Ihmisen suhtautuminen hylkeeseen on vuosituhansien. Merihylje. luonnonvara, suojelukohde vai matkailun vetonaula?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen suhtautuminen hylkeeseen on vuosituhansien. Merihylje. luonnonvara, suojelukohde vai matkailun vetonaula?"

Transkriptio

1 Merihylje KUVA: JARI NISKANEN/KUVALIITERI luonnonvara, suojelukohde vai matkailun vetonaula? JUHANI SALMI JA PEKKA SALMI Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ihmisen suhtautuminen hylkeeseen on vuosituhansien saatossa muuttunut perinpohjaisesti. Suomessa ei ole toista petoeläintä, joka olisi yhtälailla turvannut pohjoisen asukkaiden elantoa ja sittemmin nakertanut perustaa elinkeinolta. Toisaalta viimeisten vuosikymmenten aikana hylkeestä on tullut luonnonsuojelun symbolieläin ja Itämeren tilasta kertova indikaattorilaji. Suojeluarvojen korostuminen on johtanut siihen, että hylkeen ammattikalastukselle aiheuttamien ongelmien nopea kasvu ja viime vuosina käyttöön otetun kiintiöidyn metsästyksen salliminen ovat kuumentaneet kansalaisten tunteita sekä kärjistäneet viranomaisten ja luonnonsuojelutahojen näkemyseroja (mm. Storm Routti Nyman Kunnasranta 2007). Suomen rannikkovesillä asustaa kaksi hyljelajia: harmaahylje ja norppa. Tässä kirjoituksessa keskitymme lähinnä harmaahylkeen yhteiskunnallisen aseman keskeisimpiin muutoksiin. Hylkeitä on metsästetty ja pyydystetty verkoilla Suomen rannikoilla aina kivikaudesta lähtien. Keskiajalla hylkeenpyynti oli rannikolla asuvien tärkeimpiä elinkeinoja. Hylkeitä pyydettiin talvisin jäältä harppuunalla ja 1600-luvulta lähtien kiväärillä. Saaliseläimeltä otettiin talteen nahka, liha ja öljy, josta tuli myös merkittävä vientitavara. Esikristillisellä ajalla suhtautuminen hylkeeseen Itämeren alueen pyyntiyhteisöissä lienee ollut animismia, jonka mukaan kaikilla 59

2 myös elottomilla luonnon aineksilla oli sielu. Ihminen ja ihmisen kulttuuri käsitettiin osaksi luontoa. Ihmisen ja saaliseläimen suhde oli yhteistoiminnallista vastavuoroisuutta: eläinten uskottiin antautuvan metsästettäväksi ja ne saivat vastineeksi kunnioittavan ja tunnustetun kohtelun persoonina (Ylimaunu 2000). Pyhästä eläimestä vahinkoeläimeksi Vielä pitkään historiallisella ajalla hylje oli metsästäjille pyhä eläin, johon liitettiin yliluonnollisia ja kunnioitettavia voimia. Arvostusta lisäsivät hylkeen ihmismäiset ulkoiset piirteet ja oleskelu meressä, ihmiselle vieraassa ja pelottavassa ympäristössä (Westerdahl 2005). Paikoin Itämeren piirissä oli yhä 1900-luvulla vallalla uskomus, että hylkeet kuulivat ja ymmärsivät ihmisen puhetta. Tästä syystä yhteisöissä kehittyi niin sanottu jääkieli, jossa hylkeenpyyntiin lähdettäessä ei saanut käyttää pyyntivälineistä tai -kohteista niiden oikeita nimiä (Nirvi 1944). Eläintä kohtaan tunnettua kunnioitusta osoitettiin ottamalla talteen kallo ja evät. Tällä tavoin niiden tenhovoimalla voitiin vaikuttaa kalaonneen ja ihmisen muuhun elämän laatuun (Magnus 1977, Westerdahl 2005). Suhtautuminen hylkeisiin muuttui kristinuskon ja valistusajan levitessä Itämeren rannikolle. Hyödyn aikakaudella 1700-luvulta lähtien korostettiin taloudellisia arvoja. Hylje nähtiin karhun, suden ja ahman lailla ihmisen vihollisena, kilpailijana ja jopa luontoon kuulumattomana petona, joka piti hävittää sukupuuttoon. Kun kalastus 1800-luvulla monipuolistui ja kytkeytyi rahatalouteen ryhdyttiin yhä enemmän kiinnittämään huomiota hylkeiden aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin. Itämerellä otettiin 1900-luvun alussa käyttöön hylkeestä maksettavat tapporahat, minkä seurauksena lajin metsästys tehostui (Ylimaunu 2000). Hylkeiden pyynti antoi merkittävää lisätuloa Pohjanlahden rannikon ja saariston kalastajaväestölle. Elpynyt hylkeenpyynti hidasti 1900-luvun alussa alkanutta kalastajamäärän vähenemistä. Hylkeenpyynti säilytti asemansa ammattikalastajien tärkeänä tulonlähteenä Selkämeren rannikolla toiseen maailmansotaan saakka, Merenkurkussa ja Perämerellä vielä tämänkin jälkeen. (Tuomi- Nikula 1982, Salmi Salmi 1991) Luonnonsuojelun symbolista ongelmaksi Itämeren harmaahyljekannan arvioidaan olleen 1900-luvun alussa yksilöä, mutta ja 1980-lukujen vaihteessa enää (Helle 1983). Voimistunut metsästys oli tärkein yksittäinen hyljekannan alenemiseen vaikuttanut tekijä. Kun tutkimukset 1970-luvulla osoittivat hylkeiden lisääntymiskyvyn alentuneen dramaattisesti Itämeren ympäristömyrkkyjen (PCB ja DDT) seurauksena (Helle 1983), kansalaisten kiinnostus hylkeitä kohtaan lisääntyi. Hyljekantojen hupeneminen ja yleinen eläinlajien suojelun korostuminen johtivat harmaahylkeen ja norpan tapporahan poistamiseen vuonna Hylkeen metsästys oli jo siihen mennessä lähes kokonaan hävinnyt rannikoltamme. Kun myötätunto hylkeitä kohtaan kasvoi ne nousivat 1970-luvulla Suomen luonnonsuojelun keulakuvaksi (Ylimaunu 2000). Kalastajat kohtasivat hylkeen vain harvoin ja 1990-luvun alun välisenä aikana. Hylje ja kalastaja olivat samassa veneessä : Itämeren saastuminen uhkasi sekä kalastuselinkeinoa että hylkeen elinmahdollisuuksia. Tilanne muuttui kalastajan kannalta Itämeren harmaahyljekannan käännyttyä 1980-luvulla nousuun. Minimikannan arvioidaan olevan jo yli hyljettä (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2007). Itämeren harmaahyljekantojen voimistuminen on ennen kaikkea parantuneen lisääntymiskyvyn seurausta (Helle Nyman Stenman 2005). Lisääntymistehon paranemisen arvellaan johtuvan ympäristömyrkkyjen vähenemisestä pohjoisella Itämerellä. Tutkijat kutsuvatkin hyljettä nykyisin Itämeren tilaa ilmentäväksi indikaattorilajiksi. Markkinointiongelmien ja kalastuksen säätelytoimien kanssa kamppaileville ammattikalastajille hylkeen ilmaantuminen samoille apajille merkitsi kalatulojen kaventumista entisestään. Hylkei- 60

3 den vierailusta pyydyksissä kertovat verkkoihin ilmaantuvat reiät, kalanpäät, kalojen puolikkaat tai muuten vahingoittuneet kalat. Kalastajilta kuluu aiempaa enemmän aikaa pyydysten korjaamiseen ja niiden vahtimiseen. Ammattikalastajat ovat todenneet harmaahylkeiden muuttavan kalojen käyttäytymistä hajottamalla kalaparvia ja ajamalla niitä sisälahtiin (Salmi Salmi 2006). Usein rannikon ja saariston kalastajat ovat vesien omistussuhteiden vuoksi sidottuna tarkoin rajattuun pyyntialueeseen eikä liikkuminen kalaparvien perässä ole mahdollista. Hylkeiden tiedetään olleen ampumispyynnin aikakaudella säikkyjä ihmisille ja kalastusveneille. Nykyisin hylkeet eivät enää samalla tavoin pelkää ja osa hylkeistä on oppinut seuraamaan kalastajien veneitä pyyntipaikalle varman saaliin toivossa. Tästä syystä hylkeen pyyntimahdollisuuksien lisääminen erityisesti pyydyksen läheisyydestä metsästäminen saa kalastajien keskuudessa kannatusta (Ylimaunu 2000, Salmi Salmi 2006). Harmaahyljekannan kasvun ja siitä aiheutuvien vahinkojen vuoksi pyyntilupia alettiin myöntää vuodesta 1995 lähtien. Pyyntikaudelle maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvat korkeintaan 675 hallin ampumiseen (Maa- ja metsätalousministeriö 2006). Metsästyksen salliminen ja kiintiöiden kasvattaminen ovat herättäneet kritiikkiä luonnonsuojelijoiden taholta. Perinteisiä metsästyskeinoja, kuten jäältä pyyntiä, ei enää voi käyttää hylkeiden metsästykseen. Pyydyksillä tavattavien hallien ampuminen keinuvasta veneestä on hankalaa ja ammutun hylkeen painuminen pohjaan estää sen taloudellisen hyödyntämisen. Hylkeen perinteisten käyttömuotojen elvyttämiseksi olisi tärkeää, että hylje ammuttaisiin jäälle, kivelle, kalliolle tai matalaan veteen, josta se on helppo ottaa taloudellisesti hyödynnettäväksi. Vaikka ammattikalastajat ovat nykyistä tehokkaamman metsästyksen kannalla ja halukkaita osallistumaan myös itse metsästykseen (Salmi Salmi 2006) niin jotkut pitävät hylkeiden tappamista vastenmielisenä (Salmi 2007) ja antavat sen mieluimmin muiden tehtäväksi. Erityisesti päätoimisemmin kalastavilta ei liikene aikaa hylkeenpyyntiin; he toivoivat saavansa apua paikallisilta metsästäjiltä ja metsästysseuroilta (Salmi Salmi 2006). Hylkeestä elinvoimaa maaseudulle? Usea rannikkokalastaja on joutunut katkaisemaan sukupolvien ajan jatkuneen kalastusperinteen pyynnin hyljeongelman vaikeuttaessa muutenkin niukkaa toimeentuloa. Elinkeinon parissa jatkaneet ovat usein muuttaneet pyyntialueitaan, vähentäneet kalastustaan tai investoineet hylkeenkestäviin rysiin ja loukkuihin, joita hylje ei pysty rikkomaan tai joista hylje ei pysty syömään saaliskaloja. Valtio on tukenut pyyntitekniikan kehittämistä, mutta uudet rysämallit tarjoavat vain osaratkaisun. Rannikkokalastuksen tärkeimpään pyyntimuotoon verkkopyyntiin ei ole hyljeongelmaa lievittävää teknistä sovellusta saatavilla. Hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista maksettiin korvauksia vuosilta Vaatimuksista huolimatta korvauksia ei tämän jälkeen ole maksettu EU: n komission kielteiseen kantaan vedoten (SAKL 2005). Perinteinen ammattikalastus on uusien haasteiden edessä samalla kun rannikon alkutuotantoalueista on yhä yleisemmin tullut lomalaisten virkistäytymisaluetta. Muutos tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiselle yritystoiminnalle. Jo nykyisin Lounais-Suomen saaristossa useat kalastajaperheet monipuolistavat tulojaan tarjoamalla vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille kalatuotteita, kalastusmatkoja, veneretkiä tai majoituspalveluita (Salmi 2005). Toisaalta kalastuselinkeinon ja palvelutoiminnan yhdistäminen tuottaa monia käytännön ongelmia, koska molemmissa työntäyteinen sesonkiaika ajoittuu samoihin vuodenaikoihin (Salmi 2007). Uusia yritysideoita ja yhteistyökumppaneita haetaan, mutta kehitystyö vie aikaa. Esimerkiksi hyljeturismi on rannikollamme uusi ilmiö ja ammattikalastajien järjestämät veneretket harmaahylkeiden esiintymisalueille ovat verraten harvinaisia (Ylimaunu 2000, Salmi Salmi 2006). Etelä- ja Lounais-Suomen saaristossa harmaahylkeitä on näkyvillä eniten touko-kesä- 61

4 kuun vaihteessa karvanvaihdon aikaan, jolloin ne makaavat uloimmilla luodoilla isoina ryhminä. Yhdellä luodolla voi olla satoja hylkeitä kylki kylkeen pakkautuneina. Alkukesästä hyljeluodoille säännöllisesti tehdyt, varovaisuutta ja rauhallista käyttäytymistä edellyttävät veneretket eivät häiritse hylkeiden päivärytmiä tai elämää: hylkeet eivät välttämättä edes vaivaudu veteen saakka, vaan oppivat tunnistamaan tällaisen vaarattoman veneen (Ylimaunu 2000). Hyljettä voitaisiin myös houkutella tiettyinä ajanjaksoina paikkoihin, joissa ammattimainen kalastus on vähäistä. Etenkin syksyisin, jolloin hylje mielellään hakeutuu saaristoon, voitaisiin niitä houkutella kalahaaskan avulla tiettyjen saaristoreittien varrella oleviin havaintopaikkoihin. Tämä takaisi matkailijoille mahdollisuuden valokuvata ja seurata hylkeitä niiden luonnollisessa ympäristössään (Salmi 2007). Hyljeturismista ei ole kokopäiväiseksi tai ympärivuotiseksi tulonlähteeksi, mutta siitä voi paikoin tulla osa rannikkokalastajien perheiden monitoimisuutta ja seudun matkailupalveluja (Ylimaunu 2000, Salmi 2007). Hylkeiden metsästäminen avaa mahdollisuuden myös kokonaan toisenlaiselle yritystoiminnalle. Pohjoismainen kehittämishanke on osoittanut, että hylkeet voidaan käyttää sekä perinteisin että uusin tavoin hyödyksi. Hylje nähdään haittaeläimen sijaan paikallisia elinkeinoja tukevana resurssina. Monipuolinen hyödyntäminen avaa uusia yritysideoita paitsi kalastajille myös esimerkiksi paikallisille matkailuyrittäjille. Hylkeistä voidaan valmistaa erikoistuotteita, joiden asiakkaita ovat esimerkiksi kesäasukkaat ja paikkakunnalla satunnaisesti seudulla poikkeavat matkailijat. Hylkeestä saatavaa öljyä eli traania on ryhdytty uudelleen ottamaan talteen ja käyttämään muun muassa kesämökkien maalauksessa. Erityisesti Merenkurkun alueella hylkeen lihasta on valmistettu ravintoloiden ruokalistoille maittavia ruokia ja öljyn terveysominaisuudet ovat tulleet ihmisille tutummaksi. Lisäksi hylkeen kynsistä, luista ja hampaista on tehty koruja. (Storm 2007.) Hylkeen pitkä ja kiehtova pyyntikulttuuri avaa myös mahdollisuuksia sen hyödyntämiseksi matkailussa. Ohjelmapalveluissa esiteltäisiin kalastuksen ohella hylkeenpyynnin vuotuiskiertoon liittyvää kansanperinnettä. Esimerkiksi kyläjuhlat ja muut tilaisuudet voitaisiin ajoittaa hylkeenpyynnin vuotuisiin kohokohtiin. Samalla ammattikalastajat voisivat myydä omia tuotteitaan ja jakaa hylkeisiin liittyvää tietoa ja osaamistaan. Myös kotiseutuharrastus ja kylän muu kulttuuritoiminta voivat tukea alkutuotantoa hyödyntävää matkailua. Esimerkiksi Merikarvialla on viime vuosina esitetty matkailijoiden vetonaulaksi osoittautunutta paikallisen kalastajan ja hylkeenpyytäjän arkielämästä kertovaa kansannäytelmää. Monet esitystä seuranneet ovat merelliseen ympäristöön sijoittuvan näytelmän innoittamina kiinnostuneet myös kalastajien järjestämistä veneretkistä saaristoon (Salmi 2007). LÄHTEET Helle, Eero 1983: Hylkeiden elämää. Kirjayhtymä, Helsinki. Helle, Eero Nyman, Madelaine Stenman, Olavi 2005: Reproductive capacity of grey and ringed seal females in Finland. Teoksessa Helle, Eero Stenman, Olavi Wikman Marcus (toim.) Symposium on Biology and Management of seals in the Baltic area. Kala- ja riistaraportteja 346. Magnus, Olaus Gothus 1977: Pohjoisten kansojen historia. Suomea koskevat kuvaukset. Otava. Nirvi, Ruben Erik 1944: Sanankieltoja ja niihin liittyviä kielenilmiöitä itämerensuomalaisissa kielissä. SKS:n toimituksia 233, Helsinki. Salmi, Juhani 2007: Kalastaja merellä ja rannalla. Onko kalastajien perimästä luonto- ja paikallistietämyksestä matkailun avuksi? (käsikirjoitus) Salmi, Juhani Salmi, Pekka 1991: Silakan kalastuksesta monilajikalastukseen. Pohjois-Satakunnan rannikon ammattikalastuksen muutokset. Kalatutkimuksia 30. Salmi, Juhani Salmi, Pekka 2006: Ammattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista vuonna Kala- ja riistaraportteja 399. Salmi, Pekka 2005: Rural Pluriactivity as a Coping Stra- 62

5 tegy in Small-Scale Fisheries. Sociologia Ruralis 45, 1 2, Storm, Anita 2007: Hylkeestä on moneksi. Apaja 1, s Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiakaslehti. Storm, Anita Routti, Heli Nyman, Madelaine Kunnasranta, Mervi 2007: HYLJEPUHETTA Alueelliset ja kansalliset näkökulmat ja odotukset merihyljekantojen hoidossa. Kala- ja riistaraportteja 396. Tuomi-Nikula, Outi 1982: Keskipohjalaisen kalastajan vuosi. Keski-Pohjanmaan suomenkielisen rannikon ammattimaisen kalastuksen ja hylkeenpyynnin muuttuminen ja 1900-luvulla. Kansatieteellinen arkisto 32, Vammala. Westerdahl, Christer 2005: Seal on Land, Elk at Sea: Notes on and Applications of the Ritual Landscape at the Seaboard. The International Journal of Nautical Archaeology 34, 1: Ylimaunu, Juha 2000: Itämeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminen-hylje-suhde. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 773. Internet-lähteet Maa- ja metsätalousministeriö 2006: Eräiden riistaeläinten ensi metsästyskauden pyyntimäärien ylärajat vahvistettu www-osoitteessa: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2007: Harmaahyljekanta kasvaa edelleen. Tiedote wwwosoitteessa: Suomen Ammattikalastajaliitto 2005: Ajankohtaista ammattikalastuksesta. Lokakuu

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Pekka Salmi ja Irma Kolari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ilkeä ongelma Kalastuskiistojen muutos Tutkimustietoa Saimaan kalastuksesta ja suhteesta norppaan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila Hallin metsästys päätettiin aloittaa uudelleen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009 Harmaahylkeitä lähellä Martinriisiä Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

riist akoulu Riistakoulu tällä kertaa ESittElySSä on hylje

riist akoulu Riistakoulu tällä kertaa ESittElySSä on hylje merestä pöytään Jahti-lehden Riistakoulu-sarja on kokonaisuus, jossa esitellään aina yhden riistalajin tie ruokapöydän päätähdeksi. Riistakoulu alkaa lajin ja sen metsästyksen esittelyllä ja jatkuu saaliin

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010

Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010 Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010 Esa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KEHRA-projektin tiedotus- ja koulutusristeily 9.2.2011 1 Hylkeiden aiheuttamat

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN SELVITYK- SESTÄ SUOMENLAHDEN MERIKANSALLISPUISTOJEN TÄYDENNYSTARPEISTA JA - MAHDOLLISUUKSISTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN SELVITYK- SESTÄ SUOMENLAHDEN MERIKANSALLISPUISTOJEN TÄYDENNYSTARPEISTA JA - MAHDOLLISUUKSISTA LAUSUNTO 191899 1 (8) 27.3.2015 200/413/2015 Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Viite: Ympäristöministeriön lausuntopyyntö 30.1.2015; YM6/5711/2012 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta.

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta. WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Ylitarkastaja Janne Pitkänen

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä

Lisätiedot

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta.

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta. WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikön sijaisena vesihallintojohtaja Kari Kaatra (kari.kaatra@mmm.fi)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Hylje vahinkoeläin vai luontoelämys?

Hylje vahinkoeläin vai luontoelämys? Hylje vahinkoeläin vai luontoelämys? Sami Reunanen ja Juhani Mellanoura r i i s t a - j a k a l a t a l o u s t u t k i m u k s i a j a s e l v i t y k s i ä 8 / 2 0 1 3 RIISTA- JA KALATALOUS tutkimuksia

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF

Lisätiedot

Elinkeinot ihmisen ja eläimen suhteen muokkaajana

Elinkeinot ihmisen ja eläimen suhteen muokkaajana Elinkeinot ihmisen ja eläimen suhteen muokkaajana FT Tutkimuspäivät, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Jyväskylä 18.-19.11.2008 Ihmisen ja eläinten välisen suhteen muutosvoimat Ihmisen ja eläimen

Lisätiedot

Diaarinumero: 1503/3/02 Antopäivä: 01.12.2003 Taltio: 01.12.2003/3033

Diaarinumero: 1503/3/02 Antopäivä: 01.12.2003 Taltio: 01.12.2003/3033 01.12.2003/3033 KHO:2003:84 Luonnonsuojelualue - Kansallispuisto - Poikkeukset rauhoitussäännöksistä - Halli - Harmaahylje - Metsästys - Hylkeenpyynti - Elinkeinon harjoittaminen - Kalastus Diaarinumero:

Lisätiedot

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma. Kuva

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma. Kuva Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma Kuva 4 2007 Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 4/2007 Julkaisun nimi: Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma Julkaisija: Maa-

Lisätiedot

BALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA

BALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 12.12.2013 BALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA BALTICCONNECTOR Päivämäärä 07/11/2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

HYLJE. Hyljesietopalkkion koulutuskansio

HYLJE. Hyljesietopalkkion koulutuskansio HYLJE Hyljesietopalkkion koulutuskansio Sisällysluettelo Johdanto 2 Taustaa Tiivistelmä Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmasta 4 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2009

Lisätiedot

Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin

Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin Coastal zone management will be less of an exercise in conflict resolution if directed at creating symbioses, for instance

Lisätiedot

HYLKEET JA MERIMETSOT

HYLKEET JA MERIMETSOT HYLKEET JA MERIMETSOT UHKAAVAT EKOSYSTEEMIÄ Pyhämaan Kettelin rannassa saalistaan perkaava kalastaja Seppo Lamberg toteaa ilman kaihoa, että kalastuselinkeino on tällä hetkellä aivan toisenlaisessa tilassa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2. Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry Ammattikalastus 2015 Raportti merialueen ammattikalastajien näkemyksistä ammatin tulevaisuudesta Suomen ammattikalastajaliitto Ry Finlands Yrkesfiskarförbund RF Ammattikalastus 2015 Sisältö Suomen ammattikalastajaliitto

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet

sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet Rannikko-ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet Anne-Marie Taina SAKL / asiantuntija Ammattikalastajamessut Uusikaupunki 31.8.-1.9.2012 SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Ammattikalastus ja merimetso

Ammattikalastus ja merimetso Ammattikalastus ja merimetso Merestä elantoaan hankkivien näkemyksiä Juhani Salmi, Pekka Salmi ja Pentti Moilanen RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 1/2010 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 1/2010 Ammattikalastus

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu

KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu Saaristomerellä on kalastukselle tärkeitä alueita, joilla hylkeiden metsästys on vaikeaa. Tällainen alue on esimerkiksi Paraisten itäpuolella Peimarinselällä. Kalastus

Lisätiedot

Mihin hävisi luonnonkala?

Mihin hävisi luonnonkala? Mihin hävisi luonnonkala? Kala - Fisk -lehti kirjoittaa otsikolla "Upporikasta ja rutiköyhää" luonnonkalan tilanteesta kalakaupassa. Juttu kokonaisuudessaan alla. Luonnonkalasta on tullut kotimaisessa

Lisätiedot

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Anne Savola ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 15.9.2010, täyd. 17.9.2010 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija

Lisätiedot

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153 SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 Jarmo Laaksonen Telkkäkuja 8 23500 UUSIKAUPUNKI PÄÄTÖS Pvm Nro 13.08.2013 2013/00153 2013/00153 1 METSÄSTYSLAIN 10 :N MUKAINEN

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit 2014

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit 2014 Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit Miestenlehdet 508 000 lukijaa 338 000 lukijaa 252 000 lukijaa 154 000 lukijaa 126 000 lukijaa 88 000 lukijaa 84 000 lukijaa 62 000 lukijaa Lukijamäärät KMT S13/K,

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Selkämeri ja Saaristomeri. Push up-rysän lasku Porissa. Kuva: Suomen Ammattikalastajaliitto r.y.

Selkämeri ja Saaristomeri. Push up-rysän lasku Porissa. Kuva: Suomen Ammattikalastajaliitto r.y. KESTÄVÄN KALATALOUDEN MALLIALUEET Selkämeri ja Saaristomeri Push up-rysän lasku Porissa. Kuva: Suomen Ammattikalastajaliitto r.y. Haastatteluraportti Johanna Möttönen / J.Heikurinen tmi 2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.

Lisätiedot

Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf

Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf Riistapäivät 2010 Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf Valtakunnalliset riista-alan neuvottelupäivät pidettiin 19. 20.1.2010 Turussa. Tämän vuoden

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

INFOPAKETTI OPETTAJILLE MUSEOSTA JA PEDAGOGIESTA TOIMINASTAMME

INFOPAKETTI OPETTAJILLE MUSEOSTA JA PEDAGOGIESTA TOIMINASTAMME INFOPAKETTI OPETTAJILLE MUSEOSTA JA PEDAGOGIESTA TOIMINASTAMME Opettajana voit valmistautua ennen luokkasi vierailua Ahvenanmaan Metsästys- ja Kalastusmuseoon. Voit joko tutustua museon sisältöön etukäteen

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Elinkeinokalatalouden paikallinen kehittäminen Perämeren rannikolla Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys Jomma ry Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Mikä on elinympäristö?

Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS GRO HARLEM BRUNDTLAND: Yhteinen tulevaisuutemme 1987 maailmankomission ratkaisu

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020

PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020 PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020 Oulun Seudun Leader Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry Perämeren rannikon kalatalousryhmä Luonnos 10.6.2014 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 TOIMINTA-ALUE

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVAS- TA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 (14.8.2013 mennessä) Koostanut Sauli Härkönen 16.8.2013 Suomen riistakeskus 1 Muutokset lain ja valtioneuvoston asetuksen tasolla Laki metsästyslain muuttamisesta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot