VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS

Transkriptio

1

2 VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos 1. LUENTO OPPAAT 2. LENTO VSS- SANEERAUS 3. LUENTO VSS-HISTOTIA 4. LUENTO LAINMUUTOS 2016

3 LUENTO 1 RAKENTAMISOPPAAT Punainen = poistui nykyisestä lainsäädännöstä Sininen = ongelmia tulkinnoissa Vihreä = uusi tulkinta Kaikissa oppaissa yhteinen sisällysluettelo S1- luokka SPEK 33 valmis S2-luokka Kalliosuojat SPEK 34 painossa SPEK 32 taittajalla Oppaita ja väestönsuojien rakentamisen historian kirjaa voi tilata verkkokauppa.spek.fi asiakaspalvelu@spek.fi (sähköposti) (puhelin)

4 Pelastuslaista 379/2011 johtuvat muutokset Maan jakamisesta suojelukohteisiin ja muuhun alueeseen luovuttiin Yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovuttiin. Väestönsuojan rakentamisvelvoite muutos- tai korjaustyön yhteydessä on poistunut. Väestönsuoja saadaan sijoittaa enintään 250 metrin päähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan. Matkaa voidaan pidentää rakennuslupaviranomaisen päätöksellä Myymälärakennusten varsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla vähintään 1% kerrosalasta (aiemmin 2 %). (PL 12 ) Väestönsuojan kunnossapitäminen ja määräaikainen tarkastaminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Väestönsuojien kuntoselvityksiä ja uusien väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia tekevät riittävän koulutuksen saaneet henkilöt. Viranomaisille kuuluu rakennuslupakäsittely ja väestönsuojien lopputarkastukset.

5 VA 2 3 mom PROSENTTIMITOITUS MYYMÄLÄ 31 MYYMÄLÄ 9100 m2, RAKENNETTU LUVULLA UUSI MYYMÄLÄ 3100 m2, RAKENNUSLUPA MYYMÄLÄ 3100 m2 VSS 1% MYYMÄLÄ m2, MITOTUS 2 % VÄESTÖNSUOJA 182 m2 Rakennukset m2 % VSS-m2 hlö/0,75 MÄÄRITTELE VSS - TARVE vastaus Myymälä , TARVITAANKO VSS kyllä/ei ei Myymälä ,0 41 yht ,0 284 Tarve tontilla Kaikki 1% , (VNA) Myymälä-, teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennusten sekä varastotilojen osalta varsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla vähintään yksi prosentti kerrosalasta. PL 71 2 mom. (7) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on ennestään tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetty määrä vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. Lain 71 2 momentin viimeinen lause koskee henkilömäärällä mitoitettuja väestönsuojia sekä lain uudistuksen myötä myös myymälöitä. Aiemmin myymälän on katsottu tarvitsevan 2 prosenttia kerrosalasta laskettua väestönsuojaa. Uudistetun lain mukaan väestönsuojan tarve on myymälöiden osalta 1 % koko tontin osalta, joten aiemmin rakennetut suojatilat voidaan huomioida uudisrakennuksen väestönsuojan kokoa määrättäessä. 7) Lain 71 :n 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi uusi säännös, jonka mukaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei synny silloin kun tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on jo ennestään riittävästi väestönsuojille asetettavat vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. 7) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus katsottaisiin myös täytetyksi, jos tontilla tai rakennuspaikalla jo olevat vanhat suojapaikat, jotka eivät täytä voimassa olevia määräyksiä, kunnostetaan ennen rakennuksen valmistumista voimassa olevat väestönsuojien rakenteelliset vaatimukset täyttäviksi. TOIMISTOINSINÖÖRI PEKKA RAJAJÄRVI

6 Pelastuslaista 379/2011 johtuvat muutokset (PL 71 2 mom.) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden raja nostettiin huomattavasti ja samalla tuli kaksi eri ryhmää seuraavasti: 1200 m 2 yleisesti 1500 m 2 teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta. Ryhmittelyssä käytetään Tilastokeskuksen luokitusta (2011 luento) (71 2 mom.) Rakentamisvelvollisuutta ei muodostu, jos tontilla on ennestään riittävästi nykyiset vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja, käytetään Tilastokeskuksen rakennusluokitusta. 72 mukaan, jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain 132/1999, 125 :n mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset. (73 ) Olemassa olevan rakennuksen kerrosalaa lisäävää osaa, ei oteta laskuihin mukaan kellarissa tai ullakolla.

7 Pelastuslaista 379/2011 johtuvat muutokset (75 1 mom.) Etelä-Suomen aluehallintovirasto käsittelee koko maassa (paitsi ei Ahvenanmaalla) väestönsuojan rakentamisesta vapautushakemukset. Väestönsuojan kohtuuttomina kustannuksina pidetään yli 4 %:n (perustelut) rakentamisen kustannuksista, joissa myös väestönsuojan osuus on mukana (76 ) Väestönsuoja on voitava ottaa käyttöön 72 tunnin aikana (112 kohta 19) Aiemmin rakennetut väestönsuojat on pidettävä kunnossa

8 Muita muutoksia K-luokan väestönsuojan rakentaminen loppui jälkeen rakennusluvan saaneista kohteista Säteilysuojausta ei tarvitse tarkastella erikseen, seinän paksuus S1-luokassa on aina 300 mm, ellei painekuormitus vaadi paksumpaa seinää Ilmanvaihtolaitetta IVL-K ei enää käytetä S1-luokan suojan tulee olla varsinaiselta suojatilaltaan vähintään 20 m 2 :n suuruinen S1-luokan väestönsuoja saadaan rakentaa enintään 135 m 2 :n suuruiseksi Jos väestönsuojan varsinainen suojatila ylittää 90 m 2, se on jaettava kahteen osaan teräsbetoniseinällä, seinissä voi olla normaaliolojen käytön kannalta tarpeelliset aukot

9 Muita muutoksia Painekuorma on 100 kn/m 2 myös maanpäällisissä seinissä Varsinaiseen suojatilaan luetaan nyt myös käymälät Väestönsuojassa tulee olla matkaviestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste Vesipistettä ei tarvitse tuoda suojaan, riittää suojan läheisyydessä oleva vesipiste. Saneerauksissa helpottaa. Väestönsuojan paineseinän ulkopuolella tai pääkeskuksen yhteydessä tulee olla varavoimakoneen pistorasia Väestönsuojaan hankittavien varusteiden ja välineiden määrää on supistettu huomattavasti

10 16.3 Yhteisväestönsuojan yö- ja päiväkäytön mitoitusperusteet Väestönsuojan koon mitoituksessa on vuoden 1959 lainsäädännöstä lähtien lähdetty siitä, että väestönsuojan suuruuden arvioidaan riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. Asetuksella on annettu tarkemmat yksityiskohtaiset vaatimukset. Yksittäisen rakennuksen väestönsuojan koko on määräytynyt prosenttiperusteisena lukuun ottamatta niitä rakennuksia, joissa on voitu määritellä yksiselitteisesti henkilömäärä, kuten teollisuusrakennuksissa sekä hoito- ja opetusalan rakennuksissa. Asetuksen mitoitustavalla sellaisiin asuin- ja liikekeskuksiin, joissa rakennukset ovat niin suuria, että melkein jokaisessa rakennuksessa on oma suoja, tulee kaavamaisesta systeemistä johtuen väistämättä runsaasti ylimääräisiä suojapaikkoja. Yö- ja päivämiehityksen mitoitus perustuu pelastuslain 71 1 momenttiin, jossa määritellään väestönsuojan tarve yksittäiselle rakennukselle seuraavasti: rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. Saman pykälän 4 momentissa annetaan rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle mahdollisuus sallia rakennettavaksi kahta tai useampaa rakennusta varten yhteinen väestönsuoja, jos se rakennetaan viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen valmistumisesta (kuultava pelastusviranomaista). Yö - ja päivämitoitusta voidaan käyttää silloin, kun suunnitellaan riittävän ison ja käyttötarkoitukseltaan monipuolisen alueen yhteistä väestönsuojaa. Jotta yhteissuojan rakentaminen onnistuu, on se määriteltävä jo kaavan yhteydessä. Yhteisväestönsuojan mitoituksessa voidaan käyttää 70- ja 80-luvuilla kehitettyä yö- ja päivämitoitusta. Väestönsuojan koon mitoituksessa käytetään kahta laskentatapaa, joista valitaan suurin henkilömäärä. Yhteisväestönsuojan yö- ja päivämitoitus 1. Yömitoitus tarkoittaa, että asunnot lasketaan 100 prosentilla ja muut kerääntymisalueen rakennukset 0 prosentilla. 2. Päivämitoitus tarkoittaa, että asunnoista lasketaan 50 prosenttia ja muut lasketaan 100 prosentilla. 3. Esimerkiksi sellaisten oppilaitosten osalta, joille rakennetaan myös asunnot samalle kerääntymisalueelle, otetaan laskennassa huomioon oppilaspaikat vain kertaalleen. 4. Edellä esitetyistä mitoituksista valitaan suurin. Näin saadaan kaikille kerääntymisalueella asuville, työskenteleville ja opiskeleville suojapaikat. Yhteisväestönsuojan koon määrittelyssä käytetään valtioneuvoston asetuksen 408/2011, 2 :ssä esitettyä prosenttimitoitusta tai siltä osin henkilömitoitusta kuin asetuksessa tarkemmin on siitä säädetty. Kerrosalasta saatu väestönsuojan varsinainen pinta-ala muutetaan henkilömääräksi siten, että yhtä henkilöä kohti pitää olla varsinaista suoja-alaa 0,75 neliömetriä.

11 Väestönsuojaan kuljettava matka (VNA 3 ) Väestönsuoja saadaan sijoittaa enintään 250 metrin päähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueen pelastusviranomaista kuultuaan uhka-arvioon perustuen erityisistä syistä päättää, että pelastuslain 71 :n 4 momentin mukainen yhteinen väestönsuoja saadaan sijoittaa edellä 1 momentissa säädettyä kauemmaksi. Tulkinta: Entisillä suojelukohdealueilla voidaan noudattaa vanhaa systeemiä. Pääsääntö on 250 metriä ja helpotuksena enintään 500 metriä. Entisellä muu alue matkan pidentämistä pitää käsitellä alueen uhan mukaan, käyttäen valtakunnallista uhkakuvaa. Keskitetty yhteinen väestönsuoja taajaman keskustassa saattaa olla parempi vaihtoehto kuin useita pieniä suojia. Pääsääntö on 250 metriä ja helpotuksena noin yhteen kilometriin

12 Lähekkäin olevat suojat Lähekkäin oleviksi eli samaan suojaryhmään kuuluviksi suojiksi lasketaan suojat, joiden välinen etäisyys on alle 20 m. Lähekkäin olevien S1-luokan suojien yhteenlaskettu varsinainen suojatila saa olla enintään 270 m

13 Jako suojahuoneisiin Mikäli väestönsuojan varsinainen suojatila ylittää 90 (135 m 2 ) on se jaettava betoniseinällä suojahuoneisiin

14 Varsinaisen suojatilan lisäksi väestönsuojaan on tehtävä seuraavat aputilat: sulkuteltta 2,5 m 2 tai sulkuhuone vähintään 4 m 2 ilmanvaihtolaitteistot 1,5 m 2 /kpl, normaalioloissa suojahäkissä suojan sisälle rakennetut tai rakennettavat kevyet seinät ensiaputilaa 6 m 2, varsinaisen suojatilan ylittäessä 135 m

15 Väestönsuojaan suunnitellut tilat jotka kuuluvat varsinaiseen suoja-alaan 1. Käymälät (1/ 20 m 2 ) 2. Varavesisäiliöt (1,3 m 2 /alkavaa 1000 litraa kohti) 3. Minikeittiö (noin 2 m 2 ) 4. Jäteastiat (yleensä näille ei suunnitella omaa tilaa)

16 Käymälät Vapaasti lattialla ilman kiinnityksiä seisova kuivakäymäläkomeroryhmä KH-3 ja ylipaineventtiiliin (YV-1) sijoitus

17 Käymälät ei kiinnitysrimoja

18 Sulkuteltta 2 eri mallia, kiinnitysrimat etukäteen

19 7 Poistumisreitit S1-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa tulee olla sisääntuloreitin lisäksi vähintään yksi hätäpoistumisreitti. Hätäpoistuminen ja oven edessä oleva sortumalaatta kuten ennen

20 4.2 Yksityiskohdat hätäpoistumisreiteistä Poistumisreitteinä voidaan käyttää erillistä poistumisreittiä sekä osittain vahvistettua kulkureittiä. Poistumisreitti tulee sijoittaa siten, että väestönsuojasta päästään ulos mahdollisimman kaukana toisistaan oleviin suuntiin. 1. Poistumisreitti saa olla yhteinen kahdelle tai useammalle suojalle ja sitä tulee suurentaa yhteiseltä osalta 20 % jokaista 90 m 2 :n suojaa kohti. 2. Pystysuoria mittoja tulee suurentaa 20 %. 3. Päällekkäin olevista suojista on oltava omat poistumisreitit, jotka voivat yhdistyä yhteen sortuman ulkopuolelle johtavaan hätäpoistumisreittiin. 4. Mikäli suojassa on useampia suojahuoneita, tulee poistumisreittien lähteä eri suojahuoneista. 5. Maan alla tai siihen verrattavissa olevasta väestönsuojasta on oltava joko hätäpoistumiskäytävä tai vahvistettu kulkureitti rakennuksen ulkoseinälle. Maanpäällisessä suojassa riittää luukku seinässä. Maan alla olevassa suojassa useita vaihtoehtoja

21 Elementtirakenteinen hätäpoistumiskäytävä

22 Vahvistettu kulkureitti Vahvistettu kulkureitti voi olla osa suojaantuloreittiä tai muu rakennukseen kuuluva käytävä, huonetila tai osa huoneesta. Vahvistettu kulkureitti alkaa suojaoven edessä olevalta sortumalta suojatulta alueelta ja päättyy ulkoseinälinjalle.

23 Savunpoisto

24

25 Rakenteiden paksuus S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan ympärysseinien ja katon tulee olla vähintään 300 millimetriä paksua teräsbetonia sekä väestönsuojan lattian, kantavien teräsbetonisten väliseinien ja pilarien sekä kaksikerroksisen väestönsuojan teräsbetonisen välipohjan tulee olla vähintään 150 millimetriä paksua teräsbetonia

26 Säteilysuojaus Erillinen säteilysuojausvaatimus on poistunut. Väestönsuojan ympärysseinissä saa olla suojaoven lisäksi hätäpoistumisaukkoja ja normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaitteita siten, että aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala on enintään S1-luokan väestönsuojassa 4 % suojan varsinaisen pintaalasta. Mikäli aukkojen pinta-ala on yli edellä esitetyn, on tämän ylimenevät aukot suunniteltava suojattaviksi poikkeusoloissa säteilyltä. Luukut sirpalesuojattuja

27 Sirpalesuojauksen periaatteet ei muutoksia

28 Painekuormat S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan katto, ympärysseinät ja painekuormitukselle altistuva lattia on mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi myös 100 kn/m 2 paineaallosta aiheutuvalle kuormalle. Hätäpoistumiskäytävän rakenteet ja väestönsuojan oven aukeamista suojaavat rakenteet ja hätäpoistumisreitin katto on mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi 25 kn/m 2 suuruiselle sortumakuormalle. Kaikki painekuormille altistuvat rakenteet tulee mitoittaa takaisinheilahduskuormalle, joka on yksi kolmasosa painekuormasta. KAIKKI PAINESEINÄT 100 kn/m 2, MYÖS MAANPÄÄLLISET SEINÄT

29

30

31 Elementtirakenteinen väestönsuoja Ensimmäiset elementtirakenteiset väestönsuojat tehtiin vuonna Nykyisin niiden osuus on noin puolet kaikista uusista väestönsuojista. Väestönsuojan rakentamisnopeudessa saavutetaan merkittävä aikataulusäästö. Elementtiväestönsuojan pystytys, liitoksien jälkivalut sekä katon raudoitus ja valu kestää 2-4 päivää. Sääolosuhteilla ei ole vaikutusta rakentamisaikatauluun. Tämä korostuu erityisesti talvirakentamisessa. Elementteihin asennetaan tehtaalla kaikki seinien läpivientiosat, kuten ovet, luukut ja LVISA läpivientiputket, ja niiden sijoitustarkkuus on hyvä. Rakennesuunnitelmat sisältyvät toimitukseen. (kaksinkertaista suunnittelua) Elementtiurakoitsijan toimitus kattaa 56% koko suojan hinnasta Vakiokustannuksia ovat suunnittelu 6%, rakennuttaminen 3%, liittymismaksut 1%, työmaan yleiskulut 4%, nousuvaraus ja kate 7% eli yhteensä 21% Lähes vakiokustannuksia ovat LVI-työt 3% ja sähkötyöt 4% eli yhteensä 7%. Elementtisuojan kustannuksista 85% on ennalta sidottuja. Joskus esitettiin jopa kaksinkertaisia kustannuksia

32

33 Kittilässä vuonna 1992 K-luokan elementtisuojalle tehty räjäytyskoe

34 Vuonna 2009 Keravalle pystytetty elementtisuoja Väestönsuoja tulisi alkujaan suunnitella elementtimitoituksella. Toteutus voi olla silloin myös paikalla valettu

35 Kattolaatan asennus

36 Alapään liitoksessa tartuntalenkit edellyttävät tarkkaa asennusta

37 Sisäpuolen askelmat voidaan elementtisuojassa asentaa jo tehtaalla

38

39 Paikalla valetun väestönsuojan työvaiheet kestävät 2 viikkoa

40 Väestönsuojan oven avautumisen turvaaminen Asetuksen 9 :n 3 mom. mukaan väestönsuojan ovi on suojattava avautumista varten sortuma-alueella, mitoittamalla yläpuolella oleva välipohja tai muu rakennusosa 25 kn/m 2 suuruiselle sortumakuormalle. Oven edessä olevaa laattaa ei saa tehdä jännitetyistä rakenteista kuten ontelolaatta.

41 Ovisyvennys paineoven edessä Suojaoven ovilevyn alareunan ja lattian pinnan välin on oltava vähintään 30 mm. Kynnysratkaisuja on helpottanut se, että suojan puolella lattia voidaan tehdä kynnyksen yläpinnan tasoon. Oven rakenteissa ei saa olla irrotettavia osia. Irtokynnyksellisiä ovia ei saa käyttää.

42 Väestönsuojan oven luiskaaminen

43 Perustusten mitoitus S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan perustuksen mitoituksessa otetaan huomioon yksi neljäsosa pystysuoraan vaikuttavista paine- ja sortumakuormista. Rakenteiden luokitus ja raudoitus Betoniraudoituksen tulee täyttää kokonaistasavenymävaatimus (5 prosenttia). Laattojen ja seinien pää- ja jakoraudoituksena tulee käyttää halkaisijaltaan vähintään 8 millimetrin ja enintään 20 millimetrin terästankoja. Paine- ja sortumakuormille mitoitettavissa rakenteissa sekä maata vasten olevassa lattiassa raudoituksen tankojen keskiöväli molempiin suuntiin voi olla enintään 150 millimetriä rakenteen sisäpinnassa ja enintään 300 millimetriä rakenteen ulkopinnassa. Raudoituksen poikkileikkauspinta-alan tulee olla taivutetuissa rakenteissa vähintään 0,17% Maanvaraisessa laatassa voidaan käyttää yhtä keskeistä verkkoa. Teräsbetonisen väestönsuojan katon alapinnassa tulee raudoituksen lisäksi olla pääraudoitukseen sidottu teräsverkko tai betoniin kiinnittyvä teräspoimulevy. Palkeissa ja laattoina mitoitettavissa rakenteissa pääraudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava vetorasituksen voimille.

44 Väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmä Kun edellä mainitut ilmavirrat lasketaan suojapaikkaa (0,75 m 2 ) kohti, saadaan ilmavirraksi ohituskäytössä 7,3 m 3 /h sekä vastaavasti suodatuskäytössä 2,4 m 3 /h suojapaikkaa (suojattavaa henkilöä) kohti. Maan päällisen väestönsuojan ilmanotto 1. Ilmanotto suoraan ympärysseinästä Maanpäällisessä suojassa ilma saadaan ottaa väestönsuojan seinään asennetun läpivientiputken kautta suoraan ilmanvaihtolaitteistoon. Yleensä tämä edellyttää läpivientiputken ulkopään suojaamista sitä varten erikseen tehdyllä sirpalelevyllä. Lisäksi seinän sisässä olevan kanavan kohdalla on oltava riittävästi betonia sirpalesuojauksen saavuttamiseksi. Maanalaisen väestönsuojan tai siihen verrattavan suojan raitisilmakanavat 2. Hätäpoistumiskäytävä raitisilmakanavana 3. Maan alla oleva ilmanottoputki Erillinen maan sisään asennettava raitisilmaputki on asennettava vähintään 0,5 m syvyydelle. Tätä vaihtoehtoa saadaan käyttää vain, mikäli edellä esitetyt ratkaisut eivät kohtuusyistä tule kysymykseen. 4. Sortumankestävä ilmanottoputki 5. Rakennuksen sisätiloista.

45 Ilmanvaihtolaitteisto Ilmanvaihtolaitteistoa on voitava käyttää sekä sähkömoottorilla ja käsikäytöllä. Ilmanvaihtolaitteistojen merkinnät ovat sidottuja väestönsuojan painekuormaa IVL-1. S1 -luokan väestönsuojassa on oltava ilmanvaihtolaitteisto jokaista 45 m 2 :n varsinaista suojatilaa varten. Ilmanvaihtolaitteistot on sijoitettava väestönsuojaan siten, että yhteen suojahuoneeseen tulee enintään neljä laitteistoa.

46 Ylipaineventtiili Jokaista ilmanvaihtolaitteistoa IVL-1 kohti on oltava kaksi ylipaineventtiiliä (YV-1), joista toinen asennetaan sulkutelttaan tai sulkuhuoneeseen ja toinen käymälätilaan. Sulkuteltassa saa olla enintään kaksi ylipaineventtiiliä, muut ylipaineventtiilit sijoitetaan käymälätilaan ja ensiaputilaan. Sulkutelttaan sijoitettavien ylipaineventtiilien määrä on rajoitettu kahteen siksi, että sen kautta menevä liian suuri ilmamäärä saattaa puristaa sulkutelttaa kasaan. Ilmanvaihtolaite Ylipaineventtiilien määrä ja sijoitus Käymälän kpl sulkutelttaan kohdalle tai sairaasosastoon 1 kpl IVL kpl IVL kpl IVL kpl IVL

47 Vedensaanti ja viemäröinti S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan vesipiste voi olla väestönsuojan ulkopuolella sen välittömässä läheisyydessä. Vanhojen suojien saneerauksessa iso helpotus. Jos vesipiste on väestönsuojan sisällä, suojassa tulee olla mahdollisuus säilyttää juomavettä vähintään 15 litraa varsinaisen suojatilan neliömetriä kohden. Muutoin tulee olla mahdollisuus säilyttää juomavettä vähintään 40 litraa varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti. Suojatilassa olevan vesipisteen yhteydessä tulee olla pesuallas ja lattiakaivo. Väestönsuojan jätehuolto tulee järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. Juomavesi Jokaisessa väestönsuojassa tulee turvallisuussyistä olla vähintään kaksi erillistä vesisäiliötä. Väestönsuojan varustaminen vain yhdellä isolla vesisäiliöllä on liian suuri riski, että sen rikkoutuessa tuhoutuu koko vesimäärä. Viemärin sulkuventtiili Läpivientiputkeen on välittömästi ympärysseinän sisäpuolelle asennettava sulkuventtiili VSV-1, joka on kiinnitettävä tukevasti joko seinään, venttiilikaivoon, seinän läpi menevään viemäriputkeen tai lattiaan.

48 Sähkö ja valaistus (SMA 18 ) Väestönsuojat on liitettävä sähkönjakeluverkkoon. Niihin on asennettava oma ryhmäkeskus, joka on liitettävä omalla nousujohdolla pää- tai nousukeskukseen. Väestönsuoja voidaan varustaa varavoimalla. S1-luokan väestönsuojan hätävalaistus voidaan järjestää ilmanvaihtolaitteistoon liitetyllä valaistuksella. Sähköasennukset Ryhmäkeskuksen, valaisimien ja niiden kiinnityksien tulee kestää mielivaltaiseen suuntaan vaikuttava kuormitus, joka vastaa niiden massaa viisinkertaisena. Nousujohto tulee mitoittaa siten, että väestönsuojan kaikki sähköpisteet voivat olla samanaikaisesti käytössä. Väestönsuojan paineseinän ulkopuolella tai pääkeskuksen yhteydessä tulee olla varavoimakoneen pistorasia, jota kautta voidaan tarvittaessa syöttää sähkövirtaa varavoimakoneesta väestönsuojan ryhmäkeskukseen. Normaalioloissa varavoimakonetta voidaan käyttää rakennuksen käytön kannalta kriittisten toimintojen ylläpitoon. Sähköasennukset on ihmisten tuottaman kosteuden vuoksi tehtävä kosteita tiloja koskevien vaatimusten mukaisesti (IP 34). Sulkuhuone katsotaan märäksi tilaksi (IP 55).

49 Viestilaitteet Väestönsuojassa tulee olla matkaviestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon joko omana liittymänä tai rakennuksessa olevan puhelimen rinnakkaisliittymänä. SAMA SYSTEEMI VANHOIHIN SUOJIIN Yleensä matkapuhelin ei kuulu väestönsuojassa ilman lisätoimenpiteitä. Väestönsuojassa ei tarvita puhelinta eikä viranomaisille tarvitse toimittaa puhelinnumeroa. Väestönsuojan kiinteä puhelinliittymä voidaan korvata rakennuksen ullakolle tai ulkoseinälle noin 5 metrin korkeudelle asennettavalla yleisen matkapuhelinverkon laajakaista-antennilla. Antenni johdotetaan väestönsuojaan antennin impedanssiin sopivalla vähähäviöisellä kaapelilla. Suojaan asennetaan kaapeliin vastaava yleisen matkapuhelinverkon laajakaista-antenni turvaamaan matkapuhelinliikenteen kuuluminen suojassa. Pinta-asennuksessa kaapeli tulee asentaa suojaista reittiä tai suojata lujalla putkella väestönsuojan ulkopuolella.

50

51

52

53 Yritys-, laitos- sekä talosuojelun materiaalin määrävahvuus Suojeluhenkilöstön materiaali Väestönsuojan materiaali NIMIKE MÄÄRÄ NIMIKE MÄÄRÄ Suojanaamari + VSSsuodatin 2 Vedensäilytysaine Vesisäiliön tilavuuden mukaan Rautakanki 1 Joditabletit 2/henkilö Sankoruisku tai vesitäytteinen alkusammutin 1 Opaskirja (Talon turvaopas, Yrityksen turvaopas tai vastaava) Säteilymittari 1 kpl > 100 henkilöä 1 Hajunpoistoaine 3 litraa yhtä käymäläkalustetta kohti Suojan työkalut Pajavasara, katkaisutaltta, voimaleikkuri, veistokirves, kenttälapio, sorkkarauta, varustelaatikko Varustelaatikko 1

54 Kyseisessä tapauksessa punaisella rajattu alue olisi kannattanut tehdä väestönsuojaksi. Kaikki asukkaiden huoneistokomerot olisivat olleet samassa tilassa. Ylimääräinen suojatila ei edellytä lisälaitteita. Sisäministeriö on ehdottanut ympäristöministeriölle, ettei väestönsuojaa laskettaisi milloinkaan kerrosalaa. 1. Nyt maan alla olevaa väestönsuojaa ei lasketa kerrosalaan. 2. Maanpäällä oleva väestönsuoja lasketaan kerrosalaan.

55

56

57

58 Aukkojen pinta-ala väestönsuojan ympärysrakenteissa Väestönsuojan ympärysseinissä saa olla suojaoven lisäksi hätäpoistumisaukkoja ja normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaitteita siten, että aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala on enintään S2-luokan väestönsuojassa 2 % suojan varsinaisen pinta-alasta. Mikäli aukkojen pinta-ala on yli edellä esitetyn, tämän ylimenevät aukot on suojattava säteilyltä.

59 S2- luokan kuormat ja rakenteiden paksuudet Kuormituksen laatu ja kohde sekä rakenteen paksuus Kuormitus (kn / m²) Rakenteen paksuus ulkoa sisä (mm) ltä Painekuorma katossa Painekuorma ympärysseinässä suojaamaton Painekuorma ympärysseinässä suojattu Painekuorma lattiassa - ulkoilmaa vastaan maanvarainen lattia maanvarainen laatta ympärysseinät kallioon - - vapaa Painekuorma sulkuhuoneen, erillisen vaimennustilan rakenteet Painekuorma hätäpoistumiskäytävän sekä raitis- ja poistoilmakanavien rakenteissa Painekuorma sirpalesuojien rakenteissa Oleskelukuorma lattiassa ja välipohjassa, alaspäin Sortumakuorma suojatun sisääntuloreitin rakenteet Kantavat väliseinät 200 Tärähdyskuorma kaikissa rakenteissa * * valtioneuvoston asetus 408/ :n mukaisesti

60 Elementtirakenteisen suojan rakentamisesta S2-luokan teräsbetoniväestönsuoja voidaan suunnitella ja tehdä myös elementtirakenteisena. Elementtirakenteista väestönsuojaa, sen rakenteiden suunnittelua sekä valmistusta koskevat samat rakenteelliset ohjeet kuin paikalla valettua suojaa. Ensimmäiset elementtirakenteiset S1-luokan väestönsuojat tehtiin vuonna Ensimmäiset elementtirakenteiset S3-luokan väestönsuoja tehtiin Hki-Vantaa lentoasemalle 2002.

61 Valtioneuvoston asetus 408/2011, 10 Perustusten mitoitus S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan perustuksen mitoituksessa otetaan huomioon yksi neljäsosa pystysuoraan vaikuttavista paine- ja sortumakuormista. S2-luokan teräsbetonisuojan perustusten mitoituksessa käytetään samaa mitoitustapaa kuin S1-luokan väestönsuojassa. Valtioneuvoston asetuksen 10 :stä on jäänyt epähuomiossa S2- luokka mainitsematta. Aiemmissa asetuksissa se on ollut määräyksissä mukana.

62 Varsinaiselta suoja-alaltaan alle 450 m 2 :n S2- luokan väestönsuojat voidaan varustaa kevyellä kaasunilmaisimella esimerkiksi ChemPro 100i-kaasunilmaisimella.

63

64 Yritys-, laitos- sekä talosuojelun materiaalin määrävahvuus Suojeluhenkilöstön materiaali Väestönsuojan materiaali NIMIKE MÄÄRÄ NIMIKE MÄÄRÄ Suojanaamari + VSS-suodatin 2/250 hlö Joditabletit Opaskirja (Talon turvaopas, Yrityksen turvaopas tai vastaava) 2/henkil ö 1/250 hlö Säteilymittari 1 /250 hlö Vedensäilytysaine Rautakanki Suojan merkitsemiskilpisar ja Sankoruisku tai vesitäytteinen alkusammutin Hajunpoistoaine Vesisäiliön tilavuuden mukaan 1/250 hlö 2 1/250 hlö 3 litraa yhtä käymäläkalustett a kohti Suojan työkalut Pajavasara, katkaisutaltta, voimaleikkuri, veistokirves, kenttälapio, sorkkarauta, varustelaatikko Varustelaatikko 1

65

66