TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI

Transkriptio

1 TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

2 SISÄLTÖ 01 KANSIKUVA VALMIS KASUUNIPERUSTUS NOSTO-PEKAN KANNELLA KUVA: TERRAMARE OY TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA STRATEGIAN YDIN KIRKASTUU TERRAMAREN VARATOIMITUSJOHTAJA HANNU TOMPERI YHTIÖN TOIMINNAN PERUSPILAREITA OVAT KANNATTAVUUS, TYÖTURVALLISUUS JA ERINOMAINEN ESIMIESTYÖ ASIAKKAAN KUULUMISIA ELY-KESKUKSEN SAARISTOLIIKENTEEN HANKINNAN ASIANTUNTIJA TAPANI JAAKKOLA PARAINEN-NAUVO LAUTTAPAIKKA LILLMÄLÖN JA PROSTVIKIN LAUTTASATAMIEN MUUTOS- JA PARANNUSHANKE LATAAVAT LAUTTASATAMAT UUDELLE HYBRIDIALUKSELLE HERNESAAREN ESIRAKENNUSTYÖT MASSIIVINEN MERITÄYTTÖ HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURILLE UUTISET TERRAMARE TÄNÄÄN -LEHDEN PÄÄTOIMITTAJUUS NINA KESSELILLE TERRAMAREN TYÖMAAT TALVI TAKAKANSI SCG-PROOMU HELSINGIN HERNESAAREN TYÖMAALLA KUVA: MARKKU SALONEN TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 02 / TALVI VUOSIKERTA Päätoimittaja: Henrik Holmberg P. (09) , F. (09) henrik.holmberg@boskalis.com TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, Helsinki Vaihde: (09) Faksi: (09) Toimitus & layout: Markku Salonen NORDIC ECOLABEL Ecolabelled Printing Paper Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.

3 TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA 03 STRATEGIAN YDIN KIRKASTUU Rakentamisen markkinanäkymät Euroopassa näyttävät useilla mittareilla mitattuina maltillisilta, lukuun ottamatta öljy- ja kaasuteollisuuden sektoria. Kilpailu vesirakennusalan globaaleilla markkinoilla jatkunee haasteellisena, ja tilanne näyttää olevan lähivuosina myös sama Euroopassa. Euroopan Unionin vuonna 2013 julkaiseman Connecting Europe -strategiaohjelman mukaan liikennehankkeiden kehittämiseen on varattu yhteensä 24 miljardia euroa vuosille Yksi kyseisen ohjelman päätarkoituksista on kehittää toimivammat pääliikenneverkostot EU:n valtioiden välille. Tällä tavoitellaan tehokkaampaa kilpailukykyä sekä entistä vaivattomampaa tavaroiden ja henkilöiden kulkua valtioiden välillä. Ohjelman ydinasiana on keskittää voimavarat yhdeksään erilliseen suureen liikenneverkkohankkeeseen, joiden on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä. Yksi näistä suurhankkeista on Skandinavian ja Välimeren yhdistävä liikenneverkko. Sen merkittävimpänä yksittäisenä kohteena on Tanskan ja Saksan välille suunniteltu noin 18 kilometriä pitkä Fehmarnbeltin vedenalainen tunneliyhteys. Tästä maailman pisimmästä ajo- ja rautatietunnelihankkeesta on jo solmittu ehdolliset urakkasopimukset tilaajaorganisaation ja urakoitsijoiden välillä. Sopimukset vahvistetaan lopullisesti, kun ympäristöluvat ovat hyväksytty. Omalla markkina-alueellamme, Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa, tulevien hankkeiden näkymät vaikuttavat pitkästä aikaa valoisilta, vaikkakin eri maiden välillä on nähtävissä suuria eroja. Esimerkiksi Ruotsissa pitkäjänteiset investoinnit jatkuvat. Ne tulevat näkymään seuraavina vuosina useiden suurten hankkeiden toteuttamisina. Sen sijaan Suomessa näyttää vallitsevan edelleen yhden vaalikauden -periaate, mikä on johtanut lyhytjänteisiin investointeihin. Kotimaisessa rakentamisessa on kuitenkin nähtävissä, perinteisten julkisten hankkeiden rinnalla, laajaa panostusta erilaisiin energiahankkeisiin. Näistä hyvänä esimerkkinä mainittakoon rakennettavat nestemäisen maakaasun (LNG) terminaalit ja niihin liittyvät erilliset kaasuputkihankkeet. Kuluvan vuoden aikana olemme saaneet kasvatettua hyvän tilauskannan, mikä muodostuu useista eri kokoisista vesirakennushankkeista pääosin Suomessa ja Ruotsissa. Kyseiset hankkeet vaativat oman erikoiskalustomme hyödyntämistä ja samalla myös lisääntyviä henkilöresursseja projektien ja hallinnon tehtäviin. Kiitän koko meidän henkilökuntaa vahvasta sitoutumisesta yhtiömme toimintaan ja samalla suuri kiitos kaikille eri sidosryhmillemme hyvästä yhteistyöstä, jonka toivomme jatkuvan myös tulevaisuudessa. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2017! Olemme laatineet Terramaressa lähivuosille entistä kirkkaamman strategisen suunnitelman. Sen keskiön muodostaa perinteisten osaamisalueittemme toimintojen edelleen kehittäminen. Näiden toimintojen kehitystyötä varten olemme vahvistaneet organisaatiotamme nimittämällä diplomi-insinööri Hannu Tomperin yhtiömme varatoimitusjohtajaksi 6. lokakuuta Toivotamme Hannun lämpimästi tervetulleeksi takaisin yhtiömme palvelukseen talon ulkopuolella hankitun yli 12 kokemusvuoden jälkeen. Jarmo Yletyinen Toimitusjohtaja, Terramare Oy

4 04 HENKILÖKUNNAN KUULUMISIA TERRAMARE OY:N VARATOIMITUSJOHTAJA HANNU TOMPERI: YHTIÖN TOIMINNAN PERUS- PILAREITA OVAT KANNATTAVUUS, TYÖTURVALLISUUS JA ERIN- OMAINEN ESIMIESTYÖ Terramaren varatoimitusjohtajaksi nimitetty Ylikiimingistä kotoisin oleva 47-vuotias Hannu Tomperi (DI) palasi takaisin tuttuun työympäristöön, sillä jo opiskeluaikoinaan ja valmistuttuaan hän työskenteli Terramarella noin kymmenen vuoden ajan laituri- ruoppaus- ja louhintatyömailla keräten kokemusta mittamiehenä, tuotantoinsinöörinä ja työmaapäällikkönä. Mieleen painuneita kokemuksia työuran alkupuolelta ovat olleet Kotkan Mussalon syväsataman laiturityömaa, kaasuputkilinjan rakentaminen Skotlannista Irlantiin sekä sotilasräjähteiden ruoppausprojekti kauko-ohjatuilla menetelmillä Kokkolan väylällä. Vesirakennusala on tullut hänelle tutuksi myös isän ja sedän myötä, jotka niin ikään ovat vesirakennusalan konkareita. Muistan lämmöllä ensimmäisiä Terramaren vuosia, sillä yhtiössä vallitsi jo tuolloin ainutlaatuinen yhteishenki, tekemisen meininki ja rohkea innovatiivisuus. Ne tekivät kyllä lähtemättömän vaikutuksen, ja monet tuolloin onnistuneesti toteutetut haastavat hankkeet ovat olleet urani huippuhetkiä, Hannu Tomperi kertoo. Niinpä, kun tilaisuus tarjoutui palata takaisin, tartuin asiaan kiinni. Tässä yhtiössä on vahvaa ammattitaitoa, erikoisosaamista ja kapasiteettia, joita lähden mielelläni edelleen kehittämään ja vahvistamaan, Tomperi lisää. Hannu Tomperilla on selkeä visio yhtiön kehitystyön avainasioista. Olen urani aikana alleviivannut liiketoiminnassa kolmea tärkeää peruspilaria, jotka ovat kannattavuus, työturvallisuus ja vaatimus erinomaisesta esimiestyöstä. Erinomaisella esimiestyöllä tarkoitan tässä sitä, että teknisen ja taloudellisen osaamisen 01 TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

5 05 Diplomi-insinööri Hannu Tomperi on nimitetty Terramare Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat yhtiön liiketoimintojen kehittäminen ja tuotanto Suomessa. Ensimmäisenä tehtävänään Tomperi on ollut mukana laatimassa yhtiön strategiaa ja jalkautussuunnitelmaa seuraavalle kolmelle vuodelle ( ). Tomperi palasi takaisin juurilleen Terramareen Skanskalta, jossa hän toimi yli 12 vuotta useissa johtotehtävissä, vastaten muun muassa infrarakentamisesta, asfalttiliiketoiminnasta, kalustotoiminnoista ja työturvallisuudesta. lisäksi on hallittava hyvät vuorovaikutustaidot. Avoin ja keskusteleva työympäristö motivoi koko henkilöstöä, ja sillä saadaan esiin parhaat ideat ja koko yhtiön osaaminen käyttöön, Tomperi korostaa. Yhtiön kannattavuuden varmistamisessa on luonnollisesti useita tärkeitä tekijöitä. Infraliiketoiminnassa on erityisesti käytettävä aikaa laskentatyöhön ja projektien valmisteluun, koska lähtötietoihin liittyy aina epävarmuutta ja riskitekijöitä. Valtaosa meidän tekemisestä on veden alla piilossa ja merellinen työympäristö vaihtelevine sääolosuhteineen tuovat aina omat haasteensa. Hyvä kannattavuus lisää henkilöstön motivaatiota ja yhteishenkeä. Terramaren toimintaperiaatteet: tehdään mitä luvataan, kerralla kuntoon ja yhteistyöllä ovat olleet erinomaisia valintoja toimintalinjaksi ja niiden turvin pääsemme pitkälle, Tomperi kertoo. Työturvallisuus on ollut Hannu Tomperille sydämen asia jo uran alkuajoista lähtien. Hän on ollut muun muassa laatimassa Terramaren ensimmäistä työturvallisuusopasta ja lastialusten turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Työturvallisuus rakentuu monesta tärkeästä tekijästä, joita ovat lyhyesti tiivistettynä; yhtiön turvallisuusjärjestelmät ja -rutiinit, henkilöstön turvallisuusosaaminen ja henkilökohtainen ajattelu. Kun nämä kaikki osa-alueet ovat yhtä aikaa kunnossa, niistä muodostuu yhtiön turvallisuuskulttuuri, eli meidän yhteinen jokapäiväinen toimintatapamme turvallisuuden hyväksi, Tomperi tiivistää asiaa. Meillä kaikilla on oikeus palata töistä terveenä kotiin. Tulee muistaa, että olemme vastuussa terveydestämme niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin perheillemme ja MEILLÄ KAIKILLA ON OIKEUS PALATA TÖISTÄ TERVEENÄ KOTIIN Hannu Tomperi läheisillemme. Toivon, että kehitys asenteissa johtaa siihen, että esimerkiksi riskitilanteissa työnjohdon tai työtoverin puuttuminen hetkelliseenkin laiminlyöntiin tai epähuomioon koetaan aina myönteisenä ja yhteisenä asiana, Tomperi korostaa. Hannu Tomperi aloitti työt Terramaressa kuluvan vuoden lokakuussa. Perehtyminen Boskalis-konserniin, Terramaren tämän hetkiseen liiketoimintaan, hankkeisiin ja henkilöstöön ovat olleet Tomperille kiireistä aikaa. Työntäyteiset päivät kaipaavat myös vastapainoa. Kyllä fyysisen ja henkisen kunnon ylläpito on meille itse kullekin tärkeä asia. Itse pidän kuntoani yllä sauvakävelyn ja uinnin keinoin. Tuleva talvi taas tuo mahdollisuuden murtomaahiihtoon, joka on yksi lempilajeistani. Viikonloput pyrin omistamaan perheelleni ja 10-vuotiaan poikani harrastuksille, Tomperi mainitsee lopuksi. Terramare toivottaa Hannu Tomperin lämpimästi tervetulleeksi yhtiön palvelukseen! 01 VARATOIMITUSJOHTAJA HANNU TOMPERI VAALII AVOINTA ja keskusteluun perustuvaa työympäristöä, joka motivoi koko henkilöstöä. Vuorovaikutteinen yhteistyö ja hyvä yhteishenki edistävät yhtiön osaamista, työturvallisuutta ja kannattavuutta. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

6 06 ASIAKKAAN KUULUMISIA ELY-KESKUKSEN SAARISTOLIIKENTEEN HANKINNAN ASIANTUNTIJA TAPANI JAAKKOLA: PARAINEN-NAUVO LAUTTAPAIKKA SIIRTYY HYBRIDIAIKAAN TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 2 / TALVI TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN ASENNE RATKAISEE Tapani Jaakkola 01 Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen Lauttaliikenne Oy solmivat keväällä 2015 sopimuksen, jolla Paraisten ja Nauvon välisen ja ajoittain ruuhkautuvan lauttapaikan palvelukapasiteettia nostetaan uudentyyppisellä ja Suomen ensimmäisellä hybridilautalla sekä lauttaa varten uusituilla ja parannetuilla lauttasatamilla. Pääsääntöisesti maasähköllä ladattavien akuin ja tarvittaessa dieselsähköllä toimiva lautta tulee käyttöön kesällä vuonna ELY-keskuksen saaristoliikenteen hankinnan asiantuntija Tapani Jaakkola pitää uudistusta merkittävänä edistysaskeleena. Paraisten ja Nauvon välisen lauttareitin aiheuttama pullonkaula on ollut liikenteen osalta jo pitkään ongelmallinen. Esillä on ollut vuosien varrella suunnitelmia lauttareitin korvaamisesta sillalla tai jopa tunnelilla, mutta nämä vaihtoehdot olisivat erittäin kalliita ja haasteellisia toteuttaa. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt lauttaliikenteen tehostaminen, jossa on etsitty kestävää ja kustannustehokasta ratkaisua, Tapani Jaakkola kertoo. Uuden sopimuksen myötä reittiin tuodaan nyt helpotusta nykyisiä lauttoja suuremmalla, ympäristöystävällisellä ja energiatehokkaalla hybridilautalla, joka kasvattaa palvelukapasiteettia tuntuvasti. Verrattuna nykyiseen kahdella lautalla liikennöintiin, lisääntyy reitin tuntikapasiteetti 15 minuutin vuoroväleillä kolmellakymmenellä prosentilla. Kapasiteetti on myös suurempi verrattuna siihen, mikäli liikennöitäisiin kaikilla nykyisin käytössä olevalla kolmella lautalla. Uusi lautta on kapasiteetiltaan myös nykyisiä lauttoja suurempi. Siihen mahtuu 90 henkilöautoa, ja aluksen kansijärjestely tehostaa ajoneuvojen nopeamman purun ja lastauksen, Jaakkola toteaa. Parainen-Nauvo lauttapaikalle liikennöivästä hybridialuksesta tulee päälautta nykyisen Sternan siirtyessä kakkosalukseksi, ja nykyinen kakkoslautta Falco siirtyy vara-alukseksi. Tällä hetkellä vara-aluksena toimiva Odil poistuu reitiltä. Uusi lautta on monella tapaa mielenkiintoinen investointi. Vastaavaa hybridi- TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

7 07 tekniikalla varustettua alusta ei Suomessa ole muualla käytössä. Käsittääkseni kyseessä on yleensäkin ensimmäinen hybriditeknologialla toteutettu maantielautta ja maailmanlaajuisesti ensimmäisiä kaikista aluksista. Olemme näin ollen hyvässä vauhdissa mukana kehittämässä tulevaisuuden ratkaisuja, Jaakkola kertoo. Suomen keltaisella lautta- ja lossiliikenteellä on pitkä historia, ja se on edelleen osa suomalaista kulttuurimaisemaa niin saaristomerellä kuin sisävesillä, varsinkin Turun saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla. 50-luvulla Suomen yleisillä teillä palveli lähes 140 maantielauttaa. Tällä hetkellä toiminnassa on vielä yli 40 lautta-alusta ja lossia. Lautta-alusten ja lossien ero on vaijerissa: lautta-alus on vapaasti ohjattavissa ja lossi kulkee ohjausvaijeria pitkin. Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa koko maan saaristoliikenteestä eli maantielautta- ja yhteysalusliikenteestä. Suomen lautat ja lossit ovat maailmanlaajuisesti aivan oma ilmiönsä. Meillähän saaristoja ja vesistöjä riittää, joten lauttaja lossipalvelut kuuluvat oleellisena osana kansalaisten peruspalveluihin, joiden toimintaan ja täsmällisyyteen tulee myös luottaa. Lautat ja lossit ovatkin meillä erittäin turvallisia, toimintavarmoja ja pitkäikäisiä. Vanhimmat edelleen toiminnassa olevat lossit ovat liikennöineet aina 70-luvulta lähtien. Erityspiirre suomalaiselle lautta- ja lossiliikennepalvelulle on se, että ne ovat maksuttomia, ja että liikennöinti toimii ympäri vuoden talven haastavista jäistä huolimatta. Jäätilannetta voidaan myös hyödyntää, sillä ylläpidämme kahdella Pohjois-Suomen lauttapaikalla talvisin myös virallisia jääteitä, Jaakkola kertoo. Merikapteeninkin uraa aluksi harkinnut Tapani Jaakkola valmistui vuonna 2009 logistiikkainsinööriksi. Jo seuraavana vuonna tie vei Varsinais-Suomen ELY-keskukseen ja johti erikoistumiseen saaristoliikenteen nykyiseksi asiantuntijaksi. Työnsä ohella Jaakkola opiskeli ja valmistui vuonna 2014 myös rakennusinsinööriksi (AMK). Onhan se totta, että toimenkuvani on ollut jo alusta lähtien melko ainutlaatuinen. Tämä meidän vastuualueella toimivan saaristoliikenteen palvelulogistiikan suunnittelu, kilpailuttaminen, projektien hallinta, Turun saaristossa sijaitseva Paraisten Lillmälön ja Nauvon Prostvikin välinen lauttapaikka on Suomen vilkkain. Sen keskimääräinen vuorokausiliikenne on ajoneuvoa, mutta kesäisin liikenne nousee noin ajoneuvoon, jolloin odotusajat lautalle ovat olleet paikoin erittäin pitkiä. Lauttapaikkaan tuodaan nyt helpotusta nykyisiä lauttoja suuremmalla, ympäristöystävällisellä ja energiatehokkaalla hybridilautalla. hankinnat ja sopimusten ylläpidot toteutetaan kompaktilla tiimillä. Se on positiivisessa mielessä kaikin puolin haasteellista työtä, jossa eri toimijoiden ja osatekijöiden kesken luodaan toimivia kokonaisuuksia. Myös kulloinkin vallitseva ja suuntaa luotaava liikennepolitiikka on työssämme merkittävä tekijä. Oman lisäarvonsa työn kuvaan tarjoaa myös Pohjoismainen yhteistyö, jossa ajoittain vaihdetaan niin tietoa kuin kokemuksiakin, Jaakkola kertoo. Toki kritiikkiäkin aina ilmenee hankkeita toteutettaessa, kuten nyt myös Paraisten ja Nauvon välisellä reitillä rakennusvaiheiden ollessa käynnissä. Liikennejärjestelyt tässä väliaikaisessa vaiheessa eivät ole kaikkien mieleen, mutta ymmärrystä toki riittää, kun tiedostetaan, että kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistuvien töiden myötä uudistuneet lauttasatamat ja ensi kesänä liikennöinnin aloittava uusi lautta parantavat olosuhteita tuntuvasti. Odotan myös itse innokkaasti aikataulussaan hyvin edenneen hankkeen valmistumista, sillä on aina palkitsevaa nähdä, kuinka pitkäjänteisesti tehdyn työn tulos konkretisoituu toimivaksi palveluksi, Jaakkola toteaa lopuksi. TAPANI JAAKKOLA TOIMII KANSAINVÄLISESTIKIN ainutlaatuisen Suomen saaristoliikenteestä vastaavan Varsinais- Suomen ELY-keskukseen kuuluvan maantielautta- ja yhteysalusliikenteestä vastaavan tiimin asiantuntijana. PARAINEN-NAUVO LAUTTAPAIKKA ON KESÄISIN SUOSITUN Turun Saariston Rengastien myötäpäivään käytetytty lähtösatama. Rengastien kulkija siirtyy saarelta saarelle välillä siltoja pitkin, välillä maantielauttojen, lossien ja yhteysalusten kyydillä. Tutustu Turun Saariston Rengastien reittiin: 02 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

8 08 PARAINEN-NAUVO LAUTTAPAIKKA LILLMÄLÖN JA PROSTVIKIN LAUTTASATAMIEN MUUTOS-JA PARANNUSHANKE LATAAVAT LAUTTASATAMAT UUDELLE HYBRIDIALUKSELLE GRAPHICS MARKKU SALONEN TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 2 / TALVI TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, KUVAT 03 JA 04: TERRAMARE OY 180 PARAINEN Lillmälö NAUVO Prostvik 500 m Turun saaristossa, Paraisten ja Nauvon välisellä lauttareitillä, on meneillään ainutlaatuinen hanke, jossa rakennetaan Suomen ensimmäiselle hybridilautalle lataavat satamapaikat. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hankkeessa Terramare toteuttaa uusittavien lauttasatamien muutos- ja parannustyöt, joilla muun muassa mahdollistetaan myöhempi energialatausteknologian asennus uudelle hybridialukselle. Hybridilautan tilauksesta vastaa reitillä liikennöivä Suomen Lauttaliikenne Oy, joka tunnetaan myös nimellä Finferries. Uusi, vähäpäästöinen ja aikaisempaa hiljaisempi hybridilautta on askel ympäristöystävällisempään suuntaan. Lautan energialähteinä toimivat dieselsähkön rinnalla maasähköllä ladattavat akkupaketit. Energiatehokas lautta on tämänhetkisiä Paraisten ja Nauvon reitillä liikennöiviä lauttoja huomattavasti kookkaampi. Alus on noin 96 metriä pitkä ja 16 metriä leveä. Lautta pystyy kuljettamaan kerralla 90 henkilöautoa. Hybridilautta kulkee suurimman osan vuodesta sähköllä, mutta talvisin, jääolosuhteista riippuen, alus voi käynnistää tarvittaessa myös dieselgeneraattorit. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

9 09 Terramare toteuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hankkeessa Lillmälön ja Prostvikin lauttapaikan muutos- ja parannustyöt, joissa rakennetaan Suomen ensimmäiselle hybridialukselle virranottotornein ja automaattisin rantautumislaittein varustetut ja uusitut lauttasatamat. HAVAINNEKUVA UUDESTA HYBRIDIALUKSESTA Dieselmoottorit ja generaattorit Aurinkopaneelit 690V 690V 900 kw 900 kw 01 HAVAINNEKUVA JA -GRAFIIKKA, TAITEILIJAN NÄKEMYS FINFERRIES 1 MWh akusto 02 KAKSI IDENTTISTÄ TYÖMAATA Kookas ja massiivinen hybridialus tarvitsee latausteknologialla varustetut ja entistä vahvemmat lauttasatamat. Terramare toteuttaa kohteessa sekä Paraisten puolen Lillmälön että Nauvon puolen Prostvikin lauttarantojen saneeraukset. Urakkaan sisältyvät mm. maatukien uusimiset, sähköja rantautumislaitteilla varustettujen tihtaalien rakentamiset, muuntamorakennukset, aallonmurtajien korotukset, penkereiden verhoilut, satamavarusteiden asennukset sekä satamakenttien pintatyöt, kuten asfaltoinnit, puomi- ja kaideasennukset ja > KUVASSA TOTEUTETAAN KASUUNIPERUSTUKSELLE rakennettavan tihtaalin valutöitä Nauvon puoleisessa Prostvikin lauttarannassa. Uusittujen satamapaikkojen yhteyteen toteutettaviin tihtaaleihin asennetaan hybridilautan tarvitsemat virranottolaitteet. SUOMEN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN HYBRIDILAUTTA aloittaa liikennöinnin vuoden 2017 kesällä. Suomen Lauttaliikenne Oy on tilannut lautan puolalaiselta Crist S.A. -telakalta. Aluksen teknologian toimittaa Siemens. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

10 10 PARAINEN-NAUVO LAUTTAPAIKKA LILLMÄLÖN JA PROSTVIKIN LAUTTASATAMIEN MUUTOS-JA PARANNUSHANKE > GRAPHICS MARKKU SALONEN valaisulaitteet. Työmaamme käsittää periaatteessa kaksi vastakkaisilla rannoilla olevaa lähes identtistä kohdetta, joiden ruoppaustyöt aloitettiin keväällä Kuokka-Pekka 5:lla. Ruoppausmassojen osalta sanottakoon, että ne todettiin näyteanalyysissa erittäin puhtaiksi. Ne olivat puhtaampia, kuin monissa leikkipuistojen hiekkalaatikoissa, oli laborantti todennut, kertoo Terramaren työpäällikkö Marko Saarelma. Alustaviin töihin kuuluivat myös kohteeseen rakennettavien tihtaalien eli aluksen HAVAINNEPIIRROS PARAISTEN PUOLEN LILLMÄLÖN UUSITTAVASTA LAUTTASATAMASTA Tihtaali Virranottotorni Automooring HYBRIDILAUTTA 30-metrinen huoltosillake Korotettu ja louheverhoiltu aallonmurtaja Kalturi (ELY) Rannan louheverhoilu ja kaapelikouru Uusittu maatuki ja pintatyöt sivukiinnityspaikkojen kasuuniperustusten valut, jotka toteutimme Turun Pansion satamassa. Valmiit kasuunielementit, joita on yhteensä neljä, kuljetimme kohteeseen työlautalla, jonka jälkeen ne asennettiin määräpaikoilleen rakennettavien kahden tihtaalin perustuksiksi. Toteutetut tihtaalit ovat lautan puoleiselta pituudeltaan noin 14 metriä ja leveydeltään noin 7 metriä, Saarelma kertoo. Kasuuni on perinteinen vesirakenteen maanvarainen massiiviperustus, joka voidaan toteuttaa suhteellisen matalaan veteen. Perustus valmistetaan kuivalla maalla, kuljetetaan paikoilleen, upotetaan, painotetaan täyttämällä ja eroosiosuojataan. Kasuuniperustus voi toimia mm. tihtaalien ja esimerkiksi majakoiden perustuksena. Kummankin lauttarannan tihtaalien toteutukseen sisältyvät kansirakenteiden päälle asennettavat kiinnityslevyt virranottotorneja ja auto-mooring -laitteistoja varten. Tihtaalin asennettu automaattinen kiinnityslaitteisto tulee liittämään hybridilautan virranottotorniin aina silloin, kun se purkaa ja lastaa ajoneuvoja vuoron perään kummallakin rannalla, Saarelma kertoo. Tihtaalitöihin ovat sisältyneet myös täydet varustukset, kuten mm. fenderikilpien, pollareiden, tikkaiden sekä tihtaaleille johtavien kaapeleiden ja noin 30-metristen huoltosillakkeiden asennukset, Saarelma lisää. UUDET VAHVEMMAT MAATUET Tihtaalitöiden rinnalla aloitettiin myös lauttarantojen maatukien uusimiset, jossa vanhoja rakenteita purettiin ja tilalle rakennettiin uudet. Lauttasataman maatuki on laiturimainen rakenne, johon asennetaan valvonta- ja turvalaitteet sekä lautoille johtavat ajosillakkeet. Vastakkaisilla rannoilla olleet maatukityömaat poikkesivat toisistaan. Paraisten puoleinen maatuen betonilaatta valettiin porapaalujen päälle. Nauvon puoleinen maatuki valettiin ja ankkuroitiin suoraan kallioon, kertoo Terramaren työmaapäällikkö Markku Sollo. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

11 11 05 Maatukien raudoitus-, valu- ja asennustyöt onnistuivat mallikkaasti, vaikkakin tietyssä vaiheessa merenpinnan korkeus nousi muotituksen aikana hetkellisesti alareunan yläpuolelle. Saranakorvakkeilla varustettujen maatukien asennuksien jälkeen urakkaan sisältyvät myös pintatyöt ja varustukset, kuten puomilaitteet, kaiteet, valot, sähköt ja ohjauskaapit, Sollo lisää. Varsinais-Suomen ELY-keskus asennuttaa uusittujen maatukien saranakorvakkeisiin uudet kalturit. Kalturi on maatuesta lauttaan kiinnittyvä ajosillake, jonka toinen pää on kiinni maatuessa saranoilla ja toinen pää kelluu ponttonien varassa. Näin sillake on aina samalla tasolla merenpinnan ja kalturiin kiinnittyvän lautan rampin kanssa. EHOSTAVAA MAISEMOINTIA Täysin varustettujen tihtaalien ja maatukien lisäksi Terramaren urakkaan ovat sisältyneet myös satama-alueella rantapenkereiden louheverhoilut sekä aallonmurtajien korotukset, jotka samalla kohentavat kauniilla saaristoalueella olevien lauttasatamien yleisilmettä. Urakan lopuksi satama- ja ajokentät asfaltoidaan ja suojataan maantiekaiteilla. Terramare aloitti Lillmälön ja Prostvikin lauttasatamien muutos -ja parannustyöt huhtikuussa Urakka-aikaa on vuoden 2017 toukokuun loppuun asti. Työmaa työllistää noin 15 henkeä. Terramaren vesirakennuskalustosta urakkaan ovat osallistuneet mm. ruoppaaja Kuokka-Pekka 5, kaksi lastialusta, työlautat Upi, Lossi ja Bolle III sekä maakalustoa. Sähkötöistä on vastannut aliurakoitsija Raision Sähkö-Insto Oy. 03 TIHTAALIEN PERUSTUKSIKSI VALETUT KASUUNIT toteutettiin Turun Pansion satamassa. Kasuunit kuljetettiin Paraisten ja Nauvon satamatyömaille työlautalla. 04 KUVASSA VALUTÖILTÄÄN VALMIS TIHTAALI, JOHON asennetaan latausteknologian lisäksi tarvittavat varusteet, kuten fenderit, pollarit, kaiteet ja tikkaat. Tihtaaleille asennetaan myös 30-metriset huoltosillakkeet. 05 PINTATÖILTÄÄN VAILLE VALMIS PARAISTEN PUOLEN Lillmälön maatuki, jonka saranakorvakkeisiin ELY-keskus asennuttaa kalturin, eli lautalle johtavan ajosillakkeen. 06 LILLMÄLÖN JA PROSTVIKIN LAUTTASATAMIEN muutos- ja parannushankkeeseen on sisältynyt myös alueen rantojen louheverhoilu sekä satamakenttien pintatyöt varusteineen. 06 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

12 12 HELSINGIN LÄNSISATAMA HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURIN ESIRAKENNUSTYÖT MASSIIVINEN MERITÄYTTÖ HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURILLE TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 2 / TALVI TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, KUVA 01: TERRAMARE OY 01 Terramare toteuttaa Helsingissä Hernesaaren eteläkärjessä Länsisataman yhteyteen tulevan uuden yli 300-metrisille loistoristeilijöille tarkoitetun laiturin esirakennustöitä. Helsingin Rakennusviraston tilaamaan urakkaan sisältyneiden alustavien töiden ja ruoppausten jälkeen ollaan vaiheessa, jossa toteutetaan tulevan laiturirakenteen taustapenkereen meritäyttöä louheella m 3 LOUHETÄYTTÖ Hernesaaren risteilijälaiturin taustapenkereen meritäyttö tehdään viistosti rannasta merelle kaakkoon päin nykyisen Lokkiluoto - Saukonnokka -väylän suuntaisesti. Pituutta taustapenkereelle tulee kaikkiaan noin 350 metriä ja leveyttä yläpinnasta 35 metriä. Lisäksi tulevan laiturin kärkeen teh- dään 60 metrin louhelevennys. Louhetäyttö toteutetaan koko pituudeltaan merenpinnasta +2,2 metrin tasoon. Täyttötyöt viimeistellään penkereen kärjen osuudelta eroosiosuojaverhouksella. Meritäyttö rakentuu ydinosaltaan erikokoisesta sekalouheesta ja pintakerroksiltaan sekä eroosiosuojatulta osuudeltaan välpätystä louheesta. Tulevan laiturirakenteen taustapenkereeseen käytetään yhteensä noin m 3 louhetta, joka on pääosin kuljetettu kohteeseen meritse lastialuksilla Jätkäsaaresta ja Kruunuvuoresta. Penkereen päällimmäiset louhekerrokset on tuotu kohteeseen mailta käsin mm. Länsimetron ja Töölön parkkihallin louhintatyömailta, kertoo Terramaren työmaapäällikkö Markku Pöyhönen. Mailta käsin tapahtuvassa täytössä louhetta on kuljetettu kohteeseen noin 30 kuorma-autolla reilun m 3 :n viikkovauhdilla. Louhekuljetusten toimiva aikataulutus on ollut tässä tärkeässä roolissa, Meritäyttö louheella HERNESAARI 50 m GRAPHICS MARKKU SALONEN TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

13 ja siinä on pitänyt ottaa huomioon myös Helsingin ja Hernesaaren vilkas liikenne, Pöyhönen lisää m 3 RUOPPAUKSET Ennen ruoppaus- ja louhetäyttötöitä Terramare toteutti Hernesaaresta Pihlajasaareen johtaneiden yli kaksi kilometriä pitkien vedenalaisten sähkö-, tele-, vesi- ja viemäriyhteyksien poiston sekä uudelleen asennuksen. Tämän jälkeen kohteessa toteutettiin ympäristö- ja massanvaihtoruoppaukset sekä tulevan laiturirakenteen pohjapenkereen tasaus, jossa alataso ruopattiin tasoon 18 metriä, jonka jälkeen se täytettiin 12,75 metrin tasoon. Meillä on ollut täällä käytössä monipuolista ruoppauskalustoamme. Ympäristöruoppaukset toteutettiin kuokkaruoppaaja Kouralla, pehmeiden maiden ruoppaukset kahmariruoppaaja Kahmari 2:lla ja kovien maiden kitkaruoppauksissa sekä louhetäyttötöissä on toiminut kuokkaruoppaaja Attila. Lastialuksina sekä ruoppauksissa että louhetäytöissä ovat ahkeroineet lastikapasiteetiltaan 500 m 3 :n George ja Hans, sekä hinattavat 500 m 3 :n SCG-proomut vetojuhtinaan Suomen vesityö Oy:n Sami ja Towing J & J Oy:n Arska, Pöyhönen kertoo. HELSINGIN PINTA-ALA KASVAA Noin 4,4 hehtaarin ruoppausten jälkeen aloitettu taustapenkereen täyttö kasvattaa Helsingin maapinta-alaa kaikkinensa noin 1,6 hehtaarilla. Terramaren esirakennustöiden Ympäristöruoppauksessa poistettiin urakka-aikaa on maaliskuun 2017 pilaantunutta sedimenttiä kaikkiaan 20 loppuun asti. Helsingin Satama aloittaa 000 m 3, jonka jälkeen ruopattiin kovaan uuden risteilijälaiturin rakennuttamisen pohjaan asti noin m 3 pehmeitä maa-aineksia, kuten savea ja silttiä. Kitkamaiden ruoppauksia on tehty m 3, joten kaikkien ruoppausten yhteismääräksi huhtikuussa 2017 ja se valmistuu käyttöön risteilykaudelle huhti-toukokuussa Uusi laituri korvaa Länsisataman nykyisen risteilijälaiturin, Melkinlaiturin. kertyy m 3, Pöyhönen lisää. 01 KUVASSA KUOKKARUOPPAAJA ATTILA MERITÄYTTÖALUEEN kärjessä. Taustalla Hernesaaren täyttöalueen ranta. 02 TERRAMAREN TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ MARKKU PÖYHÖNEN marraskuun alkupuolella yllättäneessä lumimyräkässä. 03 LOUHETÄYTÖN PINTAKERROKSIA TUODAAN KOHTEESEEN maitse reilut m 3 viikossa. 04 PÄÄOSA MERITÄYTÖSTÄ ON TOTEUTETTU LASTIALUKSILLA, joista jokaisen lastikapasiteetti on 500 m 3. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

14 14 UUTISET TERRAMARE TÄNÄÄN -LEHDEN PÄÄTOIMITTAJUUS NINA KESSELILLE 01 Terramare tänään -lehtemme päätoimittaja, työturvallisuusja laatupäällikkö Henrik Holmberg, jää eläkkeelle vuoden 2017 kesällä. Hänen tilalleen tulee jo pitkään toimitustiimissämme ahkeroinut Terramare Oy:n projektiassistentti Nina Kesseli. Otan ilomielin päätoimittajuuden vastaan, sillä onhan lehtemme toteuttaminen kesän ja talven korvalla aina oma kohokohtansa. On mukavaa tuoda näyttävästi esille mielenkiintoisia vesirakennushankkeitamme ja asiakkaittemme kuulumisia sekä muita yhtiömme toimintaan oleellisesti liittyviä asioita, Nina kertoo. Lehtemme toimittaminen on aina oma prosessinsa, jossa kuvaus- ja haastattelukäyntien myötä pyrimme tuomaan hankkeet esille mahdollisimman lukijaläheisesti. Toisaalta vesirakentaminen on jo sinällään oma erikoisalansa, joka ansaitsee oman foruminsa, Nina toteaa. Henrik Holmberg on toiminut Terramare tänään lehden päätoimittajana julkaisun alkujuurilta lähtien vuodesta Jätän lehtemme toimitusvastuun luottavaisin mielin niin Nina Kesselille kuin toimittajallemme Markku Saloselle. Kummatkin ovat olleet lehden tiimissä jo lähes kymmenen vuotta, joten eiköhän tämä parivaljakko jo osaa asiansa, jota todistaa myös myönteinen lukijapalaute. Kiitos siitä, että olette viihtyneet julkaisumme parissa, Henrik toteaa. 01 TERRAMARE TÄNÄÄN -LEHDEN TOIMITUSTIIMI, jossa keskellä tuleva päätoimittaja Nina Kesseli, vasemmalla toimittaja ja graafinen suunnittelija Markku Salonen (Takso Ohjelmistot Oy) sekä oikealla eläkkeelle kesällä 2017 siirtyvä nykyinen päätoimittaja Henrik Holmberg. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

15 15 TERRAMAREN TYÖMAAT TALVI TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Marieholmstunneln, Göteborg, Ruotsi Lillmälö-Prostvik Lauttasatama, Parainen Hernesaaren risteilijälaiturin esirakentaminen, Helsinki Koirasaaren perustukset, ST1 Helsinki Laituri K4/K5 eroosiolaatat, Kapellskär, Ruotsi Hanhikiven ruoppaus, Pyhäjoki Norvik Hamn, ruoppaus Nynäshamn, Ruotsi PK-3 laituri, Hamina Jouko Sederholm Marko Saarelma Jouko Sederholm Esa Kunnassaari Marko Saarelma Jouko Sederholm/ Gert-Jan Peters Peter Piek Marko Saarelma Juhani Naukkarinen Markku Sollo Markku Pöyhönen Arto Kontio Matti Juslenius Reijo Kultalahti Olli Väätäjä Markus Lindegren / Matti Juslenius AVAINLUVUT HENKILÖKUNTA : 190 LIIKEVAIHTO 2015: 33,1 MILJ. EUROA Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset. TIESITKÖ? Terramare tänään -lehden artikkeleissa mainitsemme usein eri kohteissa käyttämiämme kalustoyksikköjä, kuten ruoppaajia, lastialuksia, poralauttoja, työlauttoja, hinaajia ja nostureita. Voit tutustua vesirakennuskalustoomme tarkemmin kotisivuillamme. Kaikista kalustoyksiköistämme on laadittu näyttävät PDF-esitteet, joista löydät sekä tekniset tiedot, ominaisuudet että havainnegrafiikat. Kalustoesitteemme löytyvät kotisivuiltamme valikosta: > YHTIÖ > KALUSTO KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

16 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2017 TERRAMAREN HINATTAVA SCG-PROOMU HELSINGIN HERNESAAREN TYÖMAALLA KUVA: MARKKU SALONEN