71 2 mom. MIKÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "71 2 mom. MIKÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS 1"

Transkriptio

1 71 2 mom. MIKÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS 1 ASUINRAKENNUS 550 m2, VALMISTUNUT 2005 AUTOTALLI 300 m2, VALMISTUNUT HAETAAN RAK. LUPAA ASUINRAKENNUKSELLE 1150 m2 ASUINRAKENNUS 550 m2 ( yli 5 vuotta) VALMISTUNUT 2005 AUTOTALLI 300 m2 VALMISTUNUT (yli 5 vuotta) ASUINRAKENNUS 1150 m2 RAKENNUSLUPA JÄTETTY TONTILLA TAI RAKENNUSPAIKALLA ON USEAMPIA RAKENNUKSIA, MUTTA VAIN YKSI SELLAINEN RAKENNUS, JOKA VAIKUTTAA VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOL- LISUUDEN MÄÄRÄYTYMISEEN TÄSSÄ TAPAUKSESSA ASUINRAKENNUSTA JA AUTOTALLIA, JOTKA OVAT VALMISTUNEET YLI 5 VUOTTA SITTEN EI LASKETA MUKAAN UUDEN RAKENNUSEN KANSSA

2 71 2 mom MIKÄ ON RAKENNUSRYHMÄ mom. Tilapäinen rakennuslupa mom. Asuinrakennus, jossa väestönsuoja mom. Asuinrakennus, käyttöönotosta yli 5 vuotta mom. Maatilatalouden tuotantorakennus mom. Valmiin rakennuksen ullakolle tai kellariin uutta kerrosalaa mom. Asuinrakennus, käyttöönotosta alle 5 vuotta mom. Varasto, käyttöönotosta alle 5 vuotta mom. Asuinrakennukselle haetaan rakennuslupaa 1. VARASTO 500 m TILAPÄINEN RAKENNUSLUPA 2. ASUINRAKENNUS 800 m2 VALMISTUNUT 2007 ON VÄESTÖNSUOJA vss 3. ASUINRAKENNUS 550 m2 VALMISTUNUT 2005 KÄYTTÖÖNOTOSTA YLI 5 VUOTTA 4. MAATILATALOUDEN TUOTANTORAKENNUS 800 m2 VALMISTUNUT VALMIIN RAKENNUKSEN ULLAKOLLE JA KELLARIIN UUTTA KERROSALAA YHTEENSÄ 800 m ASUINRAKENNUS 400 m2 VALMISTUNUT VARASTO 45 m2 VALMISTUNUT ASUINRAKENNUS 799 m2 HAETAAN RAK.LUPAA SAMALLA TONTILLA TAI RAKENNUSPAIKALLA ON USEITA RAKENNUKSIA, NIISTÄ LASKETAAN NE RAKENNUKSET, JOKA VAIKUTTAA VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUDEN MÄÄRÄYTYMISEEN (VIHREÄLLÄ RAJATUT RAKENNUKSET) TÄSSÄ TAPAUKSESSA ASUINRAKENNUS JA VARASTO, JOTKA OVAT VALMISTUNUNEET ALLE 5 VUOTTA SITTEN LASKETA MUKAAN UUDEN RAKENNUSEN KANSSA

3 VARASTO 55 m2 L 71 2 mom YKSITTÄINEN RAKENNUS 3 UUDISRAKENNUS ASUNTOJA, 1150 m2, JA VARASTO 55 m2 ASUNRAKENNUS 1150 m2 ASUINRAKENNUS ,0 VARASTO ,6 yht ,6 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 24 Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. 9) Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta. 6) Mikäli jossakin rakennusryhmään kuluvassa rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy silloin väestönsuojan rakentamisvelvollisuus.

4 VARASTO 55 m mom RAKENNUSRYHMÄ 4 UUDISRAKENNUS RIVITALO; 2 ERILLISTÄ RAKENNUSTA. ASUINRAKENNUS 1150 m2, VARASTO 55 m2 ASUINRAKENNUS 1150 m2 ASUINRAKENNUS ,0 VARASTO ,6 yht ,6 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 24 max Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. 9) Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta. Mikäli jossakin rakennusryhmään kuluvassa rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy silloin väestönsuojan rakentamisvelvollisuus.

5 VAATIMUS KUMOTTU P L 61 KORJAUSRAKENTAMINEN JA 5 KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS VUONNA 1988 VALMISTUNUT VARASTORAKENNUS 3000 m2 JOSSA EI OLE VÄESTÖNSUOJAA EIKÄ YHTÄÄN TYÖPAIKKAA MUUTETAAN TEOLLISUUSTILAKSI, JOHON TULEE 51 TYÖPAIKKAA. TÄHÄN AIEMMIN VAADITTIIN RAKENNETTAVAKSI VÄESTÖNSUOJA. VARASTO 3000 m2, RAKENNETTU 1988 EI YTÄÄN TYÖPAIKKAA MUUTETAAN TEOLLISUUSTILAKSI JOHON TULEE 51 TYÖPAIKKAA Peruskorjauspykälä kumoutuu samalla, kun laki tulee voimaan

6 L 72 VÄESTÖNSUOJAN KUNNOSTUS 6 TEOLLISUUSRAKENNUS 3000 m2, RAKENNETTU 1970 RAKENNUKSESSA TEHDÄÄN TÄYSREMONTTI ( 132/ 1999 ja 125 ) HIEKKASUODATIN Jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 10) 125 :n mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset (laki). 11) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa edellyttävät toimenpiteet eivät aiheuttaisi väestönsuojan kunnostamisvelvollisuutta. 13) Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee harkita tapauskohtaisesti väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevien vaatimusten soveltaminen kyseessä olevaan muutos- ja korjaustyöhön tai käyttötarkoituksen muuttamisen käsittävään rakentamiseen. 13) Jos väestönsuojan kunnostaminen voimassa olevien säännösten edellyttämään kuntoon aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai olisi teknisesti poikkeuksellisen vaikeasti toteutettavissa, voitaisiin rakennusluvassa määritellä kunnostamisvelvoite voimassa olevia väestönsuojalle asetettavia vaatimuksia lievemmäksi. 13) Väestönsuojan kuunostamisvelvollisuus ei käsittäisi väestönsuojan kokoa ja rakennetta koskevien vaatimusten toteuttamista. 13) Esimerkiksi hiekkasuodattimilla varustettujen (ennen vuotta 1972 rakennetun miljoonan suojapaikan) ilmanvaihtolaitteistot tulisi ehdotetun säännöksen perusteella uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä. Väestönsuojan kunnostuskustannukset eivät saa kohota 4 prosenttia korkeimmiksi koko korjauskustannuksista.

7 PL 71 2 mom TEOLLISUUS-JA TUOTANTORAKENNUKSET 7 SUOJAPAIKKOJA ENNESTÄÄN RIITTÄVÄSTI KAKSI AIEMMIN RAKENNETTUA RAKENNUSTA m2 ja 2000 m2 YHTEINEN VÄESTÖNSUOJA 150 m2, HENKILÖMÄÄRÄ YHTEENSÄ NÄISSÄ RAKENNUKSISSA 160 hlö. HAETAAN RAKENNUSLUPA VARASTORAKENNUKSELLE 9000 m2, 15 hlö TUOTANTORAKENNUS m2 HENKILÖKUNTA NYKYISIN 150 RAKENNETTU 1972 VSS 150 m2 VARASTO 2000 m2 HENKILÖKUNTA 10 RAKENNETTU 1983 VARASTORAKENNUS m2 VSS-TARVE 1%=90 m2, HENKILÖKUNTAA 15 HAETAAN RAKENNUSLUPAA Vanhat rakennukset m2 % VSS-m2 hlö/0,75 Tuotantorakennus , TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ Varasto , LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 yht , KOKO Uudisrakennus Varasto ,0 120 Henkilömitoitus m2 hlö Suurin työvuoro+muut 131,3 175 Rakennetut suojat 150,0 200 ylimääräisiä paikkoja 18, Suojapaikkoja riittävästi Pääsääntö on 1 % kerrosalasta, jos käytetään henkilömäärää mitoituksessa, otetaan laskuihin koko yritys. Yrityksen henkilömäärä määräytyy suurimman työvuoron mukaan sekä keskimääräinen asiakaskunta ja huoltohenkilöstö. Kunta voi käyttää henkilömäärää normaalisti rakennusluvan myöntämisessä, jos tuleva suoja kattaa koko yrityksen henkilömäärän. 7) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei synny silloin kun tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on jo ennestään riittävästi väestönsuojille asetettavat vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. 7) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus katsottaisiin myös täytetyksi, jos tontilla tai rakennuspaikalla jo olevat vanhat suojapaikat, jotka eivät täytä voimassa olevia määräyksiä, kunnostetaan ennen rakennuksen valmistumista voimassa olevat väestönsuojien rakenteelliset vaatimukset täyttäviksi.

8 PL 73 VALMIS RAKENNUS ULLAKOLLE JA 8 KELLARIIN UUTTA KERROSALAA SEKÄ LAAJENNUS VANHA ASUINRAKENNUS, ULLAKOLLE (800 m2) JA KELLARIIN (500 m2) TULEE UUTTA KERROSALAA SEKÄ LAAJENNUSOSA 1190 m2. ULLAKON MUUTOS ASUNNOIKSI 800 m2 LAAJENNUS 1190 m2 3 K 2 K 1 K KERROSALAA YHT. 2000m2 KELLARI, KERROSALAA 500 m2 POIKKILEIKKAUS ULLAKKO ,0 KELLARI ,0 PERUSKORJAUS ,0 LAAJENNUS ,8 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 EI 3 KOKO m2 6 KUKA ANTAA 15) Ullakon ja kellarin kerrosalan lisäystä ei oteta lukuun väestönsuojan rakentamisvelvollisuudessa. Laajennus kuuluu velvoitteen piiriin ja, jos kerrosala on vähintään 1200 m2, edellyttää se väestönsuojan rakentamista. 11b) Korjausrakentaminen tai käyttötarkoituksen muutos vanhassa rakennuksessa ei edellytä uudessa laissa väestönsuojan rakentamista. Vanhassa laissa, suojelukohdekunnissa piti rakentaa väestönsuoja, jos korjattavan osan kerrosala oli vähintään 1000 m2, eikä se tullut kohtuuttoman kalliiksi

9 PL 71 1 mom TILAPÄINEN RAKENNUSLUPA 9 MYYMÄLÄ 595 m2, VALMISTUNUT EI VÄESTÖNSUOJAA HAETAAN TILAPÄISTÄ RAKENNUSLUPAA VARASTOLLE 800 m2, 2 TYÖPAIKKAA MYYMÄLÄ 595 m2 VALMISTUNUT VARASTO 800 m TILAPÄINEN RAK.LUPA 2 TYÖPAIKKAA MYYMÄLÄ ,0 VARASTO tilapäinen ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA, SUK TAI VAK S1 3 KOKO Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1%. Henkilömäärämitoitusta käytetään teollisuudessa, hoitoalan rakennuksissa sekä opetusrakennuksissa. Uudessa lainsäädännössä myymälöissä käytetään myös 1 %. 4) Tilapäinen rakennus ei edellytä väestönsuojan rakentamista 71 1 mom. Tilanne muuttuu sitten, kun rakennukselle myönnetään varsinainen rakennuslupa. Silloin 5 vuoden sääntöä lasketaan luvan jättämisestä taaksepäin.

10 PL 71 2 mom TILAPÄISELLE RAKENNUKSELLE 10 HAETAAN PYSYVÄ RAKENNUSLUPA MYYMÄLÄ 595 m2, VALMISTUNUT EI SUOJAA VARASTOLLE MYÖNNETTY TILAPÄINEN RAKENNUSLUPA HAETAAN PYSYVÄÄ RAKENNUSLUPAA VARASTOLLE m2, 2 TYÖPAIKKAA MYYMÄLÄ 595 m2 VALMISTUNUT VARASTO 800 m2 MYÖNNETTY TILAPÄINEN RAK.LUPA HAETAAN PYSYVÄÄ RAK. LUPAA MYYMÄLÄ ,0 VARASTO PYSYVÄ ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA, SUK TAI VAK S1 3 KOKO Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1%. Henkilömäärämitoitusta käytetään teollisuudessa, hoitoalan rakennuksissa sekä opetusrakennuksissa. Uudessa lainsäädännössä myymälöissä käytetään myös 1 %. 9) Viiden vuoden jakso lasketaan pysyvän rakennusluvan jättämispäivästä, myymälän osittaiseen loppukatselmukseen. Kyseisessä tapauksessa myymälän valmistumisesta on kulunut yli 5 vuotta, eikä silloin sitä huomioida uudessa lupaprosessissa.

11 PL 71 2mom SATAMA: VSS- RAKENTAMINEN 11 KUULUU OMISTAJALLE SATAMA KOKO VUODEN KÄYTÖSSÄ; SATAMARAKENNUS 800 m2, VARASTOJA m2 JA MATKUSTAJATERMINAALI 1200 m2. SATAMASSA TYÖNTEKIJÖITÄ YHTEENSÄ 130 MATKUSTAJATERMI- NAALI 1200 m2 50 HENKILÖÄ TÖISSÄ MATKUSTAJIA 2000/pv SATAMARAKENNUS/ TOIMISTO 800 m2 20 HENKILÖÄ TÖISSÄ 5 ERI VARASTOA YHT m2 TYÖSSÄ 60 HENKILÖÄ SATAMARAKENNUS ,0 VARASTOT ,0 MATKUSTAJATERMINAAL ,0 YHT ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA, SUK TAI VAK S1 S1 3 KOKO m2 440 Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1%. Väestönsuojaa pitää rakentaa kerrosalan mukaan 440 m2, joka suojapaikoiksi muutettuna on ) Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. 7) Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

12 PL 71 2mom LENTOASEMA: VSS-RAKENTAMINEN 12 KUULUU OMISTAJALLE (valtio ja kunta ei maksa suojia) LENTOASEMA KOKO VUODEN KÄYTÖSSÄ LÄHTÖSELVITYS m2, PAIKOITUSRAKENNUS m2, HOTELLI m2, LENTOKONEHALLI m2 JA TAVARATERMINAALI 3000 m2 HOTELLI 2000 m2 LÄHTÖSELVITYS m2 LENTOKONE- HALLI m2 TAVARATERMI- NAALI m2 PAIKOITUSRAKENNUS m2 LÄHTÖSELVITYS ,0 PAIKOITUSRAK ,0 LENTOKONEHALLI ,0 TAVARATERMINAALI ,0 HOTELLI ,0 YHT ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 S1/2 3 KOKO 310 Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Tarvittaessa voidaan käyttää henkilömäärämitoitusta, mutta se edellyttää erillisen helpotuspäätöksen. 9) Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. 7) Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

13 L 73 JA 71 2 MAATALOUDEN TUOTANTORAKENNUS 13 UUDISRAKENNUS KASVIHUONEITA 4 KPL YHTEENSÄ 7200 m2 KASVIHUONEIDEN LÄMPÖKESKUS 50 m2 KASVIHUONEIDEN HUOLTO- VARASTORAKENNUS 800 m2 ASUNTO 250 m2 LÄMPÖKESKUS 50 m2 HUOLTORAKENNUS 1000 m2 KASVIHUONE 1800 m2 KASVIHUONE 1800 m2 KASVIHUONE 1800 m2 ASUNTO 250 m2 KASVIHUONE 1800 m2 KASVIHUONEET ,0 LÄMPÖKESKUS ,5 HUOLTARAKENNUS ,5 ASUNTO ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 3 KOKO 14) Maatilatalouden tuotannon kuten karjan, viljan ja rehun suojaaminen ionisoivalta säteilyltä edellyttää muunlaisia suojaustoimenpiteitä kuin väestönsuojien rakentamista. Siksi maatilatalouden tuotantorakennuksia koskevasta suojaamisesta on tarkoituksenmukaista säätää maa- ja metsätaloutta koskevien säännösten yhteydessä. Maatilatalouden tuotantorakennuksia ei myöskään oteta huomioon, kun tilalla olevien muiden rakennusten väestönsuojien rakentamisvelvollisuutta ratkaistaan. Kasvihuoneet, lämpökeskus ja huoltorakennus ovat maatilatalouden tuotantorakennuksia. Vain asunto lasketaan väestönsuojaa määräävään kerrosalaan mukaan ja kun tämä jää alle 1200 m2, ei suojaa tarvitse tehdä.

14 PL 73 JA 71 2 MAATALOUDEN TUOTANTORAKENNUS 14 UUDISRAKENNUS KASVIHUONEITA 4 KPL YHTEENSÄ 7200 m2 KASVIHUONEIDEN LÄMPÖKESKUS 50 m2 KASVIHUONEIDEN HUOLTO- JA VARASTORAKENNUS 800 m2 MYYMÄLÄ 1000 m2 ASUNTO 250 m2 KASVIHUONE 1800 m2 ASUNTO 250 m2 KASVIHUONE 1800 m2 LÄMPÖKESKUS 50 m2 MYYMÄLÄ 1000 m2 KASVIHUONE 1800 m2 KASVIHUONE 1800 m2 HUOLTORAKENNUS JA VARASTO 800 m2 KASVIHUONEET ,0 LÄMPÖKESKUS ,5 HUOLTARAKENNUS ,0 ASUNTO ,0 MYYMÄLÄ ,0 vss- määräytyvä yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA, SUK TAI VAK S1 S1 3 KOKO m ) Maatilatalouden tuotannon kuten karjan, viljan ja rehun suojaaminen ionisoivalta säteilyltä edellyttää muunlaisia suojaustoimenpiteitä kuin väestönsuojien rakentamista. Siksi maatilatalouden tuotantorakennuksia koskevasta suojaamisesta on tarkoituksenmukaista säätää maa- ja metsätaloutta koskevien säännösten yhteydessä. Maatilatalouden tuotantorakennuksia ei myöskään oteta huomioon, kun tilalla olevien muiden rakennusten väestönsuojien rakentamisvelvollisuutta ratkaistaan. Kasvihuone, lämpökeskus ja huoltorakennus ovat maatilatalouden tuotantorakennuksia. Asunto ja myymälä kuuluvat suojarakentamisen piiriin ja kun näiden pinta-ala on vähintään 1200 m2 syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus.

15 L UUDISRAKENNUS 15 MAATILATALOUDEN TUOTANTORAKENNUS SEKÄ RATSASTUSMANEESI JA ASUNTO RATSASTUSTILA 4 RAKENNUSTA TEHDÄÄN ALLE 5 VUOTTA HEVOSTALLI 800 m2 JA REHUVARASTO 400 m2, SOSIAALITILA HEVOSILLE 100 m2 JA HENKILÖKUNNALLE 40 m2 ASUNTO 70 m2, MANEESI 1400 m2 RATSASTUS- MANEESI HEVOSTALLIT REHUVARASTO 800 m2 400 m m2 ASUNTO 70 m2 SOS.TILAT YHT. 140 m2 SAMA RAKENNUS Hevosille 100 m2 Henkilökunta 40 m2 HEVOSTALLI ,0 REHUVARASTO ,0 SOS.TILAT ,8 yht ,8 RATSASTUSMANEESI ,0 ASUNTO ,4 yht ,4 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 3 KOKO 14) Maatilatalouden tuotannon kuten karjan, viljan ja rehun suojaaminen ionisoivalta säteilyltä edellyttää muunlaisia suojaustoimenpiteitä kuin väestönsuojien rakentamista. Siksi maatilatalouden tuotantorakennuksia koskevasta suojaamisesta on tarkoituksenmukaista säätää maa- ja metsätaloutta koskevien säännösten yhteydessä. Maatilatalouden tuotantorakennuksia ei myöskään oteta huomioon, kun tilalla olevien muiden rakennusten väestönsuojien rakentamisvelvollisuutta ratkaistaan. 5) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Määrittelyssä käytetään tilastokeskuksen ja rakennuslupaviranomaisten käyttämää rakennusluokitusta. Huomioidaan tontilta 5 vuoden aikana rakennetut rakennukset ja niistä poistetaan maatilatalouden tuotantoon kuuluvat rakennukset. Jäljelle jää ne rakennukset, jotka edellyttävät vss- rakentamista. Niitä rakennuksia, jotka katsotaan rakentamisvelvollisuuden piiriin kuuluviksi on 1470 m2. Yleensä maneesi katsotaan urheilurakennukseksi. Ratsastusmaneesi kuuluu kokoontumisrakennuksiin, jossa velvoitteen raja on 1500 m2. Tässä sovelletaan pääkäytön mukaista rajaa 1500 m2 velvoitteeseen.

16 L 73 JA 71 2 UUDISRAKENNUS MAATILATALOUDEN 16 TUOTANTORAKENNUS SEKÄ RAVIRADAN KATSOMO HEVOSTALLI 400 m2 SEKÄ ELÄINLÄÄKÄRIN VASTAAOTTO- JA HOITOTILAT 200 m2 RAVIRADAN KATSOMO 2500 m2 HEVOSTALLIT 400 m2 ELÄINLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO- JA HOITOTILAT 200 m2 RAVIRADAN KATSOMO JA RAVINTOLA 2500 m2 HEVOSTALLI ,0 HOITOTILA ,0 KATSOMO ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 25 14) Maatilatalouden tuotannon kuten karjan, viljan ja rehun suojaaminen ionisoivalta säteilyltä edellyttää muunlaisia suojaustoimenpiteitä kuin väestönsuojien rakentamista. Siksi maatilatalouden tuotantorakennuksia koskevasta suojaamisesta on tarkoituksenmukaista säätää maa- ja metsätaloutta koskevien säännösten yhteydessä. Maatilatalouden tuotantorakennuksia ei myöskään oteta huomioon, kun tilalla olevien muiden rakennusten väestönsuojien rakentamisvelvollisuutta ratkaistaan. Raviradan katsomot ja ratsastusmaneesit ovat pääsääntöisesti kokoontumisrakennuksia (liikuntarakennuksia), joiden velvoitteen raja on 1500 m2. Muut rakennukset ovat eläimille tarkoitettuja tiloja ja niitä ei oteta laskuihin mukaan

17 71 2 mom VAPAA-AJANRAKENNUS ( mökki) 17 LOMA-OSAKEMÖKKI; 6 ERILLISTÄ RAKENNUSTA SAMALLA TONTILLA a 200 m2 yhteensä 1200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 HIRSIMÖK KI 200 m2 MÖKKEJÄ ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 3 KOKO 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Jos rakennus luokitellaan vapaa-ajanrakennukseksi katsotaan, ettei siinä asuta pysyvästi. Omistajana voi olla yksityinen henkilö, yhdistys, yritys tai kiinteistöyhtiö

18 71 2 mom RAKENNUSLUOKITUS 18 VAPAA-AJANRAKENNUS, VIIKKO-OSAKKEET LOMA-OSAKEMÖKKI; 6 ERILLISTÄ RAKENNUSTA SAMALLA TONTILLA a 200 m2 yhteensä 1200 m2 JOKA VIIKKO MYYDÄÄN ERIKSEEN HIRSIMÖKKI 200 m2 HIRSIMÖKKI 200 m2 HIRSIMÖKKI 200 m2 HIRSIMÖKKI 200 m2 HIRSIMÖKKI 200 m2 HIRSIMÖKKI 200 m2 MÖKKEJÄ ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 24 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Viikko-osakkeet on tulkittu pysyväksi asumiseksi tai oleskeluksi, joten niitä varten pitää rakentaa väestönsuojat. Omistajana voi olla yksityinen henkilö, yhdistys, yritys tai kiinteistöyhtiö Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

19 L 71 2 mom ja 73 PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY KOKO VUODEN TOIMINNASSA 19 MAATILAMATKAILU; ELÄINTEN TILAT 500 m2, KALUSTO- JA REHUVARASTO 300 m2 RUOKAILU- JA OLESKELURAKENNUS 300 m2 MÖKKEJÄ 8 KPL a 40 m2 = 320 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 ELÄINTILA 500 m2 KALUSTO JA REHUVARASTO 300 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 MÖKKI 40 m2 RUOKAILU- JA OLESKELUTILA 300 m2 ELÄINTILA ,0 VARASTO ,0 yht 800 8,0 OLEKELUTILAT ,0 MÖKIT ,4 yht ,4 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Maatilamatkailu kuuluu rakennusluokituksessa liikerakennuksiin ( C ). Eläinten tilat kuuluvat maatilatalouden tuotantorakennuksiin. Toimintaa on yli puoli vuotta, joten toiminta katsotaan pysyväksi. Väestönsuojien rakentamisen piiriin kuuluvia rakennuksia ei ole velvoitteen rajan 1200 m2 asti.

20 PL 71 2 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 20 TOIMINTAA ALLE 6 KUUKAUTTA LEIRINTÄALUE; HUOLTORAKENNUS 200 m2 MYYMÄLÄ 250 m2 SAUNA 300 m2 MÖKKEJÄ 10 kpl a 50 m2 LEIRINTÄALUE KÄYTÖSSÄ 4 KUUKAUTTA MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 HUOLTORAKENNUS 200 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 MYYMÄLÄ 250 m2 MÖKKI 50 m2 MÖKKI 50 m2 SAUNA 300 m2 HUOLTORAKENNUS ,0 MYYMÄLÄ ,5 SAUNA ,0 MÖKIT 10 KPL ,0 yht ,5 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Toimintaa on alle puoli vuotta, joten pysyvää työskentelyä ei muodostu. Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

21 PL 71 2 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 21 TOIMINTAA KOKO VUODEN ELÄINTARHA; ELÄINTEN TILOJA 2000 m2 REHUVARASTO 400 m2 TAUKORAKENNUS 500 m2 MYYMÄLÄ 700 m2 ELÄINTARHA AUKI KOKO VUODEN SUDET TAUKORAKENNUS 500 m2 LINNUT MYYMÄLÄ700 m2 PIENELÄIMET KARHUT REHUVARASTO 400 m2 TAUKORAKENNUS ,0 MYYMÄLÄ ,0 yht ,0 REHUVARASTO ,0 ELÄINSUOJAT ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 14 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Myymälä ja taukorakennus katsotaan liikerakennuksiin kuuluviksi. Näitä neliömetrejä on 1200, jolloin syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Eläinten tilat kuuluvat maatilatalouden rakennuksiin, jonka suojaamisesta päätetään erikseen. Toimintaa on yli puoli vuotta, jolloin toiminta katsotaan pysyväksi. 9) Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

22 PL 71 2 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 22 TENNISHALLI KOKO VUODEN TOIMINNASSA LÄMMIN URHEILURAKENNUS; 3000 m2, JOSSA PELAAJAT KÄYVÄT OMILLA AVAIMILLA PELAAMASSA. RAKENNUS ON KÄYTÖSSÄ 10 TUNTIA JOKA PÄIVÄ. SIIVOOJA KÄY 4 KERTAA VIIKOSSA YHTEENSÄ 20 TUNTIA EI YHTÄÄN PYSYVÄÄ TYÖPAIKKAA TENNISHALLI 3000 m2 TENNISHALLI ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Mikäli jossakin rakennusryhmään kuuluvassa rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi silloin syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Pelaajat eivät ole työntekijöitä, jolloin heitä ei lasketa mukaan velvoitetta määräävään joukkoon. Henkilömäärän mukaan mitoitettaessa väestönsuojan kokoa, otetaan mukaan myös oleskelijat, mutta ne eivät vaikuta velvoitteen syntyyn. Urheilurakennuksissa ei käytetä henkilömäärää väestönsuojan koon mitoituksessa. Mitoituksessa käytetään 1 % kerrosalasta ja sitä voidaan pienentää rakennuslupaviranomaisen helpotuspäätöksellä.

23 PL 71 2 mom JÄÄHALLI 23 ONKO PYSYVÄÄ TYÖSKENTELYÄ LÄMMIN URHEILURAKENNUS; 3000 m2, jossa urheiluseuroille sekä muille käyttäjille on annettu etukäteen vuorot. Rakennus jäähallikäytössä 10 kuukautta vuodessa. Aukioloaikana toimintaa keskimäärin viikon jokainen päivä 12 tuntia. Yksi päätoiminen työpaikka. 1. Jääkoneen hoitajana toimii liikuntaviraston kentänhoitaja (8 h) 2. Siivooja (2 h) JÄÄHALLI 3000 m2 VSS 30 m2 Jäähalli ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Mikäli rakennuksessa tai rakennusryhmän jossakin rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Pelaajat eivät ole työntekijöitä. Kyseisessä tapauksessa työntekijöitä on keskimäärin vähintään yksi päivässä. Urheilurakennuksissa ei saa käyttää henkilömäärää ilman helpotuksen myöntämistä väestönsuojan koon mitoituksessa.

24 PL 71 2 mom Ratsastusmaneesi (kokoontumisrakennus) 24 ONKO PYSYVÄÄ TYÖSKENTELYÄ LÄMMIN RATSASTUSMANEESI; 2000 m2, jossa talviaikana ratsastetaan joka päivä. Rakennus täydessä käytössä 7 kuukautta vuodessa ja muina aikoina noin 20%. Ratsastustilalla on useita työntekijöitä. Ratsastusmaneesissa ei ole yhtään kokopäiväistä päätoimista ohjaajaa. RATSASTUSMANEESI 2000 m2 Ratsastusmaneesi ,0 yht ,0 EI 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Mikäli rakennuksessa tai rakennusryhmän jossakin rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Ratsastuksen harrastajia ei lasketa työntekijöiksi. Kyseisessä tapauksessa ratsastusmaneesissa ei työskennellä pysyväsi, joten väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei laukea. Urheilurakennuksissa ei saa käyttää henkilömäärää ilman helpotuksen myöntämistä väestönsuojan koon mitoituksessa.

25 PL 71 2 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 25 VARASTO KOKO VUODEN TOIMINNASSA LÄMMIN VARASTO; 3100 m2, JOSSA KÄYDÄÄN MUUTAMAN KERRAN PÄIVÄSSÄ HAKEMASSA PUUTAVARAA, EI YHTÄÄN PYSYVÄÄ TYÖPAIKKAA VARASTO 3100 m2 VARASTO ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Henkilömäärämitoitusta voi käyttää vaihtoehtoisesti teollisuudessa ( J, K), hoitoalan rakennuksissa (F) sekä opetusrakennuksissa (H). Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta. Mikäli jossakin rakennusryhmään kuluvassa rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy silloin väestönsuojan rakentamisvelvollisuus.

26 PL 71 2 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 26 KOKO VUODEN TOIMINNASSA LÄMMIN VARASTO; 2100 m2, JOSSA KÄYDÄÄN HAKEMASSA PUUTAVARAA JA YKSI HENKILÖ KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ VARASTO 2100 m2 VARASTO ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 21 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Henkilömäärämitoitusta voi käyttää vaihtoehtoisesti teollisuudessa ( J, K), hoitoalan rakennuksissa (F) sekä opetusrakennuksissa (H). Vapautusta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Tavanomaista huomattavasti korkeampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan rakennettavan rakennuksen kustannuksia ja väestönsuojan kustannuksia yhteensä. Mikäli jossakin rakennusryhmään kuluvassa rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi syntyy silloin väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Tässä tapauksessa yksi pysyvä työpaikka, joka laukaisee väestönsuojan rakentamisvelvoitteen.

27 PL 71 2 ja 3 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 27 J A 5 VUODEN SÄÄNTÖ LÄMMIN LINJA-AUTOHALLI ; m2, JOSTA HAETAAN AUTOT AAMULLA JA TUODAAN NE ILLALLA TAKAISIN. RAKENNUKSESSA EI OLE YHTÄÄN PYSYVÄÄ TYÖPAIKKAA. Haetaan rakennuslupaa omakotitalolle ennen 5 vuoden umpeutumista edellisen käyttöönotosta LINJA-AUTOHALLI 1100 m2 valmistunut OMAKOTITALO 200 m2 haetaan rakennuslupaa Autotalli ,0 asunto ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO minimi 20 5) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0% Vapautusta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Tavanomaista huomattavasti korkeampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan rakennettavan rakennuksen kustannuksia ja väestönsuojan kustannuksia yhteensä.

28 PL 71 2 ja 3 mom PYSYVÄ ASUMINEN TAI TYÖSKENTELY 28 KOKOONTUMISRAKENNUS RAUHANYHDISTYKSEN KOKOONTUMISTILA RAKENNUSOIKEUS 2500 m2 Kerrosala 1600 m2 RAKENNUKSESSA EI OLE YHTÄÄN PYSYVÄÄ TYÖPAIKKAA. USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN PITÄMINEN 3 KERTAA VIIKOSSA SEURAKUNTASALI 1600 m2 Autotalli ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO minimi 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. 3) Pykälään ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättäväksi väestönsuojan suuruutta määrittävänä tekijänä rakennuksessa asuvien ja oleskelevien henkilöiden ohella rakennuksessa työskentelevät henkilöt. 3) Nykyistä sääntelyä vastaavalla tavalla asetuksella on tarkoitus vastaisuudessakin säätää vaatimuksesta ottaa rakennuksen koon ohella rakennuksessa asuvien, työskentelevien tai muutoin rakennuksessa pysyvästi oleskelevien henkilöiden määrä huomioon teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten sekä opetus- ja hoitoalan rakennusten väestönsuojien kokoa määritettäessä. Talkootyöntekijät, tilaisuuksiin osallistujat ja urheilurakennuksissa katsojat eivät aiheuta väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta, ainoastaan rakennuksessa pysyvästi asuvat, työskentelevät ja oleskelevat henkilöt vaikuttavat rakentamisvelvoitteen syntymiseen. Vapautusta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Tavanomaista huomattavasti korkeampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan rakennettavan rakennuksen kustannuksia ja väestönsuojan kustannuksia yhteensä.

29 VA 2 3 mom HEMKILÖMÄÄRÄMITOITUS 29 TEOLLISUUS-JA TUOTANTORAKENNUS KAKSI AIEMMIN RAKENNETTUA RAKENNUSTA 5000 m2 ja 3000 m2 (110 hlö) YHTEINEN VÄESTÖNSUOJA 1 % KERROSALASTA 50 m2 TUOTANTORAKENNUS 5000 m2 HENKILÖKUNTA 45 VSS 45 m2 VARASTO 3000 m2 HENKILÖKUNTA 5 ASIAKKAAT 10 henkilöä Rakennukset m2 % VSS-m2 hlö/0,75 Tuotantorakennus , TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä Varasto , LUOKKA S1 yht , KOKO m2 45 Henkilömitoitus m2 hlö Suurin työvuoro+muut 45, Max. 1% kerrosalasta 11 Minimi, suojapaikkojen puute 51 m2 Pääsääntö on 1 % kerrosalasta, jos käytetään henkilömäärää mitoituksessa, otetaan laskuihin velvoitteen piiriin kuuluvat rakennukset. Yrityksen henkilömäärä määräytyy suurimman työvuoron mukaan sekä keskimääräinen asiakaskunta ja huoltohenkilöstö. Rakennuslupaviranomainen voi käyttää henkilömäärämitoitusta normaalisti rakennusluvan myöntämisen yhteydessä.

30 VA 2 3 mom HEMKILÖMÄÄRÄ- TAI PROSENTTIMITOTUS 30 LOGISTIIKKAKESKUS LOGISTIIKKATILAA m2 TOIMISTO JA SOSIAALITILAA 2000 m2 TOIMISTORAKENNUS 2000 m2 HENKILÖKUNTA 100 ASIAKKAAT 20 henkilöä LOGISTIIKKATILAA m2 HENKILÖKUNTA 80 Rakennukset m2 % VSS-m2 hlö/0,75 Toimisto- ja sos.tilat , TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä Logistiikkatila , LUOKKA S1 yht , KOKO m2 150 Max. 1% kerrosalasta 580 Henkilömitoitus m2 hlö Minimi, henkilömäärä 150 Suurin työvuoro+muut 150,0 200 (VNA)Jos teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästi työskenteleviä ja oleskelevia varten taikka jos opetusalan tai hoitoalan rakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi liian pieni oppilaspaikkoihin taikka hoitopaikkoihin nähden, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. 3) Pykälään ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättäväksi väestönsuojan suuruutta määrittävänä tekijänä rakennuksessa asuvien ja oleskelevien henkilöiden ohella rakennuksessa työskentelevät henkilöt. 3) Nykyistä sääntelyä vastaavalla tavalla asetuksella on tarkoitus vastaisuudessakin säätää vaatimuksesta ottaa rakennuksen koon ohella rakennuksessa asuvien, työskentelevien tai muutoin rakennuksessa pysyvästi oleskelevien henkilöiden määrä huomioon teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten sekä opetus- ja hoitoalan rakennusten väestönsuojien kokoa määritettäessä. Pääsääntö on 1 % kerrosalasta, jos käytetään henkilömäärää mitoituksessa, otetaan laskuihin velvoitteen piiriin kuuluvat rakennukset. Yrityksen henkilömäärä määräytyy suurimman työvuoron mukaan sekä keskimääräinen asiakaskunta ja huoltohenkilöstö. Rakennuslupaviranomainen voi käyttää henkilömäärämitoitusta normaalisti rakennusluvan myöntämisen yhteydessä.

31 VA 2 3 mom PROSENTTIMITOITUS MYYMÄLÄ 31 MYYMÄLÄ 9100 m2, RAKENNETTU LUVULLA UUSI MYYMÄLÄ 3100 m2, RAKENNUSLUPA MYYMÄLÄ 3100 m2 VSS 1% MYYMÄLÄ m2, MITOTUS 2 % VÄESTÖNSUOJA 182 m2 Rakennukset m2 % VSS-m2 hlö/0,75 Myymälä , TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä Myymälä , LUOKKA S1 yht , KOKO m2 31 (VNA) Myymälä-, teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennusten sekä varastotilojen osalta varsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla vähintään yksi prosentti kerrosalasta. PL 71 2 mom. (7) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on ennestään tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetty määrä vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. Lain 71 2 momentin viimeinen lause koskee vain henkilömäärällä mitoitettuja väestönsuojia. Aiemmin myymälän on katsottu tarvitsevan 2 prosenttia kerrosalasta väestönsuojaa, eikä sitä voi käyttää tuleviin hankkeisiin. 7) Lain 71 :n 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi uusi säännös, jonka mukaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei synny silloin kun tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on jo ennestään riittävästi väestönsuojille asetettavat vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. 7) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus katsottaisiin myös täytetyksi, jos tontilla tai rakennuspaikalla jo olevat vanhat suojapaikat, jotka eivät täytä voimassa olevia määräyksiä, kunnostetaan ennen rakennuksen valmistumista voimassa olevat väestönsuojien rakenteelliset vaatimukset täyttäviksi.

32 VNA 2 3 mom OPETUSALAN RAKENNUS 32 KOULU ( opetusrak H.) JA PÄIVÄKOTI (hoitoalan rak F.) Henkilömäärämitoitus tai 2% kerrosalasta PÄIVÄKOTI JA KOULU SAMALLA TONTILLA Aiemmin rakennettu päiväkoti 650 m2 (2009) Päiväkodin laajennus 485 m2 (2012) Peruskoulun rakentaminen 2263 m2 (2012) PÄIVÄKOTI 650 m2 HENKILÖKUNTA 9 HOITOLAPSET 63 VALMISTUNUT 1997 PÄIVÄKODIN LAAJENNUS 485 m2 HENKILÖKUNTA 5 HOITOLAPSET 42 RAKENNUSLUPA PERUSKOULU 2263 m2 OPPILAITA 154 OPETTAJAT 6 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Päiväkoti ,0 Päiväkodin laajennus ,7 Peruskoulu , ,0 HENKILÖIDEN MUKAAN hlö m2 Päiväkoti ,75 54,0 Päiväkoti laajennus 47 0,75 35,3 Koulu 160 0,75 120,0 yht ,3 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO m2 209 Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 2 %. Toisaalta asiaa pitää tarkastella henkilömäärän mukaan. Henkilökunta ja lapset tarvitsevat 0,75 m2. Tarkasteluun otetaan rakennettavien rakennusten kerrosalat ja niiden henkilömäärät. Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

33 A 2 3 mom OPETUSALAN RAKENNUKSET 33 LISÄRAKENNUS KOULU JA LIIKUNTASALI KÄYTETÄÄN KERROSALAMITOITUSTA KOULU Aiemmin rakennettu koulu 2300 m2 ( 1977 ) Koulun lisärakennus 1300 m2, liikuntasalia ja muita yleisiä tiloja VANHA KOULURAKENNUS 2300 m2 HENKILÖKUNTA 30 + OPPILAITA 240 VALMISTUNUT 1977 EI VÄESTÖNSUOJAA (muu alue) Koulun laajennus 1300 m2 Liikuntasali ja yleisiä tiloja Ei uusia luokkia (henkilömäärä ei lisäänny) VSS 26 m2 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Koulun laajennus ,0 yht ,0 HENKILÖIDEN MUKAAN hlö m2 Ei voi määritellä 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 26 Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 2 %. Toisaalta asiaa pitää tarkastella henkilömäärän mukaan. Oppilaat ja henkilökunta tarvitsevat 0,75 m2/sp. Tarkasteluun otetaan vain nyt rakennettavien rakennusten kerrosalat ja henkilömäärät. Kyseiseen koulun laajennus mitoitetaan kerrosalan mukaan. Tässä tapauksessa rakennettavat tilat ovat pääsääntöisesti yhteiskäyttötiloja. Mitoitusperusteeksi tulee ottaa 2% kerrosalasta. Väestönsuojan kustannukset jäävät uudisrakentamisen osalta alle 4 prosentin, jota pidetään vapautuksen myöntämisen rajana. Järkevintä on tehdä väestönsuojat laiteyksikköjen mukaan ( 45 m2, 90 m2 ja 135 m2).

34 VA 2 3 mom OPETUSALAN RAKENNUS (pääkäyttötarkoitus) Henkilömäärämitoitus 34 PÄIVÄKOTI, HAMMASHOITOLA, KOULU; SAMALLA TONTILLA Päiväkoti m2; lapsia 138, henkilökuntaa 28 Koulun m2; oppilaita 665, henkilökuntaa 53 Hammashoitola 175 m2; -- henkilökuntaa 6 PÄIVÄKOTI m2 m2 HENKILÖKUNTA 28 HOITOLAPSET 138 HAMMASHOITOLA 175 m2 HENKILÖKUNTA 6 KOULU m2 OPPILAITA 665 keskiarvo ( vaihteluväli ) HENKILÖKUNTA 53 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Päiväkoti ,0 Hammashoitola ,5 Peruskoulu , ,5 HENKILÖIDEN MUKAAN hlö m2 Päiväkoti 166 0,75 124,5 Hammashoitola 6 0,75 4,5 Koulu 718 0,75 538,5 yht ,5 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1,S3 S3 3 KOKO 708 Asiaa pitää tarkastella kahdesta lähtökohdasta. 1. Kerrosalasta 2% 2. Henkilömäärä rakennettavissa rakennuksissa Kumpi edellä mainituista tuottaa suuremman suoja-alan, se valitaan lähtökohdaksi. Helpotuksen myöntäminen: Seuraavista syistä voidaan myöntää helpotuksia väestönsuojan koosta. Henkilömäärällä mitoitetun väestönsuojan rakentaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi muihin rakennuskustannuksiin verrattuna (4%). Jouduttaisiin rakentamaa tyhjäksi jäävää suojatilaa eli huonetilaohjelmassa ei ole tarpeeksi väestönsuojaksi sopivia huonetiloja.

35 PA 2 3 mom HOITOALAN RAKENNUS PÄIVÄKOTI 35 Henkilömäärämitoitus PÄIVÄKOTI Lapsia 150 Henkilökuntaa 24 Kerrosalaa PÄIVÄKOTI 1327 m2 LAPSIA 150 HENKILÖKUNTA 24 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Päiväkoti , ,5 HENKILÖIDEN MUKAAN hlö m2 Päiväkoti 150 0,75 112,5 Henkilökunta 24 0,75 18,0 0,75 0,0 yht ,5 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1,S3 S1 3 KOKO m2 130 Asiaa pitää tarkastella kahdesta lähtökohdasta. 1. Kerrosalasta 2% 2. Henkilömäärä rakennettavissa rakennuksissa Kumpi edellä mainituista tuottaa suuremman suoja-alan, se valitaan lähtökohdaksi. Helpotuksen myöntäminen: Seuraavista syistä voidaan myöntää helpotuksia väestönsuojan koosta. Henkilömäärällä mitoitetun väestönsuojan rakentaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi muihin rakennuskustannuksiin verrattuna (4%). Jouduttaisiin rakentamaa tyhjäksi jäävää suojatilaa eli huonetilaohjelmassa ei ole tarpeeksi väestönsuojaksi sopivia huonetiloja.

36 PA 2 3 mom HOITOALAN RAKENNUS 36 TERVEYSKESKUS, Henkilömäärämitoitus / m2 TERVEYSKESKUS; 3 ERILLISTÄ RAKENNUSTA. TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTILAT m2, VUODEOSASTO m2 JA VANHAINKOTI m2 TERVEYSKESKUS 3000 m2 HENKILÖKUNTA 30 HENKILÖÄ+ ASIAKKAAT 30=60 VUODEOSASTO 1100 m2 HENKILÖKUNTA 7 (PÄIVÄLLÄ) POTILAAT 40 VANHAINKOTI 1500 m2 HENKILÖKUNTA 5 (PÄIVÄLLÄ) POTILAAT 30 TERVEYSKESKUS ,0 VUODEOSASTO ,0 VANHAINKOTI , ,0 HENKILÖIDEN MUKAAN hlö HENKILÖKUNTA+ASIAKKAAT 72 0,75 54,0 VUODEOSASTO 40 1,5 60,0 VANHAINKOTI 30 1,5 45,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA K, S1 S1 3 KOKO 159 Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 2 % kerrosalasta. Toisaalta asiaa pitää tarkastella henkilömäärän mukaan. Henkilökunta ja liikkuvat asiakkaat tarvitsevat 0,75 m2 ja vuodepotilaat 1,5-2,0 m2. Tarkasteluun otetaan vain rakennusvelvoitteen piiriin kuuluvat rakennukset. Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Mikäli rakennetaan määräysten mukainen suoja aloitetaan kerrosalan laskenta nollasta.

37 L 71 2 mom PÄÄKÄYTTÖTARKOITUS 37 TEOLLISUUS JA MYYMÄLÄ Teollisuusrakennus 700 m2 Myymälärakennus 790 m2 Kaavassa merkitty liikerakennusten kortteliksi, sallii myös teollisuusrakennuksia vähäisessä määrin. TEOLLISUUSRAKENNUS 700 m2 MYYMÄLÄRAKENNUS 790 m2 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Teollisuus ,0 Myymälä ,9 yht ,9 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO minimi 20 6) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Määrittelyssä käytetään tilastokeskuksen ja rakennuslupaviranomaisten käyttämää rakennusluokitusta. Jos uudisrakentamista edeltäneen viiden vuoden aikana valmistuneiden rakennusten kerrosala laskettuna yhteen uudisrakennuksen kerrosalan kanssa on vähintään 1200 neliömetriä (teollisuus-, tuotanto-, varastoja kokoontumisrakennusten osalta vähintään 1500 neliömetriä), on kaikkia ilman väestönsuojaa olevia rakennuksia varten rakennettava säännösten edellyttämät väestönsuojat. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. Asemakaavassa on merkitty pääkäyttötarkoitukseksi liikerakennukset. Myymälän osuus on yli puolet rakennettavasta kerrosalasta, jolloin velvoitteen raja on 1200 m2.

38 71 2 mom PÄÄKÄYTTÖTARKOITUS 38 KOULU JA LIIKUNTASALI KOULUN LAAJENNUS 600 m2 SAMALLE TONTILLE TENNISHALLI 800 m2 KOULURAKENNUS 600 m2 TENNISHALLI 800 m2 Kerrosalan mukaan m2 % VSS-m2 Koulun laajennus ,0 Tennishalli ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO minimi Jos uudisrakentamista edeltäneen viiden vuoden aikana valmistuneiden rakennusten kerrosala laskettuna yhteen uudisrakennuksen kerrosalan kanssa on vähintään 1200 neliömetriä (teollisuus-, tuotanto-, varastoja kokoontumisrakennusten osalta vähintään 1500 neliömetriä), on kaikkia ilman väestönsuojaa olevia rakennuksia varten rakennettava säännösten edellyttämät väestönsuojat 5) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Määrittelyssä käytetään tilastokeskuksen ja rakennuslupaviranomaisten käyttämää rakennusluokitusta. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. Asemakaavassa on tontin pääkäyttötarkoitukseksi merkitty yleiset rakennukset. Urheiluun (G 35) tarkoitetun rakennuksen osuus on yli puolet velvoitteeseen vaikuttavasta kerrosalasta, jolloin velvoitteen raja on 1500 m2.

39 PL 71 4 mom LYKKÄYKSEN MYÖNTÄMINEN 39 Rakennuslupaviranomainen LIIKERAKENNUS; MYYMÄLÄ 1500 m2, LUPA VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE MYÖNNETÄÄN LYKKÄYSTÄ 5 VUOTTA MYYMÄLÄÄ 1500 m2 LUPA MYÖNNETÄÄN VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE MYÖNNETÄÄN JATKOAIKAA 5 VUOTTA TULEVA MYYMÄLÄN LAAJENNUS 500 m2 ON ESITETTÄVÄ LUVAN HAKEMISEN YHTEYDESSÄ MYYMÄLÄ ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO minimi 20 Samalla tontilla tai saman rakennuttajan tekemille asuinrakennukselle voidaan tehdä yhteinen suoja joko ensimmäisen rakennuksen yhteyteen tai vaikka viimeiseen rakennukseen. Ehtona on, että suojan tulee valmistua viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen käyttöönotosta. Määräaika laskettaisiin osittaisesta loppukatselmuksesta, kun nykyisen sääntelyn mukaan määräaika lasketaan rakennuksen valmistumisesta. Ensimmäisen rakennuksen rakennuslupaan on liitettävä myöhemmin rakennettavien rakennusten rakennussuunnitelmat ja suunnitelma yhteisen väestönsuojan sijainnista.

40 PL 71 4 mom LYKKÄYKSEN MYÖNTÄMINEN 40 Aluehallintovirasto LIIKERAKENNUS; MYYMÄLÄ 1500 m2, LUPA VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE ON MYÖNNETTY LYKKÄYSTÄ 5 VUOTTA RAKENNUSLUVASSA HAETAAN LISÄÄ LYKKÄYSTÄ 5 VUODEN JÄLKEEN 3 VUOTTA MYYMÄLÄÄ 1500 m2 LUPA MYÖNNETTY VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE MYÖNNETÄÄN JATKOAIKAA 5 VUOTTA TULEVA MYYMÄLÄN LAAJENNUS 500 m2 ON ESITETTÄVÄ LUVAN HAKEMISEN YHTEYDESSÄ MYYMÄLÄ ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO minimi 20 Aluehallintovirasto voi asianomaista pelastuslaitosta ja kunnan rakennusvalvontaviranomaista kuultuaan yksittäistapauksessa myöntää vapautuksen määräajaksi laissa säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä. Pelastuslain perusteella aluehallintovirasto voi myöntää väestönsuojan rakentamiselle lykkäyksen rakennuslupaviranomaisen valtuuksien loputtua viiden vuoden jälkeen.

41 PL 75 1 mom VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMINEN 41 VARASTORAKENNUS LÄMMIN VARASTO; 1600 m2, JOSSA KÄYDÄÄN HAKEMASSA PUUTAVARAA, YKSI HENKILÖ KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ VARASTO 1600 m2 VARASTO ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 20 4 ANNETAANKO VAPAUTUSkyllä/ei kyllä AVI euroa euroa VSS:n osuus rakennus+vss 4,4 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Henkilömäärämitoitusta voi käyttää vaihtoehtoisesti teollisuudessa ( J, K), hoitoalan rakennuksissa (F) sekä opetusrakennuksissa (H). Jos teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästi työskenteleviä ja oleskelevia varten, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Jos väestönsuoja mitoitetaan henkilömäärän mukaan, suojatilan tulee olla 0,75 neliömetriä henkilöä kohden, jollei erityisestä syystä tarvita suurempaa tilaa. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 neliömetriä. Vapautusta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Tavanomaista huomattavasti korkeampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan rakennettavan rakennuksen kustannuksia ja väestönsuojan kustannuksia yhteensä. Väestönsuoja tulisi maksamaan 4,4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Tontin kustannuksia ei huomioida. Väestönsuojan rakentamiselle voidaan myöntää vapautus kohtuuttomiin kustannuksiin vedoten. AVI voi muuttaa linjausta lain vahvistamisen jälkeen.

42 PL 75 1 mom RIVITALO; 1200 m2 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMINEN 42 ASUINRAKENNUS ASUINRAKENNUS 1200 m2 RAKENNUSKUSTANNUKSET 1000 /m2 VARASTO ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO 24 EI AVI euroa euroa VSS:n osuus rakennus+vss 3,6 6) Pysyvällä työskentelyllä säännöksessä tarkoitetaan vähintään yhden henkilön työskentelyä 8 tuntia arkipäivisin koko vuoden ajan tai vähintään kahden henkilön työskentelyä vähintään 6 kuukauden ajan 8 tuntia arkipäivisin. Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Henkilömäärämitoitusta voi käyttää vaihtoehtoisesti teollisuudessa ( J, K), hoitoalan rakennuksissa (F) sekä opetusrakennuksissa (H). Jos teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästi työskenteleviä ja oleskelevia varten, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Jos väestönsuoja mitoitetaan henkilömäärän mukaan, suojatilan tulee olla 0,75 neliömetriä henkilöä kohden, jollei erityisestä syystä tarvita suurempaa tilaa. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 neliömetriä. Vapautusta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Tavanomaista huomattavasti korkeampina rakennuskustannuksina voitaisiin pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan rakennettavan rakennuksen kustannuksia ja väestönsuojan kustannuksia yhteensä. Väestönsuoja tulisi maksamaan tässä kohteessa 3,6 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Tontin kustannuksia ei oteta huomioon. Väestönsuojan rakentamiselle ei tulisi tässä tapauksessa myöntää vapautus kohtuuttomiin kustannuksiin vedoten.

43 VNA 2 PIENIN VÄESTÖNSUOJA 43 LÄMMIN VARASTO; 1600 m2, JOSSA KÄYDÄÄN HAKEMASSA PUUTAVARAA, HENKILÖ KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ VARASTO 1600 m2 VARASTO ,0 kerrosalasta yht ,0 Henkilömäärä 4 0,75 3,0 VÄESTÖNSUOJAN MITOTUS vähintään 20,0 sulkuteltta 2,5 ilmanvaihtolaite 1,5 yhteensä 24,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei 2 LUOKKA S1 3 KOKO 4 ANNETAANKO VAPAUTUS 5 ANNETAANKO HELPOTUS 9 VSS:n osuus rakennus+vss Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, joissa on aina 1% ja maatilatalouden tuotantorakennukset 0%. Henkilömäärämitoitusta voi käyttää vaihtoehtoisesti teollisuudessa ( J, K), hoitoalan rakennuksissa (F) sekä opetusrakennuksissa (H). Jos teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästi työskenteleviä ja oleskelevia varten, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Jos väestönsuoja mitoitetaan henkilömäärän mukaan, suojatilan tulee olla 0,75 neliömetriä henkilöä kohden, jollei erityisestä syystä tarvita suurempaa tilaa. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 neliömetriä. Tähän lisätään sulkuteltan vaatima ala 2,5 m2 ja ilmanvaihtolaitteen vaatima ala 1,5 m2/laite. Käymälöitä varten ei enää tarvita lisätilaa. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi asianomaista pelastuslaitosta kuultuaan myöntää poikkeuksen väestönsuojalle sisäasiainministeriön asetuksella säädetyistä teknisistä vaatimuksista tai valtioneuvoston asetuksella väestönsuojalle säädetystä koko- ja sijaintivaatimuksesta, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia. Rakennuslupaviranomainen voisi myöntää perustellusta syystä myös poikkeuksen suojan koolle säädetyistä vaatimuksista, jos poikkeuksen tekeminen ei olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia.

44 VNA 2 ja L 75 2 mom YLISUURI S1 - LUOKAN 44 VÄESTÖNSUOJA LIIKERAKENNUS C; MYYMÄLÄ m2, MYYMÄLÄÄ m2 Väestönsuojan koko 1% kerrosalasta RAKENNUSLUPA VSS 135m2+ 20 m2 MYYMÄLÄ ,0 yht ,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO ylisuuri S1 max. 155 Suurin S1-luokan väestönsuoja saa olla neliömetriä. Tämä koskee koko maata. Enää ei ole suojelukohdekuntia. Pinta-alan suurentamisen helpotuksen myöntää rakennuslupaviranomainen, kuultuaan pelastusviranomaista. Mikäli normaaliajan tarpeiden vuoksi on perusteltua tehdä vikelläkin suurempi suoja, on se tehtävä seuraavaan S2-luokkaan tai soveltaen sitä. Lain uudistuksen myötä K- luokan väestönsuoja poistui valikoimasta sekä ns. minisuoja joka oli enintään 20 neliömetriä.

45 PA 2 VÄESTÖNSUOJAN PINTA-ALAN PYÖRISTYS JA LAITTEIDEN MÄÄRITYS 45 VARASTO m2 VARASTO m2 VARASTO m2; 1 % = 135,04= 135,0 m2 S1=135,0 m2 VSS= 1 kpl S1 VARASTO m2 1 %= 90,1 m2 S1=90,0 m2+ K=12 m2 VSS= S1(90)+K(12) väestönsuoja m2 wc veden m äärä Ilm anvaihtolaitteis tot desimaaleja tilaa m äärä tilaa IVL-45 m2 % 2 1 kpl m2 litroja m2 kpl m ,04 20, , ,05 20, , ,04 40, , ,06 40, , ,04 45, , ,06 45, , ,04 90, , ,05 90, ,5 Väestönsuojan pinta-ala lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella normaaleja pyöristys-sääntöjä noudattaen. Esim. 20,04 =20,0 ja 20,05 =20,1 Pinta-ala 20,1 m2 edellyttää ilmanvaihtolaitetta IVL-45 Pinta-ala 20,1 m2 edellyttää kahta käymälää

46 71 2 mom TONTIN JAKO HALLINNOLLISIIN OSIIN 46 TONTIN RAKENNUSOIKEUS YHTEENSÄ 1300 m2 * TONTTI JAETAAN HALLINNOLLISESTI 4 MURTO-OSAAN * MURTO-OSILLE MÄÄRITELLÄÄN OMAT RAKENNUSOIKEUDET * MURTO-OSAT OVAT KIINTEISTÖREKISTERIIN MERITTYJÄ KIINTEISTÖJÄ, JOLLA ON OMA LAINHUUDATUS * KUKIN MURTO-OSAN OMISTAJA HAKEE RAKENNUSLUPAA ERIKSEEN HALLITSEMALLEEN TONTIN OSALLE VUONNA 2012 RAKENNETTU 3 OMAKOTITALOA SAMALLE TONTILLE KERROSALA OLI VARASTOJEN KANSSA 975 m2 VUONNA 2013 HAETAAN RAK.LUPAA NELJÄNNELLE TALOLLE 325 M2 OMAKOTITALO Nro 1 KERROSALA 325 m2 OMAKOTITALO Nro 2 KERROSALA 325 m2 RAKENNUSLUPAA HAETAAN 2013 OMAKOTITALO Nro 4 KERROSALA 325 m2 OMAKOTITALO Nro 3 KERROSALA 325 m2 Samalla tontilla tai rakennuspaikalla on useita erillisiä omakotitaloja. Tontti on jaettu murto-osiin, kunkin murto-osan omistaja hakee oman erillisen rakennusluvan. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy koko tontin mukaan eikä tontin murto-osien mukaan. Vuoden 1991 lainsäädännön muutoksessa väestönsuojan rakentamisvelvollisuus säädettiin tontti tai rakennuspaikka kohtaiseksi. Kun tontille rakennettava kerrosala on vähintään 1200 m2, syntyy väestönsuojan rakentamisvelvollisuus. Tässä tapauksessa viimeinen rakennus laukaisee väestönsuojan rakentamisvelvoitteen kaikille tontin rakennuksille. Kaikkien rakennusten omistajat ovat velvollisia osallistumaan väestönsuojan rakentamiskustannuksiin. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta määritettäessä otetaan kuitenkin huomioon sellaiset viiden edeltäneen vuoden aikana valmistuneet rakennukset, joita varten ei ole rakennettu väestönsuojaa. Edellä tarkoitettu viiden vuoden määräaika lasketaan aikaisempien rakennusten osittaisesta loppukatselmuksesta jälkimmäisten rakennusten rakennusluvan jättämispäivään.

47 71 2 mom LISÄLÄMPÖERISTEEN VAIKUTUS 47 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISEEN (250 mm) TONTIN RAKENNUSOIKEUS YHTEENSÄ 1200 m2 VUONNA 2012 ON RAKENNETTU KOLME 305 m2:n SUURUISTA OMAKOTITALOA SAMALLE TONTILLE,YHTEENSÄ KERROSALAA 915 m2 VUONNA 2013 HAETAAN RAK.LUPAA NELJÄNNELLE OMAKOTITALOLLE, JONKA KERROSALA ON 325 m2, JOLLOIN YHTEINEN KERROSALA ON 1220 m2. KUN SEINÄN PAKSUUDESTA HUOMIOIDAAN VAIN 250 mm, TULEE YHTEISEKSI KERROSALAKSI 1195 m2. OMAKOTITALO Nro 1 KERROSALA 305 m2 OMAKOTITALO Nro 2 KERROSALA 305 m2 OMAKOTITALO Nro 4 KERROSALA 305 m2 LUPA 2013 OMAKOTITALO Nro 3 KERROSALA 305 m2 Yleisen käytännön mukaan rakennusoikeuden saa ylittää siltä osin, kun seinän paksuus ylittää 250 mm. Tämä on ympäristöministeriön tulkinta kerrosalan laskennasta. Väestönsuojan velvoitteen laukeamiseen käytetään hyväksyttyä kerrosalan laskentatapaa. Kyseisessä tapauksessa virallisella laskutavalla saatu kerrosala on vähintään 1220 m2 ja näin syntyy tontille väestönsuojan rakentamisvelvollisuus.

48 PL 71 2 mom /6 YLIMÄÄRÄISEN VÄESTÖNSUOJAN 48 PURKAMINEN TEOLLISUUSALUE JOSSA KAKSI ISOA TEOLLISUUSRAKENNUSTA. TONTILLA 3 ERILLISTÄ VÄESTÖNSUOJAA 345 m2, 460 HENKILÖLLE (0,75) PURETAAN 5000 m2:n RAKENNUS SEKÄ SIINÄ OLEVA VÄESTÖNSUOJA 45 m2 HAETAAN RAKENNUSLUPA UUDELLE VARASTORAKENNUKSELLE 9000 m2, 15 hlö TUOTANTORAKENNUS m2 HENKILÖKUNTA NYKYISIN 150 RAKENNETTU 1972 VSS m2 VSS m2 TUOTANTO- JA VARASTO m2 HENKILÖKUNTA 60 RAKENNETTU 1963 RAKENNUS JA VÄESTÖNSUOJA PURETAAN VSS 3 45 m2 TUOTANTO- JA VARASTORAKENNUS m2 VSS-TARVE 1%=90 m2, HENKILÖKUNTAA 10 HAETAAN RAKENNUSLUPAA Vanhat rakennukset m2 % VSS-m2 hlö/0,75 Tuotantorakennus , TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ Tuoranto ja varasto , LUOKKA, SUK TAI VAK K, S1 yht , KOKO Uudisrakennus Varasto ,0 120 Henkilömitoitus m2 hlö Rakennetut suojat Purettavat suojat Suojapaikkoja jää Suurin työvuoro+muut Suojapaikkoja riittävästi ylimääräisiä paikkoja Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan 1 tai 2 % kerrosalasta. Poikkeuksena ovat varastot, niiden osuus kaikissa rakennuksissa on aina 1%. Henkilömäärämitoitusta käytetään teollisuudessa, hoitoalan rakennuksissa sekä opetusrakennuksissa. Väestönsuojan koko määräytyy sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Yrityksen henkilömäärä määräytyy suurimman työvuoron mukaan sekä keskimääräinen asiakaskunta ja huoltohenkilöstö. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei synny silloin kun tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on jo ennestään riittävästi väestönsuojille asetettavat vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. Tapauskohtaisesti voidaan harkita teollisuusyrityksen henkilömäärän vähentyessä, että yritys voi purkaa vanhoja suojia, jos voidaan perustellusti esittää, että kaikille on olemassa määräykset täyttävät suojat. Väestönsuojan purkaminen on mahdollista varsinkin siinä tapauksessa, jossa koko rakennus puretaan. Muutosluvalla on mahdollista purkaa tuotanto- ja varastorakennuksen purkamisen yhteydessä myös 45 neliömetrin väestönsuoja, koska tontille jää edelleen keskimääräiselle henkilömäärälle suojapaikkoja.

49 PL kohta SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, VÄESTÖNSUOJAN 49 RAKENTAMINEN ENNEN LAIN VOIMAANTULOA Teollisuusrakennus 1450 m2, johon haetaan rakennuslupaa Pelastuslaki tulee voimaan TEOLLISUUSRAKENNUS lupahakemus sisään m2 Prosenttien mukaan Teollisuushalli ,5 Henkilömäärä 10 0,75 7,5 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei EI 2 LUOKKA S1 3 KOKO m2 Pelastuslain 71 :n säännöstä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta uudisrakentamisen yhteydessä sovelletaan vanhan lain asemesta sellaiseenkin rakennushankkeeseen, johon rakennuslupa on haettu jo ennen tämän lain voimaantuloa ( ), mutta sen jälkeen, kun laki on vahvistettu ( ), jos tämän lain soveltaminen johtaa rakennuksen omistajan kannalta lievempiin väestönsuojan rakentamista koskeviin vaatimuksiin. Lain vahvistaminen tarkoittaa samaa kuin tasavallan presidentin allekirjoituspäivää.

50 PL perustelut SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, MUUTOSLUVAN 50 MYÖNTÄMINEN ENINTÄÄN 5 VUODEN LYKKÄYKSEN SAANEESEEN HANKKEESEEN LIIKERAKENNUS; MYYMÄLÄ C 11, 1150 m2, LUPA VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE ON MYÖNNETTY LYKKÄYSTÄ 5 VUOTTA RAKENNUSLUVASSA HAETAAN MUUTOSLUPAA MYYMÄLÄÄ 1150 m2 LUPA MYÖNNETTY TULEVA MYYMÄLÄN LAAJENNUS 500 m2 ON ESITETTY LUVAN HAKEMISEN YHTEYDESSÄ MYYMÄLÄ ,5 yht ,5 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 3 KOKO minimi 20 EI rak.tark 30) Sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuslupa on saatu voimaantulosäännöksessä mainittua ajankohtaa aikaisemmin, väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voisi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta ja muutoksesta päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon ehdotetun uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta (71 ). Samalle tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset lasketaan 5 vuoden ajan yhteen, jonka jälkeen nollataan. Tulevan laajennuksen 5 vuoden aika alkaa myymälän osittaisesta loppukatselmuksesta. Silloin kun rakennuslupaviranomaisen myöntämä väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden enimmäislykkäysaika 5 vuotta on mennyt umpeen, ei muutosluvalla vapautusta tule myöntää siirtymäsäännöspykälän perusteella.

51 PL perustelut SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, YHTEISSUOJAAN 51 LIITTYMINEN TEOLLISUUSRAKENNUS 1150 m2, LUPA LUPAEHTO, LIITTYY LÄHELLE RAKENNETTAVAAN YHTEISSUOJAAN YHTEISSUOJAN RAKENTAMINEN ON ALOITETTU TEOLLISUUSRAKENNUS 1150 m2 LUPA MYÖNNETTY MYYMÄLÄ ,5 yht ,5 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei KYLLÄ 2 LUOKKA S1 3 KOKO, YHTEISSUOJA 12 EI AVI 30) Sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuslupa on saatu voimaantulosäännöksessä mainittua ajankohtaa aikaisemmin, väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voisi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta ja muutoksesta päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon ehdotetun uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta (71 ). Rakennuksen väestönsuoja on tarkoitus toteuttaa alueen yhteissuojan rakentamisen yhteydessä. Rakennuslupaan on merkitty maininta tästä ja yhteissuojaan tulee rakennusrasite. Muutosluvalla ei voida poistaa väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta, jos väestönsuojan rakentaminen on aloitettu ennen lain vahvistamista. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei voi poistaa yksipuolisesti ilman sopimuksen muuttamista.

52 PL kohta SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, RAKENTEILLA OLEVA RAKENNUS 52 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMINEN ALOITETTU ENNEN LAIN HYVÄKSYMISTÄ Teollisuusrakennus 1450 m2, johon haettu rakennuslupaa Rakentaminen aloitettu Rakennus otettu käyttöön TEOLLISUUSRAKENNUS 1450 m2 VSS 20 m2 Prosenttien mukaan Teollisuushalli ,5 Henkilömäärä 10 0,75 7,5 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO m2 20 Sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuslupa on saatu voimaantulosäännöksessä mainittua ajankohtaa aikaisemmin, väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voisi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta ja muutoksesta päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon ehdotetun uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta (71 ). Muutoslupaa voidaan käyttää niin kauan kunnes rakennukseen on tehty osittainen loppukatselmus. Asuinrakennuksissa tai myytävissä muissa kiinteistöissä, tulee huomioida kauppaan kohdistuva kuluttajansuoja. Mikäli piirustuksissa on ostohetkellä ollut väestönsuoja, ei sitä voida poistaa ilman osakkeen omistajille tai kiinteistön ostajalle annettavaa kaupan alennusta tai yhteistä sopimusta.

53 PL kohta SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, RAKENTEILLA OLEVA RAKENNUS 53 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMINEN ALOITETTU ENNEN LAIN HYVÄKSYMISTÄ Teollisuusrakennus 1450 m2, johon haettu rakennuslupaa Rakentaminen aloitettu Rakennus otetaan käyttöön TEOLLISUUSRAKENNUS 1450 m2 Prosenttien mukaan Teollisuushalli ,5 Henkilömäärä 10 0,75 7,5 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO m2 20 kyllä rak.tark Sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuslupa on saatu voimaantulosäännöksessä mainittua ajankohtaa aikaisemmin ( ), väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voisi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta ja muutoksesta päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon ehdotetun uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta (71 ). Muutoslupaa voidaan käyttää niin kauan kunnes rakennukseen on tehty osittainen loppukatselmus. Asuinrakennuksissa tai myytävissä muissa kiinteistöissä, tulee huomioida kauppaan kohdistuva kuluttajansuoja. Mikäli piirustuksissa on ostohetkellä ollut väestönsuoja, ei sitä voida poistaa ilman osakkeen omistajille tai kiinteistön ostajalle annettavaa kaupan alennusta tai yhteistä sopimusta.

54 PL kohta SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, VÄESTÖNSUOJAN 54 RAKENTAMISEN MUUTOKSET LAIN VOIMAANTULOSTA LÄHTIEN Seuraavat vanhan lain pykälät kumoutuvat lain vahvistamisen jälkeen suojelukohdekunnat - 61 väestönsuojan rakentaminen muutos- tai korjaustyön yhteydessä - 63 yleisten väestönsuojien rakentaminen suojelukohdekunnissa - 64 kunnan johtokeskuksen vaatimus pelastuslaissa (ks. valmiuslaki) MUUTOSTYÖ VARASTO 3000 m2, RAKENNETTU 1988, EI VÄESTÖNSUOJAA EI YTÄÄN TYÖPAIKKAA MUUTETAAN TEOLLISUUSTILAKSI JOHON TULEE 51 TYÖPAIKKAA YLEISET VÄESTÖNSUOJAT SUOJELUKOHDEKUNNISSA 77 Poikkeusolojen johtamisedellytysten varmistaminen; Voimassa olevasta sääntelystä poiketen pelastuslaissa ei enää säädettäisi kuntien mahdollisesti tarvitsemista johtokeskuksista. Kuntien varautuminen poikkeusoloihin perustuu valmiuslaissa säädettyyn.

55 PL 77 Pelastuslaitoksen tulee järjestää 55 pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa. Pelastusasema 800 m2 PELASTUSASEMA 800 m2 VSS Prosenttien mukaan Pelastusasema ,0 Poikkeusolojen Henkilömäärä 15 45,0 1 TARVITAANKO VSS kyllä/ei kyllä 2 LUOKKA S1 S1 3 KOKO m2 45 Pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa. Johtokeskustilan suojaus tulisi suunnitella hyödyntäen väestönsuojien rakenteellisia vaatimuksia siten, että johtamistoimintojen tarvitsemat toimitilat sekä viesti- ja tietoliikenneyhteydet on suojattu samoilta asevaikutuksilta kuin väestönsuojatilat. Voimassa olevasta sääntelystä poiketen pelastuslaissa ei enää säädettäisi kuntien mahdollisesti tarvitsemista johtokeskuksista. Kuntien varautuminen poikkeusoloihin perustuu valmiuslaissa säädettyyn.

RIA VSS-KOULUTUS TOUKOKUU LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTUNEET VAATIMUKSET

RIA VSS-KOULUTUS TOUKOKUU LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTUNEET VAATIMUKSET RIA VSS-KOULUTUS TOUKOKUU 2011 pekka.rajajärvi@intermin.fi 040 747 6353 LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTUNEET VAATIMUKSET VÄESTÖNSUOJAN RAK. VELVOLLISUUDEN PERUSTEET Kaavio rakentamisvelvollisuudesta 71 2 mom 1. MIKÄ

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS OHJE Marraskuu 2014 Korvaa ohjeen Joulukuu 2012 1.0 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS UUDISRAKENNUKSISSA pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS OHJE VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS Ohjeessa kerrotaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta erilaisissa rakennuskohteissa. UUDISRAKENNUKSET Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakennuksissa

Lisätiedot

vihreä ylimaalaus uutta Perustelut lain muutoksesta

vihreä ylimaalaus uutta Perustelut lain muutoksesta 13.11.2017 Väestönsuojat 71 Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä 1 mom. Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja,

Lisätiedot

Laki ja yksityiskohtaiset perustelut

Laki ja yksityiskohtaiset perustelut 1 Tiedosto: LAKI+PERUSTELUT VAIN VSS-OSUUS 21.3.2011 punainen numerointi= lain eri kohtia punainen yliviivattu= poistettua, sininen teksti =uutta, vihreä = tarkoittaa samaa kuin vanhassa laissa Sisennetty

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN. FinnSec 2017

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN. FinnSec 2017 VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN FinnSec 2017 Helsingin kaupunki, maankäyttö ja rakentaminen, kaupunkiympäristön toimiala, palvelut ja luvat, RAKENNUSVALVONTAPALVELU tarkastusinsinööri Kirsi Rontu 2011 jälkeen

Lisätiedot

Sisäministeriö, kirjaamo, kirjaamo(at)intermin.fi; sari.mustila(at)intermin.fi Viite: SMDno

Sisäministeriö, kirjaamo, kirjaamo(at)intermin.fi; sari.mustila(at)intermin.fi Viite: SMDno Sisäministeriö, kirjaamo, kirjaamo(at)intermin.fi; sari.mustila(at)intermin.fi Viite: SMDno-2016-1495 Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Monontie 12 19210 LUSI pekka.rajajarvi@hotmail.fi p. 040 7268 260 Lausunto

Lisätiedot

Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Lausunto Monontie LUSI p

Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Lausunto Monontie LUSI p 1 Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Lausunto 25.10.2018 Monontie 12 19210 LUSI pekka.rajajarvi@hotmail.fi p. 040 7268 260 Eduskunta, hallintovaliokunta, hav@eduskunta.fi Viite: HE 18/2018 Asia: Kirjallinen

Lisätiedot

Muut rakennukset: rakennusluvatrakennustakohti 170,00. Tuulivoimala: Rakennuslupatuulivoimalayksikköäkohti 660,00

Muut rakennukset: rakennusluvatrakennustakohti 170,00. Tuulivoimala: Rakennuslupatuulivoimalayksikköäkohti 660,00 LIPERINKUNNANRAKENNUSLUPAMAKSUTAKSA1.1.2018ALKAEN Elinympäristölautakunnan03.10.2017hyväksymä 1 YLEISTÄ Maankäytö-jarakennuslain145 :nmukaanluvanhakijataitoimenpiteensuoritajaon velvolinensuoritamaanviranomaistehtävistäkunnalemaksun,jonkaperusteetmäärätään

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT LUPA- JA VALVONTAMAKSU (MRL 145 ) 1 Yleistä Luvan haltija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastusja valvontatehtävistä sekä muista

Lisätiedot

Lupa- ja valvontajaosto Liite 5 6

Lupa- ja valvontajaosto Liite 5 6 Lupa- ja valvontajaosto 18.1.2018 Liite 5 6 19.12.2017 RAKENNUSLAUTAKUNTA Mikkelin kaupunki, kirjaamo Maaherrankatu 9-11 50100 Mikkeli Vastine naapurien oikaisuvaatimuksiin Oikaisuvaatimus rakennuslupaan

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 36 9 Rakentaminen Helsingissä vuoden 9 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 88 348 k-m 2 1 72 asuntoa toimitilarakentaminen 24 14 k-m 2

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu YmV ja LiV 15.9.2017 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos MRL HE 85/2017 113 :n muutos (rakennus) 115 :n muutos (kerrosala) 135 :n muutos (rakennuksen

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 125 871 k-m 2 1 610 asuntoa toimitilarakentaminen 45 698

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 19.08.2008

Hervantajärven osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 19.08.2008 Hervantajärven osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 9.08.008 Salinintie 6; 585--6 Rakennuspaikan koko: 340m² Rakennusten lukumäärä: 5 Kerrosala: Valmistumisvuosi: Rakennuslupatilanne ensimmäinen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät

Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät Muonion kunta Taksa 1 (7) Kunnanvaltuusto 1.1.2015 Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät Hyväksytty 13.10.2014 x) Voimaantulo 1.1.2015 x) Valtuusto hyväksynyt 29.1.2001 (13 ) ja 13.10.2014 tarkistanut euromäärät

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496

Lisätiedot

Viranhaltijapäätös Sivu 1

Viranhaltijapäätös Sivu 1 Viranhaltijapäätös 09.05.2018 Sivu 1 Rakennusvalvonnan viranhaltija on tehnyt seuraavat päätökset. Päätökset annetaan julkipanon jälkeen 11.05.2018, jolloin niiden katsotaan tulevan kaikkien asianomaisten

Lisätiedot

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset Liikenne- ja viestintävaliokunta 27.10.2016 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos MRL 115 a Lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä Lähes

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Muutoksia eri lupamenettelyissä. Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Muutoksia eri lupamenettelyissä. Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Muutoksia eri lupamenettelyissä Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Aurinkopaneelit 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Maisematyölupa 128 Maisematyölupa Lomarakennuksen

Lisätiedot

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala.

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala. TYÖNJOHTAJAT Hyväksyminen ja tehtävät Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 26.1.2017 YLEISPERIAATTEET Rakennustyön vastaavan työnjohtajan,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta

Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta 1 Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta Lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja Ympäristöministeriö

Ympäristövaliokunta Lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja Ympäristöministeriö HE eduskunnalle laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 3 ja 5 :n muuttamisesta (HE 86/2017 vp) Ympäristövaliokunta 28.9.2017

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja 2.5.2011 Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJISTA Nykytila ja pelastuslain uudistaminen Keskeiset ehdotukset Voimassa olevan pelastuslain

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( ) Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (7) 1135 Poikkeamishakemus (Vartiokylä, tontti 45270/17) HEL 2012-006696 T 10 04 01 Rakvv 45-640-12-S Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan

Lisätiedot

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista 1 7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista Kuopiossa kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien

Lisätiedot

Rakennusvalvontaviranomainen

Rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvonta Rakennusvalvontaviranomainen TOIMINTA JA SEN PERUSTEET Rakennusvalvontaviranomaisen toiminta perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999, luettavissa mm. osoitteessa www.finlex.fi).

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20 Kokousaika 21.03.2012 klo 15.00-15.21 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla,

Lisätiedot

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALA PÖYTÄKIRJA 53/ (5) RAKENNUSVALVONTAPALVELUT LUPAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 31.7.

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALA PÖYTÄKIRJA 53/ (5) RAKENNUSVALVONTAPALVELUT LUPAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 31.7. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALA 53/2018 1 (5) LUPAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 31.7.2018 Lupayksikön viranhaltijat ovat 31.7.2018 tehneet seuraavat rakennuslupapäätökset 445 Päätökset annetaan

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS 21.11.- 8.12.2016 Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos 1. LUENTO OPPAAT 2. LUENTO VSS- SANEERAUS 3. LUENTO VSS-HISTOTIA 4. LUENTO LAINMUUTOS 2016 1. Väestönsuojan

Lisätiedot

Rakentamisen valvonta ja neuvonta

Rakentamisen valvonta ja neuvonta 1 Uudisrakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL) rakentaminen ja laajentaminen vapaa-ajan asunto tai sen laajentaminen tai saunan rakentaminen yksinkertainen rakennus korjaus- ja muutostyö

Lisätiedot

Espoon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen päätösvallan siirtäminen rakennusvalvontakeskuksen viranhaltijoille

Espoon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen päätösvallan siirtäminen rakennusvalvontakeskuksen viranhaltijoille 1 (6) Espoon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen päätösvallan siirtäminen rakennusvalvontakeskuksen viranhaltijoille 1 Myöntää poikkeuksen rakennuskiellosta sitovan

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.2016 Energiatodistuslakiin muutoksia Lain muutos vahvistettu

Lisätiedot

Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vähäinen suunnittelutehtävä. Korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelu

Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vähäinen suunnittelutehtävä. Korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelu Asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (luonnos) Ohjetaulukko rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI MAKSULUETTELO Rakentamisen valvonta ja neuvonta Luettelossa esitetään yleiset maksutiedot, ei sopimuskohtaisia

NAANTALIN KAUPUNKI MAKSULUETTELO Rakentamisen valvonta ja neuvonta Luettelossa esitetään yleiset maksutiedot, ei sopimuskohtaisia 1 Uudisrakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL) rakentaminen ja laajentaminen + 4,50 /m 2 vapaa-ajan asunto tai sen laajentaminen tai saunan rakentaminen 400,00 + 4,50 /m 2 (vapaa-ajan

Lisätiedot

Kaupunginosa / kylä Kortteli / tila, nimi Tontti / RN:o Punnonmäki Oskunkulma 21-71 Osoite Pinta-ala (m 2 ) Hautolahdentie 215 72100 Karttula 25.

Kaupunginosa / kylä Kortteli / tila, nimi Tontti / RN:o Punnonmäki Oskunkulma 21-71 Osoite Pinta-ala (m 2 ) Hautolahdentie 215 72100 Karttula 25. 1 Kuopion alueellinen r akennusvalvonta Kuopio Valtuusto-virastotalo, Suokatu 42 (PL 197) 711 Kuopio (7111 KUOPIO) (17) 185 174, fa (17) 185 182 Suonenj oki Kaupungintalo, Herralantie 6 (PL 13) 776 Suonenjoki

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 15.04.2013 Sivu 1 / 1 1734/02.07.00/2013 33 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Matti Tausalle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun varastorakennuksen ja tuotantotilan rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Ympäristö- ja teknisen toimialan palveluiden maksut

Ympäristö- ja teknisen toimialan palveluiden maksut Ympäristö- ja teknisen toimialan palveluiden maksut RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN MAKSUT HTTPS://WWW.SOTKAMO.FI/WP-CONTENT/UPLOADS/2019/03/TAKSAT-2019-.PDF 2 RAKENNUSLUPIEN KÄSITTELY JA VALVONTA (MRL 125

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI MAKSULUETTELO Rakentamisen valvonta ja neuvonta Luettelossa esitetään yleiset maksutiedot, ei sopimuskohtaisia

NAANTALIN KAUPUNKI MAKSULUETTELO Rakentamisen valvonta ja neuvonta Luettelossa esitetään yleiset maksutiedot, ei sopimuskohtaisia 1 Uudisrakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL) rakentaminen ja laajentaminen vapaa-ajan asunto tai sen laajentaminen tai saunan rakentaminen yksinkertainen rakennus korjaus- ja muutostyö

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) Sisäasiainministeriö Väestönsuojelujaosto. Kutsu KUULEMISTILAISUUS VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMISEN OSALTA

Lausunto 1 (5) Sisäasiainministeriö Väestönsuojelujaosto. Kutsu KUULEMISTILAISUUS VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMISEN OSALTA Lausunto 1 (5) Sisäasiainministeriö Väestönsuojelujaosto Kutsu 16.12.2008 KUULEMISTILAISUUS VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMISEN OSALTA Rakennustarkastusyhdistys RTY ry kiittää mahdollisuudesta lausua pelastuslain

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Viite: THao:n lähete , 6316/18, asia 01732/18/4122

NAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Viite: THao:n lähete , 6316/18, asia 01732/18/4122 NAANTALIN KAUPUNKI 1 Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Viite: THao:n lähete 15.11.2018, 6316/18, asia 01732/18/4122 Asia: Lausunnon antaja: Valittaja: Lausunto valitukseen päätöksestä, joka koskee

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA ympa 8.11.2011 92 ympa liite 1 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA Voimaantulo 1.1.2012 1 Yleistä Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan

Lisätiedot

Överby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp

Överby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 26.01.2016 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.01.2016 4 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset:

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta. Risto Levanto

Työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta. Risto Levanto Työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta Risto Levanto 7.10.2015 Missä mennään? MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan 1.9.2014 alkaen kaikkiin tilanteisiin Asetusmuutos 1.6.2015

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2017 Ympäristölautakunta Sivut 55- Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2017 Ympäristölautakunta Sivut 55- Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2017 Ympäristölautakunta Sivut 55- KOKOUSAIKA Torstai 6.7.2017 klo.16.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 25.4.2013 Hallitusneuvos Mika Kättö Työryhmän toimeksiannon taustasta Valtioneuvoston

Lisätiedot

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN Päivitetty 29.4.2015 VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN 1.1 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Vaasan Veden vesi- ja viemäriverkostojen liittymismaksu on kiinteistökohtainen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 2016

RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 2016 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 2016 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 145 :n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen kunnan suorittamaan viranomaistehtävistä

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2012 1 (8) 464 Poikkeamishakemus (Lauttasaari, Vattuniemenkuja 6) HEL 2012-012801 T 10 04 01 Rakvv 31-2875-12-S 19.9.2012 Päätös päätti hyväksyä Valion Eläkekassan poikkeamishakemuksen,

Lisätiedot

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2. 990:0M50 S 4 S4 6 3 9 S0 3 4 5 7 36 5 83.4 84.3 84.3 84.8 87.9 88.5 83.5 Satamakatu Koljonniemenkatu Minna Canthin katu 50 0 0 40 30 0 500 76500 yap/50 ap/00pm rto- ap/sr- saa- (--) (--) p sr-5 4500 ap

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 7/2011 Rakennuslautakunta sivu 91. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 7/2011 Rakennuslautakunta sivu 91. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 7/2011 Rakennuslautakunta sivu 91 Kokousaika 28.9.2011 klo 15.15-16.05 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari Viuhkola

Lisätiedot

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan 21.11.2016 SH 1 Rakennuslupa MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Lakiklinikka/ KUMA 2015 Susanna Ijäs, lakimies, VT Suomen Kuntaliitto Voidaanko ketään velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon? MRL 57 a Asemakaavassa voidaan antaa

Lisätiedot

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/ (5) Kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/ (5) Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2014 1 (5) 52 Poikkeamishakemus (Kamppi, Annankatu 31-33, 00100 Helsinki) HEL 2014-007347 T 10 04 01 Rakvv 4-1687-14-S, Ksv:n hankenumero 762 Päätös Hakija Rakennuspaikka

Lisätiedot

Rakennusten korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuus ja lupamenettelyt

Rakennusten korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuus ja lupamenettelyt Rakennusvalvonnan asiakastilaisuus Lohja Vihti Karkkila 6.3.2017 Rakennusten korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuus ja lupamenettelyt Pekka Laitinen, johtava rakennustarkastaja, Vihdin kunta Aiheen rajaus

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko Mihin lupa tarvitaan Rakennuksen rakentaminen, laajentaminen, korjaus ja muutostyöt sekä kaupunkikuvaan tai -ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet

Lisätiedot

Rakennustyön valvonnasta suoritettavat maksut

Rakennustyön valvonnasta suoritettavat maksut Rakennustyön valvonnasta suoritettavat maksut Rakennuttaja tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan rakennustyön toteuttamiseksi ja rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemiseksi tarpeellisista

Lisätiedot

Millainen remontti laukaisee jätevesijärjestelmän saneerauksen? Jätevesineuvojien lakipäivä Suomen ympäristökeskus 7.4.

Millainen remontti laukaisee jätevesijärjestelmän saneerauksen? Jätevesineuvojien lakipäivä Suomen ympäristökeskus 7.4. Millainen remontti laukaisee jätevesijärjestelmän saneerauksen? Jätevesineuvojien lakipäivä Suomen ympäristökeskus 7.4.2017 Erja Werdi/YM Ympäristönsuojelulaki ja uusi hajajätevesiasetus Uudistunut lainsäädäntö

Lisätiedot

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään

Lisätiedot

Kiinteistön arvon perusteella kunnalle suoritetaan vuotuista kiinteistöveroa. Kiinteistövero menee kokonaan kiinteistön sijaintikunnalle.

Kiinteistön arvon perusteella kunnalle suoritetaan vuotuista kiinteistöveroa. Kiinteistövero menee kokonaan kiinteistön sijaintikunnalle. Kaupunginhallitus 389 29.10.2018 Kaupunginvaltuusto 148 05.11.2018 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2019 3374/02.03.01.01/2018 Kaupunginhallitus 29.10.2018 389 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 YLEISTÄ... 2 2 RAKENTAMISEN JA SIIHEN VERRATTAVIEN MUUTOSTEN

Lisätiedot

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m ALUE 1 1521200 1521400 6715500 6715500 RA-2 4 1/8 RA-1 3 M 2 1 1521200 1521400 6715200 6715200 0 50 m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m 1520500 1520700 6715000 6714700 ALUE 2 4/2 RA-1 2 1 1520500 1520700 6715000

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö.

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö. Helsingin kaupunki Esityslista 24/2016 1 (5) 4 Poikkeamishakemus (Kuntatalo Oy, Kallion tontti 11303/3, Toinen Linja 14) HEL 2014-015224 T 10 04 01 Rakvv 11-3839-14-S Päätösehdotus Hakija Rakennuspaikka

Lisätiedot

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja.

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven valtuuston kokouksessa Voimaantulopäivä 1..017 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 354 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Eija Rauniomaa Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 57 699 k-m 2

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot