Ruokarytmi ~ Hyvää oloa ruoasta ~ RAVITSEMUSKÄSIKIRJA sairaalapalvelut asumispalvelut kotihoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruokarytmi ~ Hyvää oloa ruoasta ~ RAVITSEMUSKÄSIKIRJA sairaalapalvelut asumispalvelut kotihoito"

Transkriptio

1 Rukarytmi ~ Hyvää la ruasta ~ RAVITSEMUSKÄSIKIRJA sairaalapalvelut asumispalvelut ktihit 2015

2 2

3 Sisällys 1. LUKIJALLE RAVITSEMUSHOITO Ravitsemushit sana kknaishita Ikääntymisen vaikutus ravinnntarpeeseen Akuutin sairauden vaikutus ikääntyneen ravinnntarpeeseen Ravitsemushidn tteuttajat RAVITSEMUSHOIDON TOTEUTTAMINEN Vajaaravitsemusriskin ja ravitsemustilan arviinti Energiantarpeen arviinti Rukavalin ja spivan ruan rakenteen valinta Ruantilaus Ruan annstelu ja tarjilu Ruankäytön seuranta Ravitsemushjaus Ravitsemushidn tteutumisen arviinti Ravitsemushidn tehstaminen Välipalat, tiveruat ja tehstettu rukavali Kliiniset täydennysravintvalmisteet Letkuravitsemus Sunensisäinen ravitsemus KOTIIN KULJETETTAVA ATERIA ELINTARVIKKEESTA LAUTASELLE Elintarvikkeiden valinta Rukalistasuunnittelu ja ruanvalmistus Ruan kuljetus, säilytys ja tarjilu Yhteistyö Prsessin arviinti RUOKAVALIOT Perusrukavali Perusrukavalin muunnkset Kasvisrukavali Usknnn ja kulttuurin vaikutukset rukavalin Tehstettu rukavali Rakennemuutetut rukavalit Pehmeä rukavali Ssemainen rukavali Sileä ssemainen rukavali Nestemäinen rukavali Erityisrukavalit Vähälaktsinen rukavali Laktsitn rukavali Gluteenitn rukavali Maitallergisen rukavali Vilja-allergisen rukavali Kala-allergisen rukavali Muut ruka-aineallergiat ja yliherkkyydet Vähäprteiininen ja vähäfsfrinen rukavali, sisältää prteiinia 40 tai 60 g Hemdialyysiptilaan rukavali Peritneaalidialyysiptilaan rukavali Maha-sulingelmaisen rukavali Ravitsemushit erityistilanteissa Syöpäptilaan ravitsemushit Muistiptilaan ravitsemushit Saatthitptilaan ravitsemushit LÄHTEET JA LISÄTIETOA

4 Liitteet Liite 1 Ravitsemushita tteuttavat ammattiryhmät ja tehtävät Liite 2 MUST testi vajaaravitsemuksen riskin seulntaan Liite 3 MNA -testi (lyhyt versi) vajaaravitsemuksen riskin seulntaan Liite 4 Mitä MNA:n jälkeen timintahje ktihitn Liite 5 Vajaaravitsemusriskissä levan ravitsemushit timintahje ktihitn Liite 6 Ruankäytön selvitys ktihidn asiakkaille/sastlta ktiutuville Liite 7 Vinkkejä rukavalin mnipulistamiseksi lista ktihitn Liite 8 Painindeksitaulukk Liite 9 Energiantarpeen ja spivan annskn arviinti Liite 10A Annskt kuvina (S eli 1400 kcal) Liite 10B Annskt kuvina (M eli 1800 kcal) Liite 10C Annskt kuvina (L eli 2000 kcal) Liite 11 Rukien annsteluhje Liite 12 Ktiin kuljetettavan aterian annskk Liite 13 Ruantilauslmake Liite 14 Elintarvikkeiden tilauslmake Liite 15 Rukailun seuranta ateriittain Liite 16 Aikuisten kliiniset täydennysravintvalmisteet (Kymenlaaksn sairaala-apteekki) Liite 17 Aikuisten letkuravintvalmisteet (Kymenlaaksn sairaala-apteekki) Liite 18 Ktiin kuljetettavien ateriiden selvityslmake Liite 19 Vajaaravitsemusriski: muistilista lääkäreille Liite 20 Vajaaravitsemusriski: muistilista hithenkilökunnalle Liite 21 Vajaaravitsemusriski: muistilista laitshultajille Liite 22 Ravitsemushit eri tilanteissa 4

5 5 1. LUKIJALLE Rukarytmi -ravitsemuskäsikirjassa määritellään Kuvlan kaupungin terveyskeskussairaalassa ja asumispalveluyksiköissä tarjttavan ja ktiin kuljetettavan aterian ravitsemuksellista laatua sekä tarjlla levia rukavaliita. Käsikirjassa määritellään myös, kuinka laadukas ravitsemushit tteutetaan k. laitksissa ja ktihidssa. Käsikirja perustuu Sumalaisiin ravitsemussusituksiin (Valtin ravitsemusneuvttelukunta VRN, 2014), Ravitsemushit susitukseen (VRN, 2010) sekä ikääntyneelle väestölle laadittuun ravitsemussusitukseen (VRN, 2010). Myös Alueellisessa ravitsemussuunnitelmassa (Kymenlaaksn sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymä) määritellyt tavitteet ja timenpiteet n humiitu käsikirjaa laadittaessa. Käsikirjan tavitteena n rukavaliiden yhtenäistäminen ja laadukkaan yksilöllisen ravitsemushidn turvaaminen. Terveyskeskussairaalassa, asumispalveluyksiköissä ja ktihidssa asiakkaina n pääasiassa ikääntyneitä henkilöitä, jiden ravitsemushitn käsikirjakin painttuu. Käsikirjassa käytetään asiakas termiä tarkittaen terveyskeskussairaalassa tai asumispalveluyksikössä tai ktihidssa hidettavaa henkilöä. Ravitsemushit n tärkeä sa jkaisen asiakkaan hita, mutta sen mahdllisuudet vat Sumessa laajalti hyödyntämättä. Sumalaisissa väitöstutkimuksessa (Suminen 2007) selvitettiin ikääntyneiden ravitsemustilaa vanhainkdeissa, dementiasastilla ja sairaalissa. Näissä laitksissa asiakkaista % li virheravitsemuksen riskissä ja % kärsi virhe- tai vajaaravitsemuksesta. Vajaaravitsemuksesta aiheutuu seuraamuksia ikääntyneelle (väsymys, sairastuvuus, timintakyvyn ja elämänlaadun heikkeneminen), hithenkilökunnalle tai maishitajille (työmäärän lisääntyminen) ja yhteiskunnalle (hit- ja lääkekustannusten lisääntyminen). Laadukkaalla ravitsemushidlla ehkäistään vajaaravitsemusta ja ylläpidetään ikääntyneen hyvinvintia ja timintakykyä. Ktihidn asiakkailla hyvä ravitsemustila edesauttaa ktna selviytymistä, sairaalahidssa levalle hyvä ravitsemustilan n kuntutumisen edellytys. Laadukas ravitsemushit vaatii tteutuakseen kaikkien ammattiryhmien ravitsemushita arvstavaa asennetta ja riittäviä resursseja. Ravitsemushit, mm. tarjttu ruka, tulee nähdä tärkeäksi saksi hita ja henkilökunnalla tulee lla riittävästi aikaa, tieta ja taita ravitsemushidn tteuttamiseen. Käytännössä laadukas ravitsemushit alkaa vajaaravitsemuksen riskin arviinnista ja yksilöllisen ravitsemushidn suunnittelusta ja päätyy tteutuksen kautta seurantaan ja arviintiin. Maukas ruka tu mielihyvää. Ateriinnista pyritään mudstamaan asiakkaalle päivän khkhta, jta kannattaa dttaa. Käsikirja n tarkitettu Kuvlan kaupungin henkilökunnan ja kaupungin luttamustimissa timivien henkilöiden, sairaalapalveluita, asumispalveluita tai ateriapalveluita käyttävien henkilöiden sekä heidän maistensa käyttöön. Käsikirjan lpussa n linkkejä lisätiedn lähteille.

6 6 Työryhmä: Aapr Sari, ravitsemusterapeutti, Terveyden edistämisen yksikkö Immnen Riitta, sairaanhitaja, Kuvlan terveyskeskussairaala Kivula Anne, aluejhtaja, Ktihit/phjinen Leskijärvi Ulla, asumispalvelujhtaja Perätal Sirkka-Liisa, rukapalvelusuunnittelija Saarinen Merja, asiakaspäällikkö, rukapalvelut Sihvla Katri, laitshultaja, Mäkikylän palvelukeskus Tikander Maarit, rukapalveluesimies, Keltakankaan hivakti Windt Auli, rukapalvelupäällikkö Tisen painksen työryhmä: Mustnen Tarja, asumispalvelujhtaja, eteläinen alue Knti Janna, sastnhitaja, Kuvlan terveysasema Ulenius Raila, hivatyön esimies, Marjniemen palveluasunnt Heikkilä Anne, ktihidn aluejhtaja, Eteläinen alue Windt Auli, rukapalvelupäällikkö, Kuvlan rukapalvelut Maun Maija, rukapalveluesimies, Kuvlan rukapalvelut Saarinen Merja, asiakaspäällikkö, Kuvlan rukapalvelut Perätal Sirkka-Liisa, rukapalvelusuunnittelija, Kuvlan rukapalvelut Työryhmä päivittää ravitsemuskäsikirjan tarvittaessa. Käsikirjan sisältöä n pyritty sveltuvin sin yhtenäistämään Kymenlaaksn sairaanhit ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carea) rukavalikäsikirjan kanssa.

7 7 2. RAVITSEMUSHOITO 2.1 Ravitsemushit sana kknaishita Ravitsemushit n leellinen sa asiakkaan kknaishita ja hyvinvinnin tukemista. Ravitsemushit sisältää sekä asiakkaan tarpeita vastaavan ja ikea-aikaisesti tarjtun ruan että tarvittavan ravitsemushjauksen. Laadukas ravitsemushit lisää yksilön hyvinvintia ja ylläpitää tai parantaa elämänlaatua sekä vähentää kustannuksia npeuttaen tipumista ja vähentäen sairastavuutta. Keskeistä ikääntyneiden ravitsemushidssa n vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hit. Käytännössä ravitsemushit n systemaattinen jatkum ravitsemusriskin arviinnista ja spivan ruan määrittelystä syödyn rukamäärän seurantaan ja tarvittaessa tehstamistimenpiteisiin. Ravitsemushidn tteuttamisesta tarkemmin sivuilla Kuvlassa palveluasumista, tehstettua palveluasumista, laitshita, ktihita ja sairaalapalveluja tarjavat aikuisväestön palvelut ja ikääntyneiden palvelut. Näissä timinnan tavitteena n asiakaslähtöinen hivatyö palveluyksiköissä tai ktna. Tieta asumispalveluyksiköiden, ktiutusyksiköiden ja sairaalapalveluiden timinnasta löytyy Kuvlan kaupungin sivuilta. Asumispalveluyksiköt n tarkitettu 65 vutta täyttäneille sekä erityisryhmiin kuuluville eritasista tuettua asumista sekä laitshita tarvitseville henkilöille. Ikääntyneiden hiva-asumista järjestetään palvelutalissa, vanhainkdeissa ja hivakdeissa. Erityisryhmien asumispalveluja tteutetaan missa palveluasumisyksiköissä. Ravitsemushita tteuttavat mm. hitajat, sastnlääkärit ja ruan valmistava rukapalvelun yksikkö. Ktiutusyksiköt tarjavat lyhyitä arviinti- ja kuntutusjaksja, jiden tarkituksena n tukea ktna asumista. Ravitsemushita tteuttavat mm. hitajat, sastnlääkärit ja ruan valmistava rukapalvelun yksikkö. Ktihidn asiakkaan kanssa laaditaan hit- ja palvelusuunnitelma, jssa ktiin kuljetettava ateria vi lla tukipalveluna. Ravitsemushita tteuttavat asiakkaat itse, ktihidn sairaanhitajat ja hitajat sekä maishitajat. Terveyskeskussairaala tarjaa lyhytaikaissairaanhita. Ravitsemushita tteuttavat mm. hitajat, laitshultajat, sastnlääkärit ja ruan valmistava rukapalvelun yksikkö Ikääntymisen vaikutus ravinnntarpeeseen Ikääntyessä fysilgisten muutsten ja sairauksien seurauksena usein liikkuminen vähenee, perusaineenvaihdunnantas laskee ja rukahalu heikkenee. Myös ruan aistiminen muuttuu ja kylläisyyden tunne tulee npeammin. Psyklgiset syyt, mm. masennus saattavat vähentää syömistä. Suun terveys, mm. hampaiden kunt tai prteesien spivuus vaikuttavat usein ruan valintaan. Syljen erityksen väheneminen saattaa hankalittaa syömistä. Näistä mnista eri tekijöistä jhtuen sekä energiantarve että energiansaanti vähenevät. Useimpien ravintaineiden tarve ei kuitenkaan pienene, jten ruan laatuun tulee kiinnittää erityishumita. Jtta ikääntynyt saisi nauttimistaan pienistä rukamääristä riittävästi energiaa ja ravintaineita, tulee ruan lla energia- ja ravintainetiheää ja rukailukertja riittävän mnta. Jtta ikääntynyt nauttisi tarjlla levan ruan, tulee myös ruan aistittavaan laatuun sekä rukailutilanteeseen kiinnittää erityishumita.

8 8 Mnipulisuus Riittävän ravintaineiden saanti edellyttää mnipulista rukavalita, jta vidaan kuvata rukaklmilla: Kuva 1: Rukaklmi 2014 Energia Kuva 2. Itämeren rukaklmi Kuva 3. Lautasmalli Riittävän energiansaannin mittarina käytetään paina. Ikääntyneille susiteltava painindeksi (24 29 kg/m²) n krkeampi kuin työikäisille susiteltu (ks. sivu 13). Tahattmaan painnlaskuun tulee puuttua ja ravitsemushita tehstaa eri keinin. Riittämätön energiansaanti (usein tällöin myös ravintaineiden saanti) jhtaa ravitsemustilan heikentymiseen. Vajaaravitsemuksella tarkitetaan energian, prteiinin ja muiden ravintaineiden saannin epäsuhdetta tai puutetta niiden tarpeeseen nähden, mikä haittaa elimistön timintaa tai sairauden hita.

9 9 Prteiini Kuitu Neste Ikääntyneellä tulee kiinnittää energiansaantiin erityisesti humita sillin, kun painindeksi n alle 23 kg/m² pain n alentunut npeasti (yli 3 kg/3 kk) syöminen n erittäin vähäistä pystyy syömään pelkästään sseutettua tai nestemäistä rukaa henkilöllä n tistuvia infektiita tai painehaavja henkilö dttaa leikkaukseen mena tai n tipumassa sairaudesta Heikentyneen ravitsemustilan seurauksia vat mm. sairastuvuuden lisääntyminen vastustuskyvyn heikkeneminen tulehduskierre lihaskadn kiihtyminen ja väsyminen timinnanrajitukset ja timintakyvyn heikkeneminen kehn hallinnan heikkeneminen, kaatumiset ja murtumat heikentynyt hengityslihasten käyttö, vaikeus hengittää ja yskiä heikentynyt lämmönsäätely, jllin paleleminen lisääntyy apatia, depressi ja itsensä laiminlyönti lisääntynyt terveyspalveluiden käyttö (Lähde: Ravitsemussusitukset ikääntyneille, VRN 2010) Ikääntyneillä riittävän energiansaannin lisäksi tulee erityishumita kiinnittää myös riittävään prteiinin, kuidun, nesteen ja D-vitamiinin saantiin. Riittävä prteiinimäärä ylläpitää lihasmassaa ja näin timintakykyä, vaikuttaa haavjen paranemiseen ja vastustuskykyyn. Ikääntyneille susitellaan prteiinia vähintään g/bmi 22:ta vastaava pain - kg/vrk, työikäisille vastaava tarve n 0,8 g. Tällöin myös energiansaannin n ltava riittävää, jtta prteiini n käytettävissä sujaravintaineena, ei energianlähteenä. Hyvälaatuista prteiinia sisältävät liha, kala, siipikarja ja kananmuna sekä maitvalmisteet. Mikäli ikääntynyt ju ateriilla maita tai piimää ja syö kahdesti päivässä prteiinipitisen aterian, n prteiinin saanti tdennäköisesti riittävää. Mikäli ikääntyneellä ei le maittutteita käytössä, saattaa prteiinin saanti lla riittämätöntä. Riittävä kuitumäärä ehkäisee ummetusta, jka n ikääntyneillä yleinen vaiva. Ummetuksen ehkäisyssä myös riittävä nestemäärä ja liikunta vat tärkeitä. Tehkkainta kuitua ummetuksen ehkäisyssä n liukenematn kuitu, jta n täysjyväviljavalmisteissa, leseissä, juureksissa ja jnkin verran myös pavuissa ja herneissä. Ikääntyneen tulisi saada kuitua g päivässä. Kuitulisänä vi käyttää esimerkiksi vehnälesettä, hulehtien samalla riittävästä nesteen saannista. Ikääntyneen nesteen saanti n usein riittämätöntä heikentyneestä jann tunteesta jhtuen. Iäkkään elimistön vesipitisuus n pienempi, jten nestevajaus vi lla heillä vakavampaa ja kehittyä npeammin. Liian vähäinen nesteen saanti vi jhtaa mm. verenpaineen laskuun ja kaatumisiin.

10 D-vitamiini Nestettä susitellaan jutavaksi 1-1,5 litraa päivittäin, jnka lisäksi ruasta tulee nin litra nestettä. Laskennallinen nesteen perustarve n ml/ BMI 22:ta vastaava pain - kg/vrk. Ensisijaisesti susitellaan jumaksi vettä tai maita/hapanmaittutteita. Täysmehuja, virvitusjumia, kaakata, pirtelöitä yms. susitellaan jutavaksi khtuullisesti energiatarve ja hampaiden terveys humiiden. Ikääntyneille ei susitella alkhlia, sillä sen aiheuttamat terveysriskit vat suuremmat ikääntyneille kuin työikäisille. Alkhlia vi kuitenkin käyttää enintään yhden alkhliannksen (esim. 0,33 l lutta tai siideriä) päivässä. Kaikille 75 vutta täyttäneille susitellaan päivittäin D-vitamiinia lisänä 20 μg/vrk (800 IU) ympäri vuden, sillä ikääntyneen ihlla ei mudstu riittävästi D-vitamiinia kesäaikaan jhtuen ihn kstumusmuutksista sekä usein myös auringssa leilun vähenemisestä. Myös ravinnn D-vitamiinin imeytyminen suliststa heikkenee vanhetessa. D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen ja näin ehkäisee ja hitaa steprsia. D-vitamiini vaikuttaa myös lihaskuntn ja sitä kautta tasapainn, jten riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee kaatumisia. Ikääntyneet vat hyvin hetergeeninen ryhmä (ks. taulukk 1). Hyväkuntisilla ikääntyneillä n yleensä hyvä ravitsemustila ja heille spii kk väestölle suunnattujen ravitsemussusitusten mukainen ruka (edellä mainitut asiat humiiden). Ktna asuvalla ikääntyneellä, jlla n useita sairauksia ja haurastumista n j lisääntynyt vajaaravitsemuksen riski. Ympärivurkautisessa hidssa levalla taas keskeistä n tahattman laihtumisen ehkäiseminen eli riittävästä energiansaannista hulehtiminen. Mitä enemmän hivaa ikääntynyt tarvitsee, sitä suurempi n vajaaravitsemuksen uhka. 10

11 11 Taulukk 1. Keskeiset ravitsemushidssa humiitavat asiat ikääntyneillä ryhmittäin (mukaillen: Ravitsemussusitukset ikääntyneille, VRN 2010). HUOMIOITAVA ASIA Hyväkuntinen ikääntynyt IKÄÄNTYNEIDEN RYHMÄT Ktna asuva + useita sairauksia ja haurastumista Ktihidn asiakas Ympärivurkautisessa hidssa leva Yleistavite Hyvä ravitsemustila Ryhmittäinen tavite Terveyden ja timintakyvyn ylläpit tai edistäminen Terveyden ja timintakyvyn ylläpit tai edistäminen Timintakyvyn ja itsenäisyyden tukeminen Jäljellä levan timintakyvyn ylläpit Keskeistä rukavalissa Mnipulisuus, sulaa khtuudella, rasvan laatuun humita, riittävästi prteiinia Mnipulisuus, riittävästi prteiinia, sulaa khtuudella ja rasvan laatuun humita kuitenkin mieltymykset humiiden Yksilöllisyys, kknaisuuden humiiminen, päivän ateriiden suunnittelu Riittävästi energiaa ja prteiinia, rukailun psykssiaaliset tekijät Rukahulln järjestäminen Omatimisesti, maiset apuna Ktivara, maishitajien tukeminen rukahulln järjestämisessä Suunnittelu; kauppapalvelu, ateriapalvelu, valmisruat, ktivara Rukailun rytmittäminen, välipalat Rukavalin energiamäärä Riittävä energiansaanti, tarvittaessa tehstettu rukavali Rukailutilanne Spiva energiankulutukseen nähden Psykssiaalinen merkitys humiidaan Spiva energiankulutukseen nähden, laihtumisen ehkäisy Psykssiaalinen merkitys humiidaan Riittävä energiansaanti, sairaustilanteissa tehstettu rukavali Psykssiaalinen merkitys humiidaan. Tarvittaessa avustaminen, rukailun apuvälineet, rukailusta muistuttaminen Psykssiaalinen merkitys humiidaan. Kdinmaisuus, matimisuuden tukeminen Painnseuranta Halutessaan 1 x/kk 1 x/kk vähintään 1 x/kk D-vitamiinilisä * 61-74v. 10 μg/vrk tarvittaessa* >75v. 20 μg päivittäin v. 10 μg/vrk tarvittaessa* >75v. 20 μg päivittäin v. 10 μg/vrk tarvittaessa* >75v. 20 μg päivittäin v. 10 μg/vrk tarvittaessa* >75v. 20 μg päivittäin Suun terveys Päivittäinen puhdistus (hampaat, prteesit, suun limakalvt) Päivittäinen puhdistus (hampaat, prteesit, suun limakalvt) Päivittäinen puhdistus (hampaat, prteesit, suun limakalvt) Päivittäinen puhdistus (hampaat, prteesit, suun limakalvt) Liikunta Riittävästi (lihaskunt, energiankulutus) Riittävästi (lihaskunt, energiankulutus) Lisäten (elämänlaatu, energiankulutus) Timintakykyä ylläpitävä liikunta mahdlliseksi Muuta Laihduttaminen vain, mikäli lääketieteellinen tarve, hitaasti, mahd. liikuntaa lisäten Laihduttaminen vain, mikäli lääketieteellinen tarve, hitaasti, mahd. liikuntaa lisäten Yksilöllinen kirjattu ravitsemushidn suunnitelma (mm. avuntarve, rukailun kknaisuus, muistuttaminen, seuranta) Ravitsemushidn tteutus suunniteltu yhteistyössä (asiakas + henkilökunta) *D-vitamiinilisä lka-marraskuussa, js ei käytetä päivittäin D-vitaminituja maitvalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa

12 Akuutin sairauden vaikutus ikääntyneen ravinnntarpeeseen Sairastuessa hyväkuntisesta ikääntyneestä vi kehittyä npeasti vajaaravitsemuksen riskiptilas. Akuutisti sairaalahitn jutuneen iäkkään ja myös sairaalasta ktiutuvan ravitsemustila n usein hun. J päivystystilanteessa tulisi humiida, että siellä dttamaan jutuvat iäkkäät saisivat riittävästi syötävää ja jutavaa dttamisen aikana. Sairaalahitn jutuneen iäkkään asiakkaan ravitsemustila tulee selvittää heti sairaalahidn alussa. Selvityksen perusteella tulee tehdä suunnitelma ravitsemushidsta. Suunnitelman tteutumista tulee seurata. Tarvittaessa ravitsemushita tehstetaan esimerkiksi tilaamalla asiakkaalle tehstettu rukavali ja/tai tarjamalla täydennysravintjumia (ks. sivu 20). Tehstettu rukavali vi lla myös kuntutusvaiheessa tarpeen, jtta kuntutuminen edistyisi. Hitjaksn aikana tulee rukailussa tukea ikääntyneen matimisuutta. Ktihitn palaavan iäkkään rukavalin mnipulisuuteen, riittävään energiansaantiin ja rukahulln tteuttamiseen tulee kiinnittää humita. Selvityslmake liitteenä 6. Ktihidssa n käytössä IKINÄ -kaatumisen ehkäisyn timintamalli, jssa kiinnitetään humita mm. asiakkaan ravitsemukseen. Heikk tai riittämätön ravitsemus n yksi ikäihmisen kaatumisen riskitekijöitä. Kaatumisriskin arviinti tehdään kaikille ktihitn tuleville asiakkaille ja tarvittaessa arviidaan ravitsemusta erikseen (MNA ja NRS menetelmät). Mikäli asiakkaalla n tdettu ravintaineen puute, katetaan lisätarve ravintvalmisteilla, esim. mnivitamiinivalmisteella tai yksittäisellä vitamiini- tai kivennäisainelisällä Ravitsemushidn tteuttajat Ravitsemushit n mniammatillista timintaa. Laadukas ravitsemushit vaatii kaikkien ammattiryhmien situtumista, selkeää työnjaka ja riittäviä vimavarja. Jtta ravitsemushit tteutuisi laadukkaasti, tulee kaikkien ammattihenkilöiden nähdä ravitsemushit tärkeäksi saksi hita. Eri ammattiryhmien työnjak vaihtelee eri työyksiköissä. Lääkärillä n vastuu ptilaan ravitsemushidsta sana kknaishita. Lääkärin tehtävänä n myös arviida vajaaravitun asiakkaan ravitsemustilaa tarkemmin. Hithenkilökunta vastaa vajaaravitsemusriskin arviinnista, painnseurannasta ja pääsääntöisesti ateriiden tilaamisesta ja syöttämisestä. Rukapalvelun henkilökunta valmistaa ruan, jka n asiakkaiden tarpeita vastaavaa ja maukasta. Laitshultajat vivat avustaa ruantilauksessa, ruan jakelussa ja rukailussa svitun työnjan mukaisesti. Ravitsemusterapeutti sallistuu ravitsemushidn kehittämiseen ja mahdllisuuksien mukaan myös ravitsemusriskissä levien asiakkaiden hidn suunnitteluun. Puheterapeutti arvii tarvittaessa asiakkaan nielemiskykyä. Organisaatiiden jht vastaa siitä, että resurssit mahdllistavat laadukkaan ravitsemushidn tteuttamisen. Ehdtus eri ammattiryhmien tehtävänjasta n liitteessä 1. Sekä terveyskeskussairaalassa että asumispalveluyksiköissä n nimetty jkaiselle sastlle /yksikköön ravitsemusyhdyshenkilö. Yhdyshenkilö tekee yhteistyötä rukapalveluiden ja ravitsemusterapeutin kanssa rukailuun liittyvissä kysymyksissä. Yhdyshenkilö kuluttautuu ravitsemusasiissa ja varmistaa tiednkulun massa työyksikössään. Yhdyshenkilöille pyritään myös järjestämään yhteisiä kulutus- ja tiedtustilaisuuksia. Lisäksi terveyskeskussairaalan, asumispalveluyksiköiden, ktihidn ja rukapalvelun edustajista pyritään kkamaan mniammatillinen ravitsemustyöryhmä. Työryhmän tehtävänä n ravitsemushidn pitkäjänteinen kehittäminen, mm. suunnitella ja rganisida ravitsemushidn tteuttamista, seurata suunnitelmien tteutumista ja kehittää ptilasrukailua asiakaspalautteiden phjalta.

13 RAVITSEMUSHOIDON TOTEUTTAMINEN Kuva 1. Ravitsemushidn tteuttaminen sastlla/yksikössä TULOKESKUSTELU Hit- ja palvelusuunnitelman tekeminen taustatiedt (mm. hampaiden kunt, spimattmat ruka-aineet, ruan rakenne) punnitus vajaaravitsemuksen riskin arviinti Spivan ruan määrittely rukavali annskk ruan rakenne Ruan tilaaminen Ruan annstelu ja tarjaminen sekä tarvittaessa rukailussa avus- Rukailun päivittäinen seuranta Keskustelu: asiakkaan mielipide ruasta, tiveet rukai- PUNNITUS 1 x/kk vajaaravitsemuksen riskin arviinti

14 Vajaaravitsemusriskin ja ravitsemustilan arviinti Menetelmät Asiakkaan vajaaravitsemusriski arviidaan ensimmäisten hitpäivien aikana sekä tistetaan lyhytaikaishidssa tapauskhtaisesti ja pitkäaikaishidssa vähintään pulivusittain. Ktihidn asiakkailla ravitsemusriskin arviinti tehdään RAI-arviinnin yhteydessä, jllin kiinnitetään humita mm. yksittäisen asiakkaan ravitsemustilan arviintiin ja seurantaan. RAI-arviinti tehdään vähintään pulen vuden välein tai tarvittaessa, js asiakkaan vinnissa n selkeitä muutksia. Seulnnalla pyritään löytämään vajaaravitut ja vajaaravitsemusriskissä levat henkilöt. Vajaaravitsemusriski ennaki vajaaravitsemustilan kehittymistä. Riskissä levien asiakkaiden ravitsemustilan krjaaminen n helpmpaa kuin j vajaaravittujen henkilöiden. Vajaaravitsemusriskin arviintiin n kehitetty erilaisia validituja menetelmiä. Kuvlassa terveyskeskussairaalassa, asumispalveluyksiköissä ja ktihidssa käytetään yli 65-vutiailla MNA-testin lyhytversita ja 65 vutiaille ja sitä nuremmille MUST testiä. Testeissä arviinti alkaa painnmittauksesta ja painnmuutksen selvittämisestä. Mikäli paina ei le mahdllista mitata, vi MNA-testissä painindeksin tilalla käyttää phkeen ympärysmittaa. Phje mitataan paksuimmasta khdasta, asiakkaan llessa seisma- tai istuma-asennssa, pain mlemmilla jalilla. Haastatellen selvitetään myös ravinnnsaantiin vaikuttavia asiita, kuten rukahaluttmuutta ja puremis- ja nielemisvaikeuksia. Arviintimenetelmät vat säännöllisessä käytössä helppja ja npeita. Lmakkeet liitteinä 2-3. Vajaaravitsemusriskin arviinti: asiakas yli 65 vutias MNA -menetelmä (lyhytversi) asiakas 65-vutias ja nurempi MUST -menetelmä Ravitsemusriskin arviinnilla asiakkaat jatellaan nrmaalissa ravitsemustilassa leviin, vajaaravitsemusriskissä leviin sekä vajaaravittuihin. Nrmaalissa ravitsemustilassa levien henkilöiden ravitsemushita jatketaan kuten aiemmin ja paina seurataan svitusti. Vajaaravitsemusriskissä levien asiakkaiden ravitsemushita tehstetaan ja paina seurataan kerran kuukaudessa. Timintahjeet ktihitn vat liitteinä 4-7. Vajaaravittujen asiakkaiden khdalla lääkäri arvii ravitsemustilan tarkemmin hidn suunnittelua, tteutusta ja seurantaa varten. Ravitsemustilan arviinti Lääkärin surittama ravitsemustilan arviinti vi sisältää mm.: Esitiedt; rukailuun vaikuttavat tekijät, lääkitys Kliinisen tutkimuksen; lihasten kunt, atrfia, ihnalaisen rasvakudksen määrä, turvtus, askites, ihn, limakalvjen, hiuksien ja kynsien kunt, Antrpmetriset mittaukset; pituus, pain Labratritutkimukset; albumiini, prealbumiini, transferriini (epätarkkja ravitsemustilan mittareita, ptilaskhtaiseen seurantaan). Seerumin prealbumiini (S- Prealb) kuvaa albumiinia herkemmin prteiinin ja energian puutsta ja ravitsemushidn vastetta sen lyhyen puliintumisajan (< 2 vrk) vuksi. C-prteiinin samanaikainen määrittäminen auttaa erttamaan, nk matalan seerumin prealbumiinipitisuuden syynä vajaaravitsemus vai tulehdusvaste. Timintakyvyn arviinnin; asiakkaan selviytyminen jkapäiväisissä askareissa Ruankäytön seurannan Mnet lääkkeet vivat aiheuttaa painnlaskua ja heikentää ravitsemustilaa.

15 15 Taulukk 2. Painnlaskua ja heikentynyttä ravitsemustilaa aiheuttavat lääkkeet (Lähde: Geriatria. Dudecim 2010) Lääkkeen haitallinen vaikutus Anreksiaa aiheuttavia Imeytymishäiriötä aiheuttavat Lääkkeen vaikuttava aine digksiini, amidarni, spirnlaktni, kinidiini simetidiini feniatsiini, butyrfernit, litium, amitriptyliini, fluksetiini useimmat antibitit rautavalmisteet, kaliumsulat slunsalpaajat ei-steridaaliset tulehduskipulääkkeet tefyllamiini laksatiivit mettreksaatti aineenvaihduntaa npeuttavat tefyllamiini tyrksiini Painnseuranta Myös painn säännöllinen punnitseminen antaa karkeaa kuvaa ravitsemustilan muutksista. Painnmuutkset vat tärkeämpiä kuin yksittäinen painn mittaus tai nrmaalipainn selvittäminen. Mitä npeampaa ja suurempaa tahatn laihtuminen n, sitä suurempi syy n epäillä ravitsemustilan hunnemista. Kliinisesti merkittävänä pidetään yli 2 % painnmenetystä viikssa ja yli 5 % painnmenetystä kuukaudessa (ks. taulukk 3). Painnlaskun havaitseminen vaatii asiakkaan säännöllistä punnitsemista, silmämääräinen tarkastelulla painnmenetys n humattavissa usein vasta sillin, kun paina n menetetty pidemmän aikaa. Taulukk 3. Kliinisesti merkittävä painnmenetys lähtöpainn ja kuluneen ajan mukaan AJANJAKSO klme LÄHTÖPAINO viikk kuukausi puli vutta kuukautta PAINONMENETYS 50 kg yli 1,0 kg yli 2,5 kg yli 3,5 kg yli 5,0 kg 60 kg yli 1,2 kg yli 3,0 kg yli 4,2 kg yli 6,0 kg 70 kg yli 1,4 kg yli 3,5 kg yli 4,9 kg yli 7,0 kg 80 kg yli 1,6 kg yli 4,0 kg yli 5,6 kg yli 8,0 kg 90 kg yli 1,8 kg yli 4,5 kg yli 6,3 kg yli 9,0 kg 100 kg yli 2,0 kg yli 5,0 kg yli 7,0 kg yli 10,0 kg Mitatun painn ja pituuden avulla vidaan laskea painnindeksi (kg/m 2 ). Painindeksi n luettavissa myös tauluksta (liitteenä 8). Painindeksin tulkinta n yli 70-vutiailla erilainen kuin sitä nuremmilla (ks. taulukk 4).

16 16 Taulukk 4. Painindeksin (BMI) tulkinta iän mukaan BMI (kg/m²) TULKINTA vutiailla < 16 vaikea alipain < 20 alipain 20-24,9 NORMAALIPAINO 25 29,9 lievä lihavuus 30 34,9 merkittävä lihavuus vaikea lihavuus > 40 sairaallinen lihavuus BMI (kg/m²) TULKINTA IKÄÄNTYNEILLÄ (yli 70 v) < 22 alipain 22 23,9 lievästi alentunut pain NORMAALIPAINO yli 29 liikapain (ylipain) Energiantarpeen arviinti Aikuisen energiantarpeeseen vaikuttavat mm. ikä, sukupuli, ruumiinrakenne ja sairaus. Yksilökhtaiset ert energiantarpeessa vat suuria. Energiantarvetta vidaan arviida usealla tavalla. Esimerkki energiantarpeen arviinnista: Perusaineenvaihdunta (PAV) Vudeptilas (PAV + 30 %) Liikkeellä leva/itse rukaileva (PAV + 50 %) Sairaudesta tipuva tai levtn ja paljn liikkuva ENERGIANTARVE 20 kcal/kg/vrk 26 kcal/kg/vrk 30 kcal/kg/vrk 36 kcal/kg/vrk Ikääntyneellä riittävä energiansaanti n keskeistä. Ikääntyneellä laihtuminen n tavitteena vain, mikäli lääkäri arvii liikapainsta levan selvää haittaa. Myöskään työikäistä, vakavasti sairasta ylipainista asiakasta ei pidä laihduttaa, ellei siihen le erityistä syytä. Tisaalta vaikeasti sairaan ja aliravitun asiakkaan yliravitsemista n varttava aineenvaihdunnallisten vaikutusten vuksi. Rukavaliiden energiatast Asiakkaiden yksilöllisen energiantarpeen tyydyttämiseksi n käytössä ensisijaisesti klme eri energiatasa. Kullekin asiakkaalle valitaan hänen henkilökhtaista energiantarvettaan lähinnä leva energiatas. Taulukk energiantarpeen arviinnista iän ja sukupulen mukaan n liitteessä 9. Kuvat eri energiatasjen annksista vat liitteenä 10 A-C ja annsteluhje liitteenä 11. Spivan energiatasn valitseminen tulee tehdä mahdllisuuksien mukaan yhdessä asiakkaan kanssa, esimerkiksi katsmalla annskuvia. Mikäli asiakkaan näkemys hänelle spivasta rukamäärästä n pienempi kuin taulukn (liite 9) mukainen tarve, tulee harkita tehstetun rukavalin tilaamista.

17 17 Taulukk 5. Rukavaliiden energiatast ENERGIATASO energiamäärä prteiinimäärä S 1400 kcal (5.9 MJ) 80 g M 1800 kcal (7.6 MJ) g L 2200 kcal (9.6 MJ) g Myös asiakkaiden riittävästä nesteen saannista hulehditaan. Riittävä nestemäärä n 5-8 lasillista päivässä. Tarvittaessa nestemäärää seurataan kirjaamalla jutuja nestemääriä (liite 15) ja kannustetaan asiakasta riittävään jumiseen Rukavalin ja spivan ruan rakenteen valinta Ruantilaus Perusrukavali spii mnille asiakkaille (ks. sivu 28). Perusrukavalin muunnksina n tarjlla kasvisrukavali sekä usknnn ja kulttuurin vuksi mukatut rukavalit (ks. sivut 29 30). Erityisrukavali tilataan asiakkaalle lääkärin tteaman sairauden hitn. Erityisrukavalit n esitelty sivulla Tehstettu rukavali n suunniteltu vajaaravitsemusriskissä levalle, vajaaravitulle tai niukasti syövälle asiakkaalle. Rukavalissa n samaa annskka khti enemmän energiaa ja prteiinia kuin perusrukavalissa. Mikäli asiakas jättää energiantarpeensa mukaisesta ateriasta usein syömättä yli klmassan, tulee harkita tehstetun rukavalin tilaamista. Tehstetusta rukavalista tarkemmin sivulla 31. Ruan rakenteen valintaan vaikuttavat asiakkaan puremis- ja nielemiskyky. Perusrukavalita, perusrukavalin muunnksia sekä erityisrukavalita n saatavissa nrmaalirakenteisena, pehmeänä, ssemaisena sekä sileänä ssemaisena (ks. sivut 32 34). Nestemäisen rukavalin ravitsemuksellisen riittämättömyyden vuksi sitä susitellaan käytettäväksi vain tilapäisesti. Mikäli ei le kyse saatthitptilaasta, tulee nestemäiseen rukavalin kuuluvien rukien lisäksi tarjta aina täydennysravintjumia. Ruantilausta varten tarvittavat tiedt: mahdllinen vajaaravitsemusriski spiva energiatas (ktiin kuljetettavissa ateriissa vain yksi energiatas) spiva rukavali tarvittava ruan rakenne yksilölliset tiveet Tiedt selvitetään asiakasta ja/tai maisia haastatellen ja aiempia sähköisiä ptilastietjärjestelmän kirjauksia hyödyntäen. Tiedt kirjataan hitsuunnitelmaan tai hit- ja palvelusuunnitelmaan sekä rukatilaukseen (ruantilauslmake liitteenä 13). Tietja täydennetään tai tarvittaessa muutetaan hidn jatkuessa. Rukatilaus päivitetään yksikön timintatapjen mukaan jk päivittäin tai vähintään kuukausittain. Ktiin kuljetettavia ateriita varten n erillinen selvityslmake liitteenä 18.

18 Ruan annstelu ja tarjilu Sairaala- ja asumispalvelurukailussa pyritään rukailutilanteessa kdinmaisuuteen. Tavitteena n elämyksellinen ja hyvinvintia tukeva ssiaalinen tilanne. Rukailutilanteessa hithenkilökunta tarjaa asiakkaalle mahdllisuuden rukailla jk sastn rukailutilassa tai ptilashuneessa välttää hittimenpiteitä ja WC-käyntejä rukailun aikana tuulettaa rukailutilan sulkee televisin ja radin auttaa tarvittaessa käsien puhdistamisessa ennen rukailua keskitetyssä ruanjakelussa pistaa kannen ennen rukatarjttimen viemistä asiakkaalle hajautetussa ruanjakelussa annstelee ruan kauniisti annskn mukaisesti kert mitä n tarjlla ja tivttaa hyvää rukahalua kert tarpeen mukaan mausteiden ja sulan annspakkausten saatavuudesta varaa rukailuun riittävästi aikaa eikä vie tarjtinta pis ennen kun ptilas n lpettanut ateriinnin avustaa tarvittaessa rukailussa tiedustelee ruan maistumista hulehtii rukailun jälkeen asiakkaan mukavuudesta, esim. laskee vuteen alas tai jättää istuvaan asentn Lähde: Ravitsemushit, VRN 2010, mukaillen Rukailuajat Terveyskeskussairaalassa ja asumispalveluyksiköissä susitaan ateriarytmiä, jssa ateriat jakautuvat mahdllisimman pitkälle aikavälille valveillalajaksi. Yöllinen paast saa lla krkeintaan tuntia. Rukailuajissa pyritään nudattamaan susiteltuja aikja (taulukk 6). Rukapalvelu- ja sasthenkilökunnan työvurlistat speutetaan niin, että ateriarytmin tteuttaminen n mahdllista. Riittävä energian ja ravintaineiden saanti pyritään turvaamaan useilla pienillä ateriilla. Varsinaisten ateria-aikjen lisäksi asiakkaille tarjtaan yksilöllisten tarpeiden mukaan välipalja, jita tulee lla saatavilla sastlla tai hityksikössä ympäri vurkauden. Tehstetussa rukavalihidssa välipalat vat välttämättömiä. Taulukk 6. Terveyskeskussairaalassa ja asumispalveluyksikössä tavitteena levat ateria-ajat ja ateriiden prsentuaalinen energiasisältö. Lähde: Ravitsemushit, VRN 2010, mukaillen ATERIA KELLONAIKA ENERGIASISÄLTÖ (% kknaisenergiansaannista) Aamiainen Lunas Päiväkahvi Päivällinen Iltapala Yöpala 5-10

19 19 Rukailutilanteessa avustaminen Rukailutilanteessa asiakasta avustetaan tarpeen mukaan, kuitenkin matimisuutta tukien. Tarvittaessa tarjtaan rukailuun apuvälineitä, esimerkiksi mutiltuja lusikita. Ennen rukailua asiakas autetaan hyvään istuvaan asentn (tarvittaessa tyynyin tuettuna). Hyvä asent n sellainen, jssa asiakas pystyy istumaan kk rukailun ajan ja mieluiten vielä puli tuntia rukailun jälkeen. Istuvan asennn lisi sutavaa lla hieman etukumara, pää hieman eteenpäin taivutettu. Tällöin ruan ja juman nieleminen n turvallista, ja se vähentää aspiraatiriskiä. Hyvän istuma-asennn saamiseksi lisi hyvä tarvittaessa knsultida fysiterapeuttia. Syöttämistilanteessa humiitavaa: Varaa aina riittävästi aikaa syöttämiseen. Mitä npeampaa syöttäminen n, sitä helpmmin rukaa jutuu ptilaan henkitrveen. Istu siten, että sinulla n katsekntakti asiakkaaseen. Istu mukavasti, jtta pystyt mahdllisimman hyvin välttämään kiirehtimisen. Asiakas vaistaa helpsti kiireen ja tuntee lnsa kiusalliseksi. Puhu mahdllisimman vähän rukailun aikana, mutta kerr aina, mitä panet asiakkaan suuhun. Myös asiakkaalle n hyvä tdeta, ettei puhu ruka suussa. Syötä rauhallisesti pieniä suupalja kerrallaan ja tarja vaihtelevasti rukaa ja jumaa. Pidä eri rukalajit erillään, jtta asiakas pystyy maistamaan eri maut. Käytä lautasliinaa riittävän usein. Keskity syöttämiseen. Pidä ruka kuvun alla, jttei se jäähdy. Hulehdi, että syötettävän asent ja valaistus pöydän ääressä vat hyvät kk rukailun ajan. Käytä lämpölautasia ja erityisapuvälineitä Ruankäytön seuranta Asiakkaan syömiä ja/tai syömättä jääneitä rukamääriä seurataan silmämääräisesti. Js asiakkaan ruasta jää tistuvasti yli 1/3 syömättä, selvitellään asiakkaan kanssa syitä siihen. Rukailua muutetaan tai tehstetaan mahdllisuuksien mukaan ja mahdllisimman pian asiakkaan tiveiden mukaisesti. Vajaaravittujen ja vajaaravitsemusriskissä levien asiakkaiden rukamääriä seurataan kirjaamalla ne ruankäytön seurantalmakkeelle (liite 15) Ravitsemushjaus Ravitsemushjauksen tavitteena n tukea asiakkaan kykyä ttaa vastuu terveydestään ja sairautensa hidsta sekä antaa tähän valmiuksia. Ohjauksen sisältönä vi lla esimerkiksi tehstetun rukavalin nudattaminen ktna tai mtivinti k. rukavalin siirtymiseen hitlaitksessa. Ravitsemushjaus perustuu ravintanamneesiin ja rukavali svelletaan asiakkaan elämäntilanteeseen. Ravitsemushjauksen lähtökhtana n asiakkaan tilanne ja tiveet sekä muutshalukkuus. Rukatttumuksia muutetaan vain sen verran kuin n välttämätöntä. Ohjaustilanteessa käytetään keskustelevaa tetta ja annetaan myönteistä palautetta. Ohjauksen tukena käytetään kirjallisia, ajantasaisia rukavali-hjeita. Terveyskeskussairaalassa ravitsemusneuvnnasta vastaavat yhteistyössä hithenkilökunta, ravitsemusterapeutti ja lääkärit. Ravitsemusterapeutin knsultaatin tarve arviidaan j hitsuunnitelmaa tehtäessä. Asumispalveluyksiköissä ravitsemushjauksesta vastaa hithenkilökunta. Tarvittaessa knsultidaan lääkäriä tai ravitsemusterapeuttia. Ktihidssa ktisairaanhitajat vastaavat asiakkaan tarvitsemasta ravitsemushjauksesta. Tarvittaessa knsultidaan lääkäriä tai ravitsemusterapeuttia.

20 Ravitsemushidn tteutumisen arviinti Ravitsemushidn laadukkuutta selvitetään jka tinen vusi tehtävällä selvityksellä. Selvityksessä kysytään ravitsemushidn laatukriteerien täyttymistä yksikön timinnassa. Ravitsemushidn laatukriteerit (terveyskeskussairaala ja asumispalveluyksiköt): 1. Vajaaravitsemuksen riskin arviinti Jkaisen asiakkaan vajaaravitsemuksen riski arviidaan hidn alussa Pain punnitaan ja vajaaravitsemuksen riski seultaan svitusti. Seulnnan tuls kirjataan ptilasasiakirjihin. Seulnnan tuls jhtaa tarvittaviin timenpiteisiin. 2. Ruan tilaaminen Ruan tilauksessa tetaan humin tulkeskustelussa ja muissa yhteyksissä ilmenneet rukailuun vaikuttavat seikat. Ruan rakenne vastaa asiakkaan puremis- ja nielemiskykyä. Annskk valitaan energiantarvearvin ja asiakkaan tiveen perusteella. 3. Ateriarytmi Päivässä tarjtaan klme pääateriaa eli aamuateria, lunas ja päivällinen sekä 2-3 välipalaa. Yöllinen paast ei saisi ylittää tuntia. 4. Rukailu Ateria tarjtaan asiakkaan valinnan mukaan sastn rukailutilassa tai ptilashuneessa. Rukailutilanteesta tehdään mahdllisimman miellyttävä ja rauhallinen. Kertakäyttöastiita ja -rukailuvälineitä ei käytetä. Rukailuun varataan riittävästi aikaa. Rukailussa avustetaan tarvittaessa. 5. Rukailun turvallisuus 6. Osastlla nudatetaan mavalvntahjetta. 7. Rukailun seuranta Kaikkien asiakkaiden syödyn ruan määrää arviidaan silmämääräisesti. 8. Vajaaravitun tai vajaaravitsemusriskissä levan ptilaan ravitsemushidn tehstaminen Ravitsemushidn tehstaminen suunnitellaan mniammatillisesti. Ravitsemushidn tteutusta seurataan yksilöllisesti. 9. Tiednkulku Asiakkaalle kerrtaan, mitä aterialla n tarjlla. Ruan tarjilija, rukatarjttimen kerääjä ja hitaja tiedttavat tisilleen asiakkaan hitn vaikuttavista rukailun muutksista. Osastn/yksikön ravitsemusyhdyshenkilö tiedttaa ptilasrukailuun liittyvistä asiista. 10. Sairaalarukailun tyytyväisyyskysely Asiakkaalle tiedtetaan mahdllisuudesta antaa palautetta. 11. Ravitsemussaaminen Esimies hulehtii henkilökuntansa ravitsemussaamisesta. Esimies vastaa siitä, että ravitsemusyhdyshenkilö n valittu ja n kaikkien sastlla työskentelevien tiedssa. Osastn henkilökunta tekee yhteistyötä ravitsemusterapeutin kanssa. Lähde: Ravitsemushit, VRN 2010, mukaillen Ravitsemushidn laatukriteerit (ktihit): 1. Vajaaravitsemuksen riskin arviinti Jkaisen asiakkaan vajaaravitsemuksen riski arviidaan hidn alussa (RAIarviinti) Pain punnitaan ja vajaaravitsemuksen riski seultaan svitusti. Seulnnan tuls kirjataan ptilasasiakirjihin.

RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET asumispalvelut kotihoito terveyskeskussairaala

RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET asumispalvelut kotihoito terveyskeskussairaala RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET asumispalvelut ktihit terveyskeskussairaala Sisältö 1 RAVITSEMUSHOITO... 5 1.1 RAVITSEMUSHOITO OSANA KOKONAISHOITOA... 5 1.1.1 Ikääntymisen vaikutus ravinnntarpeeseen...

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Kymenlaakson alueellinen ravitsemussuunnitelma vuodelle 2013. Alueellinen ravitsemustyöryhmä 2012

Kymenlaakson alueellinen ravitsemussuunnitelma vuodelle 2013. Alueellinen ravitsemustyöryhmä 2012 Kymenlaaksn alueellinen ravitsemussuunnitelma vudelle 2013 Alueellinen ravitsemustyöryhmä 2012 2 Väestön terveellisten rukatttumusten edistäminen ja ravitsemushidn kehittäminen Kymenlaaksssa Kymenlaaksssa

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Kuntakohtaiset palvelut

Kuntakohtaiset palvelut Liite 4 Kuntakhtaiset palvelut Kuntakhtaiset palvelut Ktiin annettavat palvelut Ikäihmisten ktna selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja ktiin. Ktiin annettavia palveluita n ktihit, ktihidn

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi 1 (5) LUUNTIHEYSMITTAUS Hakusanat/synnyymit: fysilgia, steprsi, luukat, DEXA, DXA, luuntiheys, murtuma, lnkkamurtuma, T-scre, Z-scre, murtumariski, seulnta, D-vitamiini. 1. YLEISTÄ Osteprsi eli luukat

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

HOITOVÄLINEITTEN JA TARVIKKEIDEN JAKOPERUSTEET. 1.4.2010 alkaen

HOITOVÄLINEITTEN JA TARVIKKEIDEN JAKOPERUSTEET. 1.4.2010 alkaen 4.3.2010 HOITOVÄLINEITTEN JA TARVIKKEIDEN JAKOPERUSTEET 1.4.2010 alkaen Mäntsälä Prnainen yhteistiminta alueella jaetaan pitkäaikaista ja/tai vaikeaa sairautta sairastaville terveyskeskuksen hidssa leville

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

3) Kehitetään omaishoidontukea

3) Kehitetään omaishoidontukea IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta

Lisätiedot

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015 Rukajätteen vähentäminen Tiina Tivnen Ekkkkikurssi 21.11.2015 Ravinnepankki rukahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Tteutusaika: 2015-2016 Tavitteet: rukahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen

ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen Päätös: Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveyspiirin hallitus 11.12.2013 Lyhytaikaisen laitshidn maksu alle 18-vutiailta vain seitsemältä

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen

Lisätiedot

1. Tutustuminen Kirrin päiväkotiin, päiväkodinjohtaja Tiina Tomperi

1. Tutustuminen Kirrin päiväkotiin, päiväkodinjohtaja Tiina Tomperi JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIALISTA 1 (5) Ssiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähitpalvelut LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika ti 22.9.2010, kl 18.00 20.00 Paikka Kirrin päiväkti, Kirrinpelt 1

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

RUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994

RUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994 RUOKASUOLA- JA RASVAPTOSUUS OULULASTEN KOULUJEN YM. VASTAAVEN LATOSKETTÖiDEN LAATKKORUOASSA 1994 kaupunki Ympäristövirast Raprtti 2 /1994. - Oulun Oulu 1 RUOKASUOlA- JA RASVAPTOSUUS OULUlASTEN KOULUJEN

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA: RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KEHITTÄMINEN

TUTKIMUSSUUNNITELMA: RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KEHITTÄMINEN Metrplia Ammattikrkeakulu..0 YAMK, Kliininen asiantuntija YAMK-piskelija Heli Hyrsylä Helsingin kaupunki, ssiaali- ja ter/eysvirast Kaupunginsairaalanjhtajalääkäri Kristina Backlund TUTKIMUSSUUNNITELMA:

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

Ruokarytmi. ~ Hyvää oloa ruoasta ~ RAVITSEMUSKÄSIKIRJA sairaalapalvelut asumispalvelut kotihoito

Ruokarytmi. ~ Hyvää oloa ruoasta ~ RAVITSEMUSKÄSIKIRJA sairaalapalvelut asumispalvelut kotihoito Ruokarytmi ~ Hyvää oloa ruoasta ~ RAVITSEMUSKÄSIKIRJA sairaalapalvelut asumispalvelut kotihoito 2011 Kouvolan kaupunki 1 LUKIJALLE Ruokarytmi -ravitsemuskäsikirjassa määritellään Kouvolan kaupungin terveyskeskussairaalassa

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Rovaniemen yksityiset palvelutalot ikääntyneille

Rovaniemen yksityiset palvelutalot ikääntyneille Rvaniemen yksityiset palvelutalt ikääntyneille Palveluasuminen Mitä palveluasuminen n? Palveluasuminen n tarkitettu päivittäistä ulkpulista apua tarvitseville vanhuksille. Asukkaat vat vukrasuhteessa kaupunkiin

Lisätiedot

Kattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014

Kattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014 Kattturvatutteet - Kattpllarit, taltikkaat, lumiesteet ja katn vaakaturvakiskt 2.7.2014 Sisällysluettel 1. Sveltamisala... 2 2. Tutekuvaus... 2 3. Tutteen vaatimukset... 2 4. Suritustasn pysyvyyden arviinti

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN PKS-SEHYK Esp Helsinki Kauniainen Kirkknummi Vantaa Suun erikishidn yksikkö (09) 310 47475, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011 Lutu 29.12.2011 13:26:00 29.12.2010 Henkilöstöpalveluiden tiedte 5/2011 KEVÄÄN REKRYTOINTIEN AIKATAULUT Kevään 2012 keskitetyt rekrytinnit tteutetaan seuraavan aikataulun mukaan: Tammikuussa täyttölupa-anmusten

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Miten tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa huomioidaan tulevaisuuden prosessit?

Miten tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa huomioidaan tulevaisuuden prosessit? Miten tulevaisuuden ssiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa humiidaan tulevaisuuden prsessit? Case Järvenpään uusi ssiaalija terveyskeskus (JUST) Rashmi Werning, Delfi Oy Miksi tiljen suunnittelun

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Tiina Lammi. Ravitsemuslaatu ja asiakastyytyväisyys pienten lasten ruokapalveluissa. Case: Tenavakoti

Tiina Lammi. Ravitsemuslaatu ja asiakastyytyväisyys pienten lasten ruokapalveluissa. Case: Tenavakoti Tiina Lammi Ravitsemuslaatu ja asiakastyytyväisyys pienten lasten rukapalveluissa Case: Tenavakti Opinnäytetyö Kevät 2012 Liiketaluden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö Palvelujen tuttamisen ja jhtamisen

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön hoitoketju

Lasten mielenterveystyön hoitoketju Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot