Lakineuvoja vastaa: Petollinen viettely Jätelain muutokset Matkakustannusten vähentäminen

Transkriptio

1 Lakineuvoja vastaa: Petollinen viettely Jätelain muutokset Matkakustannusten vähentäminen

2 Laki- ja työsuhdepäivät Viking Line m/s Gabriella, Helsinki - Tukholma - Helsinki KESKIVIIKKO Ilmoittautuminen Kahvi ja hedelmätarjoilu Seminaarin avaus Oikeusturvavakuutus yrityksen tukena Riskipäällikkö Virva Ojala, vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, Fennia Finnveran rahoitusmahdollisuudet pien- ja pk-yritykselle Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, Finnvera Oyj Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen Ennusteissa matalapainetta varaudu parempaan! Fil. tri, Business Coach Eija Mäkirintala, Altonova Oy Hyvä fiilis on tarttuvaa altista ympäristösi tekemisen meiningille ja säilytä luova ote myös huonoina päivinä! Yritysmuodot, yrityksen toiminta ja vastuut Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, toiminimiyrittäjä, henkilöyhtiöt, osakeyhtiö yritysmuodon muuttaminen ja vastuu velvoitteista yrityksen ja omistajan vastuu sopimuskumppanille osakeyhtiön hallituksen jäsenen, varajäsenen ja toimitusjohtajan vastuu voiko vahingonkorvausvastuuta rajoittaa Tauko, kahvia tarjolla Asiakkaan maksut myöhässä yrittäjän varautumiskeinot ja toimenpiteet Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, miten voin varautua etukäteen asiakkaan maksukyvyttömyyteen maksuajasta sopiminen ja sopimusrikkomus milloin asiakas maksaa laskun myöhässä maksuviivästyksen seuraukset: viivästyskorko, perintä, tratta, ulosotto ja maksuhäiriömerkintä miten toimin, jos asiakas reklamoi laskusta (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) Puhelinsopimusten sudenkuopat harhaanjohtavaan markkinointiin varautuminen Lakineuvoja Tuomas Liinamaa, Lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, milloin ja millainen sopimus syntyy ongelmiin varautuminen Sain silti maksukehotuksen, mitä teen? Kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille Buffetillallinen TORSTAI Tervetuloa mukaan! 7.00 Aamiainen 9.45 Laiva saapuu Tukholmaan Kahvi- ja hedelmätarjoilu Vuosilomat Lainopillinen asiantuntija, varatuomari Risto Tuominen vuosiloman ansainta lomapalkka ja -korvaus lomaraha ja lomaltapaluuraha Työsuhteen mukaiset työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Lainopillinen asiamies Anja Tuomola, työsuhteen synty ja määrittäminen työnantajan työnjohto-oikeus työntekijän palkka ja muut edut kilpailukielto ja salassapitovelvoite Kahvi ja välipala Työsuhteen päättäminen tuotannollisin ja taloudellisin syin Keskiviiikkona seminaarin Työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, puheenjohtajana toimii lainsäädäntöasioiden tarjolla olevan työn väheneminen yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä tai työn päällikkö uudelleen järjestelyn vuoksi Janne Makkula, irtisanomismenettely onko irtisanomiselle vaihtoehtoja Lomautus Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy lomautuksen perusteet roikkulomautus lomautuksen kierto Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin) Tehovartit: Asiamies, oik.tiet. kand. Max Lindholm, Työsuhteen päättäminen erillisellä sopimuksella Työntekijän työttömyysturva Työterveyshuolto poissaolojen aikana Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmassa Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy KKO:n uunituoreita ratkaisuja Työtuomioistuimen ennakkotapauksia Kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille Seminaarin päätös ja coctail A la carte -illallinen PERJANTAI Aamiainen (10.00 laiva saapuu Helsinkiin) Torstaina seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy Ilmoittautuminen viimeistään kirsi.harkonen@yrittajat.fi, puh /Härkönen tai Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat. Peruutus: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään 50 (+ alv). Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 6 vrk ennen seminaaria peruutettu matka veloitetaan kokonaan. Osallistumismaksu Jäsenhinta (normaalihinta) 440 (610 )/ hlö 2 h ikkunallisessa hytissä 470 (630 )/ hlö 1 h sisähytissä 490 (650 )/ hlö 1 h ikkunallisessa hytissä Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan. Yhteistyössä PL 999, HELSINKI p koulutus@yrittajat.fi

3 Yrittäjä INFO Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Viestintäassistentti Anna Lantee p anna.lantee@yrittajat.fi Visuaalinen ilme suunnittelija Lea Hult Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Tässä numerossa kirjoittavat varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, veroasiantuntija Laura Kurki, lakineuvoja Tuomas Liinamäki, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen ja lainopillinen asiamies Lauri Rautio. 1. VEROT JA RAHAT...4 Valtiontalouden tasapainottaminen...4 Tilattujen lehtien arvonlisävero... 5 Liikkeen- ja ammatinharjoittajien matkakustannukset...6 KHO:n ratkaisu tennistuntien verokannasta...8 Lakineuvoja vastaa: määräaikaisen työsuhteen perusteet TYÖNANTAJAN ABC...10 Kaupan alan työehtosopimukseen muutoksia...10 Hae työterveyshuollon korvaukset nyt verkossa YRITYSTOIMINNAN ABC...11 Laiton maahanmuutto halutaan kuriin...11 Lakineuvoja vastaa: petollinen viettely...11 Jätteiden vastaanottovelvollisuuteen muutoksia Pitkäkestoisesta ulosotosta maksuhäiriömerkintä Hovioikeudet hylänneet Directan velkomuskanteita YRITTÄJÄ IHMISENÄ...15 Työssäoloehdon arviointiin uusi laskuri...15 Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee VAIKUTTAMINEN Hyvällä hankintapolitiikalla toimivat markkinat ISSN YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2012 Numero Lue Yrittäjäinfo netissä: kirjaudu jäsennumerolla 1/ / / / / /

4 1. VEROT JA RAHAT Valtiontalouden tasapainottaminen Vuoden 2011 heikentynyt talouskehitys sekä varovaiset näkymät tälle vuodelle ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hallituksen tähänastiset päätökset valtiontalouden tasapainottamiseksi eivät riitä. Valtiontalouteen on muodostumassa rakenteellinen alijäämä. Suomen Pankin arvion mukaan valtion tulojen ja menojen erotuksena muodostuva vaje on sekä tänä että ensi vuonna 3,7 prosenttia BKT:stä, mikä tarkoittaa noin 7 miljardin euron vuotuista velan lisäystä. Hallituksen kehysriihessä joudutaan punnitsemaan tasapainottamistoimien lyhyen ja pitkän ajan vaikutuksia. Tavoitteeksi kirjattu valtionvelan BKT-suhteen kääntäminen laskuun vaalikauden aikana on ilman ripeää talouskasvua hyvin vaativa. Valtiontaloudessa on mahdollista toteuttaa noin 1,5 miljardin euron vuosittaisten säästöjen ja veronkorotusten yhdistelmä, jotka kolmelle vuodelle jaksotettuna tarkoittaisivat yhteensä noin 4,5 miljardin euron tasapainotusta. Tämänsuuruisista toimista sopiminen on kuitenkin poliittisesti vaikeaa, ja tätä suurempi tasapainotus voisi puolestaan jarruttaa lähivuosien talouskehitystä oleellisesti. korostaa valtiontalouden korjaamisessa pitkävaikutteisia, rakenteellisia, talouskasvua tukevia uudistuksia. Mitä enemmän niitä löytyy, sitä pienempi on paine lyhyen ajan veronkorotuksiin tai menosäästöihin. Näitä rakenteellisia toimia olisivat kaikki kotimaisia investointeja edistävät finanssipolitiikan ratkaisut. Julkisen talouden ahtaasta liikkumavarasta huolimatta on tehtävä kaikki voitava, jotta talouskasvu vauhdittuisi. Menosäästöjen ja veronkorotusten osuudet on hallitusohjelmassa määritelty yhtä suuriksi. On silti huomattava, että nykyinen veroaste ja veropohjan laajuus lisäävät verokertymiä kohtuullisissa talouden oloissa merkittävästi. Sen sijaan valtion menojen kasvun rajoittami- nen on osoittautunut paljon vaikeammaksi. Ilman menojen kasvun hillintää valtiotaloutta on kuitenkin vaikea tasapainottaa edes pitkällä ajalla. Menojen kasvun rajoittaminen korostaa valtiontalouden korjaamisessa pitkävaikutteisia, rakenteellisia, talouskasvua tukevia uudistuksia. Valtion budjetin suurin menoerä on valtionavut kunnille, noin 11,5 miljardia euroa. Kuntatalous kaipaa tehostusta, mutta valtionapujen vähentämisen yhteydessä on tarkasteltava uudelleen kuntien tehtävien laajuus ja toteutustapa. Valtion palkkamenot ovat runsaat 6 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstön määrä valtiolla on jo vähentynyt, ja tämänsuuntaisen trendin hallittu jatkaminen hillitsisi valtion menojen kasvua selvästi. Julkisten yritystukien hallinnointi on kallista, ja tukia käsittelevä palveluverkosto on asiakkaiden näkökulmasta monelta osin vaikeasti hyödynnettävissä. Näiden palvelujen henkilöstö- ja muut hallintokustannukset ovat arviolta 600 miljoonaa euroa vuodessa. Palvelujen keskittäminen ja päällekkäisyyksien purkaminen on yksi mahdollinen valtion menojen säästökohde. Valtion tulonsiirrot kotitalouksille ovat kokonaisuudessaan noin 10 miljardia euroa vuodessa. Tulonsiirtojen indeksisidonnaisuutta laajennettiin vuonna Osittainen luopuminen indeksikorotuksista erityisesti siltä osin, kuin se lisäisi työnteon kannustavuutta, hillitsisi valtion menojen kasvua. varatoimitusjohtaja Timo Lindholm p timo.lindholm@yrittajat.fi Verotulojen lisäys Valtion budjettitalouden tuloista noin 85 prosenttia on veroja ja veronluonteisia tuloja, ja talouskasvu ratkaisee niiden kertymisen. Kun valtiontaloutta tasapainotetaan veronkorotuksilla, on arvioitava, mitkä verot ovat yritystoiminnalle ja siten talouskasvulle vähiten haitallisia. Peruslinjana tulisi olla, että välttämättömät korotukset kohdistuvat kulutukseen, kun taas työn ja yrittämisen verojen nostoa tulisi välttää viimeiseen asti. Arvonlisäveron tuotto on 14 miljardin euron luokkaa, ja yhden prosenttiyksikön korotus tuottaa vajaat 500 miljoonaa euroa vuodessa. Jos yleistä arvonlisäverokantaa on valtiontalouden tasapainottamiseksi välttämätöntä nostaa, tulee samalla ehdottomasti korottaa yritysten liikevaihtoon kytkettyä veron alarajahuojennusta euroon. Silloin arvonlisävero olisi kulutusvero, eikä työllisyyttä heikentävä vero pienille palvelualan yrityksille. Samassa yhteydessä pienyrityksissä voitaisiin siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäveroon. Muiden välillisten verojen valtiontaloudellinen merkitys on arvonlisäveroa vähäisempi mutta kasvussa. Valmiste- ja liikenneverotuksen tuotto on yhteensä 8,5 miljardia euroa. Näiden verojen kohdalla joudutaan ottamaan huomioon veropohjan liikkuvuus sekä vaikutukset yritystoimintaan. Nämä seikat huomioon ottaen tupakka- ja alkoholiveron korotukset olisivat vähiten haitallisia, vaikka ne osin lisäisivätkin näiden hyödykkeiden tuontia. 4 YRITTÄJÄINFO 2:2012

5 Tilattujen lehtien arvonlisävero Verohallinto on julkaissut ohjeen tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokannan muutoksesta (Dnro: A3/430010/2012). 1. VEROT JA RAHAT veroasiantuntija Laura Kurki p Vähintään kuukauden ajaksi tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myyntiin, yhteisöhankintaan ja maahantuontiin sovellettava verokanta korotettiin 0 prosentista 9 prosenttiin alkaen. Alennettua verokantaa sovelletaan vain tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Lehtien irtomyyntiin sovelletaan yleistä 23 prosentin verokantaa. Lehden tilaajan vähennysoikeus Tilattujen sanoma- ja aikakauslehden hankintaan sisältyvän veron saa vähentää, kun lehti on hankittu verollista liiketoimintaa varten. Veroa ei voida vähentää, jos lehti on tilattu muuta tarkoitusta varten tai jos vähennysoikeutta on rajoitettu. Arvonlisäverovelvollisen elinkeinonharjoittajan tilatessa lehtiä toimitiloihinsa asiakkaidensa tai henkilöstönsä käyttöön hankinta kohdistuu yleensä verolliseen liiketoimintaan ja vähennysoikeus on olemassa. Kotiin tilatut lehdet ovat yleensä yksityistä kulutusta. Työntekijän kotiin tilatun lehden arvonlisäveron voi kuitenkin vähentää, jos kyse on ammattilehdestä tai muusta henkilön työtehtäviin liittyvästä lehdestä ja tehtävien hoitaminen edellyttää perustellusti lehden tilaamista työntekijän kotiin. Työnantajan on oltava lehden tilaaja ja laskun tulee myös olla sille osoitettu. Jos työnantaja maksaa työntekijälle osoitettuja laskuja, vähennysoikeutta ei ole. Alennukset, luottotappiot ja muut oikaisuerät Myönnettyihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa tilattuja lehtiä toimitettaessa tai sinä kuukautena, jolle yhteisöhankinta oli kohdistettava. Voimaantulo Uutta 9 prosentin verokantaa sovelletaan, kun lehti on toimitettu, otettu omaan käyttöön tai maahantuotu tai sen jälkeen tai lehden yhteisöhankinta on kohdistettu lain voimaantulon jälkeisille kalenterikuukausille. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan 0 prosentin verokantaa. Kun tilauksen maksu kertyy myyjälle viimeistään lehdistä, jotka toimitetaan tai sen jälkeen, sovelletaan näiden lehtien myyntiin 0 prosentin verokantaa. Myyntiin sovellettava verokanta määräytyy siten tavaran luo- vutushetken tai mahdollisen ennakkomaksun kertymishetken mukaan. Esimerkiksi laskutusajankohdalla ei ole merkitystä. Lisätietoja: Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan internetosoitteessa: > Syventävä vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2012 > Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokannan muutos. ESIMERKKEJÄ LEHTIEN VEROVÄHENNYKSESTÄ 1. Parturikampaamo tilaa erilaisia sanoma- ja aikakauslehtiä asiakkaidensa luettavaksi parturi-kampaamossa. Hankinnat on tehty verollista liiketoimintaa varten ja kampaamolla on vähennysoikeus hankintojen arvonlisäveroista. 2. Teleyhtiö tilaa päivälehden työntekijänsä kotiin. Vähennysoikeutta ei ole, koska hankinta liittyy työntekijän yksityiseen kulutukseen. 1/2012 1/2012 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Irtonumero 6, yrittajat.fi allergiarokote tulee 41 jethro rostedt kuukautiskipulääkkeistä kiinteistöihin 54 kreikan historia on Byrokratiaa ja korruptiota Kotimainen ambulanssi on hulppea älyauto 18 allergiarokote tulee 41 jethro rostedt kuukautiskipulääkkeistä kiinteistöihin 54 kreikan historia on Byrokratiaa ja korruptiota 32 Kotimainen ambulanssi on hulppea älyauto 18 allergiarokote tulee 41 jethro rostedt kuukautiskipulääkkeistä kiinteistöihin 54 kreikan historia on Byrokratiaa ja korruptiota 32 Kotimainen ambulanssi on hulppea älyauto 18 allergiarokote tulee 41 jethro rostedt kuukautiskipulääkkeistä kiinteistöihin 54 kreikan historia on Byrokratiaa ja korruptiota 32 Kotimainen ambulanssi on hulppea älyauto 1/2012 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi 1/ Irtonumero 6, yrittajat.fi Näkökulmia suomalaiseen liike-elämään ja yhteiskuntaan. Suomella töissä Suomella Suomella töissä töissä Suomella töissä YrIttäjät evästivät SaulI NIINIStöä SIItä, mitä pk-yritykset tulevalta presidentiltä toivovat. Sivut YrIttäjät evästivät SaulI NIINIStöä SIItä, mitä pk-yritykset tulevalta presidentiltä toivovat. YrIttäjät evästivät SaulI NIINIStöä SIItä, mitä pk-yritykset tulevalta presidentiltä toivovat. YRITTÄJÄ 5/2011 Sivut Sivut YRITTÄJÄ 5/2011 YRITTÄJÄ 5/2011 Sivut YRITTÄJÄ 5/2011 YrIttäjät evästivät SaulI NIINIStöä SIItä, mitä pk-yritykset tulevalta presidentiltä toivovat. Tilaa netistä tai soita Voit maksaa lehden myös jäsenmaksun yhteydessä YRITTÄJÄINFO 2:2012 5

6 1. VEROT JA RAHAT Liikkeen- ja ammatinharjoittajien matkakustannukset Verohallinto on julkaissut uuden ohjeen liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentämisestä. veroasiantuntija Laura Kurki p Uusi ohje matkakustannusten vähentämisestä (Dnro: 410/349/2011) on julkaistu Ohjetta on päivitetty ja täsmennetty, ja se korvaa aikaisemman julkaistun ohjeen. Tässä artikkelissa käsitellään selvityksiä, joita lisävähennyksen saaminen edellyttää. Lisävähennys elantokustannusten lisääntymisestä Työmatkojen aiheuttamasta elinkustannusten lisääntymisestä myönnetään lisävähennys verotusta toimitettaessa. Mitä ovat elantokustannukset ja niiden litällöin oletetaan, että kaikki tulokseen vaikuttavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa ja maatalouden muistiinpanoissa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien on selvitettävä elinkeinotoimintaan liittyvien matkojen kestot ja kohteet. Laskelmassa tulee eritellä, kuinka monelta päivältä on oikeus kokopäivärahan, osapäivärahan ja mahdollisten ulkomaanpäivärahan suuruiseen lisävähennykseen enimmäismäärään. Kaikkien päivien lisävähennyksen enimmäismäärien yhteenlasketusta määrästä vähennetään kirjanpitoon merkityt todelliset lisääntyneet elantomenot, ja erotus vähennetään veroilmoituksella. Jos kirjanpitoon ei ole merkitty todellisia kustannuksia lainkaan, lisävähennyksenä voi vähentää verovapaiden päivärahojen enimmäismäärän mukaan lasketun määrän. Jos todelliset kustannukset ovat suuremmat kuin verovapaiden päivärahojen mukaan lasketut kokonaismäärät, vähennyksen määrä on kirjanpidossa olevien todellisten kustannusten määrä. Tällöin verotuksessa ei voi tehdä lisävähennystä. Omalla autolla tehdyn matkan etäisyys, kesto ja kohde käyvät yleensä ilmi ajopäiväkirjasta. Jos tilapäinen työmatka on tehty muulla kuin omalla autolla, matkasta liitetään selvitys kirjanpitoon tai muistiinpanoihin. Selvitys tulee laatia todellisten kellonaikojen mukaan. Yksityisvaroihin kuuluvan auton käyttäminen Elinkeinonharjoittaja saa vähentää yksityisvaroihinsa kuuluvalla autolla (tai TVL 7 º:ssä tarkoitetun puolison autolla) tehdyistä elinkeinotoimintaan liittyvistä matkoista lisävähennyksen. Elinkeinotoimintaan liittyviä matkoja eivät ole asunnon ja varsinaisten toimipaikkojen väliset matkat. Auton katsotaan kuuluvan yksityisiin varoihin, jos auton muut kuin elinkeinotoimintaan liittyvät ajot ovat vähintään 50 prosenttia auton kokonaisajosta. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO /64 katsonut, ettei lisävähennystä saa, kun verovelvollinen ei ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, että autolla olisi ajettu puolet tai enemmän kuin puolet yksityisajoja. Elinkeinotoiminnan varoihin kuuluvalla autolla tehdyistä matkoista lisävähennystä ei voi saada. Sillä ei ole merkitystä, onko auto kirjattu elinkeinotoiminnan varoihin. Vaikka auto olisi kirjattu yksityisvaroihin, lisävähennystä ei voi saada, jos ajosta puolet on elinkeinotoimintaan liittyvää. Lisävähennyksen määrä on verovapaista matkakustannuksista annetun Verohallinnon matkakustannuspäätöksen mukaisen verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän ja elinkeinotoimintaan liittyvästä matkasta aiheutuneiden kirjanpitoon kirjattujen menojen erotus. Jos yksityisvaroihin kuuluvan auton käytöstä elinkeinotoiminnassa aiheutuneet todelliset menot ovat suuremmat kuin verovapaan kilometrikorvauksen määrä, verotuksessa vähennetään todelliset menot. Jos matka on tehty autolla, joka muun tahon kuin liikkeenja ammatinharjoittajan itsensä tai tämän puolison omistuksessa, verotuksessa voi vähentää vain todelliset elinkeinotoiminnan ajoista syntyneet menot. Ajopäiväkirja Elinkeinotoiminnan ajokilometrit tulee selvittää ajopäiväkirjalla tai muulla luotettavalla selvityksellä. Ajopäiväkirjasta tulee käydä ilmi autolla verovuonna ajettu kokonaiskilometrimäärä. Elinkeinotoimintaan liittyvistä ajoista ajopäiväkirjaan on lisäksi merkittävä seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti matkan pituus ajon tarkoitus. Jos ajopäiväkirjaa ei ole pidetty, lisävähennyksen tekemisen edellytyksenä on tällöinkin, että elinkeinotoiminnan ajokilometrit 6 YRITTÄJÄINFO 2:2012

7 1. VEROT JA RAHAT voidaan luotettavasti selvittää. Jos elinkeinonharjoittajalla on vuoden aikana säännöllisesti toistuvia, esimerkiksi kerran viikossa, matkoja samaan kohteeseen, ilmoitetaan tällaisen matkan kilometrimäärä ja se, kuinka monta kertaa vuodessa kohteeseen ajetaan. Lisäksi aina on selvitettävä autolla verovuoden aikana ajettu kokonaiskilometrimäärä. Luontoisetuauto yritystoiminnassa Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi yritystoimintansa harjoittamisen ohella olla samanaikaisesti myös työsuhteessa ulkopuoliseen työnantajaan, jolta hänellä saattaa olla palkkaetuna esimerkiksi luontoisetuauto. Työnantajalta saatu luontoisetuauto, leasingauto tai sopimukseen perustuvalla hallintaoikeudella hallintaan saatu auto ei kuulu elinkeinonharjoittajan yksityisiin varoihin, eikä tällaisen auton käytöstä elinkeinotoiminnassa voida tehdä lisävähennystä. Mainittujen autojen käytöstä voidaan vähentää elinkeinotoiminnassa aiheutuneet todelliset kulut. Vähennys voidaan tehdä myös luotettavan, elinkeinotoiminnan ajojen kilometrimäärään perustuvan laskelman mukaan. Luontoisetuauton käytöstä aiheutuneiden kulujen vähentäminen perustuu palkaksi luetun edun määrän kilometrikohtaiseen arvoon. Käyttöetuautojen kuluissa otetaan lisäksi huomioon itse maksettujen kulujen määrä. Lisätietoja: Ohje ovat luettavissa kokonaisuudessaan internetosoitteessa > Syventävä vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2012 > Liikkeenja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan matkakustannusten vähentäminen. ESIMERKKI LUONTOISETUAUTON KÄYTTÄMISESTÄ Liikkeenharjoittaja on saanut työnantajaltaan käyttöön luontoisetuauton, jota hän käyttää myös oman elinkeinotoimintansa ajoihin. Kyseessä on täysi autoetu, jonka arvo vuodessa on euroa, eikä edun arvoa ole tarkistettu ajettujen yksityisajojen tai työajojen määrän perusteella. Edun kilometrikohtaiseksi määräksi saadaan 0,37 /km (6 600 : km). Kyseisellä autolla ajetuista elinkeinotoiminnan ajoista voidaan siis vähentää 0,37 /km. Luontoisetuautolla tehdyt elinkeinotoiminnan tai maatalouden matkat katsotaan luontoisedun arvoa laskettaessa yksityisajoiksi. YRITTÄJÄINFO 2:2012 7

8 1. VEROT JA RAHAT KHO:n ratkaisu tennistuntien verokannasta Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO /52 todennut, että A Oy ei voinut soveltaa tennisliikuntapalvelujen myyntiin 9 prosentin verokantaa. Yrityksen toiminnan pääpainon katsottiin olevan tenniksen ohjauksessa ja opetuksessa eikä pelkässä pelaamisessa. A Oy harjoitti muun ohella ohjattua tennisliikuntatoimintaa, ja se oli toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen. Yhtiön järjestämiin harjoitusryhmiin varattiin viikoittaiset harjoitusajat kevät- tai syyskaudeksi kauden alussa. Pelaajakohtainen maksu maksettiin kertamaksuna, ja se oikeutti tenniksen harjoitteluun 4 6 hengen ryhmissä kertaa kaudessa. Maksu oli sama riippumatta siitä, kuinka monta osallistujaa ryhmässä oli. Harjoitusryhmiä oli kolmea eri tasoa. Harjoitusaika kesti kulloinkin joko tunnin, puolitoista tuntia tai kaksi tuntia. Harjoitusryhmiin osallistuvilla oli käytettävissään yhtiön järjestämä ohjaaja, joka perehdytti aloittelijoita oikeaan tekniikkaan ja ohjeisti muutoinkin tehokkaaseen ja teknisesti oikeaan pelaamiseen sekä motivoi ja kannusti ryhmiin osallistuvia harjoitteluun. A Oy järjesti tilausten perusteella vastaavia harjoitusryhmiä myös yritysten henkilökunnille ja asiakastilaisuuksiin. Tällöinkin ryhmiin osallistuvilla oli käytettävissään yhtiön järjestämä ohjaaja, joka toimi edellä selostetuin tavoin kuitenkin niin, että ohjaajia oli yksi 6 8 osallistujaa kohti. Yhtiö peri näihin ryhmiin osallistuvilta maksun pääsääntöisesti harrastajakohtaisesti vuosi- tai kausimaksuna. Joissakin tapauksissa maksu perittiin ryhmä- tai tapahtumakohtaisesti. A Oy järjesti kesäisin myös viikon kestäviä tennisleirejä 4 16-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tennisleirit olivat joko kokopäivätai aamupäiväleirejä. Aamupäiväleirit kestivät taukoineen 2,5 tuntia ja kokopäiväleirit 7 tuntia. Aamupäiväleirillä pelattiin ainoastaan tennistä, eikä leiriohjelmaan sisältynyt ruokailua. Kokopäiväleirillä pelattiin tennistä 4,5 tuntia ja harrastettiin muuta urheilua yhden tunnin ajan. Kokopäiväleirillä tarjottiin lounas, jonka hinta sisältyi erittelemättömänä leirin kokonaishintaan. Tenniksen ohjaus leireillä tapahtui 4 8 henkilön ryhmissä. Ohjaaja ei antanut missään harjoitusryhmissä eikä leireillä yksityisopetusta eikä valmentanut ryhmiin osallistuvia kilpaurheiluun. Harjoittaessaan ohjattua tennisliikuntatoimintaa A Oy tarjosi asiakkailleen palvelun, joka sisälsi paitsi tenniksen ohjausta ja opetusta myös mahdollisuuden tenniksen pelaamiseen. Tämän kaltaisessa tilanteessa palvelun verokohtelua ei voitu jakaa, vaan se määräytyi yhtenäisesti sen mukaan, oliko pääpaino tenniksen ohjauksella ja opetuksella vai tenniksen pelaamisella. Kun otettiin huomioon palveluun sisältyvän tenniksen ohjauksen ja opetuksen sisältö ja määrä, jota oli pidettävä vähäistä suurempana, palvelun myynnin pääpainon katsottiin olevan tenniksen ohjauksessa ja opetuksessa. Tenniksen ohjauksella ja opetuksella katsottiin olevan myös asiakkaiden kannalta oleellinen merkitys verrattuna tilanteeseen, jossa kysymys oli pelkästään tenniksen pelaamisesta eli liikunnan harjoittamisesta siihen tarkoitukseen varatussa tilassa. Kun lisäksi otettiin huomioon, että arvonlisäverodirektiivin mukaan alennettua verokantaa voitiin soveltaa vain urheilulaitosten käyttöoikeuteen ja että alennettuja verokantoja koskevia poikkeuksia oli tulkittava suppeasti ja niin pitkälle kuin mahdollista unionin oikeuden mukaisesti, A Oy ei voinut soveltaa tennisliikuntapalvelujen myyntiin arvonlisäverolain 85 a :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua alennettua verokantaa. 8 YRITTÄJÄINFO 2:2012

9 Lakineuvoja vastaa: määräaikaisen työsuhteen perusteet KYSYMYS Missä tilanteissa voin palkata työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen? 1. VEROT JA RAHAT lakineuvoja Tuomas Liinamaa p VASTAUS Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää siten perusteltua syytä. Hyväksyttäviä perusteita työsopimuksen määräaikaisuudelle voivat olla esimerkiksi työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä seikka. Työsopimuksen päättyminen määräytyy joko sovitun päivämäärän perusteella tai jonkin ulkopuolisen seikan, kuten tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tietyn tapahtuman perusteella. Määräajan pituutta ei luonnollisesti saa valita mielivaltaisesti, vaan se useimmiten liittyy määräaikaisuuden perusteeseen. Mikäli määräaikaisuudelle ei ole hyväksyttävää perustetta, katsotaan työsopimuksen olevan tehty toistaiseksi voimassa olevana se ei siis lakkaa olemasta. Koska työsopimusten oletetaan ensisijaisesti olevan voimassa toistaiseksi, on tärkeää tehdä työsopimus kirjallisesti. Muutoin riitatilanteessa voi olla vaikeaa osoittaa, että työsopimus on ollut tarkoitus tehdä määräaikaisena. Määräaikaisuuden perustetta arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Tässä on esitelty muutamia tyypillisimpiä perusteita. Epävarmoissa tilanteissa on parempi katsoa kuin katua. Lakineuvontamme auttaa mielellään määräaikaisuuden perusteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tilapäinen tai kausiluontoinen työ Määräaikaisuus voi olla perusteltu esimerkiksi työn tilapäisyyden tai kausiluonteisuuden vuoksi. Tilapäisyydestä on kyse silloin, kun työnantaja tarvitsee työvoimaa johonkin määrättyyn työhön tai työkokonaisuuteen, jota ei teetetä jatkuvasti. Esimerkiksi jos tilitoimisto palkkaa itse henkilön korjaamaan ja maalaamaan toimistotilojen seinät. Kausiluontoisuudella taas tarkoitetaan sitä, että työtä tehdään ainoastaan ennalta tiedossa olevana aikana vuodesta tai työn määrä olennaisesti lisääntyy etukäteen tiedossa olevina ajanjaksoina. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vähittäiskaupan jouluapulaiset tai vain kesällä auki olevan pienvenesataman työntekijät. Mikäli työntekokausi muodostaa suurimman osan vuodesta, tulee ensin arvioida muitakin vaihtoehtoja määräaikaisten työsopimusten sijaan. Voitaisiinko työntekijöille tarjota hiljaisempina aikoina riittävästi työtä uudelleenjärjestelyin tai lomaporrastuksin tai olisiko esimerkiksi lomauttaminen mielekkäämpi keino hallita hiljaisia kausia? Tuotannolliset erityistarpeet Pysyvää työvoimantarvetta ei saa täyttää määräaikaisilla työntekijöillä. Määräaikaisuus voi myös perustua tiettyihin tuotannollisiin syihin. Työnantaja voi palkata määräaikaisia lisätyöntekijöitä jonkin tietyn tilauksen kestoajaksi. Edellytyksenä tälle on, että lisätyövoima on välttämätöntä tilauksen toimittamiseksi ja että työnantajalla on perusteltu aihe olettaa, ettei voi tarjota kyseisille työntekijöille muuta työtä tilauksen toimittamisen jälkeen. Yksittäisen tilauksen lisäksi myös muun tuotantohuipun tasaaminen voi oikeuttaa määräaikaisten työsuhteiden käyttöön samoin perustein. Toiminnan alkuvaiheessa saattaa olla mahdollista määräaikaisten työsopimusten tekeminen sillä perusteella, että kysyntä ei vielä ole vakiintunut. Siinä vaiheessa kun kysyntä vakiintuu jollekin hyvälle tai heikolle tasolle, ei vakiintumattomuus enää oikeuta käyttämään määräaikaisuuksia. Myös muu yrityksen toimintaan tai tehtävään liittyvä perusteltu syy voi oikeuttaa määräaikaisten työsopimusten käyttämiseen. Tapauskohtainen arviointi on tärkeää. Sijaisuudet Määräaikaista työsopimusta voidaan käyttää myös silloin, kun tarvitaan sijaista sellaiselle poissaolevalle työntekijälle, jonka työsuhde jatkuu poissaolosta huolimatta. Esimerkiksi jos työntekijä on jäänyt perhevapaalle. Sijaisen ei välttämättä tarvitse tehdä samoja työtehtäviä kuin mitä poissaoleva työntekijä on tehnyt, vaan työnantaja voi jakaa tehtäviä uudelleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Olennaista on, että työvoiman tarve työpaikalla johtuu pohjimmiltaan työntekijän puuttumisesta. Työntekijään liittyvät perusteet Määräaikainen työsopimus voidaan pätevästi tehdä, jos työntekijä sitä nimenomaisesti pyytää. Tämä työntekijän pyyntö on syytä kirjata myös työsopimukseen. Oppisopimus on aina määräaikainen työsuhde. Myös muu tutkintoon kuuluva harjoittelu voi olla määräaikaisuuden peruste. Tavanomainen työhön perehdyttäminen tai valmistumisen jälkeinen kokemuksen hankkiminen ei kuitenkaan yleensä ole perusteltu syy määräaikaisuudelle. On syytä muistaa, että työntekijän soveltuvuus työhönsä on arvioitava koeaikana. Määräaikaisen työsopimuksen perusteena ei siis voi olla työntekijän soveltuvuuden arvioiminen (eli käytännössä koeajan enimmäispituuden kiertäminen). Mikäli työntekijä on täyttänyt 68 vuotta, voidaan työsopimus solmia määräaikaisena ilman muita perusteita. Määräajan ei tarvitse olla päivämäärä Määräaikaisuus ei edellytä välttämättä sitä, että työsuhteen päättymispäivä olisi jo työsopimusta tehtäessä tarkasti tiedossa. Olennaista on, että työsopimus päättyy objektiivisin perustein: päättyminen voidaan sitoa tiettyyn päivämäärään tai vaikkapa tiettyyn tapahtumaan, kuten määritellyn tehtävän loppuun saattamiseen tai tietyn henkilön työhön paluuseen. Määräaikaisuuden pituudelle ei myöskään ole asetettu laissa erityisiä vaatimuksia, sen on ainoastaan oltava perusteltavissa. Määräaikaisia työsopimuksia on myös mahdollista olla useampia peräkkäin. Tällöin kuitenkin jokaisen määräaikaisuuden on oltava erikseen perusteltu sekä pituudeltaan että syyltään. Pysyvää työvoimantarvetta ei siis lähtökohtaisesti saa täyttää määräaikaisilla työntekijöillä. YRITTÄJÄINFO 2:2012 9

10 2. TYÖNANTAJAN ABC Kaupan alan työehtosopimukseen muutoksia Suomen Yrittäjiin on tullut useita kysymyksiä kaupan alan työehtosopimuksesta ja siihen mahdollisesti tehdyistä muutoksista. lainopillinen asiamies Lauri Rautio p Erityisesti kysymyksiä on herättänyt alkuvuodesta 2012 se, lyhentääkö loppiainen kaupan alalla työaikaa. Kaupan alan työehtosopimukseen on hyväksytty uusia sopimusmääräyksiä. Yhtenä tällaisena on sopimuksen 7 :n 5. kohtaan tehty muutos, jonka mukaan myös maanantaista perjantaihin sijoittuva loppiainen lyhentää työaikaa. Aikaisemminhan näin on ollut vain konttorityöntekijän kohdalla. Lisäksi sopimuksen 7 :ään on tullut muun muassa uusi 6. kohta, jonka mukaan työntekijä on nyt oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Kaupan alan työehtosopimukseen tehdyt muutokset ovat nyttemmin kokonaisuudessaan nähtävillä PAMin verkkosivuilla. Lisätietoja: > Työnantajille >Työ > Työehtosopimukset > Kaupan työehtosopimus, teksti- ja palkkaliite. Hae työterveyshuollon korvaukset nyt verkossa Työnantajat voivat hakea työterveyshuollon korvauksia tilikauden 2011 kustannuksista verkossa, uudessa Työterveyshuollon asiointipalvelussa. Alkuvaiheessa työnantaja täyttää hakemuksen asiointipalvelussa kokonaan itse. Palvelun jatkokehitys on jo aloitettu; tulevaisuudessa työnantaja voi käyttää hyväkseen oman työterveyshuollon palveluntuottajansa Kelaan lähettämiä tietoja. Lisätietoja: > Asioi verkossa > Työterveyshuollon asiointipalvelu Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen puhelin (09) toimisto@yrittajat.fi Kiitä muista 10 YRITTÄJÄINFO 2:2012

11 Laiton maahanmuutto halutaan kuriin Hallitus esittää, että laittomasti maassa oleskelevan henkilön palkkaamisesta seuraisi työnantajalle seuraamusmaksu. 3. YRITYSTOIMINNAN ABC Esitys perustuu EU:n niin sanottuun työnantajasanktiodirektiiviin. Direktiivillä yritetään kieltää EU:n alueella laittomasti oleskelevien henkilöiden työhönotto ja näin ehkäistä laitonta maahanmuuttoa. Esityksessä muutetaan ulkomaalaislakia, työsopimuslakia, lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Työnantajalle seuraamusmaksu Keskeisin esitetty muutos tulisi työsopimuslakiin, jossa määrättäisiin erityinen seuraamusmaksu sellaiselle työnantajalle, joka on ottanut työhön laittomasti maassa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen. Seuraamusmaksu voisi olla euroa. Seuraamusmaksun määräisi Maahanmuuttovirasto. Säännösten noudattamista valvoisivat ensisijaisesti työsuojeluviranomaiset yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa. Seuraamusmaksun täytäntöönpanosta huolehtisi Oikeusrekisterikeskus. Lisäksi lisättäisiin ulkomaalaislakiin säännökset harkinta-ajan antamisesta ja oleskeluluvan myöntämisestä sellaiselle laittomasti työskennelleelle kolmannen maan kansalaiselle, jonka tapaukseen liittyy erityistä hyväksikäyttöä tai joka on alaikäinen. Nämä säännökset olisivat samankaltaisia kuin ihmiskaupan uhreja koskevat säännökset. Esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kevään aikana. Lisätietoja: ylitarkastaja Tero Mikkola, Lakineuvoja vastaa: petollinen viettely KYSYMYS Tein puhelimessa sopimuksen minulle annettujen väärien tietojen perusteella. Voinko peruuttaa sopimuksen? VASTAUS Lähtökohtaisesti puhelimessa tehdyt sopimukset ovat yhtä päteviä kuin suullisetkin. Yritysten välillä myös etäsopimukset ovat heti sitovia, eikä niillä ole lakiin perustuvaa yleistä peruutusaikaa. Yleistä peruutusoikeutta ei siis ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sopimus olisi kaikissa tilanteissa tullut myyjän väitteistä huolimatta voimaan tämän esittämällä tavalla. Oikeustoimilaissa luetellaan tiettyjä yleisiä sopimuksen pätemättömyysperusteita. Lain mukaan oikeustoimi, joka on saatu aikaan petollisella viettelyllä, ei sido siihen vieteltyä osapuolta. Petollisena viettelynä voidaan pitää esimerkiksi paikkansapitämättömien tai harhaanjohtavien tietojen antamista. Myös asioiden salaaminen voi olla petollista viettelyä. Virheellisen tiedon oltava olennaista Ainoastaan tilaaja voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen vapauttavana seikkana. Jotta sopimus olisi pätemätön, on virheellisellä tiedolla tai muulla toimella täytynyt olla olennaista merkitystä sopimuksen tekemisen kannalta. Jos virheellinen tieto on ollut sivuseikka, ei pätemättömyyteen voi vedota. Myöskään tavanomainen oman palvelun kehuminen ei vielä sinänsä ole petollista viettelyä, jos siihen ei sisälly olennaisesti vääriä ja päätökseen vaikuttaneita väitteitä. Virheellisen tiedon ei tarvitse välttämättä liittyä suoraan palvelun sisältöön. Petollista viettelyä voi myös olla esimerkiksi väite siitä, että kyse olisi olemassa olevan sopimussuhteen jatkamisesta, vaikka todellisuudessa kyse olisi täysin uudesta kontaktista. Viettelyyn syyllistyvän tahon ei myöskään välttämättä tarvitse olla itse sopimuskumppani. Jos petolliseen viettelyyn on syyllistynyt muu taho, on tosin sopimuskumppanin täytynyt tietää viettelystä. Mikäli sopimuskumppani on ollut itse vilpitön, on sopimus sinänsä syntynyt. Tällöin vietelty voi toki vaatia vahingonkorvausta viettelyyn syyllistyneeltä taholta. Petollinen viettelykään ei kuitenkaan suojaa harkitsemattomien sopimusten tekemiseltä, jos sopimuskumppani on tilanteessa toiminut täysin asianmukaisesti. Jos siis sopimuksesta saadut tiedot ovat olleet sinänsä oikeat ja täydelliset, vaikkakin mahdollisesti epäedulliset tilaajan kannalta, ei petolliseen viettelyyn voi luonnollisestikaan vedota. lakineuvoja Tuomas Liinamaa p Pätemättömyyteen vetoaminen ja reklamointi Oikeustoimilain pätemättömyysperusteista seuraa, että sopimus kokonaisuudessaan on pätemätön. Sopimus ei siis jää osittaisenakaan voimaan. Pätemättömyyteen voi näissä tilanteissa lähtökohtaisesti vedota vain se osapuoli, johon väärinkäytös on kohdistunut. Siten esimerkiksi petollisella viettelyllä sopimuksen aikaan saanut myyjä ei voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen, jos sopimukseen vietelty tilaaja jostain syystä haluaakin pysyttää sopimuksen voimassa. Ainoastaan tilaaja voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen vapauttavana seikkana. Tällöinkään kyse ei ole sopimuksen peruuttamisesta tai irtisanomisesta, vaan pätevää sopimusta ei ole ollenkaan. Mikäli tilaaja katsoo, että sopimusta rasittaa jokin mainituista pätemättömyysperusteista, on siitä lähtökohtaisesti syytä reklamoida. Kuten todettua, kyse ei ole sopimuksen peruuttamisesta, vaan reklamaatiossaan tilaaja katsoo, ettei sopimus ole petollisen viettelyn vuoksi häntä sitova ja sopimukseen perustuvat laskut tms. velvoitteet siksi aiheettomia. Jos tilaaja pätemättömyysperusteesta kuultuaan ei reklamoi sopimuksesta vaan jatkaa sopimuksen mukaista toimintaa, esimerkiksi verkkopalvelun käyttöä, hän ei voi enää vedota pätemättömyysperusteeseen. YRITTÄJÄINFO 2:

12 3. YRITYSTOIMINNAN ABC Jätteiden vastaanottovelvollisuuteen muutoksia voimaan tuleva uusi jätelaki tuo muutoksia yritysten velvoitteisiin ottaa kuluttajilta vastaan tiettyjä kierrätettäviä tuotteita maksutta. Muutokset koskevat renkaita, sähkö- ja elektroniikkatuotteita sekä pantillisia juomapakkauksia myyviä kauppiaita sekä majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiä. Kaupat sekä majoitus- ja ravitsemusalan yritykset vastaavat jatkossakin liiketoiminnassaan syntyvistä jätteistään nykyiseen tapaan ellei ole kyse tuottajavastuun piiriin kuuluvista jätteistä. Tuottajavastuulla tarkoitetaan tuottajavastuunalaisten tuotteiden valmistajien, maahantuojien ja pakkaajien velvollisuutta järjestää käytöstä poistettujen tuotteiden keräys ja käsittely. Tuottajavastuu ei koske myyjiä tai muita tuottajavastuun alaisten tuotteiden jakelijoita, elleivät nämä ole samalla tuotteen valmistajia, maahantuojia tai pakkaajia. Tuottajavastuun piirissä ovat muun muassa sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, henkilöautot ja muut vastaavat ajoneuvot sekä ajoneuvon renkaat. Kauppiailla tai muilla tuottajavastuunalaisten tuotteiden myyjillä ei pääsääntöisesti ole velvollisuutta huolehtia tuottajavastuunalaisista jätteistä. Heidän on kuitenkin otettava maksutta vastaan tietyt käytöstä poistuvat tuotteet kuluttajalta. Jo nykyisinkin voimassa olevaan velvollisuuteen vastaanottaa käytöstä poistettuja renkaita, juomapakkauksia sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita on tulossa uuden jätelain myötä muutoksia. Näiden tuotteiden myyjien tulee jatkossa tiedottaa järjestämästään tuotteiden vastaanotosta myyntipisteissä olevin kilvin tai muutoin asiakasmarkkinoinnissaan. Renkaat Jatkossa tuotteiden vastaanottamisesta tulee tiedottaa kilvin tai muuten asiakasmarkkinoinnissa. Autonrenkaiden myyjät ovat velvollisia ottamaan uuden tuotteen ostajalta vastaan käytöstä poistettavat autonrenkaat. Nykyisellään vastaanottovelvollisuus ei rajaudu renkaiden lukumäärään. Uusi jätelaki tuo tähän hieman helpotusta, sillä rengaskauppias on jatkossa velvollinen ottamaan vastaan vain ostosta vastaavan määrän renkaita. Uutta säännöstä sovelletaan vuoden siirtymäkauden jälkeen alkaen. Vastaanottovelvollisuus koskee jatkossakin vain sentyyppisiä renkaita, joita kauppias itse myy. Henkilöautojen renkaita myyvän yrityksen ei näin tarvitse ottaa vastaan traktorin renkaita. Käytettyjen renkaiden kierrätys rahoitetaan uusien renkaiden oston yhteydessä perittävällä kierrätysmaksulla. Sähkö- ja elektroniikkaromu lainopillinen asiamies Tiina Toivonen p Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SE-laitteet) myyjän ja muun jakelijan on otettava ostajalta vastaan kotitaloudesta peräisin oleva, käytöstä poistettava sähköja elektroniikkalaite, jonka tilalle ostetaan uusi vastaava laite. Tuottajien tulee kerätä kauppojen vastaanottamat laitteet. Vaihtoehtoisesti myyjä voi nykyisin osoittaa ostajalle muunkin vastaanottopaikan, esimerkiksi tuottajien virallisen keräyspisteen. Tällaisia keräyspisteitä on Suomessa noin 500. Jos kauppa ottaa vastaan vanhoja tuotteita, tulee sen hoitaa ne asianmukaisesti keräykseen. Lainmuutos tiukentaa kauppiaan velvollisuutta ottaa vastaan sähkö- ja elektroniikkaromua. Jatkossa vastaanotto tulisi järjestää ensisijaisesti myymälän omissa tiloissa. Tiettyjen edellytysten täyttyessä yritys voi osoittaa asiakkaalle muunkin vastaanottopaikan, kuten virallisen keräys pisteen. Tällaisen vastaanottopaikan on kuitenkin jatkossa oltava laitteen ostajan kannalta vähintään yhtä helposti saatavilla kuin kauppiaan myyntipiste. Muu paikka voi olla esimerkiksi samassa kauppakeskuksessa oleva useamman kauppiaan järjestämä yhteinen vastaanottopaikka. Velvoite astuu voimaan vuoden siirtymäkauden jälkeen alkaen, mutta tarvittaviin järjestelyihin on syytä ryhtyä hyvissä ajoin. 12 YRITTÄJÄINFO 2:2012

13 3. YRITYSTOIMINNAN ABC Juomapakkaukset Pantillisia juomapakkauksia myyvän kauppiaan on otettava vastaan samaan palautusjärjestelmään kuuluvia tyhjiä juomapakkauksia. Myyjä on velvollinen maksamaan palauttajalle pantin. Palautuksen yhteydessä asiakkaalla ei ole ostovelvollisuutta. Jätelain muutoksen myötä juomapakkausten vastaanottovelvollisuus laajenee koskemaan kauppojen lisäksi hotelleja, ravintoloita, kahviloita sekä ateria- ja pitopalveluita tarjoavia yrityksiä. Vastaanottovelvollisuus edellyttää, että yritykset myyvät juomapakkauksia kauppojen tapaan. Vastaanotetuista juomapakkauksista on maksettava palauttajalle pantti. Juomia myyvällä yrityksellä on kuitenkin velvollisuus ottaa vastaan vain myyntimääräänsä nähden kohtuullinen määrä juomapakkauksia. Vähäisessä määrin juomapakkauksia myyvän yrityksen ei siis tarvitse ottaa vastaan suuria eriä juomapakkauksia. JÄTELAIN MUUTOKSET LYHYESTI Renkaat alkaen: Myyjän otettava vastaan vain ostosta vastaava määrä renkaita ja vain samaa tyyppiä kuin itse myy. SE-romu alkaen: Vastaanottoon järjestettävä myyjän omissa tiloissa tai yhtä helposti saavutettavassa paikassa, kuten samassa kauppakeskuksessa. Juomapakkaukset alkaen: Hotellien, kahviloiden sekä ateria- ja pitopalveluiden on otettava palautuspulloja vastaan, jos ne myyvät juomia kauppojen tapaan, kuitenkin vain kohtuullinen määrä myyntimääriin nähden. YRITTÄJÄINFO 2:

14 3. YRITYSTOIMINNAN ABC Pitkäkestoisesta ulosotosta maksuhäiriömerkintä Pitkäkestoinen ulosotto aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän luottotietorekisteriin alkaen. Muutos perustuu vuonna 2010 voimaan tulleisiin ulosottokaaren ja luottotietolain muutoksiin, joille säädettiin kahden vuoden siirtymäaika. Säännökset koskevat sekä yksityisiä henkilöitä että yrityksiä. lainsäädäntöasioiden päällikkö varatuomari Janne Makkula p Uuden maksuhäiriömerkinnän saa huhtikuussa noin velallista, joista suurimmalla osalla on jo ennestään maksuhäiriömerkintöjä. Noin velalliselle pitkäkestoinen ulosotto aiheuttaa kuitenkin ensimmäisen ulosottoon liittyvän maksuhäiriömerkinnän, joka todennäköisesti vaikeuttaa esimerkiksi luoton saantia. Toisaalta velkojat saavat aikaisempaa kattavammat tiedot luotonhakijasta tai yhteistyökumppanista. Mitä on pitkäkestoinen ulosotto? Ulosottoa pidetään lain mukaan pitkäkestoisena, jos palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittaus on jatkunut kahden vuoden aikana vähintään 18 kuukauden ajan. Kahden vuoden aika lasketaan siitä, kun luottotietotoiminnan harjoittaja pyytää ulosotosta tiedon, onko ulosotto jatkunut pyyntöä edeltävän kahden vuoden aikana vähintään yhteensä 18 kuukauden ajan. Käytännössä luottotietoyhtiö saa tiedot suoraan ulosoton tietojärjestelmästä. Pitkäkestoisen ulosoton piiriin kuuluvat myös sellaiset ulosmittaukset, jotka toteutetaan ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman avulla. Esimerkiksi yritys saattaa suorittaa ulosoton kautta maksusuunnitelmalla vaikkapa verovelkaa. Näin ollen jos ulosottomiehen kanssa tehty maksusuunnitelma on ollut voimassa viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 18 kuukauden ajan, siitä aiheutuu maksuhäiriömerkintä. Mikäli edellä mainitut aikarajat eivät täyty, maksuhäiriömerkintää ei mainitusta ulosotosta uuden sääntelyn seurauksena tule. Voiko maksuhäiriömerkinnältä välttyä? Pitkäkestoisen ulosoton aiheuttamalta maksuhäiriömerkinnältä välttyy, mikäli suorittaa ulosotossa olevan saatavan kokonaisuudessaan ennen Elatusavusta on laissa erityissäännös, jonka mukaan ulosmittaus (ja siten myös maksuhäiriömerkintä) on voimassa, kunnes velallinen on suorittanut erääntyneet erät sekä niiden lisäksi etukäteen seuraavan kuukauden elatusapumäärän ja tekee uskottavaksi, että hän vastaisuudessa täyttää elatusvelvollisuutensa. Edellä mainittu säännös ei koske muun saatavan kuin elatusavun ulosottoperintää. Milloin maksuhäiriömerkintä poistuu? Luottotietolain mukaan maksuhäiriömerkintä poistetaan luottotietorekisteristä heti, kun pitkäkestoinen ulosotto on päättynyt ja kun ulosottomies on tehnyt peruuttamisilmoituksen luottotietotoiminnan har- joittajalle. Lain mukaan velallisen tulee itse pyytää ulosottomieheltä peruuttamisilmoituksen tekemistä. Jos siis velalliselle aiheutuu pitkäkestoisesta ulosotosta maksuhäiriömerkintä , mutta hän suorittaa velkansa kokonaan (eli pitkäkestoinen ulosotto päättyy) ja pyytää ulosottomieheltä peruuttamisilmoituksen tekemistä, ulosottotieto poistetaan luottotiedoista heti. Toisin sanoen mikäli velallisella ei ole muita kuin pitkäkestoisesta ulosotosta johtuvia maksuhäiriömerkintöjä, ulosottomiehen peruuttamisilmoitus puhdistaa luottotiedot heti. MAKSUHÄIRIÖMERKINNÄN POISTOA PYYDETTÄVÄ ITSE Pitkäkestoisesta ulosotosta aiheutuva maksuhäiriömerkintä poistetaan luottotietorekisteristä heti, kun velka on maksettu ja ulosottomies on tehnyt peruuttamisilmoituksen. Velallisen tulee itse pyytää ulosottomieheltä peruuttamisilmoituksen tekemistä. Hovioikeudet hylänneet Directan velkomuskanteita Helsingin ja Turun hovioikeudet ovat antaneet tuoreita ratkaisuja Directan nostamissa velkomuskanteissa. lainopillinen asiamies Lauri Rautio p lauri.rautio@yrittajat.fi Helsingin hovioikeus on antamillaan tuomioilla säilyttänyt Helsingin käräjäoikeuden aikaisemmat tuomiot, joilla käräjäoikeus oli hylännyt Directa Oy:n velkomuskanteet kyseisissä asioissa. Turun hovioikeus taas on antamallaan tuomiolla hylännyt Directa Oy:n velkomuskanteen asiassa, jossa Pirkanmaan käräjäoikeus oli aikaisemmin hyväksynyt Directan kanteen.pirkanmaan käräjäoikeus oli aikaisemmin katsonut Directan kanteen tultua toteen näytetyksi. Uusin Suomen Yrittäjien tiedossa oleva hovioikeustasoinen ratkaisu on Helsingin hovioikeuden antama tuomio, jossa Directan kanne on käräjäoikeuden aikaisemman kannan mukaisesti hylätty. Lisätietoja: Tuomiot ovat nähtävissä yrittajat.fi-sivuilla: Yritystoiminnan ABC > Hakemistopalveluja koskevat erikoissivut 14 YRITTÄJÄINFO 2:2012

15 Työssäoloehdon arviointiin uusi laskuri Uudet laskentaohjelmat ovat muiden laskurien tapaan kaikille avoimia palveluita, eivätkä ne vaadi tunnistautumista. Laskuri löytyy osoitteesta 4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ Kelan verkkosivuilla on julkaistu uusia laskentaohjelmia. Työtön työnhakija voi nyt itse arvioida, onko hänelle kertynyt riittävästi työssäoloa tai yritystoimintaa, jotta hän voi saada peruspäivärahaa. Laskurilla voi myös arvioida, miten pitkälle ajanjaksolle lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päätyttyä. Jos hakija täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon, hänellä on oikeus peruspäivärahaan, joka ei riipu puolison tai vanhempien tuloista. Laskurilla hakija voi arvioida, onko hänelle kertynyt riittävästi yritystoimintaa, jotta hän voisi saada peruspäivärahaa. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, jos hakija on toiminut yrittäjänä vähintään 1,5 vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. Toiminta on ollut riittävän laajaa, jos yrittäjän YEL-vakuutuksen työtulo on ollut koko ajan vähintään 710 euroa kuukaudessa ja maatalousyrittäjän MYEL-vakuutuksen työtulo vähintään 400 euroa kuukaudessa. Lisätietoja: Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos astuu voimaan VUODEN SUURIN & KUUMIN NUORTEN YRITTÄJIEN KOHTAAMINEN! Lähde mukaan kokemaan Hot Spot: viikonloppu täynnä viihtymistä ja vaikuttamista sekä mukana tietysti kuumimmat puhujat ja puheenaiheet! Tsekkaa ohjelma ja varaa paikkasi: Muutos lyhentää sairauspäivärahan hakuajan nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen. Myös osasairauspäivärahaa on jatkossa haettava kahden kuukauden kuluessa osaaikatyön alkamisesta. Muutokset koskevat päivärahoja, joissa työkyvyttömyys alkaa tai sen jälkeen. Muutos koskee sekä yrittäjän omia että työnantajan työntekijälle hakemia päivärahoja. Verkostoitumisbileet, Madventures, Minna Parikka, Nuorten yrittäjien Gaala, EER-huippuseminaari, Sami Hedberg... YRITTÄJÄINFO 2:

16 5. VAIKUTTAMINEN Hyvällä hankintapolitiikalla toimivat markkinat Julkisten hankintojen volyymi Suomessa on vuositasolla noin 23 miljardia euroa, josta 75 prosenttia tulee kuntasektorilta. varatoimitusjohtaja Anssi Kujala p On sanomattakin selvää, että kuntien hankinnoilla on todella merkittävä kansantaloudellinen merkitys ja ne luovat työtä Suomeen ja suomalaisille yrityksille. Kuntien hankintaosaamisella ja hankintapolitiikalla on siis erittäin suuri elinkeinopoliittinen vaikutus erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan. Aihepiiri on merkityksensä vuoksi keskiössä myös Suomen Yrittäjien toiminnassa. Jäsenyrittäjät näkevät kunnan hankintaosaamisen kehittämisen keskeisenä osana kunnan elinkeinopolitiikkaa. Yrittäjien käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta mittaavassa Suomen Yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittaristossa Julkisten palveluiden järjestäminen ja kuntien hankintapolitiikka -kokonaisuus nousi yhdeksi tärkeimmäksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi. 35 prosenttia yli 3000 vastaajasta nimesi hankintapolitiikan kehittämisen kolmen tärkeimmän elinkeinopolitiikan osaalueen joukkoon. Tämä tulos on mielestäni selvä signaali kunnille hankintaosaamisen kehittämiseen. Hallitusohjelmassa taas esitetään julkisten hankintojen ns. kynnysarvojen nostamista lähemmäs eurooppalaista tasoa. Tämä tavoite on kokonaisuudessaan hankala pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Jo nyt on nähtävissä liian suurien hankintakokonaisuuksien muodostumista. Pitkällä aikavälillä tämä kehitys johtaa siihen, että markkinoilla toimii vain muutama palveluntarjoaja. Tämä taas nostaa julkisen sektorin kustannuksia. Hallituksen ja kuntapäättäjien tärkein tehtävä onkin nyt huolehtia siitä, että palvelutuotannossa entinen kunnan monopoli ei korvaudu yksityisellä monopolilla. Tarvitaan paljon hyviä ja erikokoisia palveluiden tuottajia tai tavarantoimittajia. Vastuu kunnilla Kotimaisten, myös pienempien ja paikallisten toimijoiden, menestymisedellytyksiä kilpailutuksissa pystytään merkittävästi parantamaan hienosäätämällä julkisia hankintamenettelyjä nykyistä paremmin markkinoiden toimivuuden ja monimuotoisuuden huomioivaan suuntaan. On ennen kaikkea ostajan etu, että kysyntäkokonaisuudet mahdollistavat aidon kilpailun ja mahdollisimman monen toimijan osallistumisen kilpailutuksiin. Osatarjousmahdollisuudet hankinnoissa ovat hyvä esimerkki konkreettisesta erikokoisia erityksiä huomioivasta hienosäädöstä. Pienet yritykset menestyvät tarjouskilpailuissa, jos ostoja ei tehdä liian suurina kokonaisuuksina. Mikäli hankinnoissa pyritään yksisilmäisesti mittakaavaetuihin ja pudotetaan tietoisesti toimittajamäärää, markkinat keskittyvät, vaihtoehdot vähenevät ja hinnat nousevat. Laaja palveluidentuottajakanta estää markkinoiden haitallisen keskittymisen. Toimivat markkinat ovat kaikkien etu: kunnan, veronmaksajien, palveluiden käytättäjien ja niitä tuottavien yritysten. Hankintaosaaminen onkin ratkaiseva tekijä siinä, että julkinen sektori pystyy Kuntien tulee ottaa selkeä vastuu hankintaosaamisen kehittämisestä ja erikokoisten yritysten huomioimisesta hankinnoissa. vastaamaan markkinoiden toimivuudesta. Edellytyksenä on palveluiden ja tuotteiden toimialakohtainen tunteminen ja tekninen osaaminen hankintamenettelyssä. Oikeilla hankintamenettelyillä aikaan saadaan kilpailua ja turvataan tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Tarjouspyyntö onkin käytännössä huomattavasti merkittävämpi kuin itse hankintapäätös. Kuntien tulee siis ottaa selkeä vastuu hankintaosaamisen kehittämisestä ja erikokoisten yritysten huomioimisesta hankinnoissa. Ennen kaikkea kuntien pitää tuntea vastuunsa markkinoiden toimivuudesta. Tässä mielessä hankintapolitiikka tulee kunnissa nähdä osana kunnan elinkeinopolitiikkaa. Samalla kuntien on hyvällä hankintapolitiikalla kannettava vastuu palvelumarkkinoiden terveestä kehittymisestä. Erityisesti markkinoiden kehitystä ohjaavat strategiset hankintalinjaukset ovat tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla, jossa palvelutarve ja julkisen sektorin paineet kasvavat huimaa vauhtia tulevina vuosina väestön ikääntyessä. Jokaisessa kunnassa on käytävä ennakkoluulotonta keskustelua yksityisistä palvelutuotantovaihtoehdoista. Palvelun tuottamistapa ei saa olla itseisarvo, vaan päämääränä tulee olla kuntalaisille tarjottavien palveluiden kustannustehokkuus ja korkealaatuisuus tuottajasta riippumatta. Tässä kisassa yritykset pärjäävät varmasti. Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset. yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka 16 YRITTÄJÄINFO 2:2012

17 5. VAIKUTTAMINEN Julkiset hankinnat opas yrittäjälle. Uusi painos Tarjoajan näkökulmasta oleellista on ymmärtää hankintamenettelyn periaatteet ja niiden oikeudellinen viitekehys. Suomen Yrittäjien tuottama opas tarjoaa yrityksille tietoa hankintamenettelyyn osallistumisen perusedellytyksistä sekä esimerkiksi virheellisten hankintapäätösten muutoksenhausta. Julkaisuja on toimitettu aluejärjestöjen toimistoille, ja lisäksi opas on jäsenyrittäjiemme luettavissa verkkosivuillamme. Kunnallisjohdon seminaari Jyväskylä Seminaarissa haemme vastauksia elinvoimaiseen uuteen elinkeinopolitiikkaan. Keskustelemme lisäksi kuntauudistuksessa asetettujen tavoitteiden mahdollisista vaikutuksista pk-yritysten toimintaan. Tavoitteemme on antaa osallistujille eväitä ja ideoita kuntien palvelutuotannon välttämättömään uudistamiseen. Asiapitoisen ohjelman lisäksi vietämme rennonletkeän illan yhdessä. Tilaukset: Neuvontaa ja apua yrittäjille Lisätietoja ja neuvontaa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä antaa Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu numerossa Tervetuloa! Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan mennessä osoitteessa: Lisäksi asiantuntijoina toimivat mm. seuraavat henkilöt: lainopillinen asiamies Anja Tuomola p anja.tuomola.yrittajat.fi elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen p elinkeinopoliittinen asiamies Tuomas Telkkä p YRITTÄJÄINFO 2:

18 rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla! Soita arkisin kello maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneuvonta vastaa vuosittain noin neuvontapyyntöön. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on laaja sadan asiantuntijan verkosto. Puhelinneuvonnasta saat opastusta muun muassa yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, sopimusasioissa, verotuksessa, yrittäjän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa. Neuvontapalvelu on tarkoitettu jäsenyrityksille, joten varaudu soittaessasi kertomaan jäsennumerosi. Löydät sen jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäsenille: Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta Ulkomaankauppa yhtiömuodot EU ja ulkomaankauppa kuluttajansuoja idänkauppa kirjanpito ja tilintarkastus USA:n ja latinalaisen Amerikan kauppa tietosuoja kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa riitojen ratkaisu Maksukyvyttömyysasiat sovintomenettely konkurssi Sopimusoikeus yrityssaneeraus yrityksen sopimukset velkajärjestely toimitussopimukset luottotiedot kiinteistöt ja rakentaminen Ympäristöasiat kuljetus ja liikenne ympäristönsuojelu Verotus ympäristövahingot arvonlisäverotus jätehuolto elinkeinoverotus viranomaisvelvoitteet henkilöverotus Sukupolven- ja omistajanvaihdokset Yrittäjän sosiaaliturva verotus eläkkeet perintöoikeus sairaus uuden omistajan löytäminen työterveyshuolto Yrityspörssi työkyvyttömyys Koulutus työttömyys yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta koulutuksen rahoittaminen työsuhteet yrittäjätutkinnot työaika yrittäjän oppisopimus palkkataulukot henkilöstökoulutus työehtosopimusten sisältö, työpaikallaoppimisen järjestelyt yleissitovat sopimukset Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus työnantajamaksut kilpailu YT-laki julkiset hankinnat tekijänoikeus IT-oikeus patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym. Kysy alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi! YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

19 Valtakunnalliset jäsenedut 2012 Fenniasta 45 %:n alennus ja 70 %:n lähtöbonus yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutus maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään maksutta ryhmätapaturmavakuutus. Edut koskevat uusia alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujen tarkistamiseksi. Lisätietoja: fi/suomenyrittajat tai p Elisa Yrityspotin kokoluokista 1 5 myönnetään jäsenille 25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti ja muut Elisan jäsenedut fi/yedut. Lisätietoja: p (mpm/pvm) tai varaa tapaaminen: ajanvaraus tai p Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Lisäksi Kuka soittaa -palvelu käyttöön jäsenhintaan. Lisätietoja: finder@fonecta.com tai p IT-palvelutalo Vetonaula: jäsenetuna jatkuva alennus tietotekniikkapalvelusta. Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Lisätietoja: www. vetonaula.fi tai p tai pyydä palvelutarjous: asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus. Jäsenenä saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Kysy, miten ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa Lisätietoja: tai p Jäsenyrityksille 50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenhinta alv (norm. 480 ). Alennuskoodi SYuranus2012, laita jäsenumero sille varattuun kenttään. Lisätietoja: p tai uranus@uranus.fi. Jäsenyritys saa 5 % kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja: tai asiakaspalvelu@skapatenergia.fi tai p Jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa 20 % normaalihintaisista autopesuista. Lisätietoja: Jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä 2,7 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista 10 %. Yrityskortilla ei tilinhoitomaksua. Lisätietoja: annemaria.juhala@teboil.fi tai p Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimusintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä litraa. Pyydä hintatarjous ja tilaa p tai tilauskeskus@teboil.fi. Neste Oil Yrityskortilla alennusta 2,5 snt/litra (sis. alv) Neste Oil -asemilta bensiinin ja dieselin asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä. Jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Lisätietoja: p , Jäsenyrityksille mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin ja huoltoleasingpalvelut (LaakkonenLeasing) jäsenetuhintaan. Autovalikoima Lisätietoja: p tai suomenyrittajat@laakkonen.fi. Jäsenyrityksille 15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään ilmoitetuista hinnoista. Alennus koskee myös tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Lisätietoja ja varaukset: Europcar-varauspalvelu p tai varaukset@europcar.fi. Yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätietoja ja varaukset: p tai mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero Yksityismatkustajana pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: liittymisohjeet ja asiakaskoodit saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivulta. Lisätietoja: Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava, käytä tuotetunnusta FVYRI ja ilmoita SY:n asiakasnumero Jäsenille 20 % päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. Varaukset: fi tai p , käytä internet-varauksessa SY:n varauskoodia Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista %:n alennus sesongin mukaan. Kerro varatessa, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätietoja ja varaukset: p , Cumulus: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@ restel.fi, Holiday Inn: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta muut tarjoukset, etusi jopa 35 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@restel.fi, Rantasipi: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: my.reservation@ restel.fi, p , Crowne Plaza: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Yrittajat.fijäsensivuilta muut tarjoukset. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@ restel.fi, Jäsenyrittäjille etuja ruokailun yhteydessä Martina- ja Huviretketki-ravintoloissa sekä Holiday Innja Rantasipi-hotellien ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. Etu ei voimassa Holiday Inn Messukeskus Helsinki. MM-KOTIKISAT 2012 VIP-PAKETIT JÄSENYRITYKSILLE! JÄÄKIEKON MM-KISAT JÄRJESTETÄÄN SUOMESSA JA RUOTSISSA MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy otteluliput sekä VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnu sopivilta vaihtoehdoilta, on ryhmille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p tai Lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille! PL 999, HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi

20 Mannerheimintie 76 A, HELSINKI PL 999, HELSINKI Puhelin Faksi