TNS PäättäjäAtlas 2016 Vastaajayhteenveto. TNS PäättäjäAtlas 2016

Transkriptio

1 Vastaajayhteenveto

2 Sisältö 1 Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus 03 2 Tuloksia 04 3 Toimialakohtaiset päättäjäprofiilit ja päättäjien määrä 08 4 PäättäjäAtlas

3 Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus TNS PäättäjäAtlas tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten työelämän päättäjien medioiden käyttöä, päätöksentekoon osallistumista, tietolähteitä ja päätöksentekoon osallistuvien suhtautumista keskeisiin businessbrandeihin. Tutkimus palvelee markkinoijaa ja media-/markkinointitoimistoa kohderyhmän määrittelyssä ja kohderyhmän erityispiirteiden selvittämisessä erityisesti business-to-business -markkinoinnissa. Medialle TNS PäättäjäAtlas tarjoaa mahdollisuudet oman median analysoimiseen ja tuotekehittelyn tukemiseen tutkimuksen avulla.

4 2 Tuloksia

5 Tuloksia Yksityisen sektorin hankintapäättäjiä yhteensä Yksityisellä sektorilla on noin päättäjää, jotka yrityksen lopulliset hankintapäätökset. Heidän lisäksi suomalaisissa yrityksissä on melkein yhtä suuri joukko hankintapäätöksien esittelijöitä ja asiantuntijoita, joista osa pystyy voimakkaastikin ajamaan päätöstä eteenpäin. Kaiken kaikkiaan noin henkilöä vaikuttavat suomalaisten yritysten hankintapäätöksiin. 30 % B2B brändeistä harkintaryhmään Päättäjän tehdessä hankintapäätöksiä yrityksessä pääsee keskimäärin ainoastaan 30 % vaihtoehdoista harkintaryhmään. Harkintatyhmän koko vaihtelee hankinta-alueittain ja tiukummillaan se on tietotekniikan palvelutalojen kesken. Palvelutaloista vain 18% pääsee IT hankintoja tekevän päättäjän harkintaryhmään. Lopullisten hankintapäätösten tekijät ovat tyypillisimmillään 47-vuotiaita. Naisia on 39 %, eli suomalaisten yrityspäättäjien joukko on miespainotteinen. Viime vuoteen nähden yhä useampi yrityspäättäjä on kiinnostunut lisäkouluttautumisesta ja kehittymisestä työssä. Osalle tämä merkinnee myös työpaikan vaihtoa, sillä hieman viime vuosia useampi yrityspäättäjä on avoin uusille haasteille. Eniten työpaikan vaihtoaikeita on keskisuurissa yrityksissä työskentelevillä.

6 Tuloksia Suomen talouden näkymät Parempaan suuntaan +6%-yks Viime vuotta optimistisempia kehitysodotuksia Sekä yritysten hankintapäättäjät että muut hankintoihin osallistujat ovat selvästi viime vuotta optimistisempia oman yrityksensä kehitysnäkymistä. Myös usko maan talouden ja toimialan näkymiin on viime vuotta korkeammalla tasolla. Entistä useampi hankintapäätöksiin osallistuva katsoo, että yritys tulee tekemään hankintoja seuraavan 12 kuukauden aikana enemmän kuin edellisvuonna. Eniten hankinta- ja kilpailutusaikeita on tuotantoon, markkinointiin, matkustukseen ja tietotekniikkaan liittyen. Lojaalimpia tuttuun toimittajaan ollaan toimistokalusteiden sekä talousja lakiasianpalveluihin liittyvissä hankinnoissa. Kilpailuttamassa ollaan todennäköisimmin rakentamiseen, tuotantoon ja henkilöautoihin liittyviä hankintoja Yrityksen näkymät Parempaan suuntaan +5%-yks Paljon nykyistä parempaan suuntaan Nykyistä parempaan suuntaan Pysyy jokseenkin ennallaan Nykyistä huonompaan suuntaan Paljon nykyistä huonompaan suuntaan Toimialan näkymät Parempaan suuntaan +4%-yks 26

7 Tuloksia Lehti kainalossa ja netti taskussa Etsiessään tietoa hankintapäätösten tueksi päättäjä tukeutuu useisiin eri tietolähteisiin hankintaprosessin eri vaiheissa. Lopullista hankintapäätöstä tehdessä luotetaan eniten keskusteluihin kollegoiden kanssa. Myyjien antamat tiedot ovat toiseksi tärkein tietolähde. Tietoa uusista vaihtoehdoista saadaan ennen kaikkea ammattilehdistä. Internetin merkitys on kasvanut selvästi kaikissa hankintaprosessin vaiheissa, joten yritysten nettisivujen tietosisältöön ja toiminnallisuuteen on viimeistään nyt panostettava voimakkaasti. Vaikka yrityspäättäjät ovat edelleen uskollisia lehdille, internet on tiiviisti läsnä päättäjien arjessa. Päättäjistä 75 % käy päivittäin netissä puhelimellaan. Moni pienempi ammattilehti kerää kiitosta niitä lukevien päättäjien keskuudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi Rakennuslehti, Tilisanomat, Logistiikka ja Myynti & Markkinointi. Lukijoilleen erittäin tärkeitä ovat myös Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Hufvudstadsbladet, Suomen Kuvalehti ja Turun Sanomat.

8 Toimialakohtaiset päättäjäprofiilit

9 Päättäjä- ja osallistujaprofiili Sukupuoli Ikä Alaisten määrä Organisaatioasema Bruttotulot Kuntatyyppi Toimistokalusteet ja työvälineet Tietoliikennet Tietotekniikka Henkilöstö Rahoitus Nainen Mies Alle 39v v yli 50v Ei yhtään Ylin johto Keskijohto Asiantuntijataso Alle yli Pks Turku, Tre, Oulu Alle 30t as. kaupunki Muu kunta Vakuutuspalvelut Toimitilojen hankinta Henkilöautot Kuljetusvälineet Kuljetus- ja logistiikkapalvelut Tuotannon hankinnat Markkinointi ja viestintä Majoitus ja matkustus Rakentaminen

10 TNS PäättäjäAtlas

11 Perustietoa PäättäjäAtlaksesta Haastateltu noin 3000 toimihenkilöä ja johtajaa yksityiseltä sektorilta. Vähintään kahden hengen toimipaikat Mannersuomessa. Johto ja ylempiin toimihenkilöryhmiin kuuluvat toimihenkilöt. Asiantuntijoiden kohdalla rajattu pois epäitsenäistä työtä tekevät. Edustettuna olevat toimialat: teollisuus, rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus ja varastointi, informaatio ja viestintä, yrityspalvelut, kuluttajapalvelut. TNS Gallupin kehittämä päättäjämäärittely. Hankintapäätökseen vaikuttamisessa on useita eri tasoja: päätöksiin vaikuttavasta käyttäjästä lopulliseen hankintapäättäjään asti. Gallupin päättäjämäärittelyssä hankintapäättäjät jaetaan kolmeen ryhmään: Päättäjä1, Päättäjä2 ja Osallistuja. Päättäjätasoon vaikuttavat päätöksentekorooli ja -asema yrityksessä sekä päätöksen euromääräinen koko. Tuoretta ja luotettavaa tietoa. Valtakunnallinen puhelininformoitu web-kysely helmi-huhtikuussa Tulokset julkaistaan kesäkuussa Tutkimus toteutetaan vuosittain tinkimättä tiukoista edustavuus- ja painotuskriteereistä. Uutta PäättäjäAtlaksessa 2016: Web-analytiikan hyödyntäminen Yrityksen online presenssi Ohjelmallinen ostaminen Markkinointiautomaatio-ratkaisut Sisältömarkkinointi: Tekemien tavat Frekvenssi Strategia Tehokkuus Tulevaisuus Markkinoinnissa käytetyt SoMe kanavat Vastaajien sijoitusvarallisuuden koko Valmiit raportit Markkinointipäättäjä 2016 Varainhoito 2016

12 TNS PäättäjäAtlas B2B-ymmärryksen lähteenä Mediakulutus Päätöksentekorooli ja laajuus eri hankinta-alueilla Päättäjäkuva Demografiset taustat Henkilökohtaiset motivaattorit Suhde digitaalisuuteen Tehtäväalue Yrityksen koko, toimiala, verkkoliiketoiminta Alaisten määrä, budjetti- ja tulosvastuu Työmatkat Oma/työsuhdeauto Sijoituskohteet, varainhoitopalveluiden käyttö Työpaikan vaihtoaikeet Brändit Autot Pankit Logistiikkapalvelut Rahastot Vakuutusyhtiöt Tietoliikenne Tietotekniikan Rekrytointipalvelut palvelutalot Kannettavat Tietojärjestelmät Toimistokalusteet Lentoyhtiöt Hotellit Koulutuspalvelut Toimitilavälittäjät Työterveyspalvelut Liikematkatoimistot Tietolähteet hankintapäätöksissä Työhön liittyvän suoramainonnan lukeminen Koulutustilaisuuksiin osallistuminen Somen käyttötavat Tieto ja tulevaisuus Yrityksen ja toimialan tulevaisuudennäkymät Yritysten hyödyntämät markkinointikanavat Some-seuranta yrityksessä Verkkokauppa Hankinta ja kilpailutusaikeet toimialoittain

13 Päättäjän suhde brändeihin Markkinoinnin johtamisen mittarit Markkinakartta määrittää päättäjän ja brändin välisen suhteen brändin tunnettuuden ja käyttökokemusten kautta. Viestintäkartta määrittää päättäjän ja brändin välisen suhteen brändin tunnettuuden ja mielikuvan kautta. Muodostaa viestinnällisesti erilaisia kohderyhmiä ja asiakaspotentiaaleja, joiden tarkempi analysointi auttaa suunnittelussa. Vetovoimakartta kertoo käyttäytymisaikomuksen ja todellisen käyttäytymisen eron. Kartan avulla on mahdollista seurata merkkien nykyisiä markkinaosuuksia suhteessa merkkipreferenssiin. Antti Salo (09) Sinikka Laine (09) Nina Frosterus (09) Kartta-analyysit saatavissa useimmista brändeistä.