VTT, Timo Aro , Tampere
|
|
- Anja Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MISTÄ PUHUMME, KUN PUHUMME HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ? VTT, Timo Aro , Tampere
2 1 MINUUTIN HISSIPUHE 1. Kehittämishankkeen ja osahankkeiden hissipuhe
3 SISÄLTÖ: I Mitä ovat hyvät käytännöt? II Hyvien käytäntöjen liittäminen osaksi hankkeen elinkaari- ja vaikutusketjuajattelua
4 I Mistä me puhumme, kun puhumme hyvistä käytännöistä?
5 Porinatuokio 1. Mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen käsitteestä hyvä käytäntö?
6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on pitkäkestoinen muutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi. Kaste on kansallinen ohjelma, jossa luodaan, arvioidaan, levitetään ja juurrutetaan uusia hyviä käytäntöjä. - Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma , s. 8 -
7 Mikä ihmeen hyvä käytäntö? uusi idea tuotos; tuote, palvelu, palvelutuote kokeilu, pilotti malli, menetelmä, prosessi innovaatio jne.
8 Hyvän käytännön määrittely on haastavaa Hyvä käytäntö liitetään usein hallintatapaan, jossa pyritään toimijoiden väliseen oppimiseen, tiedonsiirtoon ja kokemustenvaihtoon ns. avoimen koordinaation menetelmällä (OMC) EU:n rakennerahastohankkeissa hyvä käytäntö viittaa tavallisesti sellaisiin toimintatapoihin, joilla on yhteiskunnallisesti positiivisia vaikutuksia ja jotka tuottavat positiivista muutosta Kuntaliiton mukaan hyvä käytäntö on esimerkillinen ja muista erottuva tapa tuottaa palveluita tai järjestää hallintoa STM:n ja THL:n mukaan sosiaali- ja terveysalalla hyvä käytäntö on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu. Käytäntö on tällöin kuvattu, dokumentoitu ja tiivistetty yleistettävissä olevaan muotoon
9 Määrittely on haastavaa, mutta hyvissä käytännöissä on usein vahva kontekstisidonnaisuus yleensä ei suoraan siirrettävissä kuka määrittelee, mikä on hyvä käytäntö? koordinaattori, partnerit, ohjausryhmä, kohderyhmät, rahoittaja, ulkopuoliset asiantuntijat? hyvä käytäntö perustuu yleensä eri osapuolten yhteiseen näkemykseen vaatii tuekseen vertailutietoa, jolla hyvyys/paremmuus voidaan todentaa
10 Jos on pakko määritellä Hyvät käytännöt kytkeytyvät aina määrättyyn paikkaan, aikaan ja toimintaympäristöön eli eivät ole sellaisenaan siirrettävissä muualle Hyvät käytännöt ovat aina enemmän tai vähemmän katsojan silmissä eli hyvyys saattaa olla erilainen tekijästä tai näkökulmasta riippuen Hyvät käytännöt perustuvat aina eri osapuolten yhteiseen näkemykseen ja ne ovat aina suhteessa johonkin aikaisempaan. Hyvälle käytännölle ei hanketoiminnassa ole virallista määrittelyä, mutta avainsanoina voi käyttää esim. toimivuus käyttökelpoisuus, muutos parannus ja siirrettävyys - hyödynnettävyys
11 Tunnistamisen kriteerit: - Tarve- ja kysyntälähtöisyys (sosiaalinen tilaus) - Toimivuus ja tuloksellisuus (vertaaminen, arviointi) - Mallinnettavuus ja tuotteistaminen (huolellinen dokumentointi) - Siirrettävyys, käytettävyys ja hyödynnettävyys (suunnitelmallinen prosessi) - Kontekstuaalisuus (määrätty aika, paikka ja toimintaympäristö) - Jaettu kehittämisvastuu (yhteinen näkemys)
12 Hyvä käytäntö ei ole sama asia kuin hyvä hanke
13 Hyvää käytäntöä ei siirretä, vaan hyvää käytäntöä koskevaa tietoa -Ilse Julkunen
14 Suurin osa hyvyydestä on piilossa. Kerrotuksi tulee jäävuoren huippu, kun ratkaiseva osa onkin pinnan alla (Robert Arnkill)
15 Vaihtoehtoiset tavat tunnistaa hyviä käytäntöjä: I II III Hyvien käytäntöjen luokittelu kahteen ulottuvuuteen ja liittäminen osaksi hankkeiden elinkaari- ja vaikutusketjuajattelua Hyvien käytäntöjen luokittelu projektin elinkaaren mukaan Hyvien käytäntöjen luokittelu teeman tai näkökulman mukaan
16 Hyvien käytäntöjen luokittelu Hankkeen hyvät käytännöt voidaan luokitella käyttökohteen mukaan kahteen luokkaan työ- ja toimintatapoihin liittyvät käytännöt (työkäytännöt) hanketyöhön liittyvät työkäytännöt voidaan jaotella hankkeen elinkaaren eri vaiheisiin tai eri teemoihin kevyt kuvauspohja substanssiin ja tuotoksiin liittyvät käytännöt (tuote- ja menetelmäkäytännöt) järjestelmällinen kuvaamis- ja arviointiprosessi
17 99 % työkäytäntöjä 1 % Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytäntöjä
18 Työkäytännöt Työkäytännöt ovat vähäisiä muutoksia, parannuksia tai korjauksia kehittämishankkeen ja osahankkeiden arkityössä : asiat tehdään toisella ja paremmaksi koetulla tavalla. Työkäytäntöjä otetaan käyttöön ja hyödynnetään sellaisenaan ilman suuria juhlapuheita. Taustalla ei ole suunnitelmallisesti hyödynnetty arviointi-, palaute- tai muuta näyttöön perustuvaa dokumentaatiotietoa. Työkäytännöt hyödyttävät ensisijaisesti kehittämis- tai osahanketta itseään tai lähiympäristöä eivätkä ole sellaisenaan siirrettävissä toisenlaiseen ympäristöön Työkäytännöillä ei ole yleisempää tai laajempaa merkitystä TIEDON- JA KOKEMUKSENVAIHTO KOROSTUU ESIMERKIKSI KEHITTÄMISHANKKEEN MUODOSTAMA OPPIMISVERKOSTO
19 TYÖKÄYTÄNNÖN LYHYT KUVAUS? Hyvän työkäytännön tiivis kuvaus Hyvä työkäytäntö A: Hyvä työkäytäntö B: Hyvä työkäytäntö C: Hyvä työkäytäntö D: Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän? Millä tavalla käytäntöä voidaan hyödyntää hanke- ja arkityössä?
20 Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytännöt Konkreettisia tuotteita, palveluita, malleja, menetelmiä jne, jotka perustuvat todennettuun tietoon ja näyttöön sekä ovat toistettavissa toisenlaisessa toimintaympäristössä. Taustalla vahvaa arviointi-, seuranta-, palaute- ja muuta dokumentaatiotietoa Voidaan esittää prosessikuvauksina, purkaa prosessi osiin, mallinnittavissa jne. Omaavat luonteeltaan yleisempää ja laajempaa merkitystä, jolla on käyttöarvoa vastaavan viiteryhmän, teeman, ongelman jne. ratkaisemisessa Ovat paketoituna siirrettävissä, levitettävissä ja hyödynnettävissä toisenlaiseen toimintaympäristöön, mutta edellyttävät suunnitelmallista hyödyntämis- ja levittämisprosessia S.O.S. HANKKEEN KEHITTÄMISALUSTA, JOHON KUVATAAN YHTEISEKSI HYÖDYKSI OSAHANKKEIDEN KESKEISIMMÄT TUOTOKSET
21 TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE Hyvän käytännön kuvaus Kuvaa muutamalla lauseella, millaisesta hyväksi arvioidusta käytännöstä on kyse. Kiinnitä kuvauksessa huomiota siihen, että ulkopuolinen ymmärtää mistä on kysymys. Perustele lyhyesti, miksi tai millä tavalla käytäntö on hyvä tai mikä tekee siitä aikaisempaa paremman. Toimijat Hyvän käytännön toimivuus edellyttää muidenkin kuin hanketyöntekijöiden panosta. Kuvaa millaisia ominaisuuksia tai työnjakoa on muiden toimijoiden kanssa. Muita toimijoita ovat hankkeen lisäksi taustaorganisaation avainhenkilöt, ohjausryhmä, kumppanit, yritys, oppilaitos, kunta, konsultti jne. Rakenne Kuvaa, millaisia välttämättömiä tekijöitä (resursseja) käytännön toimivuus edellyttää. Erittele ja kuvaa erityisesti siis ne tekijät, jotka ovat juuri kyseisen käytännön kannalta välttämättömiä tekijöitä. Prosessi Tässä kohden kuvataan käytännön toiminnallista puolta. Erittele mahdollisuuksien mukaan käytännön eri vaiheet ja se, millaista toimintaa kultakin toimijalta kussakin vaiheessa edellytetään. Tulokset Kuvaa, millaisia tuloksia hyvästä käytännöstä on saatu esimerkiksi käyttäjäkokemusten, pilottien, kokeilujen, asiakaspalautteen, arvioinnin jne. perusteella Levittämissuunnitelma Kuvaa, miten hyvää käytäntöä aiotaan suunnitelmallisesti levittää sidosryhmien, välineiden, resurssien jne. näkökulmasta Tekijät Tiivistelmän tekijät ja yhteystiedot.
22 TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE: Hyvä käytäntö A: Hyvän käytännön kuvaus Toimijat Rakenne Prosessi Tulokset Levittämissuunnitelma Tekijät
23 Case-esimerkki hankkeesta, jonka asiakkaita olivat alle 25-vuotiaat työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat Työkäytäntöjä: Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytännöt: Asiakkaan haastattelulomake Haastattelutilanteen käsikirja hankehenkilöstölle Räätälöidyt ostopalvelukurssit eri kohderyhmille Opintopiirit Avointen ovien päivät eri viranomaisten luona Asiakasrekisterin luominen Kustannushyöty analyysit (CBA) eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta Urasuunnittelun asiakasprosessin kuvaus Työpari toimintamalli Systemaattinen julkaisutoiminta Henkilöstön viikkopalaverit Jne noin 30 muuta työkäytäntöä.
24 Miten eteenpäin HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN osalta S.O.S hankkeessa? Vaikuttaminen Hyödyntäminen Käyttöönotto Tunnistaminen Arvioiminen (työkäytännöt ja tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöt) A Levittäminen Tuotteistaminen Kuvaaminen/ Mallintaminen B Miten hankkeessa: a) tunnistetaan hyvät käytännöt b) kuvataan ja mallinnetaan tuotokset c) miten ja minne ne sen jälkeen siirretään hyödynnettäväksi ja käyttöönotettavaksi? C
25 Hyvät käytännöt ideaaliprosessina Lähde: Mukaillen Ilse Julkunen 1. Tiedon kokoaminen hyvistä käytännöistä kehittämishankkeesta 2. Arviointi Hyvien käytäntöjen tunnistaminen Hyvien käytäntöjen luokittelu 3. Konsultaatio tiedon tiivistäminen tiedon syventäminen tiedon levittäminen Hyvät käytännöt Uudet tulokset Tietoaukkojen tunnistaminen Lisää dokumentaatiota/
26 Ehdotus: S.O.S hankkeen hyviä käytäntöjen tunnistaminen toimintalinjojen tavoitteiden/teemojen mukaisesti Toimintalinja 1: Aktivoivat ja kuntouttavat asiakastyön hyvät käytännöt (asiakkaiden osallisuus, kokemusasiantuntijuus, asiakassegmentointi, palveluprosessien kehittäminen jne.) Toimintalinja 2: Palveluprosessit ja yhteistyörakenteet (toimijamatriisit, yhteistyörakenteen toimintamalli, palveluprosessien kehittäminen jne.) Toimintalinja 3: Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne (paikalliset käytännöt ja menetelmät jne.)
27 Aktivoivan ja kuntouttavan asiakastyöhön liittyviä hyviä käytäntöjä Kuvaus: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän Käyttötarkoitus: Mihin käytäntöä kehitetään ja mitä tavoitellaan Tyyppi: Työ- vai tuotekäytäntö tai vaihtoehtoisesti teema Käyttöönotto: Toimeenpano käytännön hyödyntämiseksi ja käyttöönotettavaksi Kehittäjät ja vastuuhenkilö: Seuranta ja arviointi: Hyvä käytäntö A Hyvä käytäntö B Hyvä käytäntö C Hyvät käytäntö D Hyvä käytäntö E
28 Palveluverkostoon ja yhteistyörakenteeseen liittyviä hyviä työkäytäntöjä Kuvaus: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän Käyttötarkoitus: Mihin käytäntöä kehitetään ja mitä tavoitellaan Tyyppi: Työ- vai tuotekäytäntö tai vaihtoehtoisesti teema Käyttöönotto: Toimeenpano käytännön hyödyntämiseksi ja käyttöönotettavaksi Kehittäjät ja vastuuhenkilö: Seuranta ja arviointi: Hyvä käytäntö A Hyvä käytäntö B Hyvä käytäntö C Hyvät käytäntö D Hyvä käytäntö E
29 Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteeseen liittyviä hyviä työkäytäntöjä Kuvaus: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän Käyttötarkoitus: Mihin käytäntöä kehitetään ja mitä tavoitellaan Tyyppi: Työ- vai tuotekäytäntö tai vaihtoehtoisesti teema Käyttöönotto: Toimeenpano käytännön hyödyntämiseksi ja käyttöönotettavaksi Kehittäjät ja vastuuhenkilö: Seuranta ja arviointi: Hyvä käytäntö A Hyvä käytäntö B Hyvä käytäntö C Hyvät käytäntö D Hyvä käytäntö E
30 II Hyvien käytäntöjen liittäminen osaksi hankkeen elinkaari- ja vaikutusketjuajattelua
31 Projektin elinkaarimalli (Project Cycle Management) TARVEKARTOITUKSET YMS. Kiinnitetään liian vähän huomiota! Kiinnitetään liian vähän huomiota! PÄÄTTÄMIS- VAIHE TUOTOSTEN LEVITTÄMIS- JA HYÖDYNTÄMISVAIHE TOIMEENPANO- VAIHE SUUNNITTELU- VAIHE ALOITTAMIS- VAIHE Kiinnitetään liikaa huomiota! Timo Aro
32 KAKSI PERUSLÄHTÖKOHTAA 1. Vaikuttavuuden mittaaminen on keskeistä kaikessa hankeja kehittämistoiminnassa 2. Hyvät käytännöt ovat hankkeiden tuotoksia, joita hyödynnetään tai levitetään joko suppealla tai laajalla tasolla
33 Miksi hyvät käytännöt osaksi vaikutusketjuajattelua? 1. Projektin tarve, panokset, toimenpiteet, tuotokset, tulokset ja vaikutukset on integroitava toinen toisiinsa vaikuttavaksi loogiseksi ketjuksi 2. Vain yhteisen viitekehyksen avulla on mahdollista arvioida hankkeiden tuotoksia (so. hyviä käytäntöjä) laajemmin suhteessa käytettyihin resursseihin ja tavoitteisiin
34 Vaikuttavuuteen ja arviointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä Panokset Tuotokset Tulokset Vaikutukset Input Output Results Outcomes (Impacts, Effects) Esim. tämän koulutuspäivän järjestämiseen liittyvät henkilöstö-, aika- ja tilaresurssit Esim. tämän koulutuspäivän alustusmateriaali, kortit, linkit, muu materiaali jne. Esim. tämän koulutuspäivän oppimistulosten käyttäminen ja hyödyntäminen hanke- ja kehittämistyössä Vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksesta Tehokkuus Efficiency Tuotosten suhde panoksiin Vaikuttavuus Relevanssi Effectiveness Relevance Vaikutusten suhde asetettuihin tavoitteisiin Tavoitteiden mielekkyys suhteessa tarpeisiin
35 5. Vaikutus 4. Tulos 4. Tuotos 3. Toimenpiteet Loppukäyttäjien/ rahoittajien intressi 1. Tarve 2. Panos Hankkeen keskeisin intressi Taustaorganisaation keskeisin intressi
36 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 1. Tarve Projektin tarpeen määrittely on periaatteessa yksinkertainen asia Taustalla ovat ne perustelut, jonka tuloksena a) emo-organisaatio on päättänyt hakea projektirahoitusta ja b) rahoittaja päättänyt myöntää hankkeelle rahoituksen Tarpeen taustalla voi olla yhteiskunnallisia, alueellisia, paikallisia, kohde- ja asiakasryhmäkohtaisia, taloudellisia, sosiaalisia jne. perusteluita Tarve pitää pystyä perustelemaan kaikissa yhteyksissä ( hissipuhe )
37 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 2. Panokset Projektin käytettävissä olevat panokset/resurssit tavoitteisiin pääsemiseksi Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit Käytettävissä olevat muut resurssit
38 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 3. Toimenpiteet Projektin keskeiset toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Vastaa kysymykseen: mitä tehdään projektin aikana? Esim. koulutusta, ohjausta, neuvontaa, konsultaatiota, seminaarien järjestämistä, käsikirjojen tekemistä, liiketoimintasuunnitelmien laatimista, kumppanuuksien luomista jne.
39 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 4. Tuotokset Tuotokset ovat projektin resurssien myötävaikutuksesta syntyneitä aikaansaannoksia Tyypillisiä tuotoksia ovat mm. raportit, julkaisut, käsikirjat, koulutuspäivät, seminaarit, workshopit, mallit, menetelmät, prosessikuvaukset jne. Projektin hyvät (ja huonot) käytännöt/käytänteet ovat myös tuotoksia, jos ne on kuvattu riittävällä tarkkuudella Tuotos ei ole sama asia kuin tulos!!!! Tuotoksilla on välinearvo, sillä niiden avulla voidaan saavuttaa tuloksia, jotka edesauttavat vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymistä
40 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 5. Tulokset Tulokset syntyvät aina tuotoksien ansiosta!!! Tuotokset muuttuvat tuloksiksi vasta sen jälkeen, kun tuotokset otetaan pysyvään käyttöön, niitä hyödynnetään normaalitoiminnassa tai niiden ansiosta on opittu toimimaan uudella tavalla Tyypillisiä tuloksia ovat uuden oppiminen, vanhan poisoppiminen, innostuminen, motivoituminen, kiinnostuminen, hyödyntäminen jne. Tulokset ovat eräänlainen vipuvarsi, jonka avulla varmistetaan vaikutusten syntyminen eli tulokset ovat välttämättömiä vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymiseksi
41 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 6. Vaikutukset ja vaikuttavuus Vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksesta Vaikutukset ilmenevät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Vaikutukset voivat olla välittömiä/välillisiä, ennakoituja/ennakoimattomia, aiottuja/ei-aiottuja, taloudellisia, sosiaalisia jne. Kaikki projektin aikana syntyneet vaikutukset eivät välttämättä ole projektin yksin aikaansaamia vaikutuksia, vaan ne olisivat toteutuneet ilman projektiakin Esimerkki työllisyysvaikutukset: Tuotos= koulutuksen järjestäminen 10 hlöllä, Tulos= 6 henkilön työllistyminen tai sijoittuminen jatkokoulutukseen projektin päättymisen jälkeen Vaikutus =työssäolo esim. 6, 12 tai 18 kk projektin päättymisen jälkeen tai tutkinnon suorittaminen jatkokoulutuksesta
42 Esimerkki tämä aamupäivä Tampereella Tarve = Saada tietoa hyviin käytäntöihin liittyvistä asioista Panos = Kaste hankkeen projektihenkilöstön ja muiden koulutukseen osallistuvien käyttämä työaika, järjestäjän tilavaraus, tarjoilut ja koulutusmateriaalit. Kouluttajan eli Timon hankkiminen paikalle. Toimenpiteet = Koulutuksen järjestäminen Tuotos = Alustusmateriaali osallistujille sähköisessä muodossa, hyvien käytäntöjen tunnistamisen apuvälineet, vaikutusketjukorttien täyttöohjeet, sähköiset linkit, tieto hyödyllisistä julkaisuista jne. Tulos = Koulutuksen osallistujat osaavat ja pystyvät hyödyntämään tuotoksia eli pystyvät luokittelemaan hyviä käytäntöjä ja täyttämään vaikutusketjukortit omasta kehittämispilotistaan. Osallistujat oppivat hyödyntämään esimerkiksi hyvät käytännöt tai vaikutusketjuattelua tai muita projektihallinnan apuvälineitä /itsearviointimenetelmiä kehittämistyössään. Vaikutus, vaikuttavuus = Koulutuksen tulokset (hyvien käytäntöjen luokittelu, vaikutusketjukortit jne.) jäävät pysyvään käyttöön osallistujien taustayhteisöissä tai koulutuksen tuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti kehittämistyössä jatkossa.
43 Etelä-Pohjanmaan S.O.S hankkeen vaikutusketjukortti VAIHEISTUS OSAHANKKEEN VAIKUTUKSET TIIVIS KUVAUS OSAHANKKEEN TULOKSET OSAHANKKEEN TUOTOKSET (ml. hyvät käytännöt) OSAHANKKEEN TOIMENPITEET OSAHANKKEEN PANOKSET OSAHANKKEEN TARVE
44 POHJANMAAN S.O.S hankkeen vaikutusketjukortti VAIHEISTUS OSAHANKKEEN VAIKUTUKSET TIIVIS KUVAUS OSAHANKKEEN TULOKSET OSAHANKKEEN TUOTOKSET (ml. hyvät käytännöt) OSAHANKKEEN TOIMENPITEET OSAHANKKEEN PANOKSET OSAHANKKEEN TARVE
45 PÄIJÄT-HÄMEEN S.O.S hankkeen vaikutusketjukortti VAIHEISTUS OSAHANKKEEN VAIKUTUKSET TIIVIS KUVAUS OSAHANKKEEN TULOKSET OSAHANKKEEN TUOTOKSET (ml. hyvät käytännöt) OSAHANKKEEN TOIMENPITEET OSAHANKKEEN PANOKSET OSAHANKKEEN TARVE
46 TAMPEREEN S.O.S hankkeen vaikutusketjukortti VAIHEISTUS OSAHANKKEEN VAIKUTUKSET TIIVIS KUVAUS OSAHANKKEEN TULOKSET OSAHANKKEEN TUOTOKSET (ml. hyvät käytännöt) OSAHANKKEEN TOIMENPITEET OSAHANKKEEN PANOKSET OSAHANKKEEN TARVE
47 S.O.S kehittämishankkeen vaikutusketjukortti VAIHEISTUS KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET TIIVIS KUVAUS KEHITTÄMISHANKKEEN TULOKSET KEHITTÄMISHANKKEEN TUOTOKSET (ml. hyvät käytännöt) KEHITTÄMISHANKKEEN TOIMENPITEET KEHITTÄMISHANKKEEN PANOKSET KEHITTÄMISHANKKEEN TARVE
48
49 ESIMERKKI 1: OPINPOLUT MAASTA MAAHAN / SataEdu Oy
50 VAIHEISTUS PROJEKTIN VAIKUTUKSET TIIVIS KUVAUS PROJEKTIN TULOKSET PROJEKTIN TUOTOKSET PROJEKTIN TOIMENPITEET - Lähtömaan koulutusohjelma - Työperusteisen maahanmuuton toimintamalli -Opinpolkuihin liittyviä malleja - Testit (yhteismitallinen) -Osaamiskartoituksen edelleen kehittäminen - Koulutuspäivien päiväkirjat - Verkostomalli hankkeiden välillä -Tutkimus - Lehtiartikkelit -Verkosto- ja seminaaritilaisuudet - Lähtömaan koulutukset (Virossa 3kk, Bulgaria?) - Koulutukset Suomessa. (Vertailevaa tutkimusta jo Suomeen tulleiden ja tulevien välillä suhteessa tehtyyn lähtömaakoulutukseen suhde suomen kielen ja toimintakulttuurin oppimiseen, kotoutuminen. Aineistona esim. Kankaanpään mamut ja perheet, Kesärekryn 6 tilaisuutta) - Infotilaisuuksia eri paikkakunnilla -Yritystilaisuudet - Koulutusten kehittäminen (tehokas lähtömaakoulutus, muuntokoulutus, tutkinnon tunnistaminen, rinnastamislausunnot, työpaikkavalmennus jne.) - Osaamiskartoitusten tekeminen - Tutkimuksellisen tiedon tuottaminen PROJEKTIN PANOKSET PROJEKTIN TARVE -Kokonaiskustannukset euroa -Projektihenkilöstö: päätoiminen projektipäällikkö, projektityöntekijät, kouluttajat, projektisihteerit - Indikaattorit: tavoitteena 120 henkilöä (pääpaino perheissä, ei yksittäisissä tulijoissa), tavoitteena 17 yritystä, ei työpaikka- ja uusi yritys tavoitetta -Läpikäytiin kustannusrakennetta kohta kohdalta Hanketta lähdettiin ideoimaan työperusteisen maahanmuuton hallitusta tarpeesta. Tausta-ajatus oli lähteä liikkeelle rakenteiden kehittämisestä, koulutustarpeista ja kouluttajan roolista (Sataedu). Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja heidän perheensä. Työnantajille annetaan monikulttuurisuuskoulutusta, jolloin he pystyvät aikaisempaa paremmin valmistautumaan maahanmuuttajien vastaanottamiseen. Tarvelähtöisesti on koordinoitu työnjakoa Työhön Satakuntaan! hankkeen kanssa: Työhön Satakuntaan -hanke kohdistuu maahanmuuttajien rekrytointiin ja Opinpolut hanke koulutukseen ja koulutusprosessien kehittämiseen. Hankkeessa pyritään mallintamaan lähtömaan koulutus: millainen koulutus on tehokasta lähtömaassa, miten se toteutetaan hyvin, tarve saada tietoa jne. Kun on riittävästi tietoa, voidaan järjestää kohdennetusti koulutusta. Taustalla tutkimuksellinen puoli vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioimisessa. Korostuu hyvien ja toimivien mallien kehittäminen
51 Esimerkki 2: Puuteollisuuden virtuaalikoulu / WinNova Oy
52 VAIHEISTUS PROJEKTIN VAIKUTUKSET TIIVIS KUVAUS PROJEKTIN TULOKSET PROJEKTIN TUOTOKSET PROJEKTIN TOIMENPITEET -Puuteollisuuden virtuaalimalli -Koulutukset valituille kohderyhmille -Non-stop rekrytointimalli opiskelijoiden houkutteluun -Uudet oppimisaineistot -Moodle opetusaineistot opettajille (jatkokehittäminen omin voimin) -Yhteisen koulutusmallin kuvaus -Opiskelijavaihto (amk:t) ja jatkohankkeet (kv-yhteistyö) -Verkostoyhteistyön luominen osatoteuttajien välille (painopiste eri koulutustasojen välisten erojen ymmärtämisessä) yhteiset ohjauskäynnit eri osatoteuttajien luona -Oppimisaineiston kerääminen ja tekeminen (periaatteena se, että jokainen tuottaa oppimisaineiston omista lähtökohdistaanmoodle verkko-oppimisympäristö) -Opetussuunnitelmatyön linkittäminen (uuden opetussuunnitelman työstäminen) -Toimijoiden ja muiden potentiaalisten opettajien verkkovalmiuksien parantaminen koulutettu tekemään aineistoja Moodleen, avattu sosiaalisen median mahdollisuuksia, koulutustapahtumia) - Virtuaalistudion perustaminen (asennetaan puuteollisuuden opetusohjelmistoja, ohjelmistojen testaus) -Rekrytoinnin kehittäminen non-stop opiskelijareittimalli -Kansainvälinen yhteistyö ja opintokäynnit Latviaan ja Liettuaan (vertailukehittäminen puualan koulutukseen muihin maihin Ranska, Latvia ja Liettua, virtuaalimallin kokeileminen) PROJEKTIN PANOKSET -Toteuttajina kaksi pääryhmää: toisen asteen ammattiliset oppilaitokset (Winnova, Sedu ja Salpaus koulutusmallien suunnittelu ja testaus, käyttöönotto) ja amkkumppanit (SAMK, LAMK, TAMK ja virtuaaliamk). Kumppanit osatoteuttajia: aineiston ja asiantuntemuksen tuominen hankkeeseen -Projektihenkilöstö noin 15 osa-aikaista eri osatoteuttajissa -Hankkeen budjetti euroa -Ulkopuolisia asiantuntijapalveluita (koulutustilaisuudet, aineistojen tuottaminen, ohjelmistojen päivitykset) PROJEKTIN -Puualan vetovoimaisuus kohtalaisen hyvä pl. sahateollisuus. Metsäteollisuuden imago leimautunut alasajoalaksi. Sahateollisuus voi sen sijaan olla tulevaisuuden ala mm. ekologiisesti. Upea oppimisympäristö on ollut aikaisemmin Porin metsäopiston entisissä tiloissa, mutta ei enää. Tämän tilalle tarvittiin monimuotomalliin perustuva
53 Tarvitaan hyviä käytäntöjä hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja levittämiseksi
54 Kiitokset kiinnostuksesta! Lisätietoja: Kuvat: www. istockphoto.com
PROJEKTI- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LOGIIKASTA
PROJEKTI- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LOGIIKASTA VTT, Timo Aro 1.10.2010, Turku Timo Aro 2010 II Projektin elinkaari- ja vaikutusketjuajattelun hyödyntäminen Timo Aro 2010 Timo Aro 2010 Projektisyklin hallinta
LisätiedotVAIKUTUSKETJUAJATTELU PROJEKTIHALLINNAN APUVÄLINEENÄ. Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupungin henkilöstökoulutus 22.3.
VAIKUTUSKETJUAJATTELU PROJEKTIHALLINNAN APUVÄLINEENÄ Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupungin henkilöstökoulutus 22.3.2012 Timo Aro 2012 Timo Aro 2012 Sisältö I Projekti- ja kehittämistoiminnan logiikasta
LisätiedotHYVIEN KÄYTÄNTÖJEN MÄÄRITTELY JA TUNNISTAMINEN
HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN MÄÄRITTELY JA TUNNISTAMINEN Timo Aro 4.12.2012 Timo Aro 2012 Hyvä käytäntö ei ole sama asia kuin hyvä hanke Suurin osa hyvyydestä on piilossa. Kerrotuksi tulee jäävuoren huippu,
LisätiedotTunnistamista, kuvaamista, puimista, levittämistä ja hyödyntämistä. Arja Kurvinen P-K:n työllisyyshankkeiden kehittämisiltapäivä 20.4.
Tunnistamista, kuvaamista, puimista, levittämistä ja hyödyntämistä Arja Kurvinen P-K:n työllisyyshankkeiden kehittämisiltapäivä 20.4.2011 Vaivio Miksi hyviä käytäntöjä halutaan etsiä ja levittää? Hyvistä
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotPROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012
PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT Hankemaailman paradokseja Jos ei ole tuotetta, ei ole mitään tuotteistettavaa Mutta jos tuote on Tuotteistaminen tarkoittaa sitä työtä, jonka tuloksena
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotValtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo
Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos
LisätiedotHyvien käytäntöjen juurtuminen
Hyvinvointia työstä Hyvien käytäntöjen juurtuminen Mikko Nykänen 11.12.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Hyvän käytännön määritelmä Hankkeen aikana kehitetyt uudet tuotteet, palvelut, mallit,
LisätiedotMIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari
MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari Kukaan meistä ei ole niin viisas kuin me kaikki - Japanilainen sananlasku- On olemassa viisi muuttujaa,
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää?
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää? Vaikuttavuus ja arviointi etsivässä työsää Valli ry:n seminaarissa 24.8.2018 Petri Uusikylä, Suomen arviointiyhdistys Mitä on arviointi? Arviointi (evaluaatio)
LisätiedotHankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotLevitys ja tulosten hyödyntäminen
Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys & tulosten hyödyntäminen Dissemination (levitys) = Spreading the word about the project successes and outcomes as far as possible. Exploitation (tulosten hyödyntäminen)
LisätiedotVälkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen
Välkky-hanke Työvalmennus ja työnetsinta 8.6. Päätösseminaari Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Sari Puurtinen Net Effect Oy Ajatuksia hyvistä käytännöistä Hyvät
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014
Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotKatsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille
Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin
LisätiedotHyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen
Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa 15.1.2013 Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät työkäytännöt hankkeessa 1. Wikin käyttö asiakirjojen laatimisessa 2. Opettajablogi 3. AV-tekniikan hyödyntäminen
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
Lisätiedotpalveluinnovaatiot metropolialueella
Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
Lisätiedot1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori
http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen
LisätiedotPROJEKTI- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LOGIIKASTA
PROJEKTI- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LOGIIKASTA VTT, Timo Aro 1.10.2010, Turku Timo Aro 2010 Timo Aro 2010 SISÄLTÖ: I Projekti- ja kehittämistoiminnan logiikasta II Projektin elinkaari- ja vaikutusketjuajattelun
LisätiedotNodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa
: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotHyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009
Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Tavoitteet Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet
LisätiedotOpetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA
1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pro SOS hanke Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimintalinja (TL) 5 : sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta hanke Myös kuntaliitto ja
LisätiedotOsataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä
Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotElinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen
Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotKatsaus ideahaun tuloksiin
Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden
LisätiedotHyvän käytännön kuvaus 1
Hyvän käytännön kuvauksen malli, Stakesin mallia mukaillen Lisää Sosiaaliportin yhteydessä olevilla Hyvä käytäntö - verkkosivuilla (www.hyvakaytanto.fi). Hyvän käytännön kuvaus 1 Hyvän käytännön kuvauksen
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA
OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen: valtionavustustusten käynnistämisinfo klo
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen: valtionavustustusten käynnistämisinfo 11.9.2014 klo 12.00-15.30 Marget.Kantosalo@oph.fi www.oph.fi Aloitustilaisuuden tavoitteita: Tukea käynnistyvien
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotKOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013
KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotAvauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotKehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012
Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä
LisätiedotASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN
Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien
LisätiedotMillainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?
Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi
LisätiedotValtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo
Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen
LisätiedotValtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)
Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotOulu Juha Kahila, AUNE Verkostokehittäjät, Y-Säätiö
Oulu 21.11.2018 Juha Kahila, AUNE Verkostokehittäjät, Y-Säätiö 1 VERKOSTOKEHITTÄJÄT PAAVO Verkostokehittäjät käynnistyi 2012, jatkuu AUNE Verkostokehittäjinä (2016 2019), STEA-avustus Y-Säätiö koordinoi
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotProjektiryhmän kokous
Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
LisätiedotTYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA
1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet
KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut
LisätiedotOsaaminen ja innovaatiot
Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä
LisätiedotTUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE
1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet
KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskustelu hankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät (kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää projektinne
LisätiedotONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:
ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun
LisätiedotPisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)
STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta
LisätiedotPALAUTE- JA SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN
PALAUTE- JA SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN Arvioinnin ja kehittämisen yhteensovittamisen ohjausryhmän kokous 18.9.2009 Opetushallitus Erja Kotimäki Oulun seudun ammattiopisto
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotPOIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 2 Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Uudistettujen
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotValtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon
LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena
LisätiedotKirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016
Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna
LisätiedotTUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA
TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet
LisätiedotTyöpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN
Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,
LisätiedotTiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)
1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotHankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011
Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...
LisätiedotTuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli
Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen
LisätiedotKäytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu
Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,
LisätiedotValtionavustuksilla tukea Opiskelijoiden hyvinvoinnin, työterveyden ja kestävän työkyvyn edistämiseen klo
Valtionavustuksilla tukea Opiskelijoiden hyvinvoinnin, työterveyden ja kestävän työkyvyn edistämiseen 26.2.2013 klo 13.00-14.30 Aira Rajamäki aira.rajamaki@oph.fi www.oph.fi Aloitustilaisuuden tavoitteet:
LisätiedotOpedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006
Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Anne-Mari Sund Ylitarkastaja OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ /9.12.2006 /1. Esityksen sisältö Yleiset koulutuspoliittiset
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen
LisätiedotTervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere
Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella
LisätiedotHyvien käytäntöjen julkaisualusta. Hyvät käytännöt Eeva-Kaisa Linna
TOIMINTAMALLIT JAKOON Hyvät käytännöt 12.5.2014 Eeva-Kaisa Linna HYVÄ KÄYTÄNTÖ1 Rajautuu koulutustoimialaan On säädösten ja määräysten mukainen On usein innovatiivinen Esittelee menetelmän esimerkiksi
LisätiedotHyvien käytäntöjen dokumentoiminen Ja Arjen arkin menetelmäpankki
Hyvien käytäntöjen dokumentoiminen Ja Arjen arkin menetelmäpankki Zoomi-hanke Zoomi-hanke toimii koordinoivana ESRhankkeena opetus- ja kulttuuriministeriön Sujuvat siirtymät -osiossa. Hanke tukee, ohjaa
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
Lisätiedot