Kohti abivuotta. 2. vk Vanhempainilta ke

Transkriptio

1 Kohti abivuotta 2. vk Vanhempainilta ke

2 MSX Lukio-opintojen päättäminen YLIOPPILASTODISTUS: Kirjoitukset suoritettuna Vähintään pakolliset neljä ainetta, jotka tulleet hyväksytysti suoritetuksi kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana Saa myöhemmin täydentää ylimääräisillä kokeilla ilman aikarajaa Hyväksyttyä ainetta saa korottaa ilman rajoitusta LUKION PÄÄTTÖTODISTUS: Kurssit suoritettuna Vähintään 75 kurssia Joista vähintään 10 syventävää kurssia Suoritukset kasassa 3. jaksoon loppuun mennessä Pakollisissa kursseissa ei saa olla K-merkintöjä Valtakunnallisissa kursseissa saa olla oppiainetta kohden maksimissaan 1/3 nelosia, kuitenkin maksimissaan 3 kurssia

3 YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli tai S2 Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Ainereaalikoe Matematiikka Tutkintoon tulee sisältyä 4 pakollista koetta, joista yhdessä (vieras kieli tai toinen kotimainen kieli tai matematiikka) tulee olla laajempi koe Tutkintoon voi liittää ylimääräisiä kokeita: Toinen kotimainen kieli Matematiikka Vieraan kielen kokeita Ainereaalikoe

4 Ainereaalikokeiden hajauttaminen Reaalikokeen aineet jaettu kahdelle koepäivälle: 1. päivä Psykologia Historia Filosofia Biologia Fysiikka 2. päivä Uskonto ET Terveystieto Maantiede Yhteiskuntaoppi Kemia

5 Yo-kokeita varten opiskeltavat kurssit Kokeet perustuvat kunkin oppiaineen valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin Äidinkieli Englanti Ruotsi Matematiikka, lyhyt Matematiikka, pitkä Historia Maantiede Biologia Uskonto Terveystieto Psykologia Yhteiskuntaoppi Filosofia Fysiikka Kemia Muut kurssit täydentävät ja valmistavat osaamista

6 Koetilaisuuksien jakautuminen Kokeet suoritettava enintään kolmella perättäisellä tutkintokerralla Esim. syksy 2019 Kevät 2020 Syksy 2020 Kaikki kokeet järjestetään 2 kertaa lukuvuodessa Syksyllä 1. jakson lopussa Ilmoittautuminen syksyn kokeeseen on toukokuussa Keväällä 4. jakson lopussa (lukuloma 3-4 vkoa) Ilmoittautuminen kevään kokeeseen on loka-marraskuussa Ilmoittautuminen on sitova (päätettävä kokeen taso ja pakollisuus/ylimääräisyys)

7 Hajauttaminen käytännössä Mahdollista hajauttaa kirjoitukset kolmelle kirjoituskerralle Noin kolme neljästä opiskelijasta kirjoittaa lukion kolmannen vuoden syksyllä yhden tai kaksi koetta ja loput (4-5) seuraavana keväänä. Keskimäärin kokelaat osallistuvat keväisin noin neljään eri kokeeseen ja syksyllä noin kahteen kokeeseen.

8 Kokeiden arvosanat laudatur (L) 7 eximia cum laude approbatur (E) 6 magna cum laude approbatur (M) 5 cum laude approbatur (C) 4 lubenter approbatur (B) 3 approbatur (A) 2 improbatur (I)

9

10 Korkea-asteenhaku KEVÄT 2020 OPINTOPOLKU.FI Yliopistoon ja amk:hon haetaan samassa yhteishaussa, yhdellä lomakkeella Hakutoiveita: 6 Nimetty ensisijaisuusjärjestys on sitova Tarkat hakuajat julkaistaan syksyllä 2019

11 Eri todistusten vaikutus 2020 hauissa AMMATTIKORKEA- KOULUT YLIOPISTOT YO-arvosanat - Pisteytettäviä aineita 5 YO-arvosanat - Pisteytykset vaihtelevat aloittain AMMATILLISET OPPILAITOKSET (yo-linjat) Lukion päättötodistus

12 Eri valintaryhmät korkeakouluhaussa

13 Ensikertalaishakija Eri valintajono jo opiskelupaikan saaneille ja ensikertalaisille Ensikertalaisuus -statuksen menettää vasta kun ottaa opiskelupaikan vastaan. Yhteishaussa hakeneelle tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa. Ehdotus perustuu hakijan asettamaan ensisijaisuusjärjestykseen. Koulutusalaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä että niiden sisällä siirtyville tarjotaan myös muita joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen.

14 Opiskelijavalinta yliopistoon 2020 Opiskelijaksi voidaan valita: suoraan alkupisteillä (paperivalinta suora- ja todistusvalinta) laajenee jo 2019 pelkän valintakokeen perusteella avoimen yliopiston opintojen perusteella Tieteenaloittain vaihtelee, mistä yo-aineista saa alkupisteitä Yleensä alkupisteitä saa 4-6 yo-aineesta (aina äidinkieli) Valintaperusteet ja alkupisteet pitää aina tarkistaa alakohtaisesti joko hakukohteen omilta sivuilta tai opintopolusta!

15 Yliopistojen pisteytysmali 2020 Tiedealakohtainen pisteytysmalli Erilaisia mahdollisuuksia painotuksiin: Mikäli tiedealalle/pääaineelle löytyy suora vastine lukioaineista, tämä aine on yliopistovalinnassa painotettu aine Yhteiskuntatieteelliset alat ja viestintä painottavat humanistis-yhteiskunnallisia aineita Luonnontieteelliset alat painottavat vaihtelevasti luonnontieteitä Osa aloista ei erikseen painota mitään ainetta vaan pisteytys perustuu oppiaineen laajuuteen lukion oppimäärässä Pisteytysmalli löytyy Opintopolusta:

16 Tärkeä muistaa! Ylioppilas on hakukelpoinen alalle kuin alalle Jos ei ole kirjoittanut jotakin ainetta, josta saisi alkupisteitä yliopiston hakukohteeseen, voi myöhemmin täydentää tutkintoa tai pyrkiä sisään valintakokeella Äidinkieli ja S2 mukana kaikissa alkupisteissä saman arvoisina Pitkä oppimäärä antaa usein enemmän pisteitä kuin lyhyt (eroja alakohtaisesti, miten suuri on erotus), mutta hyvin kirjoitettu lyhyt parempi vaihtoehto kuin huonosti kirjoitettu pitkä

17 Oman vaihtoehdon löytäminen voi viedä vuosia Kiti Muller, neurologi, tutkimusprofessori Ihminen ei vielä parikymppisenä välttämättä tiedä mitä haluaa. Uudet aivokuvantamisen tutkimukset osoittavat, että otsalohkot kehittyvät aina 25-vuotiaiksi asti. Jotkut tietävät jo 18-vuotiaina mitä haluavat ja valitsevat opiskelupaikkansa sen mukaisesti. Toisten taas pitäisi biologisistakin syistä saada pohdiskella asioita rauhassa aina 25 ikävuoteen asti. Osa nuorista joutuu tekemään oman elämänsä tärkeitä päätöksiä turhan nuorena. Osalle sopii se, mihin he ensimmäisen kerran tarttuvat. Sitten on niitä, jotka huomaavat,myöhemmin haluavansa tehdä jotain ihan muuta. Heille pitää antaa siihen mahdollisuus.