VÄESTÖNSUOJIEN ELEMENTTIRAKENTEIDEN MÄÄRÄYKSET, VAATIMUKSET JA MALLINNUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄESTÖNSUOJIEN ELEMENTTIRAKENTEIDEN MÄÄRÄYKSET, VAATIMUKSET JA MALLINNUS"

Transkriptio

1 VÄESTÖNSUOJIEN ELEMENTTIRAKENTEIDEN MÄÄRÄYKSET, VAATIMUKSET JA MALLINNUS Joni Halonen Opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala

2 KUVAILULEHTI Tekijä(t) Halonen, Joni Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 46 Päivämäärä Julkaisun kieli Suomi Työn nimi VÄESTÖNSUOJIEN MÄÄRÄYKSET, VAATIMUKSET JA TEKNINEN TOTEUTUS Koulutusohjelma Rakennustekniikka Työn ohjaaja(t) Viinikainen, Marko Toimeksiantaja(t) Honkanen & Huumonen OY Verkkojulkaisulupa myönnetty ( X ) Tiivistelmä Opinnäytetyö tehtiin Lahdessa toimivalle insinööritoimisto Honkanen & Huumonen OY:lle. Työn tarkoituksena oli selvittää Suomessa rakennettavia väestönsuojia säätelevevät asetukset, määräykset ja vaatimukset, ja koota ne yhteen. Näiden tietojen pohjalta tehtiin Autodesk Revit -ohjelmalla Väestönsuojien valmisosakirjasto, ja selvitettiin kuinka S1-luokan väestönsuojien elementtisuunnittelun saisi Revitillä tehtyä mahdollisimman helposti ja nopeasti. Väestönsuojien rakentamista säätelevät määräykset koottiin Suomen lainsäädännön asetuskokoelmista 379/2011 (pelastuslaki), 408/2011 (valtioneuvoston asetus väestönsuojista) sekä 506/2011 (sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta). Lisätietoa, sekä tietoa siitä, kuinka määräyksien asettamat vaatimukset toteutetaan käytännössä löytyi RT-kortiston dokumentista RT Väestönsuojan valmisosakirjastoon vaadittavien elementtien mallintaminen Autodeskin Revitohjelmalla oli sujuvaa ja yksinkertaista, mutta suojien elementtisunittelun helpoksi ja nopeaksi tekevän ratkaisun toteuttaminen ei. Revitin todettiin tekijän tietämyksen perusteella soveltuvan huonosti vaaditun kaltaiseen elementtisuunnitteluun, johtuen esimerkiksi siitä, kuinka se luokittelee mallinnettuja objekteja ja kuinka sen mitat ja näkymät toimivat. Lopulta Honkanen ja Huumonen OY:n työlle asettamat vaatimukset täytettiin luomalla uusi projektipohja, johon S1-luokan väestönsuojien sunnitteluun vaadittavat elementit oli asetettu valmiiksi. Nämä elementit tehtiin sitten käsin sellaisiksi, että valmiit suunnitelmat luodaan niitä siirtelemällä ja muokkaamalla. Ratkaisu on toimiva, mutta kankea. Elementtisuunnitteluun suositellaankin käytettävän jotain muuta ohjelmaa kuin Revitiä, joka soveltuu paremmin esimerkiksi arkkitehtisuunnitteluun. Avainsanat (asiasanat) Väestönsuojat, Autodesk Revit, rakennuksen tietomallinnus, elementtisuunnittelu Muut tiedot

3 DESCRIPTION Author(s) Halonen, Joni Type of publication Bachelor s / Master s Thesis Pages 46 Date Language Finnish Permission for web publication ( X ) Title SPECIFICATIONS, REQUIREMENTS AND TECHNICAL EXECUTION OF PRECAST AIR-RAID SHELTERS Degree Programme Civil engineering Tutor(s) Viinikainen, Marko Assigned by Honkanen & Huumonen OY Abstract The bachelor's thesis was assigned by an engineering firm called Honkanen & Huumonen OY, which is located in Lahti. Its purpose was to find out what kinds of regulations and requirements control the construction of air-raid shelters in Finland and collect them into one document. The second part of the study was to find out how designing of precast concrete elements used in class S1 air-raid shelters could be made quickly and easily using Autodesk Revit software. The construction of Air-raid shelters in Finland is controlled by law, and primarily by three pieces of legislation: 379/2011 (rescue act), 408/2011 (decree of council of state on air-raid shelters) and 506/2011 (ministry of the interior's decree on the technical requirements of air-raid shelters and the maintenance of their equipment). Additional information is found on RT published by Rakennustieto OY. Modelling the elements required in the air-raid shelter family library for Autodesk Revit was easy and simple. It was, however, not an easy and efficient way for Honkanen &Huumonen OY to design the shelters using the program. It was concluded that Revit was not a very good program for designing the kinds of things required in the thesis. This was mainly due to how Revit categorizes the objects created in the program and how its dimensions and views work. Finally, a new project template was created to work around the problems created by Revit. This template had elements necessary in designing class S1 air-raid shelters already in place. The idea was that all that had to be done when designing a new shelter was to move and edit these pre-place objects. The finished product works; however, it is somewhat stiff. Autodesk Revit is best suited for Architectural planning, and it is recommend to use some other BIM-program when creating precast concrete designs. Keywords Air-raid shelters, Autodesk Revit, building information modelling, precast element design Miscellaneous

4 Sisältö 1 1. Työn lähtökohdat Yleiset asetukset ja rakentamisvelvoite Yleistä Rakentamisvelvoite ja väestönsuojan sijoittaminen Väestönsuojan koko ja suojaluokka Rakenteiden vaatimukset Yleistä Rakenteiden minimikoot Rakenteille tulevat rasitukset Betonin ja teräksen lujuudet Laitteiden ja tilojen vaatimukset Sirpalesuojaus Hätäpoistumistie ja sortuma Ilmanvaihto Muut tilat Mallinnus Autodesk Revitillä Yleistä Valmisosakirjaston mallintamisen perusteet Familyiden luominen Väestönsuojan valmisosakirjaston luominen Väestönsuojan elementtisuunnittelu Elementtien ja lappukuvien luominen Revitillä Elementtien raudoitukset Lappukuvien nimiön tiedot ja schedulet Elementtikaavio ja objektien tunnukset Tulosten esittely Valmisosakirjasto Projektipohja Pohdinta Revitin soveltuvuus rakennesuunnitteluun Valmisosakirjaston mallintaminen...42 Lähteet...45 Liitteet...46 Liite 1. Suojan pinta-alan vaikutus suunnitteluun...46

5 2 1. Työn lähtökohdat Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Lahdessa toimiva insinööritoimisto Honkanen ja Huumonen OY. Kyseessä on vuonna 1982 perustettu monipuolinen rakentamisen konsulttitoimisto, joka suunnittelee niin uudisrakentamista kuin vanhojen kohteiden saneerausta. Asiakkaina toimistolla ovat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, kauppa, teollisuus, kunnat, valtio ja julkiyhteisöt. Toiminta ulottuu enimmäkseen Lahteen sekä pääkaupunkiseudulle. Honkanen ja Huumonen OY halusi ottaa selvää, kuinka S1-luokan väestönsuojien elementtisuunnittelua voisi nopeuttaa tietomallintamisen avulla. Työn tarkoituksena oli ottaa selvää, kuinka kyseinen suunnitteluprosessi saataisiin tehtyä tietomallintamisen avulla nopeasti, sekä valmisosakirjaston luominen yrityksen käyttämään Revit structures ohjelmaan. Valmisosakirjastoon sisältyvät kaikki väestönsuojiin tulevat osat läpivienneistä ja ovista katto- ja seinäelementteihin. Opinnäytetyön teoriaosan tarkoitus on koota yhteen kaikki väestönsuojien suunnitteluun ja tekniseen toteutukseen tarvittava tieto siitä, milloin ja miksi niitä täytyy lain mukaan rakentaa, minkälaisilta vaaroilta niiden täytyy suojata ja kuinka riittävä suojaus saadaan aikaiseksi. Tämä opinnäytetyö keskittyy S1-luokan väestönsuojiin, koska Honkanen ja Huumonen suunnittelee pääasiassa sellaisia ja koska se on selvästi yleisin väestönsuojatyyppi Suomessa.

6 3 2. Yleiset asetukset ja rakentamisvelvoite 2.1 Yleistä Suomen lainsäädännössä käsitellään väestönsuojia sekä niihin liittyviä määräyksiä ja vaatimuksia. Tärkeimmät väestönsuojien rakentamista määrittelevät säädökset ovat seuraavissa asetuskokoelmissa: - Suomen pelastuslaki 379/ Valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/ Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/ S1-luokan teräsbetoniväestönsuoja RT Nämä säädöskokoelmat säätelevät käytännössä kaikkea väestönsuojiin liittyvää rakentamista ja saneerausta, ja niiden tunteminen on välttämätöntä väestönsuojien suunnittelua varten. Tärkein väestönsuojia koskeva säädös on niiden rakentamisvelvoite. Suomessa on pitkät perinteet väestönsuojien rakentamisen vaatimisesta lailla. Velvoite niiden rakentamiseen tuli alun perin voimaan juuri ennen talvisotaa Väestönsuojia on rakennettu uudisrakennuksiin siitä lähtien, lukuun ottamatta vuosia , jolloin niitä ei rakennettu, vaikka laki niin määräsikin (Sisäministeriö, 2013).

7 2.2 Rakentamisvelvoite ja väestönsuojan sijoittaminen 4 Nykyinen Suomen pelastuslaki määrittelee, että väestönsuoja on rakennettava uudisrakentamisen yhteydessä, mikäli pysyvää asutusta sisältävän rakennuksen kerrosala on vähintään 1200 m² tai osa-aikaista (toimistot, kokoontumistilat, tehdasalueet) asutusta sisältävän rakennuksen kerrosala vähintään 1500 m². Väestönsuojaa ei kuitenkaan tarvitse rakentaa, mikäli rakennuksen tontilla, rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on jo valmiiksi tarvittava määrä vapaata tilaa. (A /379, 71.) Väestönsuoja sijoitetaan yleensä asianomaisen rakennuksen alakertaan tai kellariin. Mikäli se on varsinaisesta rakennuksesta erillään, saa matka rakennuksen ulko-ovelta väestönsuojan ovelle olla enintään 250 metriä (A /408, 3). Väestönsuoja voidaan sijoittaa maan alle tai maan päälle. Yleensä se sijoitetaan rakennuksen alimpaan kerrokseen, jolloin se pystytään rakentamaan suoraan perustusten päälle. Tällöin maanpinta ja ympäröivä rakennus myös suojaavat väestönsuojaa mahdollisimman hyvin. 2.3 Väestönsuojan koko ja suojaluokka Väestönsuojan tarvitsema tilamäärä määräytyy rakennuksen, jota varten se rakennetaan, kerrosalan mukaan siten, että väestönsuojan varsinaisen suojatilan koko on 2 % asianomaisen rakennuksen koko kerrosalasta. Muissa kuin varsinaisissa asuinrakennuksissa väestönsuojan suojakoko on 1 % kerrosalasta. Mikäli tälläinen mitoitus johtaisi suhteettoman suureen tai pieneen väestönsuojaan sitä tarvitsevaan henkilömäärään nähden, voidaan väestönsuojan koko määrätä niin, että se on 0,75m²/henkilö. Väestönsuojan ehdoton minimikoko on kuitenkin 20 m². (A /408, 2.)

8 5 Varsinaisella suojatilalla tarkoitetaan tilaa, joka väestönsuojassa on tarkoitettu ihmisten oleskeluun. Se ei sisällä sulkutelttaa tai -huonetta eikä teknisiä tiloja. Väestönsuojan suojaluokka on suojan ominaisuuksiin liittyvä termi, joka määrittää laajasti kyseisen suojan minimivaatimuksia. Suomessa on käytössä kolme luokkaa: S1, S2 ja kalliosuoja. Suojaluokka määräytyy väestönsuojan koon perusteella ja vaikuttaa muun muassa siihen, minkälaisia kuormia väestönsuojan täytyy kestää. S1-luokan suojat ovat tavallisissa kerrostaloissa useimmiten olevia suojia. S2-luokan väestönsuojat ovat selkeästi suurempia ja jykevämpiä, esimerkiksi sairaaloissa ja vastaavissa rakennuksissa olevat suojat. Kalliosuojat ovat kaikista vahvimpia ja harvinaisimpia, nimensä mukaisesti kallion sisään rakennettuja suuria suojia. Taulukossa 1 selvitetään eri suojaluokkien vaikutukset suojan kokoon, henkilömäärään, ja kuormitukseen, joka sen täytyy kestää. Taulukko 1. Suojaluokan määräytyminen (A /408) Suojaluokka Varsinainen suojatila Laskennallinen Väestönsuojan enintään (m²) henkilömäärä enintään kuormitus S kpa, 1 bar S kpa, 2 bar Kallio kpa, 3 bar Väestönsuojan koko vaikuttaa suojaluokan ohella muihinkin huomioon otettaviin asioihin suojaa suunniteltaessa. Esimerkiksi S1-luokan väestönsuojissa täytyy suojatila jakaa kahteen osaan teräsbetonisella väliseinällä, jos varsinaisen suojatilan koko ylittää 90 m² (A /506, 2). Lisäksi suojatilan koko vaikuttaa ilmanvaihtolaitteiden sekä käymälöiden määrään sekä siihen, laitetaanko väestönsuojaan sulkuteltta vai -huone. Liitteessä 1 on RT-kortistosta otettu taulukko (RT , 2012, 8.), josta pystyy katsomaan suojan koon mukaan muuttuvat asiat. Tämä taulukko on hyvä lähtökohta suojan suunnittelua aloitettaessa.

9 6 3. Rakenteiden vaatimukset 3.1 Yleistä Väestönsuojien tärkein tehtävä on suojata niistä suojaa hakevia ihmisiä. Pelastuslain (A /379 74) mukaan väestönsuojan tulee suojata ihmisiä asevaikutuksilta (räjähteet, sirpaleet jne.), rakennussortumilta, myrkyllisiltä kaasuilta sekä ionisoivalta säteilyltä. Lisäksi väestönsuojan ilmanlaadun, lämpötilan sekä hygieenisen varustetason tulee olla riittävän hyvä siellä oleskelua varten. Väestönsuojan tärkein puolustus näitä vaaroja vastaan ovat sen jykevät seinät ja katto. Paksu teräsbetonirakenne torjuu kaasut, säteilyn ja sirpaleet sekä riittävällä teräsmäärällä vahvistettuna kestää aseiden ja räjähteiden aiheuttamat vauriot. Väestönsuojan ulkokuori täytyy saada toimimaan yhtenäisenä, jäykkänä kokonaisuutena, jos sen halutaan kestävän kaiken siihen kohdistuvan rasituksen. 3.2 Rakenteiden minimikoot Riittävän suojaavuuden saavuttamiseksi S1-luokan väestönsuojissa täytyy seinien ja katon olla vähintään 300 mm paksua teräsbetonia. Lattian, teräsbetonisten kantavien välisienien sekä välipohjien tulee olla 150 mm paksua teräsbetonia. S2-luokan suojissa seinien ja katon teräsbetonin paksuuden täytyy olla 400 mm ja lattiassa, välipohjassa ja väliseinissä 200 mm. Kalliosuojissa tunnelien painekuormituksia vastaan otta-

10 7 vien seinien täytyy olla ainakin 800 mm paksua teräsbetonia, ja lattialla, väliseinillä ja välipohjalla on sama vaatimus kuin S2-luokassa. (A /408, 5.) Suojan ympärysrakenteisiin ei saa tehdä liikuntasaumoja, koska ne heikentäisivät rakenteen yhtenäisyyttä ja kestävyyttä. Muun rakennuksen vaatimat liikuntasaumat tulee tehdä väestönsuojan ulkopuolelle. Väestönsuojien suojatilan minimikorkeus on 2,3 metriä, paitsi palkkien ja kanavien kohdalla, joissa sallitaan 2,0 metriä. Seinän tai pilarin vieressä huonekorkeus voi olla pienimmillään 1,6 metriä, mutta alle 2,0 metrin korkuisia tiloja ei lasketa väestönsuojan varsinaisen suojatilan pinta-alaan. Sallitut huonekorkeudet on esitetty kuviossa 1. (RT , 2013, 8.) Kuvio 1. Väestönsuojan huonetilan minimikorkeus (RT ,2012, 8). 3.3 Rakenteille tulevat rasitukset Toisin kuin useimmat muut rakennukset, väestönsuojien täytyy pystyä kestämään räjähdyksiä ja muita vastaavia aseellisia vaurioita. Tästä syystä niiden teräsbetoniraken-

11 8 teiden suunnittelussa täytyy ottaa tavanomaisten rasitusten lisäksi huomioon useita lisätekijöitä, joita tavallisen rakenteen mitoituksessa ei huomioida. Väestönsuojien rakenteet täytyy mitoittaa kestämään suojaluokasta riippuen joko 100 kpa:n (S1-luokka), 200 kpa:n (S2-luokka) tai 300 kpa:n (kalliosuojat) paineaallosta aiheutuva rasitus. Lisäksi rakenteet täytyy mitoittaa myös paineaallosta aiheutuvalle heilahduskuormalle, jonka suuruus on yksi kolmasosa koko painekuormasta. Suojaovista ja -luukuista suojan ympärysrakenteille tulevat painekuormat tulee ottaa huomioon 1,5-kertaisena. S1-luokan väestönsuojalle tulevat kuormat on esitetty kuviossa 2. (A /506, 12.) Kuvio 2. S1-luokan suojalle tulevat painekuormat (RT , 2012, 19.) Sisäasiainministeriön asetuksen (A /506 13) mukaan S1-luokan rakenteet tulee mitoittaa mielivaltaisesta suunnasta tulevaa tärähdyskuormaa vastaan, jonka suuruus on vähintään koko väestönsuojan massa kaksinkertaisena. S2-suojien vastaavat tärähdyskuormat lasketaan seuraavilla kaavoilla:

12 9 -Pystysuunnassa: q v =(1±n v )(g+q)+ql -Vaakasuunnassa: q h =±n h g g on rakenteen omapaino, q on rakenteiden kuormitusmääräysten mukaisten suojautumisen aikana vaikuttavien pitkäaikaiskuormien summa ja ql tärähdyksen vaimentimilla varustetuista laitteista johtuvat pitkäaikaiset kuormat. Tekijän n arvot esitetään Taulukossa 2. Taulukko 2. n-tekijän arvot ( A /506, 13) Suoja kalliossa n v Suoja maassa n v Suoja kalliossa n h Suoja maassa n h S2-teräsbetonisuojat kalliosuojat Tärähdyskuormien osavarmuuskerroin on 1. Välipohjan oleskelukuormasta niihin otetaan mukaan yksi kolmasosa. S1-luokan suojan perustusten mitoituksessa otetaan huomioon yksi neljäsosa pystysuoraan vaikuttavista paine- ja sortumakuormista (A /408, 10). 3.4 Betonin ja teräksen lujuudet Väestönsuojien teräsbetonirakenteiden betonina käytetään vähintään C25/30 lujuista betonia, jonka rakenneluokkana on S1-luokan suojissa 2 sekä luokan S2- ja kalliosuojissa 1. Betoniraudoituksen tulee täyttää kokonaistasavenymävaatimus 5 prosenttia. Lisäksi määräyksissä ja ohjeissa olevia ominaisuuslujuuksia voidaan betonin puristuslujuuden ja teräksen lujuuden osalta nostaa enintään 20 %, ja sallittuina jänni-

13 10 tyksinä käytetään ominaisuuslujuuksia näillä korotuksilla (A /408, 11; A /506, 14.) Raudoituksena väestönsuojan teräsbetonirakenteissa voidaan käyttää terästankoja, joiden halkaisija on välillä 8 20 mm. Tankojen keskiöväli voi rakenteen sisäpinnassa olla enintään 150 mm ja ulkopinnassa 300 mm. Raudoituksen alan tulee olla taivutetussa rakenteessa vähintään 0,17 % yhdessä toimivasta betonin poikkileikkauspintaalasta, molemmissa suunnissa ja erikseen kummassakin pinnassa.(a /506, 14.) Maanvaraisessa laatassa riittää yksi keskeinen teräsverkko. Väestönsuojan katon alapinnassa tulee raudoituksen lisäksi olla pääraudoitukseen sidottu teräsverkko tai betoniin kiinnitetty teräspoimulevy. Palkkien ja laattojen pääraudoitus täytyy viedä tuelle ja ankkuroida vetorasituksella. (A /506, 14.) Betoniyhdistyksen elementtisuunnittelusivu (Väestönsuojaelementit 2014) antaa väestönsuojaelementtien raudoituksille esimerkinomaisia minimikokoja. Katon alapinnan teräsverkkona on #3mm-K35-50 sirpalesuojaverkko, lattian raudoituksena #T10-K150, S1-luokan 300 mm paksuissa seinissä #T10-K150 molemmissa pinnoissa ja S2-luokan suojissa 400 mm seinämäpaksuudella #T12-K150 molemmissa pinnoissa. 4. Laitteiden ja tilojen vaatimukset Paksu teräsbetonirakenne voi olla väestönsuojan pääasiallinen turva, mutta se yksinään ei riittäisi, ellei suojan ulkokuoreen tulevia läpivientejä (putket, luukut, ovet) olisi suunniteltu omalta osaltaan suojaamaan näitä luonnollisia heikkoja kohtia. Tämän

14 11 lisäksi tärkeää on myös se, että väestönsuojan tilat on suunniteltu ihmisten käyttöä silmällä pitäen eivätkä ne aiheuta tarpeetonta epämukavuutta tai pahimmassa tapauksessa suoranaista vaaraa terveydelle. 4.1 Sirpalesuojaus Yksi pelastuslaissa mainituista väestönsuojan tehtävistä on suojasta turvaa hakevien suojaaminen aseiden sirpalevaikutuksilta. Räjähteiden sirpaleet tai luodit eivät yleensä pysty läpäisemään väestönsuojan paksua teräsbetoniseinää, mutta ilmastointi- ja oviaukot tarjoavat tien suojatilan sisään. Tämän takia väestönsuojien läpivientikappaleina on mahdollista ja usein suotavaa käyttää sirpalesuojattuja versioita. Esimerkiksi väestönsuojaluokan S1 ovesta SO-1 on olemassa sirpalesuojattu versio SO-1s. Lisäksi ovesta on myös kaasutiivis versio KO-1. Ilmastointiluukkuja ja ylipaineventtiilejä varten puolestaan on olemassa sirpalesuojalaippa, jonka tunnus on SS-1. Sirpalesuojauksen tehostamiseksi väestönsuojan ovet, venttiilit ja luukut tulee sijoittaa niin, että ne ovat mahdollisimman hyvin turvassa tavanomaisten aseiden sirpalevaikutuksilta. Jotta näiden heikkojen kohtien kautta mahdolliset suojan sisälle pääsevät sirpaleet aiheuttaisivat mahdollisimman vähän vahinkoa, täytyy väestönsuojan sisälle rakentaa sirpaleilta suojaavia rakenteita, jotka suojaavat suojatilaa mahdollisesta sisääntuloaukosta 45 asteen kulmassa tulevilta sirpaleilta kuvion 3 mukaisesti. Suojaaviksi rakenteiksi lasketaan kaikki aukosta 10 metrin päässä olevat teräsbetonirakenteet, ja niiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 200 mm. (RT , 2012, 21)

15 12 Kuvio 3. Sirpalesuojauksen asettelu (RT , 2012, 21) Sirpaleilta suojaavat rakenteet ovat S1-luokan suojissa paksuudeltaan vähintään 200 mm teräsbetonia tai 30 mm terästä. S2-luokan suojissa vastaavat luvut ovat 300 mm ja 40 mm, ja kalliosuojissa 400 mm ja 50 mm. (A /506, 11.) 4.2 Hätäpoistumistie ja sortuma Sisäasiainministeriön (A /506, 7) mukaan S1- ja S2-luokkien väestönsuojissa täytyy pääsisäänkäynnin lisäksi olla ainakin yksi hätäpoistumiskäytävä. Suojan uloskäyntien tulisi myös johtaa eri puolille rakennusta, jotta ainakin yksi niistä pysyisi todennäköisemmin auki sortumatilanteessa. Kallioväestönsuojissa tulee olla ainakin kaksi hätäpoistumiskäytävää. Pommituksissa tai muissa olosuhteissa, joissa väestönsuojia voidaan tarvita, on olemassa varsin suuri todennäköisyys, että jokin väestönsuojan ympärillä tai lähellä oleva rakennus sortuu. Siksi tämä mahdollisuus tulee ottaa huomioon ovien ja hätäpoistumisluukkujen sekä venttiilien sijoittelussa. RT-kortiston (RT , 2012, 14) mukaan rakennussortuman oletetaan ulottuvan rakennuksen ulkopinnasta etäisyy-

16 13 delle, joka on 1/3 sen korkeudesta kyseisellä kohdalla. Sortumalta suojautumiseksi väestönsuojan hätäpoistumiskäytävän täytyy johtaa sortuma-alueen ulkopuolelle, ja hätäpoistumiskäytävän sekä väestönsuojan pääoven yläpuolisten rakenteiden täytyy olla mitoitettu 25 kn/m² suuruista sortumakuormaa vastaan. (A /506, 12.) Varsinainen hätäpostumisluukku on teräksinen läpivientikappale, joka on suuruudeltaan 600x800 tai 700x1200 mm. Sitä saa myös sortuman- tai ajonkestävänä mallina. Hätäpoistumisluukun sijoittamiseen on useita vaihtoehtoja, jotka riippuvat väestönsuojan ominaisuuksista. Toteutusmahdollisuudet ovat RT-kortin (RT , 2012, 15) mukaan seuraavat: 1. Maanpäällinen suoja: hätäpoistumisluukku väestönsuojan seinässä 2. Maanalainen suoja: maan alla sortuman ulkopuolelle johtava käytävä 3. Maanalainen suoja: vahvistettu kulkureitti rakennuksen sisällä ja hätäpoistumisaukko väestönsuojan seinässä maan alla korkeintaan 2 metriä maan pinnasta 4. Maanalainen suoja: hätäpoistumiskäytävä sortuma-alueelle ja hätäpoistumisaukko väestönsuojan seinässä maan alla korkeintaan 2 metriä maan pinnasta 5. Rakennuksen sisätiloihin (edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää lievennystä) S1-luokan suojissa ovien, hätäpoistumisluukkujen ja muiden läpivientien yhteenlaskettu ala saa olla enintään 4 % koko suojan seinäpinta-alasta. Tämän yli menevältä osalta aukot pitää suunnitella suojattavaksi säteilyltä ja sulkulaitteiden on oltava sirpaleenkestävää mallia. (RT , 2012, 21)

17 4.3 Ilmanvaihto 14 Usein ainakin osittain maan alla sijaitsevissa väestönsuojissa ilmanvaihto on luonnollisesti tärkeä tekijä. Sisäministeriön asetuksen (A /506, 15) mukaan väestönsuojaan on saatava paineventtiilin kautta suodatettua ilmaa vähintään 2,7 dm 3 /s varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti ja suodatuksen aikana ainakin 0,9 dm 3 /s tasaisesti väestönsuojaan jakaantuneena. S2-luokan suojissa täytyy lisäksi olla erilliset aukot tulo- ja poistoilmalle, ja näiden välisen etäisyyden täytyy olla vähintään 10 metriä. S1-luokan suojan suunnitteluohjeiden (RT , 2012, 22) mukaan S1-luokan väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmässä on seuraavat osat: Tuloilmakanava (raitisilmakanava), jolla ilma johdetaan väestonsuojaan Ilmanvaihtolaite, jolla ilma otetaan väestonsuojaan; kykenee tarvittaessa suodattamaan ilman Jakokanava, joka jakaa ilman suojatilaan tuloilmaventtiileineen Poistoilmaventtiili, jonka kautta ilma poistuu suojatilasta sulkuhuoneeseen Ylipaineventtiilit, joiden kautta ilma poistuu väestönsuojasta ja jotka säätelevät suojan ylipainetta Normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaite, joka suljetaan väestönsuojaa kunnostettaessa suojakäyttöön Ylipainemittari, joka osoittaa suojatilan ja ulkoilman välisen paineeron. S1-luokan väestönsuojassa täytyy varata jokaista ilmanvaihtolaitteistoa kohti 1,5 m² lattiapinta-alaa. S2-luokan väestönsuojassa sekä kalliosuojassa ilmanvaihtolaitteistot

18 15 täytyy sijoittaa erilliseen konehuoneeseen (A /506, 15). S1-luokan suojien ilmanvaihtokoneesta käytetään tunnusta IVL-1, ja niitä pitää olla yksi jokaista suojatilan alkavaa 45 m² kohti. Näitä koneita saa niiden aiheuttaman melun takia kuitenkin olla yhdessä suojahuoneessa enintään 4 kappaletta. (RT , 2012, 24) Ilmanotto täytyy väestönsuojissa järjestää niin, ettei rakennuksen mahdollinen sortuma pääse haittaamaan sitä. Tämän takia ilmanottokohdan tulee olla sortumankestävä, sortumalta suojattu tai sen täytyy sijaita sortuma-alueen ulkopuolella. Mikäli ilma otetaan väestönsuojan seinään asennetun ilmanvaihtoputken kautta suoraan ilmanvaihtokoneeseen, täytyy läpivienti suojata sirpalesuojalevyllä. Ilmanottokorkeuden täytyy olla ainakin 0,8 metriä maanpinnan yläpuolella. (RT , 2012, 23.) Väestönsuojissa täytyy ylläpitää vähintään 50 pascalin ylipainetta sekä olla mahdollisuus suodattaa ilmasta haitalliset aineet pois. Lisäksi S1-luokan väestönsuojassa tulee olla mahdollisuus asentaa ilmanvaihtojärjestelmään laitteet myrkyllisten aineiden toteamista ja tunnistamista varten. S2-luokan suojissa tämän ominaisuuden tulee olla vakiona. Väestönsuojan ilmanvaihdon, kuten väestönsuojien muutenkin, täytyy toimia, vaikka sähkönsaanti katkeaisikin.(a /506, 15.) 4.4 Muut tilat Varsinaisen oleskelutilan lisäksi väestönsuojassa täytyy olla muitakin tiloja tai huoneita, jotta väestönsuoja täyttäisi tarkoituksensa kriisin aikana. Edellä mainittujen hätäpoistumiskäytävien lisäksi väestönsuojaan kuuluu sulkuhuone tai -teltta, käymälät, ensiaputilat sekä konehuoneet ja valvomot.

19 16 Sisäasiainministeriön asetuksen (A /506, 6) mukaan kalliosuojissa ja S2- luokan väestönsuojissa täytyy olla betonisella väliseinällä muusta suojatilasta erotettu konehuone tai tekninen tila, johon sijoitetaan ilmanvaihtokoneisto ja muut tekniset laitteistot. Lisäksi kalliosuojissa täytyy varata vähintään 7 m² teknistä valvomoa varten. Sulkuhuone on väestönsuojan pääoven ja muun suojatilan välinen tila. Sen tarkoitus on estää ulkoilman sekoittuminen väestönsuojan ilmaan ovea avattaessa. Sisäasiainministeriön (A /506) asetuksen mukaan S1-luokan suojassa täytyy olla pinta-alaltaan 2,5 m² suuruinen suojateltta tai -huone. S2-luokan suojissa ja kalliosuojissa täytyy olla 4 m² suuruinen erillinen sulkuhuone. Lisäksi S2-luokan suojissa ja kalliosuojissa täytyy sulkuhuoneen välittömään läheisyyteen varata ensiaputila, jonka koko on vähintään 10 % suojan varsinaisesta suojatilasta (A /506, 5.) Suojateltan kiinnitysalustaksi tehdään seinään ulko-oven ympärille kehikko painekyllästetystä höylätystä rimasta. Suojahuone erotetaan tarkasti muusta suojatilasta ja kaikki siihen johtavat läpiviennit on tiivistettävä. Suojatilan ja suojahuoneen välisenä ovena käytetään kaasutiivistä ovea KO-1. Suojahuoneeseen on asennettava vesipiste, pesuallas ja lattiakaivo. (RT , 2012, 25) Jokaista alkavaa 20 m² kohti väestönsuojassa täytyy olla kuivakäymäläkomero ja kuivakäymälän kalusteet (A /506, 4). Lisäksi väestönsuojassa tulee olla ruoanlämmitysmahdollisuus ja jääkaappi tai vastaava kylmäsäilytystila. Väestönsuojassa tai sen välittömässä läheisyydessä täytyy olla vedensaantipiste. S1- luokan suojissa vesipiste voi olla varsinaisen suojan ulkopuolella, mutta S2-luokan suojassa sen täytyy suojan sisällä. Mikäli vesipiste on suojan ulkopuolella, täytyy suojaan olla varattuna säilytystilaa 40 litralle vettä per suojan neliömetri. Jos vesipiste on

20 17 suojan sisällä, riittää 15 litraa per neliömetri. Vesipisteen yhteydessä tulee olla vesipiste ja lattiakaivo. (A /506, 17.) Väestönsuojat täytyy aina liittää sähkönjakeluverkkoon, ja niihin on asetettava oma ryhmäkeskus, joka on liitettävä omalla nousujohdolla pää- tai nousukeskukseen. Väestönsuoja voidaan tarvittaessa varustaa varavoimalla. S1-luokan väestönsuojien hätävalaistus voidaan järjestää ilmanvaihtolaitteeseen liitetyllä valaistuksella, mutta S2-luokassa ja kalliosuojassa kaikki tilat tulee varustaa kiinteällä valaistuksella, pistorasioilla ja varavalaistuksella. (A /506, 18.) 5. Mallinnus Autodesk Revitillä 5.1 Yleistä Toimeksiannon pääasiallinen työ oli tehdä S-1 luokkien väestönsuojien suunnittelussa käytettävä valmiososakirjasto Revit structures-ohjelmaan. Revit structures on Autodesk-yrityksen tekemä 3D-mallinnusohjelma, joka on käytössä ympäri maailman. Autodesk on tehnyt myös Autocad-ohjelman, jota voidaan käyttää yhdessä Revitin kanssa. Toinen Suomessa laajasti käytössä oleva 3D-mallinnusohjelma on Tekla structures. Työn tekemiseen käytettiin Revit structuresin versiota 2014, joten kaikki työn sisältö on tehty kyseisen version rajojen ja mahdollisuuksien puitteissa.

21 18 3D-mallinnuksella tarkoitetaan kolmiulotteisen graafisen mallin luomista esimerkiksi tekeillä olevasta rakennusprojektista. Tehdystä mallista kyetään katsomaan, miltä rakennus valmiina näyttää, millaisia rakenteita se tarvitsee ja kuinka yksityiskohdat kuten rakenteiden liitokset toteutetaan. Lisäksi 3D-malliin on mahdollista tuoda neljäs ulottuvuus, aika, ja saada malli näin kuvaamaan rakennusprojektin todellista etenemistä vikko viikolta tai päivä päivältä. Yleisten tietomallivaatimusten mukaan rakennesuunnittelussa täytyy mallintaa kaikki kantavat rakenteet sekä ei-kantavat betonirakenteet. Lisäksi täytyy mallintaa sellaiset tilaa vievät rakennuksen osat, joiden sijainti ja koko vaikuttavat muiden suunnittelijoiden työhön. (Yleiset tietomallivaatimukset 2012, osa 5, 6) Valmisosakirjaston luominen väestönsuojia varten tarkoittaa sitä, että kaikista väestönsuojien rakentamiseen tarvittavista osista mallinnetaan kolmiulotteiset objektit. Nämä objektit voidaan sitten projektia tehdessä yksinkertaisesti valita valikosta ja vetää paikalleen, jolloin niin yksittäisten elementtienkin kuin koko väestönsuojankin suunnittelu käy helposti ja nopeasti. Väestönsuojien suunnittelua varten mallinnettavat objektit käsittävät kaiken seinien ja katon elementeistä läpivienteihin sekä muita objekteja selventäviin tekstiobjekteihin. Yleisten tietomallivaatimusten mukaan rakennesuunnittelussa

22 5.2 Valmisosakirjaston mallintamisen perusteet 19 Revit-ohjelmassa yksittäistä objektia kutsutaan nimellä family, ja niiden käyttäytymisen ja toiminnan ymmärtäminen on välttämätöntä elementtien mallintamisen kannalta. Familyitä eivät ole pelkästään esimerkiksi seinät, katot tai jokin tiettyä huonekalua kuvaava elementti, vaan myös kaikki tekstit, mitat ja piirustuspohjat. Jokainen yksittäinen asia, joka Revitissä voidaan luoda, on family. Näin ollen kun puhutaan valmisosakirjaston luomisesta tai elementtimallinnuksesta, tarkoitetaan Revitin kielellä familyjen luomista. Revitissä on kolmenlaisia familyjä. Familyn tyyppi määrittelee sen, mitä kyseisellä familyllä voi tehdä. Familyjen kolme tyyppiä ovat system, in-place ja standard component familyt. System familyt ovat familyitä, joiden ominaisuudet ja käyttäytyminen on valmiiksi määritetty Revitin koodiin. Esimerkkejä näistä ovat seinät, laatat ja katot. Käyttäjä ei voi itse luoda uusia system familyjä, vaan olemassa olevasta system familystä täytyy tehdä kopio ja muokata sitä mieleisekseen. System familyjen etu on siinä, että ne osaavat automaattisesti ottaa huomioon niitä ympäröivät ja niihin liittyvät familyt. Esimerkiksi system familyinä tehdyt seinä ja katto voidaan laittaa liittymään yhdeksi rakenteeksi. In-place familyt ovat jotakin tiettyä tarkoitusta ja projektia varten tehtyjä objekteja. Niitä käytetään yleensä vain kerran, ja ne on suunniteltu täyttämään vain tietty tarkoitus. Esimerkki in-place familystä voisi olla erikoisen muotoinen takka, joka täytyy suunnitella erikseen.

23 20 Kaikkein yleisimpiä familyjä ovat standard component familyt. Ne ovat tavallisia familyjä, joita käyttäjät voivat luoda vapaasti ja käyttää useissa eri projekteissa. Standard component familyt voivat olla mitä tahansa ikkunoista tai ovista seliteteksteihin tai detaljimerkkeihin. Standard component familyt voivat olla valmiiksi ladatuina project template -tiedostoihin tai tallennettuina tietokoneen kovalevylle, josta ne voidaan ladata projektiin tarpeen vaatiessa. Opinnäytetyötä tehdessä päädyttiin tekemään pelkästään standard component familyjä. Näin ollen tleensä familyihin viitatessa tarkoitetaan niitä. Familyt voivat olla joko itsenäisiä tai emo-objektiin liittyviä (host-based). Tämä ominaisuus määritetään familyn luomisvaiheessa, ja se määrittää familyn käyttäytymistä. Itsenäinen family voisi olla vaikkapa pöytä, kun taas host-based voisi olla esimerkiksi seinään asetettava ikkuna. Tärkeä familyihin liittyvä termi on family type. Family typet ovat yhden familyn sisäisiä tyyppejä, joilla on keskenään erilaiset parametrit. Mikäli samanmallisesta objektista voidaan tarvita useampaa hieman erilaista versiota, on kyseiset versiot järkevintä tehdä family typeinä, jolloin familyä projektiin liittäessä voidaan suoraan valita sopivanmallinen tyyppi. Kuviossa 4 on esitetty väestönsuojan ovesta SO-1:Stä tekemäni tyypit, jotka muuttavat sen paksuutta (300 tai 400) sekä oven leveyttä (900 tai 1200).

24 21 Kuvio 4. SO-1 familyn typet 5.3 Familyiden luominen Familyn mallinnus etenee yleensä seuraavan kaavan mukaan. Aluksi valitaan sopiva template Revitissä valmiiksi olevista vaihtoehdoista. Tällaisiä ovat esimerkiksi plumbing, structural foundation tai generic model. Family templatet määrittävät, kuinka family käyttäytyy, onko se itsenäinen vai host-based, mihin sitä voi laittaa (seinä, katto jne.), tai mitä familyjä siihen voi liittää (esimerkiksi raudoitusfamilyjä voi lisätä structural foundationiin, mutta ei generic modeliin, vaikka molemmat näistä olisi määritelty betonielementeiksi).

25 22 Templaten valinnan jälkeen aukeaa family editor -ruutu, jossa on valmiiksi templaten mukaiset aputasot (reference plane) sekä host-based familyjen kohdalla geometriaa kuvaamassa esimerkiksi seinää, johon familyn on tarkoitus kiinnittyä. Familyn tuleva muoto määritetään aputasojen avulla, ja käyttäjän tulee itse lisätä niitä niin, että familyn geometria on helppo muodostaa oikein. Seuraavaksi familyyn lisätään aputasojen väliset mitat ja annetaan niille muuttujat (label). Muuttujiksi muutetut mitat toimivat parametreinä, jotka muokkaavat familyn geometriaa. Esimerkiksi mitta, jolle on annettu muuttujaksi pituus -parametri, kasvaa tai lyhenee parametria muutettaessa ja muokkaa samalla aputasoja, joihin se on kytketty. Familyn geometrian luominen tapahtuu lisäämällä solid ja void kappaleita. Solid-kappaleet luovat familyyn geometriaa, kun taas void-kappaleet leikkaavat tietynmuotoisia osia pois solid-kappaleista. Kappaleet kiinnitetään aputasoihin niin, että parametrien muuttaessa aputasojen sijainteja familyn geometria venyy tai pienenee parametrin säätelemän mitan mukana. Lopuksi familystä luodaan tarvittavat family-tyypit eri muuttujien arvoilla ja tallennetaan family. Family voidaan joko ladata suoraan projektiin tai tallentaa kovalevylle odottamaan käyttöä. Revitissä on oletusasetuksena mittava määrä erilaisia familyjä, joihin kannattaa tutustua ennen uusien familyjen luomisen aloittamista, ettei joudu tekemään turhaa työtä. Valitettavasti tämä johtaa myös siihen, että jokaisessa Revitin project templatessa on automaattisesti suuri määrä potentiaalisesti turhaa dataa näiden oletusfamilyiden takia. Turhaksi tiedettyjä familyjä kannattaakin poistaa projektista heti, kun se on mahdollista.

26 23 6. Väestönsuojan valmisosakirjaston luominen Honkanen & Huumonen OY:n toimeksianto oli kaksiosainen. Tehtävänä oli luoda valmisosakirjasto kaikista väestönsuojien suunnittelussa ja mallintamisessa tarvittavista familyistä sekä selvittää paras tapa väestönsuojien elementtisuunnitteluun Revitillä. 6.1 Väestönsuojan elementtisuunnittelu Väestönsuojien elementtisuunittelulla tarkoitetaan väestönsuojien yksittäisten elementtien sekä niiden sijoittelun suunnittelua rakennesuunnittelijan suunnitelmien mukaan. Elementtisuunnitteluun kuuluu elementin mittojen määrittämisen lisäksi kaikkien sen tarvitsemien osien (asennusjalat, nostolenkit jne.), läpivientien (ovet, ilmastointiputket, varauskolot) sekä raudoituksen sijoittelu niin, että elementti täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset. Elementtisuunnitelmiin kuuluvat seinien ja kattolaattojen elementtipiirustukset (ns. lappukuvat), detaljit niiden tartunnoista ja liitoksista sekä elementtikaavio. Jokaisesta elementistä on oma elementtipiirustuksensa, jossa kuvataan elementin mitat, paino, betoni- ja teräslaadut sekä muut ominaisuudet ja kaikki siihen liitettävät osat (esimerkiksi läpiviennit). Piirustusten täytyy kuvata elementti riittävällä tarkkuudella ja selkeydellä, jotta elementtitehtaalla osataan sen perusteella valmistaa oikeanlainen elementti. Elementtikaaviossa esitetään elementtien sijoittelu, tunnukset, paino ja pituudet.

27 6.2 Elementtien ja lappukuvien luominen Revitillä 24 Työn tekeminen aloitettiin luomalla seinäelementti, josta oli kaksi family typeä, 300mm paksu sekä 400mm paksu. Lisäksi elementin pituutta pystyi muokkaamaan pelkästään klikkaamalla projektiruudussa näkyvästä kahvasta (handle) ja vetämällä hiirellä. Revit suosittelee tekemään kaikki seinät ja katot system familyinä, jolloin niihin liittyvät työkalut toimivat varmasti oikein, mutta työtä tehdessä päädyttiin tekemään seinäelementit ja kattolaatat structural foundation -tyyppisinä standard component familyinä. Syynä tähän oli se, että system familyllä saa aikaiseksi ainoastaan yhtenäistä seinäpötköä, kun taas elementtisuunnittelussa täytyy kuvata yksittäisiä seinäelementtejä. Lisäksi standard component familyn muotoa oli helpompi luoda ja muokata. Seinäelementin valmistuttua luotiin Honkasen ja Huumosen käyttämän piirustuspohjan mukaisen piirustuspohja-familyn nimiöineen ja alettiin miettiä lappukuvien suunnittelua. Lappukuvien tekemisen ja niissä esitettyjen elementtien suunnittelun täytyisi tapahtua mahdollisimman nopeasti. Siksi keskityttiin Revitillä siihen, kuinka mallinnuksen avulla voitaisiin automatiosida toisistaan riippuvaisten familyiden käytöstä niin, että tiettyjen mittojen tai ominaisuuksien muuttaminen vaikuttaisi mahdollisimman moneen siitä riippuvaiseen asiaan automaattisesti. Näin lappukuvat saataisiin halutun kaltaisiksi mahdollisimman nopeasti ja vähällä vaivalla. Useissa tilanteissa tämä oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, johtuen siitä, kuinka Revit on ohjelmoitu toimimaan ja kuinka se käsittelee familyjä. Ensimmäisenä tämä ongelma tuli vastaan lappukuvien mittojen yhteydessä. Elementin mitat ovat luonnollisesti yksi oleellisimmista asioista, joita lappukuvissa esitetään. Mallinnusohjelmalla, jota työn tekijä oli käyttänyt aikaisemmin (Tekla structures), pystyy luomaan valmiin piirustuspohjan, johon laitetut mitat etsivät au-

28 25 tomaattisesti oikean kohdan elementistä, kun elementin liittää pohjaan. Revitillä näin ei voi tehdä, vaan mitat ovat pysyvästi sidotut niihin geometrisiin pintoihin tai aputasoihin, joihin ne on alunperin asetettu, eikä mittoja voi liittää suoraan piirustuksiin. Tämä herätti kysymyksen siitä, kuinka saataisiin Revit tekemään peruspiirteissään samanlaisesta familystä (kuten seinästä) useita erilaisia piirustuksia niin, että vaadittavat mitat asettuisivat automaattisesti oikeille paikoilleen. Alkuperäinen suunnitelma työn tekemisen suhteen oli tehdä pelkkiä familyjä, jotka valmisosakirjaston käyttäjä voisi yksinkertaisesti liittää haluamaansa projektiin. Yksi näistä familyistä olisi tällöin ollut mitoilla varustettu piirustuspohja, johon elementtiä kuvaava family olisi asetettu. Kun ymmärrys Revitin mittojen toiminnasta kasvoi, päädyttiin kuitenkin hylkäämään tämä suunnitelma. Sen sijaan luotiin uusi, väestönsuojien suunnitteluun tarkoitettu projektipohja (project template). Näin väestönsuojan suunnittelija voisi projektia aloittaessaan luoda uuden projektin käyttäen tätä pohjaa, jolloin kaikki väestönsuojia varten luomani familyt olisivat jo valmiiksi ladattuina siihen. Lisäksi tämä antoi mahdollisuuden ratkaista edellisessä kappaleessa mainittu mittaongelma. Työtä varten luodussa väestönsuojien projektipohjassa on valmiina paikalleen asetettuna useita kymmeniä väestönsuojan seinä- ja kattoelementtejä, joihin on laitettu oikeille paikoilleen kaikissa elementeissä varmasti olevat osat (asennusjalat, nostolenkit, vemot ja painopistemerkintä). Lisäksi pohjassa on valmiina piirustukset, joissa kyseiset elementit esitetään. Näin kaikissa piirustuksissa on elementin mitat sekä yleisimmät selitetekstit paikallaan heti alusta lähtien ilman että käyttäjän täytyy asettaa niitä itse yksitellen oikeisiin kohtiin. Lopputuloksena kaikkien samantyyppisten elementtien (suora seinä, kulmaseinä, kattolaatta) muotoa pystyy muuttamaan muuttamalla yhtä kyseisentyyppistä yksilöä, jolloin kaikkien näiden elementtien piirustuksissa esitetyt mitat muuttuvat automaattisesti vastaamaan uutta muotoa. Kuviossa 5 on

29 26 esitetty projektipohjassani olevien elementtien asettelu, sekä näkymä lähempää niitä. Kuvio 5. Projektipohja. (Revit) Lappukuvissa täytyy esittää elementti kolmella tavalla: suoraan edestä, vertikaalisena leikkauksena ja horisontaalisena leikkauksena. Näin ollen elementtejä kuvaaviin piirustuksiin asetettiin kolme viewportia, joissa elementti näkyy näistä suunnista. Suo-

30 27 raan edestä katsottavassa kuvassa täytyy elementin takaosan rakenne esittää katkoviivoina. Se, kuinka vaikeaa tämä oli saada aikaiseksi, oli mahdollisesti yllättävin asia Revitin kanssa työskentelyssä. Revitissä on mahdollisuus saada toiset, objektin takana olevat objektit näkymään peitettyinä yhdellä käskyllä, mutta jotta saataisiin elementin itsensä taustapuoli näkymään sillä tavalla, jouduttiin muuttamaan kyseisten viivojen viivatyypit käsin. Kuviossa 6 on esitetty suoran seinäelementin lappukuva sellaisena kuin se on projektipohjan avattaessa. Kuvio 6. Seinäelementin lappukuva. (Revit) Seinäelementteihin liitettävät lisäosat tehtiin erillisinä familyinä, jotka käyttäjä voi liittää haluamiinsa kohtiin käyttämällä piirustuksessa olevaa viewportia, jossa kuvataan elementti suoraan edestä ulkopuolelta katsottuna. Tälläisiä familyjä ovat esi-

31 28 merkiksi läpivientiputki LP-1L tai KL-150, IV-koneen asennusalusta LP-1P, ylipaineen mittausputki YM-1, suojaovi SO-1, tai hätäpoistumisluukku HS-1. Revitillä ei saa näiden osien sijaintia elementissä mitoittumaan automaatisesti, joten käyttäjä joutuu lisäämään kyseiset mitat käsin. 6.3 Elementtien raudoitukset Projektipohjassa oleviin elementteihin lisättiin valmiiksi kaikki niihin varmuudella tulevat perusraudoitukset rebar-komennolla. Nämä raudat pitenevät ja siirtyvät isäntäelementtinsä mukana, eikä käyttäjän tarvitse väestönsuojaa suunnitellessa tehdä niille mitään. Raudoituksen toimimisen kannalta oli tärkeää, että valittiin elementtieni familyiden pohjaksi structural foundationin, koska se on yksi niitä family typejä, joihin voi laittaa raudoitusfamilyjä rebar-työkalulla. Itse tehtyjä raudoituksia olisi ollut haastavaa saada muuttumaan isäntäelementin mukana. Projektipohjani seinäelementtien piirustuksissa on erilliset viewportit raudoituksia kuvaaviin leikkauksiin. Näihin leikkauksiin on merkitty selvästi kunkin raudoituksen mitat, jotka muuttuvat automaattisesti raudoitusten mukana elementin koon muuttuessa. Aluksi yritettiin saada raudoitusten halkaisija ja k-jako näkymään rautojen family typenä ja muuttumaan automaattisesti typeä vaihdettaessa. Todettiin kuitenkin tällaisen lähestymistavan tarkoittavan, että jokaisen elementin jokaisen raudoituksen family type pitäisi muuttaa erikseen. Tämä tarkoittaisi aivan liikaa turhaa työtä työn käyttäjälle. Sen sijaan tehtiin yhteen lappukuvaan detail component, johon on merkitty viivoilla kaikki siinä olevat raudat ja kirjoitettu niiden halkaisijat ja k-jaot. Käyttäjä voi muuttaa tästä tekstistä raudoitusten tiedot kyseiseen projektiin sopiviksi ja ko-

32 29 pioida tämän detail componentin hyvin vähällä vaivalla muihin elementteihin, joissa on samanlainen raudoitus. Seinäelementit tarvitsevat luonnollisesti mahdollisuuden ovelle, mutta oven lisäämisessä standard familyn valitseminen systemin sijaan aiheutti vaikeuksia. Seinäelementtiin itseensä aukon leikkaaminen käy helposti, mutta raudoitusten leikkaaminen esimerkiksi oviaukon tieltä onnistuu Revitillä ainoastaan opening-käskyllä. Openingkäskyä puolestaan ei voi käyttää muihin kuin niihin familyihin, jotka Revit hyväksyy oikeiksi seiniksi, eli system familyihin. Tämä ongelma ratkaistiin lopulta tekemällä yksi ylimääräinen seinäelementti, jossa on valmiina aukko ovelle ja raudoitukset asetettu sen mukaisesti. Aukon kohdalle käyttäjä voi sitten lisätä väestönsuojan oven SO-1 familyn. 6.4 Lappukuvien nimiön tiedot ja schedulet Lappukuvan piirustuksen nimiössä on sen esittämään elementtiin liittyvää tietoa, joka täytyy saada näkymään ja päivittymään automaattisesti kaikkiin piirustuksiin. Näihin kuuluvat ristimitta (mitta elementin alanurkasta toisen puolen ylänurkkaan), paino, tilavuus, projektinumero, ulkopinnan pintakäsittely, betonin suojapaksuus, paloluokka, laatu sekä teräksen lujuus. Useimmat näistä sain näkymään lisäämällä piirustus-familyyn shared parametrejä, joita pystyy muokkaamaan projektista käsin. Esimerkiksi projektinumero sekä teräksen ja betonin laadut säädetään project information -ruudusta, jolloin kyseiset tiedot muuttuvat kaikkien piirustusten nimiöissä. Esimerkiksi ulkopinnan pintakäsittely puolestaan täytyy muuttaa joka elementissä käsin, koska se voi vaihdella samantyyppistenkin elementtien kesken. Painon, tilavuuden ja ristimitan näkyviin saaminen oli hankalinta, koska niiden täytyy olla sidottuja piirustuksen esittämän seinäelementin mittoihin ja muuttua niiden mu-

33 30 kana automaattisesti. Lopulta päädyttiin käyttämään Revitin samaan aikaan sekä erinomaista että valitettavan rajoittunutta schedule-ominaisuutta. Scheduleilla oli mahdollista verrattaen helpostikin saada aikaan taulukko, jossa oli nämä halutut, automaattisesti päivittyvät tiedot jokaisesta elementistä projektipohjassa. Ongelmaksi tässä muodostui se, että Revit ei anna liittää näistä taulukoista piirustukseen ainoastaan yhtä osaa eikä irrottaa sarakkeita toisistaan. Saadakseni kaikkiin piirustuksiin oikeat tiedot oikeisiin kohtiin jouduin siis luomaan jokaista piirustusta kohti oman taulukkonsa ristimittaa, painoa ja tilavuutta varten. Kun luodussa projektipohjassa on kymmeniä elementtejä, tarkoittaa tämä aivan liian monia taulukkoja, jotka tekevät project browseristani tarpeettoman sekavan. Jotta schedulet osaavat löytää nämä tiedot oikein, täyty elementeille antaa tunnukset, joilla schedulet erottaisivat ne toisistaan. Elementeille päädyttiin antamaan niiden ominaisuuksien (properties) mark-kohtaan tunnuksen, joka vastaa oikealle elementille elementtikaaviossa annettavaa tunnusta (suorat seinät S-1, S-2 jne., kulmaseinät KS-1, KS-2 jne. ja kattolaatat L-1, L-2 jne.). Sitten schedulet laitettiin lajittelemaan elementit niiden mark-tunnuksen mukaan. 6.5 Elementtikaavio ja objektien tunnukset Elementtikaavion luominen onnistuu tehdyssä projektipohjassa niin, että käyttäjä luo aputasoilla tulevan väestönsuojan muodon ja siirtää projektipohjaan valmiiksi asetetut elementit paikoilleen. Paikoilleen siirettyjen elementtien pituuksia pystyy sitten kasvattamaan tai pienentämään tarpeen mukaan elementeissä olevien kahvojen avulla. Väestönsuojan suunniteltuaan käyttäjä voi poistaa ylimääräiset elementit ja niiden piirustukset, jotta projektiselaimesta poistuvat turhat osat.

34 31 Elementtikaavioon täytyy merkitä elementtien tunnukset, pituudet ja paino. Yleensä nämä on merkitty niin, että jokaisen elementin kohdalla lukee sen tunnus sekä paino, ja pituus on merkitty sen viereen. Pituuden merkitseminen projektipohjaan oli yksinkertaisinta: riitti, että avattiin elementtikaavio-piirustukseen tuleva viewport ja merkittiin kaikkien valmiiksi asetettettujen elementtien viereen niiden pituudet tavallisella mittatyökalulla. Painon merkitseminen erikseen jokaisen elementin päälle tällä tavalla oli kuitenkin mahdotonta johtuen siitä, että Revit ei anna lisätä scheduleja viewporteihin. Sen sijaan päädyttiin lisäämään elementtikaavion piirustuksen reunaan laajempi schedule-taulukko, jossa näkyi kaikkien projektissa olevien elementtien tunnukset ja painot. Elementtien tunnusten täytyy kuitenkin näkyä myös kyseisen elementin kohdalla, jotta kaavion käyttäjä tietäisi, mihin elementtiin mikin paino viittaa. Koska oltiin jo merkitty kaikkiin elementteihin niille tulevat tunnukset niiden mark-kohtaan, päätettiin käyttää sitä hyväksi laittamalla elementien mark-kohta näkymään elementtikaaviossa. Tähän käytettin itse luotua tag-familyä. Revitin tagit ovat familyjä, jotka liitetään johonkin projektissa olevaan familyyn, jolloin ne näyttävät kyseisestä familystä jonkin ennalta määrätyn tiedon. Elementtien tunnusten merkitsemiseen käytettiin structural foundation -tagia joka oli asetettu näyttämään isäntäfamilyn mark-tunnus. Elementtien tunnukset saatiin siis näkymään elementtikaaviossa yksinkertaisesti lisäämällä jokaiseen siinä näkyvään elementtiin tämä itse tehty tagi. Kuviossa 7 esitetään Elementtikaavio sellaisena kuin se on elementtien paikalleen asettamisen jälkeen.

35 32 Kuvio 7. Elementtikaavio projektipohjallani tehtynä. (Revit) Tagin käyttämisessä pelkän tekstin sijaan on myös se hyvä puoli, että tag esittää mark-kohdan aina ajantasaisena. Tämä puolestaan vähentää riskiä, että kahdelle elementille tulisi vahingossa sama tunnus. Näin saattaisi käydä esimerkiksi silloin, kun elementtiin S-3 pitäisi saada ovi, jolloin kyseinen elementti täytyy korvata ovielementillä ja antaa ovielementille tunnus S-3. Se, että kahdelle elementille tulisi sama tunnus saattaisi sotkea schedulien toimintaa. Toinen tätä työtä tehty tag on general model tag, joka oli asetettu näyttämään isäntäfamilyn family type. Tämä tag ladattiin valmiiksi projectipohjaan, jotta käyttäjä pystyisi merkitsemään elementteihin lisäämistään objekteista (esimerkiksi läpivientiputket, ilmastointilaitteiden asennusalustat tai ylipaineen mittausputki) lappukuviin vaadittavat tiedot helposti ja nopeasti. Tätä silmälläpitäen nimettiin kaikkien familyiden, joilla tälläinen merkintä täytyy olla, family typet sellaisiksi, että niistä saa yhdellä

36 33 tagilla oikeanlaisen merkinnän. Esimerkiksi ilmastointilaitteen asennusalustasta tällaisellä tagilla saisi tunnukseksi 2/LP-1P (IVL-1). 7. Tulosten esittely Opinnäytetyöstä tuli tulokseksi Revit structures-ohjelmalla tehty valmisosakirjasto, joka koostuu väestönsuojien elementtisuunnitteluun vaadittavista osista, sekä projektipohja, jolla suojien suunnittelu toteutetaan. Näiden avulla väestönsuojiin tulevien elementtien sekä niiden asettelun suunnittelu on mahdollista hoitaa nopeasti ja helposti. 7.1 Valmisosakirjasto Työtä varten tehty valmisosakirjasto koostuu Revit-ohjelmalla tehdyistä familyistä, joilla on mallinnettu väestönsuojien seinä- ja kattolaattaelementit, sekä niihin asennettavat osat (läpivientiputket, ovet ja luukut, laitteiden asennusalustat sekä asennukseen ja sen aikaiseen tuentaan liittyvät osat). Kaikki familyt on ladattu valmiiksi sisään luomaani projektipohjaan, sekä tallennettu erillisiksi.rfa-tiedostoiksi tietokoneen kiintolevylle. Seinä- ja laattaelementtejä kuvaaviin familyihin on mallinnettu kyseisen elementin betonirakenteen muoto. Teräksiä näihin familyihin ei ole mallinnettu, vaan perusraudoitukset on liitetty niihin valmiiksi projektipohjassa. Familyt on mallinnettu niin, että elementtien pituutta voidaan muokata suoraan projektipohjassa hiirellä vetämällä.

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA SM027:00/2010 1 LUONNOS 10.9.2010 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2010 Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2011. 506/2011 Sisäasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2011. 506/2011 Sisäasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2011 506/2011 Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta Annettu

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1380 1385. Laki. N:o 1380

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1380 1385. Laki. N:o 1380 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1380 1385 SISÄLLYS N:o Sivu 1380 Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain muuttamisesta... 4181 1381 Valtioneuvoston

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Pelastusosasto 10.5.2011 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Vaikutusten

Lisätiedot

Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat

Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat 2624 N:o 660 Taulukko 1 Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat LIITE 1 Laite Tunnus Suojaluokat Rasitusluokka Paine - ja kaasutiivis ovi SO-K K C3 Paine - ja kaasutiivis ovi SO-1 S1

Lisätiedot

Väestönsuojat asuin- ja liikerakennuksissa

Väestönsuojat asuin- ja liikerakennuksissa Rak-43.240 Rakennuksen rungon suunnittelu Väestönsuojat asuin- ja liikerakennuksissa Veli-Ville Rajasuo Markus Suutarinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus... 3

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJISTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Keskeiset ehdotukset Voimassa olevan pelastuslain

Lisätiedot

Revit Architecture 2013 parametriset. komponentit. opetusmateriaali

Revit Architecture 2013 parametriset. komponentit. opetusmateriaali opetusmateriaali Tietoa materiaalista Autodesk Revit Architecture 2013 Käyttäjä Käyttäjä Future CAD Oy Sahaajankatu 28 A 00810 Future Helsinki CAD Oy Puh. Sahaajankatu (09) 478528 400, A faksi (09) 4785

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

AutoCAD blokit. RI Rami Ylä-Pöntinen

AutoCAD blokit. RI Rami Ylä-Pöntinen Vakiopaaluperustukset AutoCAD blokit RI Rami Ylä-Pöntinen Dynaaminen blokki = Älykäs blokki Dynaamiset blokit tuovat nopeutta ja tarkkuutta suunnitteluprosessiin Dynaamisia i blokkeja käyttämällä ällä

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS OHJE Marraskuu 2014 Korvaa ohjeen Joulukuu 2012 1.0 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS UUDISRAKENNUKSISSA pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee

Lisätiedot

STL:n luonti IronCADillä

STL:n luonti IronCADillä STL:n luonti IronCADillä STL-tiedoston luonti IronCADilla etenee seuraavasti: 1. Avataan haluttu kappale IronCADilla. 2. Kappaletta napsautetaan hiiren oikealla näppäimellä ja valitse pudotusvalikosta

Lisätiedot

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 EUROKOODI 2012 SEMINAARI Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 Koulutus ja käyttöönotto Eurokoodikoulutukset järjestettiin pääosin 2007 Oppilaitoksissa opetus pääosin eurokoodipohjaista

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3

KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3 KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3 Kuivakäymäläkomero täyttää sisäasiainministeriön antamissa määräyksissä esitetyt vaatimukset. VTT on myöntänyt kuivakäymäläkomerolle sen vaatimusten mukaisuuden osoittavan tuotesertifikaatin

Lisätiedot

VALUVAIHEEN TOIMITUKSEN KOODIT JA SELITYKSET:

VALUVAIHEEN TOIMITUKSEN KOODIT JA SELITYKSET: VALUVAIHEEN TOIMITUKSEN KOODIT JA SELITYKSET: PUTKET JA LÄPIVIENNIT: 1 Ilmanottoputki IP-1/160 1A Ilmanottoputki IP-1/200 2 Paineventtiilin putki LP-1P suoraan seinän läpi 2A Paineventtiilin putki LP-1P

Lisätiedot

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille 1. Ohjelman kielen vaihtaminen Mikäli ohjelma ei syystä tai toisesta avaudu toivomallasi kielellä, voit vaihtaa ohjelman käyttöliittymän kielen seuraavasti: 2. Fonttikoon

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJAN LAITTEISTA JA VARUSTEISTA

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJAN LAITTEISTA JA VARUSTEISTA SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJAN LAITTEISTA JA VARUSTEISTA Taustatietoja ja säädösperusta Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojan

Lisätiedot

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin Sisältö 1. Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa 2. Herttoniemenrannan kallioväestönsuoja 3. Kallioväestönsuoja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Lauttasaarentie 25, meluntorjunta

Lauttasaarentie 25, meluntorjunta Lausunto 83-2a 1(3) 12.2.2015 Tilaaja: Anneli Keränen YIT Rakennus Oy Kerrostalot Pääkaupunkiseutu PL (Panuntie 11), 00621 Helsinki puh. 0 195 83 anneli.keranen@yit.fi Lauttasaarentie 25, meluntorjunta

Lisätiedot

LUSAS tiedosto-opas. Matti Lähteenmäki 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/

LUSAS tiedosto-opas. Matti Lähteenmäki 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/ LUSAS tiedosto-opas 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/ LUSAS tiedosto-opas 2 1. Johdanto LUSASia käytettäessä esiintyy useita erityyppisiä tiedostoja, joista osan käyttäjä luo ja nimeää itse ja osa syntyy

Lisätiedot

BEC 2012. Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille

BEC 2012. Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille BEC 2012 Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille Betoniteollisuus ry Kesäkuu 2012 BEC2012 2 (6) 1 Yleistä BEC 2012 hankkeessa on tehty tietomallipohjaiset mallipiirustukset. Mallipiirustukset

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön Kirjautumisesta Opiskelijat: kirjaudu aina tietokoneelle wilmatunnuksella etunimi.sukunimi@edu.ekami.fi + wilman salasana Opettajat: kirjaudu luokan opekoneelle @edu.ekami.fi

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3

KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3 KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3 Kuivakäymäläkomero KH-3/4 KÄYTTÖTARKOITUS Kuivakäymäläkomeroa KH-3 käytetään K- ja S1-luokan väestönsuojissa, joissa se sijoitetaan väestönsuojan sisäpuolelle käymälätilojen ilmanvaihtoa

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Valintanauhan komennot Valintanauhan kussakin välilehdessä on ryhmiä ja kussakin ryhmässä on toisiinsa liittyviä komentoja.

Valintanauhan komennot Valintanauhan kussakin välilehdessä on ryhmiä ja kussakin ryhmässä on toisiinsa liittyviä komentoja. Pikaopas Microsoft Excel 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Komentojen lisääminen pikatyökaluriville Pidä

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

TULOILMAVENTTIILI VLR-100

TULOILMAVENTTIILI VLR-100 TULOILMAVENTTIILI VLR-100 Uuteen läpivientiin VELCO VLR-100 tuotekokonaisuus. Sisältää termostaatilla varustetun Velco korvausilmaventtiilin, F9 -luokan Filtrete suodattimen, ulkoritilän sekä jatko- ja

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

51300 16800 4000 30500 850 7500 000 8.7 1 /PH 4.7 +17.00 h=0/1400 IKK 400x100 h=900/100 VH. 15.0 /PH 6.1 +16.10 9. VH.1 1 h=0/1400 /PH 5.4 +15.90 7.9 7.9 1.3 /PH 4.4 +15.90 8.7 9. /PH 6.1 +16.10 IKK 400x100

Lisätiedot

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Festivo 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

LiuneDoor GDL-LIUKUOVIOBJEKTI

LiuneDoor GDL-LIUKUOVIOBJEKTI LiuneDoor GDL-LIUKUOVIOBJEKTI LIUNE GDL-OBJEKTI Liune GDL-liukuoviobjekti on suunnittelijan työväline, jota käytetään ArchiCAD 13 tai sitä uudemmassa Windows- tai Macintosh-ohjelmaversiossa. Kirjastontoimivuus

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit... RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

Perusteet 5, pintamallinnus

Perusteet 5, pintamallinnus Perusteet 5, pintamallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf (Sama piirustus kuin harjoituksessa basic_4). Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

KUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita

KUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita vaijerilenkki RakMK:n mukainen suunnittelu vaijerilenkki 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat...4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit...4 3 VALMISTUS 5 3.1 Valmistustapa...5

Lisätiedot

TUOTEKUVAUS TYYPILLINEN KÄYTTÖ PALOLUOKITUS - TAULUKKO ASENNUS TESTISTANDARDIT VÄLI- JA KANTAVAT SEINÄRAKENTEET 100 MM KANTAVAT LATTIARAKENTEET 150 MM

TUOTEKUVAUS TYYPILLINEN KÄYTTÖ PALOLUOKITUS - TAULUKKO ASENNUS TESTISTANDARDIT VÄLI- JA KANTAVAT SEINÄRAKENTEET 100 MM KANTAVAT LATTIARAKENTEET 150 MM TUOTEKUVAUS TYYPILLINEN KÄYTTÖ Protecta FR Pipe Wrap on suunniteltu ylläpitämään seinien ja lattioiden palonkestoa silloin kun niihin on vedetty läpivientejä (yhtenäiset muovi- tai metalliputket palavan

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Opiskelijoiden OneDriveohje Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Opiskelijoiden OneDrive-ohje Vastuuhenkilö Mari Jokiniemi

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko Error! Use the Home tab to apply Otsikko 1 to the text that you want to appear here. KSAO Liiketalous 1

Tekstinkäsittelyn jatko Error! Use the Home tab to apply Otsikko 1 to the text that you want to appear here. KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Lomakkeet Lomake on asiakirja, joka sisältää täyttämistä ohjaavia tietoja tai merkintöjä. Wordin lomakekenttä-toiminnolla luodaan näytöllä täytettäviä lomakkeita tai tulostettavia lomakepohjia.

Lisätiedot

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen

Lisätiedot

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Metallisen kestomuottikappaleen suunnittelua 1, kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae kokoonpano start_assembly_1_x.sldasm tai sitä vastaava neutraalimuotoinen tiedosto. Tehtävänäsi

Lisätiedot

Tilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana

Tilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana Tilastolliset ohjelmistot 805340A Pinja Pikkuhookana Sisältö 1 SPSS 1.1 Yleistä 1.2 Aineiston syöttäminen 1.3 Aineistoon tutustuminen 1.4 Kuvien piirtäminen 1.5 Kuvien muokkaaminen 1.6 Aineistojen muokkaaminen

Lisätiedot

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN KORKEATASOISTA TUOTANTOTILAA HÄMEENLINNA MÄKELÄ Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI

Lisätiedot

Painevalut 3. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Painevalut 3. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset Painevalut 3 Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloituskappale start_diecasting_3_2.sldprt ja mallinna siihen kansi. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt Kuva 1:

Lisätiedot

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen Enigmail-opas Enigmail on Mozilla Thunderbird ja Mozilla Seamonkey -ohjelmille tehty liitännäinen GPG-salausohjelmiston käyttöä varten. Sitä käytetään etenkin Thunderbirdin kanssa sähköpostin salaamiseen

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 1 Kuva 1 Sakari Järvenpää sakari.o.a.jarvenpaa@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 28.3.16 2 Sisällys 1 Kaaviot... 3 1.1 Kaavion osat... 3 1.2 Kaavion tekeminen... 4 1.3 Kaavion muokkaaminen...

Lisätiedot

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin.

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin. PISKO LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla sijaitsevia rakenteita. Lumiesteitä tulee käyttää

Lisätiedot

CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta

CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta MHM = MassivHolzMauer josta käytännössä markkinoilla vain yksi tuotemerkki jota voi vapaasti soveltaa hyvinkin räätälöityihin rakenneratkaisuihin naulaamalla ristikkäin

Lisätiedot

RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt

RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt Markku Lappalainen, Tekn. tri, arkkitehti Tietopalvelujohtaja, RT-kortiston päätoimittaja, Rakennustieto Oy markku.lappalainen@rakennustieto.fi Rakentajain kalenteri

Lisätiedot

Yhteensopiva ja stabiili. Käsitteellistää suunnittelun. Parempi kuin koskaan aiemmin. Yksityiskohtien tarkka kuvaus. Saumaton kommunikaatio

Yhteensopiva ja stabiili. Käsitteellistää suunnittelun. Parempi kuin koskaan aiemmin. Yksityiskohtien tarkka kuvaus. Saumaton kommunikaatio ZWCAD 2012 ESITTELY Yhteensopiva ja stabiili Parempi kuin koskaan aiemmin Käsitteellistää suunnittelun Yksityiskohtien tarkka kuvaus Saumaton kommunikaatio ZWCAD -ohjelmointi Yhteensopiva ja stabiili Ylivertainen

Lisätiedot

-verhokiskojärjestelmä

-verhokiskojärjestelmä OSTOAPU KVARTAL -verhokiskojärjestelmä osat KVARTAL-seinäkiinnike, 14,5 cm KVARTAL-seinäkiinnike, 7 cm KVARTAL-kattokiinnike 1-urainen KVARTAL-verhokisko, 3-urainen KVARTAL-verhokisko, KVARTAL-kulmaosa

Lisätiedot

4. Kylväjä-työkalu Kylväjällä monistetaan enintään viittä erilaista objektia annettuun ruudukkoon säädetyllä hajonnalla.

4. Kylväjä-työkalu Kylväjällä monistetaan enintään viittä erilaista objektia annettuun ruudukkoon säädetyllä hajonnalla. 1. Yleistä ArchiUtils on kokoelma ArchiCADin rutiinitöitä helpottavia apulaisia. 2. Asennus Win Käynnistä asennusohjelma ja valitse ArchiCAD-versiot, joihin laajennus asennetaan. 3. Asennus Mac Sulje ArchiCAD

Lisätiedot

Planssit (layouts) ja printtaus

Planssit (layouts) ja printtaus 1 / 21 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto 17.11.2015 Planssit (layouts) ja printtaus Yksittäisen kuvan printtaus 2 / 21 Ennen printtausta valitse näkymä, jonka haluat printata, klikkaamalla

Lisätiedot

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Satulinna 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

Käyttöopas RoofCon Viewer

Käyttöopas RoofCon Viewer Käyttöopas RoofCon Viewer Sisällysluettelo Käyttöopas RoofCon Viewer... 1 Sisällysluettelo... 2 Asennus... 3 Merkitse objekti... 3 Zoomaa... 3 Mittaa etäisyys... 3 Työkaluvalikko ja Piirustusvaihtoehdot...

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Katariina 8K. Asennusohjeet Huvimajalle. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Pohja

Katariina 8K. Asennusohjeet Huvimajalle. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Pohja Asennusohjeet Huvimajalle Katariina 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä 4

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

LB-Sokopro projektipankki, Elementtisuunnitelmatiedostojen nimeäminen ja vienti projektipankkiin OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ

LB-Sokopro projektipankki, Elementtisuunnitelmatiedostojen nimeäminen ja vienti projektipankkiin OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ LB-Sokopro projektipankki, Elementtisuunnitelmatiedostojen nimeäminen ja vienti projektipankkiin OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Suunnitelman perustietojen syöttö Sokoprohon JB-02_2_1.pdf Elementti tunnus

Lisätiedot

A-Tiilikate objektikirjasto

A-Tiilikate objektikirjasto A-Tiilikate objektikirjasto 15.1.2014 A-Tiilikate-objektikirjasto toimii ArchiCAD 14, 15, 16 ja 17 -versioissa. Kirjaston käyttöön tarvitaan Graphisoftin Tarvikkeet-laajennus. Tarvikkeet-laajennuksen käyttöönotto

Lisätiedot

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL

Lisätiedot

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 1

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 1 http://www.valuatlas.net ValuAtlas & CAE DS 2007 Muotinsuunnitteluharjoitukset Ruiskuvalumuotin kanavisto 1 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Ruiskuvalumuotin kanavistot: kylmäkanavat

Lisätiedot