Ruokarytmi ~ Hyvää oloa ruoasta ~ RAVITSEMUSKÄSIKIRJA sairaalapalvelut asumispalvelut kotihoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruokarytmi ~ Hyvää oloa ruoasta ~ RAVITSEMUSKÄSIKIRJA sairaalapalvelut asumispalvelut kotihoito"

Transkriptio

1 Rukarytmi ~ Hyvää la ruasta ~ RAVITSEMUSKÄSIKIRJA sairaalapalvelut asumispalvelut ktihit 2015

2 2

3 Sisällys 1. LUKIJALLE RAVITSEMUSHOITO Ravitsemushit sana kknaishita Ikääntymisen vaikutus ravinnntarpeeseen Akuutin sairauden vaikutus ikääntyneen ravinnntarpeeseen Ravitsemushidn tteuttajat RAVITSEMUSHOIDON TOTEUTTAMINEN Vajaaravitsemusriskin ja ravitsemustilan arviinti Energiantarpeen arviinti Rukavalin ja spivan ruan rakenteen valinta Ruantilaus Ruan annstelu ja tarjilu Ruankäytön seuranta Ravitsemushjaus Ravitsemushidn tteutumisen arviinti Ravitsemushidn tehstaminen Välipalat, tiveruat ja tehstettu rukavali Kliiniset täydennysravintvalmisteet Letkuravitsemus Sunensisäinen ravitsemus KOTIIN KULJETETTAVA ATERIA ELINTARVIKKEESTA LAUTASELLE Elintarvikkeiden valinta Rukalistasuunnittelu ja ruanvalmistus Ruan kuljetus, säilytys ja tarjilu Yhteistyö Prsessin arviinti RUOKAVALIOT Perusrukavali Perusrukavalin muunnkset Kasvisrukavali Usknnn ja kulttuurin vaikutukset rukavalin Tehstettu rukavali Rakennemuutetut rukavalit Pehmeä rukavali Ssemainen rukavali Sileä ssemainen rukavali Nestemäinen rukavali Erityisrukavalit Vähälaktsinen rukavali Laktsitn rukavali Gluteenitn rukavali Maitallergisen rukavali Vilja-allergisen rukavali Kala-allergisen rukavali Muut ruka-aineallergiat ja yliherkkyydet Vähäprteiininen ja vähäfsfrinen rukavali, sisältää prteiinia 40 tai 60 g Hemdialyysiptilaan rukavali Peritneaalidialyysiptilaan rukavali Maha-sulingelmaisen rukavali Ravitsemushit erityistilanteissa Syöpäptilaan ravitsemushit Muistiptilaan ravitsemushit Saatthitptilaan ravitsemushit LÄHTEET JA LISÄTIETOA

4 Liitteet Liite 1 Ravitsemushita tteuttavat ammattiryhmät ja tehtävät Liite 2 MUST testi vajaaravitsemuksen riskin seulntaan Liite 3 MNA -testi (lyhyt versi) vajaaravitsemuksen riskin seulntaan Liite 4 Mitä MNA:n jälkeen timintahje ktihitn Liite 5 Vajaaravitsemusriskissä levan ravitsemushit timintahje ktihitn Liite 6 Ruankäytön selvitys ktihidn asiakkaille/sastlta ktiutuville Liite 7 Vinkkejä rukavalin mnipulistamiseksi lista ktihitn Liite 8 Painindeksitaulukk Liite 9 Energiantarpeen ja spivan annskn arviinti Liite 10A Annskt kuvina (S eli 1400 kcal) Liite 10B Annskt kuvina (M eli 1800 kcal) Liite 10C Annskt kuvina (L eli 2000 kcal) Liite 11 Rukien annsteluhje Liite 12 Ktiin kuljetettavan aterian annskk Liite 13 Ruantilauslmake Liite 14 Elintarvikkeiden tilauslmake Liite 15 Rukailun seuranta ateriittain Liite 16 Aikuisten kliiniset täydennysravintvalmisteet (Kymenlaaksn sairaala-apteekki) Liite 17 Aikuisten letkuravintvalmisteet (Kymenlaaksn sairaala-apteekki) Liite 18 Ktiin kuljetettavien ateriiden selvityslmake Liite 19 Vajaaravitsemusriski: muistilista lääkäreille Liite 20 Vajaaravitsemusriski: muistilista hithenkilökunnalle Liite 21 Vajaaravitsemusriski: muistilista laitshultajille Liite 22 Ravitsemushit eri tilanteissa 4

5 5 1. LUKIJALLE Rukarytmi -ravitsemuskäsikirjassa määritellään Kuvlan kaupungin terveyskeskussairaalassa ja asumispalveluyksiköissä tarjttavan ja ktiin kuljetettavan aterian ravitsemuksellista laatua sekä tarjlla levia rukavaliita. Käsikirjassa määritellään myös, kuinka laadukas ravitsemushit tteutetaan k. laitksissa ja ktihidssa. Käsikirja perustuu Sumalaisiin ravitsemussusituksiin (Valtin ravitsemusneuvttelukunta VRN, 2014), Ravitsemushit susitukseen (VRN, 2010) sekä ikääntyneelle väestölle laadittuun ravitsemussusitukseen (VRN, 2010). Myös Alueellisessa ravitsemussuunnitelmassa (Kymenlaaksn sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymä) määritellyt tavitteet ja timenpiteet n humiitu käsikirjaa laadittaessa. Käsikirjan tavitteena n rukavaliiden yhtenäistäminen ja laadukkaan yksilöllisen ravitsemushidn turvaaminen. Terveyskeskussairaalassa, asumispalveluyksiköissä ja ktihidssa asiakkaina n pääasiassa ikääntyneitä henkilöitä, jiden ravitsemushitn käsikirjakin painttuu. Käsikirjassa käytetään asiakas termiä tarkittaen terveyskeskussairaalassa tai asumispalveluyksikössä tai ktihidssa hidettavaa henkilöä. Ravitsemushit n tärkeä sa jkaisen asiakkaan hita, mutta sen mahdllisuudet vat Sumessa laajalti hyödyntämättä. Sumalaisissa väitöstutkimuksessa (Suminen 2007) selvitettiin ikääntyneiden ravitsemustilaa vanhainkdeissa, dementiasastilla ja sairaalissa. Näissä laitksissa asiakkaista % li virheravitsemuksen riskissä ja % kärsi virhe- tai vajaaravitsemuksesta. Vajaaravitsemuksesta aiheutuu seuraamuksia ikääntyneelle (väsymys, sairastuvuus, timintakyvyn ja elämänlaadun heikkeneminen), hithenkilökunnalle tai maishitajille (työmäärän lisääntyminen) ja yhteiskunnalle (hit- ja lääkekustannusten lisääntyminen). Laadukkaalla ravitsemushidlla ehkäistään vajaaravitsemusta ja ylläpidetään ikääntyneen hyvinvintia ja timintakykyä. Ktihidn asiakkailla hyvä ravitsemustila edesauttaa ktna selviytymistä, sairaalahidssa levalle hyvä ravitsemustilan n kuntutumisen edellytys. Laadukas ravitsemushit vaatii tteutuakseen kaikkien ammattiryhmien ravitsemushita arvstavaa asennetta ja riittäviä resursseja. Ravitsemushit, mm. tarjttu ruka, tulee nähdä tärkeäksi saksi hita ja henkilökunnalla tulee lla riittävästi aikaa, tieta ja taita ravitsemushidn tteuttamiseen. Käytännössä laadukas ravitsemushit alkaa vajaaravitsemuksen riskin arviinnista ja yksilöllisen ravitsemushidn suunnittelusta ja päätyy tteutuksen kautta seurantaan ja arviintiin. Maukas ruka tu mielihyvää. Ateriinnista pyritään mudstamaan asiakkaalle päivän khkhta, jta kannattaa dttaa. Käsikirja n tarkitettu Kuvlan kaupungin henkilökunnan ja kaupungin luttamustimissa timivien henkilöiden, sairaalapalveluita, asumispalveluita tai ateriapalveluita käyttävien henkilöiden sekä heidän maistensa käyttöön. Käsikirjan lpussa n linkkejä lisätiedn lähteille.

6 6 Työryhmä: Aapr Sari, ravitsemusterapeutti, Terveyden edistämisen yksikkö Immnen Riitta, sairaanhitaja, Kuvlan terveyskeskussairaala Kivula Anne, aluejhtaja, Ktihit/phjinen Leskijärvi Ulla, asumispalvelujhtaja Perätal Sirkka-Liisa, rukapalvelusuunnittelija Saarinen Merja, asiakaspäällikkö, rukapalvelut Sihvla Katri, laitshultaja, Mäkikylän palvelukeskus Tikander Maarit, rukapalveluesimies, Keltakankaan hivakti Windt Auli, rukapalvelupäällikkö Tisen painksen työryhmä: Mustnen Tarja, asumispalvelujhtaja, eteläinen alue Knti Janna, sastnhitaja, Kuvlan terveysasema Ulenius Raila, hivatyön esimies, Marjniemen palveluasunnt Heikkilä Anne, ktihidn aluejhtaja, Eteläinen alue Windt Auli, rukapalvelupäällikkö, Kuvlan rukapalvelut Maun Maija, rukapalveluesimies, Kuvlan rukapalvelut Saarinen Merja, asiakaspäällikkö, Kuvlan rukapalvelut Perätal Sirkka-Liisa, rukapalvelusuunnittelija, Kuvlan rukapalvelut Työryhmä päivittää ravitsemuskäsikirjan tarvittaessa. Käsikirjan sisältöä n pyritty sveltuvin sin yhtenäistämään Kymenlaaksn sairaanhit ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carea) rukavalikäsikirjan kanssa.

7 7 2. RAVITSEMUSHOITO 2.1 Ravitsemushit sana kknaishita Ravitsemushit n leellinen sa asiakkaan kknaishita ja hyvinvinnin tukemista. Ravitsemushit sisältää sekä asiakkaan tarpeita vastaavan ja ikea-aikaisesti tarjtun ruan että tarvittavan ravitsemushjauksen. Laadukas ravitsemushit lisää yksilön hyvinvintia ja ylläpitää tai parantaa elämänlaatua sekä vähentää kustannuksia npeuttaen tipumista ja vähentäen sairastavuutta. Keskeistä ikääntyneiden ravitsemushidssa n vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hit. Käytännössä ravitsemushit n systemaattinen jatkum ravitsemusriskin arviinnista ja spivan ruan määrittelystä syödyn rukamäärän seurantaan ja tarvittaessa tehstamistimenpiteisiin. Ravitsemushidn tteuttamisesta tarkemmin sivuilla Kuvlassa palveluasumista, tehstettua palveluasumista, laitshita, ktihita ja sairaalapalveluja tarjavat aikuisväestön palvelut ja ikääntyneiden palvelut. Näissä timinnan tavitteena n asiakaslähtöinen hivatyö palveluyksiköissä tai ktna. Tieta asumispalveluyksiköiden, ktiutusyksiköiden ja sairaalapalveluiden timinnasta löytyy Kuvlan kaupungin sivuilta. Asumispalveluyksiköt n tarkitettu 65 vutta täyttäneille sekä erityisryhmiin kuuluville eritasista tuettua asumista sekä laitshita tarvitseville henkilöille. Ikääntyneiden hiva-asumista järjestetään palvelutalissa, vanhainkdeissa ja hivakdeissa. Erityisryhmien asumispalveluja tteutetaan missa palveluasumisyksiköissä. Ravitsemushita tteuttavat mm. hitajat, sastnlääkärit ja ruan valmistava rukapalvelun yksikkö. Ktiutusyksiköt tarjavat lyhyitä arviinti- ja kuntutusjaksja, jiden tarkituksena n tukea ktna asumista. Ravitsemushita tteuttavat mm. hitajat, sastnlääkärit ja ruan valmistava rukapalvelun yksikkö. Ktihidn asiakkaan kanssa laaditaan hit- ja palvelusuunnitelma, jssa ktiin kuljetettava ateria vi lla tukipalveluna. Ravitsemushita tteuttavat asiakkaat itse, ktihidn sairaanhitajat ja hitajat sekä maishitajat. Terveyskeskussairaala tarjaa lyhytaikaissairaanhita. Ravitsemushita tteuttavat mm. hitajat, laitshultajat, sastnlääkärit ja ruan valmistava rukapalvelun yksikkö Ikääntymisen vaikutus ravinnntarpeeseen Ikääntyessä fysilgisten muutsten ja sairauksien seurauksena usein liikkuminen vähenee, perusaineenvaihdunnantas laskee ja rukahalu heikkenee. Myös ruan aistiminen muuttuu ja kylläisyyden tunne tulee npeammin. Psyklgiset syyt, mm. masennus saattavat vähentää syömistä. Suun terveys, mm. hampaiden kunt tai prteesien spivuus vaikuttavat usein ruan valintaan. Syljen erityksen väheneminen saattaa hankalittaa syömistä. Näistä mnista eri tekijöistä jhtuen sekä energiantarve että energiansaanti vähenevät. Useimpien ravintaineiden tarve ei kuitenkaan pienene, jten ruan laatuun tulee kiinnittää erityishumita. Jtta ikääntynyt saisi nauttimistaan pienistä rukamääristä riittävästi energiaa ja ravintaineita, tulee ruan lla energia- ja ravintainetiheää ja rukailukertja riittävän mnta. Jtta ikääntynyt nauttisi tarjlla levan ruan, tulee myös ruan aistittavaan laatuun sekä rukailutilanteeseen kiinnittää erityishumita.

8 8 Mnipulisuus Riittävän ravintaineiden saanti edellyttää mnipulista rukavalita, jta vidaan kuvata rukaklmilla: Kuva 1: Rukaklmi 2014 Energia Kuva 2. Itämeren rukaklmi Kuva 3. Lautasmalli Riittävän energiansaannin mittarina käytetään paina. Ikääntyneille susiteltava painindeksi (24 29 kg/m²) n krkeampi kuin työikäisille susiteltu (ks. sivu 13). Tahattmaan painnlaskuun tulee puuttua ja ravitsemushita tehstaa eri keinin. Riittämätön energiansaanti (usein tällöin myös ravintaineiden saanti) jhtaa ravitsemustilan heikentymiseen. Vajaaravitsemuksella tarkitetaan energian, prteiinin ja muiden ravintaineiden saannin epäsuhdetta tai puutetta niiden tarpeeseen nähden, mikä haittaa elimistön timintaa tai sairauden hita.

9 9 Prteiini Kuitu Neste Ikääntyneellä tulee kiinnittää energiansaantiin erityisesti humita sillin, kun painindeksi n alle 23 kg/m² pain n alentunut npeasti (yli 3 kg/3 kk) syöminen n erittäin vähäistä pystyy syömään pelkästään sseutettua tai nestemäistä rukaa henkilöllä n tistuvia infektiita tai painehaavja henkilö dttaa leikkaukseen mena tai n tipumassa sairaudesta Heikentyneen ravitsemustilan seurauksia vat mm. sairastuvuuden lisääntyminen vastustuskyvyn heikkeneminen tulehduskierre lihaskadn kiihtyminen ja väsyminen timinnanrajitukset ja timintakyvyn heikkeneminen kehn hallinnan heikkeneminen, kaatumiset ja murtumat heikentynyt hengityslihasten käyttö, vaikeus hengittää ja yskiä heikentynyt lämmönsäätely, jllin paleleminen lisääntyy apatia, depressi ja itsensä laiminlyönti lisääntynyt terveyspalveluiden käyttö (Lähde: Ravitsemussusitukset ikääntyneille, VRN 2010) Ikääntyneillä riittävän energiansaannin lisäksi tulee erityishumita kiinnittää myös riittävään prteiinin, kuidun, nesteen ja D-vitamiinin saantiin. Riittävä prteiinimäärä ylläpitää lihasmassaa ja näin timintakykyä, vaikuttaa haavjen paranemiseen ja vastustuskykyyn. Ikääntyneille susitellaan prteiinia vähintään g/bmi 22:ta vastaava pain - kg/vrk, työikäisille vastaava tarve n 0,8 g. Tällöin myös energiansaannin n ltava riittävää, jtta prteiini n käytettävissä sujaravintaineena, ei energianlähteenä. Hyvälaatuista prteiinia sisältävät liha, kala, siipikarja ja kananmuna sekä maitvalmisteet. Mikäli ikääntynyt ju ateriilla maita tai piimää ja syö kahdesti päivässä prteiinipitisen aterian, n prteiinin saanti tdennäköisesti riittävää. Mikäli ikääntyneellä ei le maittutteita käytössä, saattaa prteiinin saanti lla riittämätöntä. Riittävä kuitumäärä ehkäisee ummetusta, jka n ikääntyneillä yleinen vaiva. Ummetuksen ehkäisyssä myös riittävä nestemäärä ja liikunta vat tärkeitä. Tehkkainta kuitua ummetuksen ehkäisyssä n liukenematn kuitu, jta n täysjyväviljavalmisteissa, leseissä, juureksissa ja jnkin verran myös pavuissa ja herneissä. Ikääntyneen tulisi saada kuitua g päivässä. Kuitulisänä vi käyttää esimerkiksi vehnälesettä, hulehtien samalla riittävästä nesteen saannista. Ikääntyneen nesteen saanti n usein riittämätöntä heikentyneestä jann tunteesta jhtuen. Iäkkään elimistön vesipitisuus n pienempi, jten nestevajaus vi lla heillä vakavampaa ja kehittyä npeammin. Liian vähäinen nesteen saanti vi jhtaa mm. verenpaineen laskuun ja kaatumisiin.

10 D-vitamiini Nestettä susitellaan jutavaksi 1-1,5 litraa päivittäin, jnka lisäksi ruasta tulee nin litra nestettä. Laskennallinen nesteen perustarve n ml/ BMI 22:ta vastaava pain - kg/vrk. Ensisijaisesti susitellaan jumaksi vettä tai maita/hapanmaittutteita. Täysmehuja, virvitusjumia, kaakata, pirtelöitä yms. susitellaan jutavaksi khtuullisesti energiatarve ja hampaiden terveys humiiden. Ikääntyneille ei susitella alkhlia, sillä sen aiheuttamat terveysriskit vat suuremmat ikääntyneille kuin työikäisille. Alkhlia vi kuitenkin käyttää enintään yhden alkhliannksen (esim. 0,33 l lutta tai siideriä) päivässä. Kaikille 75 vutta täyttäneille susitellaan päivittäin D-vitamiinia lisänä 20 μg/vrk (800 IU) ympäri vuden, sillä ikääntyneen ihlla ei mudstu riittävästi D-vitamiinia kesäaikaan jhtuen ihn kstumusmuutksista sekä usein myös auringssa leilun vähenemisestä. Myös ravinnn D-vitamiinin imeytyminen suliststa heikkenee vanhetessa. D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen ja näin ehkäisee ja hitaa steprsia. D-vitamiini vaikuttaa myös lihaskuntn ja sitä kautta tasapainn, jten riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee kaatumisia. Ikääntyneet vat hyvin hetergeeninen ryhmä (ks. taulukk 1). Hyväkuntisilla ikääntyneillä n yleensä hyvä ravitsemustila ja heille spii kk väestölle suunnattujen ravitsemussusitusten mukainen ruka (edellä mainitut asiat humiiden). Ktna asuvalla ikääntyneellä, jlla n useita sairauksia ja haurastumista n j lisääntynyt vajaaravitsemuksen riski. Ympärivurkautisessa hidssa levalla taas keskeistä n tahattman laihtumisen ehkäiseminen eli riittävästä energiansaannista hulehtiminen. Mitä enemmän hivaa ikääntynyt tarvitsee, sitä suurempi n vajaaravitsemuksen uhka. 10

11 11 Taulukk 1. Keskeiset ravitsemushidssa humiitavat asiat ikääntyneillä ryhmittäin (mukaillen: Ravitsemussusitukset ikääntyneille, VRN 2010). HUOMIOITAVA ASIA Hyväkuntinen ikääntynyt IKÄÄNTYNEIDEN RYHMÄT Ktna asuva + useita sairauksia ja haurastumista Ktihidn asiakas Ympärivurkautisessa hidssa leva Yleistavite Hyvä ravitsemustila Ryhmittäinen tavite Terveyden ja timintakyvyn ylläpit tai edistäminen Terveyden ja timintakyvyn ylläpit tai edistäminen Timintakyvyn ja itsenäisyyden tukeminen Jäljellä levan timintakyvyn ylläpit Keskeistä rukavalissa Mnipulisuus, sulaa khtuudella, rasvan laatuun humita, riittävästi prteiinia Mnipulisuus, riittävästi prteiinia, sulaa khtuudella ja rasvan laatuun humita kuitenkin mieltymykset humiiden Yksilöllisyys, kknaisuuden humiiminen, päivän ateriiden suunnittelu Riittävästi energiaa ja prteiinia, rukailun psykssiaaliset tekijät Rukahulln järjestäminen Omatimisesti, maiset apuna Ktivara, maishitajien tukeminen rukahulln järjestämisessä Suunnittelu; kauppapalvelu, ateriapalvelu, valmisruat, ktivara Rukailun rytmittäminen, välipalat Rukavalin energiamäärä Riittävä energiansaanti, tarvittaessa tehstettu rukavali Rukailutilanne Spiva energiankulutukseen nähden Psykssiaalinen merkitys humiidaan Spiva energiankulutukseen nähden, laihtumisen ehkäisy Psykssiaalinen merkitys humiidaan Riittävä energiansaanti, sairaustilanteissa tehstettu rukavali Psykssiaalinen merkitys humiidaan. Tarvittaessa avustaminen, rukailun apuvälineet, rukailusta muistuttaminen Psykssiaalinen merkitys humiidaan. Kdinmaisuus, matimisuuden tukeminen Painnseuranta Halutessaan 1 x/kk 1 x/kk vähintään 1 x/kk D-vitamiinilisä * 61-74v. 10 μg/vrk tarvittaessa* >75v. 20 μg päivittäin v. 10 μg/vrk tarvittaessa* >75v. 20 μg päivittäin v. 10 μg/vrk tarvittaessa* >75v. 20 μg päivittäin v. 10 μg/vrk tarvittaessa* >75v. 20 μg päivittäin Suun terveys Päivittäinen puhdistus (hampaat, prteesit, suun limakalvt) Päivittäinen puhdistus (hampaat, prteesit, suun limakalvt) Päivittäinen puhdistus (hampaat, prteesit, suun limakalvt) Päivittäinen puhdistus (hampaat, prteesit, suun limakalvt) Liikunta Riittävästi (lihaskunt, energiankulutus) Riittävästi (lihaskunt, energiankulutus) Lisäten (elämänlaatu, energiankulutus) Timintakykyä ylläpitävä liikunta mahdlliseksi Muuta Laihduttaminen vain, mikäli lääketieteellinen tarve, hitaasti, mahd. liikuntaa lisäten Laihduttaminen vain, mikäli lääketieteellinen tarve, hitaasti, mahd. liikuntaa lisäten Yksilöllinen kirjattu ravitsemushidn suunnitelma (mm. avuntarve, rukailun kknaisuus, muistuttaminen, seuranta) Ravitsemushidn tteutus suunniteltu yhteistyössä (asiakas + henkilökunta) *D-vitamiinilisä lka-marraskuussa, js ei käytetä päivittäin D-vitaminituja maitvalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa

12 Akuutin sairauden vaikutus ikääntyneen ravinnntarpeeseen Sairastuessa hyväkuntisesta ikääntyneestä vi kehittyä npeasti vajaaravitsemuksen riskiptilas. Akuutisti sairaalahitn jutuneen iäkkään ja myös sairaalasta ktiutuvan ravitsemustila n usein hun. J päivystystilanteessa tulisi humiida, että siellä dttamaan jutuvat iäkkäät saisivat riittävästi syötävää ja jutavaa dttamisen aikana. Sairaalahitn jutuneen iäkkään asiakkaan ravitsemustila tulee selvittää heti sairaalahidn alussa. Selvityksen perusteella tulee tehdä suunnitelma ravitsemushidsta. Suunnitelman tteutumista tulee seurata. Tarvittaessa ravitsemushita tehstetaan esimerkiksi tilaamalla asiakkaalle tehstettu rukavali ja/tai tarjamalla täydennysravintjumia (ks. sivu 20). Tehstettu rukavali vi lla myös kuntutusvaiheessa tarpeen, jtta kuntutuminen edistyisi. Hitjaksn aikana tulee rukailussa tukea ikääntyneen matimisuutta. Ktihitn palaavan iäkkään rukavalin mnipulisuuteen, riittävään energiansaantiin ja rukahulln tteuttamiseen tulee kiinnittää humita. Selvityslmake liitteenä 6. Ktihidssa n käytössä IKINÄ -kaatumisen ehkäisyn timintamalli, jssa kiinnitetään humita mm. asiakkaan ravitsemukseen. Heikk tai riittämätön ravitsemus n yksi ikäihmisen kaatumisen riskitekijöitä. Kaatumisriskin arviinti tehdään kaikille ktihitn tuleville asiakkaille ja tarvittaessa arviidaan ravitsemusta erikseen (MNA ja NRS menetelmät). Mikäli asiakkaalla n tdettu ravintaineen puute, katetaan lisätarve ravintvalmisteilla, esim. mnivitamiinivalmisteella tai yksittäisellä vitamiini- tai kivennäisainelisällä Ravitsemushidn tteuttajat Ravitsemushit n mniammatillista timintaa. Laadukas ravitsemushit vaatii kaikkien ammattiryhmien situtumista, selkeää työnjaka ja riittäviä vimavarja. Jtta ravitsemushit tteutuisi laadukkaasti, tulee kaikkien ammattihenkilöiden nähdä ravitsemushit tärkeäksi saksi hita. Eri ammattiryhmien työnjak vaihtelee eri työyksiköissä. Lääkärillä n vastuu ptilaan ravitsemushidsta sana kknaishita. Lääkärin tehtävänä n myös arviida vajaaravitun asiakkaan ravitsemustilaa tarkemmin. Hithenkilökunta vastaa vajaaravitsemusriskin arviinnista, painnseurannasta ja pääsääntöisesti ateriiden tilaamisesta ja syöttämisestä. Rukapalvelun henkilökunta valmistaa ruan, jka n asiakkaiden tarpeita vastaavaa ja maukasta. Laitshultajat vivat avustaa ruantilauksessa, ruan jakelussa ja rukailussa svitun työnjan mukaisesti. Ravitsemusterapeutti sallistuu ravitsemushidn kehittämiseen ja mahdllisuuksien mukaan myös ravitsemusriskissä levien asiakkaiden hidn suunnitteluun. Puheterapeutti arvii tarvittaessa asiakkaan nielemiskykyä. Organisaatiiden jht vastaa siitä, että resurssit mahdllistavat laadukkaan ravitsemushidn tteuttamisen. Ehdtus eri ammattiryhmien tehtävänjasta n liitteessä 1. Sekä terveyskeskussairaalassa että asumispalveluyksiköissä n nimetty jkaiselle sastlle /yksikköön ravitsemusyhdyshenkilö. Yhdyshenkilö tekee yhteistyötä rukapalveluiden ja ravitsemusterapeutin kanssa rukailuun liittyvissä kysymyksissä. Yhdyshenkilö kuluttautuu ravitsemusasiissa ja varmistaa tiednkulun massa työyksikössään. Yhdyshenkilöille pyritään myös järjestämään yhteisiä kulutus- ja tiedtustilaisuuksia. Lisäksi terveyskeskussairaalan, asumispalveluyksiköiden, ktihidn ja rukapalvelun edustajista pyritään kkamaan mniammatillinen ravitsemustyöryhmä. Työryhmän tehtävänä n ravitsemushidn pitkäjänteinen kehittäminen, mm. suunnitella ja rganisida ravitsemushidn tteuttamista, seurata suunnitelmien tteutumista ja kehittää ptilasrukailua asiakaspalautteiden phjalta.

13 RAVITSEMUSHOIDON TOTEUTTAMINEN Kuva 1. Ravitsemushidn tteuttaminen sastlla/yksikössä TULOKESKUSTELU Hit- ja palvelusuunnitelman tekeminen taustatiedt (mm. hampaiden kunt, spimattmat ruka-aineet, ruan rakenne) punnitus vajaaravitsemuksen riskin arviinti Spivan ruan määrittely rukavali annskk ruan rakenne Ruan tilaaminen Ruan annstelu ja tarjaminen sekä tarvittaessa rukailussa avus- Rukailun päivittäinen seuranta Keskustelu: asiakkaan mielipide ruasta, tiveet rukai- PUNNITUS 1 x/kk vajaaravitsemuksen riskin arviinti

14 Vajaaravitsemusriskin ja ravitsemustilan arviinti Menetelmät Asiakkaan vajaaravitsemusriski arviidaan ensimmäisten hitpäivien aikana sekä tistetaan lyhytaikaishidssa tapauskhtaisesti ja pitkäaikaishidssa vähintään pulivusittain. Ktihidn asiakkailla ravitsemusriskin arviinti tehdään RAI-arviinnin yhteydessä, jllin kiinnitetään humita mm. yksittäisen asiakkaan ravitsemustilan arviintiin ja seurantaan. RAI-arviinti tehdään vähintään pulen vuden välein tai tarvittaessa, js asiakkaan vinnissa n selkeitä muutksia. Seulnnalla pyritään löytämään vajaaravitut ja vajaaravitsemusriskissä levat henkilöt. Vajaaravitsemusriski ennaki vajaaravitsemustilan kehittymistä. Riskissä levien asiakkaiden ravitsemustilan krjaaminen n helpmpaa kuin j vajaaravittujen henkilöiden. Vajaaravitsemusriskin arviintiin n kehitetty erilaisia validituja menetelmiä. Kuvlassa terveyskeskussairaalassa, asumispalveluyksiköissä ja ktihidssa käytetään yli 65-vutiailla MNA-testin lyhytversita ja 65 vutiaille ja sitä nuremmille MUST testiä. Testeissä arviinti alkaa painnmittauksesta ja painnmuutksen selvittämisestä. Mikäli paina ei le mahdllista mitata, vi MNA-testissä painindeksin tilalla käyttää phkeen ympärysmittaa. Phje mitataan paksuimmasta khdasta, asiakkaan llessa seisma- tai istuma-asennssa, pain mlemmilla jalilla. Haastatellen selvitetään myös ravinnnsaantiin vaikuttavia asiita, kuten rukahaluttmuutta ja puremis- ja nielemisvaikeuksia. Arviintimenetelmät vat säännöllisessä käytössä helppja ja npeita. Lmakkeet liitteinä 2-3. Vajaaravitsemusriskin arviinti: asiakas yli 65 vutias MNA -menetelmä (lyhytversi) asiakas 65-vutias ja nurempi MUST -menetelmä Ravitsemusriskin arviinnilla asiakkaat jatellaan nrmaalissa ravitsemustilassa leviin, vajaaravitsemusriskissä leviin sekä vajaaravittuihin. Nrmaalissa ravitsemustilassa levien henkilöiden ravitsemushita jatketaan kuten aiemmin ja paina seurataan svitusti. Vajaaravitsemusriskissä levien asiakkaiden ravitsemushita tehstetaan ja paina seurataan kerran kuukaudessa. Timintahjeet ktihitn vat liitteinä 4-7. Vajaaravittujen asiakkaiden khdalla lääkäri arvii ravitsemustilan tarkemmin hidn suunnittelua, tteutusta ja seurantaa varten. Ravitsemustilan arviinti Lääkärin surittama ravitsemustilan arviinti vi sisältää mm.: Esitiedt; rukailuun vaikuttavat tekijät, lääkitys Kliinisen tutkimuksen; lihasten kunt, atrfia, ihnalaisen rasvakudksen määrä, turvtus, askites, ihn, limakalvjen, hiuksien ja kynsien kunt, Antrpmetriset mittaukset; pituus, pain Labratritutkimukset; albumiini, prealbumiini, transferriini (epätarkkja ravitsemustilan mittareita, ptilaskhtaiseen seurantaan). Seerumin prealbumiini (S- Prealb) kuvaa albumiinia herkemmin prteiinin ja energian puutsta ja ravitsemushidn vastetta sen lyhyen puliintumisajan (< 2 vrk) vuksi. C-prteiinin samanaikainen määrittäminen auttaa erttamaan, nk matalan seerumin prealbumiinipitisuuden syynä vajaaravitsemus vai tulehdusvaste. Timintakyvyn arviinnin; asiakkaan selviytyminen jkapäiväisissä askareissa Ruankäytön seurannan Mnet lääkkeet vivat aiheuttaa painnlaskua ja heikentää ravitsemustilaa.

15 15 Taulukk 2. Painnlaskua ja heikentynyttä ravitsemustilaa aiheuttavat lääkkeet (Lähde: Geriatria. Dudecim 2010) Lääkkeen haitallinen vaikutus Anreksiaa aiheuttavia Imeytymishäiriötä aiheuttavat Lääkkeen vaikuttava aine digksiini, amidarni, spirnlaktni, kinidiini simetidiini feniatsiini, butyrfernit, litium, amitriptyliini, fluksetiini useimmat antibitit rautavalmisteet, kaliumsulat slunsalpaajat ei-steridaaliset tulehduskipulääkkeet tefyllamiini laksatiivit mettreksaatti aineenvaihduntaa npeuttavat tefyllamiini tyrksiini Painnseuranta Myös painn säännöllinen punnitseminen antaa karkeaa kuvaa ravitsemustilan muutksista. Painnmuutkset vat tärkeämpiä kuin yksittäinen painn mittaus tai nrmaalipainn selvittäminen. Mitä npeampaa ja suurempaa tahatn laihtuminen n, sitä suurempi syy n epäillä ravitsemustilan hunnemista. Kliinisesti merkittävänä pidetään yli 2 % painnmenetystä viikssa ja yli 5 % painnmenetystä kuukaudessa (ks. taulukk 3). Painnlaskun havaitseminen vaatii asiakkaan säännöllistä punnitsemista, silmämääräinen tarkastelulla painnmenetys n humattavissa usein vasta sillin, kun paina n menetetty pidemmän aikaa. Taulukk 3. Kliinisesti merkittävä painnmenetys lähtöpainn ja kuluneen ajan mukaan AJANJAKSO klme LÄHTÖPAINO viikk kuukausi puli vutta kuukautta PAINONMENETYS 50 kg yli 1,0 kg yli 2,5 kg yli 3,5 kg yli 5,0 kg 60 kg yli 1,2 kg yli 3,0 kg yli 4,2 kg yli 6,0 kg 70 kg yli 1,4 kg yli 3,5 kg yli 4,9 kg yli 7,0 kg 80 kg yli 1,6 kg yli 4,0 kg yli 5,6 kg yli 8,0 kg 90 kg yli 1,8 kg yli 4,5 kg yli 6,3 kg yli 9,0 kg 100 kg yli 2,0 kg yli 5,0 kg yli 7,0 kg yli 10,0 kg Mitatun painn ja pituuden avulla vidaan laskea painnindeksi (kg/m 2 ). Painindeksi n luettavissa myös tauluksta (liitteenä 8). Painindeksin tulkinta n yli 70-vutiailla erilainen kuin sitä nuremmilla (ks. taulukk 4).

16 16 Taulukk 4. Painindeksin (BMI) tulkinta iän mukaan BMI (kg/m²) TULKINTA vutiailla < 16 vaikea alipain < 20 alipain 20-24,9 NORMAALIPAINO 25 29,9 lievä lihavuus 30 34,9 merkittävä lihavuus vaikea lihavuus > 40 sairaallinen lihavuus BMI (kg/m²) TULKINTA IKÄÄNTYNEILLÄ (yli 70 v) < 22 alipain 22 23,9 lievästi alentunut pain NORMAALIPAINO yli 29 liikapain (ylipain) Energiantarpeen arviinti Aikuisen energiantarpeeseen vaikuttavat mm. ikä, sukupuli, ruumiinrakenne ja sairaus. Yksilökhtaiset ert energiantarpeessa vat suuria. Energiantarvetta vidaan arviida usealla tavalla. Esimerkki energiantarpeen arviinnista: Perusaineenvaihdunta (PAV) Vudeptilas (PAV + 30 %) Liikkeellä leva/itse rukaileva (PAV + 50 %) Sairaudesta tipuva tai levtn ja paljn liikkuva ENERGIANTARVE 20 kcal/kg/vrk 26 kcal/kg/vrk 30 kcal/kg/vrk 36 kcal/kg/vrk Ikääntyneellä riittävä energiansaanti n keskeistä. Ikääntyneellä laihtuminen n tavitteena vain, mikäli lääkäri arvii liikapainsta levan selvää haittaa. Myöskään työikäistä, vakavasti sairasta ylipainista asiakasta ei pidä laihduttaa, ellei siihen le erityistä syytä. Tisaalta vaikeasti sairaan ja aliravitun asiakkaan yliravitsemista n varttava aineenvaihdunnallisten vaikutusten vuksi. Rukavaliiden energiatast Asiakkaiden yksilöllisen energiantarpeen tyydyttämiseksi n käytössä ensisijaisesti klme eri energiatasa. Kullekin asiakkaalle valitaan hänen henkilökhtaista energiantarvettaan lähinnä leva energiatas. Taulukk energiantarpeen arviinnista iän ja sukupulen mukaan n liitteessä 9. Kuvat eri energiatasjen annksista vat liitteenä 10 A-C ja annsteluhje liitteenä 11. Spivan energiatasn valitseminen tulee tehdä mahdllisuuksien mukaan yhdessä asiakkaan kanssa, esimerkiksi katsmalla annskuvia. Mikäli asiakkaan näkemys hänelle spivasta rukamäärästä n pienempi kuin taulukn (liite 9) mukainen tarve, tulee harkita tehstetun rukavalin tilaamista.

17 17 Taulukk 5. Rukavaliiden energiatast ENERGIATASO energiamäärä prteiinimäärä S 1400 kcal (5.9 MJ) 80 g M 1800 kcal (7.6 MJ) g L 2200 kcal (9.6 MJ) g Myös asiakkaiden riittävästä nesteen saannista hulehditaan. Riittävä nestemäärä n 5-8 lasillista päivässä. Tarvittaessa nestemäärää seurataan kirjaamalla jutuja nestemääriä (liite 15) ja kannustetaan asiakasta riittävään jumiseen Rukavalin ja spivan ruan rakenteen valinta Ruantilaus Perusrukavali spii mnille asiakkaille (ks. sivu 28). Perusrukavalin muunnksina n tarjlla kasvisrukavali sekä usknnn ja kulttuurin vuksi mukatut rukavalit (ks. sivut 29 30). Erityisrukavali tilataan asiakkaalle lääkärin tteaman sairauden hitn. Erityisrukavalit n esitelty sivulla Tehstettu rukavali n suunniteltu vajaaravitsemusriskissä levalle, vajaaravitulle tai niukasti syövälle asiakkaalle. Rukavalissa n samaa annskka khti enemmän energiaa ja prteiinia kuin perusrukavalissa. Mikäli asiakas jättää energiantarpeensa mukaisesta ateriasta usein syömättä yli klmassan, tulee harkita tehstetun rukavalin tilaamista. Tehstetusta rukavalista tarkemmin sivulla 31. Ruan rakenteen valintaan vaikuttavat asiakkaan puremis- ja nielemiskyky. Perusrukavalita, perusrukavalin muunnksia sekä erityisrukavalita n saatavissa nrmaalirakenteisena, pehmeänä, ssemaisena sekä sileänä ssemaisena (ks. sivut 32 34). Nestemäisen rukavalin ravitsemuksellisen riittämättömyyden vuksi sitä susitellaan käytettäväksi vain tilapäisesti. Mikäli ei le kyse saatthitptilaasta, tulee nestemäiseen rukavalin kuuluvien rukien lisäksi tarjta aina täydennysravintjumia. Ruantilausta varten tarvittavat tiedt: mahdllinen vajaaravitsemusriski spiva energiatas (ktiin kuljetettavissa ateriissa vain yksi energiatas) spiva rukavali tarvittava ruan rakenne yksilölliset tiveet Tiedt selvitetään asiakasta ja/tai maisia haastatellen ja aiempia sähköisiä ptilastietjärjestelmän kirjauksia hyödyntäen. Tiedt kirjataan hitsuunnitelmaan tai hit- ja palvelusuunnitelmaan sekä rukatilaukseen (ruantilauslmake liitteenä 13). Tietja täydennetään tai tarvittaessa muutetaan hidn jatkuessa. Rukatilaus päivitetään yksikön timintatapjen mukaan jk päivittäin tai vähintään kuukausittain. Ktiin kuljetettavia ateriita varten n erillinen selvityslmake liitteenä 18.

18 Ruan annstelu ja tarjilu Sairaala- ja asumispalvelurukailussa pyritään rukailutilanteessa kdinmaisuuteen. Tavitteena n elämyksellinen ja hyvinvintia tukeva ssiaalinen tilanne. Rukailutilanteessa hithenkilökunta tarjaa asiakkaalle mahdllisuuden rukailla jk sastn rukailutilassa tai ptilashuneessa välttää hittimenpiteitä ja WC-käyntejä rukailun aikana tuulettaa rukailutilan sulkee televisin ja radin auttaa tarvittaessa käsien puhdistamisessa ennen rukailua keskitetyssä ruanjakelussa pistaa kannen ennen rukatarjttimen viemistä asiakkaalle hajautetussa ruanjakelussa annstelee ruan kauniisti annskn mukaisesti kert mitä n tarjlla ja tivttaa hyvää rukahalua kert tarpeen mukaan mausteiden ja sulan annspakkausten saatavuudesta varaa rukailuun riittävästi aikaa eikä vie tarjtinta pis ennen kun ptilas n lpettanut ateriinnin avustaa tarvittaessa rukailussa tiedustelee ruan maistumista hulehtii rukailun jälkeen asiakkaan mukavuudesta, esim. laskee vuteen alas tai jättää istuvaan asentn Lähde: Ravitsemushit, VRN 2010, mukaillen Rukailuajat Terveyskeskussairaalassa ja asumispalveluyksiköissä susitaan ateriarytmiä, jssa ateriat jakautuvat mahdllisimman pitkälle aikavälille valveillalajaksi. Yöllinen paast saa lla krkeintaan tuntia. Rukailuajissa pyritään nudattamaan susiteltuja aikja (taulukk 6). Rukapalvelu- ja sasthenkilökunnan työvurlistat speutetaan niin, että ateriarytmin tteuttaminen n mahdllista. Riittävä energian ja ravintaineiden saanti pyritään turvaamaan useilla pienillä ateriilla. Varsinaisten ateria-aikjen lisäksi asiakkaille tarjtaan yksilöllisten tarpeiden mukaan välipalja, jita tulee lla saatavilla sastlla tai hityksikössä ympäri vurkauden. Tehstetussa rukavalihidssa välipalat vat välttämättömiä. Taulukk 6. Terveyskeskussairaalassa ja asumispalveluyksikössä tavitteena levat ateria-ajat ja ateriiden prsentuaalinen energiasisältö. Lähde: Ravitsemushit, VRN 2010, mukaillen ATERIA KELLONAIKA ENERGIASISÄLTÖ (% kknaisenergiansaannista) Aamiainen Lunas Päiväkahvi Päivällinen Iltapala Yöpala 5-10

19 19 Rukailutilanteessa avustaminen Rukailutilanteessa asiakasta avustetaan tarpeen mukaan, kuitenkin matimisuutta tukien. Tarvittaessa tarjtaan rukailuun apuvälineitä, esimerkiksi mutiltuja lusikita. Ennen rukailua asiakas autetaan hyvään istuvaan asentn (tarvittaessa tyynyin tuettuna). Hyvä asent n sellainen, jssa asiakas pystyy istumaan kk rukailun ajan ja mieluiten vielä puli tuntia rukailun jälkeen. Istuvan asennn lisi sutavaa lla hieman etukumara, pää hieman eteenpäin taivutettu. Tällöin ruan ja juman nieleminen n turvallista, ja se vähentää aspiraatiriskiä. Hyvän istuma-asennn saamiseksi lisi hyvä tarvittaessa knsultida fysiterapeuttia. Syöttämistilanteessa humiitavaa: Varaa aina riittävästi aikaa syöttämiseen. Mitä npeampaa syöttäminen n, sitä helpmmin rukaa jutuu ptilaan henkitrveen. Istu siten, että sinulla n katsekntakti asiakkaaseen. Istu mukavasti, jtta pystyt mahdllisimman hyvin välttämään kiirehtimisen. Asiakas vaistaa helpsti kiireen ja tuntee lnsa kiusalliseksi. Puhu mahdllisimman vähän rukailun aikana, mutta kerr aina, mitä panet asiakkaan suuhun. Myös asiakkaalle n hyvä tdeta, ettei puhu ruka suussa. Syötä rauhallisesti pieniä suupalja kerrallaan ja tarja vaihtelevasti rukaa ja jumaa. Pidä eri rukalajit erillään, jtta asiakas pystyy maistamaan eri maut. Käytä lautasliinaa riittävän usein. Keskity syöttämiseen. Pidä ruka kuvun alla, jttei se jäähdy. Hulehdi, että syötettävän asent ja valaistus pöydän ääressä vat hyvät kk rukailun ajan. Käytä lämpölautasia ja erityisapuvälineitä Ruankäytön seuranta Asiakkaan syömiä ja/tai syömättä jääneitä rukamääriä seurataan silmämääräisesti. Js asiakkaan ruasta jää tistuvasti yli 1/3 syömättä, selvitellään asiakkaan kanssa syitä siihen. Rukailua muutetaan tai tehstetaan mahdllisuuksien mukaan ja mahdllisimman pian asiakkaan tiveiden mukaisesti. Vajaaravittujen ja vajaaravitsemusriskissä levien asiakkaiden rukamääriä seurataan kirjaamalla ne ruankäytön seurantalmakkeelle (liite 15) Ravitsemushjaus Ravitsemushjauksen tavitteena n tukea asiakkaan kykyä ttaa vastuu terveydestään ja sairautensa hidsta sekä antaa tähän valmiuksia. Ohjauksen sisältönä vi lla esimerkiksi tehstetun rukavalin nudattaminen ktna tai mtivinti k. rukavalin siirtymiseen hitlaitksessa. Ravitsemushjaus perustuu ravintanamneesiin ja rukavali svelletaan asiakkaan elämäntilanteeseen. Ravitsemushjauksen lähtökhtana n asiakkaan tilanne ja tiveet sekä muutshalukkuus. Rukatttumuksia muutetaan vain sen verran kuin n välttämätöntä. Ohjaustilanteessa käytetään keskustelevaa tetta ja annetaan myönteistä palautetta. Ohjauksen tukena käytetään kirjallisia, ajantasaisia rukavali-hjeita. Terveyskeskussairaalassa ravitsemusneuvnnasta vastaavat yhteistyössä hithenkilökunta, ravitsemusterapeutti ja lääkärit. Ravitsemusterapeutin knsultaatin tarve arviidaan j hitsuunnitelmaa tehtäessä. Asumispalveluyksiköissä ravitsemushjauksesta vastaa hithenkilökunta. Tarvittaessa knsultidaan lääkäriä tai ravitsemusterapeuttia. Ktihidssa ktisairaanhitajat vastaavat asiakkaan tarvitsemasta ravitsemushjauksesta. Tarvittaessa knsultidaan lääkäriä tai ravitsemusterapeuttia.

20 Ravitsemushidn tteutumisen arviinti Ravitsemushidn laadukkuutta selvitetään jka tinen vusi tehtävällä selvityksellä. Selvityksessä kysytään ravitsemushidn laatukriteerien täyttymistä yksikön timinnassa. Ravitsemushidn laatukriteerit (terveyskeskussairaala ja asumispalveluyksiköt): 1. Vajaaravitsemuksen riskin arviinti Jkaisen asiakkaan vajaaravitsemuksen riski arviidaan hidn alussa Pain punnitaan ja vajaaravitsemuksen riski seultaan svitusti. Seulnnan tuls kirjataan ptilasasiakirjihin. Seulnnan tuls jhtaa tarvittaviin timenpiteisiin. 2. Ruan tilaaminen Ruan tilauksessa tetaan humin tulkeskustelussa ja muissa yhteyksissä ilmenneet rukailuun vaikuttavat seikat. Ruan rakenne vastaa asiakkaan puremis- ja nielemiskykyä. Annskk valitaan energiantarvearvin ja asiakkaan tiveen perusteella. 3. Ateriarytmi Päivässä tarjtaan klme pääateriaa eli aamuateria, lunas ja päivällinen sekä 2-3 välipalaa. Yöllinen paast ei saisi ylittää tuntia. 4. Rukailu Ateria tarjtaan asiakkaan valinnan mukaan sastn rukailutilassa tai ptilashuneessa. Rukailutilanteesta tehdään mahdllisimman miellyttävä ja rauhallinen. Kertakäyttöastiita ja -rukailuvälineitä ei käytetä. Rukailuun varataan riittävästi aikaa. Rukailussa avustetaan tarvittaessa. 5. Rukailun turvallisuus 6. Osastlla nudatetaan mavalvntahjetta. 7. Rukailun seuranta Kaikkien asiakkaiden syödyn ruan määrää arviidaan silmämääräisesti. 8. Vajaaravitun tai vajaaravitsemusriskissä levan ptilaan ravitsemushidn tehstaminen Ravitsemushidn tehstaminen suunnitellaan mniammatillisesti. Ravitsemushidn tteutusta seurataan yksilöllisesti. 9. Tiednkulku Asiakkaalle kerrtaan, mitä aterialla n tarjlla. Ruan tarjilija, rukatarjttimen kerääjä ja hitaja tiedttavat tisilleen asiakkaan hitn vaikuttavista rukailun muutksista. Osastn/yksikön ravitsemusyhdyshenkilö tiedttaa ptilasrukailuun liittyvistä asiista. 10. Sairaalarukailun tyytyväisyyskysely Asiakkaalle tiedtetaan mahdllisuudesta antaa palautetta. 11. Ravitsemussaaminen Esimies hulehtii henkilökuntansa ravitsemussaamisesta. Esimies vastaa siitä, että ravitsemusyhdyshenkilö n valittu ja n kaikkien sastlla työskentelevien tiedssa. Osastn henkilökunta tekee yhteistyötä ravitsemusterapeutin kanssa. Lähde: Ravitsemushit, VRN 2010, mukaillen Ravitsemushidn laatukriteerit (ktihit): 1. Vajaaravitsemuksen riskin arviinti Jkaisen asiakkaan vajaaravitsemuksen riski arviidaan hidn alussa (RAIarviinti) Pain punnitaan ja vajaaravitsemuksen riski seultaan svitusti. Seulnnan tuls kirjataan ptilasasiakirjihin.

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi 1 (5) LUUNTIHEYSMITTAUS Hakusanat/synnyymit: fysilgia, steprsi, luukat, DEXA, DXA, luuntiheys, murtuma, lnkkamurtuma, T-scre, Z-scre, murtumariski, seulnta, D-vitamiini. 1. YLEISTÄ Osteprsi eli luukat

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus 2.2.2017 Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli Syy sopimaton valmiste, valmisteen osmolaalisuus, bakteerikontaminaatio,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM Muistisairaus ja ravitsemus 18.4.2012 Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM www.soinmuistaakseni.fi Projektit Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämisja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

RUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994

RUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994 RUOKASUOLA- JA RASVAPTOSUUS OULULASTEN KOULUJEN YM. VASTAAVEN LATOSKETTÖiDEN LAATKKORUOASSA 1994 kaupunki Ympäristövirast Raprtti 2 /1994. - Oulun Oulu 1 RUOKASUOlA- JA RASVAPTOSUUS OULUlASTEN KOULUJEN

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Liikehäiriökurssit

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Liikehäiriökurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Liikehäiriökurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi, parikurssi Khderyhmä Liikehäiriösairautta sairastavat, jilla n kurssimutisen

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN PKS-SEHYK Esp Helsinki Kauniainen Kirkknummi Vantaa Suun erikishidn yksikkö (09) 310 47475, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Moniammatillisuus vanhuspalveluissa tehtävälähtöisestä toiminnasta vanhuskeskeisempään työskentelyyn Inkerelli Vieltojärvi, ravitsemusterapeutti,

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 LISÄÄNTYMISONGELMAT LISÄÄNTYMÄSSÄ? Merja Dahlblm ELT, lisääntymistieteen ja pieneläinsairauksien erikiseläinlääkäri, Dipl.E CAR Lajin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitManagement 2020 Hiehprsessin tehstaminen Tavitteena n tuttaa maita taludellisesti ja tehkkaasti tilakknaisuus humiiden. Maidntutannn tehkkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla: maita meijeriin

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI. Hämeenlinna / Häme POTKU osahanke 1.11.2012 31.10.2014

VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI. Hämeenlinna / Häme POTKU osahanke 1.11.2012 31.10.2014 VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI Hämeenlinna / Häme POTKU sahanke 1.11.2012 31.10.2014 Lilli Väisänen Hämeenlinna/ Häme POTKU2- prjektipäällikkö Elkuu 2014 1. Osahankkeen rganisituminen 1. Hankkeen rganisituminen

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

PEG-potilaan ravitsemus. Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä

PEG-potilaan ravitsemus. Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä PEG-potilaan ravitsemus Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä 2.2.2017 Miksi? Letkuravitsemusta voivat tarvita potilaat, joilla on ongelmia suun tai nielun alueella, ruokatorvessa tai vatsalaukussa Nielemisongelmia,

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Pöytäkirja 5/2010 1(13) Kdistpalvelun jhtryhmän kkus Aika Maanantai 7.6.2010 kl 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL), Kkushune Tiira, 8. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjhtaja

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta Meikäläiset Me Itse ry:n jäsentiedte 2. 2015 Kuvaaja Laura Vesa Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Me Itse ry Liike itsenäisen elämän pulesta Raha-autmaattiyhdistys tukee timintaamme Sisältö Vaikuttaminen

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Kuva 1: Kojeen rakenne

Kuva 1: Kojeen rakenne 1-10 V -kiertptentimetri Tilausnr. : 2891 10 1-10 V -painikekiertptentimetri, 1s ksketin Tilausnr. : 2896 10 1-10 V -kiertptentimetri peitelevyllä Tilausnr. : 9 2891.. Käyttö- ja asennushje 1 Turvallisuushjeet

Lisätiedot