TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI

Transkriptio

1 TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

2 SISÄLTÖ KANSIKUVA HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURIHANKE HAVAINNEKUVA: HELSINGIN SATAMA OY / TIETOA OY TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA YHDESSÄ TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURIN NÄYTTÄVÄ RAKENNUSHANKE TERRAMAREN RISTEILIJÄLAITURIURAKKA HELSINGIN LÄNSISATAMASSA ASIAKKAAN KUULUMISIA HELSINGIN SATAMA OY:N TEKNINEN JOHTAJA TIMO LAITINEN JA JAOSPÄÄLLIKKÖ VEIKKO SAUKKONEN 08 VEDENALAISTA LOUHINTAA INTIAN HELTEISSÄ JAWAHARLAL NEHRU PORT, INTIA NAANTALIN PISTOLAITURIJATKE SUUREMMILLE ALUSLUOKILLE NAANTALIN SATAMA L26 & L27 -PISTOLAITURIN JATKAMINEN 13 HENKILÖSTÖN KUULUMISIA TERRAMAREN UUSI TALOUSPÄÄLLIKKÖ PETRI NIKULA (KTM) UUTISET TERRAMAREN TYÖMAAT TALVI TAKAKANSI KUOKKA-PEKKA 2:N PUOMI JÄISISSÄ VESISSÄ KUVA: MARKKU SALONEN TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 02 / TALVI VUOSIKERTA Päätoimittaja: Nina Kesseli P. (09) , F. (09) nina.kesseli@boskalis.com Toimitus & layout: Markku Salonen NORDIC ECOLABEL Ecolabelled Printing Paper TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, HELSINKI Vaihde: (09) Faksi: (09) Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 90 maassa ja kuudella eri mantereella. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

3 TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA YHDESSÄ TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME 03 Vuosi 27 on ollut Suomelle erityisen tärkeä. Olemme rakentaneet maatamme sata vuotta monien vaiheiden saattelemana, itsenäisesti, ja päättäneet asioista yhdessä. Yhdessä onkin valtiovaltamme asettama virallinen teema juhlavuodellemme. Sen mukaisesti merkkivuottamme on rakennettu suomalaisten ja Suomen ystävien kanssa yhteistyössä. Juhlavuotemme teema Yhdessä sopii myös hyvin Boskalis Terramaren liiketoimintaan ja tiiviiseen yhteistyöhön, jota olemme harjoittaneet tilaajien ja kumppaneidemme kanssa Pohjoismaissa, Baltiassa ja aina Intiassa asti. Erityisenä teemana Boskalis Terramaressa on ollut tänä vuonna sisäisen yhteistyön tiivistäminen Boskalis-konsernissa. Työmaillamme on hyödynnetty entistä laajemmin tietotaitoa ja laajennettu toimittajaverkostoa, mikä on tuonut työmaillemme uusia kansainvälisiä toimijoita. Konkreettisia esimerkkejä hyvästä yhteistyöstä tilaajien ja uusien kumppaneidemme kanssa ovat muun muassa useat käynnissä olevat laituri- ja ruoppausprojektit Suomen satamissa, ja Ruotsissa uusimpana Norvikin mittava laituriprojekti, joka tulee palvelemaan Tukholman alueen nopeaa kasvua ja sen tarvitsemaa tavaraliikennettä. Lisäksi toteutamme Intiassa Jawaharlal Nehru sataman edustalla vedenalaista louhintaurakkaamme kansainvälisellä tiimillä. Olen ollut nyt reilun vuoden Boskalis Terramaren palveluksessa ja heinäkuusta 27 alkaen toimitusjohtajana. Varsin lyhyessä ajassa olen nähnyt, että meillä on yhtiössämme erinomaista osaamista: kokeneita vesirakentamisen konkareita sekä kielitaitoisia ja oppimishaluisia nuoria tekijöitä. Se luo hyvän pohjan kehittää yhtiömme toimintaa eteenpäin teknisesti vaativassa ja kansainvälisessä työympäristössä. Tekninen osaaminen vesirakentamisessa on kaiken perusta, mutta se ei kuitenkaan yksistään riitä. Monikulttuurisessa ja yhä kansainvälisemmässä työympäristössä on herkällä korvalla kuunneltava kumppaneiden ajatuksia sekä oltava kyvykäs yhdistämään hallitusti erilaisia työtapoja ja vaalimaan erityisesti työturvallisuutta. Erilaisten kulttuurien sovittamisessa riittää tekemistä meillä Boskalis Terramaressa, ja uskonpa, että tämä ajatus ei ole ihan vieras tilaajien tai suunnittelijoidenkaan keskuudessa. Kaikkia vesirakennusalalla työskenteleviä kiinnostaa, miltä alan lähitulevaisuus näyttää? Ihan hyvältähän se näyttää. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen Suomen teollisuus ja kauppa ovat piristyneet. Myös tavara- ja materiaaliliikenne ovat kasvussa. Lisäksi Itämeren alueen LNG terminaali- ja kaasuverkkoinvestoinnit piristävät vesirakentamista. Sen pohjalta ovat jo tiedossa muun muassa investoinnit Kokkolan, Oulun ja Vuosaaren väyliin ja satamiin sekä Balticconnector-kaasuputkiyhteys Suomen ja Viron välille. Lisäksi on käynnistysvaiheessa monia muitakin tärkeitä projekteja pitkin Suomen rannikkoa ja saaristoa. Ruotsi on rohkeaan ja ennakoivaan tyyliinsä ollut liikkeellä investoinneissa jo hyvän aikaa, mikä on työllistänyt vesirakentajia usean vuoden ajan erityisesti Göteborgin ja Tukholman seuduilla. Meillä vesirakennusalan toimijoilla on iso vastuu heiluttaa alan lippua korkealla, kehittää omaa toimintaa ja luoda yhdessä vaihtoehtoja, jotka ovat houkuttelevia ja kannattavia kaikille osapuolille, kun euroja tai kruunuja ollaan jakamassa. Ainakin minusta tuntuu, että vuosi 27 vilahti tosi nopeasti. Jokaisena päivänä sain oppia uutta ja tutustua teihin vesirakennusalan tekijöihin. Joulun pyhinä on aika rauhoittua ja viettää aikaa läheisten kanssa. Toivotan lehtemme lukijoille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 28. Hannu Tomperi Toimitusjohtaja Terramare Oy Terramare ottaa käyttöön Boskalis-konsernin uuden ja kansainvälisen laatu- ja toimintajärjestelmän (WoW), jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa erilaisia toimintaprosesseja ja järjestelmiä. WoW-järjestelmän tavoitteena on tarjota henkilöstölle paras mahdollinen tuki operatiivisessa toiminnassa ja huippuosaamisen kehittämisessä. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

4 04 HELSINGIN SATAMA OY HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURI (LHD) HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURIN NÄYTTÄVÄ RAKENNUSHANKE TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, KUVAT 03, 04: V2B, KUVA 8: HELSINGIN SATAMA OY HANKKEEN AVAINLUKUJA Laiturin pituus Laiturin syvyys Laiturin korkeus *) Laiturielementit Elementtien korkeus Kokonaispituus K-elementit K-elementin paino/kpl S-elementit S-elementin paino/kpl Terästä yht. Betonia yht. 313 m 12,54 m 2,8 m 69 kpl 13 m 345 m 35 kpl 230 t 34 kpl 90 t 820 t m 3 *) 0-tasosta reunapalkkeineen Terramare rakentaa Helsingin Satama Oy:n tilaamaa uutta 313- metristä risteilijälaituria Länsisatamaan Hernesaaren eteläkärkeen. Monipuolista urakkaa on edeltänyt vuonna 26 laituria varten toteutettu massiivinen 350 metriä pitkä ja yläpinnastaan 35 metriä leveä taustapenkereen meritäyttö, johon käytettiin kaikkiaan kuutiometriä louhetta. Tuolloin Terramaren toteuttamaan ja Helsingin Rakennusviraston tilaamaan esirakennusurakkaan sisältyivät myös mm. kohteen ympäristö- ja massanvaihtoruoppaukset sekä pohjapenkereen täyttö ja tasaus. MASSIIVISET LAITURIELEMENTIT Kuluvan vuoden keväällä aloitettu Hernesaaren laituriurakka käynnistyi näyttävästi. Mereen täytetyn taustapenkereen päällä aloitettiin tuolloin massiivisten laiturielementtien liukuvalu. Pohjalaattojen ja mittavien raudoitustöiden valmistuttua penkereelle alkoi kohota liukuvalun edetessä kymmenittäin yli 13 metriä korkeita teräsbetonielementtejä vieri viereen. Se loi tuolloin niin veneilijöille kuin Länsisatamassa asioineiden risteilyalusten matkustajille vaikuttavan näyn. Terramaren työmaapäällikkö ja liukuvalurakentamisen kokenut ammattilainen, Pertti Sukanen, on ollut töiden edistymi- 02 TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

5 05 HELSINGIN LÄNSISATAMAAN RAKENNETTAVA HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURI VALMISTUU VUODEN 29 RISTEILYKAUDELLE. SE TOTEUTETAAN VASTAANOTTAMAAN JOPA 330 METRIN PITUISIA KANSAINVÄLISIÄ LOISTORISTEILIJÖITÄ. seen ja laatuun varsin tyytyväinen. Rakensimme kaikkiaan 69 kappaletta massiivisia laiturielementtejä, jotka toteutettiin liukuvaluna. Näistä 230-tonnisia K-elementtejä tehtiin 35 kappaletta, ja näiden väliin asennettavia 90-tonnisia S- elementtejä 34 kappaletta. Raudoitukseen käytettiin kaikkiaan 820 tonnia terästä ja betonia yhteensä kuutiometriä. Liukuvalutyön jälki oli jälleen todella laadukasta, kiitokset tästä koko henkilöstölle, Sukanen toteaa. Liukuvaletut elementit olivat yhteispituudeltaan kaikkiaan 345 metriä. Tästä käytettiin varsinaisen laituriosuuteen 313 metriä. Muu osuus elementeistä asennettiin laiturin kärkeen sekä vanhan laiturin liitosrakenteeseen. Liitokseen asennettiin myös 14 kappaletta halkaisijaltaan 600 mm ponttilukollisia porapaaluja, joista pisimmät olivat poratessa 18-metrisiä. Porauksen jälkeen paaluja lyhennettiin yläpäästään 2-3 metriä. Liitosrakenne ankkuroidaan kolmella Gewi-tangolla liitoksen yhteyteen rakennettavaan myrskypollariperustukseen, Sukanen lisää. 03 JÄTTIMÄINEN UIVA NOSTURI Tällä kertaa massiivisten laiturielementtien nostoon ja siirtoon tarvittiin Terramaren Nosto-Pekkaakin suorituskykyisempää uivaa nosturia. Sellainen löytyi Puolasta. Polskie Ratownictwo Okretowe -yhtiön uiva nosturi Maja soveltui haastavaan työvaiheeseen erinomaisesti. Nostokapasiteetiltaan 330-tonninen nosturi on kokoluokaltaan huomiota herättävä. Tällä itsekulkevalla 55 metriä pitkällä ja 25 metriä leveällä nosturilautalla elementtien nosto ja siirto taustapenkereeltä merenpohjan tasatulle laiturilinjalle eteni ketterästi. Elementtien paikalleen kohdistus toteutettiin sekä rannalla toimineen mittahenkilöstön, merenpuoleisen asennushenkilöstön että veden alla toimineen rakennussukeltajan saumattomalla yhteistyöllä. Elementit laskettiin mereen 12,54 metriin tasatulle > TYÖMAA LAITURIELEMENTTIEN ASENNUSTEN AIKAAN. Kuvassa näkyy merenpohjaan kohdistettujen elementtien valmista linjaa, jonka taustatäyttö on myös aloitettu. KUVASSA VASEMMALTA URAKAN TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Pertti Sukanen ja työpäällikkö Jani Vyyryläinen esittelevät työmaata Boskalis-konsernin vierailijalle Frank Houtille. LAITURIELEMENTTIEN LIUKUVALUTYÖMAA PERUSTETTIIN aikaisemmassa urakassa mereen toteutetulle louhetäytölle. Kuvassa on meneillään liukuvalua edeltävät raudoitukset ja pohjalaattojen valut. LIUKUVALETTUJA 13 METRIÄ KORKEITA K- JA S-LAITURIelementtejä. Suurikokoinen uiva nosturi Maja valmistautumassa 230-tonnisten ja 90-tonnisten elementtien siirtoon. 04 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

6 05 06 RISTEILIJÄLAITURI (LHD) > pohjapenkereelle, joten sukeltajaa tarvittiin myös nostolaitteiden irrottamiseen 13 metriä korkeiden elementtien nostorei istä, Sukanen kertoo. Elementtiasennusten edetessä aloitimme myös laiturirakenteen taustatäytön. Taustatöiden valmistuttua aloitamme keväällä laiturin reunapalkin ja päällysrakenteiden toteutukset. Valmistuttuaan laiturin korkeudeksi tulee 2,8 metriä veden 0-tasosta, Sukanen lisää. ALUSTA LOPPUUN VALMIIKSI Yli 300-metrisille loistoristeilijöille tarkoitettu Hernesaaren laiturihanke jatkuu talven yli aina ensi vuoden lokakuuhun asti. Terramaren monipuolinen ja kattava urakka käsittää laiturielementtien ja taustäytön jälkeen laiturin reunapalkin ja kunnallistekniikalla varustetun taustakentän rakentamisen päällysrakenteineen. Laiturielementtien edustalle merenpohjaan valetaan eroosiolaatta estämään risteilijöiden potkureiden kuluttavaa vaikutusta. Laituri luovutetaan täysin varustein, sisältäen mm. fenderit, pollarit, suojaparrut, reunaesteet ja tikkaat. Erityispiirteenä laiturin varustuksesta 18 x 20 metriä, Sukanen mainitsee. täytyy mainita laiturin oheen rakennettavat Varsinainen laiturin rakennusurakka valmistuu lokakuussa 28, minkä jälkeen se on erittäin kookkaat myrskypollarit, joista suurin, laitureiden liitoskohtaan rakennettava valmis kesän 29 risteilykautta varten. pollari, on pohjamitoiltaan kokoluokkaa LUMENKAATOLAITURI Terramare toteuttaa Hernesaaren risteilijälaiturin rinnalla Helsingin kaupungin tilaamaa väliaikaista lumenkaatolaituria. Terramaren työmaapäällikkö Arto Kontio kertoo, että kahden urakan rinnakkaiselo soveltuu kohteessa töiden etenemisen kannalta erittäin toimivasti ja hyvässä synergiassa. Täysin teräsrakenteinen lumenkaatolaituri tehdään rantaan kuivatyönä. Valmistuttuaan laiturin merenpuoleiselle edustalle täytetty väliaikainen louhe poistetaan, ja viimeistelytöiden jälkeen laituri on käyttövalmis. 05 NOSTOKAPASITEETILTAAN 330-TONNINEN UIVA NOSTURI Maja nostamassa K-elementtiä taustapenkereeltä. 06 KAIKKIAAN 69 LAITURIELEMENTTIÄ SIIRRETTIIN JA LASKETTIIN mereen 12,54 metriin tasatulle pohjapenkereelle. 07 MERENPUOLEISELLA ASENNUSHENKILÖSTÖLLÄ MUKAVAT tunnelmat. Elementtien kohdistus toteutuu sujuvasti kelpo säässä. 08 HAVAINNEKUVASSA HERNESAAREN VALMIS RISTEILIJÄLAITURI sekä sen taustalle kaavailtu huvivenesatama. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

7 ASIAKKAAN KUULUMISIA HELSINGIN SATAMA OY 07 MATKUSTAJALIIKENNE HIPOO MAAILMAN KÄRKIPAIKKAA TEKSTI JA KUVA: MARKKU SALONEN Helsingin Satama Oy:ssä eletään mielenkiintoisia aikoja, sillä sen matkustajaliikenteen määrä saattaa kivuta maailman kärkipaikalle. Helsingin Sataman henkilöliikenne on ollut jo pitkään tasaisessa kasvussa ja käsittää nykyisin vuodessa jo lähes 12 miljoonaa matkustajaa. Olemme saavuttaneet nyt tilanteen, jossa saatamme ohittaa matkustajamäärillä maailman vilkkaimman kansainvälisen matkustajasataman Doverin, joka sijaitsee Englannin kanaalin rannalla. Uudessa Seelannissakin on erittäin vilkkaita matkustajasatamia, mutta sielläkään ei näihin lukemiin ole päästy. Mahdollinen kärkipaikkamme selviää vuoden 28 tammikuussa, kertoo Helsingin Satama Oy:n tekninen johtaja Timo Laitinen. Alati kasvavaan matkustajamäärään ovat vaikuttaneet kansainvälisten risteilyalusten vierailujen rinnalla myös edelleen vilkastunut liikenne Helsingin ja Viron välillä. Helsingin satamiin kuuluva Länsisatama ja sen uudistukset matkustaja- ja autolauttaliikenteelle ovat vastanneet hyvin kasvavaan kysyntään. Jätkäsaaressa sijaitsevien Länsiterminaalien, ja varsinkin uuden Länsiterminaali 2:n, satamainvestoinnithan ovat pääosin valmiit. Tällä hetkellä toteutamme Hernesaaren kärkeen uutta risteilijälaituria. Se korvaa nykyisen Melkin laiturin, joka joudutaan ottamaan pois käytöstä nykyisen satama-altaan poikki rakennettavan sillan ja uuden asuinalueen tieltä. Hernesaaren uusi risteilijälaituri ei siis lisää laivapaikkoja, mutta se pystyy valmistuttuaan ottamaan vastaan suuria, jopa 330-metrisiä loistoristeilijöitä, Laitinen kertoo. Olemme myös laajentaneet Hernesaaren edustalla sijaitsevaa Pihlajasaaren itäpuolista laivaväylää, joka myös helpottaa suurten loistoristeilijöiden kulkemista, Laitinen lisää. Hankkeen projektipäällikkönä toimiva Helsingin Satama Oy:n jaospäällikkö Veikko Saukkonen on seurannut projektin etenemistä luottavaisena. Hernesaaren laituriurakka on hieno alku kaikille niille myönteisille muillekin muutoksille, joilla Hernesaaren ympäristö tulee muuttumaan tulevaisuudessa edustavan näköiseksi, Saukkonen kertoo. Timo Laitinen yhtyy Saukkosen ajatuksiin ja haluaa lähettää terveiset Terramaren ammattilaisille. Kyllähän sitä monissa urakoissa on haasteellisetkin hetkensä, mutta nyt täytyy sanoa, että tämä urakka on edennyt Terramaren ammattilaisten toimesta, ainakin tähän asti, laadukkaasti ja moitteetta. Kantti kestää ja hanke etenee, se on hyvä se, toteaa tekninen johtaja Timo Laitinen lopuksi. HELSINGIN SATAMA OY:N tekninen johtaja Timo Laitinen (kuvassa oikealla) ja jaospäällikkö Veikko Saukkonen (kuvassa vasemmalla) ovat olleet tyytyväisiä matkustajaliikenteen tasaiseen kasvuun. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

8 08 TERRAMARE KAUKOMAILLA JAWAHARLAL NEHRU PORT, INTIA VEDENALAISTA LOUHINTAA INTIAN HELTEISSÄ TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVAT: TERRAMARE OY, KUVA 2: JNPT Terramare osallistuu aliurakoitsijana merkittävään väylähankkeeseen, jossa syvennetään ja levennetään Intian länsirannikolla sijaitsevan Mumbain ja Jawaharlal Nehrun satamien väylää. INTIA Jawaharlal Nehru Port Terramare on vastuussa väylän vedenalaisesta louhinnasta Jawaharlal Nehrun sataman edustalla. Itse väylähanke toteutetaan työyhteenliittymänä, jonka muodostavat Boskalis Smit India ja Jan De Nul Dredging India. Terramare toteuttaa urakan yhteistyössä britannialaisen Rock Fall -yhtiön kanssa. Kohteen työpäällikkönä toimii Colin Fergusson ja työmaapäällikkönä Tristan Forsythe. Tilaaja, Intian suurin konttisatama Jawaharlal Nehru Port, laajentaa ja syventää väylää suuremmille lastialuksille. Mittava ruoppaushanke käsittää väylän syventämistä ja leventämistä noin 35 kilometrin pituiselta osuudelta. Kohteesta ruopataan yli 40 miljoonaa kuutiometriä hiekkaa, silttiä, savea ja kiveä. Vedenalinen louhintatyö sisältää louheen irrotusta m 3 noin m 2 :n alueelta. Louhinnalla laajennettu väyläalue syvennetään 14,7 metriin. Louhintakohteessa käytetään Terramaren poratorneja, jotka alkusyksystä laivattiin Valkon satamasta Intiaan. Kaikkiaan kuuden poratornin kunnostaminen toteutettiin kansainvälisen projektiorganisaation voimin Loviisan kalustokeskuksessa. Tornit laivattiin Helsingissä syyskuun puolessa välissä ja ne saapuivat perille Intiaan noin kuukauden kuluttua lokakuussa. Tornit on asennettu Mumbain satamassa paikalliselta yhtiöltä vuokrattuun työlauttaan, kertoo Terramaren kalustopäällikkö Timo Soikkeli. Panostaminen kansainväliseen vedenalaiseen louhintaan konsernin sisällä on merkittävää, sillä vedenalaisen louhinnan TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

9 INTIAN LÄNSIRANNIKOLLA SIJAITSEVA JAWAHARLAL NEHRU PORT ON MAAN SUURIN KONTTISATAMA. SATAMA LAAJENTAA VÄYLÄÄNSÄ SUUREMMILLE ALUKSILLE. TERRAMARELLE HANKKEESEEN LIITTYVÄ URAKKA ON SAMALLA AVAUS VEDENALAISEN LOUHINNAN MAAILMANLAAJUISELLE TOIMINNALLE. 09 JAWAHARLAL NEHRU PORT markkina-alueemme laajenee jatkossa maailmanlaajuiseksi, Soikkeli korostaa. Noin kahden kuukauden louhintaprojekti työllistää kaikkiaan 25 ammattilaista Suomesta, Britanniasta ja Portugalista. Terramaren projekti-insinöörille, Tatu Luurille, kyseinen projekti on ensimmäinen kaukomaille suuntautunut työkomennus. Olen toki saanut jo kokea kansainvälistä toimintaa työskenneltyäni emoyhtiössämme Boskaliksessa Hollannissa, mutta tämä on ensimmäinen kerta näin etäällä kotikonnuilta. Täällä on saanut totutella melko helteisiin olosuhteisiin, sillä lämpötila on päivisin noin +35 C ja yölläkin +25 C, Tatu kertoo. Liikenne ja yleiset käytännöt poikkeavat aika tavalla kotimaan rauhallisemmista olosuhteista, mutta kaiken kaikkiaan täällä on erittäin ystävällistä väkeä. Ja koska olemme sivussa turistikohteista, niin tällainen pohjoismaalainen olemus herättää täällä kyllä huomiota, Tatu lisää iloisena. Terramaren valmistelevat työt Mumbain satamassa ovat loppusuoralla, ja vedenalainen louhinta aloitetaan näillä näkymin joulukuussa. Valmistelevissa toimenpiteissä on kaikille riittänyt töitä yllin kyllin. Niihin ovat sisältyneet mm. louhintalautan asennustyöt, tutustuminen kansainväliseen työyhteisöön ja sidosryhmiin, raportoinnit ja lupaprosessit. Nyt odotamme innolla varsinaisen louhintatyön alkamista, Tatu toteaa. Terramaren Intian projekti on merkittävä avaus globaalille louhintatoiminnalle. Tähän asti yhtiön vedenalainen louhintapalvelu on rajautunut lähinnä Pohjoismaiden ja Baltian alueelle, ja ajoittain myös muualle Eurooppaan TERRAMAREN KUUSI PORATORNIA ASENNETTUNA paikalliseen työlauttaan. Poratornit kunnostettiin Terramaren kalustokeskuksessa Valkossa ja lähetettiin Intiaan laivarahdilla. VILKASLIIKENTEINEN JAWAHARLAL NEHRU PORT SYVENTÄÄ ja leventää väyläänsä noin 35 kilometrin osuudelta. TERRAMAREN PROJEKTI INSINÖÖRI TATU LUURI TOIMII kansainvälisessä työyhteisössä. Terramaren urakka työllistää 25 ammattilaista Suomesta, Britanniasta ja Portugalista KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

10 10 NAANTALIN SATAMA L26 & L27 -PISTOLAITURIN JATKAMINEN NAANTALIN PISTOLAITURIJATKE SUUREMMILLE ALUSLUOKILLE TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, KUVA 3: NAANTALIN SATAMA Naantalilla on vuosisatojen historia aktiivisesta satamatoiminnasta johtuen hyvästä sijainnista, luonnonsyvistä vesistä ja suojaisesta satama-alueesta. Jo keskiajalta lähtien Naantalin ja mm. Ruotsin välillä on ollut merkittävää laivaliikennettä. Nykyisin esimerkiksi Naantalin ja Kapellskärin sataman välinen autolauttareitti on tullut monille matkailijoille ja ammattikuskeille tutuksi. Naantalin satama on matkustaja- ja rahtimääriltään Suomen suurimpia. Se on merkittävä raakaöljyn, öljyjalosteiden sekä viljan että hiilen irtolastisatama. Irtolastien osuus on kaksi kolmasosaa koko liikenteen volyymista. Huomattava kolmannes muodostuu roro- ja ropax-aluksilla tapahtuvasta matkustaja-, rekka- ja traileriliikenteestä, jossa Finnlines-varustamolla on tärkeä rooli. Meriliikenteen kehittyessä tasaisesti Naantalin Satama lisää laiturikapasiteettiaan pidentämällä kahdella ajorampilla varustettua roro-pistolaituriaan no. 26/27. Laiturin pidempi merenpuoleinen sivu, joka on varustettu säädettävällä ylä- ja alarampilla, pitenee nykyisestä 178 metristä 228 metriin. Pistolaiturin lyhyempi ja mantereen puoleinen sivu pitenee 148 metristä 198 metriin. Valmistuttuaan laiturin kantta on käytettävissä yhteensä täydet 228 metriä. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA 02

11 11 TERRAMARE ON TOTEUTTANUT NAANTALIN SATAMASSA PISTOLAITURIN JATKEURAKKAA SYVISSÄ VESISSÄ. KOHDE EDELLYTTI SUORITUSKYKYISTÄ PAALUTUSYHDISTELMÄÄ, SILLÄ PISIMMÄT KOHTEESEEN ISKETYT TERÄSPUTKIPAALUT OVAT 54-METRISIÄ. Naantalin Sataman tekninen päällikkö Jukka Kylmäoja valaisee hankkeen merkitystä. Kyseisen laiturin jatkamisella valmistaudutaan yksinkertaisesti suurempien roro- ja ropax-alusten mahdollisuuteen liikennöidä satamassamme. Tämä hanke tukee erityisesti Finnlinesin suunnitelmia kehittää ja laajentaa liikennettään Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, josta Finnlines on jo avoimesti julkisuudessa tiedottanutkin, Kylmäoja kertoo Vastaavanlaisia kehityshankkeitahan on tehty myös Ruotsissa, kuten Kapellskärin satamassa, jonne on investoitu yhteensä viisi modernia laituripaikkaa. Finnlinesin Suomen ja Ruotsin välisessä linjaliikenteessä Kapellskär toimii Naantalin vastasatamana Ruotsissa. Finnlines on todennut, että nämä investoinnit Naantaliin ja Kapellskäriin vahvistavat heidän palvelutarjontaansa sekä strategiaansa optimoida käytettäviä aluksia ja reittejä. Tämä mahdollistaa liikenteen edelleen kehittämisen ja sen, että Finnlines voi samalla hyödyntää kaikkia alustyyppejään ja näin joustavammin hyödyntää laivastoaan, Kylmäoja toteaa JOPA 54-METRISIÄ TERÄSPUTKIPAALUJA Terramare aloitti pistolaiturin jatkeen rakentamisen syyskuun alussa. Nykyiseen laituriin kiinteäksi jatkeeksi rakennettava 94 metrin osuus on perustettu kaikkiaan 39:lle teräsputkipaalulle. Kohteessa käytetyt pitkät teräsputkipaalut tuotiin työmaan rantaan rekkakuljetuksin. Pituudestaan johtuen paaluja toimitettiin kahdessa lyhyemmässä osassa, jonka jälkeen ne hitsattiin rannan varastoalueella täyteen mittaansa. Koska kohde sijaitsee poikkeuksellisen syvässä, jopa 20-metrisessä vedessä, ja jonka pohjan savikerros kallioon on peräti 30 metrin paksuinen, paalutimme kohteeseen jopa 54 metriä pitkiä kalliokärjellä varustettuja teräsputkipaaluja laiturikoh- > TERRAMAREN TYÖMAAPÄÄLIKKÖ HANNU MÄKELÄ (kuvassa vasemmalla) ja toimitusjohtaja Hannu Tomperi (kuvassa oikealla) katsastavat massiivisia kalliokärjellä varustettuja teräsputkipaaluja työmaan varastoalueella. TERRAMAREN PAALUTUSYKSIKÖN MERI-PEKAN paalutusmasto on 38 metriä korkea. Paalutus toteutetaan Junttanin HHK 16S hydraulisella 16 tonnin paalutuslaitteella KUVASSA OIKEALLA NAANTALIN SATAMAN pistolaituri no. 26/27 aikaisemmassa pituudessaan. NAANTALIN SATAMAN PISTOLAITURIN JATKEURAKKA pidentää nykyistä laituria kaikkiaan 228 metriin TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

12 12 NAANTALIN SATAMA L26 & L27 -PISTOLAITURIN JATKAMINEN paalu pumpattiin täyteen vettä ja lyötiin pohjaan asti paikalleen. Paalutuksen jälkeen teräsputkipaalut tuettiin, raudoitettiin ja betonoitiin. > teen merenpuoleisessa päässä, Terramaren työmaapäällikkö Hannu Mäkelä kertoo. Tästä syystä pidensimme mm. paalutusyksikkömme Meri-Pekan tukijalkoja. Samoin jouduimme jatkamaan muutaman teräsputkipaalun pituutta merellä, Mäkelä lisää. Haastava merenpuoleinen paalutus toteutettiin Terramaren suorituskykyiseltä Meri-Pekka -alukselta Liebherr HS 895 -koneella ja 38 metriä korkeaan paalutusmastoon asennetulla Junttanin HHK 16S hydraulisella 16 tonnin paalutuslaitteella. Vastaavaa haastaviin paalutuskohteisiin investoitua yhdistelmää ei Suomesta muualta löydy. paalutuslautalle kelluttamalla. Tämä mahdollistui, kun paalu tulpattiin vesitiiviiksi avoimesta päästään. Kohteessa paaluun päästettiin vettä, jolloin umpinainen kärki saatiin vajoamaan. Vajoamista ja paalun asentoa hallittiin ja ohjattiin yläpään korvakkeista nosturin ketjullisilla koukuilla tukemalla. Kun paalu oli oikeassa paikassa ja kaltevuudessa, se lyötiin noin kymmenen metrin syvyyteen saveen. Tämän jälkeen LAITURIIN LAADUKKAAT KANSIRAKENTEET Pidennettävään pistolaituriin toteutetaan yhtenäinen betonikansi, joka korvaa samalla nykyisen laiturin ja tihtaalien väliset kulkusillat. Betonirakenteiden toteutus on aloitettu paalujen päälle tulevien ja laiturin rakennetta tukevien anturoiden muotituksella ja paikallavalulla. Valettujen anturoiden päälle tullaan asentamaan kaikkiaan 16 kappaletta esivalmistettuja 50-tonnisia palkkielementtejä. Asennusten jälkeen paaluanturat valetaan palkkien yläpinnan tasolle. Palkiston päälle asennetaan teräksiset muottipoimulevyt, joiden päälle valetaan lopuksi kansilaatta. Tällainen betonirakenne kyseiselle pistolaiturityypille on laadukas ratkaisu. Betonirakenteen korkeudeksi kohteessa tulee noin kaksi metriä, pituutta 94 metriä ja leveyttä 10 metriä, Terramaren työpäällikkö Marko Saarelma kertoo. Kaikkiaan betonitöihin käytetään noin 32,5 tonnia betonirautaa ja kuutiometriä betonia, Saarelma lisää. Terramare luovuttaa laiturin täysin varustein sisältäen fenderit, pollarit, tikkaat ja reunaesteet sekä valmiudet myöhemmin toteutettaviin sähköasennuksiin. Laituriin asennetaan myös kunnallistekniikka vesija viemäriputkistoineen. Kunnallistekniikka mahdollistaa mm. laiturissa asioivien alusten jäte- ja separoitujen pilssivesien tyhjennyksen. Laituri valmistuu vuoden 28 maaliskuussa. URAKAN TYÖNJOHTAJAT Petteri Kankare ja Tero Pöyhönen ovat luottavaisia urakan määrätietoiseen etenemiseen. TERÄSPUTKIPAALUJEN KELLUTTAMINEN Massiiviset ja pitkät kalliokärjellä varustetut teräsputkipaalut kuljetettiin merellä 06 RAKENNETTAVA LAITURIJATKE ON PERUSTETTU 39:LLE vinoon ja suoraan isketylle merenpuoleiselle teräsputkipaalulle, jotka tuettiin, raudoitettiin ja betonoitiin. Kuvassa Terramaren Meri-Pekka suorituskykyisellä paalutusvarustuksella. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

13 HENKILÖSTÖN KUULUMISIA TERRAMAREN UUSI TALOUSPÄÄLLIKKÖ PETRI NIKULA (KTM) TERRAMARESSA TUNNEN OLEVANI OMALLA ALUEELLANI 13 Terramaren palvelukseen astunut talouspäällikkö Petri Nikula on tullut jatkamaan myöhemmin eläkkeelle jäävän Tapio Leinosen taloushallinnollisia tehtäviä. Paljasjalkaisella helsinkiläisellä ja perheellisellä kahden lapsen isällä, Petri Nikulalla, on pitkä työkokemus merkittävien rakennus- ja infra-alan yhtiöiden konsernien hallinnoista ja tuotannollisista yksiköistä. Tarjoutunut mahdollisuus päästä vesirakennusalalle sytytti kiinnostuksen. Terramaren toimiala ja merkittävä asema niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä vesirakentamisessa herätti mielenkiintoni. Nyt syksyn aikana edenneen perehtymisvaiheen myötä olen tyytyväinen valintaani ja tunnen, että olen omalla alueellani. Pidän erityisesti siitä, että yhtiöllä on selkeä toimiala rakennuspalveluineen ja lopputuotteineen, ja että niihin liittyvät mielenkiintoiset haasteet ovat konkreettisia, Petri kertoo. Petri Nikulan vastuualueisiin kuuluvat yhtiön taloushallinnon rinnalla myös johtoryhmässä toimiminen sekä eri osa-alueiden kehitystyö. Näkymät ja kysyntä yhtiön tarjoamille palveluille ja lopputuotteille ovat tällä hetkellä vahvat. Toki on myös hyvä ymmärtää toimialan syklisyys, johon varautuminen hyvien vaiheiden aikana on erittäin tärke- ää. Olen kuitenkin saanut ilokseni havaita, että Terramaressa on tehty juuri näin. Tähän liittyen ja erikseen minua on ilahduttanut myös se, että yhtiön työilmapiiri ja yhteistyö kaikilla tasoilla ovat terveellä pohjalla. Tätä todistanee yhtiölle ominaiset pitkät työsuhteet. Se osoittaa luottamusta yhtiöön ja vastuuntuntoa yhteisten tavoitteiden toteuttamiselle. Juuri näitä asioita haluan kokemuksellani ja ajatuksillani edelleen kehittää, Petri tähdentää. Petri Nikulan toimenkuvaan sisältyy myös yhteistyö Terramaren emoyhtiön Boskaliksen kanssa. Yhteydenpito emoyhtiöön on ollut aktiivista, sillä yhteisen ERP-järjestelmän päivitys on parhaillaan käynnissä. Ehkä yllättävintä uudessa tehtävässäni on ollut kansainvälisten yhteyshenkilöitteni laaja verkosto, jollaista aikaisemmissa tehtävissäni ei näissä määrin ole ollut. Mutta niin kuin tähän, myös perehtyminen yhtiön toimintaan ja tehtäviini on ollut erittäin selkeää Tapio Leinosen arvokkaalla kokemuksella ja ohjauksella. Hänen hienosti hoidetulta pöydältään on hyvä jatkaa. Ja Tapiohan toimii vielä johtoryhmän tehtävissä, joten saan tarvittaessa opastusta jatkossakin, Petri lisää lopuksi. KUVASSA Talouspäällikkö Petri Nikula ja johtaja Tapio Leinonen. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

14 14 UUTISET 60 MILJOONAN EURON SOPIMUS NORVIKIN SATAMAN LAITURIURAKASTA TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVA: TUKHOLMAN SATAMA Terramare toteuttaa yhteistyössä emoyhtiönsä Boskaliksen kanssa Norvikin sataman laiturityöt. Sopimuksen arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Hanke on käynnistynyt syksyllä 27, ja valmistuu keväällä 29. Tukholman satama rakennuttaa merkittävää kokoluokkaa olevan Norvikin sataman Norvikuddeniin, joka sijaitsee noin 60 km Tukholmasta etelään. Uuden kontti-, roro- ja jakelusataman yhteyteen rakennetaan myös 60 hehtaarin laajuinen NCC Norvik logistiikka- ja yrityspuisto. Valmistuttuaan satama käsittää kaikkiaan 44 hehtaarin alueen. Tukholman Norvikin satama vastaa nykyaikaisten rahtialusten tarpeisiin syvemmillä väylillä, pitemmillä laitureilla, suuremmilla terminaaleilla ja tehokkailla kuljetusratkaisuilla. Satamaan rakennetaan kaikkiaan seitsemän laituripaikkaa. Terramaren ja Boskaliksen laituriurakka sisältää sekä tukimuurielementein että porapaalutuksin perustettavia laituriosuuksia. Laituripaikkojen yhteispituudeksi tulee noin metriä. Rakennettavien laitureiden syvyydet vaihtelevat välillä 10,5 ja 16,5 metriä. Suurin vesisyvyys mahdollistaa Itämeren suurimpien rahtialusten asioinnin. Laituriurakkaa edelsi niin ikään Terramaren ja Boskaliksen yhteistyössä toteuttamat laajat ruoppaukset, vedenalaiset louhinnat sekä täyttö- ja tiivistystyöt, jotka valmistuivat maaliskuussa 27. Ruoppausmäärät olivat tuolloin m 3. Kalliota louhittiin veden pinnan ylä- ja alapuolelta tulevaa laiturilinjaa varten yhteensä noin m 3. HAVAINNEKUVA RAKENNETTAVASTA NORVIKIN satamasta, jonka yhteyteen toteutetaan myös laaja NCC Norvik logistiikka- ja yrityspuisto. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

15 15 TERRAMAREN TYÖMAAT TALVI TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ JNPT Port, vedenalainen louhinta, Intia Helsingin Satama, Hernesaaren risteilijälaituri Helsingin Satama, Hernesaaren väliaik. lumenkaatolaituri Suomenlahden telakan laituri, Loviisa HaminaKotka satama, Haminan sataman PK3-laituri *) HaminaKotka satama, Haminan sataman jokilaivalaituri Uudenkaupungin satama, RoRo 4:n tihtaali *) Naantalin satama, laiturijatke LJ26 & LJ27 Tukholman satama, Norvik Hamn -projektin laiturityöt Tukholman satama, Norvik Hamn -projektin ruoppaustyöt Trafikverket, Marieholmstunneln-projekti, Göteborg Fennovoima, Hanhikivi 1, ruoppaus ja vedenalainen louhinta *) Luovutettu Colin Fergusson Jani Vyyryläinen Jani Vyyryläinen Jani Vyyryläinen Marko Saarelma Marko Saarelma Marko Saarelma Marko Saarelma Marko Saarelma Marko Saarelma Jouko Sederholm Jouko Sederholm & Gert-Jan Peters Tristan Forsythe Pertti Sukanen Arto Kontio Matti Juslenius Matti Juslenius Markku Sollo Hannu Mäkelä Hannu Mäkelä Gerrit Smit Olli Väätäjä Juhani Naukkarinen Reijo Kultalahti AVAINLUVUT HENKILÖKUNTA : 190 LIIKEVAIHTO 26: 43,3 MILJ. EUROA Terramarella on laatustandardin ISO 90 ja ympäristöstandardin ISO 140 mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 180:n vaatimukset. UUDISTETTU MERI-PEKKA HAASTAVIIN PAALUTUKSIIN GRAPHICS MARKKU SALONEN Terramaren monitoiminen Meri-Pekkaalus on uudistettu toimimaan erittäin tehokkaana paalutusyksikkönä. Isojen merenpuoleisten paalujen iskentään investoitu yhdistelmä käsittää suorituskykyiselle lautalle asennettavat Liebherr HS 895 -koneen, 38 metriä korkean paalutusmaston ja Junttan HHK 16S hydraulisen 16 tonnin paalutuslaitteen. Liebherr painaa täydessä paalutusvarustuksessa noin 300 tonnia. Vastaavaa haastaviin paalutuskohteisiin investoitua yhdistelmää ei Suomessa ole ollut tähän asti saatavilla. Meri-Pekkaan voidaan asentaa myös kahmariruoppaus- ja nosturilaitteet.

16 Turvallista talvikautta 28 kaikille lukijoillemme! KUOKKA-PEKKA 2:N PUOMI JÄISISSÄ VESISSÄ KUVA: MARKKU SALONEN