIITTEET

5 Alkusanat Porin joukkoliikennestrategiassa esitetään niitä periaatteita ja pitkän tähtäimen linjauksia, joilla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytykset Porissa. Joukkoliikennestrategiassa käsitellään muun muassa joukkoliikenteen järjestämistapaan ja toimivaltaisen viranomaisen toimintaan liittyviä asioita, lippu- ja taksajärjestelmää, informaatiojärjestelmiä, joukkoliikenteen infrastruktuuria ja terminaalijärjestelyjä sekä rahoitusta ja sen kohdentamista. Lopuksi on hahmoteltu visio Porin joukkoliikenteen tulevaisuudesta. Porin joukkoliikennestrategia laaditaan sopivaan aikaan. Uusi joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus ovat olleet voimassa noin vuoden ja joukkoliikennejärjestelmässä on meneillään siirtymävaihe. Joukkoliikennestrategia on laadittu tiiviissä yhteistyössä Porin kaupungin, Porin Linjat Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kesken kesän ja syksyn 2010 aikana. Strategia on ollut myös Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kommentoitavana. Strategian laatimiseen ovat osallistuneet: Matti Järvinen, Porin kaupunki / TPK Markku Setälä, Porin kaupunki / TPK Markku Hermonen, Porin Linjat Oy Sanna Välimäki, Ramboll Finland Oy Suunnittelutyötä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat: Kari Hannus, Porin kaupunki Markku Setälä, Porin kaupunki / TPK Jari Leinonen, Porin kaupunki / koulutoimi Markku Hermonen, Porin Linjat Oy Olavi Mäkelä, Porin kaupunki / kaupunkisuunnittelu Esko Karra, Porin Perusturvakeskus Elise Inberg, Porin Perusturvakeskus Markku Harju, Ulvilan kaupunki Kiitokset kaikille strategian laatimiseen osallistuneille. Porissa Markku Setälä Liikenneinsinööri 3

6 1. Tausta ja tavoitteet 1.1 Valtakunnallinen joukkoliikennestrategia Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa Joukkoliikenne houkutteleva valinta 2/2001 on esitelty valtakunnallinen strategia joukkoliikennepolitiikan tavoitteista ja päämääristä. Siinä korostuu tehokkaan, laadukkaan ja kestävän kehityksen mukaisen joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen. Strategia perustuu kahteen päätavoitteeseen: kestävän kehityksen mukaisten liikkumismuotojen markkinaosuuksien säilyttämiseen ja kasvattamiseen ja liikenteen peruspalveluiden tarjonnan turvaamiseen. Jälkimmäisen tavoitteen kohdalla korostuu eritoten kaupunkien ja maaseudun lisääntyvän erilaisuuden ja ikääntyvän väestön tarpeiden huomioon ottaminen. Eräänä valtakunnallisena joukkoliikenteen kehittämisen painopisteenä on ollut keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen edistäminen niin sanottujen KETJU-hankkeiden kautta. Porin kaupunkiseutu on seurannut hankkeita tiiviisti ja hyödyntänyt niiden tuloksia soveltuvin osin omassa kehittämistyössään. 1.2 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen linjaukset Porin ja Rauman seuduilla työmatkaliikenteen asema on merkittävä. Länsi-Suomen lääninhallituksen joukkoliikennestrategiassa on Porin ja Rauman seudun tavoitteiksi asetettu perusverkon ylläpito, seutukunnalliset kehittämishankkeet, kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen kehittäminen, työmatkayhteyksien turvaaminen, liikennejärjestelmähanke sekä palveluliikenteen kehittäminen suurimpiin kuntiin. Rahoituksen painopistealueet ovat lipputuki ja ostoliikenne sekä kaupunkimaisen paikallisliikenteen tuki. Lounais-Suomen liikennestrategia on laadittu vuonna Siinä todetaan, että ruuhkautumisen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tarvitaan voimakasta panostusta kestäviin kulkutapoihin. Lähivuosien tärkeimpiä toimenpiteitä ovat mm. seudullisen joukkoliikenneorganisaation ja lippujärjestelmän luominen Porin kaupunkiseudulle sekä Porin työssäkäyntialueen joukkoliikenneyhteyksien palvelutason parantaminen. 1.3 Joukkoliikenneorganisaatio Porissa Porin kaupunginvaltuusto nimitti vuonna 1955 ensimmäisen toimikunnan kehittämään ja parantamaan alueen liikennöitsijöiden välistä yhteistyötä. Kehittämisehdotuksina toimikunta esitti silloin muun muassa reittien ja linja-autojen numerointia sekä alueiden varaamista asemakaavoituksessa liikenteen kehitystä varten. Kehitystyö tiivistyi 1970-luvun alussa eri toimikuntien muodossa ja kaupungin omistama Porin Linjat Oy aloitti toimintansa vuonna Porin Linjat Oy:n asema liikennöitsijänä on muodostunut merkittäväksi Porin paikallisliikenteessä. Eri vaiheiden jälkeen vuonna 1994 henkilöliikennelainsäädännön muuttuessa ja kuntien roolin kasvaessa perustettiin joukkoliikenneasioiden hoitoon liikennesuunnittelijan toimi. Nykyisin Porissa joukkoliikenneasioista päättää Porin kaupunginhallitus. Asiat valmistellaan kaupunginhallituksen nimeämässä joukkoliikennetoimikunnassa. Toimikunta käsittelee asioita, jotka koskevat: ostoliikenteen ja taksa-alennusten ostoja liikenteen kilpailuttamista 4

7 taksajärjestelmän kehittämistä merkittäviä linjastomuutoksia joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä Nykyinen toimikunta (v ) on viisijäseninen. Neljä heistä on myös kaupunginhallituksen jäseniä. Toimikunnan sihteerinä toimii liikenneinsinööri ja työhön osallistuu virkansa puolesta myös tekninen apulaiskaupunginjohtaja. 1.4 Joukkoliikennettä koskevat suunnitelmat Porissa varsinaisia joukkoliikennesuunnitelmia on tehty vuosina 1977, 1982, 1989, 2005 ja Lisäksi Porin seudulla on tehty vuosien varrella lukuisia joukkoliikenteeseen liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä (liite1). Tärkeimpinä näistä mainittakoon Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (aiesopimus ), Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma (aiesopimus ) ja Porin seudun PARAS-suunnitelma Parhaillaan laaditaan PARAS-rakennemallia. Näissä suunnitelmissa ovat keskeisesti esillä joukkoliikenne ja liikenneturvallisuus. POLIS-aiesopimuksen mukaisesti on muun muassa palkattu määräaikainen Satakunnan kuntien yhteinen henkilöliikennelogistikko. Joukkoliikenteen toinen aalto - projekti 2000-luvun vaihteessa antoi Porille hyvän tilaisuuden kokeilla taksajärjestelyjen (mm. kesälippu ja kuukauden ilmaiset matkat uusille porilaisille) vaikutuksia ja markkinointia. 1.5 Joukkoliikenteen olosuhteet Porissa Porin paikallisliikenteessä tehdään vuosittain noin 1,7 miljoonaa matkaa ja ajetaan noin 2,4 miljoonaa linjakilometriä. Muissa keskisuurissa kaupungissa matkustajamäärät ovat selvästi suuremmat: Kuopiossa tehdään yli 4 milj., Lahdessa yli 5 milj. ja Jyväskylässä yli 6 milj. matkaa vuodessa. Porissa matkustajamäärät ovat viime vuosina edelleen hieman laskeneet, vaikka suurin matkustajakato tapahtuikin vuosina Vuonna 2005 tehdyssä haastattelututkimuksessa todettiin, että joukkoliikennettä ei Porissa juuri käytetä, mutta sitä pidetään silti tärkeänä. - Porin joukkoliikennettä käytti vastaajista kerran viikossa 4,2 % ( vakituiskäyttäjiä ), kerran kuukaudessa 5,5 %, muutama kerta vuodessa 34,6 % ja kerran vuodessa tai ei lainkaan 54,5 %. - Vastaajista 70 % piti kuitenkin joukkoliikennettä tärkeänä. Merkityksettömänä sen näkivät vain 17 %. Joukkoliikenteen suosio on laskenut monista syistä. Seuraavassa joitakin joukkoliikenteen kysyntään vaikuttavia asioita: Porin kaupunkirakenne on väljä ja pientalovaltainen. Välimatkat ovat lyhyitä ja useimmissa perheissä on vähintään yksi auto (henkilöautotiheys 551 ha/1000 as./2009). Joukkoliikenteen suosiota Porissa vähentävät myös hyvät pyöräilymahdollisuudet; tasainen maasto ja kattava pyörätieverkosto. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä ei tule asettaa kuitenkaan vastakkain. Porissa nuoriso suosii enenevässä määrin mopoja ja mopoautoja. Monet vanhemmat ylihuolehtivat ja kuljettavat lapsensa kouluun. Kaupungilla on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus järjestää koulukuljetukset. Joukkoliikenne ei ole kilpailukykyinen muihin liikennemuotoihin nähden matka-ajan ja matkustusmukavuuden suhteen. Ongelmana on ajan henki: ihmisten kiire ja elintason nousu. Joukkoliikenteen kertalippua pidetään kalliina. Yksityisautoiluun tai taksimatkaan verrattuna joukkoliikenteen taksat ovat todellisuudessa kuitenkin varsin kohtuullisia. 5

8 Vuorotarjontaa on vuosien myötä supistettu kysynnän laskiessa paikoin niin paljon, että joukkoliikenne ei tarjoa enää todellista vaihtoehtoa yksityisautoilulle. Uusien asuntoalueiden pää- ja kokoojakatuja ei ole rakennettu valmiiksi ja joukkoliikenteen järjestäminen näille alueille ei onnistu. Tulevaisuudessa haasteita tuovat väestön ikääntyminen, muuttoliike keskustaan ja kaupunkirakenteen hajaantuminen. 2. Joukkoliikenteen yhteiskunnallinen merkitys Joukkoliikenne edistää monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista kuten alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja yksityisautoilun vähenemistä. Ilman yhteiskunnan tukea joukkoliikenne ajetaan alas Porissa. Huonosti toimivasta joukkoliikenteestä seuraa muun muassa seuraavia ongelmia: Lakisääteiset koulukuljetukset hoidetaan erilliskuljetuksina. Oppilaat, jotka eivät ole oikeutettuja koulukuljetuksiin, kulkevat kouluun ja harrastuksiin nykyistä enemmän pyörillä, mopoilla, mopoautoilla tai vanhempien kyydissä. Tämä lisää liikennemääriä, heikentää liikenneturvallisuutta ja edellyttää nykyistä laajamittaisempia pysäköinti- ja saattojärjestelyjä koulujen ja oppilaitosten yhteyteen. Iäkkäiden ja toimimisesteisten liikkumismahdollisuudet heikkenevät. Tämä lisää riskikuljettajien (auto, pyörä) määrää liikenteessä, vähentää omatoimisuutta, edistää syrjäytymistä sekä aikaistaa asiakkaiden hakeutumista yhteiskunnan kuljetuspalvelujen ja laitoshoidon piiriin. Porin vanhustenhuollon strategian ja vammaispoliittisen ohjelman tavoitteet ovat täysin päinvastaisia. Liikenteen määrä lisääntyy, kun ihmiset siirtyvät muihin liikennemuotoihin. Yksityisautoilun lisääntyminen lisää liikenneruuhkia, pysäköintiongelmia, liikenteen päästöjä, liikenneonnettomuuksia ja estevaikutusta sekä vähentää kaupungin viihtyisyyttä, turvallisuutta ja vetovoimaisuutta. Sosiaalinen tasa-arvoisuus vähenee. Jokainen meistä kuuluu jossain vaiheessa väestöryhmään, joka ei iän, kunnon tai varallisuuden vuoksi voi käyttää yksityisautoa. Näiden väestöryhmien mahdollisuudet opiskella, käydä töissä, harrastaa ja hoitaa omatoimisesti asioitaan heikkenevät. Kaikki edellä mainitut vaikutukset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle: koulu- ja sosiaalitoimen kuljetuskustannuksia, liikenneonnettomuuskustannuksia ja lisäinvestointeja infrastruktuuriin. Lisäksi tulevat syrjäytymisen, liikenteen päästöjen ja kaupungin vetovoimaisuuden heikentymisen seuraukset, jotka eivät ole suoraan rahassa mitattavissa. Kustannusvaikutuksia on tarkasteltu tarkemmin kohdassa 10 Kustannukset ja rahoitus. Joukkoliikenteen alasajolla luovuttaisiin monista merkittävistä kaupungin strategisista linjauksista koskien vanhustenhuoltoa, vammaispolitiikkaa, kaupungin vetovoimaisuutta, tasa-arvoisuutta, liikenneturvallisuutta ja ympäristöpolitiikkaa. 3. Liikenteen järjestäminen 3.1 Liikenteen järjestämistapa Uusi joukkoliikennelaki tuli voimaan Se mahdollisti muutoksia liikenteen järjestämistavoissa. Siihen liittyen Porin kaupunki on tehnyt seuraavat linjaukset joukkoliikenteen järjestämisessä: 6

9 Vanhat linjaliikenneluvat muutettiin uuden joukkoliikennelain mukaisiksi liikennöintisopimuksiksi ajalle Ostosopimusliikenne on liikennöintisopimusten ulkopuolella. Joukkoliikenne tuotetaan pääosin omana tuotantona kaupungin omistaman Porin Linjat Oy:n toimesta ja tuotantoa täydennetään tarpeen mukaan yksityisiltä liikennöitsijöiltä kilpailuttamalla ostettavilla joukkoliikennepalveluilla. Kaupungin omana tuotantona hoidetaan pääasiallisesti keskustan, Meri-Porin ja Noormarkun / Ahlaisten suunnan liikenteet. Järjestely asettaa Porin Linjat Oy:n uuteen asemaan. Yhtiö ei jatkossa osallistu julkisiin hankintoihin, vaan sen tulee pidättyä toimimaan laissa määritellyllä lupaviranomaisalueella. Porin kaupunki kilpailutti talvella 2010 maaseutumaisesta ostoliikenteestä linjat 7 Isojoenranta - Viasvesi, 27 Viasvesi ja 60 Lyttylä. Ostoliikennesopimukset solmittiin ajalle ja sopimus sisältää optiovuoden. Ostosopimukset on sidottu sopimusliikenteen indeksiin (Tilastokeskus), joka tarkistetaan kerran vuodessa. Jatkossa kilpailutuksen laajuus on Porin kaupungin päätettävissä. Porin kaupunki tekee yhteistyötä Ulvilan kaupungin ja Nakkilan kunnan kanssa kuntarajat ylittävän liikenteen osalta. Lupaviranomaisena Porin kaupunki pyrkii turvaamaan oman lupa-alueensa joukkoliikennepalvelujen palvelutason ja houkuttelevuuden. Pori tekee saumatonta yhteistyötä koko ELY-alueen viranomaisten kanssa parantaakseen koko maakunnan joukkoliikenteen yhteensopivuutta. 3.2 Toimivaltainen viranomainen Uusi joukkoliikennelaki sekä EU:n palvelusopimusasetus edellyttävät, että toimivaltainen viranomainen määrittelee toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Joukkoliikennepalvelut tulee suunnitella ensisijaisesti seudullisena kokonaisuutena ja yhteistyössä eri viranomaisten ja kuntien kesken. Tavoitteena on perustaa Porin seudun työssäkäyntialueelle yhteinen joukkoliikenneviranomainen (Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki), mikä edellyttää omaa ylikunnallista, päättävää elintä. Alueen liikennetarve on samantyyppistä ja seudullinen joukkoliikennesuunnittelu keskittyy näin yhdelle viranomaiselle. Olisi tärkeää, että kaikki mukaan esitetyt kunnat suhtautuisivat asiaan myönteisesti, koska alue on yhtenäistä työssäkäyntialuetta ja linja-autoliikenne kuntien välillä on luonteeltaan kaupunkimaista paikallisliikennettä. Jatkossa tavoitteena on laajentaa viranomaisaluetta. Toimivaltaisen viranomaisen tehtäviä ovat: Joukkoliikennepalvelut myöntää toimivalta-alueensa (xxxx kunnat) reitti- ja kutsujoukkoliikenneluvat päättää palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen järjestämistavasta toimivaltaalueellaan ja tekee mahdolliset käyttöoikeussopimukset liikenteenharjoittajien kanssa määritellä joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso omalla toimialueellaan määritellä ja järjestää toimialueensa joukkoliikennepalvelut kokonaisuutena edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä Talous laatia joukkoliikenteen talousarviot ja toimintasuunnitelmat sekä tehdä tilinpäätökset huolehtia jäsenkuntien ja valtion joukkoliikenteeseen osoittamien määrärahojen käytöstä Yhteistyö ja vuorovaikutus kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikenneyhteistyötä kehittää yhteistyötä seudun ulkopuolelle, erityisesti merkittäviin pendelöintikuntiin 7

10 osallistua liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja muiden joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin vaikuttavien maankäytön ja muiden suunnitelmien laadintaan osallistua joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitoinvestointien suunnitteluun vastata jäsenkuntien ja muiden tahojen välisestä yhteistyöstä koskien joukkoliikennettä ja lakisääteisiä henkilökuljetuksia huolehtia kuntalaisten kuulemisesta sekä vuorovaikutuksesta sidosryhmien kanssa huolehtia tiedottamisesta yhdessä liikenteenharjoittajien kanssa huolehtia joukkoliikenneinformaation tallentamisesta rekisteriin, josta tieto on välitettävissä valtakunnalliseen matkustajainfokantaan tai palveluun. huolehtia muista joukkoliikenteen toimivaltaiselle viranomaiselle säädetyistä tehtävistä Seuranta vastata siirtymäkauden liikennöintisopimusten, käyttöoikeussopimusten ja kompensaation seurannastasta, tilastoinnista ja valvonnasta vastata toimivalta-alueensa joukkoliikennepalveluiden liikenteen matkalippujen myyntiin, kirjanpitoon, ajosuoritteeseen ja linja-auton käyttöön liittyvien asiakirjojen ja tietojen tarkastamisesta vastata laadunvalvonnasta ja laadun kehittämisestä ja asiakastyytyväisyyden seurannasta Seudullisen viranomaistoiminnan vaikutuksia: Liikenne suunnitellaan seudullisena kokonaisuutena, joka kattaa pääasiallisen työssäkäyntialueen. hyvällä suunnittelulla saavutetaan säästöjä ostoliikenteessä ja henkilökuljetuspalvelujen hankinnassa selkeytetään ja tiivistetään yhteistyötä voidaan valita seudulle parhaiten sopivat järjestämistavat yksi toimija hakee valtionavustukset seudullinen viranomainen toimii vahvana edunvalvojana ja lausunnonantajana kaikki jäsenkunnat pääsevät mukaan päätöksentekoon seudullinen joukkoliikennenäkökulma saadaan esiin kuntien maankäytön suunnittelussa kunnat saavat joukkoliikenneorganisaation käyttöönsä Selvitystyötä seudullisen viranomaistoiminnan käynnistämiseksi sekä neuvotteluja mahdollisten jäsenkuntien kanssa jatketaan niin, että organisaatio aloittaa toimintansa viimeistään Muut jatkotoimet: Laaditaan seudullinen joukkoliikennesuunnitelma ja määritellään ainakin seudulliset palvelutasotavoitteet viimeistään vuoden 2011 aikana. Palvelutason määrittely ohjaa joukkoliikennepalvelujen järjestämistä alueella. Se kytkeytyy tiiviisti muuhun liikennejärjestelmätyöhön ja sen toteutumista seurataan esim. seudullisessa joukkoliikennetyöryhmässä. Palvelutason määritys tukee perustettavan seudullisen viranomaisen toiminnan käynnistämistä ja antaa perustan tulevalle siirtymäajan jälkeiselle liikenteen hoidolle. Asetettuja palvelutasotavoitteita tarkastellaan valtakunnallisen luokituksen mukaisesti. Alueen omaa tavoitteiden asettelua voidaan näin verrata suoraan muiden vastaavan kokoisten kaupunkiseutujen tavoitteisiin. Seudullinen Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään, jotta se vastaa nykyhetken liikenneinfrastruktuuria ja joukkoliikennelain vaatimuksia. Tavoitteena on, että vuo- 8

11 den 2011 aikana neuvotellaan seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutusaikataulu. 3.3 Henkilöresurssit Turvataan riittävät henkilöresurssit joukkoliikenteen kehittämiseen, suunnitteluun ja hankintaan. Turvataan joukkoliikenneasiantuntemuksen säilyminen seudulla varautumalla viranomaistoiminnan ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kaupungin sisäistä, eri hallintokuntien välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua henkilökuljetusasioissa parannetaan. 4. Yhteistyö ja edunvalvonta 4.1 Seudullinen yhteistyö Seudullisen yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Seudullista yhteistyötä koordinoi Satakunnan henkilöliikennelogistikko, jonka tehtäviä ovat: Perusturvan kuljetusten integrointi yli kuntarajojen Yhteistyön tiivistäminen (seudullinen lupaviranomainen) Joukkoliikenteen edunvalvonta ja yhteislausunnot Kutsuohjattu joukkoliikenneselvitys 2009 ja jatkotoimet Joukkoliikennelain mukaisten palvelutasotavoitteiden määrittely Alueen henkilökuljetusten edistäminen yhteistyössä kuntien kanssa Seudullisen joukkoliikennetiedotuksen ja markkinoinnin kehittäminen Satakunnan seutulipputyöryhmän sihteerin tehtävät (valmistelu, toimeenpano) Asiantuntija-apu mm. kuntien henkilöliikennevastaaville Työmatkaliikenteen edistäminen eri tahojen yhteistyössä Yksi seudullisen yhteistyön tuloksia on Satakunnan seutulippu, joka on ollut käytössä vuodesta 1997 lähtien. Seutulipun merkitys tullee kasvamaan, sillä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä on jatkossa tarkasteltava laajemmin yli kuntarajojen työssäkäyntialueittain. Seutulipputyöryhmän päätehtävä on jatkossakin seutulipun seuranta ja kehittäminen, mutta sitä voidaan myös laajentaa seudullisen joukkoliikennesuunnittelun yhteistyöfoorumiksi, jolla olisi nykyistä laajempi tehtäväkenttä. Yksi PARAS-suunnitelman tavoitteista on seudullisen liikennepoliittisen edunvalvonnan ja yhteistyön kehittäminen sekä tiivistäminen liikennesuunnittelun ja kaavoittajan kesken. Maakuntaliiton ja kuntien sekä elinkeinoelämän yhteistyötä kehitetään aktiivisella vuorovaikutuksella. Jatkossa seudullisena yhteistyöelimenä toimii toimivaltainen viranomainen. 4.2 Hallintokuntien välinen yhteistyö Porissa maankäyttöä ohjaavat pääosin muut tekijät kuin joukkoliikenteen kehittäminen. Pientalovaltaisuuden tukeminen ja tiheämmän maankäytön keskittyminen keskustaan ei sovellu joukkoliikenteelle. Jatkossa on pyrittävä tiiviimpään yhteistyöhön maankäytön ja joukkoliikennesuunnittelun kesken niin, että joukkoliikenne on aina osa kaavoitusprosessia. Maankäyttö pyritään sijoittamaan olevien joukkoliikennereittien varrelle tai yhteistyössä suunnitellaan, miten joukkoliikennepalvelut 9

12 tuotetaan uusille alueille. Esimerkiksi kerrostalorakentamisen tiivistyminen (Karjaranta, Käppärä, Vähärauma) huomioidaan joukkoliikennereittien suunnittelussa. Tavoitteena on, että avointa joukkoliikennettä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti lakisääteisissä kuljetuksissa. Näistä tärkeimpiä ovat koululaiskuljetukset sekä vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset. Tiivis yhteistyö koulutoimen ja perusturvakeskuksen kanssa on erityisen tärkeää tehokkaan henkilökuljetusjärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa. Palveluliikenteen laajentaminen vähentää erilliskuljetusten tarvetta. Joukkoliikenteen ja koulujen alkamisaikojen yhteensovittaminen voi tuoda merkittäviä säästöjä Porin kaupungille. Poriin on perustettu henkilökuljetustyöryhmä koordinoimaan kaupungin henkilökuljetuksia. Työryhmä muodostuu eri hallintokuntien edustajista. Tavoitteena on, että Porin kaupungin henkilökuljetuspalvelut muodostavat hallitun ja tiedostetun kokonaisuuden. Henkilökuljetustyöryhmän tehtäviin kuuluu mm. eri hallintokuntien kuljetusten koordinointi, yhdistäminen ja suunnittelu, tiedottamisen kehittäminen, hallintokuntien ohjeistaminen, kuljetuspalvelujen käytön ja kustannusten seuranta sekä henkilökuljetuksiin ja joukkoliikenteeseen liittyvän osaamisen lisääminen. 4.3 Kaikki toimijat mukaan Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella kehitetään joukkoliikennepalveluja paremmin kysyntää vastaavaksi. Asukkaiden kytkeminen mukaan julkisen liikenteen suunnitteluun on tärkeää ja sitä on tarve kehittää. Esimerkiksi Internetin ja sosiaalisten medioiden tehokkaampaa hyödyntämistä tulee kartoittaa, mutta asukkaille tulee tarjota vaikutusmahdollisuuksia myös perinteisillä tavoilla. Asiakaspalautteet tulee käsitellä systemaattisesti ja huomioida suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Asukkaita kannustetaan osallistumaan ja antamaan palautetta palvelujen kehittämiseksi. Liikennöitsijöiden palautteet ja parannusehdotukset otetaan huomioon suunnittelussa. Työmatkaliikenteen kehittämistyöhön kytketään mukaan suurimmat työnantajat. Samoin palvelukeskittymien liikennejärjestelyissä joukkoliikennepalveluilla tulee olla merkittävä rooli. 5. Palvelutaso Palvelutasotavoitteet asetettiin Porin joukkoliikennesuunnitelmassa ja ne hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi myös vuonna Palvelutasotavoitteet määrittelevät joukkoliikennepalvelujen minimitason. Toimiva joukkoliikennejärjestelmä edellyttää vähintään palvelutasotavoitteiden mukaista palvelua, eikä tavoitteita ole syytä tästä väljentää. Liikennöintiaika Alue Ajankohta Kerrostaloalue Pientaloalue Työpaikkaalue** Talviarkena Kesäarkena * Lauantaina Sunnuntaina * perjantaina klo 2.00 ** Sovitetaan töiden alkamis- ja päättymisaikojen mukaan 10

13 Vuorovälit Alue Ajankohta Kerrostaloalue (min) Pientaloalue (min) Työpaikka-alue* (min) ruuhka päivä Talviarkena ilta ruuhka päivä Kesäarkena ilta Lauantaina Sunnuntaina * Sovitetaan töiden alkamis- ja päättymisaikojen mukaan Kävelymatkat Kävelymatka pysäkille Kerrostaloalue Pientaloalue Työpaikka-alue Suositeltava m 500 m m Poikkeuksellinen * 1000 m m m * Poikkeuksellista tavoitetta sovelletaan lähinnä hiljaisen ajan liikenteessä kesällä, iltaisin ja viikonloppuisin Muita joukkoliikenteen palvelutasotekijöitä ovat muun muassa matka-aika, vaihtojen sujuvuus, pysäkkien informaatio ja varustus, yhteydet muihin liikennemuotoihin, maksutapahtuman helppous ja nopeus sekä informaation saatavuus. Laadullisia palvelutasotekijöitä ovat asiakaspalvelu, liikennöinnin täsmällisyys, kuljettajien ajokäyttäytyminen, kaluston kunto ja siisteys sekä pysäkkien siisteys. Nämä tekijät yhdessä muodostavat asiakkaalle kokemuksen joukkoliikennematkasta. Tavoitteena on, että kokemus olisi pääsääntöisesti positiivinen ja että asiakas olisi tyytyväinen ostamaansa palveluun. Täsmällisten tavoitteiden asettaminen kaikille palvelutaso- ja laatutekijöille ei kuitenkaan ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista. Tärkeintä on, että suunnittelussa, liikenteen hankinnassa ja joukkoliikennepalvelujen kehittämisessä näihin asioihin kiinnitetään jatkossakin huomiota. 6. Joukkoliikennepalvelujen suunnitteluperiaatteet 6.1 Tavoitteet Porin joukkoliikennesuunnitelman ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta kaupunginhallitus teki vuonna 2006 periaatepäätöksen joukkoliikennesuunnitelman jatkotoimenpiteistä: Hyväksyä ohjeellisesti esitetyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Kehittää joukkoliikenteen taksajärjestelmää, jotta houkuttelevuus paranee, ja taata kehittämiseen myös riittävät määrärahat. Toteuttaa linjaston aikataulu- ja reittimuutoksia mahdollisimman nopeasti olosuhteiden ja kysynnän mukaan. Selvittää haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelutarjonta jatkossa kysyntää vastaavaksi, hiljaisina aikoina ajo vain tiettyinä päivinä. 11

14 Kehittää Porin maankäyttöä olevia linjoja tukeviksi ja muutenkin huomioimalla joukkoliikenteen edellytykset. Selkeyttää ja parantaa joukkoliikenteen informaatiota käytettävissä olevien teknisten mahdollisuuksien mukaan. Kehittää joukkoliikenteen pysäkkiympäristöä ja joukkoliikenteen sujuvuutta. Turvata porilaisille esteettömät liikkumismahdollisuudet käyttäen hyväksi matkapalvelukeskuksen ja palvelulinjojen mahdollisuudet. Turvata taloudellisesti Porin joukkoliikenteen toimivuus tulevaisuudessakin seuraten myös joukkoliikenteen kehittämistoimia Suomessa. Nämä tavoitteet ovat edelleen voimassa ja toimivat lähtökohtina Porin joukkoliikennesuunnitelmalle Näiden lisäksi uuden suunnitelman pääperiaatteita olivat asiakaslähtöisyys, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä selkeys, säännöllisyys ja täsmällisyys. Tavoitteena on joukkoliikenteen imagon selkeä nostaminen ja matkustajamäärien kasvattaminen. Tärkeänä kohderyhmänä pidetään vakiomatkustajien ohella satunnaismatkustajia, joiden toivotaan löytävän joukkoliikenteestä toimiva vaihtoehto erilaisiin liikkumistarpeisiin. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää nykyistä suurempaa kaupungin rahallista panostusta joukkoliikenteeseen. Edellä mainittuja tavoitteita tukevat osaltaan myös Pori 2016-kaupunkistrategiassa esitetyt mittarit ja niiden tavoitetasot: Liikenneyhteyksien monipuolisuus, toimivuus ja turvallisuuden mittari: Lento-, bussi- ja junavuorojen määrä sekä käyttöaste, jossa tavoitetasoksi 2010 on päätetty: Lähdöt viime vuoden tasolla ja matkustajamäärät kulkumuodoittain kasvavat. Liikenneyhteyksien monipuolisuus, toimivuus ja turvallisuuden mittari: Sisäisen joukkoliikenteen käyttäjämäärät, jossa tavoitetasoksi 2010 on päätetty: Matkustajamäärät kasvavat viime vuodesta. Lähtökohtana on turvata joukkoliikennepalvelujen tasapuolisuus, toimivuus, helppous ja turvallisuus sekä matkaketjut ja kytkentä valtakunnalliseen joukkoliikennejärjestelmään kaikki liikennemuodot huomioiden (lento-, juna- ja linja-autoliikenne). Merkittävät muutokset palvelutarjonnassa, kuten terveysaseman paikan muuttuminen tai uusi kauppakeskus, otetaan huomioon joukkoliikenteen reittien ja vuorotarjonnan suunnittelussa. Hyvällä joukkoliikennetarjonnalla voidaan osittain ratkaista pysäköinti- tai ruuhkaongelmia. Kevyen liikenteen rooli osana liikennejärjestelmää on tasavertainen joukkoliikenteen kanssa. 6.2 Yhteiskunnan korvaamat kuljetukset Yksi tärkeä periaate suunnittelussa on, että koululaiskuljetukset ja muut lakisääteiset kuljetukset hoidetaan aina mahdollisuuksien mukaan avoimella joukkoliikenteellä. Liikkumisesteisille ja ikäihmisille suunnitellut palvelumuodot kuten palveluliikenne, kutsuohjattu liikenne ja matkojenyhdistely avaavat mahdollisuuksia vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten hoitamiseen avoimella joukkoliikenteellä. Nämä palvelumuodot soveltuvat usein hyvin myös käyttäjille, jotka eivät vielä ole hakeutuneet vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen piiriin. Niiden avulla voidaan myöhentää tarvetta siirtyä erilliskuljetuksiin ja laitoshoitoon. Omatoimisuuden edistäminen on yksi Porin vanhustenhuollon strategian päätavoite. Palveluliikennettä laajennetaan ja kehitetään edelleen asiakaspalautteiden pohjalta. Kutsuohjattua liikennettä hyödynnetään maaseudun asiointiliikenteessä ja soveltuvin osin muussa avoimessa liikenteessä. 12

15 Matkojenyhdistelyn järjestämisen mahdollisuuksia ja järjestämistapoja tutkitaan. Yhdistelyasteen tulee olla niin korkea, että yhdistelystä syntyvän säästö on suurempi kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Yhdistelytoiminnan käytännön toteutus ulkoistetaan ulkopuolisen hoidettavaksi tai kaupunki hoitaa yhdistelytoiminnan omana työnä. Matkapalvelukeskuksen toimintaperiaatetta on selostettu tarkemmin liitteessä 2. Matkapalvelukeskuksen perustaminen on edellytys kutsuohjatun liikenteen täysipainoiselle kehittämiselle. Koulupiirijakojen tarkistaminen voi tehostaa ja järkevöittää koululaiskuljetuksia. Pohjois-Porin (Noormarkku, Ahlainen, Kellahti ja Pohjois-Pori) osalta koulupiirijako sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestäminen vaativat jatkotarkastelua. 6.3 Kaupungin muut kuljetukset Kaupungin eri hallintokuntien kuljetuksissa ja matkoissa käytetään avointa joukkoliikennettä aina kun se on mahdollista. Koulujen ja päiväkotien retket tehdään avoimella joukkoliikenteellä ja joukkoliikenteen käyttö on osa kasvatustyötä samalla tavalla kuin liikenneturvallisuusasiat. Muut hallintokuntien tarvitsemat kuljetukset hankitaan normaalin hankintamenettelyn mukaisesti. 6.4 Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut Haja-asutusalueilla asutus harvenee ja väestö ikääntyy. Kysynnän vähentyessä nykymuotoisen, isoilla linja-autoilla hoidettavan ja säännöllisiin vuoroihin perustuvan joukkoliikenteen tarjonnan edellytykset heikkenevät vähitellen. Matkoja töihin, kouluun ja asioille on yhä vaikeampi hoitaa ilman henkilöautoa. Autottomien asukkaiden liikkumismahdollisuuksien turvaamisen ja peruspalvelujen saavutettavuuden kannalta on tärkeää, että haja-asutusalueilla pystytään säilyttämään kohtuullinen julkisen liikenteen palvelutaso. Se on kuitenkin vaikeaa nykyisellä toimintamallilla. Ongelmaan liittyy keskeisesti se, että julkisen liikenteen rahoitus on hajautunutta: ELY:t ja kunnat ostavat kaikille avoimia joukkoliikennepalveluja, kuntien eri hallintokunnat tilaavat lakisääteisiä kuljetuksia (erilliskuljetuksia) ja lisäksi kunnat ja Kela korvaavat tietyissä tilanteissa kansalaisten matkakustannuksia. Nykyinen toimintamalli johtaa haja-asutusalueilla siihen, että kaikille avoimien joukkoliikennepalvelujen vähentyminen lisää kuntien ja Kelan henkilökuljetuskustannuksia. Muun muassa terveys- ja koulupalvelujen keskittyminen vauhdittaa tätä kehitystä. Hallituksen liikennepoliittisen selonteossa ( ) todetaan haja-asutusalueiden liikenteestä: Kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välisessä julkisessa liikenteessä tulee turvata työ-, opiskelu- ja liityntämatkoja palvelevat yhteydet sekä mahdollisuudet käydä hoitamassa asioita alueen kaupungissa tai muussa seudullisesti tärkeässä palvelukeskuksessa. Tavoitteena on, että jokainen voi asioida kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa vähintään kahdesti viikossa. Julkisen liikenteen tarjonnan tulee olla alueellisesti mahdollisimman kattavaa. Lainsäädännössä valtiolle tai kunnille ei ole asetettu suoranaisia velvoitteita järjestää edellä kuvatun palvelutason mukaista liikennettä. Sen sijaan erityislainsäädännössä, kuten esimerkiksi perusopetuslaissa ja vammaispalvelulaissa, annetaan kuntien kuljetusten järjestämiseen liittyviä velvoitteita. LVM:n selvityksessä Julkisen liikenteen palveluiden turvaaminen haja-asutusalueilla ( ) ehdotetaan ns. kyytitakuuta, jossa koko maassa taataan vähintään peruspalvelutasoiset julkiset liikenneyhteydet tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Peruspalvelutasoinen yhteys tarkoittaa sitä, että asiointimatka kuntakeskukseen tai muuhun taajamaan olisi mahdollista tehdä vähintään 13

16 kaksi kertaa viikossa julkisen liikenteen taksalla. Valtiolle säädettäisiin osavastuu hajaasutusaluekuntien alueella järjestettävän palvelun rahoituksesta ja kunnalle tai sen osoittamalle liikenteen järjestäjälle säädettäisiin velvoite järjestää palvelut. Päätöstä kyytitakuun käyttöönotosta ja rahoitusmallista ei ole toistaiseksi kuitenkaan tehty. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on tehnyt esityksen julkisen liikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta (liite 3). Määritelmän lopussa todetaan: "Määritetty julkisen liikenteen peruspalvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Yhteiskunta hankkii vain sellaisia julkisen liikenteen palveluja, joille on käyttäjiä. Väestönkehitys sekä liikkumistottumusten ja joukkoliikenteen rahoituksen kehitys johtavat väistämättä joukkoliikennepalvelujen vähenemiseen maaseudulla. Kaikilla alueilla ei ole mahdollista ylläpitää raskaalla kalustolla ja tiheällä aikataululla liikennöitävää palvelua eikä sille ole aina edes kysyntää. Peruspalveluiden tulee kuitenkin olla saavutettavissa, jotta ihmiset voivat asua maaseudulla. Hiljaisimmilla alueilla kysynnän vähetessä palveluiden saavutettavuus voidaan kustannustehokkaimmin turvata tarpeen mukaan liikennöitävällä kutsuliikenteellä. Rahoitusta tulee kohdentaa yksittäiskuljetusten rahoituksen sijaan kaikkia palvelevan liikenteen rahoitukseen. Maaseutuliikenteen hoito edellyttää jatkuvaa liikenteen sopeuttamista, ohuiden liikennevirtojen yhdistelemistä, nopeaa reagointia kysynnän muutoksiin sekä kasvavan vanhusväestön huomioimista palvelutarjonnassa. Joustavat kuljetuspalvelut, kysyntäohjautuvuus ja asiointiliikenne ovat maaseututyypistä riippumatta tärkeitä nimenomaan autottomien ja ikääntyvän väestön peruspalvelujen turvaamisessa. 6.5 Esteettömyys ja turvallisuus Joukkoliikenteen esteettömyyttä selvitettiin laajasti Porissa vuonna 2009 tehdyssä esteettömyyskartoituksessa. Sen toimenpideohjelmassa on esitetty esteettömyyttä edistävät pääperiaatteet niin joukkoliikenteen kaluston, pysäkkiympäristön, lipunmyyntipisteiden kuin informaationkin suhteen. Pääperiaate on, että joukkoliikennepalvelut ja niihin liittyvät toiminnot toteutetaan kaikki mahdollisimman esteettöminä. Uudet hankittavat linja-autot ovat aina matalalattiakalustoa ja uudet pysäkkikatokset toteutetaan esteettömän pysäkin suunnitteluohjeiden mukaisesti. Myös informaation tuottamisessa otetaan huomioon kaikki käyttäjäryhmät ja kiinnitetään huomiota erityisesti selkeyteen, kirjasintyyppiin ja infotaulujen sijoittelukorkeuteen. Pienin askelin edetään kohti esteetöntä joukkoliikennettä. Palveluliikenne soveltuu jo nyt monelle liikkumisesteisille hyvin ja sitä laajennetaan tarpeen ja resurssien mukaan. Kesällä 2010 aloitti neljä uutta palvelulinjaa kantakaupungin alueella. Esteettömyyttä edistäisi myös seudullisen esteettömyysasiamiehen palkkaaminen. Joukkoliikenne on useissa tutkimuksissa osoittautunut turvallisimmaksi liikennemuodoksi. Joukkoliikenteen turvallisuutta käsitellään jonkin verran Porin liikenneturvallisuussuunnitelma 2010:ssa. Turvallisuus on yksi joukkoliikenteen tärkeimmistä eduista muihin liikennemuotoihin nähden. Sitä kehitetään Porin seudulla mm. seuraavin toimin: Kaavoituksessa ja maankäytössä huomioidaan liikenneturvallisuus Huolehditaan pysäkkien ja terminaalien kunnossapidosta ja liikennejärjestelyistä Järjestetään vuosittain yhteinen koulukuljetus- ja liikenneturvallisuusseminaari Kuntiin perustetaan liikenneturvallisuustyöryhmät 14

17 6.6 Junaliikenteen rooli Lähijunaliikenteen roolia ja toteuttamismahdollisuuksia on tutkittu selvityksessä "Pori (Mäntyluoto) Kokemäki lähijunaliikenteen esiselvitys" vuonna Selvityksessä lähijunan toteuttamisen esteinä on todettu nykyolosuhteissa mm. radan varren ohut maankäyttö, yksiraiteisen radan kapasiteetin rajallisuus ja liikenteen hoitamisen kalleus. 6.7 Seutu- ja kaukoliikenne Lentoliikenteessä on asetettu tavoitteeksi vähintään nykyisen vuorotarjonnan turvaaminen. Keinoina ovat edunvalvonnan tehostaminen ja markkinoinnin lisääminen mm. elinkeinoelämän suuntaan. Toinen tavoite on reittilentoliikenteen turvaaminen ja kehittäminen välillä Pori Helsinki. Aikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin Helsingistä lähtevien jatkolentojen mukaan. Rautatieliikenteessä on tavoitteena vuorotarjonnan lisääminen valtakunnalliselle tasolle. Yhdessä alueen maakuntaliittojen, ratatyöryhmän ja päätöksentekijöiden kanssa valmistellaan mm. vuorotarjonnan lisäämistä ja raideliikenteen kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on junaliikenteen nopeuksien kasvattaminen erityisesti Pori-Tampere välisellä rataosuudella mm. tasoylikäytäviä poistamalla. Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa keskeisiä tavoitteita ovat työmatkayhteyksien turvaaminen Porin seudun työssäkäyntialueella sekä tärkeimpien kaukoliikenteen yhteysvälien junaliikenteen ja linja-autojen pikavuoroliikenteen houkuttelevuuden lisääminen. PARAS-rakennemallissa yhtenä tavoitteena on työvuoroliikenteen lisääminen erityisesti pikavuoroina, pikavuorolisän poistaminen ja pikavuorotarjonnan markkinointi niin, että sen kilpailukyky henkilöautoliikenteeseen nähden paranee. Paikallisliikenteen aikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen seutu- ja kaukoliikenteen lähtö- ja tuloaikojen kanssa niin, että muodostuu sujuvat matkaketjut. 7. Joukkoliikenteen toimintaympäristö 7.1 Terminaalijärjestelyt Porin paikallisliikenteen terminaali palvelee hyvin nykyisellä paikallaan pohjoinen-etelä suuntaisia heilurilinjoja, mutta itä-länsi heilurilinjojen matka-aikaa lisää ja hidastaa Kauppatorin kautta ajaminen. Paikallisliikenteen terminaalin mahdollisia sijoituspaikkoja on vertailtu alustavasti seuraavassa taulukossa. 15

18 Taulukko 7.1. Paikallisliikenteen terminaalin sijoitusvaihtoehtojen vertailua. Sijainti edut haitat Kauppatori keskeinen sijainti - ahdas nykyiselle linjamäärälle - ei sujuva itä-länsi heilureille Itäpuisto Keskusaukio viihtyisä odotusalue Eetunaukion jatkona keskeinen sijainti sujuva itä-länsi-heilureille yhteys linja-autoasemaan 16 - puisto suojeltu - järjestettävä pääsy parkkihalleihin - järjestettävä saattojärjestelyt lääkäri- ja apteekkipalveluihin - sijainti hieman sivussa - vilkasliikenteisen itsenäisyydenkadun estevaikutus Parhaana vaihtoehtona ja lähtökohtana on, että paikallisliikenteen terminaali pysyy tulevaisuudessa nykyisellä paikallaan Kauppatorilla. Se on osoittanut vetovoimaisuutensa ja erilaisilla liikennejärjestelyillä voidaan vielä saavuttaa lisää toimivuutta ja sujuvuutta linja-autoliikenteelle. Itä-länsi suuntainen heiluriliikenne saadaan sujuvammaksi ja matka-aika kilpailukykyisemmäksi järjestämällä Itsenäisyydenkadulle ja Mikonkadulle korkeatasoiset vaihtopysäkit ja muuttamalla reittejä niin, että kaikki vuorot eivät aja enää Kauppatorille. 7.2 Matkakeskus Porin linja-autoasema valmistui nykyiselle paikalleen vuonna Linja-autoaseman ja lähialueen uudistamisen tarkemmat suunnittelut tehtiin vuonna 2002 ja ne toteutuivat syksyllä Tällöin asemakaavassa jo esitetyn matkakeskuksen sijoittamisesta rautatieaseman yhteyteen luovuttiin. Matkakeskuksen sijoittamista rautatieaseman yhteyteen tulee tutkia uudelleen jatkoselvityksellä. Selvitykseen tulee sisällyttää toimivuustarkastelujen lisäksi myös ns. cityliikenteen toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Cityliikenteen ideana olisi hoitaa ydinkeskustan liikenneterminaalien ja Puuvillan kauppakeskuksen välinen liikenne bussilla tiheällä vuorovälillä ja alhaisella taksalla. Cityliikenne toimisi välillä rautatieasema, Keskusaukio, Kauppatori, Puuvilla sekä tarvittaessa Porin lentoasema lentoliikenteen aikataulujen mukaisesti. 7.3 Linja-autopysäkit Pysäkkien rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Porin kaupunki jatkuvana työnä. Suunnittelussa noudatetaan valtakunnallisia suosituksia. Seuraavassa on lueteltu joitakin pääperiaatteita: Uuden pysäkin odotustilaa ei rakenneta heti alussa, koska paikka saattaa usein vielä tarkentua lyhyen ajan sisällä. Tavoitteena on kuitenkin toteuttaa aina erillinen korotettu odotustila. Valtakunnallisen suosituksen mukaan linja-autoille rakennetaan levennys, jos liikennemäärä on yli 5000 ajon./vrk. Sadekatoksia rakennetaan pysäkeille vuosittain määrärahojen puitteissa. Sadekatoksen rakentamiseen vaikuttavat mm. matkustajamäärät, sääolot, tasapuolisuus ja asiakaspalautteet. Pysäkkivarustukseen (esim. polkupyörätelineet, informaatio) vaikuttavat mm. matkustajamäärät ja pysäkin sijainti. Pysäkkien valaistusta pyritään parantamaan uusin keinoin. Pysäkkien kunnossapidosta huolehditaan. Talvikunnossapito on erityisen tärkeää pysäkkien turvallisuuden ja esteettömyyden kannalta.

19 Pysäkeille järjestetään turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen yhteydet, joiden talvikunnossapidosta myös huolehditaan. Kaupunki siirtää ja muuttaa pysäkkien paikkoja tarpeen mukaan mm. asiakas- ja kuljettajapalautteiden sekä liikenneturvallisuussyiden perusteella. 7.4 Joukkoliikenteen reitit Paikallisliikenteessä alueilla, joilla kulkee useita linjoja, tarjonta keskitetään samoille reiteille. Näin saadaan joukkoliikenteelle korkeatasoiset väylät sekä laadukkaat pysäkit, joille tulee tiheä vuoroväli. Samoin kunnossapito voidaan priorisoida näille joukkoliikennereiteille ja pysäkeille. Keskustassa joukkoliikennereitit keskitetään jatkossakin Antinkadulle, Itsenäisyydenkadulle ja Mikonkadulle. Joukkoliikenteen toimivuus turvataan huolehtimalla joukkoliikennereittien talvikunnossapidosta ja toimivista liikennejärjestelyistä. Joukkoliikennereitit kuuluvat kunnossapidon 1. kiireellisyysluokkaan. Yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa edistetään joukkoliikenteen sujuvuutta. Seudullisesti joukkoliikenteen toimivuuden turvaamiseksi kehitetään Meri-Pori - Harjavalta - Kokemäki - Huittinen -laatukäytävää. Järjestely edellyttää nykytilanteen inventointia ja sen pohjalta suunnitelmia ja toimenpiteitä epäkohtien poistamiseksi niin reitti-, aikataulu- ja kuin pysäkkiolojen osalta. 8 Lippujärjestelmä 8.1 Lipputyypit Lippuvalikoima Porissa on laaja ja valtakunnallisesti kilpailukykyinen. Käytössä ovat seuraavat lipputuotteet: - kertalippu aikuinen/lapsi (vyöhykepohjainen, taksakatto 20 km) - 30 päivän kortti (aikuisten 47, nuorison/opiskelijoiden 34, lasten 30,30 e) - 40 matkan sarjalippu /90 pv (aikuiset 60 ja nuoret/opiskelijat 45 ) - 22 ja 44 matkan sarjaliput aikuisille ja lapsille (taksakatto 12 km) - 10 matkan sarjalippu (22 ) - Satakunnan seutulippu 55 / 80 (Porin seutu/satakunta) - perhekortti 65 - turistilippu - ydincitylippu Lisäksi matkustamista tuetaan seuraavasti: - kaupunki ostaa taksa-kattoalueen ylimeneviä matkoja (12 km sarjaliput ja 20 km kertaliput). - Vapaa vaihto-oikeus 90 minuutin sisällä (nimitys muutetaan esim. vapaaksi matkustusoikeudeksi) - porilaisille veteraaneilla on ilmaiset matkat koko seutulippualueella. - lastenvaunut kuljetetaan ilmaiseksi, saattajasta peritään normaali maksu. Maksavan aikuisen mukana pääsee maksutta kaksi alle kuusivuotiasta lasta. 17

20 - näkövammaisilla on ilmaiset matkat - sosiaaliperustein myönnettävä alennuskortti - kesällä 30 päivän kausilipulla on joinakin vuosina saanut matkustaa tupla-ajan Lipputuotteet ovat voimassa Porin kaupungin alueella kaikkien liikennöitsijöiden autoissa. Pikavuoroissa peritään pikavuorolisä (ei kuitenkaan Pori-Kokemäki välillä seutulipulla). Porin kaupunki tekee yhteistyötä Ulvilan kaupungin ja Nakkilan kunnan kanssa kuntarajat ylittävän liikenteen osalta. Lippujen clearingin hoitaa Porin Linjat Oy erikseen sovitulla hinnalla. Osa lipputuotteista ja hinnanalennuksista on kaupungin tukemia ja osa liikennöitsijän. Porissa kertalippu on samanhintainen kuin muissa keskisuurissa kaupungeissa. Aikuisten 30 päivän kortti (47 ) on ainoastaan Vaasassa halvempi kuin Porissa: Kuopiossa 56, Lahdessa 53 ja Jyväskylässä 51. Silti lukuisissa käyttäjätutkimuksissa ja asiakaspalautteissa on tullut esille, että joukkoliikenteellä matkustaminen on Porissa kallista. Kyselytutkimuksen mukaan (v. 2005) ylivoimaisesti paras keino lisätä joukkoliikenteen käyttöä olisi lipunhintojen alentaminen. 45 % kyselyyn vastanneista autonhaltijoista arveli siirtyvänsä käyttämään joukkoliikennettä, jos bussiliput olisivat edullisemmat. Muiden parannusehdotusten painoarvo on hyvin pieni. Kuva 8.1. Lipputyyppijakauma Porin paikallisliikenteessä vuosina Kertamatkustajien osuus on muihin kaupunkeihin nähden poikkeuksellisen suuri, noin 34 %, vaikka kertalippu on kallein lipputuote. Syitä kertalipun suureen osuuteen voivat olla: tietämättömyys edullisemmista lipputuotteista ei tiedetä, miten ja mistä ne hankitaan lippujen hankkiminen koetaan hankalaksi kerralla joutuu investoimaan suuremman summan 18

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/9 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena seudullisena

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä

Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.- 29.10.2014 Silja Siltala liikenneinsinööri Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Kunnilla on lakisääteisiä

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/11 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena

Lisätiedot

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11. 1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Hallitus 109 20.08.2013

Hallitus 109 20.08.2013 Hallitus 109 20.08.2013 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SELVITYSMIES PAAJASEN SELVITYKSESTÄ, JOKA KOSKEE JULKISIN VAROIN TOTEUTETTUJEN HENKILÖKULJETUSTEN UUDISTAMISTA 243/00.02.020/2012 Hallitus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus

Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Etelä- Karjalassa 2 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Kymenlaaksossa 3 Järjestämistapaselvitys

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 2. Palvelutasotavoitteiden liityntä muihin suunnitelmiin 3. Aluerajaukset 4. Menetelmät 5. Palvelutasoluokat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto 1 3.12.2013 kello 16.30 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuone Maaherrankatu 9-11 Palvelutaso, liikenne, käyttäjäryhmät,

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Pori 29.1.2013 Mikä PILETTI on? PILETTI-järjestelmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu,

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Liikenneviraston, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen, Kouvolan kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus

Liikenneviraston, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen, Kouvolan kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus Liikenneviraston, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen, Kouvolan kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta vuodelle

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

JOLLA Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät Suunnittelualue Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän merkittävimmät seudulliset joukkoliikenteen reitit ja kevyen liikenteen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto Pori Pormestarinluoto Perustietoa Porista Porissa asui 1.1.2009 yhteensä 76 403 henkilöä asukastiheys on 147,7 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 553 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Pormestarinluoto

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013 Henriika Weiste WayStep Consulting SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 07 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Liikenneviraston ohjeita 7/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010 Kannen kuvat:

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen Haasteet Kunnan tarjoama palvelutaso on alhainen Mahdollisuudet hyödyntää joukkoliikennettä työ- opiskelu- ja asiointimatkoihin ovat pienet Harrastuksiin

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TILAUKSIEN MUUTOSPAKETIT. Kaupunginvaltuuston talousseminaari 15.9.2014

TEKNISTEN PALVELUIDEN TILAUKSIEN MUUTOSPAKETIT. Kaupunginvaltuuston talousseminaari 15.9.2014 TEKNISTEN PALVELUIDEN TILAUKSIEN MUUTOSPAKETIT Kaupunginvaltuuston talousseminaari 15.9.2014 TAUSTATEKIJÖITÄ Rakennemuutosohjelma edennyt hyvin Tekninen keskus parantanut tuottavuutta ja onnistunut hyvin

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2014 2016

AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2014 2016 AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2014 2016 1. SOPIMUSOSAPUOLET 1.1 Kuopion kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena (jäljempänä Kuopion kaupunki) 1.2 Pohjois-Savon

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa Kuma 2011 Silja Siltala Hallitusohjelma ja kuljetukset Hallitusohjelman toimista kuljetustarpeisiin vaikuttavat eniten kunta- ja palvelurakenteen kehittyminen, hyväksyttävät

Lisätiedot

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio LIPTUseurap09 Yhdyskuntatekniikka / Jorma Lipponen 3.5.2010 JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 1. Yhteiskunnan tuen määrä ja

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Tiekartta Pirkanmaan fiksuihin hankintoihin 3.3.2015 1 Pasi Metsäpuro Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Otteita raportista:

Lisätiedot

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA Pohjois-Pohjanmaa Luonnos 4.6.2014 SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA 1. Sopijapuolet Joukkoliikenteen

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta Esitys perustuu Liikenneviraston

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot