BALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä BALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA

2 BALTICCONNECTOR Päivämäärä 07/11/2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Sanna Sopanen Tarja Ojala Sanna Sopanen Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Työn toteutus Aineisto Tutkimusalueen sijainti 1 3. Suomen rannikkoalueilla esiintyvät hyljelajit 2 4. Itämeren harmaahylkeen biologiaa ja ekologiaa 3 5. Hankkeen mahdolliset vaikutukset harmaahylkeisiin 3 6. Harmaahylkeen esiintyminen Inkoon edustalla 4 7. Arvioidut vaikutukset 5 8. Seuranta 5 9. Johtopäätökset Lähteet 6

4 1. JOHDANTO Balticconnector maakaasuputki yhdistää Suomen ja Viron kaasunjakeluverkostot. Kansallisten kaasunjakeluverkostojen yhdistäminen parantaa merkittävästi kaasun alueellista saatavuutta ja toimitusvarmuutta ja siten edistää kaasun jakelun luotettavuutta eri olosuhteissa Suomessa ja Baltian maissa. Maakaasuputkea on suunniteltu Viron Paldiskin Laheperän ja Suomen Inkoon välille. Balticconnectorin suunniteltu rantautumiskohta Suomessa sijaitsee Fjusön niemellä noin kahden kilometrin päässä itään Inkoon satamasta. Inkoon saaristossa on suunnitellulle maakaasuputkelle tutkittu kahta vaihtoehtoa: Stora Fagerön saaren pohjois- ja eteläpuolista vaihtoehtoa. Merenalainen kaasuputki asennetaan joko ankkuroidun tai dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen avulla. Suomenlahden syvissä kohdissa putki jää näkyviin merenpohjaan. Olemassa olevien putkien tai kaapelien ylityskohdissa käytetään kivimurskepeitteitä. Suomen puolella ja tultaessa lähemmäksi rannikkoa, syvyysolosuhteet vaihtelevat kallioharjanteiden ja rantakallioiden/kuilujen ollessa tunnusomaisia. Putkikaivanto tehdään veden syvyydestä riippuen kaivinkoneella, imuruoppaajalla tai vesisuihkuauralla. Koska kaasuputken ennakoidaan kulkevan epätasaisen maaston läpi, joudutaan merenpohjaa todennäköisesti paikoitellen muokkaamaan mm. asentamalla kiviainestukia, jotta putken jänneväli ei kasvaisi liian suureksi. Louhintaa tehdään, mikäli merenpohja on lohkareista ja/tai kallioista, eikä pohjantäyttö alueella ole toimiva vaihtoehto. Louhinnassa käytetään räjähteitä kallioperän ja/tai lohkareiden rikkomiseksi. Rakentamisvaiheessa veteen sekoittuu kiintoainetta, joka aiheuttaa vesiympäristön samentumista. Rakentamisvaihe synnyttää myös vedenalaista melua. Rakentamisen aikainen melu ja veden samentuminen saattavat häiritä alueella liikkuvia harmaahylkeitä, minkä johdosta hylkeiden esiintymistä hankkeen vaikutusalueella ja mahdollisia vaikutuksia selvitetään perustuen olemassa olevaan tietoon. 2. TYÖN TOTEUTUS 2.1 Aineisto Merinisäkkäiden runsautta ja esiintymistä vaihtoehtoisten kaasuputkilinjausten lähellä selvitetään perustuen olemassa olevaan seurantatietoon. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) seuraa vuosittain harmaahylkeen eli hallin ja itämerennorpan kantojen runsauksia ja lisääntymismenestystä Suomen merialueella laskentojen ja telemetriaseurannan avulla. Tulosten pohjalta mm. lasketaan merihylkeiden vuosittaiset kannanarviot, määritellään levinneisyysalueet, arvioidaan suotuisan suojelutason toteutumista ja päivitetään hyljekantojen hoitosuunnitelmia. (RKTL, merihylkeiden runsauden seuranta, WWW-sivu) Vuosittaiset laskennat on toteutettu niin kutsuttuina lentolaskentoina touko-kesäkuussa, jolloin hylkeillä on karvanvaihtoaika. Tällöin hylkeet ovat helpommin laskettavissa, koska ne oleskelevat mm. luodoilla poissa vedestä normaalia enemmän. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että touko-kesäkuussa toteutettujen laskentojen tulokset eivät välttämättä anna täysin tarkkaa kuvaa hylkeiden esiintymisalueista ja runsaudesta laskenta-alueilla muina aikoina. Pitkäaikaisseurantojen perusteella voidaan kuitenkin arvioida hylkeiden tärkeimpiä elinalueita ja saadaan melko kattava kuva hylkeiden kannanvaihtelusta eri alueilla. (RKTL, hyljeseurantamenetelmät, WWW-sivu) 2.2 Tutkimusalueen sijainti Selvitettävä alue sijaitsee vaihtoehtoisten kaasuputkilinjausten ympäristössä Inkoossa ja ulottuu Suomen aluevesirajalle (kuva 1). Alue muodostuu Inkoon saaristovyöhykkeestä, joka ulospäin mentäessä vaihettuu avomereksi Porkkalanniemen lounaispuolella. Inkoon ja Kirkkonummen alueella, ulkomerellä sijaitsee Kallbådanin luodot ja vesialueet niminen Natura-alue (FI ), joka on hylkeiden suojelun kannalta arvokasta aluetta (kuva 1). Alueen kokonaispinta-ala on hehtaaria ja se koostuu pääosin avomerialueesta. Alueeseen kuuluu Kallbådanin 0,7 ha:n kokoinen majakkaluoto (Porkkalan majakka) sekä majakkaluotoa ympäröivät pienemmät luodot ja karit. Alue on suojeltu luontodirek- 1

5 tiivin mukaisena alueena (SCI) ja luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää harmaahylkeitä. Natura-alueen rajaus ulottuu vähintään 1,8 km säteelle luodoista. Kallbådanin on todettu olevan harmaahylkeen tärkein esiintymisalue Suomenlahden alueella Vehkalahdelta Inkooseen. Lajin suojelemiseksi alueelle on perustettu hylkeidensuojelualue (HYL010002). Natura-alue sijaitsee n. 10 km etäisyydellä putkilinjasta. Kuva 1. Kallbådanin luodot ja vesialueet Natura-alueen sijainti suhteessa putkilinjoihin. 3. SUOMEN RANNIKKOALUEILLA ESIINTYVÄT HYLJELAJIT Suomen merialueilla tavataan kahta hyljelajia. Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) sekä pienikokoisempi itämerennorppa (Phoca hispida botnica). Hallin pääasialliset pesimäalueet sijaitsevat Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Itämerennorpan pesimäalueet keskittyvät pääosin Perämerelle, jossa suurin osa norppakannasta elää. Hallikanta on ollut voimakkaassa kasvussa 2000-luvun alusta lähtien. Tähän on vaikuttanut mm. ympäristömyrkyistä aiheutuneiden lisääntymishäiriöiden väheneminen. Viimeisimmässä laskennassa Itämereltä tavattiin hallia, 2

6 joista Suomenlahdella esiintyi noin 710 hyljettä (RKTL, hylkeiden määrä, WWW-sivu). Itämerennorpan kannankasvu on ollut hitaampaa. Syynä tähän pidetään edelleen ympäristömyrkkyjen aiheuttamia lisääntymishäiriöitä. Tässä selvityksessä keskitytään hallin esiintymiseen hankealueen läheisyydessä, koska hyljelaskentojen perusteella alue on tärkeä erityisesti hallin esiintymisen kannalta. 4. ITÄMEREN HARMAAHYLKEEN BIOLOGIAA JA EKOLOGI- AA Halli on suurin Itämerellä elävistä hylkeistä. Urokset voivat painaa jopa 300 kg, naaraat ovat pienikokoisempia. Hallit tulevat sukukypsiksi 3-6-vuotiaina. Tyypillisimmillään halli synnyttää yhden poikasen eli kuutin ahtautuneen jään ja avoveden välillä olevaan jäälauttojen vyöhykkeeseen helmi-maaliskuussa. Jäättöminä talvina naaras voi synnyttää myös maalle, jolloin luodoilla voidaan tavata useita synnyttäneitä naaraita ja kuutteja. Vastasyntyneen kuutin imetys kestää noin 17 päivää. Naaraan kiima alkaa imetyksen loppupuolella. (RKTL, halli (harmaahylje), WWW-sivu) Sosiaalista ja ainakin osan vuotta laumassa elävää hallia tavataan pääsääntöisesti koko pohjoisella Itämerellä. Halleille on tyypillistä liikkuvuus ja pitkät vuodenaikaiset vaellukset. Vuorokauden aikana halli voi liikkua jopa 100 km, mutta valtaosin hallit liikkuvat päivittäin alle 10 kilometrin säteellä ravinnonhankintamatkoillaan (Diez ym. 2003). Suurimman osan ajastaan harmaahylkeet viettävät tietyillä ruokailupaikoilla ja vaelluksistaan huolimatta ne ovat paikkauskollisia niille alueille, missä niiden karvanvaihto- ja poikimisalueet sijaitsevat. Hallit ovat kalansyöjiä ja niiden ravinto sekä ravinnontarve vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Imetyksen ja karvanvaihdon aikaan harmaahylkeet eivät ruokaile juuri lainkaan. Loppukesästä ravinnontarve kasvaa ja syksyllä liikkuminen ja ruokailu on aktiivista (Kauhala & Kunnasranta 2012). Harmaahylkeen päivittäinen ravinnontarve on noin 5-8 kg kalaa. Ravintokirjo on melko laaja ja hylkeiden on todettu käyttävän ainakin 20 eri kalalajia ravintonaan (Lundström ym. 2007). Tärkeimpiä saalislajeja ovat silakka, kilohaili sekä lohikaloista siika (Lundström ym. 2007, Suuronen & Lehtonen 2012). Suomenlahdella silakka näyttää olevan merkittävä ravintokohde (Myllylä 2013). 5. HANKKEEN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET HARMAAHYL- KEISIIN Hankkeen mahdolliset vaikutukset alueella esiintyviin halleihin ovat pääosin rakentamisenaikaisia. Vaikutukset voivat muodostua: rakentamisen aikaisesta melusta ja suorasta häiriöstä, joka syntyy putkenlaskusta, ruoppauksista, alusten ankkuroinnista, louhinnasta (mahdolliset räjäytystyöt), kiviaineksen kasauksesta, alusten liikennöinnistä ja putken toiminnan testauksesta ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuva veden sameneminen, joka voi karkottaa mm. hylkeiden saaliskaloja alueelta ja siten heikentää hylkeiden ravinnonhankintamahdollisuuksia Käytön aikaisia vaikutuksia voivat olla: kaasun virtauksen aiheuttama melu kaasuputken ylläpidon ja huoltotoimien aiheuttamat vähäiset meluhaitat Halleihin kohdistuvia vaikutuksia ovat lähinnä suora häirintä ja melu, jotka kuitenkin ovat tilapäisiä ja lyhytkestoisia. Melun vaikutuksista hylkeisiin on vain vähän tutkimustietoa. Hylkeisiin kohdistuneita vaikutuksia on tutkittu lähinnä Tanskan Horns Rev ja Nystedin tuulivoimapuistojen rakentamisen ja käytön aikana. Näistä Nystedin tuulivoimapuisto sijaitsee Itämerellä. Tutkimukset ovat pitäneet sisällään mm. lentolaskentoja, telemetriaseurantaa sekä akustista monitorointia, jossa seuranta perustuu veden alle asennettaviin antureihin. Tulosten perusteella räjäytyksistä ja poraamisesta aiheutunut melu on karkottanut hylkeitä (Dong energy 2006). Toisaalta voimaloiden toiminnan aikaisella melulla ei ole voitu osoittaa olevan kielteistä vaikutusta hylkeiden esiin- 3

7 tymiseen tuulipuistojen läheisyydessä. Ainoa selkeä vaikutus oli poraus- ja räjäytysmelusta aiheutuneet karttamisreaktiot. 6. HARMAAHYLKEEN ESIINTYMINEN INKOON EDUSTALLA Harmaahylkeen esiintymistä alueella on seurattu lähes vuosittain karvanvaihtoaikaan toukokuun lopulla kesäkuun alussa (Markus Ahola RKTL 2013). Tämä on ainoa ajankohta, jolloin halleja voidaan laskea, koska yksilöt viettävät suuren osan päivästä luodoilla makaillen. Kallbådanin on havaittu olevan Suomenlahden tärkein esiintymisalue Vehkalahdelta Inkooseen. Yleisesti ottaen Suomenlahti on kuitenkin varsin marginaalinen hallien karvanvaihtoalueena ja on todennäköistä, että Inkoon edustan alueellakin esiintyy halleja myös karvanvaihtoaikojen ulkopuolella. Tällöin hallit liikkuvat aktiivisemmin ravinnonhankinnassa. Kuvassa 2 on esitetty lähellä hankealuetta sijaitsevat paikat, joilla on tavattu halleja karvanvaihdossa 2000-luvulla (Markus Ahola RKTL 2013). Lähimmät alueet sijaitsevat noin 3 km päässä putkilinjauksesta ja kauimmaiset noin 20 km etäisyydellä. Kallbådanin hylkeidensuojelualue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä kaasuputkesta (kuva 2). Kuva 2. RKTL:n vuosittaisissa lentolaskennoissa havaitut alueet, joilta on tavattu halleja karvanvaihdossa. Lähellä hankealuetta on kuusi paikkaa, joilla on tavattu halleja karvanvaihtoaikana. Tärkeimpänä erottuu Kallbådanin hylkeidensuojelualue, jonka luodoilta on 2000-luvun seurannoissa havaittu yksilöä. Viime vuosina määrät ovat vaihdelleet välillä yksilöä, joten näyttäisi siltä, että hallien karvanvaihtoaikaiset määrät ovat hieman nousseet verrattuna 2000-luvun alkuun. 4

8 Muilla luodoilla määrät ovat huomattavasti vähäisempiä. Hästegrund NW paikalta havaittiin vuonna yksilöä, muina vuosina paikka on ollut tyhjä. Sankbådanilla havaittiin vuonna yksilöä, mutta muina vuosina paikkaa ei ole seuranta-aikana käytetty karvanvaihdossa. Sankbådan N paikalla on havaittu vuonna ja vuonna yksilöä. Muutoin paikka on ollut tyhjä. Useimmilla muilla luodoilla määrät ovat olleet vain muutamia. (Markus Ahola RKTL 2013) 7. ARVIOIDUT VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioidaan etupäässä ajoittuvan rakentamisvaiheeseen, jolloin alueella syntyy vedenalaista melua ja sameutta, joka saattaa karkottaa hylkeitä. Seurannan perusteella alueella esiintyy harmaahylkeitä karvanvaihtoaikana. Esiintyminen on keskittynyt Kallbådanin hylkeidensuojelualueelle, muiden paikkojen ollessa marginaalisempia. Seurannan perusteella alueella esiintyy halleja myös muina aikoina, jopa enemmän kun karvanvaihtoaikaan (Markus Ahonen, RKTL). Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoiman perustusten porauksesta aiheutuva melu karkotti noin 10 km etäisyydellä sijaitsevalla hylkeidensuojelualueella oleilevia hylkeitä (Dong Energy 2006). Rakentamisen aikaisen laivaliikenteen tai muiden rakennusvaiheiden ei havaittu vaikuttaneen hylkeisiin. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä, eikä tuulimyllyjen lapojen vedenalainen runkomelu ole vaikuttanut hylkeisiin (Dong Energy 2006). Tuulivoimapuiston rakentamisen ja käytön aikaisten hyljevaikutusten perusteella kaasuputken rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Kaikkein meluisimmat työvaiheet saattavat karkottaa hylkeitä kauemmaksi, mutta Tanskan kokemusten perusteella hylkeet palaavat takaisin, kun rakentamisvaihe on rauhoittunut. Sameutta lisäävät rakentamistoimet saattavat karkottaa kaloja lähialueelta. Tällä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta hylkeisiin, koska ne liikkuvat pitkiäkin matkoja ravinnonetsinnässä ja voivat näin ollen hakeutua kauemmas ruokailemaan. Tuulivoimapuistoista saadun kokemuksen perusteella kaasuputken käytön aikaisen melun (kaasun virtauksesta aiheutuva melu) ei arvioida vaikuttavan hylkeisiin. Tuulimyllyjen aiheuttama melu (>20 db) on voimakkaampaa kuin kaasuputken melu, verrattaessa esim. 100 metrin päässä olevia arvoja. Kaasuputken melu alenee mitä kauemmaksi lähtöpäästä edetään. Tällöin kompressorin aiheuttama melu vähenee ja ainoaksi melulähteeksi jää kaasun virtauksesta aiheutuva melu. Alueet, joilla halleja pääosin esiintyy, ovat kaukana kompressoriasemasta ja lisäksi kaasuputki sijaitsee syvällä. Näin ollen käytön aikaiset vaikutukset halleihin arvioidaan vähäisiksi. 8. SEURANTA Rakennustöiden, erityisesti mahdollisten räjäytystöiden, aikana olisi seurattava hallien esiintymistä vaikutusalueella. Seurantaa voidaan toteuttaa visuaalisesti työaluksilta käsin. Apuna voidaan käyttää myös passiivisia akustiseen havainnointiin käytettäviä laitteita, jotka havainnoivat merinisäkkäitä äänen perusteella. Mahdollisia räjäytyksiä ennen lähialueella olevat hallit tulisi karkottaa hylkeiden karkottamiseen käytettävillä laitteilla. Toiminnan aikaiseen seurantaan riittää RKTL:n toteuttama vuosittainen seuranta alueella. 9. JOHTOPÄÄTÖKSET Tuulivoimapuistojen yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan perusteella halleihin saattaa kohdistua rakentamisen aikana vaikutuksia, jotka aiheutuvat meluisista rakennusvaiheista (mm. mahdolliset räjäytykset). Rakennustöihin liittyvän laivaliikenteen ja normaaliin putkenlaskuun liittyvän melun ei arvioida merkittävästi haittaavan alueen hylkeitä. Rakentamistöistä aiheutuva sameus voi karkottaa kaloja kauemmas. Hylkeet voivat kuitenkin liikkua laajalla alueella etsiessään ravintoa, joten kaloihin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida haittaavan hylkeiden ravinnonhankintaa. Rakentamisen vaikutukset hylkeidensuojelualueeseen ja alueelle eläviin hylkeisiin arvioidaan siten vähäisiksi. Toiminnan aikaisesta melusta ei ole haittaa alueen hylkeille. Rakennustöiden aikana hylkeiden esiintymistä tulisi seurata visuaalisesti. Mahdollisia räjäytyksiä ennen havaitut hylkeet tulee kar- 5

9 kottaa kauemmaksi. Toiminnan aikaiseksi seurannaksi riittää RKTL:n toteuttama vuosittainen seuranta. 10. LÄHTEET Ahola, M Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen hylkeiden seurantatietoja vuosilta , sähköpostilla toimitetut tiedot. Dong Energy, Vattenfall, Danish Energy Authority, Danish Forest and Nature Agency Danish offshore wind: Key environmental issues. 144 s. Saatavissa: df Diez R., Teilmann J., Henriksen O.D. & Laidre K Movements of seals from Rødsand seal sanctuary monitored by satellite telemetry. Relative importance of the Nysted offshore wind farm area to the seals. National Environmental Research Institute, NERI technical Report 429: Lundström, K., Hjerne, O., Alexandersson, A. & Karlsson O Estimation of Grey seal diet composition in the Baltic Sea. NAMMCO sci. Publ. 6: Myllylä, S Harmaahylkeen ravinto eri osissa pohjoista Itämerta. Pro Gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. 31 s. RKTL, Halli (harmaahylje), WWW-sivu saatavissa: RKTL, hyljeseurantamenetelmät, WWW-sivu Saatavissa: RKTL, hylkeiden määrä, WWW-sivu Saatavissa: RKTL. Merihylkeiden runsauden seuranta. WWW-sivu Saatavissa: Suuronen P. & Lehtonen E The role of salmonids in the diet of grey and ringed seals in the Bothnian Bay, northern Baltic Sea. Fish. Res :

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009 Harmaahylkeitä lähellä Martinriisiä Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011

Lisätiedot

Luku 10. Natura 2000 FIN

Luku 10. Natura 2000 FIN Luku 10 Natura 2000 Sisällys Sivu 10. Natura 2000 1523 10.1 Johdanto 1523 10.2 Natura 2000 -alueet 1523 10.3 Natura 2000 -verkoston vaatimukset 1526 10.3.1 Natura 2000 -verkoston vaatimukset Suomessa

Lisätiedot

Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010

Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010 Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010 Esa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KEHRA-projektin tiedotus- ja koulutusristeily 9.2.2011 1 Hylkeiden aiheuttamat

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR. Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

TIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR. Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Tammikuu 2014 TIIVISTELMÄ HANKKEEN TARKOITUS Balticconnector -maakaasuputkihankkeella on tarkoitus

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Itämerennorpan (Phoca hispida botnica) esiintyminen Saaristomeren alueella yhteenveto vuosien 2002 2005 kartoitustyöstä

Itämerennorpan (Phoca hispida botnica) esiintyminen Saaristomeren alueella yhteenveto vuosien 2002 2005 kartoitustyöstä Itämerennorpan (Phoca hispida botnica) esiintyminen Saaristomeren alueella yhteenveto vuosien 2002 2005 kartoitustyöstä Mika Miettinen, Antti Halkka, Jouko Högmander, Seppo Keränen, Anita Mäkinen, Mikael

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...

Lisätiedot

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta.

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta. WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Ylitarkastaja Janne Pitkänen

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN

Lisätiedot

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Hallisaaliin määrä ja rakenne Suomen merialueilla

Hallisaaliin määrä ja rakenne Suomen merialueilla Suomen Riista 58: 7 15 (2012) Hallisaaliin määrä ja rakenne Suomen merialueilla Kaarina Kauhala & Mervi Kunnasranta Halli rauhoitettiin Suomessa vuonna 1982, mutta metsästys aloitettiin uudelleen vuonna

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY RAPORTTI. Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto. Varjostusselvitys - Päivitys 16X

TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY RAPORTTI. Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto. Varjostusselvitys - Päivitys 16X RAPORTTI TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Varjostusselvitys - Päivitys Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Balticconnector-hanke

Balticconnector-hanke Balticconnector-hanke Herkko Plit, toimitusjohtaja Maakaasumarkkinalain uudistus ja kaasumarkkinan kehittäminen -infotilaisuus 15.5.2017 Baltic Connector Oy on vuonna 2015 perustettu valtionyhtiö, joka

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma. Kuva

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma. Kuva Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma Kuva 4 2007 Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 4/2007 Julkaisun nimi: Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma Julkaisija: Maa-

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2017 1 (9) 619 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

Vastaanottaja Gasum. Asiakirjatyyppi Natura-tarveharkinta. Päivämäärä 15/10/2013 BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI NATURA-TARVEHARKINTA

Vastaanottaja Gasum. Asiakirjatyyppi Natura-tarveharkinta. Päivämäärä 15/10/2013 BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI NATURA-TARVEHARKINTA Vastaanottaja Gasum Asiakirjatyyppi Natura-tarveharkinta Päivämäärä 15/10/2013 BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI NATURA-TARVEHARKINTA MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI NATURA-TARVEHARKINTA Päivämäärä

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta.

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta. WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikön sijaisena vesihallintojohtaja Kari Kaatra (kari.kaatra@mmm.fi)

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina 10.4.2013 klo 10.00-15.30 Tieteiden talo Neuvotteleva virkamies Penina Blankett Ympäristöministeriö Merelliset suojelualueet

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila Hallin metsästys päätettiin aloittaa uudelleen

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA? Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Rysillä Selkämereltä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta vuosina 2008 2009

Rysillä Selkämereltä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta vuosina 2008 2009 Rysillä Selkämereltä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta vuosina 2008 2009 Esa Lehtonen, Sari Oksanen, Nina Aalto, Antti Lappalainen, Nina Peuhkuri ja Mervi Kunnasranta R I I S T A - J A K A L A

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Zonation merialuesuunnittelussa

Zonation merialuesuunnittelussa Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS 16 Ympäristömelu Raportti PR-Y1535 Terramare Oy Turku 26.4.2010 Reijo Kultalahti Sivu 1(6) YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Louhinta ja ruoppaustyön aiheuttama ympäristömelu Kohde: Länsisatama, Helsinki Raportin

Lisätiedot

Luke. 45.2015 Luke 944/1305 0012015. Maa- ja metsätalousministeriö Kirjaamo. kiaamo(emnirn Ii. jussi. laanikarimmm.fi

Luke. 45.2015 Luke 944/1305 0012015. Maa- ja metsätalousministeriö Kirjaamo. kiaamo(emnirn Ii. jussi. laanikarimmm.fi Luo N NO N VAR A 1< E S (Lis F Maa- ja metsätalousministeriö Kirjaamo jussi. laanikarimmm.fi kiaamo(emnirn Ii 45.2015 Luke 944/1305 0012015 Luke Viite; Maa-ja metsätalousrninisteriönja Luonnonvarakeskuksen

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Meluselvitys - Yhteisvaikutukset. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Meluselvitys - Yhteisvaikutukset. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 12 Ketunperä_Meluselvitys_yhtei svaikutukset-ykjr150528-8_rev3 Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Meluselvitys - Yhteisvaikutukset Versio Päivämäärä Tekijät

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

Esitys merkitsisi erityisesti itämerennorpan mutta myös harmaahylkeen suojelussa merkittäviä heikennyksiä nykytilanteeseen verrattuna.

Esitys merkitsisi erityisesti itämerennorpan mutta myös harmaahylkeen suojelussa merkittäviä heikennyksiä nykytilanteeseen verrattuna. WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Ylitarkastaja Jussi Laanikari

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu

KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu Saaristomerellä on kalastukselle tärkeitä alueita, joilla hylkeiden metsästys on vaikeaa. Tällainen alue on esimerkiksi Paraisten itäpuolella Peimarinselällä. Kalastus

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hallien ravinto Suomen merialueella alustava selvitys

Hallien ravinto Suomen merialueella alustava selvitys Suomen Riista 57: 73 83 (211) Hallien ravinto Suomen merialueella 21 27 alustava selvitys Kaarina Kauhala, Mervi Kunnasranta ja Mia Valtonen Itämeren hallikanta on elpynyt 197-luvun aallonpohjasta. Luonnonsuojeluväki

Lisätiedot

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15 Porkkalan suojelualueet Kirkkonummi 25.2.15 Metsähallituksen tekninen selvitys Toimeksianto ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle: selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot