LVI S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJAN LVIS-LAITTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Transkriptio

1 LVI S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJAN LVIS-LAITTEET OHJEET toukokuu 2012 korvaa LVI LVI (15) Tässä ohjeessa esitetään S1-luokan teräsbetoniväestönsuojan LVIS-suunnittelua, laitteiden mitoitusta, yleissuunnittelua ja rakentamista. SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 KÄSITTEITÄ 3 VÄESTÖNSUOJAN TILAT 3.1 Yleistä 3.2 Sulkutila 3.3 Varaus keittiölle 3.4 Käymälät 4 VÄESTÖNSUOJAN LÄPIVIENNIT 5 ILMANVAIHTO 5.1 Yleistä 5.2 Ilmanottoputki 5.3 Väestönsuojan ilmanotto 5.4 Ilmanvaihtolaite 5.5 Tuloilmaventtiili ja jakokanava 5.6 Sulkuhuoneen poistoilmaventtiili 5.7 Ylipaineventtiili 5.8 Normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaite 5.9 Ylipainemittari 6 VEDENSAANTI, VIEMÄRÖINTI JA LÄMMITYS 6.1 Yleistä 6.2 Varavesisäiliöt 6.3 Ympärysseinän läpi menevä viemärin osa 6.4 Viemärin sulkuventtiili 6.5 Väestönsuojan viemäröinti 6.6 Kokoojakaivo 6.7 Vuotoveden poistopumppu 6.8 Vuotovesien kokoojakaivo 6.9 Jätehuolto 6.10 Lämmitys 7 SÄHKÖASENNUKSET JA VIESTILAITTEET 8 TARKASTUKSET JA KUNNOSSAPITO 8.1 Uuden S1-luokan väestönsuojan tarkastaminen 8.2 Käytössä olevan väestönsuojan määräaikaistarkastus 8.3 Väestönsuojan tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaus 8.4 Laitteiden kunnossapito KIRJALLISUUTTA Ohjeita väestönsuojien rakentamisesta ja kunnossapidosta on esitetty ohjeissa RT S1-luokan teräsbetoniväestönsuoja LVI S1-luokan teräsbetoniväestönsuojan LVIS-laitteet KH S1-luokan teräsbetoniväestönsuojan tarkastaminen ja kunnostaminen 1 JOHDANTO Tämä LVIS-ohje perustuu sisäasiainministeriön asetukseen väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011 (LVI SM-00476) ja valtioneuvoston asetukseen väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011 (LVI SM-00471). Toiminnallisissa, pääasiassa muuhun kuin väestön suojaamiseen tarkoitetuissa suojissa, kuten kriisiajan johtokeskukset, laitesuojat ja lääkintähuollon tilat, on erilaisen käyttötarkoituksen takia tarpeen poiketa tiloja, ilmanvaihtoa ja laitteita koskevilta osin väestönsuojia koskevista asetuksista. Lainsäädännöstä (pelastuslaki 379/2011) johtuvat muutokset Maan jakamisesta suojelukohteisiin ja muuhun alueeseen on luovuttu. Suojelukohteiksi pelastustoimilain 561/1999 perusteella sisäasiainministeriön päätöksessä SM / Tu-36 määrättiin asutus- ja teollisuuskeskuksia, kuntia tai osia kunnista. Muusta alueesta kuin suojelukohteesta käytettiin nimitystä muu alue ja aiemmin myös valvonta-alue. Yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta on luovuttu. Väestönsuojan rakentamisvelvoite entisissä suojelukohdekunnissa muutos- tai korjaustyön yhteydessä on poistunut. Väestönsuoja saadaan sijoittaa enintään 250 metrin päähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan. Matkaa voidaan pidentää rakennuslupaviranomaisen päätöksellä. Myymälärakennuksen varsinaisen suojatilan pinta-alan on oltava vähintään 1 % kerrosalasta (aiemmin 2 %). Väestönsuojan kunnossapidosta ja määräaikaisesta tarkastamisesta vastaa omistaja. Uudet suojat tarkastetaan viranomaisten toimesta kuten aiemmin, väestönsuojan käyttöönottotarkastuksen tekee kuitenkin riittävän koulutuksen saanut henkilö (12 ).

2 LVI ohjeet 2 Väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden rajaa on nostettu huomattavasti ja samalla suojat on jaettu kahteen ryhmään seuraavasti: 1200 m 2, yleensä 1500 m 2, teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksissa (Tilastokeskuksen luokitus) (71 2 mom.) Rakentamisvelvollisuutta ei muodostu, jos tontilla on ennestään riittävästi nykyiset vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja (Tilastokeskuksen luokitus) (71 2 mom.) Jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain 132/1999, 125 :n mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin pelastuslain 379/2011, 74 :n ja sen nojalla säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset (72 ). Olemassa olevan rakennuksen kerrosalaa lisäävää osaa ei oteta mukaan laskuihin kellarissa tai ullakolla (73 ). Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää väestönsuojan rakentamisesta vapautukset (ei Ahvenanmaalla). Kohtuuttomat kustannukset ovat yli 4 % rakentamisen kustannuksista (75 1 mom.) Väestönsuoja on voitava ottaa käyttöön 72 tunnin aikana (76 ). Aiemmin rakennetut väestönsuojat on pidettävä kunnossa (112, kohta 19). Ohjeisiin tehtyjä muutoksia K-luokan väestönsuojan rakentaminen loppui jälkeen rakennusluvan saaneista kohteista S1-luokan suojan on oltava varsinaiselta suojatilaltaan vähintään 20 m 2 :n suuruinen uusia ilmanvaihtolaitetta IVL-K/20 ei enää asenneta S1-luokan väestönsuoja saadaan rakentaa enintään 135 m 2 :n suuruiseksi jos väestönsuojan varsinainen suojatila ylittää 90 m 2, se on jaettava kahteen osaan teräsbetoniseinällä säteilysuojausta ei tarvitse tarkastella erikseen, seinän paksuus S1-luokassa on aina 300 mm, ellei painekuormitus vaadi paksumpaa seinää painekuorma on 100 kn/m 2, myös maanpäällisissä seinissä varsinaiseen suojatilaan luetaan myös vesisäiliöt ja käymälät väestönsuojassa on oltava matkaviestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste. 2 KÄSITTEITÄ EMP-suojaus on esimerkiksi ydinräjähdyksestä aiheutuvan sähkömagneettisen pulssin vaikutuksilta suojaa ja sen varusteita suojaava rakenne. Hätäpoistumisaukko sijoitetaan maanpäälliseen seinään, sen yläosaan. Hätäpoistumisaukko varustetaan suojan puolelta avattavalla, sisäänpäin aukeavalla, saranoidulla ja pulteilla kiinnitettävällä luukulla. Hätäpoistumiskäytävä (800 mm x 1200 mm) johdetaan sortuman ulkopuolelle, rakenteet mitoitetaan 25 kn/m2 suuruiselle sortumakuormalle. Johtokeskus on alueen pelastustoimella ja yksittäisellä kunnalla oleva keskus, josta johdetaan toimintaa keskitetysti ja suojatusti poikkeusolojen aikana. Johtokeskus on myös -eduskunnalla, valtioneuvostolla, ministeriöillä, aluehallintovirastolla ja keskushallinnolla. Käytössä olevan väestönsuojan kunnostaminen on toimenpide, jota voidaan edellyttää, jos rakennuksessa tehdään rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostöitä tai käyttötarkoituksen muutos. Rakennuslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä rakennusluvan myöntävän viranomaisen on valvottava, että rakennussuunnitelmiin sisältyy väestönsuoja. Pelastusviranomainen antaa yleensä lausunnon väestönsuojan suunnitelmista. Sortuma-alue ulottuu etäisyydelle, joka on kolmasosa (1/3) rakennuksen korkeudesta. Rakennuksen korkeus määräytyy yleensä rakennuksen vesikaton ja ulkoseinän leikkauskohdan mukaan. Sortumakuorma on rakennuksen sortumasta aiheutuva kuorma, joka on vähintään 25 kn/m2. Korkeiden rakennusten sortumakuorma lasketaan erikseen. Sulkuhuone, puhdistustila on sisääntulotien yhteydessä oleva tila, jota rajaa ulkopuolelta paineenkestävä ympärysseinä paineovineen ja suojan puolelta kaasutiivis seinä varustettuna kaasutiiviillä ovella. Sulkuhuone varustetaan toimimaan myös puhdistustilana pienille henkilömäärille, jotka joudutaan ottamaan suojaan suojautumisen aikana. Sulkuhuoneelle varattavan tilan tulee olla vähintään 2,5 m2, yleensä sen ala on noin 4 m2. Sulkuteltta on tiiviisti ja lujasti ympärysseinään suojaoven eteen suojan sisäpuolelle kiinnitettävä suojus. Poistoilmavirrasta noin puolet kulkee sulkuteltan kautta suojaoven viereen asennettujen ylipaineventtiilien kautta ulos. Suojaantuloreitillä tarkoitetaan kulkutietä rakennuksen ulkoovilta väestönsuojaan. Suojaantuloreitin on oltava sellainen, että liikuntakyvytön henkilö voidaan kuljettaa paareilla tai pyörätuolilla suojaan. Suojaantuloreitin kaikki kulkumahdollisuudet poikkeusoloissa saadaan ottaa huomioon. Suojaluokka määräytyy varsinaisen suojatilan pinta-alan ja väestönsuojaan kohdistuvan uhkan mukaan. Suojautujien kokooma-alue on alue, jolla kiinteistökohtaista tai yhteistä väestönsuojaa käyttävien kiinteistöt sijaitsevat. Suojautumisajalla tarkoitetaan laitteiden, varusteiden ja muun tarpeellisen toiminnan mitoitusaikaa. Vuodesta 2011 lähtien väestönsuojien mitoitusaika on 3 vuorokautta. Johtokeskuksissa mitoitusaika on 10 vuorokautta. Suojelukohde (poistettu käytöstä ) on sisäasiainministeriön määräämä asutus-, teollisuus-, liikenne- tai muu niihin verrattava keskus. Suojelumateriaali käsittää välineet ja tarvikkeet, joita väestönsuojelutehtävissä tarvitaan. Niitä ovat esimerkiksi henkilönsuojaimet sekä väestönsuojelumuodostelmien ja väestönsuojien materiaali.

3 LVI ohjeet 3 Taloväestönsuoja on kiinteistökohtainen, kiinteistössä asuvia, työskenteleviä tai oleskelevia henkilöitä varten rakennettu suoja. Toiminnallinen väestönsuoja on pääasiassa muuhun kuin henkilöiden suojaamiseen tarkoitettu suoja. Suoja voi olla rakennettu esimerkiksi väestönsuojelun ja muun kriisiaikaisen toiminnan johtokeskukseksi, laitesuojaksi, tuotannon jatkuvuuden tai viesti- ym. yhteyksien turvaamiseksi, lääkintähuollon toimitiloiksi tai arvokkaan irtaimen suojaksi. Vahvistettu kulkureitti alkaa väestönsuojan ovelta ja päättyy rakennuksen ulkoseinälle. Se saadaan tehdä rakennuksen normaaleja rakenteita vahvistamalla niin, että se kestää 25 kn/m2 sortumakuorman. Vahvistetun alueen leveyden on oltava vähintään 1,2 m. Valmiusaikana viranomaiset antavat ennakkovalmisteluja varten ennen väestönsuojan varsinaista käyttöönottomääräystä. Varsinainen suojatila on henkilöiden suojautumiseen varattava tila. Jokaista suojautuvaa henkilöä kohti on suojaan varattava varsinaista suojatilaa vähintään 0,75 m2. Väestönsuoja on suojatila, joka on rakennettu antamaan suojaa voimakkaalta ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennussortumilta ja asevaikutuksilta. Väestönsuojat voivat olla rakenteeltaan teräsbetoni- tai kalliosuojia. Väestönsuojaan kuuluvia tiloja ovat kaikki suojan ympärysrakenteiden sisäpintojen rajaamat painesuojatut tilat. Väestönsuojaan liittyviä tiloja ovat kaikki ympärysrakenteiden ulkopuoliset tilat, kuten sisääntulo- ja poistumisreitit, suojan ulkopuolisten laitteiden ja kanavien vaatimat ja muut niihin verrattavat tilat. Väestönsuojan henkilömäärä on varsinaisen suojatilan pinta-ala jaettuna 0,75 m2:llä, tai teollisuus-, tuotanto-, varasto-, opetus- ja hoitoalan rakennuksissa työskentelevien henkilöiden lukumäärä. Väestönsuojan käyttöönottoaikana suoja on voitava kunnostaa väestönsuojana käytettäväksi pelastuslain 379/2011 mukaan viimeistään 72 tunnin kuluessa valmiusajan alkamisesta. Väestönsuojan laitteiksi ja varusteiksi katsotaan ne tuotteet joista on annettu erilliset vaatimukset (nykyisin valtioneuvoston asetuksessa väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011) ja joille tulee hakea tyyppihyväksyntä puolueettomalta tutkimuslaitokselta ennakkoon. Yhteinen väestönsuoja on useampia kiinteistöjä varten rasitesopimukseen perustuen rakennettu väestönsuoja. Suojapaikat jaetaan osapuolten kesken rakennusluvissa määritellyn tarpeen mukaan. Yleinen väestönsuoja (poistettu vaatimuksista ) on suojelukohteissa kunnan rakennuttama väestönsuoja siellä asuvia, työskenteleviä tai oleskelevia sekä ulkona liikkuvia henkilöitä varten, joita ei voida muuten riittävästi suojata. Ympärysrakenteita ovat suojatilaa rajoittavat kaasutiiviit, painekuormia vastaanottavat ja säteilyltä suojaavat ympärysseinät, katto ja lattia. 3 VÄESTÖNSUOJAN TILAT 3.1 Yleistä Väestönsuojaan kuuluvia tiloja ovat kaikki ympärysseinien sisäpuolella olevat tilat. Sisääntulo- ja poistumisreitit sekä suojan ulkopuolisten laitteiden ja kanavien vaatimat ja muut niihin verrattavat tilat ovat myös väestönsuojaan liittyviä tiloja, mutta näitä ei lasketa suojan pinta-alaan. Esimerkki S1-luokan väestönsuojasta on kuvissa 1 ja 2. Asetuksen 506/2011 mukaan suojatilan huonekorkeuden on oltava vähintään 2,3 m. Palkkien ja kanavien kohdalla suojatilan vapaan korkeuden on oltava vähintään 2,0 m. Em. korkeudet saa kuitenkin alittaa seinän tai pilarin vierellä, mutta varsinaiseen suojatilaan ei lasketa 1,6 m matalampaa osaa. Jos suojan kattorakenteessa on ripoja, on sekä huonekorkeuden että ripojen mittojen ja sijoittelun oltava sellainen, että ilmakanava tuloilmaventtiileineen voidaan asentaa siten, että vapaa korkeus kanavan kohdalla on vähintään 2,0 m. Jos S1-luokan teräsbetoniväestönsuoja rakennetaan varsinaiselta suoja-alaltaan yli 90 m2:n suuruiseksi, se on jaettava vähintään kahteen osastoon teräsbetoniseinällä. Seinässä saa olla normaaliolojen käytössä tarvittavia aukkoja. Suojahuoneita ei saa tehdä epäkäytännöllisen mutkikkaiksi tai kapeiksi. Suoja on poikkeusolojen aikana voitava jakaa sekä majoitus- että oleskeluosaan. Tiloja, joiden leveys on alle 2 m, ei lasketa varsinaiseen suoja-alaan. Tällaisiin kapeisiin tiloihin voidaan kuitenkin sijoittaa suojan WC-, pesu- ja teknisiä tiloja kuten käymälät, vesisäiliöt ja ilmanvaihtolaitteet. Huonejakoa ja väliseiniä suunniteltaessa on varmistettava, että kaikkiin suojahuoneisiin saadaan riittävästi puhdasta ilmaa. Yhteen suojahuoneeseen saa sijoittaa melun takia korkeintaan neljä ilmanvaihtolaitetta. Suojahuoneessa sijaitsevia ilmanvaihtolaitteita ja suojan varusteita varten on rakennettava suojahäkki. Suojahäkki on pidettävä normaalioloissa lukittuna, mutta se on voitava helposti poistaa. Suojahäkki ei saa estää ilmanvaihtolaitteiden koekäyttöä. Varsinaisen suojatilan lisäksi väestönsuojaan on tehtävä seuraavat aputilat ja rakenteet sulkuteltta 2,5 m2 tilaa ilmanvaihtolaitteille 1,5 m2/kpl suojan sisälle rakennetut tai rakennettavat kevyet seinät ensiaputilaa 6 m2 varsinaisen suojatilan ylittäessä 135 m2. Varavesisäiliöille ja käymälöille varataan tila varsinaisesta suojatilasta. Keittiölle varattava 2 m2:n tila on myös varsinaista suojatilaa. 3.2 Sulkutila Sulkutilan tarkoituksena on estää saastuneen ulkoilman pääsy suojaan ja toimia puhdistautumistilana, kun suojaan tullaan tai siitä poistutaan suojautumisen aikana. Sulkutiloja ovat sulkuteltta ja sulkuhuone. Sulkuteltta S1-luokan väestönsuojan sulkuteltta ST-1 on voitava kiinnittää tiiviisti ja lujasti ympärysseinään suojaoven eteen suojan sisäpuolelle siten, että poistoilmavirta kulkee sulkuteltasta suojaoven viereen sijoitettujen ylipaineventtiilien kautta ulos. Sulkuteltta on voitava asentaa paikalleen vähemmässä kuin 20 minuutissa.

4 LVI ohjeet 4 Sulkuteltan toiminta-asennot ovat valmiusasento, jossa sulkuteltta ei saa haitata suojaan tuloa suodatus- ja sulkukäyttöasento, johon sulkuteltta on voitava muuttaa kahdessa minuutissa valmiusasennosta ohituskäyttöasento, jossa sulkuteltta ei saa aiheuttaa ilman virtausvastusta. 100 vahvistettu kulkureitti vahvistettu kulkureitti 5 x TV-3 KH-1 IVL-1 YM-1 suojahuone IVL asunto 5 x TV-3 jätesäiliöt (ohjeellinen sijainti) VSV-1 sirpalesuojattu ilmanotto levyrak. seinä SO-1 EI 30 2 x YV-1 SO-1 2 x YV-1 ST-1 IS-1 VSS S1 54,27 m² 72 henk. VSS S1 suojahuone EI 30 irtaimistovarasto VS-1 (ohjeellinen sijainti) keittiö (sijainti) Kuva 2. Esimerkki S1-luokan väestönsuojasta suojakäytössä. Sulkuteltat 1650 mm leveä sulkuteltta, jota käytetään 900 mm:n oveen 1900 mm leveä sulkuteltta, jota voi käyttää 900 mm:n tai 1200 mm:n oviaukossa. asunto Kuva 1. Esimerkki S1-luokan väestönsuojasta normaaliolojen käytössä. HS-1s HS-1s Sulkuhuoneen koko on pidettävä mahdollisimman pienenä, jotta sinne kulkeutuneet saasteet saadaan ilmanvaihdon avulla mahdollisimman nopeasti huuhdelluksi ulos. Sulkuhuoneen vapaan lattiapinta-alan on oltava kuitenkin vähintään 4 m2. Sulkuhuoneessa on oltava letkuliitännällä varustettu vesipiste ja lattiakaivo. Suojatilan ja sulkuhuoneen välisen teräsbetoniseinän on oltava kaasutiivis ja se on mitoitettava kestämään tärähdyskuormat. Kaikkien rakenteiden läpi- EI 60 pyörävarasto savunpoistoikkuna savunpoistoikkuna 100 IS-1s sirpalesuojattu normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaite Sulkuteltan korkeuden on oltava 2150 mm ja syvyyden enintään 1300 mm. Suurempia sulkutelttoja ei saa käyttää, tarvittaessa on tehtävä sulkuhuone. Jos normaaliolojen käyttö edellyttää suurempaa ovikokoa, on ovesta tehtävä kaasutiivis ja paineenkestävä, ja sitä saa käyttää vain normaalioloissa. Tämän rinnalle tehdään enintään 1200 mm leveä ovi, johon sopii sulkuteltta. Sulkuteltalle on varattava lattiapintaalaa vähintään 2,5 m2. Sulkuteltan kohdalla on oltava vapaata tilaa vähintään 2 m oviseinästä sisäänpäin. Sulkuteltalle varatun alueen leveyden on oltava sellainen, että sen sisälle mahtuvat ovi ja sen vierelle sijoitettu ylipaineventtiili, kuitenkin vähintään 1,8 m. Sulkuteltan vaatima tila on esitettävä suojan piirustuksissa. Lattian on oltava tasainen eikä katossa saa olla sulkuteltan pystyttämistä haittaavia putkia, kanavia, valaisimia tai rakenteita (palkkeja) yms. Sulkuteltan kiinnityskehys on asennettava paikalleen suojan rakentamisen yhteydessä. Suojan viemärin sulkuventtiiliä ei saa sijoittaa sulkuteltalle varatulle alueelle. Ympärysseinään sulkuteltan kohdalle saa sijoittaa korkeintaan kaksi ylipaineventtiiliä. Jos yhdessä suojassa on ilmanvaihtolaitteita enemmän kuin kaksi, on ylimääräiset ylipaineventtiilit sijoitettava esimerkiksi käymälöiden ja ensiaputilan yhteyteen. Sulkuhuone Sulkuhuone on tehtävä seuraaviin suojiin, koska niistä joudutaan vaaratilanteessa poistumaan usein tai niihin tullaan eri aikoihin johtuen pitkistä suojautumismatkoista: johtokeskusten ja väestönsuojelumuodostelmien suojiin toiminnallisiin suojiin sellaisiin suojiin, joihin henkilöitä tulee yli 50 % kauempaa kuin 250 metrin suojautumismatkan päästä rakennusluvan myöntämä viranomainen voi alueen pelastusviranomaista kuultuaan uhka-arvioon perustuen erityisitä syistä päättää, että entisellä muulla alueella on sulkuhuone rakennettava, jos yli 50 % suojattavista henkilöistä tulee yli 500 metrin päästä.

5 LVI ohjeet 5 vientien on oltava kaasutiiviitä. Kulkuaukkoon asennetaan sulkuhuoneeseen päin aukeava kaasutiivis ovi. Suojatilan ja sulkuhuoneen välisen kaasutiiviin seinän yläosaan on asennettava yksi poistoilmaventtiili jokaista sulkuhuoneeseen asennettua ylipaineventtiiliä kohden. 3.3 Varaus keittiölle Väestönsuojan varsinaisesta suoja-alasta on varattava noin 2 m2 sopivaa tilaa keittiötä varten, tila lasketaan varsinaiseen suoja-alaan. Suojautumisen ajaksi keittiöön on voitava sijoittaa mikroaaltouuni, jääkaappi ja vedenlämmitin, joille on asennettava pistorasiat rakennustyön yhteydessä. 3.4 Käymälät Väestönsuojassa on oltava käymälä varsinaisen suojatilan jokaista alkavaa 20 m2:ä kohden. Käymälä voi olla rakennustyön yhteydessä tehty vesikäymälä tai erillinen kuivakäymäläkomero. Kuivakäymäläkomero Käymäläkomero KH-3 pystytetään lattialle ilman sivutukia, lattia- ja kattokiinnityksiä. Käymäläkomeron vakiomitat ovat leveys 700 mm, syvyys mm, korkeus mm ja käymäläyksiköiden väliseinän korkeus mm. Käymäläkomeron tai käymäläryhmän sivu-, taka- ja etuseinien sekä katon on muodostettava käymälän yläosaan yhtenäinen tila, josta ilma poistuu. Ilmanvaihtoa varten on käymälässä oltava lattiarajassa mm:n levyinen virtausaukko. Käymäläkomeroiden asennuspaikka on esitettävä suojan piirustuksissa. Lattian on oltava tasainen eikä seinillä tai katossa saa olla käymäläkomeroiden asentamista haittaavia putkia, kanavia, valaisimia tai rakenteita (palkkeja) yms. Käymäläkomeron pitää kestää toimintakuntoisena ihmisen kaatuminen komeroa vasten joko sisä- tai ulkopuolelta. Väestönsuojan käymäläkomero asennusohjeineen säilytetään normaaliolojen aikana pakkauksessa. Koottavat kuivakäymäläkomerot ja kuivakäymälän kalusteet on varastoitava ilmanvaihtolaitteiston suojahäkkiin tai niille erikseen varattuun lukittuun paikkaan. Käymäläkomeron tai käymäläkomeroryhmän käyttökuntoon asentamiseen saa kahdelta henkilöltä kulua enintään 20 minuuttia. Käymäläkomeroon on kuuluttava varusteet ja ohjeet käymäläkomeron liittämiseksi poistoilmakanaviin tai ylipaineventtiileihin. Valmis vesikäymälä Jotta suojassa olevaa vesikäymälää voidaan käyttää suojautumisen aikaisena käymälänä, sen on oltava niin tilava, että kiinteiden kalusteiden lisäksi voidaan käyttää myös kuivakäymäläkalustetta. Vesikäymälään on varattava lisätilaa kuivakäymäläkalustetta varten 0,3 m2. Käymäläkaluste ja hajunpoistoaine Jokaista käymälää kohden on suojassa oltava kuivakäymäläkaluste KK-3 ja jokaista käymäläryhmää varten 3 dm3 hajunpoistoainetta. Väestönsuojan kuivakäymäläkalusteen tilavuuden on oltava vähintään 30 dm3. Jokaista kuivakäymäläkalustetta varten on oltava vähintään 16 kpl 30 dm3:n pusseja ja tarvikkeet pussien sulkemiseksi. Kuivakäymäläkalusteen on kestettävä 1500 N:n suuruinen pystysuora kuorma ja rasitus, joka aiheutuu vedellä täytetyn kalusteen pudottamisesta pystyasennossa 200 mm:n korkeudelta kovalle alustalle, kun kalustetta on säilytetty vedellä täytettynä 14 vuorokautta +20 C:n lämpötilassa suhteellisen kosteuden ollessa 95 %. 4 VÄESTÖNSUOJAN LÄPIVIENNIT Väestönsuojaan tai sen rakenteisiin ei saa sijoittaa väestönsuojan käyttöön kuulumattomia putkia, kaapeleita tai johtoja, jos erityiset syyt eivät sitä vaadi. Väestönsuojan ympärysseiniin voidaan tehdä väestönsuojaan kuuluvia uppoasennuksia. Väestönsuojan kattoon ei saa tehdä uppoasennuksia. Mahdolliset väestönsuojan yläpuolella olevat LVIS-asennukset tehdään niille tarkoitettuun asennustilaan. Väestönsuojan ympärysrakenteisiin tehtävien putki- ja kaapeliasennusten ja -läpivientien on vastattava kestävyydeltään ja tiiviydeltään väestönsuojan suojausastetta ja ne on voitava sulkea väestönsuojan puolelta. Läpivientien on oltava kaasutiiviitä sulkuhuonetta ja muita vastaavia tiloja suojatiloista erottavissa seinissä, kuva 3. Kuva 3. LVI-läpiviennit. sulkuventtiili hyväksytty, palamaton massa irrotettava kanavanosa Seinän läpivienti Kaapeleita ja halkaisijaltaan 40 mm suurempia tai vaihdettavaksi tarkoitettuja putkia varten betonivaluun on asennettava metalliset läpivientiputket. Kaapeli tai putki on voitava tiivistää asennusputkeen sitkeällä ja lämpöä kestävällä tiivistysaineella. Tiivistysaineen on oltava paineenkestävää. Läpiviennit eivät saa estää sulkuteltan tai käymäläkomeroiden asennusta. Katon läpivienti Putkien, kaapeleiden ja johtojen vientiä väestönsuojan katon läpi on vältettävä. Erityisistä syistä saa katon läpi viedä putken, jonka nimellissuuruus on enintään 40 mm. Elementtirakenteinen väestönsuoja Elementteihin asennetaan tehtaalla kaikki seinien läpivientiosat, kuten ovet, luukut ja LVISA -läpivientiputket. Yli 90 neliömetrin väestönsuojissa edellytetään betoniseinää jakamaan suojaa kahteen osaan, seinässä voi olla normaaliolojen käytön edellyttämät aukot. Elementtirakenteiseen hätäpoistumiskäytävään asennetaan tehtaalla suunnitelman mukaiset varusteet, esimerkiksi pystytikkaat ja savunpoistoluukku. Myös suojan ulkopuoliset ilmanottoputket ja niiden asennus yleensä kuuluvat toimitukseen. Hätäpoistumiskäytävä asennetaan paikoilleen sokkelin täyttöjen jälkeen. Kriisiajan ilmanvaihtolaitteet asennettuina sekä muut väestönsuojaan kuuluvat varusteet kuuluvat pääsääntöisesti elementtiväestönsuojan toimitukseen, jolloin kokonaisvastuu väestönsuojan tiiviydestä ja toimivuudesta on selkeästi yhdellä toimittajalla. Elementtisuojan toimittaja tekee yleensä suojan tiiviyskokeen ja laatii siitä pöytäkirjan. Pääurakoitsija vastaa väestönsuojan toimivuudesta viranomaisiin päin.

6 LVI ohjeet 6 5 ILMANVAIHTO 5.1 Yleistä Ilmanvaihtojärjestelmä henkilösuojissa Ilmavirta suojapaikkaa (0,75 m2) kohti on ohituskäytössä 2,025 dm3/s (2,7 dm3/sm2) ja suodatuskäytössä 0,675 dm3/s (0,9 dm3/ sm2). Ilmavirta vastaa 60 henkeä (=45 m2)/ilmanvaihtolaite. Väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmän on toimittava sähkö- ja käsikäyttöisesti. Väestönsuojassa on voitava pitää yllä ylipainetta ilmanvaihtojärjestelmän avulla. Suojassa vallitseva ylipaine on suojan eri käyttötilanteissa Pa. Suojapuhaltimia ja ilmanvaihtolaitteiston sulku- ja paineventtiileitä ei saa käyttää normaalioloissa, koska laitteiston suodattimet likaantuvat ja niiden suodatuskapasiteetti ei ole tarvittaessa käytettävissä. Väestönsuojaan asennetaan normaaliolojen ilmanvaihtoon tarkoitetut laitteet siten, etteivät ne vaikeuta suojauskäyttöön siirtymistä tai heikennä suojan käyttöä. Ilmanvaihtojärjestelmä toiminnallisissa suojissa Johtokeskuksissa ja muissa niihin verrattavissa suojatiloissa ilmavirran henkilöä kohti on oltava vähintään kolminkertainen henkilösuojiin verrattuna. Toiminnallisissa suojissa, joissa ilmanvaihtojärjestelmä usein poikkeaa väestönsuojissa käytetyistä ratkaisuista, suojan ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvat kaikki ne ilmanvaihtolaitteet, joita käytetään suojan eri käyttötilanteissa tai joiden käyttö on muuten suojautumisen kannalta välttämätöntä, kuva 4. Ilmanvaihtojärjestelmä ja sen toimintaan liittyvät muut laitteet on suunniteltava ja tehtävä siten, että ne luotettavasti ja toimintakykynsä säilyttäen kestävät kaikki suojan suojauskyvyn edellyttämät rasitukset. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan on oltava mahdollisimman riippumaton muista laitteista ja järjestelmistä. Ilmanvaihtojärjestelmän osat Väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmän osat ovat (kuva 4) tuloilmakanava, jolla ilma johdetaan väestönsuojaan ilmanvaihtolaite, jolla ilma otetaan väestönsuojaan ja tarvittaessa suodatetaan jakokanava tuloilmaventtiileineen, jolla ilma jaetaan suojatilan eri osiin tasaisesti poistoilmaventtiili, jonka kautta ilma poistuu suojatilasta sulkuhuoneeseen, jos sellainen on suojassa ylipaineventtiili, jonka kautta ilma poistuu väestönsuojasta ja jolla säädetään suojan ylipainetta normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaite ylipainemittari, joka osoittaa suojatilan ja ulkoilman välisen paine-eron. 5.2 Ilmanottoputki Ilma johdetaan väestönsuojan ilmanvaihtolaitteille tuloilmakanavaa pitkin. Ilmanottokohdan korkeus sen alapuolella olevasta vaakapinnasta on oltava vähintään 0,8 m. Ilma on johdettava ilmanottoaukkoon alhaalta. Ilmanottoputken on kestettävä siihen pysty- tai vaakasuunnassa kohdistuva 20 kn:n suuruinen kuorma. Ilmanottoputken IP-2/160 aiheuttama virtausvastus saa olla enintään 70 Pa ilmavirran ollessa 135 dm3/s. Ilmanottoputken IP-2/200 virtausvastus saa olla enintään 70 Pa ilmavirran ollessa 270 dm3/s. Teräsbetonisuojan ilmanottoputken IP-2 on oltava ominaisuuksiltaan standardin SFS-EN tai vastaavan vaatimustason mukaista putkea. Ilmanottoputki on oltava kuumasinkitty sekä ulko- että sisäpuolelta standardin SFS-EN ISO 1461 mukaisesti. Kanavan alkupäässä (ulkoilmassa) voi olla säleikkö tai suojus, jossa vapaan virtausaukon ala on vähintään 0,04 m2 ilmanvaihtolaitetta kohden. Ilmanvaihtolaitteen IVL-1 läpivientiputkesta käytetään merkintää LP asennustila Toiminnallisissa suojissa ilmanvaihtojärjestelmän osat saattavat erota edellä luetelluista. Jos toiminnallisissa suojissa kierrätetään ilmaa jäähdytyspiirissä kaasutiiviin linjan ulkopuolella tai suojan sisällä tai niissä käytetään erillisiä poistoilmapuhaltimia, alipainetta ei saa syntyä sellaisiin ilmakanavien tai suojan osiin, joista suojaan voi alipaineen vaikutuksesta vuotaa saastunutta ulkoilmaa. 1 ilmanottoputki IP-2 2 tuloilma (raitisilma-) kanava 3 ilmanvaihtolaite IVL-1 4 jakokanava 5 tuloilmaventtiili TV ylipaineventtiili YV-1 7 ylipainemittari YM-3 8 ilmanvaihtolaitteen komero 9 normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaite IS Kuva 4. Väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmän osat.

7 LVI ohjeet Väestönsuojan ilmanotto Maanpäällisen väestönsuojan ilmanotto Maanpäällisessä suojassa ilma on otettava vähintään 800 mm maanpinnan yläpuolelta väestönsuojan seinään asennetun läpivientiputken kautta suoraan ilmanvaihtolaitteeseen. Yleensä tämä edellyttää läpivientiputken ulkopään suojaamista sirpalelevyllä. Myös seinän sisässä olevan kanavan kohdalla on oltava riittävästi betonia sirpalesuojauksen saavuttamiseksi, kuva 5. säleikkö 300 x 300 sirpalesuojalevy 800 sortumankestävä ilmanottoputki 800 < säleikkö 300 x 300 Sortumalta suojattu ilmanotto Ilma voidaan ottaa sortuma-alueelta. Ilmanottoputken pää on suojattava 100 kn:n sortumalta betonirakentein tai ilmanottoputken pystyosa on mitoitettava kestämään sortumakuorma, kuva 5. Maan alla oleva ilmanottoputki Erillinen ulkoilma (raitisilma-) putki on asennettava maan sisään vähintään 0,5 m:n syvyyteen. Jokaista ilmanvaihtolaitetta varten on oltava oma ilmanottoputki. Enintään 15 m pitkän kanavan koko on ø160 mm ja sitä pidemmän ø200 mm. Putkesta on järjestettävä vedenpoisto. Putken korroosionestoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Riittävä korroosionesto saavutetaan, kun putki kuumasinkitään sisä- ja ulkopuolelta (SFS-EN ISO 1461) ja bitumoidaan päältä. Ilmanottoputken maanpäälliset osat on sijoitettava rakennussortuman ulkopuolelle. Jos ilmanottoputki on sijoitettava paikkaan, jossa siitä normaalioloissa on haittaa, saadaan maanpäällinen osa tehdä irrotettavaksi, irto-osat pultteineen varastoidaan suojahäkkiin. Ilmanottoputki säilytetään normaalioloissa seinän viereen sijoitettuun ulkoilma (raitisilma-) kanavan haaraan kiinnitettynä. Suojautumiseen valmistauduttaessa ilmanottoputki siirretään paikoilleen sortuma-alueen ulkopuolella olevan kanavan päähän, kuva 6. Sen varmistamiseksi, että putki saadaan paikoilleen, on kiinnityslaippa sijoitettava kannella varustetun kaivon sisään. Irrallaan säilytettävän ilmanottoputken säilytyspaikka ja putken kiinnityskohdan sijainti on esitettävä suojan kuntoonsaattamisohjeissa. Nämä ja putkien asennettavuus on tarkistettava suojan määräaikaistarkastuksen yhteydessä h/3 putki laippa hätäpoistumistie Kuva 5. Sortumalta suojattu ilmanotto. Kuva 6. Ilmanotto sortuma-alueen ulkopuolelta. Maanalaisen väestönsuojan tai siihen verrattavan suojan tuloilmakanavat Maanalaiseen väestönsuojaan ilma voidaan ottaa hätäpoistumiskäytävästä, joka toimii samalla tuloilmakanavana tai sen osana sortuma-alueelta, jolloin ilmanottoputki mitoitetaan kestämään 100 kn:n suuruinen sortumakuorma asentamalla ilmanottoputki maan sisään vähintään 0,5 m:n syvyydelle. Tätä vaihtoehtoa saa korroosiovaaran takia käyttää vain, jos edellä esitetyt ratkaisut eivät kohtuusyistä tule kysymykseen sisätiloista; edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää poikkeuslupaa. Hätäpoistumiskäytävä tuloilmakanavana Jos väestönsuojaan rakennetaan hätäpoistumiskäytävä, on tarkoituksenmukaista käyttää sitä ilmanottokanavana, kuva 6. Hätäpoistumiskäytävän rakenteiden ja siinä olevien luukkujen on oltava tiiviitä. Se voi toimia yhteisenä tuloilmakanavana usealle ilmanvaihtolaitteelle. Tällaisen kanavan ulkopäässä saa käyttää yhtä ilmanottoputkea IP-2/200 yhteisenä kahdelle ilmanvaihtolaitteelle. Hätäpoistumiskäytävästä ilmanvaihtolaitteelle johtavat kanavat eivät saa olla yhteisiä usealle laitteelle. Ilmanotto rakennuksen sisätiloista Rakennusvalvontaviranomaisen poikkeusluvalla voidaan ilmaa ottaa rakennuksen sisätiloista, esimerkiksi kun muuten jouduttaisiin sijoittamaan pitkiä teräksisiä ilmanottoputkia maaperään. Poikkeuslupa voidaan myöntää myös, jos suoja jostain syystä joudutaan rakentamaan rakennuksen keskelle ja näin ilmanottoputkista tulisi kohtuuttoman pitkiä tai jos tontin ahtaus ei mahdollista maanalaisen suojan ilmanottoa rakennuksen ulkopuolelta. 5.4 Ilmanvaihtolaite Ilmanvaihtolaitteella tarkoitetaan laitetta, jossa on paineventtiili esisuodatin erityissuodatin suojapuhallin ilmavirran mittari tarpeelliset kiinnitys- ja liitososat suojapuhaltimen moottori ohjauskeskus varavalaisinlaite. Ilmanvaihtolaitteen on toimittava sähkö- ja käsikäyttöisesti.

8 LVI ohjeet 8 Ilmanvaihtolaite IVL-1 S1-luokan väestönsuojassa on oltava ilmanvaihtolaite, joka on tarpeeksi tehokas varsinaisen suojatilan 45 m2:ä varten. Johtokeskuksissa ja niihin verrattavissa suojissa on oltava yksi ilmanvaihtolaite IVL-1 jokaista alkavaa 20 henkilöä kohden. Ilmanvaihtolaitteet on sijoitettava väestönsuojaan siten, että yhteen suojahuoneeseen tulee puhallinmelun takia enintään neljä laitetta. Jos suojahuoneeseen sijoitetaan useampia laitteita, on niitä varten tehtävä erillinen huone, jossa on otettu huomioon melu ja ilmanvaihto poikkeusoloissa. Ilmanvaihtolaitteet on kiinnitettävä suojan ympärysseinään käyttäen läpivientiputkeen liitettyä ja seinään ankkuroitua asennuslevyä. Jos joudutaan käyttämään poikkeavaa kiinnitystä, kiinnitys on mitoitettava siten, että se kestää mielivaltaiseen suuntaan vaikuttavan kuormituksen, joka vastaa laitteen massaa kolminkertaisena. Ilmanvaihtolaite IVL-1 liitetään läpivientiputkeen LP-1. Laitteen eteen on jätettävä esteetön tila käsikäyttöä varten. Laitetta on pystyttävä koekäyttämään myös normaalioloissa. Suojapuhaltimen käsikäyttökammen akselin keskikohdan korkeus lattiasta on oltava mm, joka saavutetaan siten, että läpivientiputken keskikohta on lattiasta 1950 mm. Ilmanvaihtolaitteen asennusmitat on esitetty kuvassa Sulkuhuoneen poistoilmaventtiili Suojatilan ja sulkuhuoneen välisen kaasutiiviin seinän yläosaan on asennettava poistoilmaventtiili jokaista sulkuhuoneeseen asennettua ylipaineventtiiliä kohden. Sulkuhuoneeseen mahdollisesti päässeet epäpuhtaudet poistuvat ylipaineella suojan ulkopuolelle ylipaineventtiilin kautta. Poistoilmaventtiili on voitava sulkea suojatilan puolelta nopeasti ja tiiviisti. Venttiilin vapaan aukon on oltava vähintään 0,015 m2. Poistoilmaventtiilin virtausvastus saa olla enintään 30 Pa ilmavirralla 80 dm3/s. 5.7 Ylipaineventtiili Jokaista ilmanvaihtolaitetta IVL-1 kohti on oltava kaksi ylipaineventtiiliä YV-1, joista toinen asennetaan sulkutelttaan tai sulkuhuoneeseen ja toinen käymälätilaan. Sulkuteltassa saa olla enintään kaksi ylipaineventtiiliä, joten muut ylipaineventtiilit sijoitetaan käymälätilaan. Sulkutelttaan sijoitettavien ylipaineventtiilien määrä on rajoitettu kahteen, koska sen kautta poistuva liian suuri ilmavirta saattaa painaa sulkuteltan kasaan, kuva IVL Pohja Leikkaus Kuva 7. Ilmanvaihtolaitteiston asennusmitat. 5.5 Tuloilmaventtiili ja jakokanava Jakokanava on kuumasinkittyä teräslevyä halkaisijaltaan ø160 mm standardin SFS-EN 1506 mukaisesti. Jokaista ilmanvaihtolaitetta IVL-1 varten on tehtävä oma erillinen jakokanava. Kanavat on kiinnitettävä väestönsuojan teräsbetonirakenteisiin. Kiinnityksen on kestettävä mielivaltaiseen suuntaan vaikuttava kuormitus, joka vastaa kanavan massaa viisinkertaisena. Jakokanava on liitettävä ilmanvaihtolaitteeseen joustavaa liitososaa käyttäen. Jokaisessa jakokanavassa on oltava 5 7 tuloilmaventtiiliä, jotka jakavat ilman tasaisesti suojatilaan. Yksi tuloilmaventtiili riittää noin 10 m2:n lattiapinta-alaa varten. Venttiili on kannatettava molemmin puolin, kuva 8. Tuloilmaventtiilin TV-3 on ohjattava tuloilma suojaan siten, että standardin SFS-EN 12238:en mukaisesti määritetty heittopituus on kanavan keskilinjasta lukien kanavan molemmilla puolilla ilmavirralla 25 dm3/s vähintään 1,0 m ja että ilmavirtauksen loppunopeus on 0,5 m/s. Tuloilmaventtiilejä ei saa sijoittaa käymälöihin, sulkuteltalle varatulle alueelle tai sulkuhuoneeseen. Toiminnallisissa suojissa tuloilma johdetaan ensisijaisesti tärkeimpiin työ- ja oleskelutiloihin. Yli 4 m leveissä huonetiloissa tuloilmaventtiilit on sijoitettava huoneen keskiosaan venttiilin heittopituuden takia. Jakokanavaa saa käyttää normaaliolojen ilmanvaihtoon tekemällä siihen tarvittavat lisäykset, jotka voidaan helposti poistaa siirryttäessä suojakäyttöön. Suojassa on oltava tästä tarpeelliset ohjeet. Kuva 9. Ylipaineventtiili YV-1:n kiinnittäminen läpivientiputkeen LP-1. Kuva 8. Tuloilmaventtiili TV-3.

9 LVI ohjeet 9 Ylipaineventtiilit on sijoitettava väestönsuojan ympärysseinän yläosaan sulkuteltan tai käymäläkomeron kiinnityskehysten sisäpuolelle. Ylipaineventtiilit on asennettava pystyasentoon, koska vinossa oleva venttiili ei toimi tarkoitetulla tavalla. Venttiilin eteen on jätettävä riittävästi tilaa sen sulkemista varten. Sisäasiainministeriön asetuksen väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011 mukaan sulkuteltan leveys on 1650 mm tai 1900 mm, jolloin ylipaineventtiilit sopivat hyvin sulkuteltan kehyksen sisäpuolelle, sulkuteltan korkeus on mm. Poistoilman on päästävä ylipaineventtiilin jälkeen vapaasti ulkoilmaan tai tilaan, josta ilma pääsee vapaasti poistumaan ulos. Ilman poistoteiden avaamisesta suojan ulkopuolelta ulkotilaan on tarvittaessa laadittava erilliset ohjeet. S1-luokan väestönsuojassa käytetään ylipaineventtiileistä merkintää YV-1 ja niiden läpivientiputkista merkintää LP Normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaite Normaaliolojen ilmanvaihtoa tai muuta suojan normaaliolojen käyttöä varten välttämättömät suojan ympärysseinään tehtävät aukot on voitava sulkea siten, etteivät suojan lujuus, tiiviys ja paloturvallisuus heikkene. Paineenkestävä sulkulaite on voitava sulkea väestönsuojan puolelta kaasutiiviillä sulkulaipalla. Sulkulaitteen rakenteen on oltava sellainen, että se voidaan säilyttää normaalioloissa läpivientiputkeen kiinnitettynä. Massaltaan yli 20 kg:n sulkulaitteeseen on tehtävä nostolenkki tai se on saranoitava läpivientiputkeen. Sulkulaitteen on oltava ulko- ja sisäpuolelta kuumasinkitty standardin SFS-EN ISO 1461 mukaisesti, kuva 10. Ylipainemittarin letkuun liittyvän mittaputken pään ulkohalkaisijan on oltava 10 mm. Ylipainemittarissa on oltava merkintä käytettävästä mittanesteestä. Mittanesteen tiheyden on oltava vähintään 0,75 kg/m3 ja enintään 0,85 kg/m3, eikä se saa olla helposti haihtuvaa. Mittaputki on johdettava suojan ulkopuolelle, kuva 11. Mittaputki voidaan johtaa hätäpoistumiskäytävään tai niihin rakennuksen sisätiloihin, joissa on sama ilmanpaine kuin ulkoilmassa tai mittaputki johdetaan seinän läpi ulos. Mittaputken ulkopää on tarvittaessa varustettava suojuksella, joka varmistaa putken auki pysymisen. Ylipainemittarin mittaputki on asennettava siten, että siihen ei pääse kerääntymään vettä. Tarvittaessa putkesta on järjestettävä vedenpoisto. n maan pinnasta Kuva 11. Ylipainemittarin putki. suojatila suojatila irrotettava kanavan osa sulkulaippa, tarvittaessa sirpalesuojalevy Kuva 10. Normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaite. Sulkulaitteen läpivientiputken mitan on oltava valtioneuvoston asetukseen väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011 mukainen. Yksinomaan normaaliolojen käyttöön tarkoitetut ilmakanavat, putket, kaapelit ym. asennukset voidaan viedä suojan ympärysseinien läpi niitä varten tehtyjen läpivientiputkien kautta. Läpiviennit on voitava sulkea helposti ja nopeasti. Sulkemisen estävät osuudet on voitava poistaa helposti. S1-luokan väestönsuojissa sulkulaitteesta käytetään merkintää IS Ylipainemittari Väestönsuojaan on ilmanvaihtolaitteen läheisyyteen sijoitettava ylipainemittari YM-3, josta voidaan valvoa suojassa ulkoilmaan verrattavaa ylipainetta ja sen pysyvyyttä. Ylipaine osoittaa suojan tiiviyden ja ilmanvaihdon toimivuuden. Ylipainemittarin on näytettävä paine-ero alipaineen 100 Pa ja ylipaineen 500 Pa välillä. Ylipainemittarin epätarkkuus saa staattisessa mittauksessa olla enintään ±10 Pa 100 Pa alipaineen ja 100 Pa ylipaineen välillä. Epätarkkuus saa olla enintään ±30 Pa ylipaineen ollessa Pa. Ylipainemittarin nollaasetusta on voitava säätää vähintään ±25 Pa. Ylipainemittarin mittaputki on tehtävä sisähalkaisijaltaan vähintään 6 mm:n tiiviistä ja riittävän lujasta metalliputkesta. 6 VEDENSAANTI, VIEMÄRÖINTI JA LÄMMITYS 6.1 Yleistä S1-luokan väestönsuojan vesipiste voi olla asetuksen 506/2011 mukaan väestönsuojan ulkopuolella sen välittömässä läheisyydessä. Vesipisteen on oltava enintään 15 metrin etäisyydellä väestönsuojan ulko-ovesta. Jos vesipiste on väestönsuojan sisällä, suojassa on oltava mahdollisuus säilyttää juomavettä vähintään 15 litraa varsinaisen suojatilan neliömetriä kohden. Muutoin on oltava mahdollisuus säilyttää juomavettä vähintään 40 litraa varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti. Suojatilassa olevan vesipisteen yhteydessä on oltava pesuallas ja lattiakaivo. Väestönsuojassa on turvallisuussyistä oltava vähintään kolme erillistä vesisäiliötä. Väestönsuojan varustaminen vain yhdellä isolla vesisäiliöllä on liian suuri riski, koska sen rikkoutuessa menetetään koko vesimäärä. Esimerkiksi 20 m2:n suoja on varustettava vähintään kahdella 100 dm3:n säiliöllä ja riittävällä määrällä muita säiliöitä. Veden säilymistä varten on suojassa oltava riittävästi vedenpuhdistusainetta. Suojatilassa oleva vesipiste on varustettava letkuliitännällä ja letkulla, jolla voi täyttää varavesisäiliöt ja puhdistaa käymäläkomerot, sulkuteltan ja tarpeen mukaan suojaan tulijat. Sulkuhuoneessa on oltava letkuliitännällä varustettu vesipiste ja lattiakaivo. Letkut säilytetään ilmanvaihtolaitteiston suojaksi tehdyssä suojahäkissä. Väestönsuojaan tulevat vesijohdot on varustettava välittömästi ympärysseinän sisäpuolelle sijoitetuilla sulkuventtiileillä. Väestönsuoja suositellaan liitettäväksi lämminvesiverkostoon.

10 LVI ohjeet Varavesisäiliöt 6.3 Ympärysseinän läpi menevä viemärin osa Väestönsuojan varavesisäiliön VS-3 on oltava suljettavissa ja pestävissä sisältä. Varavesisäiliön materiaalin on täytettävä elintarvikepakkauksille asetetut materiaalivaatimukset (esimerkiksi PPCO-muovi). Vesi säilyy säiliössä juomakelpoisena vähintään 21 vuorokautta. Kuva 12. Väestönsuojan ympärysseinän läpi menevä viemärin osa on tehtävä pallografiittivalurautaisesta viemäriputkesta tai muusta korroosionkestävyydeltään ja lujuudeltaan vastaavasta metalliputkesta. Muovista läpivientiputkea voidaan käyttää, jos ennakkotutkimuksilla pystytään osoittamaan, että siihen kohdistuvat voimat voidaan siirtää ympärysseinään. 6.4 Viemärin sulkuventtiili Läpivientiputkeen on asennettava välittömästi ympärysseinän sisäpuolelle sulkuventtiili VSV-1, joka on kiinnitettävä seinän läpi menevään viemäriputkeen tai lattiaan. Suojan viemärin sulkuventtiiliä ei saa sijoittaa sulkuteltalle varatulle alueelle. Putki ei saa liikkua siihen kohdistuvasta kuormituksesta venttiilin ollessa suljettuna, kuva 13. Viemäriputken sulkuventtiilin on kestettävä toimintakuntoisena ulkoapäin staattista kuormaa S1-luokassa 300 kn/m2 sekä alipainetta 20 kn/m2 Viemärin sulkuventtiili on voitava käsin sulkea ja avata väestönsuojan puolelta. Suljettuna sulkuventtiilin tiiviyden on oltava sellainen, että vuotovirtaus on enintään 15 cm3/s ulkoisen paineen ollessa 150 kpa. Sulkuventtiilin on kestettävä hyvin viemäriveden aiheuttamaa korroosiota ja oltava helposti huollettavissa. Suojan puolella on oltava huoltoluukku. Kuva 12. Esimerkki varavesisäiliöstä (PPCO). 150 Yksittäisen säiliön tilavuus saa olla enintään 1,5 m3 ja sen paino tyhjänä enintään 100 kg. Säiliötä on voitava kuljettaa tyhjänä vapaalta aukoltaan 900 mm mm olevasta ovesta ja täytenä suojan sisätilassa esimerkiksi pumppukärryllä. Vesisäiliölle varattu lattiapinta-ala saa olla enintään 1,3 m2/ vesi-m3. Tilavuudeltaan 200 dm3:ä pienemmät säiliöt on voitava tyhjinä säilyttää sisäkkäin. Varavesisäiliö on voitava täyttää helposti letkun ja sangon avulla. Varavesisäiliö on varustettava veden annostelua varten vedenlaskuhanalla, sulkulaitteella varustetulla lappoletkulla tai muulla vedenlaskulaitteella. Lappoletkun pää on kiinnitettävä säiliön pohjalle siten, että säiliö voidaan tyhjentää kokonaan. Vedenlaskuhanan on oltava vähintään 200 mm:n korkeudella lattiasta. Säiliöön mahtuvan veden määrää laskettaessa otetaan huomioon vain hanan tason yläpuolinen säiliön tilavuus. Pienistä säiliöistä muodostetuille säiliösarjoille tai -pakkauksille riittää yksi hana jokaista päällekkäin olevaa säiliösarjan tai -pakkauksen yhteistilavuuden alkavaa 500 dm3:ä kohti. Varavesisäiliön ja päällekkäin pinottavien säiliösarjojen on kestettävä rasitus, joka aiheutuu vedellä täytetyn säiliön tai säiliösarjan pudottamisesta pystyasennossa 200 mm:n korkeudelta kovalle alustalle, kun säiliötä on säilytetty täytettynä 14 vuorokautta +20 C:n lämpötilassa, suhteellisen kosteuden ollessa 95 %. Varavesisäiliön on täytettynä kestettävä kaatumatta siihen kohdistuva vaakasuuntainen staattinen voima 1 N/dm3, kuitenkin vähintään 150 N ja enintään 400 N. Voiman vaikutuskohta on tällöin säiliön yläreunassa tai enintään mm:n korkeudella lattiapinnasta. Vedellä täytetyn varavesisäiliön on kestettävä rasitus, joka voi aiheutua painettaessa 75 mm pitkän ja 10 mm paksun teräspuikon päätä vaakasuoraan säiliön alareunan ulkoseinää vastaan 200 N:n voimalla. 30 a b a + b 100 Kuva 13. Viemärin sulkuventtiili. 6.5 Väestönsuojan viemäröinti Suojan maata vastaan olevassa lattiassa ympärysseinien sisäpuolella olevat viemärit voidaan tehdä tavanomaisista viemäriputkista. Ne voidaan sijoittaa maahan lattialaatan alapuolelle. Viemärit on kiinnitettävä niin, etteivät ne pääse liikkumaan. Lattiakaivot ja muut lattialaatan lävistävät viemärin osat on kiinnitettävä tiiviisti lattialaattaan ja asennettava paikalleen valutyön yhteydessä. Jos väestönsuojan lattian alapuolella on tai sinne voi painumien johdosta tulla ilmatilaa, viemärit on asennettava kokonaan lattiavalun sisään. Viemärin kohdalla on lattiaa paksunnettava niin, että yhteenlaskettu betonipaksuus on vähintään 100 mm, josta vähintään 30 mm on oltava viemärin alapuolella, kuva 13. Kaksikerroksisen väestönsuojan välipohjan alapuolelle asennettavat viemärit on kiinnitettävä tärähdyksenkestävästi väestönsuojan teräsbetonirakenteisiin.

11 LVI ohjeet Kokoojakaivo Ellei väestönsuojaa voi viemäröidä viettoviemärillä suojan läheisyyteen, sen ulkopuolelle on tehtävä kokoojakaivo, jonka tilavuus on vähintään 10 dm3 varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti. Väestönsuojan lattiaan on tehtävä vedenkeräyskaivo ja venttiilikaivo, joiden pohja ja reunukset on tehtävä paksuudeltaan ja raudoitukseltaan väestönsuojan lattiaa vastaaviksi. Venttiilikaivosta viemäri johdetaan väestönsuojan ulkopuolelle kokoojakaivoon. Rakennuksen jätevesipumppaamon kokoojasäiliö voi toimia myös väestönsuojan kokoojakaivona. Kokoojasäiliön on tällöin sijaittava suojan lattiatasoa alempana siten, että väestönsuojasta tuleva viemäri voidaan johtaa siihen sortumilta suojattuna. Jätevesipumppaamon kokoojasäiliössä on oltava pumpun alarajakytkimen tason yläpuolella tilaa vähintään 20 dm3 varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti. Kokoojakaivo on voitava tyhjentää tyhjennysautoon. Kokoojakaivoon on asennettava käsi- ja sähkökäyttöinen jäteveden poistopumppu. 6.7 Vuotoveden poistopumppu Jos väestönsuojan lattia on pohjaveden keskipinnan alapuolella, suoja on varustettava vuotoveden poistolaitteilla. Pohjaveden alapuolelle sijoitettuun suojaan on asennettava riittävän suuri käsikäyttöinen vuotoveden poistopumppu, jolla suojaan päässyt vesi voidaan pumpata suojan ulkopuolelle kohtaan, josta se ei pääse virtaamaan takaisin väestönsuojaan. Vedenpoistoputken on oltava nimellissuuruudeltaan vähintään ø 40 mm. Putken ympärysseinän läpi menevään osaan ei tarvitse tehdä erillistä sulkuventtiiliä. Vedenpoistoputki voidaan päättää suojan seinän ulkopuolelle, jolloin siihen on asennettava liitoskappale, johon voidaan liittää suojaan varattu jakoputki. 6.8 Vuotovesien kokoojakaivo Jos väestönsuojan lattia on pohjaveden keskipinnan alapuolella, väestönsuojan lattiaan on tehtävä vuotovesien kokoojakaivo, joka samalla toimii vuotovesipumpun imukaivona. Suojan lattialle valuneen vuotoveden on päästävä helposti valumaan kokoojakaivoon, jonka tilavuuden on oltava vähintään 50 dm3. Erillisiä vuotoveden poistolaitteita ei tarvita, jos vedenpinta voidaan pitää normaalioloissa tavanomaisilla pumppauslaitteilla niin alhaalla, ettei vesi pumppauksen pysähdyttyäkään ehdi 10 vuorokauden aikana nousta lattian tasalle. 6.9 Jätehuolto Väestönsuojassa on oltava jätteiden säilyttämistä varten helposti liikuteltavia, kannellisia jäteastioita JS-3, joihin mahtuu jätettä vähintään 15 dm3 varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti. Jäteastian tilavuus saa olla enintään 100 dm3. Jos vesisäiliöt täyttävät kohdan 6.2 Varavesisäiliöt vaatimuksen, niillä voi korvata puolet jäteastioiden tilavuudesta. Jäteastia on varustettava kantokahvoilla niin, että kaksi henkilöä voi kantaa sitä. Tyhjän jäteastian paino saa olla enintään 10 kg ja se on voitava kuljettaa 900 mm 2000 mm:n ovesta. Jäteastiat on tyhjinä voitava säilyttää sisäkkäin. Vedellä täytetyn jäteastian on kestettävä rasitus, joka aiheutuu säiliön pudottamisesta pystyasennossa 200 mm:n korkeudelta kovalle alustalle, kun säiliötä on säilytetty täytettynä 14 vuorokautta +20 C:n lämpötilassa, suhteellisen kosteuden ollessa 95 %. Vedellä täytetyn jäteastian on kestettävä rasitus, joka voi aiheutua painettaessa 75 mm pitkän ja 10 mm paksun teräspuikon päätä vaakasuoraan säiliön alareunan ulkoseinää vastaan 200 N:n voimalla Lämmitys Normaalioloissa suojan lämpötila on C ja ilman suhteellinen kosteus enintään 80 %. Väestönsuojakäytössä suojan lämmittäminen ei ole välttämätöntä. Lämmittäminen voi kuitenkin olla tarpeen, jotta suojan korroosiolle alttiit laitteet ja rakennusosat pysyvät kunnossa. Väestönsuojaan tulevat lämmitysputket on varustettava välittömästi ympärysseinän sisäpuolelle sijoitetuilla sulkuventtiileillä. Venttiilit on kiinnitettävä tukevasti seinän läpi meneviin putken osiin. Normaalioloissa suojassa olevien pesutilojen lattiat voidaan lämmittää sähköllä. Tällöin lämmityksen ohjaus on järjestettävä siten, että lämmitys voidaan kytkeä pois päältä poikkeusoloissa. 7 SÄHKÖASENNUKSET JA VIESTILAITTEET Yleistä sähköasennuksista Väestönsuojassa on oltava oma ryhmäkeskus. Ryhmäkeskuksen, valaisimien ja niiden kiinnitysten on kestettävä mielivaltaiseen suuntaan vaikuttava kuormitus, joka vastaa niiden massaa viisinkertaisena. Nousujohto on mitoitettava siten, että väestönsuojan kaikki sähköpisteet voivat olla samanaikaisesti käytössä. Sähköasennukset on ihmisten tuottaman kosteuden vuoksi tehtävä kosteita tiloja koskevien vaatimusten mukaisesti (IP44). Sulkuhuone katsotaan märäksi tilaksi (IP55). Ilmanvaihtolaitteistoille, valaistukselle ja pistorasioille on asennettava omat erilliset ryhmäjohdot. Jos suojassa on normaaliolojen edellyttämiä ylimääräisiä sähköasennuksia, niiden on oltava omana ryhmänä. Väestönsuojan toimintaan liittyviä sähköasennuksia ei saa tehdä seiniin, jotka joudutaan purkamaan laitettaessa suoja suojautumisen edellyttämään kuntoon. Johtokeskukset ja sairaaloiden ja hoitolaitosten suojat on tehtävä siten, että niiden toiminta turvataan varavoimakoneella. Varavoimakone voidaan sijoittaa väestönsuojan ulkopuolelle rakennesortumalta suojattuun tilaan. Vaihtoehtoisesti se voidaan sijoittaa väestönsuojan sisälle, jolloin on huolehdittava jäähdytyksestä ja pakokaasun poistosta. Varavoimakone voi olla muussa käytössä, kunhan se on kuuden tunnin kuluessa siirrettävissä kyseisen väestönsuojan käyttöön. Väestönsuojan sähkökeskuksen ja varavoiman välinen sähköliitäntä on tehtävä valmiiksi. Johtokeskukset on rakennettava ja varustettava siten, että ne saadaan käyttökuntoon 24 tunnissa. Valaistus Sulkuhuoneeseen ja väestönsuojan jokaista alkavaa 45 m2:ä kohti on asennettava ainakin yksi kiinteä valopiste. Suojaoven ulkopuolelle ja hätäpoistumiskäytävään asennetaan valaisimet, jotka on liitettävä väestönsuojan ryhmäkeskukseen. Muita suojan ulkopuolisia valopisteitä tai pistorasioita ei saa liittää väestönsuojan ryhmäkeskukseen. Valaisimia ei saa asentaa sulkuteltan eikä käymäläkomeron kohdalle. Suojassa on vältettävä tarpeettoman voimakasta valaistusta. Jos normaaliolojen käyttö edellyttää voimakasta valaistusta, osa valaisimista on asennettava omaksi ryhmäksi. Suojakäytön valaistus on järjestettävä siten, että oleskelutilan ja majoitustilan valaistus voidaan kytkeä päälle eri aikaan. Suojan varavalaistus hoidetaan ilmanvaihtolaitteeseen kuuluvalla valaisimella. Väestönsuojan valaisimien on oltava rakenteeltaan ja kiinnitykseltään tärähdyksenkestäviä siten, ettei niissä esimerkiksi saa olla helposti irtoavia ritilöitä tai muita tärähdyksestä irtoavia osia. Valaisimien kotelointiluokan on oltava vähintään IP22.