Porin joukkoliikennestrategia

Transkriptio

1 Porin joukkoliikennestrategia Porin kaupunki Porin Linjat Oy Ramboll Finland Oy

2

3 Sisältö Alkusanat Tausta ja tavoitteet Valtakunnallinen joukkoliikennestrategia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen linjaukset Joukkoliikenneorganisaatio Porissa Joukkoliikennettä koskevat suunnitelmat Joukkoliikenteen olosuhteet Porissa Joukkoliikenteen yhteiskunnallinen merkitys Liikenteen järjestäminen Liikenteen järjestämistapa Toimivaltainen viranomainen Henkilöresurssit Yhteistyö ja edunvalvonta Seudullinen yhteistyö Hallintokuntien välinen yhteistyö Kaikki toimijat mukaan Palvelutaso Joukkoliikennepalvelujen suunnitteluperiaatteet Tavoitteet Yhteiskunnan korvaamat kuljetukset Kaupungin muut kuljetukset Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut Esteettömyys ja turvallisuus Junaliikenteen rooli Seutu- ja kaukoliikenne

4 7. Joukkoliikenteen toimintaympäristö Terminaalijärjestelyt Matkakeskus Linja-autopysäkit Joukkoliikenteen reitit Lippujärjestelmä Lipputyypit Lippujärjestelmän kehittäminen Tiedottaminen ja markkinointi Kustannukset ja rahoitus Yhteenveto Jatkotoimenpiteet...23 LIITTEET

5 Alkusanat Porin joukkoliikennestrategiassa esitetään niitä periaatteita ja pitkän tähtäimen linjauksia, joilla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytykset Porissa. Joukkoliikennestrategiassa käsitellään muun muassa joukkoliikenteen järjestämistapaan ja toimivaltaisen viranomaisen toimintaan liittyviä asioita, lippu- ja taksajärjestelmää, informaatiojärjestelmiä, joukkoliikenteen infrastruktuuria ja terminaalijärjestelyjä sekä rahoitusta ja sen kohdentamista. Lopuksi on hahmoteltu visio Porin joukkoliikenteen tulevaisuudesta. Porin joukkoliikennestrategia laaditaan sopivaan aikaan. Uusi joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus ovat olleet voimassa noin vuoden ja joukkoliikennejärjestelmässä on meneillään siirtymävaihe. Joukkoliikennestrategia on laadittu tiiviissä yhteistyössä Porin kaupungin, Porin Linjat Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kesken kesän ja syksyn 2010 aikana. Strategia on ollut myös Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kommentoitavana. Strategian laatimiseen ovat osallistuneet: Matti Järvinen, Porin kaupunki / TPK Markku Setälä, Porin kaupunki / TPK Markku Hermonen, Porin Linjat Oy Sanna Välimäki, Ramboll Finland Oy Suunnittelutyötä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat: Kari Hannus, Porin kaupunki Markku Setälä, Porin kaupunki / TPK Jari Leinonen, Porin kaupunki / koulutoimi Markku Hermonen, Porin Linjat Oy Olavi Mäkelä, Porin kaupunki / kaupunkisuunnittelu Esko Karra, Porin Perusturvakeskus Elise Inberg, Porin Perusturvakeskus Markku Harju, Ulvilan kaupunki Kiitokset kaikille strategian laatimiseen osallistuneille. Porissa Markku Setälä Liikenneinsinööri 3

6 1. Tausta ja tavoitteet 1.1 Valtakunnallinen joukkoliikennestrategia Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa Joukkoliikenne houkutteleva valinta 2/2001 on esitelty valtakunnallinen strategia joukkoliikennepolitiikan tavoitteista ja päämääristä. Siinä korostuu tehokkaan, laadukkaan ja kestävän kehityksen mukaisen joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen. Strategia perustuu kahteen päätavoitteeseen: kestävän kehityksen mukaisten liikkumismuotojen markkinaosuuksien säilyttämiseen ja kasvattamiseen ja liikenteen peruspalveluiden tarjonnan turvaamiseen. Jälkimmäisen tavoitteen kohdalla korostuu eritoten kaupunkien ja maaseudun lisääntyvän erilaisuuden ja ikääntyvän väestön tarpeiden huomioon ottaminen. Eräänä valtakunnallisena joukkoliikenteen kehittämisen painopisteenä on ollut keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen edistäminen niin sanottujen KETJU-hankkeiden kautta. Porin kaupunkiseutu on seurannut hankkeita tiiviisti ja hyödyntänyt niiden tuloksia soveltuvin osin omassa kehittämistyössään. 1.2 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen linjaukset Porin ja Rauman seuduilla työmatkaliikenteen asema on merkittävä. Länsi-Suomen lääninhallituksen joukkoliikennestrategiassa on Porin ja Rauman seudun tavoitteiksi asetettu perusverkon ylläpito, seutukunnalliset kehittämishankkeet, kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen kehittäminen, työmatkayhteyksien turvaaminen, liikennejärjestelmähanke sekä palveluliikenteen kehittäminen suurimpiin kuntiin. Rahoituksen painopistealueet ovat lipputuki ja ostoliikenne sekä kaupunkimaisen paikallisliikenteen tuki. Lounais-Suomen liikennestrategia on laadittu vuonna Siinä todetaan, että ruuhkautumisen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tarvitaan voimakasta panostusta kestäviin kulkutapoihin. Lähivuosien tärkeimpiä toimenpiteitä ovat mm. seudullisen joukkoliikenneorganisaation ja lippujärjestelmän luominen Porin kaupunkiseudulle sekä Porin työssäkäyntialueen joukkoliikenneyhteyksien palvelutason parantaminen. 1.3 Joukkoliikenneorganisaatio Porissa Porin kaupunginvaltuusto nimitti vuonna 1955 ensimmäisen toimikunnan kehittämään ja parantamaan alueen liikennöitsijöiden välistä yhteistyötä. Kehittämisehdotuksina toimikunta esitti silloin muun muassa reittien ja linja-autojen numerointia sekä alueiden varaamista asemakaavoituksessa liikenteen kehitystä varten. Kehitystyö tiivistyi 1970-luvun alussa eri toimikuntien muodossa ja kaupungin omistama Porin Linjat Oy aloitti toimintansa vuonna Porin Linjat Oy:n asema liikennöitsijänä on muodostunut merkittäväksi Porin paikallisliikenteessä. Eri vaiheiden jälkeen vuonna 1994 henkilöliikennelainsäädännön muuttuessa ja kuntien roolin kasvaessa perustettiin joukkoliikenneasioiden hoitoon liikennesuunnittelijan toimi. Nykyisin Porissa joukkoliikenneasioista päättää Porin kaupunginhallitus. Asiat valmistellaan kaupunginhallituksen nimeämässä joukkoliikennetoimikunnassa. Toimikunta käsittelee asioita, jotka koskevat: ostoliikenteen ja taksa-alennusten ostoja liikenteen kilpailuttamista 4

7 taksajärjestelmän kehittämistä merkittäviä linjastomuutoksia joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä Nykyinen toimikunta (v ) on viisijäseninen. Neljä heistä on myös kaupunginhallituksen jäseniä. Toimikunnan sihteerinä toimii liikenneinsinööri ja työhön osallistuu virkansa puolesta myös tekninen apulaiskaupunginjohtaja. 1.4 Joukkoliikennettä koskevat suunnitelmat Porissa varsinaisia joukkoliikennesuunnitelmia on tehty vuosina 1977, 1982, 1989, 2005 ja Lisäksi Porin seudulla on tehty vuosien varrella lukuisia joukkoliikenteeseen liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä (liite1). Tärkeimpinä näistä mainittakoon Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (aiesopimus ), Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma (aiesopimus ) ja Porin seudun PARAS-suunnitelma Parhaillaan laaditaan PARAS-rakennemallia. Näissä suunnitelmissa ovat keskeisesti esillä joukkoliikenne ja liikenneturvallisuus. POLIS-aiesopimuksen mukaisesti on muun muassa palkattu määräaikainen Satakunnan kuntien yhteinen henkilöliikennelogistikko. Joukkoliikenteen toinen aalto - projekti 2000-luvun vaihteessa antoi Porille hyvän tilaisuuden kokeilla taksajärjestelyjen (mm. kesälippu ja kuukauden ilmaiset matkat uusille porilaisille) vaikutuksia ja markkinointia. 1.5 Joukkoliikenteen olosuhteet Porissa Porin paikallisliikenteessä tehdään vuosittain noin 1,7 miljoonaa matkaa ja ajetaan noin 2,4 miljoonaa linjakilometriä. Muissa keskisuurissa kaupungissa matkustajamäärät ovat selvästi suuremmat: Kuopiossa tehdään yli 4 milj., Lahdessa yli 5 milj. ja Jyväskylässä yli 6 milj. matkaa vuodessa. Porissa matkustajamäärät ovat viime vuosina edelleen hieman laskeneet, vaikka suurin matkustajakato tapahtuikin vuosina Vuonna 2005 tehdyssä haastattelututkimuksessa todettiin, että joukkoliikennettä ei Porissa juuri käytetä, mutta sitä pidetään silti tärkeänä. - Porin joukkoliikennettä käytti vastaajista kerran viikossa 4,2 % ( vakituiskäyttäjiä ), kerran kuukaudessa 5,5 %, muutama kerta vuodessa 34,6 % ja kerran vuodessa tai ei lainkaan 54,5 %. - Vastaajista 70 % piti kuitenkin joukkoliikennettä tärkeänä. Merkityksettömänä sen näkivät vain 17 %. Joukkoliikenteen suosio on laskenut monista syistä. Seuraavassa joitakin joukkoliikenteen kysyntään vaikuttavia asioita: Porin kaupunkirakenne on väljä ja pientalovaltainen. Välimatkat ovat lyhyitä ja useimmissa perheissä on vähintään yksi auto (henkilöautotiheys 551 ha/1000 as./2009). Joukkoliikenteen suosiota Porissa vähentävät myös hyvät pyöräilymahdollisuudet; tasainen maasto ja kattava pyörätieverkosto. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä ei tule asettaa kuitenkaan vastakkain. Porissa nuoriso suosii enenevässä määrin mopoja ja mopoautoja. Monet vanhemmat ylihuolehtivat ja kuljettavat lapsensa kouluun. Kaupungilla on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus järjestää koulukuljetukset. Joukkoliikenne ei ole kilpailukykyinen muihin liikennemuotoihin nähden matka-ajan ja matkustusmukavuuden suhteen. Ongelmana on ajan henki: ihmisten kiire ja elintason nousu. Joukkoliikenteen kertalippua pidetään kalliina. Yksityisautoiluun tai taksimatkaan verrattuna joukkoliikenteen taksat ovat todellisuudessa kuitenkin varsin kohtuullisia. 5

8 Vuorotarjontaa on vuosien myötä supistettu kysynnän laskiessa paikoin niin paljon, että joukkoliikenne ei tarjoa enää todellista vaihtoehtoa yksityisautoilulle. Uusien asuntoalueiden pää- ja kokoojakatuja ei ole rakennettu valmiiksi ja joukkoliikenteen järjestäminen näille alueille ei onnistu. Tulevaisuudessa haasteita tuovat väestön ikääntyminen, muuttoliike keskustaan ja kaupunkirakenteen hajaantuminen. 2. Joukkoliikenteen yhteiskunnallinen merkitys Joukkoliikenne edistää monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista kuten alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja yksityisautoilun vähenemistä. Ilman yhteiskunnan tukea joukkoliikenne ajetaan alas Porissa. Huonosti toimivasta joukkoliikenteestä seuraa muun muassa seuraavia ongelmia: Lakisääteiset koulukuljetukset hoidetaan erilliskuljetuksina. Oppilaat, jotka eivät ole oikeutettuja koulukuljetuksiin, kulkevat kouluun ja harrastuksiin nykyistä enemmän pyörillä, mopoilla, mopoautoilla tai vanhempien kyydissä. Tämä lisää liikennemääriä, heikentää liikenneturvallisuutta ja edellyttää nykyistä laajamittaisempia pysäköinti- ja saattojärjestelyjä koulujen ja oppilaitosten yhteyteen. Iäkkäiden ja toimimisesteisten liikkumismahdollisuudet heikkenevät. Tämä lisää riskikuljettajien (auto, pyörä) määrää liikenteessä, vähentää omatoimisuutta, edistää syrjäytymistä sekä aikaistaa asiakkaiden hakeutumista yhteiskunnan kuljetuspalvelujen ja laitoshoidon piiriin. Porin vanhustenhuollon strategian ja vammaispoliittisen ohjelman tavoitteet ovat täysin päinvastaisia. Liikenteen määrä lisääntyy, kun ihmiset siirtyvät muihin liikennemuotoihin. Yksityisautoilun lisääntyminen lisää liikenneruuhkia, pysäköintiongelmia, liikenteen päästöjä, liikenneonnettomuuksia ja estevaikutusta sekä vähentää kaupungin viihtyisyyttä, turvallisuutta ja vetovoimaisuutta. Sosiaalinen tasa-arvoisuus vähenee. Jokainen meistä kuuluu jossain vaiheessa väestöryhmään, joka ei iän, kunnon tai varallisuuden vuoksi voi käyttää yksityisautoa. Näiden väestöryhmien mahdollisuudet opiskella, käydä töissä, harrastaa ja hoitaa omatoimisesti asioitaan heikkenevät. Kaikki edellä mainitut vaikutukset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle: koulu- ja sosiaalitoimen kuljetuskustannuksia, liikenneonnettomuuskustannuksia ja lisäinvestointeja infrastruktuuriin. Lisäksi tulevat syrjäytymisen, liikenteen päästöjen ja kaupungin vetovoimaisuuden heikentymisen seuraukset, jotka eivät ole suoraan rahassa mitattavissa. Kustannusvaikutuksia on tarkasteltu tarkemmin kohdassa 10 Kustannukset ja rahoitus. Joukkoliikenteen alasajolla luovuttaisiin monista merkittävistä kaupungin strategisista linjauksista koskien vanhustenhuoltoa, vammaispolitiikkaa, kaupungin vetovoimaisuutta, tasa-arvoisuutta, liikenneturvallisuutta ja ympäristöpolitiikkaa. 3. Liikenteen järjestäminen 3.1 Liikenteen järjestämistapa Uusi joukkoliikennelaki tuli voimaan Se mahdollisti muutoksia liikenteen järjestämistavoissa. Siihen liittyen Porin kaupunki on tehnyt seuraavat linjaukset joukkoliikenteen järjestämisessä: 6

9 Vanhat linjaliikenneluvat muutettiin uuden joukkoliikennelain mukaisiksi liikennöintisopimuksiksi ajalle Ostosopimusliikenne on liikennöintisopimusten ulkopuolella. Joukkoliikenne tuotetaan pääosin omana tuotantona kaupungin omistaman Porin Linjat Oy:n toimesta ja tuotantoa täydennetään tarpeen mukaan yksityisiltä liikennöitsijöiltä kilpailuttamalla ostettavilla joukkoliikennepalveluilla. Kaupungin omana tuotantona hoidetaan pääasiallisesti keskustan, Meri-Porin ja Noormarkun / Ahlaisten suunnan liikenteet. Järjestely asettaa Porin Linjat Oy:n uuteen asemaan. Yhtiö ei jatkossa osallistu julkisiin hankintoihin, vaan sen tulee pidättyä toimimaan laissa määritellyllä lupaviranomaisalueella. Porin kaupunki kilpailutti talvella 2010 maaseutumaisesta ostoliikenteestä linjat 7 Isojoenranta - Viasvesi, 27 Viasvesi ja 60 Lyttylä. Ostoliikennesopimukset solmittiin ajalle ja sopimus sisältää optiovuoden. Ostosopimukset on sidottu sopimusliikenteen indeksiin (Tilastokeskus), joka tarkistetaan kerran vuodessa. Jatkossa kilpailutuksen laajuus on Porin kaupungin päätettävissä. Porin kaupunki tekee yhteistyötä Ulvilan kaupungin ja Nakkilan kunnan kanssa kuntarajat ylittävän liikenteen osalta. Lupaviranomaisena Porin kaupunki pyrkii turvaamaan oman lupa-alueensa joukkoliikennepalvelujen palvelutason ja houkuttelevuuden. Pori tekee saumatonta yhteistyötä koko ELY-alueen viranomaisten kanssa parantaakseen koko maakunnan joukkoliikenteen yhteensopivuutta. 3.2 Toimivaltainen viranomainen Uusi joukkoliikennelaki sekä EU:n palvelusopimusasetus edellyttävät, että toimivaltainen viranomainen määrittelee toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Joukkoliikennepalvelut tulee suunnitella ensisijaisesti seudullisena kokonaisuutena ja yhteistyössä eri viranomaisten ja kuntien kesken. Tavoitteena on perustaa Porin seudun työssäkäyntialueelle yhteinen joukkoliikenneviranomainen (Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki), mikä edellyttää omaa ylikunnallista, päättävää elintä. Alueen liikennetarve on samantyyppistä ja seudullinen joukkoliikennesuunnittelu keskittyy näin yhdelle viranomaiselle. Olisi tärkeää, että kaikki mukaan esitetyt kunnat suhtautuisivat asiaan myönteisesti, koska alue on yhtenäistä työssäkäyntialuetta ja linja-autoliikenne kuntien välillä on luonteeltaan kaupunkimaista paikallisliikennettä. Jatkossa tavoitteena on laajentaa viranomaisaluetta. Toimivaltaisen viranomaisen tehtäviä ovat: Joukkoliikennepalvelut myöntää toimivalta-alueensa (xxxx kunnat) reitti- ja kutsujoukkoliikenneluvat päättää palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen järjestämistavasta toimivaltaalueellaan ja tekee mahdolliset käyttöoikeussopimukset liikenteenharjoittajien kanssa määritellä joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso omalla toimialueellaan määritellä ja järjestää toimialueensa joukkoliikennepalvelut kokonaisuutena edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä Talous laatia joukkoliikenteen talousarviot ja toimintasuunnitelmat sekä tehdä tilinpäätökset huolehtia jäsenkuntien ja valtion joukkoliikenteeseen osoittamien määrärahojen käytöstä Yhteistyö ja vuorovaikutus kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikenneyhteistyötä kehittää yhteistyötä seudun ulkopuolelle, erityisesti merkittäviin pendelöintikuntiin 7

10 osallistua liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja muiden joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin vaikuttavien maankäytön ja muiden suunnitelmien laadintaan osallistua joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitoinvestointien suunnitteluun vastata jäsenkuntien ja muiden tahojen välisestä yhteistyöstä koskien joukkoliikennettä ja lakisääteisiä henkilökuljetuksia huolehtia kuntalaisten kuulemisesta sekä vuorovaikutuksesta sidosryhmien kanssa huolehtia tiedottamisesta yhdessä liikenteenharjoittajien kanssa huolehtia joukkoliikenneinformaation tallentamisesta rekisteriin, josta tieto on välitettävissä valtakunnalliseen matkustajainfokantaan tai palveluun. huolehtia muista joukkoliikenteen toimivaltaiselle viranomaiselle säädetyistä tehtävistä Seuranta vastata siirtymäkauden liikennöintisopimusten, käyttöoikeussopimusten ja kompensaation seurannastasta, tilastoinnista ja valvonnasta vastata toimivalta-alueensa joukkoliikennepalveluiden liikenteen matkalippujen myyntiin, kirjanpitoon, ajosuoritteeseen ja linja-auton käyttöön liittyvien asiakirjojen ja tietojen tarkastamisesta vastata laadunvalvonnasta ja laadun kehittämisestä ja asiakastyytyväisyyden seurannasta Seudullisen viranomaistoiminnan vaikutuksia: Liikenne suunnitellaan seudullisena kokonaisuutena, joka kattaa pääasiallisen työssäkäyntialueen. hyvällä suunnittelulla saavutetaan säästöjä ostoliikenteessä ja henkilökuljetuspalvelujen hankinnassa selkeytetään ja tiivistetään yhteistyötä voidaan valita seudulle parhaiten sopivat järjestämistavat yksi toimija hakee valtionavustukset seudullinen viranomainen toimii vahvana edunvalvojana ja lausunnonantajana kaikki jäsenkunnat pääsevät mukaan päätöksentekoon seudullinen joukkoliikennenäkökulma saadaan esiin kuntien maankäytön suunnittelussa kunnat saavat joukkoliikenneorganisaation käyttöönsä Selvitystyötä seudullisen viranomaistoiminnan käynnistämiseksi sekä neuvotteluja mahdollisten jäsenkuntien kanssa jatketaan niin, että organisaatio aloittaa toimintansa viimeistään Muut jatkotoimet: Laaditaan seudullinen joukkoliikennesuunnitelma ja määritellään ainakin seudulliset palvelutasotavoitteet viimeistään vuoden 2011 aikana. Palvelutason määrittely ohjaa joukkoliikennepalvelujen järjestämistä alueella. Se kytkeytyy tiiviisti muuhun liikennejärjestelmätyöhön ja sen toteutumista seurataan esim. seudullisessa joukkoliikennetyöryhmässä. Palvelutason määritys tukee perustettavan seudullisen viranomaisen toiminnan käynnistämistä ja antaa perustan tulevalle siirtymäajan jälkeiselle liikenteen hoidolle. Asetettuja palvelutasotavoitteita tarkastellaan valtakunnallisen luokituksen mukaisesti. Alueen omaa tavoitteiden asettelua voidaan näin verrata suoraan muiden vastaavan kokoisten kaupunkiseutujen tavoitteisiin. Seudullinen Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään, jotta se vastaa nykyhetken liikenneinfrastruktuuria ja joukkoliikennelain vaatimuksia. Tavoitteena on, että vuo- 8

11 den 2011 aikana neuvotellaan seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutusaikataulu. 3.3 Henkilöresurssit Turvataan riittävät henkilöresurssit joukkoliikenteen kehittämiseen, suunnitteluun ja hankintaan. Turvataan joukkoliikenneasiantuntemuksen säilyminen seudulla varautumalla viranomaistoiminnan ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kaupungin sisäistä, eri hallintokuntien välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua henkilökuljetusasioissa parannetaan. 4. Yhteistyö ja edunvalvonta 4.1 Seudullinen yhteistyö Seudullisen yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Seudullista yhteistyötä koordinoi Satakunnan henkilöliikennelogistikko, jonka tehtäviä ovat: Perusturvan kuljetusten integrointi yli kuntarajojen Yhteistyön tiivistäminen (seudullinen lupaviranomainen) Joukkoliikenteen edunvalvonta ja yhteislausunnot Kutsuohjattu joukkoliikenneselvitys 2009 ja jatkotoimet Joukkoliikennelain mukaisten palvelutasotavoitteiden määrittely Alueen henkilökuljetusten edistäminen yhteistyössä kuntien kanssa Seudullisen joukkoliikennetiedotuksen ja markkinoinnin kehittäminen Satakunnan seutulipputyöryhmän sihteerin tehtävät (valmistelu, toimeenpano) Asiantuntija-apu mm. kuntien henkilöliikennevastaaville Työmatkaliikenteen edistäminen eri tahojen yhteistyössä Yksi seudullisen yhteistyön tuloksia on Satakunnan seutulippu, joka on ollut käytössä vuodesta 1997 lähtien. Seutulipun merkitys tullee kasvamaan, sillä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä on jatkossa tarkasteltava laajemmin yli kuntarajojen työssäkäyntialueittain. Seutulipputyöryhmän päätehtävä on jatkossakin seutulipun seuranta ja kehittäminen, mutta sitä voidaan myös laajentaa seudullisen joukkoliikennesuunnittelun yhteistyöfoorumiksi, jolla olisi nykyistä laajempi tehtäväkenttä. Yksi PARAS-suunnitelman tavoitteista on seudullisen liikennepoliittisen edunvalvonnan ja yhteistyön kehittäminen sekä tiivistäminen liikennesuunnittelun ja kaavoittajan kesken. Maakuntaliiton ja kuntien sekä elinkeinoelämän yhteistyötä kehitetään aktiivisella vuorovaikutuksella. Jatkossa seudullisena yhteistyöelimenä toimii toimivaltainen viranomainen. 4.2 Hallintokuntien välinen yhteistyö Porissa maankäyttöä ohjaavat pääosin muut tekijät kuin joukkoliikenteen kehittäminen. Pientalovaltaisuuden tukeminen ja tiheämmän maankäytön keskittyminen keskustaan ei sovellu joukkoliikenteelle. Jatkossa on pyrittävä tiiviimpään yhteistyöhön maankäytön ja joukkoliikennesuunnittelun kesken niin, että joukkoliikenne on aina osa kaavoitusprosessia. Maankäyttö pyritään sijoittamaan olevien joukkoliikennereittien varrelle tai yhteistyössä suunnitellaan, miten joukkoliikennepalvelut 9

12 tuotetaan uusille alueille. Esimerkiksi kerrostalorakentamisen tiivistyminen (Karjaranta, Käppärä, Vähärauma) huomioidaan joukkoliikennereittien suunnittelussa. Tavoitteena on, että avointa joukkoliikennettä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti lakisääteisissä kuljetuksissa. Näistä tärkeimpiä ovat koululaiskuljetukset sekä vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset. Tiivis yhteistyö koulutoimen ja perusturvakeskuksen kanssa on erityisen tärkeää tehokkaan henkilökuljetusjärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa. Palveluliikenteen laajentaminen vähentää erilliskuljetusten tarvetta. Joukkoliikenteen ja koulujen alkamisaikojen yhteensovittaminen voi tuoda merkittäviä säästöjä Porin kaupungille. Poriin on perustettu henkilökuljetustyöryhmä koordinoimaan kaupungin henkilökuljetuksia. Työryhmä muodostuu eri hallintokuntien edustajista. Tavoitteena on, että Porin kaupungin henkilökuljetuspalvelut muodostavat hallitun ja tiedostetun kokonaisuuden. Henkilökuljetustyöryhmän tehtäviin kuuluu mm. eri hallintokuntien kuljetusten koordinointi, yhdistäminen ja suunnittelu, tiedottamisen kehittäminen, hallintokuntien ohjeistaminen, kuljetuspalvelujen käytön ja kustannusten seuranta sekä henkilökuljetuksiin ja joukkoliikenteeseen liittyvän osaamisen lisääminen. 4.3 Kaikki toimijat mukaan Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella kehitetään joukkoliikennepalveluja paremmin kysyntää vastaavaksi. Asukkaiden kytkeminen mukaan julkisen liikenteen suunnitteluun on tärkeää ja sitä on tarve kehittää. Esimerkiksi Internetin ja sosiaalisten medioiden tehokkaampaa hyödyntämistä tulee kartoittaa, mutta asukkaille tulee tarjota vaikutusmahdollisuuksia myös perinteisillä tavoilla. Asiakaspalautteet tulee käsitellä systemaattisesti ja huomioida suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Asukkaita kannustetaan osallistumaan ja antamaan palautetta palvelujen kehittämiseksi. Liikennöitsijöiden palautteet ja parannusehdotukset otetaan huomioon suunnittelussa. Työmatkaliikenteen kehittämistyöhön kytketään mukaan suurimmat työnantajat. Samoin palvelukeskittymien liikennejärjestelyissä joukkoliikennepalveluilla tulee olla merkittävä rooli. 5. Palvelutaso Palvelutasotavoitteet asetettiin Porin joukkoliikennesuunnitelmassa ja ne hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi myös vuonna Palvelutasotavoitteet määrittelevät joukkoliikennepalvelujen minimitason. Toimiva joukkoliikennejärjestelmä edellyttää vähintään palvelutasotavoitteiden mukaista palvelua, eikä tavoitteita ole syytä tästä väljentää. Liikennöintiaika Alue Ajankohta Kerrostaloalue Pientaloalue Työpaikkaalue** Talviarkena Kesäarkena * Lauantaina Sunnuntaina * perjantaina klo 2.00 ** Sovitetaan töiden alkamis- ja päättymisaikojen mukaan 10

13 Vuorovälit Alue Ajankohta Kerrostaloalue (min) Pientaloalue (min) Työpaikka-alue* (min) ruuhka päivä Talviarkena ilta ruuhka päivä Kesäarkena ilta Lauantaina Sunnuntaina * Sovitetaan töiden alkamis- ja päättymisaikojen mukaan Kävelymatkat Kävelymatka pysäkille Kerrostaloalue Pientaloalue Työpaikka-alue Suositeltava m 500 m m Poikkeuksellinen * 1000 m m m * Poikkeuksellista tavoitetta sovelletaan lähinnä hiljaisen ajan liikenteessä kesällä, iltaisin ja viikonloppuisin Muita joukkoliikenteen palvelutasotekijöitä ovat muun muassa matka-aika, vaihtojen sujuvuus, pysäkkien informaatio ja varustus, yhteydet muihin liikennemuotoihin, maksutapahtuman helppous ja nopeus sekä informaation saatavuus. Laadullisia palvelutasotekijöitä ovat asiakaspalvelu, liikennöinnin täsmällisyys, kuljettajien ajokäyttäytyminen, kaluston kunto ja siisteys sekä pysäkkien siisteys. Nämä tekijät yhdessä muodostavat asiakkaalle kokemuksen joukkoliikennematkasta. Tavoitteena on, että kokemus olisi pääsääntöisesti positiivinen ja että asiakas olisi tyytyväinen ostamaansa palveluun. Täsmällisten tavoitteiden asettaminen kaikille palvelutaso- ja laatutekijöille ei kuitenkaan ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista. Tärkeintä on, että suunnittelussa, liikenteen hankinnassa ja joukkoliikennepalvelujen kehittämisessä näihin asioihin kiinnitetään jatkossakin huomiota. 6. Joukkoliikennepalvelujen suunnitteluperiaatteet 6.1 Tavoitteet Porin joukkoliikennesuunnitelman ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta kaupunginhallitus teki vuonna 2006 periaatepäätöksen joukkoliikennesuunnitelman jatkotoimenpiteistä: Hyväksyä ohjeellisesti esitetyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Kehittää joukkoliikenteen taksajärjestelmää, jotta houkuttelevuus paranee, ja taata kehittämiseen myös riittävät määrärahat. Toteuttaa linjaston aikataulu- ja reittimuutoksia mahdollisimman nopeasti olosuhteiden ja kysynnän mukaan. Selvittää haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelutarjonta jatkossa kysyntää vastaavaksi, hiljaisina aikoina ajo vain tiettyinä päivinä. 11

14 Kehittää Porin maankäyttöä olevia linjoja tukeviksi ja muutenkin huomioimalla joukkoliikenteen edellytykset. Selkeyttää ja parantaa joukkoliikenteen informaatiota käytettävissä olevien teknisten mahdollisuuksien mukaan. Kehittää joukkoliikenteen pysäkkiympäristöä ja joukkoliikenteen sujuvuutta. Turvata porilaisille esteettömät liikkumismahdollisuudet käyttäen hyväksi matkapalvelukeskuksen ja palvelulinjojen mahdollisuudet. Turvata taloudellisesti Porin joukkoliikenteen toimivuus tulevaisuudessakin seuraten myös joukkoliikenteen kehittämistoimia Suomessa. Nämä tavoitteet ovat edelleen voimassa ja toimivat lähtökohtina Porin joukkoliikennesuunnitelmalle Näiden lisäksi uuden suunnitelman pääperiaatteita olivat asiakaslähtöisyys, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä selkeys, säännöllisyys ja täsmällisyys. Tavoitteena on joukkoliikenteen imagon selkeä nostaminen ja matkustajamäärien kasvattaminen. Tärkeänä kohderyhmänä pidetään vakiomatkustajien ohella satunnaismatkustajia, joiden toivotaan löytävän joukkoliikenteestä toimiva vaihtoehto erilaisiin liikkumistarpeisiin. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää nykyistä suurempaa kaupungin rahallista panostusta joukkoliikenteeseen. Edellä mainittuja tavoitteita tukevat osaltaan myös Pori 2016-kaupunkistrategiassa esitetyt mittarit ja niiden tavoitetasot: Liikenneyhteyksien monipuolisuus, toimivuus ja turvallisuuden mittari: Lento-, bussi- ja junavuorojen määrä sekä käyttöaste, jossa tavoitetasoksi 2010 on päätetty: Lähdöt viime vuoden tasolla ja matkustajamäärät kulkumuodoittain kasvavat. Liikenneyhteyksien monipuolisuus, toimivuus ja turvallisuuden mittari: Sisäisen joukkoliikenteen käyttäjämäärät, jossa tavoitetasoksi 2010 on päätetty: Matkustajamäärät kasvavat viime vuodesta. Lähtökohtana on turvata joukkoliikennepalvelujen tasapuolisuus, toimivuus, helppous ja turvallisuus sekä matkaketjut ja kytkentä valtakunnalliseen joukkoliikennejärjestelmään kaikki liikennemuodot huomioiden (lento-, juna- ja linja-autoliikenne). Merkittävät muutokset palvelutarjonnassa, kuten terveysaseman paikan muuttuminen tai uusi kauppakeskus, otetaan huomioon joukkoliikenteen reittien ja vuorotarjonnan suunnittelussa. Hyvällä joukkoliikennetarjonnalla voidaan osittain ratkaista pysäköinti- tai ruuhkaongelmia. Kevyen liikenteen rooli osana liikennejärjestelmää on tasavertainen joukkoliikenteen kanssa. 6.2 Yhteiskunnan korvaamat kuljetukset Yksi tärkeä periaate suunnittelussa on, että koululaiskuljetukset ja muut lakisääteiset kuljetukset hoidetaan aina mahdollisuuksien mukaan avoimella joukkoliikenteellä. Liikkumisesteisille ja ikäihmisille suunnitellut palvelumuodot kuten palveluliikenne, kutsuohjattu liikenne ja matkojenyhdistely avaavat mahdollisuuksia vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten hoitamiseen avoimella joukkoliikenteellä. Nämä palvelumuodot soveltuvat usein hyvin myös käyttäjille, jotka eivät vielä ole hakeutuneet vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen piiriin. Niiden avulla voidaan myöhentää tarvetta siirtyä erilliskuljetuksiin ja laitoshoitoon. Omatoimisuuden edistäminen on yksi Porin vanhustenhuollon strategian päätavoite. Palveluliikennettä laajennetaan ja kehitetään edelleen asiakaspalautteiden pohjalta. Kutsuohjattua liikennettä hyödynnetään maaseudun asiointiliikenteessä ja soveltuvin osin muussa avoimessa liikenteessä. 12

15 Matkojenyhdistelyn järjestämisen mahdollisuuksia ja järjestämistapoja tutkitaan. Yhdistelyasteen tulee olla niin korkea, että yhdistelystä syntyvän säästö on suurempi kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Yhdistelytoiminnan käytännön toteutus ulkoistetaan ulkopuolisen hoidettavaksi tai kaupunki hoitaa yhdistelytoiminnan omana työnä. Matkapalvelukeskuksen toimintaperiaatetta on selostettu tarkemmin liitteessä 2. Matkapalvelukeskuksen perustaminen on edellytys kutsuohjatun liikenteen täysipainoiselle kehittämiselle. Koulupiirijakojen tarkistaminen voi tehostaa ja järkevöittää koululaiskuljetuksia. Pohjois-Porin (Noormarkku, Ahlainen, Kellahti ja Pohjois-Pori) osalta koulupiirijako sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestäminen vaativat jatkotarkastelua. 6.3 Kaupungin muut kuljetukset Kaupungin eri hallintokuntien kuljetuksissa ja matkoissa käytetään avointa joukkoliikennettä aina kun se on mahdollista. Koulujen ja päiväkotien retket tehdään avoimella joukkoliikenteellä ja joukkoliikenteen käyttö on osa kasvatustyötä samalla tavalla kuin liikenneturvallisuusasiat. Muut hallintokuntien tarvitsemat kuljetukset hankitaan normaalin hankintamenettelyn mukaisesti. 6.4 Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut Haja-asutusalueilla asutus harvenee ja väestö ikääntyy. Kysynnän vähentyessä nykymuotoisen, isoilla linja-autoilla hoidettavan ja säännöllisiin vuoroihin perustuvan joukkoliikenteen tarjonnan edellytykset heikkenevät vähitellen. Matkoja töihin, kouluun ja asioille on yhä vaikeampi hoitaa ilman henkilöautoa. Autottomien asukkaiden liikkumismahdollisuuksien turvaamisen ja peruspalvelujen saavutettavuuden kannalta on tärkeää, että haja-asutusalueilla pystytään säilyttämään kohtuullinen julkisen liikenteen palvelutaso. Se on kuitenkin vaikeaa nykyisellä toimintamallilla. Ongelmaan liittyy keskeisesti se, että julkisen liikenteen rahoitus on hajautunutta: ELY:t ja kunnat ostavat kaikille avoimia joukkoliikennepalveluja, kuntien eri hallintokunnat tilaavat lakisääteisiä kuljetuksia (erilliskuljetuksia) ja lisäksi kunnat ja Kela korvaavat tietyissä tilanteissa kansalaisten matkakustannuksia. Nykyinen toimintamalli johtaa haja-asutusalueilla siihen, että kaikille avoimien joukkoliikennepalvelujen vähentyminen lisää kuntien ja Kelan henkilökuljetuskustannuksia. Muun muassa terveys- ja koulupalvelujen keskittyminen vauhdittaa tätä kehitystä. Hallituksen liikennepoliittisen selonteossa ( ) todetaan haja-asutusalueiden liikenteestä: Kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välisessä julkisessa liikenteessä tulee turvata työ-, opiskelu- ja liityntämatkoja palvelevat yhteydet sekä mahdollisuudet käydä hoitamassa asioita alueen kaupungissa tai muussa seudullisesti tärkeässä palvelukeskuksessa. Tavoitteena on, että jokainen voi asioida kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa vähintään kahdesti viikossa. Julkisen liikenteen tarjonnan tulee olla alueellisesti mahdollisimman kattavaa. Lainsäädännössä valtiolle tai kunnille ei ole asetettu suoranaisia velvoitteita järjestää edellä kuvatun palvelutason mukaista liikennettä. Sen sijaan erityislainsäädännössä, kuten esimerkiksi perusopetuslaissa ja vammaispalvelulaissa, annetaan kuntien kuljetusten järjestämiseen liittyviä velvoitteita. LVM:n selvityksessä Julkisen liikenteen palveluiden turvaaminen haja-asutusalueilla ( ) ehdotetaan ns. kyytitakuuta, jossa koko maassa taataan vähintään peruspalvelutasoiset julkiset liikenneyhteydet tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Peruspalvelutasoinen yhteys tarkoittaa sitä, että asiointimatka kuntakeskukseen tai muuhun taajamaan olisi mahdollista tehdä vähintään 13

16 kaksi kertaa viikossa julkisen liikenteen taksalla. Valtiolle säädettäisiin osavastuu hajaasutusaluekuntien alueella järjestettävän palvelun rahoituksesta ja kunnalle tai sen osoittamalle liikenteen järjestäjälle säädettäisiin velvoite järjestää palvelut. Päätöstä kyytitakuun käyttöönotosta ja rahoitusmallista ei ole toistaiseksi kuitenkaan tehty. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on tehnyt esityksen julkisen liikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta (liite 3). Määritelmän lopussa todetaan: "Määritetty julkisen liikenteen peruspalvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Yhteiskunta hankkii vain sellaisia julkisen liikenteen palveluja, joille on käyttäjiä. Väestönkehitys sekä liikkumistottumusten ja joukkoliikenteen rahoituksen kehitys johtavat väistämättä joukkoliikennepalvelujen vähenemiseen maaseudulla. Kaikilla alueilla ei ole mahdollista ylläpitää raskaalla kalustolla ja tiheällä aikataululla liikennöitävää palvelua eikä sille ole aina edes kysyntää. Peruspalveluiden tulee kuitenkin olla saavutettavissa, jotta ihmiset voivat asua maaseudulla. Hiljaisimmilla alueilla kysynnän vähetessä palveluiden saavutettavuus voidaan kustannustehokkaimmin turvata tarpeen mukaan liikennöitävällä kutsuliikenteellä. Rahoitusta tulee kohdentaa yksittäiskuljetusten rahoituksen sijaan kaikkia palvelevan liikenteen rahoitukseen. Maaseutuliikenteen hoito edellyttää jatkuvaa liikenteen sopeuttamista, ohuiden liikennevirtojen yhdistelemistä, nopeaa reagointia kysynnän muutoksiin sekä kasvavan vanhusväestön huomioimista palvelutarjonnassa. Joustavat kuljetuspalvelut, kysyntäohjautuvuus ja asiointiliikenne ovat maaseututyypistä riippumatta tärkeitä nimenomaan autottomien ja ikääntyvän väestön peruspalvelujen turvaamisessa. 6.5 Esteettömyys ja turvallisuus Joukkoliikenteen esteettömyyttä selvitettiin laajasti Porissa vuonna 2009 tehdyssä esteettömyyskartoituksessa. Sen toimenpideohjelmassa on esitetty esteettömyyttä edistävät pääperiaatteet niin joukkoliikenteen kaluston, pysäkkiympäristön, lipunmyyntipisteiden kuin informaationkin suhteen. Pääperiaate on, että joukkoliikennepalvelut ja niihin liittyvät toiminnot toteutetaan kaikki mahdollisimman esteettöminä. Uudet hankittavat linja-autot ovat aina matalalattiakalustoa ja uudet pysäkkikatokset toteutetaan esteettömän pysäkin suunnitteluohjeiden mukaisesti. Myös informaation tuottamisessa otetaan huomioon kaikki käyttäjäryhmät ja kiinnitetään huomiota erityisesti selkeyteen, kirjasintyyppiin ja infotaulujen sijoittelukorkeuteen. Pienin askelin edetään kohti esteetöntä joukkoliikennettä. Palveluliikenne soveltuu jo nyt monelle liikkumisesteisille hyvin ja sitä laajennetaan tarpeen ja resurssien mukaan. Kesällä 2010 aloitti neljä uutta palvelulinjaa kantakaupungin alueella. Esteettömyyttä edistäisi myös seudullisen esteettömyysasiamiehen palkkaaminen. Joukkoliikenne on useissa tutkimuksissa osoittautunut turvallisimmaksi liikennemuodoksi. Joukkoliikenteen turvallisuutta käsitellään jonkin verran Porin liikenneturvallisuussuunnitelma 2010:ssa. Turvallisuus on yksi joukkoliikenteen tärkeimmistä eduista muihin liikennemuotoihin nähden. Sitä kehitetään Porin seudulla mm. seuraavin toimin: Kaavoituksessa ja maankäytössä huomioidaan liikenneturvallisuus Huolehditaan pysäkkien ja terminaalien kunnossapidosta ja liikennejärjestelyistä Järjestetään vuosittain yhteinen koulukuljetus- ja liikenneturvallisuusseminaari Kuntiin perustetaan liikenneturvallisuustyöryhmät 14

17 6.6 Junaliikenteen rooli Lähijunaliikenteen roolia ja toteuttamismahdollisuuksia on tutkittu selvityksessä "Pori (Mäntyluoto) Kokemäki lähijunaliikenteen esiselvitys" vuonna Selvityksessä lähijunan toteuttamisen esteinä on todettu nykyolosuhteissa mm. radan varren ohut maankäyttö, yksiraiteisen radan kapasiteetin rajallisuus ja liikenteen hoitamisen kalleus. 6.7 Seutu- ja kaukoliikenne Lentoliikenteessä on asetettu tavoitteeksi vähintään nykyisen vuorotarjonnan turvaaminen. Keinoina ovat edunvalvonnan tehostaminen ja markkinoinnin lisääminen mm. elinkeinoelämän suuntaan. Toinen tavoite on reittilentoliikenteen turvaaminen ja kehittäminen välillä Pori Helsinki. Aikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin Helsingistä lähtevien jatkolentojen mukaan. Rautatieliikenteessä on tavoitteena vuorotarjonnan lisääminen valtakunnalliselle tasolle. Yhdessä alueen maakuntaliittojen, ratatyöryhmän ja päätöksentekijöiden kanssa valmistellaan mm. vuorotarjonnan lisäämistä ja raideliikenteen kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on junaliikenteen nopeuksien kasvattaminen erityisesti Pori-Tampere välisellä rataosuudella mm. tasoylikäytäviä poistamalla. Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa keskeisiä tavoitteita ovat työmatkayhteyksien turvaaminen Porin seudun työssäkäyntialueella sekä tärkeimpien kaukoliikenteen yhteysvälien junaliikenteen ja linja-autojen pikavuoroliikenteen houkuttelevuuden lisääminen. PARAS-rakennemallissa yhtenä tavoitteena on työvuoroliikenteen lisääminen erityisesti pikavuoroina, pikavuorolisän poistaminen ja pikavuorotarjonnan markkinointi niin, että sen kilpailukyky henkilöautoliikenteeseen nähden paranee. Paikallisliikenteen aikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen seutu- ja kaukoliikenteen lähtö- ja tuloaikojen kanssa niin, että muodostuu sujuvat matkaketjut. 7. Joukkoliikenteen toimintaympäristö 7.1 Terminaalijärjestelyt Porin paikallisliikenteen terminaali palvelee hyvin nykyisellä paikallaan pohjoinen-etelä suuntaisia heilurilinjoja, mutta itä-länsi heilurilinjojen matka-aikaa lisää ja hidastaa Kauppatorin kautta ajaminen. Paikallisliikenteen terminaalin mahdollisia sijoituspaikkoja on vertailtu alustavasti seuraavassa taulukossa. 15

18 Taulukko 7.1. Paikallisliikenteen terminaalin sijoitusvaihtoehtojen vertailua. Sijainti edut haitat Kauppatori keskeinen sijainti - ahdas nykyiselle linjamäärälle - ei sujuva itä-länsi heilureille Itäpuisto Keskusaukio viihtyisä odotusalue Eetunaukion jatkona keskeinen sijainti sujuva itä-länsi-heilureille yhteys linja-autoasemaan 16 - puisto suojeltu - järjestettävä pääsy parkkihalleihin - järjestettävä saattojärjestelyt lääkäri- ja apteekkipalveluihin - sijainti hieman sivussa - vilkasliikenteisen itsenäisyydenkadun estevaikutus Parhaana vaihtoehtona ja lähtökohtana on, että paikallisliikenteen terminaali pysyy tulevaisuudessa nykyisellä paikallaan Kauppatorilla. Se on osoittanut vetovoimaisuutensa ja erilaisilla liikennejärjestelyillä voidaan vielä saavuttaa lisää toimivuutta ja sujuvuutta linja-autoliikenteelle. Itä-länsi suuntainen heiluriliikenne saadaan sujuvammaksi ja matka-aika kilpailukykyisemmäksi järjestämällä Itsenäisyydenkadulle ja Mikonkadulle korkeatasoiset vaihtopysäkit ja muuttamalla reittejä niin, että kaikki vuorot eivät aja enää Kauppatorille. 7.2 Matkakeskus Porin linja-autoasema valmistui nykyiselle paikalleen vuonna Linja-autoaseman ja lähialueen uudistamisen tarkemmat suunnittelut tehtiin vuonna 2002 ja ne toteutuivat syksyllä Tällöin asemakaavassa jo esitetyn matkakeskuksen sijoittamisesta rautatieaseman yhteyteen luovuttiin. Matkakeskuksen sijoittamista rautatieaseman yhteyteen tulee tutkia uudelleen jatkoselvityksellä. Selvitykseen tulee sisällyttää toimivuustarkastelujen lisäksi myös ns. cityliikenteen toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Cityliikenteen ideana olisi hoitaa ydinkeskustan liikenneterminaalien ja Puuvillan kauppakeskuksen välinen liikenne bussilla tiheällä vuorovälillä ja alhaisella taksalla. Cityliikenne toimisi välillä rautatieasema, Keskusaukio, Kauppatori, Puuvilla sekä tarvittaessa Porin lentoasema lentoliikenteen aikataulujen mukaisesti. 7.3 Linja-autopysäkit Pysäkkien rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Porin kaupunki jatkuvana työnä. Suunnittelussa noudatetaan valtakunnallisia suosituksia. Seuraavassa on lueteltu joitakin pääperiaatteita: Uuden pysäkin odotustilaa ei rakenneta heti alussa, koska paikka saattaa usein vielä tarkentua lyhyen ajan sisällä. Tavoitteena on kuitenkin toteuttaa aina erillinen korotettu odotustila. Valtakunnallisen suosituksen mukaan linja-autoille rakennetaan levennys, jos liikennemäärä on yli 5000 ajon./vrk. Sadekatoksia rakennetaan pysäkeille vuosittain määrärahojen puitteissa. Sadekatoksen rakentamiseen vaikuttavat mm. matkustajamäärät, sääolot, tasapuolisuus ja asiakaspalautteet. Pysäkkivarustukseen (esim. polkupyörätelineet, informaatio) vaikuttavat mm. matkustajamäärät ja pysäkin sijainti. Pysäkkien valaistusta pyritään parantamaan uusin keinoin. Pysäkkien kunnossapidosta huolehditaan. Talvikunnossapito on erityisen tärkeää pysäkkien turvallisuuden ja esteettömyyden kannalta.

19 Pysäkeille järjestetään turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen yhteydet, joiden talvikunnossapidosta myös huolehditaan. Kaupunki siirtää ja muuttaa pysäkkien paikkoja tarpeen mukaan mm. asiakas- ja kuljettajapalautteiden sekä liikenneturvallisuussyiden perusteella. 7.4 Joukkoliikenteen reitit Paikallisliikenteessä alueilla, joilla kulkee useita linjoja, tarjonta keskitetään samoille reiteille. Näin saadaan joukkoliikenteelle korkeatasoiset väylät sekä laadukkaat pysäkit, joille tulee tiheä vuoroväli. Samoin kunnossapito voidaan priorisoida näille joukkoliikennereiteille ja pysäkeille. Keskustassa joukkoliikennereitit keskitetään jatkossakin Antinkadulle, Itsenäisyydenkadulle ja Mikonkadulle. Joukkoliikenteen toimivuus turvataan huolehtimalla joukkoliikennereittien talvikunnossapidosta ja toimivista liikennejärjestelyistä. Joukkoliikennereitit kuuluvat kunnossapidon 1. kiireellisyysluokkaan. Yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa edistetään joukkoliikenteen sujuvuutta. Seudullisesti joukkoliikenteen toimivuuden turvaamiseksi kehitetään Meri-Pori - Harjavalta - Kokemäki - Huittinen -laatukäytävää. Järjestely edellyttää nykytilanteen inventointia ja sen pohjalta suunnitelmia ja toimenpiteitä epäkohtien poistamiseksi niin reitti-, aikataulu- ja kuin pysäkkiolojen osalta. 8 Lippujärjestelmä 8.1 Lipputyypit Lippuvalikoima Porissa on laaja ja valtakunnallisesti kilpailukykyinen. Käytössä ovat seuraavat lipputuotteet: - kertalippu aikuinen/lapsi (vyöhykepohjainen, taksakatto 20 km) - 30 päivän kortti (aikuisten 47, nuorison/opiskelijoiden 34, lasten 30,30 e) - 40 matkan sarjalippu /90 pv (aikuiset 60 ja nuoret/opiskelijat 45 ) - 22 ja 44 matkan sarjaliput aikuisille ja lapsille (taksakatto 12 km) - 10 matkan sarjalippu (22 ) - Satakunnan seutulippu 55 / 80 (Porin seutu/satakunta) - perhekortti 65 - turistilippu - ydincitylippu Lisäksi matkustamista tuetaan seuraavasti: - kaupunki ostaa taksa-kattoalueen ylimeneviä matkoja (12 km sarjaliput ja 20 km kertaliput). - Vapaa vaihto-oikeus 90 minuutin sisällä (nimitys muutetaan esim. vapaaksi matkustusoikeudeksi) - porilaisille veteraaneilla on ilmaiset matkat koko seutulippualueella. - lastenvaunut kuljetetaan ilmaiseksi, saattajasta peritään normaali maksu. Maksavan aikuisen mukana pääsee maksutta kaksi alle kuusivuotiasta lasta. 17

20 - näkövammaisilla on ilmaiset matkat - sosiaaliperustein myönnettävä alennuskortti - kesällä 30 päivän kausilipulla on joinakin vuosina saanut matkustaa tupla-ajan Lipputuotteet ovat voimassa Porin kaupungin alueella kaikkien liikennöitsijöiden autoissa. Pikavuoroissa peritään pikavuorolisä (ei kuitenkaan Pori-Kokemäki välillä seutulipulla). Porin kaupunki tekee yhteistyötä Ulvilan kaupungin ja Nakkilan kunnan kanssa kuntarajat ylittävän liikenteen osalta. Lippujen clearingin hoitaa Porin Linjat Oy erikseen sovitulla hinnalla. Osa lipputuotteista ja hinnanalennuksista on kaupungin tukemia ja osa liikennöitsijän. Porissa kertalippu on samanhintainen kuin muissa keskisuurissa kaupungeissa. Aikuisten 30 päivän kortti (47 ) on ainoastaan Vaasassa halvempi kuin Porissa: Kuopiossa 56, Lahdessa 53 ja Jyväskylässä 51. Silti lukuisissa käyttäjätutkimuksissa ja asiakaspalautteissa on tullut esille, että joukkoliikenteellä matkustaminen on Porissa kallista. Kyselytutkimuksen mukaan (v. 2005) ylivoimaisesti paras keino lisätä joukkoliikenteen käyttöä olisi lipunhintojen alentaminen. 45 % kyselyyn vastanneista autonhaltijoista arveli siirtyvänsä käyttämään joukkoliikennettä, jos bussiliput olisivat edullisemmat. Muiden parannusehdotusten painoarvo on hyvin pieni. Kuva 8.1. Lipputyyppijakauma Porin paikallisliikenteessä vuosina Kertamatkustajien osuus on muihin kaupunkeihin nähden poikkeuksellisen suuri, noin 34 %, vaikka kertalippu on kallein lipputuote. Syitä kertalipun suureen osuuteen voivat olla: tietämättömyys edullisemmista lipputuotteista ei tiedetä, miten ja mistä ne hankitaan lippujen hankkiminen koetaan hankalaksi kerralla joutuu investoimaan suuremman summan 18