Valtiovarainministeriön vero-osastolle

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriön vero-osastolle Kiitän mahdollisuudesta saada lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Koska lausunnon alaa ei mitenkään ole rajoitettu, puutun luonnoksesta havaitsemiini erilaisiin seikkoihin. s. 3 Vaikka yleisesti käytetään ilmaisua aggressiivinen verosuunnittelu siis kahdella g:llä asia tullee riittävän selväksi, vaikka käytettäisiin vain yhtä g:tä eli ilmaisu agressiivinen verosuunnittelu olisi paremmin suomenkieleen sopiva. Näinhän tuo ilmaisu myös lausutaan. EU:ssa on kuitenkin todettu, että. Tätä kannattaisi ehkä täsmentää jonkin verran (kuka/ketkä, missä, milloin jne.) tai ainakin tehdä lyhyt viittaus sivulle 6, muutoin asia voi jäädä hämäräksi. Se on kuitenkin tässä tapauksessa varsin merkityksellinen. s. 4 Toisessa täydessä kappaleessa kerrotaan, että Suomen tekemissä verosopimuksissa osingot ovat tavallisesti (kurs. tässä). Tätä voisi täsmentää esimerkeillä siitä, milloin näin on, ja milloin näin ei ole. Kolmannessa täydessä kappaleessa kerrotaan, että pyritään ehkäisemään Suomen verolainsäädännössä muun muassa (kurs. tässä veron kiertämistä. Voi olla, että tämä antaa liian valjun kuvan VML 28 :stä, koska se on keskeinen veronkiertämistä ehkäisevä säännös edelleen. Tämän vuoksi sanat muun muassa voisi korvata ilmaisulla keskeisesti.

2 Neljännessä täydessä kappaleessa viitataan yleisesti yritysjärjestelyjä koskevaan erityiseen veron kiertämistä koskevaan lausekkeeseen. Jos ei tätä kokonaan esitellä, niin vähintään siihen tulisi tehdä pykäläviittaus. s. 5 Toisen täyden kappaleen viimeiseen virkkeen voisi jättää pois, koska sama asia tullee riittävästi esille kolmannen täyden kappaleen viimeisessä virkkeessä. Jos virke jää, epäselväksi jää se, mistä yhtymistä on kysymys. Jos se ei ole tärkeää, niin silloin tämäkin puoltaa virkkeen poisjättämistä. Neljännessä täydessä kappaleessa kerrotaan ketjuverotuksen poistamisesta. Samaa asiaa käsitellään sivulla 3. Ja sivulla 8. Kokonaisuus ei hahmotu kovin hyvin. Pitäisikö nämä synkronoida paremmin? Kappaleessa kerrotaan myös sijoitusomaisuusosakkeista. Tämän kategorian tarpeellisuus ei ole nyt esillä, mutta ehkä vastaisuudessa kannattaisi pohtia tämän ja sen erityissääntelyn tarpeellisuutta. s. 6 Toisessa täydessä kappaleessa viimeisessä virkkeessä on sana tahattomasti. Onko se tarpeen? Neljännessä täydessä kappaleessa viimeisessä virkkeessä tuodaan esille tärkeää asiaa. Voisiko sitä esimerkinomaisesti valaista Suomen näkökulmasta? s. 7 Ensimmäisessä täydessä kappaleessa mainitaan direktiivin säännöksen olevan minimisäännös, joka ei estä jne. Myös tässä yhteydessä voisi olla esimerkki paikallaan. s. 8

3 Ensimmäisessä täydessä kappaleessa käytetään monikkoilmaisuja ( säännösten jne.). Erityisesti toinen virke huomioonottaen jää kysymään, pitäisikö käyttää yksikkömuotoja tai muokata koko kappale uudestaan. Toisessa täydessä kappaleessa esillä on termi hybridijärjestelyt. Kun tämä asia on keskeinen lainmuutosten kannalta, tämän termin sisältö ja merkitys olisi avattava yksityiskohtaisemmin. Asia tulee esille s. 10 kolmannessa kappaleessa, mutta problematiikan tärkeys huomioon ottaen sitä voisi esitysluonnoksessa muutoinkin tarkemmin käsitellä ihan sen seikan selventämiseksi, mistä tässä esityksessä nyt on tarkoitus olla kysymys. Kolmannessa täydessä kappaleessa on sana esimerkiksi onko tämä tällaisena tarpeen; viittaan edellä jo lausumaani. Neljännessä täydessä kappaleessa viitataan yleisesti yritysjärjestelyjä koskevaan erityiseen veronkiertämistä koskevaan lausekkeeseen. Viittaan edellä toteamaani. s. 9 Toisessa täydessä kappaleessa on termi osinkoverohuojennus. Huojennus termi olisi syytä käyttää, kun kysymys on varsinaisesta veronhuojennuslainsäädännöstä. Siitä tässä esityksessä ei ole kysymys. Termin voisi korvata esimerkiksi ilmaisulla osinkojen verovapausetujen. s. 10 Toisessa täydessä kappaleessa kerrotaan muun muassa säännöksen tavoitteista ja verovapauden tarkoituksesta. Ovatko nämä yksi ja sama asia? Viimeinen virke on jollakin tavalla epäselvä. Tässäkin yhteydessä on syytä tuoda esille, se seikka, ettei voitto (joka assosioituu kirjanpidolliseen voittoon) ole verotuksen kohteena vaan verotettava tulo. Valitettavasti jopa hallituksen esityksissä on tuotu tämä asia epäselvästi esille, minkä vuoksi asiasta voi syntyä harhaanjohtava kuva päätöksentekijöille.

4 Kolmas kappale on tietenkin keskeinen tämän asiakokonaisuuden kannalta. s. 11 Kolmannessa täydessä kappaleessa on sana esimerkiksi onko tämä tällaisena tarpeen; viittaan edellä jo lausumaani. Viimeinen kappale.selvitettävä, onko. Sivulla 9 todetaan että Rajoitusta sovelletaan riippumatta siitä, onko suorituksen maksaja tosiasiassa vähentänyt (kurs. tässä) suorituksen verotuksessaan. Onko näiden välillä jonkinlaista ristiriitaa? s. 14 Yhdeksännessä momenttia koskevassa ehdotuksessa kerrotaan tarkemmin, milloin järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa ei ole pidettävä aitona. Tämä virke lienee tarpeellinen, mutta pohdittavaksi jää, rajoittaako tämä ehkä liikaa säännöksen soveltamisalaa ja riittäisikö tämän asian esille tuominen pelkissä perusteluissa. --- Esitysluonnos sisältää muutamia tärkeitä tulkintakannanottoja, joita voisi olla jonkin verran enemmän. Tämä ilmitoisi paremmin esille lainsäätäjän tahtotilaa.. Joensuussa elokuun 21 päivänä 2015 Matti Myrsky Professori

5