HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN MÄÄRITTELY JA TUNNISTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN MÄÄRITTELY JA TUNNISTAMINEN"

Transkriptio

1 HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN MÄÄRITTELY JA TUNNISTAMINEN Timo Aro Timo Aro 2012

2

3

4

5

6 Hyvä käytäntö ei ole sama asia kuin hyvä hanke Suurin osa hyvyydestä on piilossa. Kerrotuksi tulee jäävuoren huippu, kun ratkaiseva osa onkin pinnan alla Hyvää käytäntöä ei siirretä, vaan hyvää käytäntöä koskevaa tietoa Tarvitaan hyviä käytäntöjä hyvien käytäntöjen levittämiseksi

7 KOKEILU INNOVAATIO (PROJEKTI)- TUOTOS IDEA UUSI TUOTE TAI PALVELU (PALVELUTUOTE) MALLI, MENETELMÄ, PROSESSI

8

9 C B A

10 5. Vaikutus 4. Tulos 4. TUOTOKSET 1. Tarve 2. Panos 3. Toimenpiteet Hankkeen keskeisin intressi Emo-organisaation keskeisin intressi Loppukäyttäjien/ rahoittajien intressi

11 Hyvä käytäntö liittyvät toimijoiden väliseen oppimiseen, tiedonsiirtoon ja kokemustenvaihtoon Hyvä käytäntö on koettu toimivaksi arvioinnin ja muun dokumentaation perusteella omassa toimintaympäristössään. Hyvä käytäntö on määritelty, kuvattu ja pakattu yleistettävissä ja siirrettävissä olevaan muotoon EU:n rakennerahastohankkeissa hyvä käytäntö viittaa tavallisesti sellaisiin toimintatapoihin, joilla on yhteiskunnallisesti positiivisia vaikutuksia ja jotka tuottavat positiivista muutosta

12 Hyvissä käytännöissä on usein vahva kontekstisidonnaisuus aikaan, paikkaan ja toimintaympäristöön, mutta eivät ole sellaisenaan suoraan siirrettävissä. Olennaista kuka määrittelee mikä on hyvä käytäntö: hyvyys on aina katsojan silmissä eli se voi saada eri merkityksen hankkeen, taustaorganisaation, ohjausryhmän, kumppanin, käyttäjän, tilaajan jne. näkökulmasta Perustuu usein eri näkökulmien ja osapuolien näkemysten yhteensovittamiseen ja ne ovat suhteessa johonkin aikaisempaan Vaatii tuekseen arviointi-, palaute- ja muuta dokumentointitietoa, jonka perusteella hyvyys tai paremmuus voidaan todentaa: avainsanoja toimivuus, käyttökelpoisuus, muutos, parannus, siirrettävyys ja hyödynnettävyys

13

14 Kehittämistoiminnan resurssit per yksilö/toimenpide Osaamisen kehittyminen

15 Kehittämistoiminnan verkosto-osaaminen Osaamisen kehittyminen

16 Kehittämistoiminnan osaaminen ja erityisasiantuntemus Osaamisen kehittyminen

17 Kehittämistoiminnan yksilöllisyys Osaamisen kehittyminen

18 Kehittämistoiminnan projektituotokset (tuotteistaminen, hyvät käytännöt jne.) Osaamisen kehittyminen

19 Normaalitoiminnan rajalliset resurssit Osaamisen kehittyminen

20 Normaalitoiminnan tiukat budjetit ja menokuri Osaamisen kehittyminen

21 Normaalitoiminnan jatkuvat organisaatiomuutokset Osaamisen kehittyminen

22 Normaalitoiminnan asiakastyön krooninen kiire Osaamisen kehittyminen

23 Normaalitoiminnan henkilöstön ylikuormitus Osaamisen kehittyminen

24 Normaalitoiminta: - Rajalliset resurssit -Tiukat bujdetit -Kiire -Ylikuormitus -Jne. Timo Aro 2012 Kehittämistoiminta: -Resurssit -Verkostot - Erityisosaaminen - Hyvät käytännöt -Yksilöllisyys -Muutosherkkyys -Jne. Satakunnan ESR-hankkeet ESR-hankkeet keskimäärin Normaalitoiminta

25 Hyvän käytännön ensimmäinen käyttäjäpolvi Tuotteistaminen / mallintaminen Hyötyjen ja haittojen arviointi Hyvän käytännön toinen käyttäjäpolvi Lähde: Paju 2007

26

27

28

29 Ketkä tunnistavat? Hyvän käytännön tunnistamisen foorumit Hyvän käytännön tunnistamisen tietoperusta kriteerit Projektissa kehitetty toimintamalli, työtapa jne. Tarve- ja kysyntälähtöisyys Tuloksellisuus (tai toimivuus) Käytettävyys ja hyödynnettävyys Siirrettävyys ja levitettävyys Projekti (ml. ohjausryhmä) Projektin yhteistyötahot (sidosryhmät ml. asiakkaat) Emo-organisaatio Rahoittajat Lähde: Aro & Kuoppala 2002, Hyvien käytäntöjen käsikirja Hyvä käytäntö!

30 Vaihtoehtoiset tavat tunnistaa hyviä käytäntöjä: Timo Aro 2012 I Hyvien käytäntöjen luokittelu hankkeen elinkaaren mukaan II Hyvien käytäntöjen luokittelu teeman mukaan III Hyvien käytäntöjen luokittelu eri toimijoiden mukaan IV Hyvien käytäntöjen luokittelu sisäistä kehittämistyötä palveleviin työ- ja toimintatapoihin (=työkäytännöt) sekä yleistä ja laajempaa merkitystä omaaviin projektituotoksiin (=työ-, prosessi- ja menetelmäkäytännöt)

31 1. Työ- ja toimintatapoihin liittyvät käytännöt (työkäytännöt): Hanketyöhön liittyvät työkäytännöt, jotka palvelevat ensisijaisesti projektin tai sen taustaorganisaation sisäistä kehittämistyötä Kevyt hanketta tai omaa organisaatiota palveleva kuvauspohja 2. Substanssiin ja tuotoksiin liittyvät käytännöt (tuote-, prosessija menetelmäkäytännöt) Yleisempää ja laajempaa merkitystä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, järjestelmä-, rakenne- ja lainsäädäntötason muutoksia tai parannuksia Perusteellinen ja suunnitelmallinen kuvauspohja

32 99 % työkäytäntöjä Timo Aro 2012

33

34 Hyvän työkäytännön tiivis kuvaus Hyvä työkäytäntö A: Hyvä työkäytäntö B: Hyvä työkäytäntö C: Hyvä työkäytäntö D: Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän? Millä tavalla käytäntöä hyödynnetään hanke- ja arkityössä?

35 KUVAUS: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti ja ymmärrettävästi siten, että ulkopuolinen ja asiaa tuntematon ymmärtää mistä on kyse Hyvä käytäntö A Valmennusopas Opas sisältää työhönvalmennukseen ja ammatilliseen valmennukseen liittyvät osiot, itsearvioinnin sekä työllistymispolun suunnittelun. Hyvä käytäntö B Seurantajärjestelmä Excel- taulukointijärjestelmä, jonka avulla seurataan asiakkaan työllistymispolun etenemistä. Hyvä käytäntö C Työelämäyhteistyömalli / ns. Roihuvuori-malli Yhteistyömalli, joka on toteutettu Amipajan ja Roihuvuoren vanhusten palvelukeskuksen välillä. Mallissa Amipaja tarjoaa Roihuvuoren palvelukeskukselle mm. ulkoilutusapua ja palvelukeskus amipajalaisille tev- ja ptt-paikkoja. Yhteistyön tavoitteena on pajalaisten pääsy tev- ja PERUSTELUT Mikä tekee käytännöstä hyvän? Jos kyse tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöstä, niin millaiseen todennettuun näyttöön hyvyys perustuu? Opas tukee ohjausprosessia, ammatillisten valmiuksien oppimista sekä työllistymispolun rakentumista. Opas vahvistaa asiakkaan valmiuksia itsearviointiin, omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden havaitsemiseen sekä tukee maahanmuuttajien ammatillisen sanaston kehittymistä. Oppaasta on tullut asiakkailta myönteistä palautetta. Seurantajärjestelmä antaa ajantasaista tietoa asiakkaan työllistymistilanteesta seurantajakson aikana. Yhteistyö on tuottanut runsaasti tev- ja palkkatukipaikkoja, jotka ovat johtaneet asiakkaan pääsyyn ammatilliseen koulutukseen tai normaaliin työsuhteeseen. Palvelukeskus puolestaan saa valmennuksen läpikäyneitä, motivoituneita harjoittelijoita ja potentiaalisia työntekijöitä. Toivotut tulokset ovat toteutuneet. KÄYTTÖTARKOITUS: Millä tavalla käytäntöä tullaan hyödyntämään ns. normaalitoiminnassa? Opasta voi käyttää sellaisenaan tai soveltuvin osin /soveltaen koulutuksissa, projekteissa yms. Seurantajärjestelmää voi soveltaa vastaavanlaisissa koulutuksissa sellaisenaan. Mallia voi sellaisenaan soveltaa koulutuksissa ja valmennuksessa.

36 KUVAUS: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti ja ymmärrettävästi siten, että ulkopuolinen ja asiaa tuntematon ymmärtää mistä on kyse Hyvä käytäntö C TYÖRYHMÄTYÖSKENTELY Aikuisten työpajaan liittyvä poikkihallinnollinen työryhmätyöskentely Porvoon alueella PERUSTELUT Mikä tekee käytännöstä hyvän? Jos kyse tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöstä, niin millaiseen todennettuun näyttöön hyvyys perustuu? Asiakasprosesseja suunnitellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Läheinen yhteistyö Te-toimiston kanssa, projektilla on Te-toimistossa vastuuvirkailija Kuukausittaiset palaverit, joissa avoin ilmapiiri, toiminta dokumentoidaan (pöytäkirjat). Kaikki asiakkaiden keskeiset tahot edustettuna: - TE-toimisto - TYP - Kaupunki - Seurakunta - Edupoli Osallistuvat tahot tietävät mitä muilla tahoilla on tapahtunut, tapahtuu ja tulee tapahtumaan. Suunnittelee ja ohjaa pajan/projektin toimintaa. KÄYTTÖTARKOITUS: Millä tavalla käytäntöä tullaan hyödyntämään ns. normaalitoiminnassa? Työryhmätyöskentelyä on hankala ohjeistaa tai siirtää muuhun ympäristöön. Toiminnan sujuvuus perustuu pitkälti henkilökohtaisiin suhteisiin. Suhteita eri tahoihin voi hyödyntää muissa Edupolin koulutuksissa.

37 KUVAUS: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti ja ymmärrettävästi siten, että ulkopuolinen ja asiaa tuntematon ymmärtää mistä on kyse PERUSTELUT Mikä tekee käytännöstä hyvän? Jos kyse tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöstä, niin millaiseen todennettuun näyttöön hyvyys perustuu? KÄYTTÖTARKOITUS: Millä tavalla käytäntöä tullaan hyödyntämään ns. normaalitoiminnassa? Hyvä käytäntö A Mahdollisuuksien Metropolikoulutuskokonaisuus Pitkäaikaistyöttömille tuettuja koulutuspolkuja kohti työelämää, asiakaslähtöisyys suunnittelun perustana. Palvelukeskusten, kouluttajien ja projektin roolin muotoutuminen uuden koulutusväylän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Dokumentoidaan ja tuotteistetaan koulutuskokonaisuus pilotoinnista saadun kokemuksen avulla. Pysyväiskäytäntö, joka voidaan siirtää toteutettavaksi valtakunnallisesti. Hyvä käytäntö B Projektin toteuttamat tapahtumat ja tilaisuudet (seminaarit, verkostotapahtumat, koulutustilaisuudet) Osallisuuden lisääntyminen ja vertaisoppiminen. Verkostojen luominen. Kaksisuuntainen tiedottaminen Toimijoiden tiedonsaanti paranee ja toimintaedellytykset paranevat. Luodaan käytäntöjä verkostomaiselle yhteistyölle. Hyvät käytännöt voivat siirtyä perusorganisaatioille esim. TE-hallinto ja kuntien työllistämispalvelut. Hyvä käytäntö C Välityömarkkinoiden koordinaatiorooli: Tiedon kerääminen ja välittäminen Toimijoiden yhteistyörakenteiden edistäminen Hyvien käytäntöjen saattaminen näkyvämmäksi Rakenteiden ja toimintojen sisällyttäminen uuteen toimistoverkkomalliin

38

39 6. Tekijät 5. Näyttö 1. Nimeäminen ja kuvaaminen TUOTE-, MENETELMÄ- JA PROSESSI- KÄYTÄNNÖN KUVAUS 2. Toimintaympäristön ja toimijoiden kuvaus 3. Resurssit 4. Prosessikuvaus

40 TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen 2. Toimintaympäristön ja toimijoiden kuvaus 3. Resurssit. 4. Prosessi(kuvaus) 5. Näyttö 6. Tekijät + Levittämis- ja vakiinnuttamissuunnitelma Timo Aro 2012

41 Ensimmäinen vaihe on hyvän käytännön nimeäminen. Nimeäminen on tärkeää niin erottautumisen kuin kiinnostavuuden herättämiseksi Nimeämisen ja sisällön välillä on kuitenkin oltava vahva yhteys Kuvaaminen kannattaa toteuttaa siten, että niin asiaa tunteva kuin ulkopuolinen ymmärtävät, mistä on kyse, mikä tekee käytännöstä hyvän ja mihin ongelmaan haetaan ratkaisua Keskeiset avainsanat Kuvaamiseen kannattaa käyttää runsaasti aikaa!!! Timo Aro 2012

42 Kuvaa hyvän käytännön toimivuuden kannalta keskeiset toimijat. Keskeiset verkosto- ja kumppanuussuhteet Millaisia toimijoita hyvä käytäntönne toimivuus edellyttää? Minkälaista osaamista toimijoilta edellytetään? Millainen on asiakkaan/käyttäjän/tilaajan/rooli hyvän käytännön toimivuuden kannalta? Kuvaa millainen on hyvän käytännön kehittämiseen, levittämiseen ja vakiinnuttamiseen liittyvä toimintaympäristö.

43 Kuvaa, millaisia välttämättömiä tekijöitä (resursseja) käytännön toimivuus edellyttää. Erittele ja kuvaa erityisesti ne tekijät, jotka ovat juuri kyseisen käytännön kannalta välttämättömiä tekijöitä. Mitä resursseja tarvitaan? Resurssit voivat olla raha-, aika- ja henkilöresursseja Millaista rakennetta hyvä käytäntö edellyttää? Rakenteet voivat olla laitteita, ohjelmistoja, tiloja, laitteita ja verkostoja.

44 Kuvaa käytännön toiminnallista puolta. Erittele mahdollisuuksien mukaan käytännön kuvaamisen eri vaiheet ja se, millaista toimintaa kultakin toimijalta kussakin vaiheessa edellytetään. Kuvaa kehittämisprosessi, jonka tuloksena käytäntö on syntynyt (muista, että prosessi määritellään yleensä toimintojen ketjuksi tai sarjaksi Minkälaisen toimenpiteiden, toiminnan ja toimintojen avulla hyvä käytäntönne syntyy? Millaisista vaiheista toiminta koostuu? Nimeä päävaiheet!!!!

45 Millaista näyttöön perustuvaa todennettua tietoa on hyvän käytännön hyvyydestä Kokemus- ja tutkimusperäinen tieto: miten tieto on kerätty ja mitä tieto osoittaa (positiivista/negatiivista)? Käytännön toimivuus ja vaikuttavuus Muiden vastaavien hankkeiden tuotokset, tulokset ja vaikutukset Arviointi-, pilotointi-, palaute-, laatu-, ja muu dokumentoituun tietoon perustuva tieto Toistettavuus Kuvaa oletettuja tuloksia ja vaikutuksia, jos hyvä käytäntö siirtyy osaksi niin sanottua pysyvää toimintaa

46 Hanke Henkilöt/asiantuntijat Yhteystiedot Linkit

47 Kuvaa lyhyesti levittämis- ja vakiinnuttamissuunnitelmanne vaihe vaiheelta Mitkä ovat ennakoitavissa olevat levittämiseen ja vakiinnuttamiseen liittyvät haasteet tai ongelmat? Onko niitä? Ovatko ne vältettävissä tai ratkaistavissa? Miten?

48 TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen 2. Toimintaympäristön ja toimijoiden kuvaus 3. Resurssit. 4. Prosessi(kuvaus) 5. Näyttö 6. Tekijät + Levittämis- ja vakiinnuttamissuunnitelma Timo Aro 2012

49 Case-esimerkki hankkeesta, jonka asiakkaita olivat alle 25-vuotiaat työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat Timo Aro 2012

50

51

52 Koulutuksen toinen osa ( klo ) toimii hyvien käytäntöjen kokemustenvaihtofoorumina Jokainen hanke/kokeilu esittelee kolme hankkeen työkäytäntöä ja yhden tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännön. Hankkeille jaetaan sähköisesti lomakkeet niin työkäytäntöjen kuin tuote-, menetelmä- ja prosessikäytäntöjen kuvaamiseksi. Työkäytännöt kuvataan ja esitetään tiiviisti, mutta tuote-, menetelmä- ja prosessikäytäntöjen kuvauslomakkeiden tekemiseen ja esittämiseen varataan enemmän aikaa. Kokemustenvaihtofoorumissa jokainen hanke/kokeilu esittää vuorollaan omat työkäytäntönsä (5 min.) ja yhden tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännön (10-15 min.). Jokaisen esittelyn jälkeen asiantuntijaraati esittää kriittisen rakentavia ja arvioivia kysymyksiä hyvän käytännön sovellettavuudesta ja siirrettävyydestä. Asiantuntijaraatiin kutsutaan 3-5 henkilöä (esim. rahoittaja, TE-toimiston/TYP:ien edustaja, koulutusorganisaation edustaja, Välkyn edustaja ja ulkopuolinen arvioitsija/tutkija). Hankkeiden kuvauslomakkeet ja asiantuntijaraatien keskustelu dokumentoidaan Välkyn toimesta Timo Aro 2012

53 Samantekevää, onko kissa musta vai valkoinen, kun se vain nappaa hiiriä - Kiinalainen sananlasku -

54 K I I TO S! Yhteystiedot:

Tunnistamista, kuvaamista, puimista, levittämistä ja hyödyntämistä. Arja Kurvinen P-K:n työllisyyshankkeiden kehittämisiltapäivä 20.4.

Tunnistamista, kuvaamista, puimista, levittämistä ja hyödyntämistä. Arja Kurvinen P-K:n työllisyyshankkeiden kehittämisiltapäivä 20.4. Tunnistamista, kuvaamista, puimista, levittämistä ja hyödyntämistä Arja Kurvinen P-K:n työllisyyshankkeiden kehittämisiltapäivä 20.4.2011 Vaivio Miksi hyviä käytäntöjä halutaan etsiä ja levittää? Hyvistä

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa 15.1.2013 Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät työkäytännöt hankkeessa 1. Wikin käyttö asiakirjojen laatimisessa 2. Opettajablogi 3. AV-tekniikan hyödyntäminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy Verkostosta voimaa Ohjausryhmän kokous Ideahautomo! Net Effect Oy 1 1 Kehittämiskumppanuuden rooli Kehittämiskumppanuus muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Tarkoituksena on tarjota hankkeelle tukea

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen 11.1.2016 Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu 1970 Staa9suus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus 2000- Epäjatkuvuus Yllätyksellinen

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 VOK-arviointiseminaari 30.11.2010 Outi Aarresola www.kihu.fi

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä 2011 HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä Laatua laivalla seminaari 30.8.2011 Lähtökohtia ja periaatteita käsitteet: hyvät vai parhaat käytännöt tavoitteena toisilta oppiminen hyvien käytäntöjen arvostaminen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Kainuun alueellinen työkokousseminaari: 17.11.2014 Kajaani Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vates-säätiön, Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa

Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa Veronika Honkasalo & Antti Kivijärvi & Tomi Kiilakoski 28.1.2011 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 1 Näkökulma 1 pilottihankkeen

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, kokoushuone 118 (I kerros) Kokouksen asialista: 1. Kokouksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Palautetaan PDF muodossa yhdessä Ratkaisuidean kanssa viimeistään kello

Palautetaan PDF muodossa yhdessä Ratkaisuidean kanssa viimeistään kello Liite 1 /Tiimin referenssit ja osaaminen Palautetaan PDF muodossa yhdessä Ratkaisuidean kanssa viimeistään 13.2.2017 kello 16.00. Ohjeet lomakkeen täyttöön: Mukaan kilpailuun voi hakea 3 5 hengen tiimeinä.

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Salon kaupungin työllisyysohjelma.

Salon kaupungin työllisyysohjelma. Salon kaupungin työllisyysohjelma Sisällysluettelo Yleistä työllisyysohjelmasta Salon työllisyystilanne ja sopeutusohjelma Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Nuorisotakuu Poikkihallinnollinen työllisyydenhoito

Lisätiedot

Yleistä loppuraportista. Yleistä. Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille. Yleistä sisällön raportoinnista

Yleistä loppuraportista. Yleistä. Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille. Yleistä sisällön raportoinnista Yleistä sisällön raportoinnista Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 10.5.2013 Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot