Parempaa työkykyä ja henkistä hyvinvointia miesvaltaisille aloille pelastajat ja urheiluvalmentajat ryhmätyönohjauksessa yhdessä ja erikseen

Transkriptio

1 Parempaa työkykyä ja henkistä hyvinvointia miesvaltaisille aloille pelastajat ja urheiluvalmentajat ryhmätyönohjauksessa yhdessä ja erikseen Hyvä SAVALin ammattivalmentaja, Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos toteuttaa yhteistyössä Keski-Suomen pelastuslaitos ja Suomen Ammattivalmentajat ry:n kanssa puolitoista vuotta kestävän tutkimus- ja kehittämishankkeen, jonka aikana tutkitaan pelastajien ja urheiluvalmentajien työhön liittyvien voimavaratekijöiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimushankkeen avulla selvitetään, miten työntekijöiden henkilökohtaiset ja työyhteisöön sitoutuneet voimavarat edesauttavat työssä jaksamista ja työhyvinvoinnin kehittymistä. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos sekä Keski-Suomen Pelastuslaitos. Tutkimus toteutetaan neljässä vaiheessa: 1. Sähköisellä kyselyllä toteutettava alkumittaus 2. Kehittämisvaihe osalle tutkimukseen osallistujista (ryhmäohjaus Jyväskylässä) 3. Sähköisellä kyselyllä toteutettava välikysely 4. Sähköisellä kyselyllä toteutettava loppumittaus Kyselyllä kartoitetaan urheiluvalmentajien työmotivaatioon, osaamiseen, työyhteisöön sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. Kyselyyn vastaaminen kestää arviolta noin minuuttia. Kyselyyn annettujen vastausten perusteella noin 15 valmentajalla on mahdollisuus osallistua hankkeen toisessa vaiheessa toteutettavaan ryhmämuotoiseen työnohjaukseen. Tätä varten muodostetaan kolme 8-10 hengen ryhmää (yksi SAVALin valmentajien ryhmä, yksi pelastajien ryhmä, yksi valmentajien ja pelastajien yhteisryhmä). Työnohjaus toteutetaan kuutena, noin kahden tunnin mittaisena kokoontumisena. Ryhmät muodostetaan alkukyselyn perusteella ja ryhmiin valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti puhelimitse. Tutkimus antaa uutta tietoa siitä, millä tavoin kahden hyvin erilaisen ammatin osaajat hyödyntävät omia voimavarojaan voidakseen täyttää työnsä vaatimukset. Tämä hiljainen tieto näyttelee keskeistä roolia pyrkiessämme ymmärtämään paremmin vaativan työn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimusten tulosten perusteella työntekijöiden voimavarakeskeinen toiminta voidaan paremmin ottaa huomioon työn suunnittelussa, koulutuksessa ja alaan liittyvässä päätöksenteossa. Toivomme lämpimästi, että voisimme saada sinut mukaan osallistumaan tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen! Marja Kokkonen, PsT, LitM Mikko Pirttimäki, KM Marko Malvela, LitM vastaava tutkija projektitutkija työnohjaaja Liikuntakasvatuksen laitos Liikuntakasvatuksen laitos Tmi Pelikirja Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto

2 TIEDOTE TUTKITTAVILLE JA SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISESTA Tutkimuksen nimi: Parempaa työkykyä ja henkistä hyvinvointia miesvaltaisille aloille pelastajat ja urheiluvalmentajat ryhmätyönohjauksessa yhdessä ja erikseen Tutkijoiden yhteystiedot Vastuullinen tutkija (ohjaaja tai tutkimusryhmän senioritutkija/johtaja): Marja Kokkonen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta / Liikuntakasvatuksen laitos PL35 (VIV271) Jyväskylän yliopisto marja.kokkonen@jyu.fi Muut tutkijat: Mikko Pirttimäki Kasvatustieteen maisteri Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta / Liikuntakasvatuksen laitos PL35 (VIV247) Jyväskylän yliopisto mikko.pirttimaki@jyu.fi Jarmo Liukkonen Professori Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta / Liikuntakasvatuksen laitos PL35 (VIV279) Jyväskylän yliopisto jarmo.liukkonen@jyu.fi Työnohjaaja: Marko Malvela Liikuntatieteiden maisteri, työnohjaaja Tmi Pelikirja marko.malvela@pelikirja.com Tutkimuksen taustatiedot Parempaa työkykyä ja henkistä hyvinvointia miesvaltaisille aloille pelastajat ja urheiluvalmentajat ryhmätyönohjauksessa yhdessä ja erikseen, on tutkimus- ja kehittämishanke, joka toteutetaan Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksen toimesta. Tutkimus- ja kehittämishanke toteutetaan lokakuun 2015 ja joulukuun 2016 välisenä aikana. Hanke on saanut rahoitusta Työsuojelurahastolta, Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitokselta ja Keski-Suomen Pelastuslaitokselta.

3 Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja merkitys Miesvaltaisten alojen työturvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvien tutkimusten tulisi nykyisten tutkimusperustaisten suositusten mukaan tukea yksilöiden ja työyhteisöjen sitä perustaa, joka vahvistaa työntekijöiden kykyä selviytyä vastoinkäymisistä tai stressaavista tilanteista ja sopeutua ennakoimattomiin muutoksiin. Tässä hankkeessa lähestymme työkykyä ja henkistä hyvinvointia ryhmätyönohjauksen menetelmin yksilöllisten ja työyhteisöllisten henkisten voimavaratekijöiden näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on kahden työssään henkisesti kuormittuvan ja miesvaltaisen, mutta aiemman tutkimuksen hyvin eri tavalla huomioiman ammattiryhmän, pelastajien ja ammattivalmentajien, työkykyisyyden ja henkisen hyvinvoinnin monimenetelmällinen tutkiminen ja tukeminen 6 kk kestävän ryhmätyönohjauksen avulla. Hankkeessa selvitetään kuinka pelastajat ja ammattivalmentajat erosivat toisistaan lähtökohtaisesti työkykynsä, hyvinvointinsa ja niitä selittävien tekijöiden suhteen? kuinka yksilölliset hyvinvointiin, osaamiseen ja motivaatioon liittyvät voimavarat sekä työhön ja työyhteisöön liittyvät voimavarat selittävät pelastajien ja valmentajien työkykyä, kun huomioidaan työntekijöiden ikä, sukupuoli ja työsuhteen muoto? millaisia olivat kolmen ryhmätyönohjausinterventioon osallistuneen koeryhmän kokemukset interventiosta, interventioiden toteutuneet sisällöt sekä niissä ilmenneet keskeisimmät yhtäläisyydet ja erot? kuinka interventioon osallistuneiden koeryhmien työkyky ja hyvinvointi sekä niihin liittyvät henkiset voimavarat muuttuivat 6 kk intervention aikana verrattuna toisiinsa ja kontrolliryhmiin? Hanke tuottaa pelastajien ja urheiluvalmentajien hyvinvoinnin tukemiseen ja johtamiseen tietoa heidän työkykyisyydestään sekä henkisten voimavarojen merkityksestä työkyvylle ja hyvinvoinnille. Hanke kartuttaa tietoa ryhmämuotoisesta työnohjauksesta työkykyä ja hyvinvointia tukevana menetelmänä ja antaa uutta tietoa sekä moniammatillisesti että ammattiryhmittäin koottujen ryhmien toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Näitä tuloksia voivat tulevaisuudessa hyödyntää erityisesti muut miesvaltaiset, psyykkisesti kuormittuneet sekä psykologista ja fyysistä turvattomuutta kokevat toimialat (esim. poliisitoimi, vartiointi, järjestyksenvalvonta). Toimialoille valmistavan perus- ja täydennyskoulutuksen näkökulmasta hankkeemme tulokset vaikuttavat molempien ammattiryhmien koulutussisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen sekä erilaisten koulutustuotteiden ja palveluiden suunnitteluun. Hankkeesta julkaistaan rahoituskauden aikana suomenkielinen raportti ja rahoituskauden jälkeen 8-10 suomen- ja englanninkielistä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Tutkimusaineiston käyttötarkoitus, käsittely ja säilyttäminen Tutkimuksen vastuullinen tutkija vastaa tutkimusaineiston turvallisesta säilyttämisestä siten, etteivät tiedot tutkimuksesta ja yksittäisistä tutkittavista joudu ulkopuolisten käsiin. Tutkimusaineistoon pääsevät käsiksi vain ne tutkijat, joille tutkimuksen vastuullinen johtaja yhdessä tutkimusryhmän kanssa on päättänyt antaa luvan. Eettisen toimikunnan lausuntoa haettaessa on täytetty rekisteriseloste. Tutkimuksesta kerätty manuaalinen aineisto säilytetään liikuntakasvatuksen laitoksen tiloissa, sekä käyttäjätunnuksilla suojatuilla tietokoneilla ja yliopiston käyttäjätunnuksilla

4 suojatulla serverillä. Laitokset sijaitsevat rakennuksissa, jotka ovat valvottuja ja automaattisesti lukittuvia. Rakennuksissa on myös elektroninen kulunvalvonta. Tutkimusaineistoa säilytetään 10 vuotta (vuoteen 2025 saakka), jonka jälkeen aineisto tuhotaan. Menettelyt, joiden kohteeksi tutkittavat joutuvat Tutkimus toteutetaan kolmessa vaiheessa: 1. Suunnittelu ja alkumittaus Ensimmäisessä vaiheessa sekä pelastushenkilöstölle että ammattivalmentajille laaditaan mr. Interview -ohjelmalla sähköinen kyselylomake (ks. liite X), johon johtava linkki toimitetaan molempien tutkimukseen osallistuvien organisaatioiden vastattavaksi. Tutkittavien odotetaan vastaavan sähköiseen kyselyyn. Sähköiseen kyselyyn vastaaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. 2. Kehittämisvaihe (Ryhmäohjausinterventio) Tutkimuksen interventiovaiheen aikana tutkittavat osallistuvat työnohjaukseen. Työnohjaustuokioita järjestetään lokakuu 2015 maaliskuu 2016 välisenä aikana yhteensä kuusi kappaletta. Työnohjaustuokiot tallennetaan ääninauhalle. Tutkittavien odotetaan osallistuvan työnohjaustuokioon ja sen aikana toteutettavaan työnohjaustoimintaan. Toiminta koostuu pääsääntöisesti ohjatuista keskusteluista, sekä pohdintaluonteisista yksilö- ja ryhmätehtävistä, jotka liittyvät tutkittavien omiin kokemuksiin ja havaintoihin omasta työstään, työhyvinvoinnistaan ja sitä tukevista voimavaroista. Lopulliset työnohjauksen sisällöt määräytyvät sen perusteella, millaisia asioita työnohjausryhmästä itsestään nousee. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja haastateltava voi kieltäytyä osallistumasta toimintaan ja keskeyttää osallistumisensa niin halutessaan ilman erillistä syytä. Työnohjaukseen osallistuu työnohjaaja, projektitutkija, sekä 8-10 tutkittavaa. Työnohjausajat ja paikat sovitaan yhdessä osallistujien kanssa. Tässä hankkeessa työohjauksellisten interventioryhmien kokoonpano pohjautuu osallistujien sähköisessä kyselylomakkeessa itseraportoimaan työkykyyn. Koska kysymyksessä on satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus, jokaiseen ryhmään valitaan henkilöitä, jotka kokevat työkykynsä hyväksi ja sellaisia, joilla se on heikompi. 3. Välimittaus Intervention puolivälissä, tammikuun aikana sekä koe- että kontrolliryhmiin osallistujat täyttävät uudestaan alkumittauksen kanssa identtisen sähköisen kyselyn. 4. Loppumittaus, aineistojen käsittely ja raportointi Kolmannessa vaiheessa sekä pelastushenkilöstölle että ammattivalmentajille toteutetaan sama kysely, kuin tutkimuksen alussa. Kysely toteutetaan sähköisenä kyselynä (ks. liite

5 X), johon johtava linkki toimitetaan molempien tutkimukseen osallistuvien organisaatioiden vastattavaksi. Tutkittavien odotetaan vastaavan sähköiseen kyselyyn. Tutkimuksen hyödyt ja haitat tutkittaville Tutkittavat saavat ennen tutkimukseen osallistumistaan hankkeesta kirjallisen tiedotteen, jonka varassa he pystyvät päättämään halukkuudestaan osallistua tutkimukseen. Tutkittavat saavat halutessaan lisätietoa tutkimuksesta tutkijaryhmän jäseniltä ennen tutkimukseen suostumistaan tai missä tahansa muussa tutkimuksen vaiheessa. Tutkimuksen edetessä he pystyvät lukemaan Työsuojelurahaston sivuilta hankkeen välija loppuraportit sekä hankkeen jälkeen julkaistavat tieteelliset artikkelit. Kaikilla työnohjaukseen osallistuvilla tutkittavilla on halutessaan mahdollisuus tutustua sähköisessä kyselyssä antamiensa vastausten summapistemääriin suhteessa koko vastaajajoukon vastaaviin keskiarvoihin hankkeen laillistetun psykologin (vastuullinen tutkija Kokkonen) tai työnohjaajan (Malvela) avulla. Fyysisiä riskejä tai haittoja tutkimukseen ei liity. Tutkimuksessa käytettävät menetelmät ovat turvallisia;; kyselyn jotkut yksittäiset itsearviointiväittämät, työnohjauksen teemat ja haastattelukysymykset saattavat joillain tutkittavilla aiheuttaa mielipahaa, joka tuskin on voimakkaampaa kuin tavallisina arkipäivinä tapahtuvien pikku harmien aiheuttama mielipaha. Psyykkinen kuormittuneisuus ei ole todennäköistä siksi, että tutkimuksen keskiössä ovat yksilöiden ja työyhteisöiden voimavarat ja työhyvinvointi (vrt. esim. työuupumus, kuormittuneisuus tai muut kielteiset työelämän teemat). Työnohjaustuokiot järjestetään Keski-Suomen alueen pelastuslaitoksilla. Miten ja mihin tutkimustuloksia aiotaan käyttää Tutkimushankkeesta tullaan julkaisemaan yksi suomenkielinen raportti, sekä rahoittajan edellyttämät väliraportit. Tämän lisäksi tullaan julkaisemaan 8-10 suomen- ja englanninkielisiä vertaisarvioituja tieteellistä artikkelia hankkeen tuloksiin pohjautuen. Artikkeleihin koottua tietoa voidaan hyödyntää alaa koskevassa työsuunnittelussa, koulutuksessa ja hallinnollisessa päätöksenteossa. Hankkeen tuloksia levitetään erityisesti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK), Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) ja Suomen Palomiesliiton (SPAL) julkaisuissa, seminaareissa ja muissa foorumeissa osin jo rahoituskauden aikana. Tuloksista tiedotamme myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) sekä Suomen Sopimuspalokuntien (SSPL) keskeisissä kanavissa. Urheiluvalmentajia koskevat tulokset leviävät SAVAL ry:n verkostojen lisäksi myös Suomen valmentajien, VALO ry:n sekä liikunnan paikallisjärjestöjen kautta. Tuloksia tullaan englanninkielisten julkaisujen myötä levittämään CoachNet -projektin käyttöön. CoachNet on Euroopan laajuinen urheiluvalmentajien edunvalvontaan, koulutukseen ja työolosuhteiden kehittämiseen tähtäävä hanke, jota rahoittaa Euroopan Unionin urheiluyksikkö. Muita tulosten levittämiskanavia tulevat olemaan sairaanhoito-piirit, pelastusopisto, ensihoitajien koulutusohjelmaa järjestävät oppilaitokset, Jyväskylän yliopiston liikunta-tieteellisen tiedekunnan urheiluvalmennuksen perus- ja täydennyskoulutukset sekä valmentajakoulutusta tarjoavat urheiluopistot. Tutkittavien oikeudet

6 Osallistuminen tutkimukseen on täysin vapaaehtoista. Tutkittavilla on tutkimuksen aikana oikeus kieltäytyä osallistumasta kyselyihin, haastatteluihin tai työnohjaukseen ilman erillistä syytä tai siten, että siitä aiheutuu mitään seuraamuksia. Tutkittavat voivat kieltää kyselyiden, haastatteluiden tai työnohjauksen sisältämän heitä koskevan tiedon käytön. Tutkimuksen järjestelyt ja tulosten raportointi ovat luottamuksellisia. Tutkittavien kyselyissä, haastatteluissa ja työnohjauksessa antamat tiedot tulevat ainoastaan tutkittavan ja tutkijaryhmän käyttöön. Tulokset julkaistaan tutkimusraporteissa siten, ettei yksittäistä tutkittavaa voida mahdollisesta mediatunnettavuudesta huolimatta tunnistaa. Tutkittavilla on oikeus saada lisätietoa tutkimuksesta tutkijaryhmän jäseniltä missä vaiheessa tahansa. Vakuutukset Jyväskylän yliopiston henkilökunta ja toiminta on vakuutettu. Vakuutus sisältää potilasvakuutuksen, toiminnanvastuuvakuutuksen ja vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Tutkimuksissa tutkittavat (koehenkilöt) on vakuutettu tutkimuksen ajan ulkoisen syyn aiheuttamien tapaturmien, vahinkojen ja vammojen varalta. Tapaturmavakuutus on voimassa työnohjaustuokioiden aikana ja niihin välittömästi liittyvillä matkoilla. Tapaturmien ja sairastapausten välittömään ensiapuun työnohjauksen aikana on varauduttu. Työnohjaus toteutetaan pelastuslaitoksilla, joista löytyvät ensiapuvälineet ja varusteet, joiden käyttöön henkilökunta on perehtynyt. Tutkittavalla olisi hyvä olla oma henkilökohtainen tapaturma/sairaus- ja henkivakuutus, koska tutkimusprojekteja varten vakuutusyhtiöt eivät myönnä täysin kattavaa vakuutusturvaa esim. sairauskohtauksien varalta. Tutkittavan suostumus tutkimukseen osallistumisesta Olen perehtynyt tämän tutkimuksen tarkoitukseen ja sisältöön, kerättävän tutkimusaineiston käyttöön, tutkittaville aiheutuviin mahdollisiin haittoihin sekä tutkittavien oikeuksiin ja vakuutusturvaan. Suostun osallistumaan tutkimukseen annettujen ohjeiden mukaisesti. Voin halutessani peruuttaa tai keskeyttää osallistumiseni tai kieltäytyä tutkimukseen osallistumisesta missä vaiheessa tahansa. Tutkimustuloksiani ja kerättyä aineistoa saa käyttää ja hyödyntää sellaisessa muodossa, jossa yksittäistä tutkittavaa ei voi tunnistaa. Päiväys Tutkittavan allekirjoitus Päiväys Tutkijan allekirjoitus

7