MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN SELVITYK- SESTÄ SUOMENLAHDEN MERIKANSALLISPUISTOJEN TÄYDENNYSTARPEISTA JA - MAHDOLLISUUKSISTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN SELVITYK- SESTÄ SUOMENLAHDEN MERIKANSALLISPUISTOJEN TÄYDENNYSTARPEISTA JA - MAHDOLLISUUKSISTA"

Transkriptio

1 LAUSUNTO (8) /413/2015 Ympäristöministeriö Viite: Ympäristöministeriön lausuntopyyntö ; YM6/5711/2012 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN SELVITYK- SESTÄ SUOMENLAHDEN MERIKANSALLISPUISTOJEN TÄYDENNYSTARPEISTA JA - MAHDOLLISUUKSISTA Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa Metsähallituksen selvityksestä Suomenlahden merikansallispuistojen täydennystarpeista ja -mahdollisuuksista. Maa- ja metsätalousministeriö esittää oman toimialansa osalta lausuntonaan seuraavaa: Asian valmistelusta Maa- ja metsätalousministeriö pitää hyvänä, että selvityksen valmistelun aikana vuonna 2014 Metsähallitus on haastatellut lukuisia alan asiantuntijoita, mukaan lukien luontojärjestöjä, WWF Suomea ja Luonnonsuojeluliittoa, sekä järjestänyt lukuisia neuvottelutilaisuuksia (s. 10). Ministeriö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esimerkiksi merikansallispuistojen laajennussuunnitelmista ja alueen metsästysjärjestelyjä koskevista suunnitelmista ei näytä olevan neuvoteltu Suomen riistakeskuksen tai sen aluetoimistojen, Suomen metsästäjäliiton tai sen piirien tai alueella toimivien metsästysseurojen kanssa. Ilmeisesti neuvotteluja ei ole myöskään käyty kalastusjärjestöjen kanssa. Ministeriö pitää tätä valitettavana, sillä nämä edellä mainitut neuvottelut olisivat edistäneet yhteisymmärrystä merikansallispuistojen tarpeista ja mahdollisuuksista. Kalastus Suomenlahden merikansallispuistojen laajentaminen saattaa edesauttaa luonnonkalakannoille tärkeiden kutualueiden luonnontilassa säilyttämistä ja tukea tällä tavoin myös ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä alueella. Selvityksessä kuitenkin mainitaan, että mikäli yleisiä vesialueita tullaan kansallispuistolailla muodostamaan suojelualueiksi, tulisivat sekä ammattikalastus että vapaa- ajankalastus luvanvaraisiksi. Koska tämä näyttäisi olevan todennäköistä, voidaan kansallispuistojen laajennusten vaikutusten katsoa olevan sekä ammattikalastuksen osalta että virkistyskalastuksen osalta kielteisiä. Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan selvityksen yhteydessä ei ole tehty riittävää vaikutusten arviointia tai muuta kalastusjärjestöjen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30, VALTIONEUVOSTO (Helsinki) puh faksi (09) JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET PB 30, STATSRÅDET (Helsingfors) tfn fax (09) MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY PO Box 30, FI GOVERNMENT, Finland (Helsinki) tel fax

2 2 (8) kautta tehtyä vastaavaa selvitystä vaikutuksista, vaikka esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuiston osalta selvityksessä on todettu, että yleisvesialueen kalastuksesta on vain niukasti tietoja saatavilla (s. 17). Ministeriö esittää, että selvyyden vuoksi selvityksessä tulisi erikseen käsitellä vaikutukset sekä ammatti- että vapaa-ajankalastukseen. Maa- ja metsätalousministeriön kannan mukaan kalastuksen harjoittaminen puistoalueella ei tule siis muuttua luvanvaraiseksi, eikä kalastusta muutoinkaan tule rajoittaa ilman erityisen painavia syitä. Lisäksi ammattikalastuksen harjoittamisen kannalta on tärkeää, että kalastaja pystyy käyttämään riittävässä määrin tehokkaita pyydyksiä, nousemaan maihin ja laskemaan pyydykset tarvittaessa rannasta lähtien. Kalastuksen harjoittaminen yleisvesialueella voi myös edellyttää tilapäisten suojien tai säilytystilojen rakentamista luotoalueella. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että selvitykseen tulisi kirjata yksiselitteisesti, että kansallispuistonlain mahdollistamin poikkeuksin on syytä mahdollistaa laajamuotoisen tehokkaan ammattikalastuksen harjoittamisen edellytykset valtion yleisillä vesialueilla. Kansallispuistojen laajentamisella tulee olemaan huomattavaa vaikutusta myös vapaaajankalastukseen kansallispuiston alueella. Tähän liittyen selvityksen sivuilla 27, 38 ja 72 on myös virhe nykyisen lainsäädännön perusteella. Selvityksessä esitetään, että Muuhun kuin onkimiseen, pilkkimiseen ja viehekalastukseen tarvitaan Metsähallituksen lupa. Luonnonsuojelulain 14 ja 15 :ien mukaan vain onkiminen ja pilkkiminen ovat sallittuja. Tähän liittyen maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin huomauttaa, että tähän on tulossa kalastuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä muutos, jonka mukaisesti luonnonsuojelualueilla olisi sallittua kalastaa kalastuslain 7 :ssä tarkoitettujen yleiskalastusoikeuksien mukaisesti. Lisäksi sivuilla 26, 37 ja 72 on seuraava virhe: Selvityksessä esitetään, että Kalastus yleisillä vesialueilla: Merialueiden muodostaminen kansallispuistoksi tai tavalliseksi suojelualueeksi ei suoraan aiheuttaisi rajoituksia kalastusmahdollisuuksiin. Nykyisen kalastuslain 6 :n mukaan kalastus on käytännössä vapaata yleisvesialueella. Kun jokin yleisvesialueen osa liitetään kansallispuistoon, niin siellä on sen jälkeen sallittua ainoastaan onkiminen ja pilkkiminen (ja vuoden 2016 alusta viehekalastus yhdellä vavalla ja vieheellä). Näin ollen yleisvesialueen osan liittäminen kansallispuistoon tai tavalliseen suojelualueeseen rajoittaisi huomattavasti kalastusmahdollisuuksia ko. alueella. Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä edellä mainittujen virheiden korjaamista selvitykseen. Vesiviljely Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kansallispuistojen laajennukset rajoittavat lähtökohtaisesti vesiviljelytoiminnan kasvumahdollisuuksia alueella, sillä puistojen laajennukset rajaavat huomattavan vesialueen kalankasvatustoiminnan ulkopuolelle. Elinkeinon kehittämisen näkökulmasta kansallispuiston perustaminen on siten rajoittava tekijä. Kansallisen vesiviljelystrategian 2020 sekä vesiviljelyn kansainvälisen kehittämisen yksi keskeisimpiä prioriteetteja on avomerikasvatuksen edistäminen. Tämän tekniikan kehittyminen edellyttää siihen sopivien merialueiden osoittamista, joka myös Suomenlahdella voi tulla ajankohtaiseksi. Tämä mahdollisuus tulee ottaa huomioon asian jatkovalmistelussa. Kalankasvatuslaitosten perustaminen avomerialueella kansallispuistojen ulkopuolelle tai sisälle edellyttävät, että laitosten huoltoliikenne sekä kalojen siirto kasvatukseen ja myyntiin olisi

3 3 (8) mahdollista tehdä kansallispuistoalueen läpi. Tämä tulee ottaa huomioon, mikäli laajennuksia suunnitellaan. Hylkeiden metsästys Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan selvityksessä ei ole riittävän selkeästi esitetty, mitä muutoksia kansallispuistojen laajennukset aiheuttavat hylkeiden metsästykseen. Sivulla 27 todetaan, että Puiston täydentämisen yhteydessä saataisiin lopultakin selkiytettyä metsästystä ja kalastusta koskevia säädöksiä, joista on ollut paljon riitaa. Haastavaa tulee olemaan näihin liittyvien kysymysten tasapainoinen ratkaisu kansallispuiston laajentamisen yhteydessä. Näkemyksemme mukaan riita-asiat ja epäselvyydet ovat osittain johtuneet perusteettomista metsästyksen rajoittamisista tai metsästysoikeuden rajaamisessa vain paikallisille asukkaille, jonka määritelmästä on myös käyty oikeutta. Natura verkoston perustamisen yhteydessä hylkeensuojelualueiksi määritettiin lähes kaikki tiedossa olevat hylkeenpyynnissä käytetyt merkittävimmät luodot ja alueet. Näkemyksemme on, että selvityksessä esitetyt suojelualueet sulkisivat hylkeen metsästyksestä pois kaikki jäljellä olevat luoto- ja vesialueet. Kansallispuisto -status merkitsisi myös, että yksityisomistuksessa olevia alueita ja luotoja, joilla hylkeiden metsästys olisi vielä mahdollista, olisi mahdollista pakkolunastaa ja liittää uusina alueina jo perustettuun puistoon kansallispuiston suojelusäädöksiä seuraten. Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että lainsäädännön tulee olla täsmällistä ja tarkkarajaista. Epäselviä säännöksiä siitä, kenelle metsästyslupia voidaan myöntää, ei tule säätää. Lähtökohdaksi tulisi ottaa Selkämeren kansallispuistoa koskevat säännökset, jonka 5 pykälässä metsästyksestä ja eläinkantojen sääntelystä selkeästi todetaan Selkämeren kansallispuistossa on luonnonsuojelulain 13 :n rauhoitussäännösten estämättä sallittu harmaahylkeen metsästys. Kansallispuistoon liitettävillä yleisillä vesialueilla harmaahylkeen metsästys on sallittu siten kuin metsästyslain (615/1993) 7 ja 10 :ssä säädetään. Maa- ja metsätalousministeriö esittääkin selvimmäksi toimintamalliksi, että myös Suomenlahden merikansallispuistoissa harmaahyljettä voitaisiin metsästää Selkämeren kansallispuiston tapaan siten kuin siitä metsästyslaissa säädetään. Mikäli nykyinen keskeytysmetsästys ei Suomenlahden merikansallispuistojen laajennusalueilla tule kysymykseen, katsoo maa- ja metsätalousministeriö sen tarkoittavan harmaahylkeen metsästyksen loppumista alueella ja kannansäätelyn muuttumista metsästyksestä yksittäisten yksilöiden tappamiseksi, mikäli Metsähallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Metsähallitus on tämän nimenomaisesti todennut vastineessaan Kuopion hallinto-oikeudelle, kun käsittelyssä oli Itäisen Suomenlahden kansallispuiston aluetta koskeva kielteinen hyljelupapäätös. Metsähallitus vastasi tehtyyn valitukseen seuraavasti: pääsääntö on, että metsästys on kiellettyä... - sallittua vain poikkeustapauksissa. Liiallisen lisääntymisen vuoksi tai muutoin vahingollisen eläinlajin yksilöiden vähentäminen kansallispuistosta ei ole lainsäädännöllisesti metsästämistä vaan eläinten tappamista luonnonsuojelualueella, mikä on poikkeus pääsääntöisestä kiellosta tappaa eläinlajeja kansallispuistossa. Maa- ja metsätalousministeriön ei pidä tällaista lähestymistapaa hyväksyttävänä. Ministeriö pitää kannansäätelyn tärkeimpänä edellytyksenä, että hylkeitä metsästetään nimenomaan niiden kalastukselle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Vahinkoja tulee vähentää siellä, missä niitä esiintyy sekä siellä, missä hylkeitä on mahdollista metsästää, ei siis erikseen nimetyllä

4 4 (8) luodolla tai vesialueella. Hylkeiden aiheuttamat vahingot kalastukselle ovat paikoin merkittäviä, samoin vahingot, joita aiheutuu verkoille ja pyydyksille. Tähän liittyen ministeriö haluaa nostaa esille Ruotsin Fiskeriverketin selvityksen esimerkkinä hylkeiden vaikutuksista Itämeren ekosysteemiin ja kalastukseen. Ao. selvityksen mukaan hylkeiden aiheuttamat vahingot Ruotsin ammattikalastukselle ovat huomattavat. Vahingot kohdistuvat sekä saaliiseen että pyydyksiin aiheuttaen ammattikalastajille vähintään % tulonmenetyksen. Näiden vahvistettujen vahinkojen lisäksi hylkeet aiheuttavat ns. piilomenetyksiä, jolloin hylkeet joko poistavat kalat verkoista jälkiä jättämättä tai karkottavat saaliskalat kalastusalueelta, jolloin saalis jää pienemmäksi. Arvioiden mukaan piilohäviöt Ruotsin rannikon lohen rysäsaaliista ovat noin 20 % ja karkotusvaikutus lohenkalastusalueilla noin 50 %. Vaikka hylkeiden aiheuttamia menetyksiä ammattikalastukselle voidaan jonkin verran vähentää pyydysmenetelmien kehittelyn avulla, hylkeiden aiheuttama saaliin hävikki on uhka rannikolla tapahtuvalle verkkokalastukselle ja vaikuttaa osaltaan rannikkokalastajien määrän laskuun. Maa- ja metsätalousministeriö haluaa myös tuoda esille, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan sisältyy mahdollisuus korvata kaupallisille kalastajille hylkeiden ja merimetsojen saaliille aiheuttamia vahinkoja. Tämän on tarkoitus korvata hylkeensietopalkkiojärjestelmän. Korvauksilla pyritään parantamaan kalatalousyrittäjien edellytyksiä ehkäistä hylkeiden aiheuttamia vahinkoja ja jatkaa yritystoimintaansa hylkeiden aiheuttamasta haitasta huolimatta. Järjestelmää voidaan pitää ns. siirtymävaiheen järjestelynä, sillä maksettavien palkkioiden summa on laskeva. Siirtymävaiheen jälkeen kalastuksen ja siinä käytettyjen pyyntimenetelmien kehitys sekä hylkeiden kannansäätelytoimenpiteiden tehostaminen pitäisi mahdollistaa kestävän ammattikalastuksen harjoittamisen ilman kompensoivia mekanismeja. Hylkeet aiheuttavat vuosittain merkittävää haittaa myös kalankasvatukselle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) tekemän kyselytutkimuksen mukaan hylkeiden aiheuttamat kalastovahingot ovat vaihdelleet 2000-luvulla 0,2-1,0 miljoonan euron välillä. Hylkeiden aiheuttamia vahinkoja ei ole pystytty estämään huolimatta niistä toimenpiteistä, joita on tehty kalankasvatuslaitosten suojaamiseksi hylkeiltä. Tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriön hallimääräyksen saaliskiintiöstä on täyttynyt vain % joko sääolosuhteiden, jäiden puuttumisen tai metsästykseen soveltuvien metsästyspaikkojen vähäisyyden johdosta. Ympäristöministeriö on korostanut kiintiöistä lausuessaan, ettei saaliskiintiöitä tulisi kasvattaa, mutta sen sijaan olemassa olevan kiintiön toimeenpanoa tulisi tehostaa muun muassa metsästyskäytäntöjä kehittämällä. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että Metsähallituksen selvityksen mukaiset kansallispuistojen laajentamiset eivät tule edistämään kiintiön toimeenpanon tehostamista. Mikäli valtion ja Natura matalikot ja luodot sisällytetään kansallispuistoihin metsästysrajoituksineen, maa- ja metsätalousministeriö ei näe enää mahdollisuuksia järkevään ja tehokkaaseen, myös saaliin hyödyntämiseen tähtäävään, hylkeenpyyntiin. Ympäristöministeriö on esittänyt eri yhteyksissä, ettei se olisi valmistemassa enää lisää hylkeiden suojelualueita. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan katso tilanteen muuttuneen, mikäli hylkeiden pyynti kielletään merikansallispuistojen laajennusalueilla tai se olisi mahdollista vain luvanvaraisuuden myötä. Harmaahylkeiden kiintiömetsästys ei myöskään toimi luvanvaraisessa käytännössä.

5 5 (8) Maa- ja metsätalousministeriö katsoo hylkeiden metsästyksen rajoittamisen tai kieltämisen olevan ristiriidassa myös Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman päälinjauksien 2, 3, 4 ja 5 kanssa. Hoitosuunnitelman päälinjaukset voidaan jakaa viiteen päätavoitteeseen:1) Suomen hyljekannat säilytetään elinvoimaisina, 2) hyljekantoja hoidetaan siten, että niitä voidaan käyttää monipuolisesti ja kestävästi, 3) elinvoimaisista hyljekannoista koituvat haitat elinkeinolle minimoidaan, 4) hyljetietämystä ja hylkeiden arvostusta tärkeänä luonnonvarana lisätään kansalaisten keskuudessa, ja 5) kehitetään keinoja parantamaan ihmisten ja hylkeiden yhteiseloa ja lieventämään ristiriitaisia näkemyksiä eri sidosryhmien kesken. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että hylkeenpyynnin tulee olla mahdollista jatkossa koko Suomenlahden merikansallispuistojen alueella, kaikilla sen vesialueilla sekä luodoilla ja saarilla, ei pelkästään yleisillä vesialueilla. Pyynnin tulee myös pohjautua Suomen riistakeskuksen tekemiin suunnitelmiin, jotka perustuvat hyväksyttyyn Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmaan. Vesilintujen metsästys Selvityksen mukaan vaikuttaisi siltä, että vesilintujen metsästys loppuisi merikansallispuistojen laajennusalueilla. Selvityksessä on kokonaan jätetty käsittelemättä kansallispuistojen laajennusten vaikutukset metsästyslain 7 :n ja 24 :n mukaisiin metsästysoikeuksiin. Metsästyslain 7 mukaan: Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus metsästää yleisellä vesialueella meressä, sellaisilla yleisellä vesialueella meressä olevilla saarilla ja luodoilla, jotka kuuluvat valtiolle ja joiden hallintaa ei ole kenellekään luovutettu, sekä Suomen talousvyöhykkeellä. Metsästyslain 7 on Pohjois-Suomen kuntalaisen vapaaseen metsästysoikeuteen (ML 8 ) rinnastettava nautintaoikeus, joka nyt oltaisiin poistamassa. Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan yleisten vesien yleinen metsästysoikeus alueella loppuisi, vaikka vesilintujen metsästys on ollut suunnitelluilla kansallispuistojen laajennusalueilla keskeinen metsästysmuoto. - Ao. 7 koskee myös hylkeenmetsästystä. Metsästyslain 24 :n yleiskäyttöoikeuden mukaan: Asumattomilla meren ulkosaarilla saa se, jolla on oikeus metsästää vesialueella, harjoittaa vesilintujen pyyntiä maalta toiselle kuuluvalla avoimella rannalla. Maa- ja metsätalousministeriö näkee, että vesilinnustuksen osalta jää epäselväksi, onko kansallispuistoon kuuluvien ulkosaariston asumattomien luotojen ja saarten avoimilla rannoilla enää mahdollisuus harjoittaa vesilintujen metsästystä ML 24 nojalla. Asia on nykyiselläänkin epäselvä, ja esimerkiksi Metsähallituksen tulkinta asiasta on vaihdellut mm. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston aluetta koskien. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että metsästyslain 7 :n ja 24 :n mukaiset yleiskäyttöoikeudet tulee säilyttää kansallispuiston laajennuksista huolimatta. Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan merikansallispuistojen alueella ei ole myöskään perusteita kieltää metsästyslain 29 :n mukaista perinteistä saariston eräkulttuuriin kuuluvaa 1.6. alkavaa uroshaahkan metsästystä eikä rajoittaa syksyistä vesilintujen metsästystä. Maa- ja metsätalousvaliokunta on vastaavasta asiasta todennut lausunnossaan (MMVL 31/2009 vp) luonnonsuojelulain osauudistuksen yhteydessä seuraavaa: "Valiokunta pitää tärkeänä, että metsästys merialueella yleisellä vesialueella ja talousvyöhykkeellä säilyy jatkossakin lähtökohtaisesti sallittuna. Merialueella yleisellä vesialueella ja talousvyöhykkeellä tapahtuva vesilintu-

6 6 (8) jen metsästys mahdollistaa monille metsästysoikeuksia omistamattomille laajan pyyntialueen hyödyntämisen, joka ei ole mahdollista yksityisillä vesialueilla." Pienpetojen pyynti Supikoira ja minkki ovat kansallisen vieraslajistrategian (2012) 1 mukaan haitalliseksi luokiteltuja vieraslajeja. Useat tutkimukset ja väitöskirjat ovat osoittaneet mm. Saaristomeren alueella, että minkki on aiheuttanut sekä saaristolinnuston lajirunsauden vähentymistä että ulkosaariston sammakkokantojen romahduksen. Minkit ovat haitallisia myös myyräkannoille, jotka ovat tehokkaita kasvinsyöjiä ja tärkeää ravintoa monille alkuperäisille petonisäkkäille ja linnuille. Minkin vaikutuksia saaristoon koskevassa kokeellisessa tutkimuksessa 2 ulkosaaristoon perustettiin kaksi laajaa minkin poistoaluetta sekä kaksi verrokki-aluetta, joilla minkkikanta sai elää rauhassa. Tutkimuksessa osoitettiin, että minkin poistopyynnin seurauksena 14 saaristolintulajin kannat 22:sta yleistyivät; eräät, kuten tukkasotka, pilkkasiipi ja lapintiira, hyvinkin selvästi. Metsähallituksen selvityksessä Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laajentamista koskevassa tekstissä todetaan sivulla 17, että vieraslajeista supikoira ja minkki esiintyvät maa-alueilla. Minkki on autioittanut monia lintuluotoja ja muutenkin haitannut lintujen pesintää kansallispuistossa., minkin vähentäminen vaatii lisää toimenpiteitä. Sivulla 26 kehittämisen haasteista puolestaan todetaan, että Kansallispuiston kävijät ovat toivoneet aktiivisempaa minkkien poistoa, sillä tämä vieraslaji aiheuttaa paljon hävitystä lintuluodoilla. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että linnustuksen loppuminen merikansallispuistojen laajennusalueilla tarkoittaisi käytännössä pienpetojen pyynnin lopettamista, sillä yksilöiden poisto tapahtuisi luonnonsuojelulain 15 :n perusteella, jos Metsähallitus antaisi siihen erikseen luvan. Tähän liittyen maa- ja metsätalousministeriö muistuttaa, että pienpetopyyntiin liittyen vastaava tilanne on ollut esillä mm. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston osalta. Metsähallitus on vuonna 2010 edellä mainitussa valitusprosessissaan koskien kielteistä pienpetojen pyyntilupahakemusta todennut vastineessaan mm., että pienpetopyynti tapahtuu yleensä Metsähallituksen aloitteesta, Metsähallituksen kehotus pienpetopyyntiin ei koske suojelualueita vaan varsinaisia metsästyslupa-alueita. ja Metsähallitus on toteuttanut pienpetopyynnin pääsääntöisesti oman henkilökuntansa toimesta. Maa- ja metsätalousministeriö pitää äärimmäisen tärkeänä, että pienpetojen pyynti jatkuu kansallispuiston laajennusalueilla nykymuodossaan metsästäjien toimesta. Ministeriö ei näe ratkaisuksi sitä, että pyynti toteutettaisiin Metsähallituksen oman henkilöstön virkatyönä, kuten näyttää käyneen eräillä luonnonsuojelualueilla. Muu virkistyskäyttö Selvityksessä todetaan, että etenkin Porkkalan niemelle sekä Kopparnäsin alueelle on keskittynyt paljon julkisyhteisöjen omistuksessa olevia virkistysalueita, ulkoilualueita, leirintäalueita, kesäsiirtoloita ja vastaavia. Näillä alueilla painotetaan virkistyskäyttöä ja sen edellyttämiä rakenteita. Tällaisten alueiden liittämisellä kansallispuistoon voisi olla haitallista vaikutusta vir

7 7 (8) kistyskäyttöön, koska kansallispuistossa painotetaan ensisijaisesti luonnon monimuotoisuutta. Uudellamaalla virkistyskäyttöpaine on suuri, joten virkistyskäyttömahdollisuuksia ei tule vähentää nykyisestä. Yhteenveto Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että mikäli lausunnossa edellä mainittuja näkökulmia ei katsota tarkoituksenmukaisiksi ottaa selvityksessä huomioon, tulisi selvityksen vaikutusten arviointiin kunkin laajennusalueen osalta kirjata seuraavanlaisia vaikutuksia: Harmaahylkeen metsästys tulisi käytännössä loppumaan tai ainakin olemaan merkittävästi rajoitetumpaa merikansallispuistojen alueella kuin sen ulkopuolella. Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ei olisi enää riittävästi mahdollisuuksia. Kansallispuistojen alueen ulkopuolella metsästys olisi keskeytysmetsästystä, jossa lupia ei tarvitsisi hakea. Hyljekannan kasvaessa hylkeet todennäköisesti siirtyisivät uusille alueille sisemmäksi saaristoon, jolloin ammattikalastukselle ja vesiviljelylle aiheutuvat vahingot tulisivat merkittävästi kasvamaan. Tämä johtaisi kalastuselinkeinon loppumiseen tai ainakin merkittävään vaikeutumiseen puiston alueella sekä sen ulkopuolella. Metsästämisen muuttuminen eläinten tappamiseksi johtaisi harmaahylkeen statuksen muuttumiseen arvostetusta riistaeläimestä haittaeläimeksi. Metsästäjien mahdollisuudet harjoittaa merilinnustusta loppuisivat ja merilintujen metsästyksen loppuminen lopettaisi vapaaehtoisen pienpetopyynnin. Metsähallituksen omat resurssit vähentää pienpetoja eivät tulisi ilman erillistä resursointia riittämään, minkä johdosta alueen pesimälinnusto tulisi kärsimään. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa lisäksi, että metsästyksen järjestämistä ja eläinkantojen säätelyä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Emme näe metsästyksen kieltämistä tai liiallista rajoittamista perusteltuna. Metsästys voidaan järjestää täysin turvallisesti ja asiallisesti myös kansallispuistoissa. Alueet ovat useimmiten käytännössä sellaisia, ettei niillä liiku muita ihmisiä. Näin ollen metsästyksen ei voida katsoa olevan sellaista, joka häiritsisi muita luonnossa liikkujia. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että metsästys tulee sallia kansallispuistojen laajennusalueilla ja että mahdollisesti tarvittavista ajallisista ja aluekohtaisista metsästysrajoituksista olisi sovittava paikallisesti metsästäjien kanssa. Jos metsästysrajoituksia olisi tarpeen asettaa, niihin tulisi sisältyä periaate, että metsästystä rajoitettaisiin vain silloin kun metsästyksestä aiheutuu merkittävää haittaa alueen muulle käytölle. Emme näe, että ilman tarkempaa määrittelyä tai riittävää perustetta metsästystä voitaisiin rajoittaa.

8 8 (8) Ministeriö katsoo, että Metsähallituksen selvitys on monin osin vielä metsästyksen ja kalastuksen osalta täsmentymätön ja keskeneräinen, jonka johdosta lisäselvityksiä erityisesti laajennusalueiden käytönrajoitusten vaikutuksista olisi tarpeen tehdä. Lisäselvityksissä tulisi ottaa huomioon paremmin alueen riista- ja kalatalouden parissa toimivien näkemyksiä ja myös käyttää Metsähallituksen eräprosessin riista-asiantuntijoiden lisäksi Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen sekä alueiden riistanhoitoyhdistysten asiantuntemusta. Osastopäällikkö Juha Ojala Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti Tämä lausunto on lähetetty vain sähköisenä. Allekirjoitettu lausunto on maa- ja metsätalousministeriön arkistossa. TIEDOKSI Maa- ja metsätalousministeriön osastot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

Diaarinumero: 1503/3/02 Antopäivä: 01.12.2003 Taltio: 01.12.2003/3033

Diaarinumero: 1503/3/02 Antopäivä: 01.12.2003 Taltio: 01.12.2003/3033 01.12.2003/3033 KHO:2003:84 Luonnonsuojelualue - Kansallispuisto - Poikkeukset rauhoitussäännöksistä - Halli - Harmaahylje - Metsästys - Hylkeenpyynti - Elinkeinon harjoittaminen - Kalastus Diaarinumero:

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Ympäristövaliokunnalle

Ympäristövaliokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 29/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Selkämeren kansallispuistosta Ympäristövaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä syyskuuta 2010 lähettäessään

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Suomen Kalastusopaskilta ry

Suomen Kalastusopaskilta ry Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017 LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi 8.3.2017 495/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2017/2018 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020

Lisätiedot

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

valtioneuvoston asetuksen 6 ia 13 :ien muuttamisesta

valtioneuvoston asetuksen 6 ia 13 :ien muuttamisesta Ämmm.Fi LAUSUNTOPYYNTÖ K2) 20.3.2017 MMM018:00/2016 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KAUPALLISEN KALASTUKSEN KIINTIÖJÄRJESTELMÄSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN

Lisätiedot

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta LAUSUNTOPYYNTÖ 1(1) 06.03.2017 476/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2016 MAK SETTAVASTA ETELÄ-SUOMEN KANSALLISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Kotitarvekalastajan puheenvuoro

Kotitarvekalastajan puheenvuoro Kotitarvekalastajan puheenvuoro Markku Ahonen kotipaikka Ivalo 1985 alk. FM 1984, FL 1991 (Inarijärven nieriän ja harmaanieriän istutustulokset) tutkijana, kalataloussuunnittelijana, hankekoordinaattorina

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153 SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 Jarmo Laaksonen Telkkäkuja 8 23500 UUSIKAUPUNKI PÄÄTÖS Pvm Nro 13.08.2013 2013/00153 2013/00153 1 METSÄSTYSLAIN 10 :N MUKAINEN

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi 30.1.2012 Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Jäsentely Taustaa Lain tarkoitus Kalastusoikeudet Kalastuslaissa säädettävät tehtävät Kaupallisen

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä Ylitarkastaja Mikko Malin Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Tampere 1 Metsähallitukselle tulossa uusia tehtäviä Kalastonhoitomaksun kerääminen Valtion

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat U i kalastuslaki Uusi k l l ki Kalastuksenvalvonta 1.1.2016 voimaan tulevan lain mukaan Lyhyesti Valvontasäännökset eivät muutu 2012 säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen lakiin Vain numerot muuttuvat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 27.11.2013 Inari Sajos Kalatalous Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Kolttalaki 9 eräät oikeudet Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla

Lisätiedot

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15 Porkkalan suojelualueet Kirkkonummi 25.2.15 Metsähallituksen tekninen selvitys Toimeksianto ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle: selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

LAUSUNTO KALASTUSLAKIESITYKSESTÄ

LAUSUNTO KALASTUSLAKIESITYKSESTÄ Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry:n lausunto kalastuslakiesityksestä 1 / 6 Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Niittykatu 7 92100 Raahe Maa- ja metsätalousministerio PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Pohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31)

Pohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31) PÄÄTÖS Luonnos 1 (6) XX.12.2017 1855/04.02.03.00/2017 PÄÄTÖS SUOMEN VUODEN 2018 KALASTUSKIINTIÖIDEN JAKAMISESTA MANNER- SUOMEN JA AHVENANMAAN MAAKUNNAN KESKEN ASIA Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 242844 1(2) mmm.fi 24.10.2017 1726/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUKI- JÄRJESTELMÄN KANSALLISEN VARANNON KÄYTÖSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, puh ,

Lisätietoja tästä asiasta antaa osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, puh , LUOLUOL 241606 1 (5) 26.9.2017 MMM032:00/2017 1568/01.01./2017 Jakelussa mainitut NIMEÄMISPYYNTÖ, ELINTARVIKEMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖÄ VALMISTELEVA TYÖ- RYHMÄ Jakelussa mainittuja tahoja pyydetään nimeämään

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM/LVO Risto Lampinen Tiedotus- ja koulutusristeily ammattikalastajille 2016 3.-4.2.2016, Turku 15.3.2016 1 Esityksen sisältö Uusi kalastuslaki ja asetus ammattikalastuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Ämmm.n /01.02/2018. Jakelussa mainitut

Ämmm.n /01.02/2018. Jakelussa mainitut A LAUSUNTOPYYNTÖ 248230 1 (2) Ämmm.n 31.1.2018 232/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TÄYDENTÄVI EN EHTOJEN HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSISTA

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan

Lisätiedot

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen Lajisuojelun tietoiskut Merimetso Ritva Kemppainen Merimetso (SYKEn merimetsoseuranta, P. Rusanen) palasi pesimälinnustoomme vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana 2002 alkaen levinneisyys on ulottunut

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 224375 1(2) mmm.fi 18.10.2016 1620/01.02/2016 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HY- VINVOINTIKORVAUSTA KOSKEVAN SITOUMUKSEN ANTAMISESTA

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila Hallin metsästys päätettiin aloittaa uudelleen

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Hallituksen esitys kalastuslaiksi, luonnos KALASTUSLAIN KOKONAISUUDISTUKSESTA Suomen Latu ry on tutustunut luonnokseen kalastuslain kokonaisuudistuksesta.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta. Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014

Ajankohtaista kalataloudesta. Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014 Ajankohtaista kalataloudesta Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014 Esityksen otsikoita Uusi tutkimuslaitos LUKE 1.1.2015 alkaen Kolmen Kala-ELY:n malli 1.1.2015

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä

Lisätiedot

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

/01.02/2017

/01.02/2017 A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN

Lisätiedot

LAUSUNTO UUDEN KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA

LAUSUNTO UUDEN KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA Eeva-Maria Maijala Agrologi, varatuomari kansanedustaja Sodankylän Orajärven kalastuskunnan osakas LAUSUNTO 24.012014 Maa- ja metsätalousministeriö LAUSUNTO UUDEN KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Kansallispuisto Porkkalaan. 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta

Kansallispuisto Porkkalaan. 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta Kansallispuisto Porkkalaan 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta Otteita Luonnonsuojelulaista 1/2 11 Kansallispuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014 O Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2014 PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 Kalastuslain (286182) 11 :n mukainen onkimis-, pilkkimis- ja viehekalas tuskielto Ala-Koitajoella, Joensuu ja Ilomantsi

Lisätiedot

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta. LAUSUNTOPYYNTÖ 247736 1(2) 25.1.2018 175/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI EI- TUOTANNOLLISIA INVESTOINTEJA KOSKEVAN KORVAUKSEN JA ERÄIDEN SOPIMUSTEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa 24.3.2010 Saariselän Tunturihotelli ry Jouko Ojanperä 1 Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslainsäädännössä on perinteisesti

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kalastuslain nojalla myönnetyt ELYjen poikkeusluvat Kalastuslakipäivät Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kalastuslain nojalla myönnetyt ELYjen poikkeusluvat Kalastuslakipäivät Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalastuslain nojalla myönnetyt ELYjen poikkeusluvat Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus KL 47 - laajat valtuudet antaa poikkeuslupia Lupa voidaan myöntää siirtoistutusta,

Lisätiedot

Mikonkatu 5 50100 Mikkeli www.puula.fi

Mikonkatu 5 50100 Mikkeli www.puula.fi 1 Mikonkatu 5 50100 Mikkeli www.puula.fi KOMMENTTEJA HUOMIOITAVAKSI KALASTUSLAKIESITYKSESSÄ 1. Kalastuksen rajoitukset Lakiehdotuksessa keskeisiä aiheita ovat kalastukseen liittyvät rajoitukset ja kalastuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot