Tunnistamista, kuvaamista, puimista, levittämistä ja hyödyntämistä. Arja Kurvinen P-K:n työllisyyshankkeiden kehittämisiltapäivä 20.4.

Transkriptio

1 Tunnistamista, kuvaamista, puimista, levittämistä ja hyödyntämistä Arja Kurvinen P-K:n työllisyyshankkeiden kehittämisiltapäivä Vaivio

2 Miksi hyviä käytäntöjä halutaan etsiä ja levittää? Hyvistä toimintatavoista on aina haluttu oppia. Arjen asiantuntijuuden hyödyntämistä (alhaalta ylös) Hyvien käytäntöjen tunnistamisen ja levittämisen idea liittyy EU:n avoimen koordinaation periaatteeseen. Lainsäädäntö- ja direktiiviperustaisen ohjauksen rinnalla halutaan korostaa oppimista ja tiedonsiirtoa hankkeiden, hallinnonalojen, alueiden tai jäsenmaiden välillä. Onko hyvä käytäntö uusi hallinnan väline (ylhäältä alas) ja missä määrin se toimii aidosti oppimisen & kokemuksen vaihdon välineenä?

3 Määrittelyn vaikeus EU:ssa ei ole virallista määritelmää hyvälle käytännölle. Käsitteen epämääräisyys ja erilaiset tulkinnat johtaneet siihen, että hyvälle käytännölle on annettu erilaisia sisältöjä eri yhteyksissä. ESR-ohjelmissa hyvällä käytännöllä tarkoitetaan sellaisia toimintatapoja, joilla on yhteiskunnallisesti positiivisia vaikutuksia ja jotka tuottavat positiivista muutosta yhteiskunnallisissa rakenteissa ja yksilöiden elämässä. Kuntaliiton mukaan hyvä käytäntö on esimerkillinen ja muista erottuva tapa tuottaa palveluita tai järjestää hallintoa.

4 Mikä on hyvä käytäntö? Ei vakiintunutta määritelmää Ei ole sama asia kuin hyvä projekti Määrittely on tiettyyn toimintaympäristöön, aikaan ja paikkaan sidottua Voi olla pieni tai iso, suppea tai laaja käytäntö Voi olla työtapa, palvelu, tuote, menetelmä, uusi yhteistyön muoto jne. Positiivinen muutos verrattuna johonkin aikaisempaan käytäntöön - vertailtavuus Siihen liittyy uudella tavalla tekeminen/ innovatiivisuus / uusi käytäntöjen soveltaminen, kokeilua, uutta ideaa Tunnistamisen vaikeudet (piilossa olevia, itsestään selvyyksiä) Hyvyys riippuu arvioijasta, tekijästä tai näkökulmasta, mutta perustuvat yleensä eri osapuolten yhteiseen näkemykseen Jollain tavoin tunnistetaan ja todennetaan jonkun kokeillun toimintatavan olevan hyvä, jonka jälkeen hyvää toimintatapaa kuvataan ja raportoidaan niin, että se on myös toisten hyödynnettävissä.

5 Hyvän käytännön tunnuspiirteitä Tarve- ja kysyntälähtöisyys (sosiaalinen tilaus) Toimivuus ja tuloksellisuus (arviointi, verrattavuus, analysointi) tielle. Kuntaliitto 2010 Mallinnettavuus ja tuotteistaminen (dokumentointi, todentaminen) ymmärrettäväksi & näkyväksi tekeminen Käytettävyys ja hyödynnettävyys Siirrettävyys ja levitettävyys (vaatii osaamista, aikaa ja resursseja/ on prosessi) Tilannesidonnaisuus sovellettavuus Jaettu kehittämisvastuu (hyvät käytännöt määrittyvät vuorovaikutuksellisessa prosessissa, johon osallistuvat projektin toteuttajat, taustaorganisaatio, yhteistyökumppanit, rahoittajat ja asiantuntijat myös asiakkaat). Lähde: Matkaopas uudistumisen Lähde: Aro, Kuoppala, Mäntyneva 2004

6 Hyvän käytännön olomuodot Usein asiantuntijoiden kieltä : Jos vain tässä muodossa, vaikea unzipata Skriptit, suunnitelmat, kuvaukset Resonoi, auttaa ymmärtämään, mutta jos vain näitä, jää hajanaiseksi, irralliseksi, ei nähdä metsää puilta Paikallisoppimisen tarinat Elävoitysmateriaali vierailu Auttavat siirtämään käytännön kontekstista toiseen mutta tarvitsee tukea kahdesta muusta Lähde: Timo Spangarin opetusmateriaali 2010

7 Hyvien käytäntöjen tunnistamisen, oppimisen ja siirtämisen haasteita Hyvien käytäntöjen kontekstia tai sosiokulttuurista ympäristöä ei ymmärretä, havaita tai tunnisteta riittävällä herkkyydellä (kehityskulut jäävät piiloon) Hyvien käytäntöjen siirtämistä ja sen vaatimia prosesseja ei ostata tai tunneta tarvitaan oppimistiloja (moninäkökulmaiset oppimistilat) Hyvien käytäntöjen syntyä ei osata kuvat riittävän kontekstuaalisesti ja elävästi (hyvien käytäntöjen kuvaukset ovat pelkistyksiä ja jäävuoren huippuja käytäntöjen siirtäminen edellyttää auki purkamista ja paikallisoppimista) Lähde: Timo Spangarin koulutusmateriaali

8 Hyvien käytäntöjen tunnistamisen tapoja Hyvien käytäntöjen tunnistaminen projektin elinkaaren eri vaiheiden mukaan (valmisteluvaiheen, aloittamisvaiheen, toteutusvaiheen ja päättämisvaiheen hyviä käytäntöjä) Hyvien käytäntöjen tunnistaminen projektityypeittäin tai teemoittain (työ- ja prosessikäytännöt, tuote- ja menetelmäkäytännöt, palvelu- ja mallikäytännöt, asiakaslähtöiset käytännöt, hallinnointikäytännöt, yhteistyökäytäntö, tiedottamis- tai levittämiskäytäntö, tulevaisuuden suunnittelua/ ennakointia palvelevat käytännöt) Dikotominen jako työkäytäntöihin sekä tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytäntöihin. Lähde: Net Effect Oy:n koulutusmateriaali, syksy 2010

9 Hyvien käytäntöjen tunnistamisen tapoja ja työvälineitä Hyvän käytännön tunnistamisen ja kuvaamisen on työkaluja. Ohjeellinen kriteeristö (Tietoperusta: 1. Tarve ja kysyntälähtöisyys, 2. Tuloksellisuus tai toimivuus, 3. Käytettävyys ja hyödynnettävyys, 4. Siirrettävyys ja levitettävyys sekä Foorumi - ketkä tunnistavat: projekti, sidosryhmät, asiakkaat, rahoittajat, taustaorganisaatiot) tai vaikutusketjukortti (tarve, panokset, tuotokset, tulokset, vaikutukset) esimerkki: Hyvien käytäntöjen datapankit. Esim. FI/hyvakaytanto/kaytannot/ Dialogimenetelmät kuten puimala (Arnkil & Spangar) Puimalaopas: pdf Vertailukehittäminen: toisilta oppiminen, benchmarking Lähteet: Aro, Kuoppala, Mäntyneva 2004; Aro 2010

10 Puimala Yksikkö/Projekti B kuuntelemassa, miten A:n 360- toiminta sopii heidän 360- kontekstiinsa Yksikkö/ projekti A kertomassa 360-asteen tarinaa fasilisoinnin avustamana Johtaminen Puimala Dialoginen Oppimistila Yksikkö/ projekti Horisontaaliset kumppanit (tilapäiset) Yksikkö/ projekti Horisontaaliset kumppanit (pysyvät) Aika Kansalaiset, asiakkaat Aika Lähde: Timo Spangarin opetusmateriaali 2010 Dialogin fasilisoija, jututtaja Virtuaaliyhteydet

11 Kokemuksen vaihto hyvien käytäntöjen työstämisessä Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja arviointi on yhteisöllistä. Hyvien käytäntöjen työstäminen on prosessi - tarvitaan kehkeytymistä tukevia dialogisia oppimistiloja. Oppimisessa tärkeitä ovat myös sivupolut ja epäonnistumiset huonot käytännöt & ongelmat. Kokemuksen vaihtoa ja oppimista edistää hyvä tunnelma

12 Ohjeet ryhmätöihin Valitkaa keskuudestanne puh.johtaja, kirjuri ja työn esittelijä. 1. Listatkaa ryhmänne teemaan liittyviä ongelmapaikkoja (sis. lyhyet 5 min. esitykset ongelmia sisältäneistä ennakkotehtävistä) ja valitkaa niistä kolme merkittävintä ongelmaa. 2. Listatkaa hankkeissa kehitettyjä ryhmänne teemaan liittyviä hyviä käytäntöjä, joilla em. ongelmia on ratkottu (sis. lyhyet 5. min esitykset ennakkotehtävien hyvistä käytännöistä). Valitkaa niistä kolme tärkeintä. 3. Listatkaa ryhmänne teemaan liittyviä kehittämisen paikkoja. Mihin ongelmiin tarvittaisiin vielä hyviä käytäntöjä?

13 Kiitos Palaute päivästä sähköisenä kyselynä (sähköpostilla) Päivän esitykset sekä koosteet ryhmätöistä tulevat Pohjois-Karjalan työllisyysfoorumin nettisivuilla