Väestönsuojat asuin- ja liikerakennuksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestönsuojat asuin- ja liikerakennuksissa"

Transkriptio

1 Rak Rakennuksen rungon suunnittelu Väestönsuojat asuin- ja liikerakennuksissa Veli-Ville Rajasuo Markus Suutarinen

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus Käsitteet Väestönsuojaluokkien pinta-alavaatimukset Väestönsuojan sijoittaminen Väestönsuojan tilat Suojatila Sulkutila Väestönsuojan normaaliaikainen käyttö Kulkureitit Suojaantuloreitti Poistumisreitit Paloturvallisuus Väestönsuojan rakenteet Ympärysrakenteet Sisärakenteet Sirpalesuojaus Säteilysuojaus Rakenteiden paksuuksia Väestönsuojan kuormitukset ja mitoitus Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Sähkö- ja telelaitteet Rakentaminen Väestönsuojaa koskevat rakennuslupapaperit Rakentamistavat Lähteet... 19

3 1. Johdanto Väestönsuojelujärjestelmän suunnittelussa ovat oleellisia tekijöitä suojelun uhkakuva, suojaustaso sekä suojarakentamisen kustannukset. Väestönsuojien suojaustasoa ja luokitusta määriteltäessä eräänä perusperiaatteena on ollut se, että kaikki suojat ovat mahdollisimman samanarvoisia tappioriskien kannalta. Isot suojat on tehtävä vahvemmiksi, koska pommi osuu niiden suuremman pinta-alan johdosta todennäköisemmin niihin kuin pienempiin suojiin. Tämä periaate kuitenkin pätee vain mekaanisiin vaikutuksiin ja esimerkiksi kemiallisten aseiden käytön johdosta syntyvien kaasuriskien ja mikrobihyökkäysten osalta ovat sekä pienet että suuret suojat samanlaisessa riskissä. Väestönsuojan perusvaatimuksena on, että sen tulisi suojata radioaktiivista säteilyä, myrkyllisiä aineita, rakennesortumia ja asevaikutuksia vastaan. Asevaikutuksilla tarkoitetaan tavanomaisten aseiden paine-, sirpale-, tärähdys-, ym. vaikutuksia. Suojien luokittelun mukaisesti S1-, S3- ja S6- luokan suojille on lisävaatimus, jonka mukaan niiden tulee kestää luokasta riippuen 100, 300 tai 600 kpa:n (1, 3 tai 6 barin) paineaallosta syntyvät kuormitukset. Tällaisten kuormitusten katsotaan olevan esimerkiksi ydinräjähdyksissä syntyviä pitkiä paineaaltokuormituksia. Asevaikutuksien lisäksi on väestönsuojien suunnittelussa huomioitava mahdollinen, pitkäaikainen oleskelu suojassa. Radioaktiivinen laskeuma edellyttää pisimpiä suojautumisaikoja: jatkuva suojassaoloaika 2 3 vrk. ja kokonaissuojautumisaika vrk. Väestönsuojan tarkoituksena ei ole luoda mukavia olosuhteita kriisin aikana, vaan mahdollistaa pitempiaikainen suojautuminen siedettävissä olosuhteissa. Näin ollen vaaditaan oleskelun turvaavilta laitteilta ehdotonta käyttövarmuutta. Väestösuojan ilmanvaihdon onkin oltava riippumaton ulkopuolisesta sähkön saannista. 2. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus Väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta säädetään Pelastuslaissa 468/2003 ja Pelastustoimiasetuksessa 857/1999. Uudisrakentamiseen liittyvät velvoitteet ovat tontti- ja rakennuspaikkakohtaisia. Ne määräytyvät rakennuksen sijainnin ja koon mukaan siten, että väestönsuoja on rakennettava, jos rakennuksen kerrosala on vähintään 600 m 2 ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Ennen väestönsuojan suunnittelua selvitetään onko alue jota rakennetaan suojelukohdetta tai muuta aluetta. Rakennuksille, myös useilla tonteilla oleville rakennuksille voidaan rakentaa yhteissuojia. Suojan ei tarvitse olla samalla tontilla kuin ko. rakennus tai rakennukset. Toiselle tontille rakennettavaa väestönsuojaa varten perustetaan toiselle tontille rakennusrasite, Maankäyttö- ja rakennuslaki YM Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää poikkeuksia väestönsuojalle asetetuista vaatimuksista perustellusta syystä joka voi olla mm. väestönsuojan tavallista korkeammat rakentamiskustannukset suhteessa asianomaisen rakennuksen rakentamiskustannuksiin tai samalle tontille tai rakennuspaikalle aikaisemmin rakennettujen suojapaikkojen määrä. Lääninhallitus voi yksittäistapauksissa myöntää vapautuksen pelastustoimilaissa säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta. 3. Käsitteet Varsinainen suojatila Kerrosalan tai henkilömäärän perusteella laskettu väestönsuojan laskennallinen oleskelutilan ala. 3

4 Suojaluokka Väestönsuojat jaetaan K-, S1-, S3- ja S6-luokkiin varsinaisen suojatilan pinta-alan sekä niiden kestämän paineaallon mukaan. K-luokan väestönsuojan tulee kestää 0,25 barin kuormitus, S1- luokan 1 barin kuormitus, S3-luokan 3 barin kuormitus ja S6-luokan 6 barin kuormitus. Väestönsuojan laskennallinen henkilömäärä Henkilömäärä määräytyy joko jakamalla varsinaisen suojatilan pinta-ala mitoitusperusteena olevalla alalla 0,75m 2 tai teollisuus-, tuotanto-, varasto-, opetus- ja hoitoalan rakennuksissa työskentelevien tai oleskelevien henkilöiden määrän mukaan. Väestönsuojan ympärysrakenteet Väestönsuojaan kuuluvat tiloja rajoittavat, painekuormia vastaanottavat ympärysseinä, katto ja lattia. Sortuma-alue, sortumakuorma Sortuma-alueella tarkoitetaan aluetta, joka ulottuu rakennuksen uloimmista kantavista osista etäisyydelle joka on 1/3 rakennuksen korkeudesta. Sortumakuorma on arvioitu kuorma, joka syntyy rakennuksen sortuessa. 25 kn/m 2 vastaa noin viisikerroksisen rakennuksen aiheuttamaa sortumakuormaa. Samaan suojaryhmään kuuluvat väestönsuojat Väestönsuojat, joiden välinen etäisyys on alle 20m. Suojelukohde Pelastustoimesta vastaava ministeriö voi määrätä suojelukohteeksi asutus-, teollisuus-, liikenne- tai muun niihin verrattavan keskuksen, koko kunnan alueen tai osan siitä (Pelastuslaki 468/2003, 59 ). Suojelukohteet on lueteltu Sisäasiainministeriön päätöksessä suojelukohteista. 4. Väestönsuojaluokkien pinta-alavaatimukset Väestönsuojan mahdollinen kokonaispinta-ala on 15,7 m 2, sillä varsinaisen suojatilan lisäksi siinä on oltava 0,7 m 2 käymälätila, 2m 2 tilaa ilmanvaihtolaitteistolle ja 1m 2 varavesisäiliölle. Varsinaisen suojatilan vähimmäispinta-alavaatimus on 12 m 2. Jokaista henkilöä varten varataan varsinaista suojatilaa 0,75 m 2. Seuraavassa taulukossa on esitetty eri suojatyyppien suuruudet ja suurimmat henkilömäärät. 4

5 Taulukko 1. Väestönsuojaluokkien mukaiset pinta-alat ja henkilömäärät. Varsinainen suojatila, enintään m2 Laskennallinen henkilömäärä K-luokka, suojelukohde K-luokka, muu alue K-luokka, peruskorjattu rakennus S1-luokka, suojelukohde S1-luokka, muu alue S3-luokka, suojelukohde S3-luokka, muu alue S6-luokka, suojelukohde (kalliosuoja) S6-luokka, muu alue (kalliosuoja) Lisäksi asetuksissa on määrätty, että väestönsuojan varsinaisen suojatilan pinta-ala on vähintään kaksi prosenttia rakennuksen yhteenlasketusta kerrosalasta. Teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennusten sekä varastotilojen osalta suojatilan pinta-alan on oltava vähintään yksi prosentti kerrosalasta. Edelleen rautatieasemien, lentoasemien ja linja-autojen keskusasemien väestönsuojien täytyy olla riittävän suuria, jotta niissä on tilaa sekä henkilökunnalle että arvioidulle keskimääräiselle matkustajamäärälle. 5. Väestönsuojan sijoittaminen Väestönsuoja sijoitetaan keskeisesti rakennuksessa tai rakennusryhmässä sijaitsevien oleskelu- ja työpaikkojen suhteen. Se voidaan sijoittaa maan alle tai maan pinnalle. Pyrkimyksenä on, että maa ja rakennuksen rakenteet suojaavat sitä mahdollisimman hyvin. Väestönsuoja on pyrittävä sijoittamaan pohjaveden keskikorkeuden yläpuolelle. Jos suoja kuitenkin on sen alapuolella, se täytyy varustaa vuotovedenpoistolaitteilla. Rakennukseen voidaan sijoittaa useita väestönsuojia, tai rakennuksilla voi olla yhteisiä väestönsuojia. Väestönsuoja voidaan sijoittaa esimerkiksi asuntoalueella korttelin yhteisrakennukseen. Väestönsuoja suositellaan sijoitettavaksi niin, että kuljettava matka rakennuksen ulkoovilta väestönsuojaan on suojelukohteessa enintään 250 m ja muulla alueella enintään 500 m. Väestönsuojaa sijoitettaessa on otettava huomioon ympäröivien tilojen vaarallisuus normaaliajan ja poikkeusolojen mukaan. Jos rakennuksessa on suurta vaaraa aiheuttavia tekijöitä, suoja sijoitetaan erilleen tai muuhun rakennukseen. 6. Väestönsuojan tilat 5

6 6.1. Suojatila Suojatila käsittää yhden tai useampia suojahuoneita. Jos suojan varsinainen suojatila ylittää 90 m 2, väestönsuoja on jaettava suojahuoneisiin. Suojahuoneita ei saa tehdä epäkäytännöllisen mutkikkaiksi tai kapeiksi. Suunnitelmissa on otettava huomioon, että suoja voidaan poikkeusoloissa jakaa majoitusosaan sekä oleskeluosaan. Väestönsuojan sisäiset seinät voivat olla myös kevytrakenteisia. Ne voidaan rakennustyön yhteydessä jättää tekemättä, mutta niiden paikat esitetään piirustuksissa ja merkitään lattiaan. Suojatilan huonekorkeuden tulee olla ainakin 2,3 m. Vähäisiltä osin kuten palkkien ja kanavien kohdalla, suojatilan vapaa korkeus saa olla pienempi, mutta ei kuitenkaan alle 2,0 m. Seinän tai pilarin vierellä voi huonekorkeus laskea alle kahden metrin, mutta varsinaiseen suojatilaan ei kuitenkaan lasketa 1,6 metriä matalampaa osaa. Suojatilassa sijaitsevia ilmanvaihtolaitteistoja ja suojan varusteita varten on rakennettava suojahäkki tai muu vastaava suojaus. Suojatilassa tulee olla sulkuteltta, jos sen pintaala varsinaisen suojatilan osalta ylittää 20 m 2. Suojassa tulee olla 1 käymälä suojatilan alkavaa 20 m 2 kohti ja vastaavasti tilaa varavesisäiliölle 1 m 2 alkavaa 1000 litraa kohti. Varsinaiseen suojatilaan täytyy lisäksi varata paikka keittiölle (2 m 2 ) sekä jäteastioille (15 litraa/m 2 varsinaista suojatilaa) Sulkutila Väestönsuojat, joiden varsinainen suojatila on suurempi kuin 20 m², täytyy varustaa sulkuteltalla tai sulkuhuoneella, joka estää vaarallisia aineita sisältävän ulkoilman pääsyn väestönsuojaan suojaovea avattaessa. S1-luokan suojissa on väestönsuoja varustettava aina sulkuhuoneella tai teltalla. Tällaisen sulkuhuoneen vapaa pinta-ala täytyy olla vähintään 4 m 2. K luokan suojissa suojatilan ja sulkuhuoneen välinen seinä saa olla kevytrakenteinen. S1 luokan suojissa suojatilan ja sulkuhuoneen välisen seinän tulee olla kaasutiivis. Sulkuhuone tehdään yleisiin väestönsuojiin, kuten asemille, ja sellaisiin suojelukohteissa oleviin suojiin, joihin henkilöitä tulee yli 250 m suojautumismatkan päästä ja muulla alueella yli puolet henkilöistä tulee kauempaa kuin 500 m päästä. Sulkuhuone tarvitaan myös toiminnallisissa suojissa, joita ovat mm. kriisiajan johtokeskukset, laitesuojat sekä hoitolaitosten suojat ja lääkintätilat. Sulkuhuoneen lattia on teräshierretty ja seinä- ja kattopinnat maalattu, jotta ne ovat pesunkestäviä ja helposti puhdistettavia. Sulkuhuoneeseen asennetaan vesipiste, pesuallas ja lattiakaivo. Suojissa, joissa ei ole sulkuhuonetta, yhden suojaoven kohdalle suojan sisäpuolelle varataan vähintään 2,5 m 2 tilaa sulkuteltalle, joka esitetään väestönsuojapiirustuksissa. Sulkuteltta asennetaan väestönsuojakäyttöön siirryttäessä paikalleen suojaoven sisäpuolelle. Tällä alueella pitää lattian olla tasainen. Katossa ja seinissä ei saa olla sulkuteltan pystyttämistä haittaavia putkijohtoja, kanavia tai valaisimia eikä suojan viemärin sulkuventtiiliä saa sijoittaa sulkuteltalle varatulle alueelle Väestönsuojan normaaliaikainen käyttö Väestönsuojaa voidaan käyttää tilana, joka voidaan kunnostaa vuorokauden kuluessa käytettäväksi väestönsuojana. Normaaliajan käyttö tulisi kuitenkin olla sellaista, että suojakäyttöön siirryttäessä kahdessa tunnissa noin puolet väestönsuojan pinta-alasta on otettavissa suojakäyttöön. Kiinteitä 6

7 laitteita ja rakenteita ei tarvitse purkaa väestönsuojakäyttöön siirryttäessä. Nämä osoitetaan väestönsuojapiirustuksessa. Väestönsuojaa voidaan normaaliaikana käyttää esimerkiksi seuraavanlaisissa tarkoituksissa: Kokous-, kerho- ja askartelutilana, kuntosalina ja urheilutilana, urheiluväline- tai irtaimistovarastona, lähi- tai käsiarkistona, sosiaalitiloina tai näyttely-, esittely- ja kurssitilana. Väestönsuojaa ei voi käyttää päätearkistona eikä sellaisena arkistona, jossa on arkaluonteista aineistoa. Varastointi, josta tilaan jää hajuja, ei ole sallittua, kuten käyttö jätehuoneena tai maalivarastona. 7. Kulkureitit 7.1. Suojaantuloreitti Suojaantuloreitin on oltava mahdollisimman helppokulkuinen. Suojaantuloreitin suunnittelun tärkeimpänä kriteerinä voidaan pitää nopeaa suojaan pääsyä. Täten tarpeettomia mutkia ja portaita on vältettävä. Myös liikuntakyvyttömien henkilöiden liikkumiseen ja liikutteluun on syytä kiinnittää huomiota. Väestönsuojaan voi olla useampiakin suojaantuloreittejä. Toisaalta useammalla suojalla voi olla myös yhteinen suojaantuloreitti. Suojaantuloreittiä mitoitettaessa on otettava huomioon suojautuvien henkilöiden lukumäärä sekä todennäköiset saapumissuunnat. Suojaantuloreitin leveyden tulee olla riittävän suuri käyttäjämäärään nähden. Suojaantuloreitin varrelle voidaan sijoittaa opaste, kuva 2. Taulukko 2. Suojaantuloreitin leveys. Varsinainen suojatila m 2 Kulkureitin leveys m Vapaa ovileveys m K luokan väestönsuoja ,9 0, ,2 1,2 S1 luokan väestönsuoja ,2 1, ,6 1, ,0 1,8 Kuva 1. Väestönsuojakyltti. Kuva 2. Väestönsuojaopaste. 7

8 7.2. Poistumisreitit Väestönsuojassa tulee olla sisääntuloreitin lisäksi vähintään yksi hätäpoistumisreitti. Väestönsuojan poistumisreittejä ovat hätäpoistumisaukko, hätäpoistumiskäytävä ja vahvistettu kulkureitti. Poistumisreitit suunnataan toisistaan eri suuntiin. Jos suojassa on kaksi tai useampia suojahuoneita, poistumisreitit sijoitetaan lähteviksi eri suojahuoneista. Kahdesta tai useammasta väestönsuojasta voi olla yhteinen poistumisreitti. Päällekkäin olevista suojista kummastakin on oltava oma poistumisreitti. Poistumisreitti saa kuitenkin olla osittain tai kokonaan yhteinen kahdelle tai useammalle suojalle. Hätäpoistumisaukko on vähintään 600 x 800 mm suuruinen kulkuaukko, joka varustetaan suojasta käsin avattavalla, sisäänpäin saranoidulla luukulla. Aukon standardimitat ovat 600mm x 800mm ja 700mm x 1200mm. Hätäpoistumisaukko sijoitetaan yleensä ympärysseinän yläosaan. Jos hätäpoistumisaukko johtaa hätäpoistumiskäytävään, voidaan se tällöin sijoittaa ympärysseinän alaosaan. Hätäpoistumisaukon ulkopuolelle on tehtävä tikkaat, jos aukon alareuna on yli 2 m korkeudella maasta tai lattiasta. Aukon sisäpuolelle on vastaavasti tehtävä tikkaat, jos aukon alareuna on 1,5 m korkeudella. Mikäli hätäpoistumisaukko johdetaan maanpinnan alapuolelle, ei aukon alareuna saa olla yli 2 m syvyydessä. Maan täytyy olla helposti kaivettavaa ja jäätyminen täytyy estää routasuojauksella. Hätäpoistumiskäytävä tehdään väestönsuojasta mahdollisuuksien mukaan sortuman ulkopuolelle ulottuvaksi maan päälle tai alle. Hätäpoistumiskäytävän pystysuoriin osiin asennetaan kiinteät tikkaat joiden puolaväli on 400mm ja ulkonema seinästä mm. Hätäpoistumiskäytävän rakenteet mitoitetaan tavanomaisten kuormitusten lisäksi 25 kn/m 2 sortumakuormalle. Vahvistettu kulkutie alkaa suojaovelta ja päättyy rakennuksen ulkoseinälle. Vahvistettu kulkutie tehdään rakennuksen normaaleja rakenteita vahvistamalla siten, että se kestää sortumakuorman 25 kn/m Paloturvallisuus Väestönsuojan palo-osastointitarve määräytyy sen normaaliajan käyttötarkoituksen ja palokuorman perusteella. Väestönsuoja muodostetaan yleensä omaksi palo-osastokseen tilan tarpeen, väestönsuojan koon ja käyttötarkoituksen perusteella. Väestönsuojan ympärysrakenteiden palonkestoaika on yleensä riittävä, mutta väestösuojan suojaovi ei ole palo-ovi. Tämän vuoksi osastoidun väestönsuojan normaaliajan käyntiovena on osastoiva ovi. Normaaliajan ilmanvaihtoon käytettävässä hormissa tulee olla palonrajoitin. Väestönsuojan savunpoisto järjestetään hätäpoistumisaukon, -käytävän tai luukun kautta. Savunpoistoa järjestettäessä otetaan huomioon väestönsuojan koko, muoto ja palokuorma. Savunpoistoon tarkoitetun HS luukun on oltava normaaliaikana auki asennossa ja aukko on varustettava ulkoa avattavalla luukulla. Muussa tapauksessa se voi olla suljettu. 9. Väestönsuojan rakenteet Väestönsuojan rakenteet muodostuu ympärys- ja sisärakenteista. 8

9 9.1 Ympärysrakenteet Väestönsuojan ympärysrakenteilla tarkoitetaan suojaan kuuluvia tiloja rajoittavia, kuormituksia vastaanottavia ympärysseiniä, kattoa ja lattiaa. Suojan ympärysrakenteet voivat muodostaa osan rakennuksen rungosta. Ympärysrakenteet voivat olla teräsbetonisia tai enintään 20 m 2 :n K-luokan väestönsuojassa teräksestä valmistettuja. Suojan ympärysrakenteisiin ei saa tehdä liikuntasaumoja kuin ainoastaan rakennepiirustuksissa osoitettuihin paikkoihin. Rakennuksen muun rakenteen vaatimat liikuntasaumat on siis sijoitettava väestönsuojan ulkopuolelle. Kuitenkin jos kahden tai useamman väestönsuojan ympärysseinät koskettavat toisiaan on niiden väliin jätettävä liikuntasauma. Liikuntasaumojen vaikutus on otettava huomioon suojan ulkopuolelle vaadittavien rakenteiden mitoituksessa. Teräsbetonisiin rakenteisiin ei saa myöskään tehdä työsaumoja kuin ainoastaan rakennepiirustuksissa esitettyihin paikkoihin, jotta suojan lujuus ja tiiveys eivät saumojen kohdalla heikkene. Tarpeen vaatiessa on kuormitusten aiheuttamat rasitukset sauman kohdalla otettava kokonaan raudoitukselle. Jos väestönsuojan rakentaminen kallion sisään kokonaan tai osittain on mahdollista, on se suojauksen kannalta edullisin vaihtoehto. Kallio voi tällöin toimia suojan ympärysrakenteena tai ainakin osana sitä. Seinäpinnat voidaan ruiskubetonoida tai verhota tärähdyksen kestävällä kankaalla, joka ei estä lämmön johtumista suojan ilmasta kallioon. Ympärysrakenteita korvaavan kallion on oltava tiivistä ja lujaa. Jos väestönsuoja tehdään kallioon rajoittuvaksi, on teräsbetoniset ympärysrakenteen osat kiinnitettävä lujasti ja tiiviisti. Väestönsuojaa rakennettaessa kallioon osittain tai kokonaan, on teräsbetonisten osien liitokset kallioon mitoitettava ottaen huomioon ympärysrakenteiden mitoituskuormista aiheutuvat tukireaktiot kokonaisuudessaan. Liityntäsaumat on aina kuitenkin vahvistettava tärähdystä vastaan ankkuroimalla suojan kaikki kantavat teräsbetonirakenteet kallioon. Liittymiskohdat on tiivistettävä injektoimalla tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Kallioon väestönsuojaa rakennettaessa ei K- ja S1- luokan suojilla ole mitoituksellisesti eikä rakenteellisesti suuriakaan eroja. Esimerkiksi liityntäsaumojen vahvistuksessa käytettävien harjatankojen halkaisija d on molemmissa vähintään 20 mm. Harjatankojen välinen etäisyys on K-luokan suojissa 1000 mm ja S1- luokan suojissa 500 mm. K- luokan suojalle annetaan ohjeita mm. katon paksuudelle, jonka tulisi olla puolet luolan leveydestä, kuitenkin vähintään kolme metriä. Väestönsuojan rajoittuessa kallioon, on suojan rakentaminen elementtirakenteisena luvallista. 9.2 Sisärakenteet Kaikki suojan kantavat sisärakenteet sekä K- että S1- luokan suojissa on tehtävä teräksestä tai teräsbetonista. Muurattuja tai muita huonosti tärähdystä kestäviä rakenteita ei saa käyttää väestönsuojassa, koska ne murenevat hyvinkin pienestä tärinäkuormituksesta ja aiheuttavat samalla runsaasti pölyä estäen suojautumisen. Kantavien sisärakenteiden on lisäksi muodostettava yhtenäinen jäykkä rakenne suojan ympärysrakenteiden kanssa. Suojaan ei saa tehdä jälkeenpäin asennettavia tai paikoiltaan irrotettavia kantavia pilari-, palkki- tai seinärakenteita. Teräsrakenteita käytettäessä on huolehdittava, että ne kiinnittyvät lujasti muuhun rakenteeseen. Suojan kantamattomia rakenteita saadaan rakentaa muustakin kuin teräsbetonista. Kevyitä väliseiniä ja muita kantamattomia sisärakenteita tehtäessä on erityistä huomiota kiinnitettävä niiden tärähdyksenkestävyyteen sekä rakenteen että kiinnitysten osalta. Tämä koskee myös seinä- ja kattoverhouksia. 9

10 Teräsbetonisten väestönsuojien seinät, katto ja lattia tulee pintakäsitellä (maalata) betonipölyn sitomiseksi. Jos väestönsuoja on lämpöeristettävä, tulee lämmöneristeet ensisijaisesti sijoittaa ympärysrakenteiden ulkopuolelle. Suojan sisäpuolelle saa sijoitta normaaliajan käytössä ainoastaan akustiikkaan tai muuhun pintaverhoukseen tarkoitettuja rakenteita, jotka on kuitenkin pystyttävä purkamaan 24 tunnin sisällä suojassa olevilla käsityökaluilla. 9.3 Sirpalesuojaus Väestönsuojan ympärysrakenteissa olevat ovet, luukut ja venttiilit sekä muut laitteet ovat suojattava sirpaleilta, luodeilta, jotka tulevat 45 tai sitä jyrkemmässä kulmassa joko sivulta tai ylhäältä. Suojaukseen saadaan laskea mukaan kaikki rakenteet, joiden etäisyys suojattavasta kohteesta on 10 m tai pienempi. Mikäli suojattavan kohteen edessä oleva alue on kokonaisuudessaan sirpalesuojaukselle asetettavat vaatimukset täyttävien rakenteiden ympäröimä, esimerkiksi riittävän vahvojen teräsbetonivälipohjien suojaamaa kellaritilaa, saavat suojaavat rakenteet olla kauempanakin. Sirpalesuojaus K- luokan väestönsuojissa: - Jos varsinainen suojatila on enintään 20 m 2 väestönsuojan luukkuja, ovia ja venttiilejä ei tarvitse sirpalesuojata. - Suojaovi saa avautua suoraan ulkoilmaan - Yli 20 m 2 :n suuruisissa suojissa sirpalesuojaus saavutetaan, kun suojaavien rakenteiden yhteenlaskettu paksuus on vähintään 150 mm teräsbetonia, 20 mm terästä tai 450 mm maata. - Suojaovi, hätäpoistumisaukon sulkuluukut, ilmanvaihdon ilmanottoputket ja normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaitteet saadaan tehdä sirpaleen kestävinä, jolloin niiden tunnuksen perään laitetaan pieni s esimerkiksi: SO-Ks. Sirpaleenkestäviä osia ei tarvitse enää tällöin erikseen suojata sirpaleilta. Sirpalesuojaus S1- luokan väestönsuojissa: - Riittävä sirpalesuojaus saavutetaan, kun suojaavien rakenteiden yhteenlaskettu paksuus on vähintään 200 mm teräsbetonia, 30 mm terästä tai 600 mm maata. - Suojaovi, hätäpoistumisaukon sulkuluukut, ilmanvaihdon ilmanottoputket ja normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaitteet saadaan tehdä sirpaleen kestävinä, samoin kuin K-luokassa Ilmanvaihtolaitteiston raitisilmakanava, joka on asennettu suoraan väestönsuojan ulkoseinään, on suojattava sitä varten erikseen tehdyllä sirpalelevyllä. Sirpalesuoja on asennettava siten, että ilmanottoputkesta tulee riittävästi ilmaa. Tämän vuoksi sirpalesuojan on oltava valmistajan hyväksymää mallia. 10

11 9.4 Säteilysuojaus Kaikki väestönsuojaan kuuluvat tilat on suojattava radioaktiiviselta säteilyltä. Säteilysuojauksen tarve on selvitettävä kunkin suojan ympärysseinien ja katon osalta erikseen. Säteilysuojaukseen lasketaan mukaan ympärysseinien lisäksi kaikki suojan ja ulkoilman välillä olevat kiinteät rakenteet, jotka suojaavat ympärysrakenteen pintaan kohdistuvalta säteilyltä. Mikäli suojan ympärysseinän ja rakennuksen ulkoseinän välinen etäisyys on suurempi kuin 10 m, ei säteilysuojausta tällä kohtaa tarvitse ottaa huomioon. K- luokan väestönsuojassa on säteilysuoja riittävä, kun suojaa ympäröivien rakenteiden massa pinta-alaa kohti on vähintään 720 kg/m 2. Tämä vastaa vähintään 300 mm paksua teräsbetonirakennetta. S1- luokan säteilysuojaukseen vaaditaan rakenteiden massaksi vähintään 960 kg/m 2, mikä vastaa vähintään 400 mm paksua teräsbetonirakennetta. Mikäli suojaavan rakenteen pinta-alasta on enemmän kuin 20 % aukkoa tai huomattavasti muuta rakennetta kevyempi osa, ei tätä rakennetta lasketa muiltakaan osin säteilysuojaukseen. Maanalaisen seinän (enemmän kuin 80 % seinän alasta maan alla) säteilysuojausta ei tarvitse erikseen määritellä. Väestönsuojan ympärysseinissä olevien aukkojen vaikutus säteilysuojaukseen on määritelty seuraavasti: Jos väestönsuojan ympärysseinissä on yksi suojaovi ja sen lisäksi maanpäällisissä ympärysseinissä hätäpoistumisaukkoja ja normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaitteita siten, että aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala on enintään 2,5 % suojan varsinaisen suojatilan pinta-alasta S1-luokassa ja enintään 3,5 % K-luokassa, ei aukkoja tarvitse erikseen suojata säteilyltä. Tämän ylittävältä osalta aukot on varustettava riittävällä säteilysuojauksella. Edellä mainittujen aukkojen sulkulaitteiden tulee kuitenkin olla sirpaleenkestävää mallia. 9.5 Rakenteiden paksuuksia K- luokan väestönsuojan rakenteiden paksuudesta on annettu seuraavanlaisia ohjeita: Väestönsuojan ympärysseinät ja katto tulee tehdä vähintään 200 mm paksusta teräsbetonista. Varsinaiselta suojatilaltaan enintään 20 m 2 :n väestönsuoja saadaan tehdä vähintään 4 mm paksusta teräksestä, kun huomioidaan sirpale-ja säteilysuojaus. S1- luokan väestönsuojan rakenteiden paksuudesta on annettu seuraavanlaisia ohjeita: - Väestönsuojan ympärysseinät ja katto tulee tehdä vähintään 300 mm paksusta teräsbetonista. Suositeltavat seinäpaksuudet ovat 300, 350 ja 400 mm. - Väestönsuojan lattia, kantavat teräsbetoniset väliseinät ja pilarit sekä kaksikerroksisen väestönsuojan välipohja on tehtävä vähintään 150 mm paksuksi. Lattia on mahdollista tehdä ohuemmaksi, mikäli suojan seinät on kokonaan perustettu ja ankkuroitu kallioon. Lattian paksuuden tulee kuitenkin olla vähintään 100 mm. Jos suojan tilojen säteilysuojausta ei voida täysimääräisesti suorittaa suojaa ympäröivillä ulkopuolisilla rakenteilla tai maaperällä, on suojan ympärysrakenteita paksunnettava riittävästi. Suojan ympärysseinien sisään saadaan tehdä suojan ilmanvaihtoon liittyviä upottavia putki- tai johtokanavia edellyttäen, ettei suojan rakenteiden lujuus ja tiiviys kyseisiltä kohdin heikkene. S1 - luokan suojissa tulee seinän paksuuden olla tällaisissa kohdissa aina vähintään 200 mm ja K- luokan 11

12 suojissa aina vähintään 100 mm. Kanavan suurin sallittu leveys on molemmissa suojaluokissa 350 mm. Suojan kattoon ei saa tehdä uppoasennuksia, joten kaikki putki- ja johtokanavat ovat kiinnitettävä pinta-asennuksina. 10. Väestönsuojan kuormitukset ja mitoitus Kaikki väestönsuojan rakenteet on mitoitettava mielivaltaisesta suunnasta vaikuttavalle tärähdyskuormalle, joka vastaa vähintään väestönsuojan rakenteen massaa kaksinkertaisena. Väestönsuojan katon, ympärysseinän ja lattian otaksutaan kuormittuvan kokonaisuudessaan kunkin erikseen. Lisäksi suojan lujuus tarkistetaan otaksumalla kuormien kohdistuvan samanaikaisesti suojan kaikkiin osiin, kuitenkin niin, että ulkoa ja sisältäpäin tulevat kuormitukset otaksutaan eriaikaisiksi. Tästä poikkeuksena on hätäpoistumiskäytävä, jonka rakenteisiin sortumakuormituksen otaksutaan vaikuttavan samanaikaisesti kaikilta sivuilta. K-luokan väestönsuojat tulee mitoittaa tavanomaisten kuormitusten (omapaino, muilta yllä olevilta rakenteilta tulevat kuormat, tuuli, yms.) lisäksi sortumakuormitukselle. Sortumakuormalle mitoitetaan tarkemmin suojan katto, ympärysseinät, ilmaa vastaan oleva lattia ja hätäpoistumiskäytävä. Sortumakuormituksena käytetään arvoa 25 kn/m 2. Oleskelukuormana lattiassa ja välipohjassa käytetään arvoa 4 kn/ m 2. K-luokan väestönsuojan mitoituksessa käytettävät sortuma- ja hyötykuormat on esitetty tarkemmin kuvassa 3. Kuva 3. K-luokan väestönsuojan kuormitukset S1-luokan väestönsuojan ympärysrakenteet on mitoitettava, niin että ne kestävät tavanomaisten kuormitusten lisäksi asevaikutuksen paineaallosta aiheutuvan kuormituksen. Maanalaisen tai raskaiden rakenteiden suojaaman väestönsuojan katto, ympärysseinät ja ilmaa vasten oleva lattia on mitoitettava 100 kn/m 2 paineaallosta aiheutuvalle kuormalle. Maanpäällisen tai kevyeiden rakenteiden suojaaman väestönsuojan ympärysseinät on mitoitettava 200 kn/m 2 paineaallosta 12

13 aiheutuvalle kuormalle, koska paineen kohdatessa seinän kuorma kaksinkertaistuu. Painekuormituksen otaksutaan vaikuttavan sisältä päin aina kuormituksella, joka on kolmas osa rakenneosalle ulkoapäin vaikuttavasta painekuormasta. Hyötykuormana käytettään lattiassa ja välipohjassa 4 kn/ m 2. Ympäröivien rakenteiden ja maaperän aiheuttama vaimennus on huomioitu annetuissa kuormituksissa. S1-luokan väestönsuojan mitoituksen lähtökohta on esitetty tarkemmin kuvassa 4. Kuva 4. S1 luokan mitoituksen lähtökohta. S1- luokan väestönsuojan mitoituksessa käytettävät asevaikutuksesta aiheutuvat painekuormat ja suojakäytön aiheuttamat kuormitukset on esitetty taulukossa 3. ja kuvassa 4. Taulukko 3. S1-luokan väestönsuojan painekuormat ja sortumakuormat. Kuormituksen laatu ja kohde Kuormitus kn/m2 Ulkoa Sisältä Painekuorma katossa Painekuorma ympärysseinässä - Maanpäällinen - Maanalainen tai siihen verrattava Painekuorma lattiassa - Ulkoilmaa vastaan - Maanvarainen laatta Oleskelukuorma lattiassa ja välipohjassa, alaspäin Sortumakuorma suojaoven ulkopuolella olevassa yläpohjassa, alaspäin 25 - Painekuorma hätäpoistumiskäytävässä 25 - Sortumakuorma vahvistetun kulkutien yläpohjassa, alaspäin Kaatava sivukuorma ulkoilmaan rajoittuvassa raitisilmakanavassa tai hätäpoistumiskäytävässä

14 Kuva 5. S1-luokan väestönsuojan kuormitukset. Käsiteltäessä painekuormituksia dynaamisina, otaksutaan niiden nousevan äkillisesti edellä mainittuihin arvoihin huippuarvoihinsa ja alenevan siitä suoraviivaisesti nollaan 1.0 sekunnissa. Dynaamisiin painekuormiin perustuvissa laskelmissa on käytettävä kyseessä olevaan tarkoitukseen hyväksyttyä laskentatapaa. Väestönsuojan perustusten mitoitus tapahtuu kaksivaiheisesti: normaaliolojen edellyttämien vaatimusten ja väestönsuojavaatimusten mukaisesti. Normaaliolojen edellyttämä mitoitus tapahtuu käyttäen maaperälle sallittavia tavanomaisia pohjapaineita ja paalukuormia. Väestönsuojamääräysten edellyttämässä mitoituksessa käytetään seuraavia periaatteita: - Pystysuoraan vaikuttavat paine- ja sortumakuormat on vietävä perustuksiin. Perustuksiin oletetaan johtuvan kuitenkin vain puolet näistä kuormista. - Kuorman muodostavat väestönsuojaan vaikuttava sortumakuorma, suojan rakenteiden omapaino ja suojan hyötykuormat (kuorman varmuuskerroin 1) sekä lisäksi suojan yläpuoliset omapainot ja hyötykuormat (varmuuskerroin 1). S1- luokan suojassa vaikuttaa lisäksi pystysuora painekuorma. Perustuksia mitoitettaessa paaluille tai maanvaraiseksi sallitaan niille kaksinkertainen kuorma normaalimitoitukseen nähden. Käytettävä varmuuskerroin on 1. On muistettava, että joissakin tapauksissa saattavat normaaliolojen kuormat olla väestönsuojavaatimusten edellyttämiä kuormia korkeammat. Vaakasuoraan vaikuttavia painekuormia ja tärähdyskuormia ei viedä paaluperustuksille. Vaakasuoria tukireaktioita ei myöskään tarvitse viedä maata vastaan oleville alapohjille tai seinille. Tästä säännöstä poiketaan kuitenkin, jos suojan alapohja on ulkoilmaa tai kellaritilaa vastaan. Tällöin vaakasuorat tukireaktiot on vietävä suojaa ympäröiville rakenteille. Väestönsuojat mitoitetaan ja tehdään voimassa olevan Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisesti. Rakenteiden suunnittelun lähtökohtana on, että 14

15 kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kestoikä on vähintään 50 vuotta. Vaihdettavissa olevien rakenteiden ja laitteiden kestoikä on vastaavasti 30 vuotta. Rakenteiden mitoitus voidaan tehdä myötöviiva- tai kimmoteoriaa käyttäen. Mitoituksessa saa käyttää myös sellaisia tarkempia mitoitusmenetelmiä, jotka ottavat paremmin huomioon kuormituksen todellisen dynaamisen luonteen. Rakenteiden paine-tai sortumakuormien ja niitä vastaavien takaisinheilahduskuormien, tärähdyskuormien tai niihin lisäätyjen hyötykuormia sisältävien kuormitusyhdistelmien mitoituksessa voidaan käyttää osavarmuuskerrointa 1.0, kun kuormitusta käsitellään staattisena kuormana. Betoni- ja teräsbetonirakenteita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa olevia ominaislujuuksia saadaan raudoituksen lujuuden sekä betonin puristuslujuuden osalta korottaa 20 %. Teräsrakenteissa saadaan terästen ominaislujuuksia korottaa niin ikään 20 %. Väestönsuojien rakenteita mitoitettaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä teräsbetonirakenteiden leikkauslujuuden tarkasteluun, suurien painekuormien vuoksi. Teräsbetonisten väestönsuojarakenteiden tulee tehdä rakenneluokan 2. vaatimusten mukaan. Tällöin betonin lujuusluokan tulee olla vähintään K25. Betoniraudoituksen laadun tulee olla A400H, A400HW, A500H tai A500HW ja sen tulee täyttää 12 %:n murtovenymävaatimus. Pää- ja jakoraudoituksena tulee käyttää vähintään 8 mm:n ja enintään 20 mm:n tankoja. Paine- ja sortumakuormille mitoitettavissa rakenteissa sekä maata vastaan olevassa lattiassa raudoituksen tankojen keskiöväli molempiin suuntiin saa olla enintään 150 mm:ä rakenteen sisäpinnassa ja enintään 300 mm:ä rakenteen ulkopinnassa. Raudoituksen poikkileikkauspinta-alan tulee olla taivutetuissa rakenteissa vähintään 0,17 %:a staattisesti yhdessä toimivasta betonin poikkileikkauspinta-alasta. S1-luokan väestönsuojan katon alapinnassa tulee raudoituksen lisäksi olla pääraudoitukseen sidottu teräsverkko tai betoniin kiinnittyvä poimulevy. Teräsverkon tulee olla langanpaksuudeltaan 2-3 mm ja verkkosilmän suuruus noin mm. Palkeissa ja laatoissa pääraudoitusta ei saa jatkaa kenttämomenttien kohdalla, vaan raudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava täydelle voimalle. Lattian terästen tulee niiltä osin, kun lattia ei ole kalliota vastaan, ulottua ympärysseiniin ja kantaviin väliseiniin vähintään ankkurointipituuden verran. Molemmissa suojaluokissa (sekä K- että S1- luokka) saa maanvaraisen alapohjan ankkuroinnin hoitaa tartuntateräksillä, jos lattialaatta valetaan myöhemmin. 11. Ilmanvaihto Väestönsuojan ilmanvaihto ei vaikuta ratkaisevasti rakennuksen rungonsuunnitteluun, mutta sillä on tärkeä merkitys väestönsuojaamisen kannalta. Väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava siten, että suojaan otettavasta ilmasta voidaan suodattaa myrkylliset aineet pois sekä väestönsuojassa voidaan pitää ylipainetta vähintään 50 Pa:a. Lisäksi ilmanvaihtojärjestelmässä tulee olla tekninen valmius näytteen ottoon myrkyllisten aineiden toteamiseksi. Väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmän on aina oltava sellainen, että se mahdollistaa riittävän pitkäaikaisen oleskelun suojassa. Tämä saavutetaan, jos ilmavirta varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti on vähintään 2,7 dm 3 /s (10 m 3 /h).väestönsuojaan otettava ilma on tarvittaessa voitava tehokkaasti suodattaa. Suodatuksen aikana ilmavirran tulee olla vähintään 0,9 dm 3 /s (3,3 m 3 /h) varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti. Tärkeää on muistaa ilmanvaihtoa suunniteltaessa, että ilmanvaihdon on voitava toimia aina myös ilman sähköä. Lisäksi kuntien johtokeskuksissa ja muissa niihin verrattavissa tiloissa tulisi ilmanvirran henkilöä kohti olla vähintään kolminkertainen tavanomaisiin suojiin verrattuna eli ohituskäytössä vähintään 5 dm 3 /s ja suodatuskäytössä vähintään 1,7 dm 3 /s. Ylipaineen ylläpitäminen ilmanvaihdon avulla on oltava mahdollista, kun ilman saanti suojan ulkopuolelta on mahdollista. Väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmä käsittää seuraavat osat: 15

16 1) raitisilmakanaviston, jolla ilma johdetaan väestönsuojaan 2) ilmanvaihtotulolaitteiston, jolla ilma otetaan väestönsuojaan. Tarvittaessa ilmanvaihtotulolaitteisto suodattaa ilman 3) jakokanaviston tuloilmaventtiileineen, joka jakaa ilman suojatilaan 4) poistoilmaventtiilin, jonka kautta ilma poistuu suojatilasta sulkuhuoneeseen 5) ylipaineventtiilin, jonka kautta ilma poistuu väestönsuojasta. Ylipaineventtiili säätää suojan ylipainetta 6) normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaitteen, joka suljetaan väestönsuojaa kunnostaessa suojakäyttöön 7) ylipainemittarin, joka osoittaa suojatilan ja ulkoilman välisen paine-eron. K-luokan suojassa, jos varsinainen suojatila on yli 20 m 2, tulee raitisilma ottaa ensisijaisesti ottaa sortuma-alueen ulkopuolelta. S1-luokan suojissa raitisilma tulee ensisijaisesti ottaa sortuma-alueen ulkopuolelta. Jos S1-luokan suojissa ilma kuitenkin otetaan sortuma-alueen sisäpuolelta, tulee raitisilmakanavan ulkopää tehdä sortumankestäväksi. Vaatimusta raitisilman ottamiseen sortumaalueen ulkopuolelta on pidettävä suosituksena, jota tulee noudattaa vain jos ilmanotto voidaan suorittaa ehdottoman varmalla tavalla ja ilman huomattavia kustannuksia. Tällainen on käytännössä mahdollista ainoastaan silloin, kun suojassa on sortuma-alueen ulkopuolelle johtava hätäpoistumiskäytävä, jota voidaan käyttää raitisilmakanavan osana. Raitisilman ottokohdan korkeus sen alapuolella sijaitsevasta vaakapinnasta on oltava vähintään 0,8 m. Ilma on johdettava tulemaan ilmanottoaukkoon alhaalta päin. Ilman ottokohdan korkeus lasketaan ilmanottoaukon tai säleikön alareunaan tai aukkoa suojaavan suojuksen alareunaan. Ilma on mahdollista ohjata tulemaan alhaalta päin säleikön tai suojuksen avulla. Kuva 6. VSS- ilmanvaihtolaite Raitisilmakanavan materiaalina on käytettävä standardin SFS 2145 tai sitä vastaavaa teräsputkea. Putken suuruuden on oltava 160 mm tai jos putken pituus on 15 m, tällöin halkaisijan on oltava 200 mm. Raitisilmakanavana tai sen osana voidaan sekä K- että S1-luokan suojissa käyttää myös betonirakenteista kanavaa. 12. Vesi- ja viemärilaitteisto Väestönsuojan vedensaanti on aina onnistuttava yleisestä vesijohtoverkosta. Juomaveden säilytystä varten on suojassa oltava varavesisäiliöt, joihin mahtuu vähintään 50 l vettä varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti. 16

17 Jos väestönsuojan lattia on pohjaveden keskipinnan alapuolella, on suoja varustettava vuotoveden poistolaitteilla. Väestönsuojan lämmityksestä on ohjeissa annettu suojan lämpötilalle vaihteluväli +10 C C ja ilman suhteellisen kosteuden tulisi pysyä alle 80 %. Tämä ei johdu väestönsuojaamiskäytön aiheuttamista vaatimuksista, vaan lähinnä seikoista, jotka johtuvat suojassa olevien laitteiden alttiudesta korroosiolle. Lämmittämällä väestönsuojaa voidaan luoda edullisemmat olosuhteet ja siten varmistaa laitteiden toimintavarmuus. Suojan lämpötila ei saisi normaalioloissa ylittää arvoa +25 C 13. Sähkö- ja telelaitteet Väestönsuojan on oltava kytkettynä paikalliseen sähköverkkoon, ja kaikki sähköasennukset on tehtävä kosteiden tilojen asennusvaatimusten mukaisesti. Väestönsuojassa on oltava myös puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon. Lisäksi väestösuojasta tulee olla mahdollisuus matkaviestimen käyttöön. 14. Rakentaminen 14.1 Väestönsuojaa koskevat rakennuslupapaperit Rakennuslupaa rakennukselle haettaessa on rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle jätettävä väestönsuojaa koskevat seuraavat asiapaperit, piirustukset ja selvitykset: 1) ilmoitus väestönsuojasta 2) laskelma väestönsuojan koosta 3) asemapiirustus 4) väestönsuojan piirustus Väestönsuojaa koskevat piirustukset, jotka sisältävät suojan sijaintia selvittävän asemapiirustuksen sekä mittakaavassa 1:100 esitetyt pohja- ja leikkauspiirustukset, joissa on esitettävä myös sisääntulo- ja poistumistiet Rakentamistavat Yleisin rakennusmateriaali väestönsuojien rakentamisessa on teräsbetoni, hyvien ominaisuuksien vuoksi (lujuus, tiiviys, sirpale- ja säteilysuojelu). Väestönsuojia voidaan rakentaa paikalla rakentaen tai elementtitekniikalla. Kummallakin rakentamistekniikalla on sekä hyvät että huonot puolensa. Noin puolet uusista väestönsuojista rakennetaan elementtitekniikalla ja loput puolet paikalla rakentaen. Väestönsuojan perustana on yleensä jatkuva perusantura tai laatta. Perustuksen valussa anturaan tai laattaan kiinnitetään anturan ja seinän liitoksen tartuntateräkset. Paikalla rakentamisentekniikalla väestönsuoja rakennetaan suurelta osin työmaalla. Raudoitusteräkset usein tuodaan määrämittaisena työmaalle. Seinämuotteina väestönsuojia rakennettaessa käytetään suur- tai kasettimuotteja ja holvin muottina holvikasettimuotteja. Väestönsuojia rakennettaessa seinät ja katto tulee valaa samalla kertaa, jotta työsaumoja ei tule perusliitosta enempään. Paikalla rakentamisen etuna on monimuotoisemman ja yksityiskohtaisemman väestönsuojan rakentaminen. 17

18 Paikalla rakennettavassa väestönsuojassa voidaan taivutusmomenttia ottaa katon ja seinän liitokseen(kehärakenne), mikä täysin elementtirakenteisessa väestönsuojassa ei ole mahdollista. Tämän vuoksi jännevälit voi paikalla rakennetuissa väestönsuojissa olla pidempiä kuin elementtirakenteisissa väestönsuojissa. Paikalla rakentamisen huonona puolena on se, että työtä tulee tehtäväksi enemmän työmaalla vaihtelevissa ja automatisoimattomissa olosuhteissa. Tämä aiheuttaa osaltaan enemmän laadun vaihtelua ja rakentamiskustannuksia. Usein paikalla rakennetut väestönsuojat rakennetaan rakennusliikkeen omana- tai aliurakkatyönä. Paikalla rakennettavan väestönsuojan rakentamiseen menee aikaa noin 1-3 viikkoa väestönsuojan koosta riippuen. Elementtitekniikalla rakennettavan väestönsuojan suunnittelu on hyvä alkaa jo väestönsuojaa suunniteltaessa, jotta vältytään turhalta työltä, jota voi tulla esimerkiksi muunnettaessa paikalla rakennettavaksi suunniteltu väestönsuoja elementtiväestönsuojaksi. Eri elementtiväestönsuojien valmistajilla on vielä erilaiset tekniikat valmistaa väestönsuojia, mikä osaltaan aiheuttaa suunnittelutyötä. Kuva 7. Väestönsuojaelementtien asennus Elementtiväestönsuojia voi rakentaa eri menetelmillä. Suurimmat eroavaisuudet ovat seinä- ja kattorakenteissa sekä liitoksissa. Seinäelementit voi olla joko umpielementtejä (suoria tai L-muotoisia) tai kaksoiskuorielementtejä. Kaksoiskuorielementissä kuorielementtien väliin valetaan betoni työmaalla. Elementteihin on asennettu tarvittavat ovet, luukut ja läpiviennit jo elementtitehtaalla. Kattorakenne voi olla joko kuorielementeistä tai massiivilaatoista koostuva. Kuorilaattojen päälle tehdään raudoitus ja sen jälkeen valetaan noin mm paksu laatta. Valettu laatta ja kuorilaatta toimivat liittorakenteena. Kuorilaatoissa on raudoituksena pääteräkset, ja se toimii silloin yhteen suuntaan kantavana laattana. Valettu- ja kuorilaatta voi toimia yhdessä ristiin kantavana laattana. Kuorilaattojen alle tulee valuvaiheessa asentaa tukia, jotta taipumat eivät kasva liian suuriksi. Massiivilaatat voi olla vain yhteen suuntaan kantavia. Massiivilaatoilla katon tekeminen käy kuitenkin nopeammin kuin kuorilaatoilla, koska massiivilaatoille ei tarvitse suorittaa 18

19 laattojen asentamisen jälkeen kuin liitosten valu. Seinäelementtien pystysaumojen tai seinän kuorielementtien välinen valu suoritetaan joko ennen kattorakenteen rakentamista tai samanaikaisesti kattorakenteen valun kanssa riippuen rakenteesta. Rakennuskohteen pääurakoitsija tekee usein perustukset väestönsuojalle, joiden päälle elementtien toimittaja asentaa elementit. Elementtien toimittaja suorittaa myös liitoksien valun, muottien purkamisen ja betonin jälkityöt. Muut suojan laitteet ja varusteet asentaa yleensä elementtien toimittaja tai sen yhteistyökumppani, jolloin kokonaisvastuu väestönsuojan toimivuudesta ja tiiveydestä on selkeästi yhdellä yrityksellä. Rakennuskohteen pääurakoitsija vastaa usein väestönsuojan toimivuudesta viranomaisiin päin. Väestönsuojaelementtien valmistajilla on usein suunnittelijoita tai yhteistyökumppaneita, jotka suunnittelevat väestönsuojaelementit rakennuskohteeseen, niin että ne sopivat elementtienvalmistajan tuotanto- ja valmistustekniikkaan. Nykyään on yleistä, että elementtiväestönsuojat toimitetaan tuoteosakauppana, jossa elementtien toimittaja tekee väestönsuojan rakennesuunnittelun arkkitehtikuvien perusteella sekä väestönsuojaelementtien valmistuksen ja asennuksen. Väestönsuojan rakennesuunnitelmat tulee hyväksyttää aina rakennuskohteen pääsuunnittelijalla. Elementtiväestönsuojan etuna on nopea, automatisoitu ja hyvin hallittu valmistus- ja asennusprosessi. Asennus työmaalla kestää yleensä kahdesta viiteen päivää, mikä edesauttaa rakennuksen rungon rakentamisen onnistumista teknisesti ja aikataulullisesti rakennuskohteessa. Varsinkin talvella elementtiväestönsuojan rakentamisella saadaan laadullista etua, kun valmistus saadaan siirrettyä hallittuun tehdasympäristöön. Täten väestönsuojan rakentamiskustannukset pysyvät myös usein paremmin hallinnassa. Elementtiväestönsuojan huonona puolena on sen osittainen rajoittuneisuus teknisesti, sekä riski liitossaumojen tiiveydestä. Elementtirakenteisessa väestönsuojassa käytetään hyväksi rakenneratkaisuja koskevaa ennakkotarkastusmenettelyä. Siinä elementtienvalmistajan tulee hankkia joko koko suojaratkaisusta tai osaratkaisuista (esim. liitoksista) puolueettoman tutkimuslaitoksen(esim. VTT) lausunnon. Tämä menettely on käytännössä osoittautunut tarpeelliseksi siksi, että sillä voidaan varmistaa valmistajan perehtyminen asevaikutusten aiheuttamiin erityisvaatimuksiin. Lisäksi väestönsuojaelementtien valmistuksen tulee kuulua SFS-Sertifiointi Oy:n laadunvalvonnan piiriin. 15. Lähteet RT K- ja S1 luokan väestönsuoja Väestönsuojien rakentamisopas, Pekka Laine - Suomen Pelastusalan keskusjärjestö 1995 S-luokan väestönsuojat, Kaitamaa, Koukkari, Laine, Matikainen, Skogberg, VTT Tiedoitteita

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA SM027:00/2010 1 LUONNOS 10.9.2010 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2010 Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2011. 506/2011 Sisäasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2011. 506/2011 Sisäasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2011 506/2011 Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta Annettu

Lisätiedot

Ympäristövaliokunnalle. Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Monontie LUSI p

Ympäristövaliokunnalle. Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Monontie LUSI p 1 Ympäristövaliokunnalle Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Monontie 12 19210 LUSI pekka.rajajarvi@hotmail.fi p. 040 7268 260 Asia: kommentti HE85/2017, hallituksen lakimuutoksen 115 Allekirjoittanut jäi 1.3.2016

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1380 1385. Laki. N:o 1380

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1380 1385. Laki. N:o 1380 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1380 1385 SISÄLLYS N:o Sivu 1380 Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain muuttamisesta... 4181 1381 Valtioneuvoston

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJISTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Keskeiset ehdotukset Voimassa olevan pelastuslain

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS OHJE Marraskuu 2014 Korvaa ohjeen Joulukuu 2012 1.0 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS UUDISRAKENNUKSISSA pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Pelastusosasto 10.5.2011 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Vaikutusten

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUSKORTISTO

VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUSKORTISTO 1 VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUSKORTISTO TINJA HÄNNIKÄINEN Sisällys 1 KORTISTON TARKOITUS... 3 2 TARKASTUSKORTIT VÄESTÖNSUOJALUOKITTAIN... 4 2.1 Väestönsuojat n 1955 määräysten mukaisesti... 4 2.2 Väestönsuojat

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS OHJE VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS Ohjeessa kerrotaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta erilaisissa rakennuskohteissa. UUDISRAKENNUKSET Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakennuksissa

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

VALUVAIHEEN TOIMITUKSEN KOODIT JA SELITYKSET:

VALUVAIHEEN TOIMITUKSEN KOODIT JA SELITYKSET: VALUVAIHEEN TOIMITUKSEN KOODIT JA SELITYKSET: PUTKET JA LÄPIVIENNIT: 1 Ilmanottoputki IP-1/160 1A Ilmanottoputki IP-1/200 2 Paineventtiilin putki LP-1P suoraan seinän läpi 2A Paineventtiilin putki LP-1P

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat

Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat 2624 N:o 660 Taulukko 1 Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat LIITE 1 Laite Tunnus Suojaluokat Rasitusluokka Paine - ja kaasutiivis ovi SO-K K C3 Paine - ja kaasutiivis ovi SO-1 S1

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...

Lisätiedot

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke 7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

HTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE

HTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE 1 TT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOJE 2 YLEISTÄ TT-ja TT-laatat ovat esijännitettyjä betonielementtejä. Jännevälit enimmillään 33 m. Laattoja käytetään ala-, väli- ja yläpohjien kantaviksi rakenteiksi teollisuus-,

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

RT S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJA SISÄLLYSLUETTELO

RT S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJA SISÄLLYSLUETTELO OHJEET kesäkuu 2012 1 (35) korvaa RT 92-10771 S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJA Tässä RT-ohjeessa esitetään teräsbetonisen S1-luokan väestönsuojan suunnitteluohjeita. Ohjeita esitetään väestönsuojan mitoituksesta,

Lisätiedot

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3

KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3 KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3 Kuivakäymäläkomero täyttää sisäasiainministeriön antamissa määräyksissä esitetyt vaatimukset. VTT on myöntänyt kuivakäymäläkomerolle sen vaatimusten mukaisuuden osoittavan tuotesertifikaatin

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä

Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy Suojaa röntgensäteilyltä sivu 2 X-RAY PROTECT: lyijylaminoitu kipsikartonkilevy X-RAY PROTECT Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy X-RAY PROTECT -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS 9.12.2016 VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS 21.11.- 8.12.2016 Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos 1. LUENTO OPPAAT 2. LENTO VSS- SANEERAUS 3. LUENTO VSS-HISTOTIA 4. LUENTO LAINMUUTOS 2016

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

Betonielementtidetaljit

Betonielementtidetaljit Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

Tukimuurielementit 2-80

Tukimuurielementit 2-80 2- Tukimuurielementit Tukimuurien käyttö antaa erinomaiset madollisuudet tonttien ja liikennealueiden pintojen yötykäyttöön. Niillä alue voidaan jäsennellä käyttötarkoituksen mukaisesti eri tasoisiksi

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

LaPROTECT. Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä

LaPROTECT. Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä LaPROTECT Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy Suojaa röntgensäteilyltä sivu 2 LAPROTECT -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy LaProtect -Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy LaProtect -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

SISÄKATTOIHIN JA VÄLISEINIIN

SISÄKATTOIHIN JA VÄLISEINIIN SISÄKATTOIHIN JA VÄLISEINIIN KEHYSLUUKUT HIUSSAUMALUUKUT LAATOITETTAVAT LUUKUT - monipuolinen valikoima - kestävät ja varmatoimiset - helpot asentaa ja vaivattomat huoltaa INLOOK-tarkastusluukut Valikoima,

Lisätiedot

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3

KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3 KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3 Kuivakäymäläkomero KH-3/4 KÄYTTÖTARKOITUS Kuivakäymäläkomeroa KH-3 käytetään K- ja S1-luokan väestönsuojissa, joissa se sijoitetaan väestönsuojan sisäpuolelle käymälätilojen ilmanvaihtoa

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN 1 LIITE 2 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-1 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-1: Yleiset kuormat. Tilavuuspainot, oma paino ja rakennusten hyötykuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

PI/SDC Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

PI/SDC Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio OHJE 18/17/HAKE 1 (28) VÄESTÖNSUOJAOHJE PELASTUSLAITOKSEN ASIAKKAILLE Tämä ohje astuu voimaan 29.5.2017. Yhdessä ohjeen 17/17/HAKE VÄESTÖNSUOJAOHJE PELASTUSLAITOKSEN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN kanssa tämä ohje

Lisätiedot

S1- LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN

S1- LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN Rekonen / ir LUONNOS 11.11.11 KH XX-XXXXX LVI XX-XXXXX RT XX-XXXXX S1- LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN Tässä ohjekortissa annetaan ohjeita uusien ja valmiiden väestönsuojien tarkastamisesta

Lisätiedot

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista

Lisätiedot

51300 16800 4000 30500 850 7500 000 8.7 1 /PH 4.7 +17.00 h=0/1400 IKK 400x100 h=900/100 VH. 15.0 /PH 6.1 +16.10 9. VH.1 1 h=0/1400 /PH 5.4 +15.90 7.9 7.9 1.3 /PH 4.4 +15.90 8.7 9. /PH 6.1 +16.10 IKK 400x100

Lisätiedot

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA 5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET Päivitetty 03.04.2014 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 6 Yleistä Monierin hengittävät aluskatteet Divoroll Universal ja Divoroll

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJAN LAITTEISTA JA VARUSTEISTA

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJAN LAITTEISTA JA VARUSTEISTA SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJAN LAITTEISTA JA VARUSTEISTA Taustatietoja ja säädösperusta Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojan

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Luonnos 28.8.2014 Minna Välimäki ja Erja Väyrynen Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala.

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala. TYÖNJOHTAJAT Hyväksyminen ja tehtävät Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 26.1.2017 YLEISPERIAATTEET Rakennustyön vastaavan työnjohtajan,

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLIIKELAITOS. Väestönsuojan käyttöönotto- ja purkusuunnitelma. Kohteen nimi xx.xx.20xx

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLIIKELAITOS. Väestönsuojan käyttöönotto- ja purkusuunnitelma. Kohteen nimi xx.xx.20xx Väestönsuojan käyttöönotto- ja purkusuunnitelma Kohteen nimi xx.xx.20xx 1 Sisällys 1. Yleistä väestönsuojista... 3 2. Väestönsuojan tiedot... 4 3. Toimenpiteet käyttökuntoon saattamiseksi... 5 3.1 Purkaminen...

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

PRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

PRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE versio FI 11/2015 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 2 3 VALMISTUS... 3 3.1 Valmistustapa ja merkinnät... 3 3.2 Valmistustoleranssit... 3 4 KESTÄVYYSARVOT...

Lisätiedot

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste

Lisätiedot

3.0 Käyttö- ja huolto-ohje. 3.1 Ohituskäyttö

3.0 Käyttö- ja huolto-ohje. 3.1 Ohituskäyttö 3.0 Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpiteet eri käyttötilanteissa suoritetaan siinä järjestyksessä, kuin ne on ohjeessa luetetltu. Käyttötilanteet määrittelee ja ilmoittaa VSS viranomainen 3.1 Ohituskäyttö

Lisätiedot

Porrastietoa suunnittelijoille

Porrastietoa suunnittelijoille Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus

Lisätiedot

YM asetus pienille savupiipuille. Paloseminaari Antti Koponen

YM asetus pienille savupiipuille. Paloseminaari Antti Koponen YM asetus pienille savupiipuille Paloseminaari 6.2.2018 Antti Koponen Rakentamismääräyskokoelman uusiminen Perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädösvaltuuksiin Määräykset annetaan pykälämuotoon

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS

VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS Muottikaluston osat Muottikasetit 500 X 2200 mm sisäkasetti 500 x 2700 mm ulkokasetti 200/200 x 2200 mm sisäpuolen sisänurkkakasetti 200/200 x 2700 mm ulkopuolen sisänurkkakasetti

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit... RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit

Lisätiedot

ASENNUSOPAS - PUUKOOLAUS

ASENNUSOPAS - PUUKOOLAUS SENNUSOPS - PUUKOOLUS Merkinnät: Puukoolauksen leveys tulee olla vähintään 60mm lyhyillä sivuilla. Metallikoolauksen leveys voi olla vähintään 45mm. Jäljellä oleva koolaus voi olla 45 mm leveä. Ruuvi (SN

Lisätiedot

Kehänurkan raudoitus. Kehän nurkassa voi olla kaksi kuormitustapausta:

Kehänurkan raudoitus. Kehän nurkassa voi olla kaksi kuormitustapausta: Kehänurkan raudoitus Kehät ovat rakenteita, jotka sisältävät yhdessä toimivia palkkeja ja pilareita. Palkin ja pilarin välisestä jäykästä (ei-nivelellisestä) liitoksesta aiheutuu kehänurkkaan momenttia.

Lisätiedot

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT

Lisätiedot

RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt

RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt Markku Lappalainen, Tekn. tri, arkkitehti Tietopalvelujohtaja, RT-kortiston päätoimittaja, Rakennustieto Oy markku.lappalainen@rakennustieto.fi Rakentajain kalenteri

Lisätiedot

SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 8.10.2012 2 Sisällysluettelo: 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT... 3 2.2

Lisätiedot

SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU

SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU FMC no. 41874.126.300 4.12.2012 2 Sisällysluettelo 1 Toimintatapa... 3 2 Rakenne... 3 2.1 Osat ja materiaalit... 3 2.2 Valmistustapa...

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili

Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 20.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 6 Alkulause Ohjeet ja

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

SULKUTELTTA ST-1 KÄYTTÖTARKOITUS TOIMITUS RAKENNE JA TEKNISET OMINAISUUDET. KUVA 1. Ohituskäyttöasento. KUVA 2. Suodatus- ja sulkukäyttöasento

SULKUTELTTA ST-1 KÄYTTÖTARKOITUS TOIMITUS RAKENNE JA TEKNISET OMINAISUUDET. KUVA 1. Ohituskäyttöasento. KUVA 2. Suodatus- ja sulkukäyttöasento SULKUTELTTA ST-1 KUVA 1. Ohituskäyttöasento KUVA 2. Suodatus- ja sulkukäyttöasento KÄYTTÖTARKOITUS TOIMITUS Sulkutelttaa ST-1 käytetään K- ja S1-luokan väestönsuojissa. Sulkuteltta ST-1 sijoitetaan väestönsuojan

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Asennuksen perusasioita

Asennuksen perusasioita tt Asennuksen perusasioita Ennen kuin liität takkaa hormiin, olisi hyvä tarkistaa seuraavat asiat: - Piipun kunto (nuohooja) - Piipun vetoisuus (nuohooja) - Tarvittava turvaväli (palotarkastaja) - Turvallisuus

Lisätiedot

www.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET

www.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET www.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET PISKO -LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Kotimaista laatua rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Machinery ja Vepe ovat solmineet yhteistyösopimuksen Vepe-tuotteiden myynnistä. Machinery

Lisätiedot

PEC -pilarikenkien asennus. PEC -pilarikenkien asentaminen elementtitehtaalla. Tuotteen tunnistaminen. Pilarikenkien asennus

PEC -pilarikenkien asennus. PEC -pilarikenkien asentaminen elementtitehtaalla. Tuotteen tunnistaminen. Pilarikenkien asennus PEC -pilarikenkien asentaminen elementtitehtaalla Tuotteen tunnistaminen PEC -pilarikenkiä valmistetaan vakiomalleina (30, 36, 39, 45 ja 52), jotka vastaavat korkealujuusteräksestä valmistettujen PPM -ankkurointipulttien

Lisätiedot

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin.

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin. PISKO LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla sijaitsevia rakenteita. Lumiesteitä tulee käyttää

Lisätiedot

2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2

2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 Jämerä detaljit 2. Perustukset ja kellarit 1/3 Kuva 1: Maanvarainen perustus 1 Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 2. Perustukset ja kellarit 2/3 Maanvaraisen/tuulettuvan alapohjan perustuksen anturat tarjotaan

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016 Raskasrakenteiset LVI-hormielementit Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 2 1.1. Rajaukset... 2 2. Tuotekuvaus... 2 3. Tuotteen vaatimukset... 2 3.1. Yleistä...

Lisätiedot