Ihmisen suhtautuminen hylkeeseen on vuosituhansien. Merihylje. luonnonvara, suojelukohde vai matkailun vetonaula?
|
|
- Sanna-Kaisa Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Merihylje KUVA: JARI NISKANEN/KUVALIITERI luonnonvara, suojelukohde vai matkailun vetonaula? JUHANI SALMI JA PEKKA SALMI Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ihmisen suhtautuminen hylkeeseen on vuosituhansien saatossa muuttunut perinpohjaisesti. Suomessa ei ole toista petoeläintä, joka olisi yhtälailla turvannut pohjoisen asukkaiden elantoa ja sittemmin nakertanut perustaa elinkeinolta. Toisaalta viimeisten vuosikymmenten aikana hylkeestä on tullut luonnonsuojelun symbolieläin ja Itämeren tilasta kertova indikaattorilaji. Suojeluarvojen korostuminen on johtanut siihen, että hylkeen ammattikalastukselle aiheuttamien ongelmien nopea kasvu ja viime vuosina käyttöön otetun kiintiöidyn metsästyksen salliminen ovat kuumentaneet kansalaisten tunteita sekä kärjistäneet viranomaisten ja luonnonsuojelutahojen näkemyseroja (mm. Storm Routti Nyman Kunnasranta 2007). Suomen rannikkovesillä asustaa kaksi hyljelajia: harmaahylje ja norppa. Tässä kirjoituksessa keskitymme lähinnä harmaahylkeen yhteiskunnallisen aseman keskeisimpiin muutoksiin. Hylkeitä on metsästetty ja pyydystetty verkoilla Suomen rannikoilla aina kivikaudesta lähtien. Keskiajalla hylkeenpyynti oli rannikolla asuvien tärkeimpiä elinkeinoja. Hylkeitä pyydettiin talvisin jäältä harppuunalla ja 1600-luvulta lähtien kiväärillä. Saaliseläimeltä otettiin talteen nahka, liha ja öljy, josta tuli myös merkittävä vientitavara. Esikristillisellä ajalla suhtautuminen hylkeeseen Itämeren alueen pyyntiyhteisöissä lienee ollut animismia, jonka mukaan kaikilla 59
2 myös elottomilla luonnon aineksilla oli sielu. Ihminen ja ihmisen kulttuuri käsitettiin osaksi luontoa. Ihmisen ja saaliseläimen suhde oli yhteistoiminnallista vastavuoroisuutta: eläinten uskottiin antautuvan metsästettäväksi ja ne saivat vastineeksi kunnioittavan ja tunnustetun kohtelun persoonina (Ylimaunu 2000). Pyhästä eläimestä vahinkoeläimeksi Vielä pitkään historiallisella ajalla hylje oli metsästäjille pyhä eläin, johon liitettiin yliluonnollisia ja kunnioitettavia voimia. Arvostusta lisäsivät hylkeen ihmismäiset ulkoiset piirteet ja oleskelu meressä, ihmiselle vieraassa ja pelottavassa ympäristössä (Westerdahl 2005). Paikoin Itämeren piirissä oli yhä 1900-luvulla vallalla uskomus, että hylkeet kuulivat ja ymmärsivät ihmisen puhetta. Tästä syystä yhteisöissä kehittyi niin sanottu jääkieli, jossa hylkeenpyyntiin lähdettäessä ei saanut käyttää pyyntivälineistä tai -kohteista niiden oikeita nimiä (Nirvi 1944). Eläintä kohtaan tunnettua kunnioitusta osoitettiin ottamalla talteen kallo ja evät. Tällä tavoin niiden tenhovoimalla voitiin vaikuttaa kalaonneen ja ihmisen muuhun elämän laatuun (Magnus 1977, Westerdahl 2005). Suhtautuminen hylkeisiin muuttui kristinuskon ja valistusajan levitessä Itämeren rannikolle. Hyödyn aikakaudella 1700-luvulta lähtien korostettiin taloudellisia arvoja. Hylje nähtiin karhun, suden ja ahman lailla ihmisen vihollisena, kilpailijana ja jopa luontoon kuulumattomana petona, joka piti hävittää sukupuuttoon. Kun kalastus 1800-luvulla monipuolistui ja kytkeytyi rahatalouteen ryhdyttiin yhä enemmän kiinnittämään huomiota hylkeiden aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin. Itämerellä otettiin 1900-luvun alussa käyttöön hylkeestä maksettavat tapporahat, minkä seurauksena lajin metsästys tehostui (Ylimaunu 2000). Hylkeiden pyynti antoi merkittävää lisätuloa Pohjanlahden rannikon ja saariston kalastajaväestölle. Elpynyt hylkeenpyynti hidasti 1900-luvun alussa alkanutta kalastajamäärän vähenemistä. Hylkeenpyynti säilytti asemansa ammattikalastajien tärkeänä tulonlähteenä Selkämeren rannikolla toiseen maailmansotaan saakka, Merenkurkussa ja Perämerellä vielä tämänkin jälkeen. (Tuomi- Nikula 1982, Salmi Salmi 1991) Luonnonsuojelun symbolista ongelmaksi Itämeren harmaahyljekannan arvioidaan olleen 1900-luvun alussa yksilöä, mutta ja 1980-lukujen vaihteessa enää (Helle 1983). Voimistunut metsästys oli tärkein yksittäinen hyljekannan alenemiseen vaikuttanut tekijä. Kun tutkimukset 1970-luvulla osoittivat hylkeiden lisääntymiskyvyn alentuneen dramaattisesti Itämeren ympäristömyrkkyjen (PCB ja DDT) seurauksena (Helle 1983), kansalaisten kiinnostus hylkeitä kohtaan lisääntyi. Hyljekantojen hupeneminen ja yleinen eläinlajien suojelun korostuminen johtivat harmaahylkeen ja norpan tapporahan poistamiseen vuonna Hylkeen metsästys oli jo siihen mennessä lähes kokonaan hävinnyt rannikoltamme. Kun myötätunto hylkeitä kohtaan kasvoi ne nousivat 1970-luvulla Suomen luonnonsuojelun keulakuvaksi (Ylimaunu 2000). Kalastajat kohtasivat hylkeen vain harvoin ja 1990-luvun alun välisenä aikana. Hylje ja kalastaja olivat samassa veneessä : Itämeren saastuminen uhkasi sekä kalastuselinkeinoa että hylkeen elinmahdollisuuksia. Tilanne muuttui kalastajan kannalta Itämeren harmaahyljekannan käännyttyä 1980-luvulla nousuun. Minimikannan arvioidaan olevan jo yli hyljettä (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2007). Itämeren harmaahyljekantojen voimistuminen on ennen kaikkea parantuneen lisääntymiskyvyn seurausta (Helle Nyman Stenman 2005). Lisääntymistehon paranemisen arvellaan johtuvan ympäristömyrkkyjen vähenemisestä pohjoisella Itämerellä. Tutkijat kutsuvatkin hyljettä nykyisin Itämeren tilaa ilmentäväksi indikaattorilajiksi. Markkinointiongelmien ja kalastuksen säätelytoimien kanssa kamppaileville ammattikalastajille hylkeen ilmaantuminen samoille apajille merkitsi kalatulojen kaventumista entisestään. Hylkei- 60
3 den vierailusta pyydyksissä kertovat verkkoihin ilmaantuvat reiät, kalanpäät, kalojen puolikkaat tai muuten vahingoittuneet kalat. Kalastajilta kuluu aiempaa enemmän aikaa pyydysten korjaamiseen ja niiden vahtimiseen. Ammattikalastajat ovat todenneet harmaahylkeiden muuttavan kalojen käyttäytymistä hajottamalla kalaparvia ja ajamalla niitä sisälahtiin (Salmi Salmi 2006). Usein rannikon ja saariston kalastajat ovat vesien omistussuhteiden vuoksi sidottuna tarkoin rajattuun pyyntialueeseen eikä liikkuminen kalaparvien perässä ole mahdollista. Hylkeiden tiedetään olleen ampumispyynnin aikakaudella säikkyjä ihmisille ja kalastusveneille. Nykyisin hylkeet eivät enää samalla tavoin pelkää ja osa hylkeistä on oppinut seuraamaan kalastajien veneitä pyyntipaikalle varman saaliin toivossa. Tästä syystä hylkeen pyyntimahdollisuuksien lisääminen erityisesti pyydyksen läheisyydestä metsästäminen saa kalastajien keskuudessa kannatusta (Ylimaunu 2000, Salmi Salmi 2006). Harmaahyljekannan kasvun ja siitä aiheutuvien vahinkojen vuoksi pyyntilupia alettiin myöntää vuodesta 1995 lähtien. Pyyntikaudelle maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvat korkeintaan 675 hallin ampumiseen (Maa- ja metsätalousministeriö 2006). Metsästyksen salliminen ja kiintiöiden kasvattaminen ovat herättäneet kritiikkiä luonnonsuojelijoiden taholta. Perinteisiä metsästyskeinoja, kuten jäältä pyyntiä, ei enää voi käyttää hylkeiden metsästykseen. Pyydyksillä tavattavien hallien ampuminen keinuvasta veneestä on hankalaa ja ammutun hylkeen painuminen pohjaan estää sen taloudellisen hyödyntämisen. Hylkeen perinteisten käyttömuotojen elvyttämiseksi olisi tärkeää, että hylje ammuttaisiin jäälle, kivelle, kalliolle tai matalaan veteen, josta se on helppo ottaa taloudellisesti hyödynnettäväksi. Vaikka ammattikalastajat ovat nykyistä tehokkaamman metsästyksen kannalla ja halukkaita osallistumaan myös itse metsästykseen (Salmi Salmi 2006) niin jotkut pitävät hylkeiden tappamista vastenmielisenä (Salmi 2007) ja antavat sen mieluimmin muiden tehtäväksi. Erityisesti päätoimisemmin kalastavilta ei liikene aikaa hylkeenpyyntiin; he toivoivat saavansa apua paikallisilta metsästäjiltä ja metsästysseuroilta (Salmi Salmi 2006). Hylkeestä elinvoimaa maaseudulle? Usea rannikkokalastaja on joutunut katkaisemaan sukupolvien ajan jatkuneen kalastusperinteen pyynnin hyljeongelman vaikeuttaessa muutenkin niukkaa toimeentuloa. Elinkeinon parissa jatkaneet ovat usein muuttaneet pyyntialueitaan, vähentäneet kalastustaan tai investoineet hylkeenkestäviin rysiin ja loukkuihin, joita hylje ei pysty rikkomaan tai joista hylje ei pysty syömään saaliskaloja. Valtio on tukenut pyyntitekniikan kehittämistä, mutta uudet rysämallit tarjoavat vain osaratkaisun. Rannikkokalastuksen tärkeimpään pyyntimuotoon verkkopyyntiin ei ole hyljeongelmaa lievittävää teknistä sovellusta saatavilla. Hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista maksettiin korvauksia vuosilta Vaatimuksista huolimatta korvauksia ei tämän jälkeen ole maksettu EU: n komission kielteiseen kantaan vedoten (SAKL 2005). Perinteinen ammattikalastus on uusien haasteiden edessä samalla kun rannikon alkutuotantoalueista on yhä yleisemmin tullut lomalaisten virkistäytymisaluetta. Muutos tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiselle yritystoiminnalle. Jo nykyisin Lounais-Suomen saaristossa useat kalastajaperheet monipuolistavat tulojaan tarjoamalla vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille kalatuotteita, kalastusmatkoja, veneretkiä tai majoituspalveluita (Salmi 2005). Toisaalta kalastuselinkeinon ja palvelutoiminnan yhdistäminen tuottaa monia käytännön ongelmia, koska molemmissa työntäyteinen sesonkiaika ajoittuu samoihin vuodenaikoihin (Salmi 2007). Uusia yritysideoita ja yhteistyökumppaneita haetaan, mutta kehitystyö vie aikaa. Esimerkiksi hyljeturismi on rannikollamme uusi ilmiö ja ammattikalastajien järjestämät veneretket harmaahylkeiden esiintymisalueille ovat verraten harvinaisia (Ylimaunu 2000, Salmi Salmi 2006). Etelä- ja Lounais-Suomen saaristossa harmaahylkeitä on näkyvillä eniten touko-kesä- 61
4 kuun vaihteessa karvanvaihdon aikaan, jolloin ne makaavat uloimmilla luodoilla isoina ryhminä. Yhdellä luodolla voi olla satoja hylkeitä kylki kylkeen pakkautuneina. Alkukesästä hyljeluodoille säännöllisesti tehdyt, varovaisuutta ja rauhallista käyttäytymistä edellyttävät veneretket eivät häiritse hylkeiden päivärytmiä tai elämää: hylkeet eivät välttämättä edes vaivaudu veteen saakka, vaan oppivat tunnistamaan tällaisen vaarattoman veneen (Ylimaunu 2000). Hyljettä voitaisiin myös houkutella tiettyinä ajanjaksoina paikkoihin, joissa ammattimainen kalastus on vähäistä. Etenkin syksyisin, jolloin hylje mielellään hakeutuu saaristoon, voitaisiin niitä houkutella kalahaaskan avulla tiettyjen saaristoreittien varrella oleviin havaintopaikkoihin. Tämä takaisi matkailijoille mahdollisuuden valokuvata ja seurata hylkeitä niiden luonnollisessa ympäristössään (Salmi 2007). Hyljeturismista ei ole kokopäiväiseksi tai ympärivuotiseksi tulonlähteeksi, mutta siitä voi paikoin tulla osa rannikkokalastajien perheiden monitoimisuutta ja seudun matkailupalveluja (Ylimaunu 2000, Salmi 2007). Hylkeiden metsästäminen avaa mahdollisuuden myös kokonaan toisenlaiselle yritystoiminnalle. Pohjoismainen kehittämishanke on osoittanut, että hylkeet voidaan käyttää sekä perinteisin että uusin tavoin hyödyksi. Hylje nähdään haittaeläimen sijaan paikallisia elinkeinoja tukevana resurssina. Monipuolinen hyödyntäminen avaa uusia yritysideoita paitsi kalastajille myös esimerkiksi paikallisille matkailuyrittäjille. Hylkeistä voidaan valmistaa erikoistuotteita, joiden asiakkaita ovat esimerkiksi kesäasukkaat ja paikkakunnalla satunnaisesti seudulla poikkeavat matkailijat. Hylkeestä saatavaa öljyä eli traania on ryhdytty uudelleen ottamaan talteen ja käyttämään muun muassa kesämökkien maalauksessa. Erityisesti Merenkurkun alueella hylkeen lihasta on valmistettu ravintoloiden ruokalistoille maittavia ruokia ja öljyn terveysominaisuudet ovat tulleet ihmisille tutummaksi. Lisäksi hylkeen kynsistä, luista ja hampaista on tehty koruja. (Storm 2007.) Hylkeen pitkä ja kiehtova pyyntikulttuuri avaa myös mahdollisuuksia sen hyödyntämiseksi matkailussa. Ohjelmapalveluissa esiteltäisiin kalastuksen ohella hylkeenpyynnin vuotuiskiertoon liittyvää kansanperinnettä. Esimerkiksi kyläjuhlat ja muut tilaisuudet voitaisiin ajoittaa hylkeenpyynnin vuotuisiin kohokohtiin. Samalla ammattikalastajat voisivat myydä omia tuotteitaan ja jakaa hylkeisiin liittyvää tietoa ja osaamistaan. Myös kotiseutuharrastus ja kylän muu kulttuuritoiminta voivat tukea alkutuotantoa hyödyntävää matkailua. Esimerkiksi Merikarvialla on viime vuosina esitetty matkailijoiden vetonaulaksi osoittautunutta paikallisen kalastajan ja hylkeenpyytäjän arkielämästä kertovaa kansannäytelmää. Monet esitystä seuranneet ovat merelliseen ympäristöön sijoittuvan näytelmän innoittamina kiinnostuneet myös kalastajien järjestämistä veneretkistä saaristoon (Salmi 2007). LÄHTEET Helle, Eero 1983: Hylkeiden elämää. Kirjayhtymä, Helsinki. Helle, Eero Nyman, Madelaine Stenman, Olavi 2005: Reproductive capacity of grey and ringed seal females in Finland. Teoksessa Helle, Eero Stenman, Olavi Wikman Marcus (toim.) Symposium on Biology and Management of seals in the Baltic area. Kala- ja riistaraportteja 346. Magnus, Olaus Gothus 1977: Pohjoisten kansojen historia. Suomea koskevat kuvaukset. Otava. Nirvi, Ruben Erik 1944: Sanankieltoja ja niihin liittyviä kielenilmiöitä itämerensuomalaisissa kielissä. SKS:n toimituksia 233, Helsinki. Salmi, Juhani 2007: Kalastaja merellä ja rannalla. Onko kalastajien perimästä luonto- ja paikallistietämyksestä matkailun avuksi? (käsikirjoitus) Salmi, Juhani Salmi, Pekka 1991: Silakan kalastuksesta monilajikalastukseen. Pohjois-Satakunnan rannikon ammattikalastuksen muutokset. Kalatutkimuksia 30. Salmi, Juhani Salmi, Pekka 2006: Ammattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista vuonna Kala- ja riistaraportteja 399. Salmi, Pekka 2005: Rural Pluriactivity as a Coping Stra- 62
5 tegy in Small-Scale Fisheries. Sociologia Ruralis 45, 1 2, Storm, Anita 2007: Hylkeestä on moneksi. Apaja 1, s Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiakaslehti. Storm, Anita Routti, Heli Nyman, Madelaine Kunnasranta, Mervi 2007: HYLJEPUHETTA Alueelliset ja kansalliset näkökulmat ja odotukset merihyljekantojen hoidossa. Kala- ja riistaraportteja 396. Tuomi-Nikula, Outi 1982: Keskipohjalaisen kalastajan vuosi. Keski-Pohjanmaan suomenkielisen rannikon ammattimaisen kalastuksen ja hylkeenpyynnin muuttuminen ja 1900-luvulla. Kansatieteellinen arkisto 32, Vammala. Westerdahl, Christer 2005: Seal on Land, Elk at Sea: Notes on and Applications of the Ritual Landscape at the Seaboard. The International Journal of Nautical Archaeology 34, 1: Ylimaunu, Juha 2000: Itämeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminen-hylje-suhde. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 773. Internet-lähteet Maa- ja metsätalousministeriö 2006: Eräiden riistaeläinten ensi metsästyskauden pyyntimäärien ylärajat vahvistettu www-osoitteessa: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2007: Harmaahyljekanta kasvaa edelleen. Tiedote wwwosoitteessa: Suomen Ammattikalastajaliitto 2005: Ajankohtaista ammattikalastuksesta. Lokakuu
Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa
Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila Hallin metsästys päätettiin aloittaa uudelleen
LisätiedotLohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä
LisätiedotKalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?
Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Pekka Salmi ja Irma Kolari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ilkeä ongelma Kalastuskiistojen muutos Tutkimustietoa Saimaan kalastuksesta ja suhteesta norppaan
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009 Harmaahylkeitä lähellä Martinriisiä Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...
Lisätiedot1992 vp - HE 214. Hallituksen esitys Eduskunnalle kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain 2 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
1992 vp - HE 214 Hallituksen esitys Eduskunnalle kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain 2 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ Kalastusvakuutusyhdistyksistä annettua lakia ehdotetaan
LisätiedotAmmattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 399 Juhani Salmi Pekka Salmi Ammattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista vuonna 2006 Helsinki 2006 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
Lisätiedotriist akoulu Riistakoulu tällä kertaa ESittElySSä on hylje
merestä pöytään Jahti-lehden Riistakoulu-sarja on kokonaisuus, jossa esitellään aina yhden riistalajin tie ruokapöydän päätähdeksi. Riistakoulu alkaa lajin ja sen metsästyksen esittelyllä ja jatkuu saaliin
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotPonttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010
Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010 Esa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KEHRA-projektin tiedotus- ja koulutusristeily 9.2.2011 1 Hylkeiden aiheuttamat
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN SELVITYK- SESTÄ SUOMENLAHDEN MERIKANSALLISPUISTOJEN TÄYDENNYSTARPEISTA JA - MAHDOLLISUUKSISTA
LAUSUNTO 191899 1 (8) 27.3.2015 200/413/2015 Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Viite: Ympäristöministeriön lausuntopyyntö 30.1.2015; YM6/5711/2012 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1186/01.03/2018
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 25.6.2018 Dnro 1186/01.03/2018 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS HALLIN METSÄSTYKSESTÄ ALUELLISEN KIINTIÖN NOJALLA METSÄSTYSVUONNA
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1186/01.03/2018
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 26.7.2018 Dnro 1186/01.03/2018 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS HALLIN METSÄSTYKSESTÄ ALUELLISEN KIINTIÖN NOJALLA METSÄSTYSVUONNA
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA
LisätiedotNorpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama
Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen
LisätiedotAmmattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 337 Pekka Salmi Eila Seppänen Anssi Ahvonen Ammattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotMMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha S. Niemelä Ylitarkastaja Jussi Laanikari
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha S. Niemelä (juha.niemela@mmm.fi) Ylitarkastaja Jussi
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Erityisasiantuntija Jussi Laanikari Dnro 760/01.03/2019
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Erityisasiantuntija Jussi Laanikari 18.4.2019 Dnro 760/01.03/2019 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS HALLIN METSÄSTYKSESTÄ ALUEELLI- SEN KIINTIÖN NOJALLA METSÄSTYSVUOSINA
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotItämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
LisätiedotWWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta.
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Ylitarkastaja Janne Pitkänen
LisätiedotKalatalouden tulevaisuudennäkymät
Ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankepäivät 5-6.4.2018 Kalatalouden tulevaisuudennäkymät Petri Suuronen Ohjelmapäällikkö, Sininen biotalous Luonnonvarakeskus (Luke) Kalalla on tulevaisuus Kalalla
LisätiedotLOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta
Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan
LisätiedotAmmattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009
Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä
Lisätiedotsaalisvahingot vuonna 2013
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotWWF kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikön sijaisena metsäneuvos Marja Kokkonen (marja.kokkonen@mmm.fi)
LisätiedotEuroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
LisätiedotYksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.
Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat
LisätiedotUusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014
Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?
LisätiedotKalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam Muistio (Luonnos) 26.2.2019 VALTIONEUVOSTON ASETUS KAUPALLISELLE KALASTUKSELLE JA KALAN- KASVATUKSELLE
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotPaljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten
LisätiedotWWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta.
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikön sijaisena vesihallintojohtaja Kari Kaatra (kari.kaatra@mmm.fi)
LisätiedotHANKEHAKEMUS. Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä
HANKEHAKEMUS Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä Hakija ry Puutarhakatu 19 A 20500 Turku ry on alueellinen kalatalouden edistämisjärjestö, joka perustettiin vuonna 1951. Tuolloin yhdistyksen
LisätiedotHylje vahinkoeläin vai luontoelämys?
Hylje vahinkoeläin vai luontoelämys? Sami Reunanen ja Juhani Mellanoura r i i s t a - j a k a l a t a l o u s t u t k i m u k s i a j a s e l v i t y k s i ä 8 / 2 0 1 3 RIISTA- JA KALATALOUS tutkimuksia
LisätiedotWWF kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha S. Niemelä (juha.niemela@mmm.fi) Osastopäällikön sijaisena
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Janne Pitkänen Dnro 1088/13/2015
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Janne Pitkänen 27.7.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS HALLIN METSÄSTYKSESTÄ ALUELLISEN KIINTIÖN NOJALLA METSÄSTYSVUONNA 2015
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
Lisätiedot- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella
Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-
LisätiedotKalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen
Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin
LisätiedotHYLJE. Hyljesietopalkkion koulutuskansio
HYLJE Hyljesietopalkkion koulutuskansio Sisällysluettelo Johdanto 2 Taustaa Tiivistelmä Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmasta 4 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2009
LisätiedotHylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamien haittojen ehkäiseminen
Hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamien haittojen ehkäiseminen Kalatalouden Innovaatiopäivät, 10.11.2017, Tampere Luke, Esa Lehtonen Hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamien haittojen
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotSaaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?
LisätiedotItämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma. Kuva
Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma Kuva 4 2007 Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 4/2007 Julkaisun nimi: Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma Julkaisija: Maa-
LisätiedotDiaarinumero: 1503/3/02 Antopäivä: 01.12.2003 Taltio: 01.12.2003/3033
01.12.2003/3033 KHO:2003:84 Luonnonsuojelualue - Kansallispuisto - Poikkeukset rauhoitussäännöksistä - Halli - Harmaahylje - Metsästys - Hylkeenpyynti - Elinkeinon harjoittaminen - Kalastus Diaarinumero:
LisätiedotKalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu
LisätiedotYksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.
Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat
LisätiedotEsitys merkitsisi erityisesti itämerennorpan mutta myös harmaahylkeen suojelussa merkittäviä heikennyksiä nykytilanteeseen verrattuna.
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Ylitarkastaja Jussi Laanikari
LisätiedotSuomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.
Suomen kalatalous EU Kalat III Seminaari Luonnonvarakeskus Erikoistutkija Jari Setälä 25.10.2018 Helsinki Säätytalo Elintarvikekalan kotimarkkinoiden kehitys 1981-2017 fileepaino Kalan kaupallinen kysyntä
LisätiedotKotitarvekalastajan puheenvuoro
Kotitarvekalastajan puheenvuoro Markku Ahonen kotipaikka Ivalo 1985 alk. FM 1984, FL 1991 (Inarijärven nieriän ja harmaanieriän istutustulokset) tutkijana, kalataloussuunnittelijana, hankekoordinaattorina
LisätiedotKalatalousrahaston tuet kaupalliselle kalastukselle. Jari Leskinen Lapin ELY-keskus
Kalatalousrahaston tuet kaupalliselle kalastukselle Jari Leskinen Lapin ELY -keskus Lapin ELY-keskus Jari Leskinen EMKR varojen jakauma Painopistealue EU (M ) kansal. (M ) Yhteensä (M ) Kestävä kalastus
LisätiedotSaimaan KUUTTI JA LUMIUKKO
Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF
LisätiedotMiten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2018
Toimintasuunnitelma vuodelle 2018 Toimintasuunnitelma sisältää liiton sääntöjen ja vuosikokouksen hyväksymät pitkän aikavälin perusteet liiton toiminnalle sekä toimet vuoden 2018 aikana. Suunnitelma sisältää
LisätiedotMonimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin
Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin Coastal zone management will be less of an exercise in conflict resolution if directed at creating symbioses, for instance
LisätiedotKestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä
Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston
LisätiedotITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1
ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1127/01.03/2017 Neuvotteleva virkamies Sami Niemi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 11.7.2017 Dnro 1127/01.03/2017 Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS HALLIN METSÄSTYKSESTÄ ALUELLISEN
LisätiedotBALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA
Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 12.12.2013 BALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA BALTICCONNECTOR Päivämäärä 07/11/2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä
LisätiedotMetsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa
Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta
LisätiedotTulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen
Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto
LisätiedotPyyntiteknisiä ratkaisuja hylkeiden kalastukselle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi
Pyyntiteknisiä ratkaisuja hylkeiden kalastukselle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi KALARI 7.2.2018 Luke, Esa Lehtonen Hylkeenpyyntilautta (Raippaluoto -99) Protoversion modifiointi yhteistyössä kalastajien
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen
Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan
LisätiedotValtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)
Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotElinkeinot ihmisen ja eläimen suhteen muokkaajana
Elinkeinot ihmisen ja eläimen suhteen muokkaajana FT Tutkimuspäivät, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Jyväskylä 18.-19.11.2008 Ihmisen ja eläinten välisen suhteen muutosvoimat Ihmisen ja eläimen
LisätiedotHylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 69/2018 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017 Leena Forsman, Pentti Moilanen ja Riitta Savolainen Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot
LisätiedotHYLKEET JA MERIMETSOT
HYLKEET JA MERIMETSOT UHKAAVAT EKOSYSTEEMIÄ Pyhämaan Kettelin rannassa saalistaan perkaava kalastaja Seppo Lamberg toteaa ilman kaihoa, että kalastuselinkeino on tällä hetkellä aivan toisenlaisessa tilassa
LisätiedotKoordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti
LisätiedotSaimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010
Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan
LisätiedotEU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen
EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA
LisätiedotLohikalojen tilanne merialueella
Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotYmpäristövaliokunnalle
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 29/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Selkämeren kansallispuistosta Ympäristövaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä syyskuuta 2010 lähettäessään
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1088/13/2015
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA
LisätiedotSusikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla
Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla Paikallista vaikuttamista Yhteiset toimet: tiedonjakoa ja -vaihtoa Vahingot ja vahinkojen ennaltaehkäisy Poikkeusluvat Mikael Luoma riistapäällikkö
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
LisätiedotKeskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL
Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta
LisätiedotKaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa
Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,
Lisätiedot