BALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä BALTICCONNECTOR MERINISÄKKÄÄT IN- KOON KIRKKONUM- MEN ALUEELLA

2 BALTICCONNECTOR Päivämäärä 07/11/2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Sanna Sopanen Tarja Ojala Sanna Sopanen Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Työn toteutus Aineisto Tutkimusalueen sijainti 1 3. Suomen rannikkoalueilla esiintyvät hyljelajit 2 4. Itämeren harmaahylkeen biologiaa ja ekologiaa 3 5. Hankkeen mahdolliset vaikutukset harmaahylkeisiin 3 6. Harmaahylkeen esiintyminen Inkoon edustalla 4 7. Arvioidut vaikutukset 5 8. Seuranta 5 9. Johtopäätökset Lähteet 6

4 1. JOHDANTO Balticconnector maakaasuputki yhdistää Suomen ja Viron kaasunjakeluverkostot. Kansallisten kaasunjakeluverkostojen yhdistäminen parantaa merkittävästi kaasun alueellista saatavuutta ja toimitusvarmuutta ja siten edistää kaasun jakelun luotettavuutta eri olosuhteissa Suomessa ja Baltian maissa. Maakaasuputkea on suunniteltu Viron Paldiskin Laheperän ja Suomen Inkoon välille. Balticconnectorin suunniteltu rantautumiskohta Suomessa sijaitsee Fjusön niemellä noin kahden kilometrin päässä itään Inkoon satamasta. Inkoon saaristossa on suunnitellulle maakaasuputkelle tutkittu kahta vaihtoehtoa: Stora Fagerön saaren pohjois- ja eteläpuolista vaihtoehtoa. Merenalainen kaasuputki asennetaan joko ankkuroidun tai dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen avulla. Suomenlahden syvissä kohdissa putki jää näkyviin merenpohjaan. Olemassa olevien putkien tai kaapelien ylityskohdissa käytetään kivimurskepeitteitä. Suomen puolella ja tultaessa lähemmäksi rannikkoa, syvyysolosuhteet vaihtelevat kallioharjanteiden ja rantakallioiden/kuilujen ollessa tunnusomaisia. Putkikaivanto tehdään veden syvyydestä riippuen kaivinkoneella, imuruoppaajalla tai vesisuihkuauralla. Koska kaasuputken ennakoidaan kulkevan epätasaisen maaston läpi, joudutaan merenpohjaa todennäköisesti paikoitellen muokkaamaan mm. asentamalla kiviainestukia, jotta putken jänneväli ei kasvaisi liian suureksi. Louhintaa tehdään, mikäli merenpohja on lohkareista ja/tai kallioista, eikä pohjantäyttö alueella ole toimiva vaihtoehto. Louhinnassa käytetään räjähteitä kallioperän ja/tai lohkareiden rikkomiseksi. Rakentamisvaiheessa veteen sekoittuu kiintoainetta, joka aiheuttaa vesiympäristön samentumista. Rakentamisvaihe synnyttää myös vedenalaista melua. Rakentamisen aikainen melu ja veden samentuminen saattavat häiritä alueella liikkuvia harmaahylkeitä, minkä johdosta hylkeiden esiintymistä hankkeen vaikutusalueella ja mahdollisia vaikutuksia selvitetään perustuen olemassa olevaan tietoon. 2. TYÖN TOTEUTUS 2.1 Aineisto Merinisäkkäiden runsautta ja esiintymistä vaihtoehtoisten kaasuputkilinjausten lähellä selvitetään perustuen olemassa olevaan seurantatietoon. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) seuraa vuosittain harmaahylkeen eli hallin ja itämerennorpan kantojen runsauksia ja lisääntymismenestystä Suomen merialueella laskentojen ja telemetriaseurannan avulla. Tulosten pohjalta mm. lasketaan merihylkeiden vuosittaiset kannanarviot, määritellään levinneisyysalueet, arvioidaan suotuisan suojelutason toteutumista ja päivitetään hyljekantojen hoitosuunnitelmia. (RKTL, merihylkeiden runsauden seuranta, WWW-sivu) Vuosittaiset laskennat on toteutettu niin kutsuttuina lentolaskentoina touko-kesäkuussa, jolloin hylkeillä on karvanvaihtoaika. Tällöin hylkeet ovat helpommin laskettavissa, koska ne oleskelevat mm. luodoilla poissa vedestä normaalia enemmän. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että touko-kesäkuussa toteutettujen laskentojen tulokset eivät välttämättä anna täysin tarkkaa kuvaa hylkeiden esiintymisalueista ja runsaudesta laskenta-alueilla muina aikoina. Pitkäaikaisseurantojen perusteella voidaan kuitenkin arvioida hylkeiden tärkeimpiä elinalueita ja saadaan melko kattava kuva hylkeiden kannanvaihtelusta eri alueilla. (RKTL, hyljeseurantamenetelmät, WWW-sivu) 2.2 Tutkimusalueen sijainti Selvitettävä alue sijaitsee vaihtoehtoisten kaasuputkilinjausten ympäristössä Inkoossa ja ulottuu Suomen aluevesirajalle (kuva 1). Alue muodostuu Inkoon saaristovyöhykkeestä, joka ulospäin mentäessä vaihettuu avomereksi Porkkalanniemen lounaispuolella. Inkoon ja Kirkkonummen alueella, ulkomerellä sijaitsee Kallbådanin luodot ja vesialueet niminen Natura-alue (FI ), joka on hylkeiden suojelun kannalta arvokasta aluetta (kuva 1). Alueen kokonaispinta-ala on hehtaaria ja se koostuu pääosin avomerialueesta. Alueeseen kuuluu Kallbådanin 0,7 ha:n kokoinen majakkaluoto (Porkkalan majakka) sekä majakkaluotoa ympäröivät pienemmät luodot ja karit. Alue on suojeltu luontodirek- 1

5 tiivin mukaisena alueena (SCI) ja luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää harmaahylkeitä. Natura-alueen rajaus ulottuu vähintään 1,8 km säteelle luodoista. Kallbådanin on todettu olevan harmaahylkeen tärkein esiintymisalue Suomenlahden alueella Vehkalahdelta Inkooseen. Lajin suojelemiseksi alueelle on perustettu hylkeidensuojelualue (HYL010002). Natura-alue sijaitsee n. 10 km etäisyydellä putkilinjasta. Kuva 1. Kallbådanin luodot ja vesialueet Natura-alueen sijainti suhteessa putkilinjoihin. 3. SUOMEN RANNIKKOALUEILLA ESIINTYVÄT HYLJELAJIT Suomen merialueilla tavataan kahta hyljelajia. Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) sekä pienikokoisempi itämerennorppa (Phoca hispida botnica). Hallin pääasialliset pesimäalueet sijaitsevat Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Itämerennorpan pesimäalueet keskittyvät pääosin Perämerelle, jossa suurin osa norppakannasta elää. Hallikanta on ollut voimakkaassa kasvussa 2000-luvun alusta lähtien. Tähän on vaikuttanut mm. ympäristömyrkyistä aiheutuneiden lisääntymishäiriöiden väheneminen. Viimeisimmässä laskennassa Itämereltä tavattiin hallia, 2

6 joista Suomenlahdella esiintyi noin 710 hyljettä (RKTL, hylkeiden määrä, WWW-sivu). Itämerennorpan kannankasvu on ollut hitaampaa. Syynä tähän pidetään edelleen ympäristömyrkkyjen aiheuttamia lisääntymishäiriöitä. Tässä selvityksessä keskitytään hallin esiintymiseen hankealueen läheisyydessä, koska hyljelaskentojen perusteella alue on tärkeä erityisesti hallin esiintymisen kannalta. 4. ITÄMEREN HARMAAHYLKEEN BIOLOGIAA JA EKOLOGI- AA Halli on suurin Itämerellä elävistä hylkeistä. Urokset voivat painaa jopa 300 kg, naaraat ovat pienikokoisempia. Hallit tulevat sukukypsiksi 3-6-vuotiaina. Tyypillisimmillään halli synnyttää yhden poikasen eli kuutin ahtautuneen jään ja avoveden välillä olevaan jäälauttojen vyöhykkeeseen helmi-maaliskuussa. Jäättöminä talvina naaras voi synnyttää myös maalle, jolloin luodoilla voidaan tavata useita synnyttäneitä naaraita ja kuutteja. Vastasyntyneen kuutin imetys kestää noin 17 päivää. Naaraan kiima alkaa imetyksen loppupuolella. (RKTL, halli (harmaahylje), WWW-sivu) Sosiaalista ja ainakin osan vuotta laumassa elävää hallia tavataan pääsääntöisesti koko pohjoisella Itämerellä. Halleille on tyypillistä liikkuvuus ja pitkät vuodenaikaiset vaellukset. Vuorokauden aikana halli voi liikkua jopa 100 km, mutta valtaosin hallit liikkuvat päivittäin alle 10 kilometrin säteellä ravinnonhankintamatkoillaan (Diez ym. 2003). Suurimman osan ajastaan harmaahylkeet viettävät tietyillä ruokailupaikoilla ja vaelluksistaan huolimatta ne ovat paikkauskollisia niille alueille, missä niiden karvanvaihto- ja poikimisalueet sijaitsevat. Hallit ovat kalansyöjiä ja niiden ravinto sekä ravinnontarve vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Imetyksen ja karvanvaihdon aikaan harmaahylkeet eivät ruokaile juuri lainkaan. Loppukesästä ravinnontarve kasvaa ja syksyllä liikkuminen ja ruokailu on aktiivista (Kauhala & Kunnasranta 2012). Harmaahylkeen päivittäinen ravinnontarve on noin 5-8 kg kalaa. Ravintokirjo on melko laaja ja hylkeiden on todettu käyttävän ainakin 20 eri kalalajia ravintonaan (Lundström ym. 2007). Tärkeimpiä saalislajeja ovat silakka, kilohaili sekä lohikaloista siika (Lundström ym. 2007, Suuronen & Lehtonen 2012). Suomenlahdella silakka näyttää olevan merkittävä ravintokohde (Myllylä 2013). 5. HANKKEEN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET HARMAAHYL- KEISIIN Hankkeen mahdolliset vaikutukset alueella esiintyviin halleihin ovat pääosin rakentamisenaikaisia. Vaikutukset voivat muodostua: rakentamisen aikaisesta melusta ja suorasta häiriöstä, joka syntyy putkenlaskusta, ruoppauksista, alusten ankkuroinnista, louhinnasta (mahdolliset räjäytystyöt), kiviaineksen kasauksesta, alusten liikennöinnistä ja putken toiminnan testauksesta ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuva veden sameneminen, joka voi karkottaa mm. hylkeiden saaliskaloja alueelta ja siten heikentää hylkeiden ravinnonhankintamahdollisuuksia Käytön aikaisia vaikutuksia voivat olla: kaasun virtauksen aiheuttama melu kaasuputken ylläpidon ja huoltotoimien aiheuttamat vähäiset meluhaitat Halleihin kohdistuvia vaikutuksia ovat lähinnä suora häirintä ja melu, jotka kuitenkin ovat tilapäisiä ja lyhytkestoisia. Melun vaikutuksista hylkeisiin on vain vähän tutkimustietoa. Hylkeisiin kohdistuneita vaikutuksia on tutkittu lähinnä Tanskan Horns Rev ja Nystedin tuulivoimapuistojen rakentamisen ja käytön aikana. Näistä Nystedin tuulivoimapuisto sijaitsee Itämerellä. Tutkimukset ovat pitäneet sisällään mm. lentolaskentoja, telemetriaseurantaa sekä akustista monitorointia, jossa seuranta perustuu veden alle asennettaviin antureihin. Tulosten perusteella räjäytyksistä ja poraamisesta aiheutunut melu on karkottanut hylkeitä (Dong energy 2006). Toisaalta voimaloiden toiminnan aikaisella melulla ei ole voitu osoittaa olevan kielteistä vaikutusta hylkeiden esiin- 3

7 tymiseen tuulipuistojen läheisyydessä. Ainoa selkeä vaikutus oli poraus- ja räjäytysmelusta aiheutuneet karttamisreaktiot. 6. HARMAAHYLKEEN ESIINTYMINEN INKOON EDUSTALLA Harmaahylkeen esiintymistä alueella on seurattu lähes vuosittain karvanvaihtoaikaan toukokuun lopulla kesäkuun alussa (Markus Ahola RKTL 2013). Tämä on ainoa ajankohta, jolloin halleja voidaan laskea, koska yksilöt viettävät suuren osan päivästä luodoilla makaillen. Kallbådanin on havaittu olevan Suomenlahden tärkein esiintymisalue Vehkalahdelta Inkooseen. Yleisesti ottaen Suomenlahti on kuitenkin varsin marginaalinen hallien karvanvaihtoalueena ja on todennäköistä, että Inkoon edustan alueellakin esiintyy halleja myös karvanvaihtoaikojen ulkopuolella. Tällöin hallit liikkuvat aktiivisemmin ravinnonhankinnassa. Kuvassa 2 on esitetty lähellä hankealuetta sijaitsevat paikat, joilla on tavattu halleja karvanvaihdossa 2000-luvulla (Markus Ahola RKTL 2013). Lähimmät alueet sijaitsevat noin 3 km päässä putkilinjauksesta ja kauimmaiset noin 20 km etäisyydellä. Kallbådanin hylkeidensuojelualue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä kaasuputkesta (kuva 2). Kuva 2. RKTL:n vuosittaisissa lentolaskennoissa havaitut alueet, joilta on tavattu halleja karvanvaihdossa. Lähellä hankealuetta on kuusi paikkaa, joilla on tavattu halleja karvanvaihtoaikana. Tärkeimpänä erottuu Kallbådanin hylkeidensuojelualue, jonka luodoilta on 2000-luvun seurannoissa havaittu yksilöä. Viime vuosina määrät ovat vaihdelleet välillä yksilöä, joten näyttäisi siltä, että hallien karvanvaihtoaikaiset määrät ovat hieman nousseet verrattuna 2000-luvun alkuun. 4

8 Muilla luodoilla määrät ovat huomattavasti vähäisempiä. Hästegrund NW paikalta havaittiin vuonna yksilöä, muina vuosina paikka on ollut tyhjä. Sankbådanilla havaittiin vuonna yksilöä, mutta muina vuosina paikkaa ei ole seuranta-aikana käytetty karvanvaihdossa. Sankbådan N paikalla on havaittu vuonna ja vuonna yksilöä. Muutoin paikka on ollut tyhjä. Useimmilla muilla luodoilla määrät ovat olleet vain muutamia. (Markus Ahola RKTL 2013) 7. ARVIOIDUT VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioidaan etupäässä ajoittuvan rakentamisvaiheeseen, jolloin alueella syntyy vedenalaista melua ja sameutta, joka saattaa karkottaa hylkeitä. Seurannan perusteella alueella esiintyy harmaahylkeitä karvanvaihtoaikana. Esiintyminen on keskittynyt Kallbådanin hylkeidensuojelualueelle, muiden paikkojen ollessa marginaalisempia. Seurannan perusteella alueella esiintyy halleja myös muina aikoina, jopa enemmän kun karvanvaihtoaikaan (Markus Ahonen, RKTL). Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoiman perustusten porauksesta aiheutuva melu karkotti noin 10 km etäisyydellä sijaitsevalla hylkeidensuojelualueella oleilevia hylkeitä (Dong Energy 2006). Rakentamisen aikaisen laivaliikenteen tai muiden rakennusvaiheiden ei havaittu vaikuttaneen hylkeisiin. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä, eikä tuulimyllyjen lapojen vedenalainen runkomelu ole vaikuttanut hylkeisiin (Dong Energy 2006). Tuulivoimapuiston rakentamisen ja käytön aikaisten hyljevaikutusten perusteella kaasuputken rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Kaikkein meluisimmat työvaiheet saattavat karkottaa hylkeitä kauemmaksi, mutta Tanskan kokemusten perusteella hylkeet palaavat takaisin, kun rakentamisvaihe on rauhoittunut. Sameutta lisäävät rakentamistoimet saattavat karkottaa kaloja lähialueelta. Tällä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta hylkeisiin, koska ne liikkuvat pitkiäkin matkoja ravinnonetsinnässä ja voivat näin ollen hakeutua kauemmas ruokailemaan. Tuulivoimapuistoista saadun kokemuksen perusteella kaasuputken käytön aikaisen melun (kaasun virtauksesta aiheutuva melu) ei arvioida vaikuttavan hylkeisiin. Tuulimyllyjen aiheuttama melu (>20 db) on voimakkaampaa kuin kaasuputken melu, verrattaessa esim. 100 metrin päässä olevia arvoja. Kaasuputken melu alenee mitä kauemmaksi lähtöpäästä edetään. Tällöin kompressorin aiheuttama melu vähenee ja ainoaksi melulähteeksi jää kaasun virtauksesta aiheutuva melu. Alueet, joilla halleja pääosin esiintyy, ovat kaukana kompressoriasemasta ja lisäksi kaasuputki sijaitsee syvällä. Näin ollen käytön aikaiset vaikutukset halleihin arvioidaan vähäisiksi. 8. SEURANTA Rakennustöiden, erityisesti mahdollisten räjäytystöiden, aikana olisi seurattava hallien esiintymistä vaikutusalueella. Seurantaa voidaan toteuttaa visuaalisesti työaluksilta käsin. Apuna voidaan käyttää myös passiivisia akustiseen havainnointiin käytettäviä laitteita, jotka havainnoivat merinisäkkäitä äänen perusteella. Mahdollisia räjäytyksiä ennen lähialueella olevat hallit tulisi karkottaa hylkeiden karkottamiseen käytettävillä laitteilla. Toiminnan aikaiseen seurantaan riittää RKTL:n toteuttama vuosittainen seuranta alueella. 9. JOHTOPÄÄTÖKSET Tuulivoimapuistojen yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan perusteella halleihin saattaa kohdistua rakentamisen aikana vaikutuksia, jotka aiheutuvat meluisista rakennusvaiheista (mm. mahdolliset räjäytykset). Rakennustöihin liittyvän laivaliikenteen ja normaaliin putkenlaskuun liittyvän melun ei arvioida merkittävästi haittaavan alueen hylkeitä. Rakentamistöistä aiheutuva sameus voi karkottaa kaloja kauemmas. Hylkeet voivat kuitenkin liikkua laajalla alueella etsiessään ravintoa, joten kaloihin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida haittaavan hylkeiden ravinnonhankintaa. Rakentamisen vaikutukset hylkeidensuojelualueeseen ja alueelle eläviin hylkeisiin arvioidaan siten vähäisiksi. Toiminnan aikaisesta melusta ei ole haittaa alueen hylkeille. Rakennustöiden aikana hylkeiden esiintymistä tulisi seurata visuaalisesti. Mahdollisia räjäytyksiä ennen havaitut hylkeet tulee kar- 5

9 kottaa kauemmaksi. Toiminnan aikaiseksi seurannaksi riittää RKTL:n toteuttama vuosittainen seuranta. 10. LÄHTEET Ahola, M Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen hylkeiden seurantatietoja vuosilta , sähköpostilla toimitetut tiedot. Dong Energy, Vattenfall, Danish Energy Authority, Danish Forest and Nature Agency Danish offshore wind: Key environmental issues. 144 s. Saatavissa: df Diez R., Teilmann J., Henriksen O.D. & Laidre K Movements of seals from Rødsand seal sanctuary monitored by satellite telemetry. Relative importance of the Nysted offshore wind farm area to the seals. National Environmental Research Institute, NERI technical Report 429: Lundström, K., Hjerne, O., Alexandersson, A. & Karlsson O Estimation of Grey seal diet composition in the Baltic Sea. NAMMCO sci. Publ. 6: Myllylä, S Harmaahylkeen ravinto eri osissa pohjoista Itämerta. Pro Gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. 31 s. RKTL, Halli (harmaahylje), WWW-sivu saatavissa: RKTL, hyljeseurantamenetelmät, WWW-sivu Saatavissa: RKTL, hylkeiden määrä, WWW-sivu Saatavissa: RKTL. Merihylkeiden runsauden seuranta. WWW-sivu Saatavissa: Suuronen P. & Lehtonen E The role of salmonids in the diet of grey and ringed seals in the Bothnian Bay, northern Baltic Sea. Fish. Res :

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009 Harmaahylkeitä lähellä Martinriisiä Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

Luku 10. Natura 2000 FIN

Luku 10. Natura 2000 FIN Luku 10 Natura 2000 Sisällys Sivu 10. Natura 2000 1523 10.1 Johdanto 1523 10.2 Natura 2000 -alueet 1523 10.3 Natura 2000 -verkoston vaatimukset 1526 10.3.1 Natura 2000 -verkoston vaatimukset Suomessa

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Vastaanottaja Gasum. Asiakirjatyyppi Natura-tarveharkinta. Päivämäärä 15/10/2013 BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI NATURA-TARVEHARKINTA

Vastaanottaja Gasum. Asiakirjatyyppi Natura-tarveharkinta. Päivämäärä 15/10/2013 BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI NATURA-TARVEHARKINTA Vastaanottaja Gasum Asiakirjatyyppi Natura-tarveharkinta Päivämäärä 15/10/2013 BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI NATURA-TARVEHARKINTA MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI NATURA-TARVEHARKINTA Päivämäärä

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS 16 Ympäristömelu Raportti PR-Y1535 Terramare Oy Turku 26.4.2010 Reijo Kultalahti Sivu 1(6) YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Louhinta ja ruoppaustyön aiheuttama ympäristömelu Kohde: Länsisatama, Helsinki Raportin

Lisätiedot

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta.

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta. WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikön sijaisena vesihallintojohtaja Kari Kaatra (kari.kaatra@mmm.fi)

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina 10.4.2013 klo 10.00-15.30 Tieteiden talo Neuvotteleva virkamies Penina Blankett Ympäristöministeriö Merelliset suojelualueet

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2014 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

TERVETULOA. Steningen Tuulipuiston osayleiskaava. Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo

TERVETULOA. Steningen Tuulipuiston osayleiskaava. Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo TERVETULOA Steningen Tuulipuiston osayleiskaava Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo OHJELMA 18.00 Kahvitarjoilu TILAISUUDEN AVAUS Seppo Allen, Sauvon kunnanjohtaja KAAVAHANKKEEN ESITTELY Anne Karlsson, kaavan

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Espoo-raportti: Avaintehtäväraportti Natura 2000 Helmikuu 2009 Finnish version KIP Natura

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.2.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS

MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Vastaanottaja West Express Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.8.2015 MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Päivämäärä 17.8.2015 Laatija Tarkastaja Ville Virtanen Arttu Ruhanen

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.7.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.12.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

SAIMAANNORPAN SUOJELUN STRATEGIA

SAIMAANNORPAN SUOJELUN STRATEGIA 1/5 Päämääränä on saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttaminen. Tällöin saimaannorppa pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena kaikilla nykyisillä esiintymisalueillaan ja myös levittäytymään

Lisätiedot

Rysillä Selkämereltä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta vuosina 2008 2009

Rysillä Selkämereltä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta vuosina 2008 2009 Rysillä Selkämereltä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta vuosina 2008 2009 Esa Lehtonen, Sari Oksanen, Nina Aalto, Antti Lappalainen, Nina Peuhkuri ja Mervi Kunnasranta R I I S T A - J A K A L A

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä Viite

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä Viite Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.11.2013 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA LIITO-ORAVATIETOJEN TARKISTUS 2013 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.10.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen

Lisätiedot

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Projekti: Photo Goldeneye 2015 Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot