Kehrä II Alppilan yläaste Monitoimijainen yhteistyö Riikka Pyykönen

Transkriptio

1 Kehrä II Alppilan yläaste Monitoimijainen yhteistyö Riikka Pyykönen 1

2 KEHITTÄMISEN TAUSTA: KASTE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE tavoitteet: Riskiryhmille osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä Toimivimpia palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille Uusi palvelurakenne ja tehokkaammat peruspalvelut Tieto ja tietojärjestelmät asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Johtaminen tukemaan palvelurakennetta ja työhyvinvointia 2

3 KEHITTÄMISEN TAUSTA: LAPSEN ÄÄNI Etelä-Suomen ääni: Päätavoitteet Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Laaja-alaisen yhteistyön vahvistaminen Hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen Ammattilaisten osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen Tutkimus- ja arviointitiedon tuottaminen 3

4 HELSINGIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Parantaa lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksia Vahvistaa vanhemmuutta ja vanhempien osallisuutta Vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistuvat Turvata lapsille ja nuorille koulutus- ja työllistymispolku 4

5 HELSINKI: HYVINVOINTISUUNNITELMAN TOIMINNAN TAVOITTEET Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toteutuu hyvä yhteistyö ja johtaminen hallintokuntien kesken Lapsilla, nuorilla ja perheillä on tasa-arvoiset mahdollisuuden hyvinvointiin asuinalueesta riippumatta Monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvä tuki toteutuu Internetin mahdollisuuksia hyödynnetään laajemmin palveluissa sekä lisätään mediakriittistä osaamista 5

6 KEHRÄ Kehittämis- ja tutkimushanke Yhteistyön kehittäminen lapsen, hänen perheensä peruspalveluiden ja lastensuojelun kesken Helsingissä lastensuojelun kehittäjäkumppanina on koulut. Kallio-Kamppi alueella: Vallilan ja Arabian alaasteet & Alppilan yläaste; Kaarelassa Malminkartanon & Pihkapuiston ala-asteet & Apollon yhteiskoulu Espoossa päihdepalvelut Vantaalla varhaiskasvatus 6

7 KEHRÄN KEHITTÄMISEN PERIAATTEISTA Humanistinen ihmiskäsitys Asiakasosallisuus Toivon ja myötätunnon näkökulma Yhteisen tiedon rakentuminen dialogissa Kauniit ja arvostavat työtavat 7

8 KEHRÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET Asiakasosallisuuden vahvistaminen Yhteistyön kehittäminen -> hyvät työtavat ja käytännöt Yhteistyöprosessin mallintaminen Hyvän kohtaamisen mallintaminen Oppiminen ja kehittämisosaamisen vahvistuminen 8

9 KEHITTÄMISEN RAKENNE Neliportainen kehittämisen rakenne Jokainen asiantuntija kehittää omaa työtään kohdatessaan asiakkaita yhdessä ja erikseen yhteistyökumppaninsa kanssa. Tiimit miettivät perheen ja yhteiskumppanin kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä omissa arjen kokouksissaan. Kehittämishetki: Kehittäjäyhteisöt (lastensuojelu ja kehittäjäkumppanit) kokoontuvat joka toinen kuukausi yhdessä miettimään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä kehittämishetkiin. Teematyöpajat: Kaikki pääkaupunkiseudun kehittäjäyhteisöt kokoontuivat yhteisiin teematyöpajoihin työstämään omaa ja yhteistä hanketta eteenpäin. Teematyöpajoja järjestetään yhteensä neljä koko hankkeen aikana. 9

10 Miten? Yhteisölähtöinen kehittäminen Pienten kokeilujen kautta, pikkaisen toisin toiminen omassa työssä Reflektio -> oppiminen -> uudet tiedot ja taidot Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan -> kehittämistarinaksi ja reflektoidaan Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen Onnistumisten huomaaminen ja näkyväksi tekeminen 10

11 MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ PERHEEN, KOULUN JA LS:N KANSSA Monitoimijainen yhteistyö rakentuu: periaatteista prosesseista yksittäisistä kohtaamisista Työyhteisöt miettivät yhteisiä yhteistyön ongelmia ja asettivat yhteisiä tavoitteita Asiakkaiden mukaan ottaminen kehittämiseen: ryhmät, haastattelut ja kyselyt 11

12 Yhteistyön periaattteista orientaatioon Työntekijöiden periaatteet ohjaavat vahvasti tapaamista. Kun periaatteet ovat tietoisia ja jaettuja, niistä voi tulla tapaamista ohjaava yhteinen orientaatio Yhteistä orientaatiota tarvitaan, jotta rakentava vuorovaikutus onnistuu. Asiakkailla voi olla paljon tunteita, jotka on otetta huomioon. kouluneuvottelu on rankka paikka vahva häpeän kokemus ja tunne siitä, että on mokannut Työntekijöitä voi jännittää ja heillä voi olla monia tunteita estämässä Asiakkaat toivovat ystävällisempää, pehmeämpää ja vähemmän pelottavaa asiointikokemusta 12

13 ORIENTAATIO Monitoimijaisessa työssä halutaan sitoutua seuraaviin asiakkaiden ja työntekijöiden määrittämiin periaatteisiin Turvallisuus. Vanhempien mielestä pelko on asiakkaan yleinen tunne lastensuojeluun tullessa, tilanne on rankka ja pelottava. Siksi on tärkeää luoda tilanteisiin turvallisuuden tunnetta. Turvallisuus on hyvän kohtaamisen elementti Arvostus, Kunnioitus, Luottamus. Nuorten mielestä turvallisuus ja luottamus tulee siitä, kun voi kokea olevansa arvostettu. Nuorten ja vanhempien mielestä he voivat luottaa työntekijään, jos he voivat kokea arvostusta, että työntekijä näkee lapsen ja vanhemman kokonaisena. Ongelmien lisäksi hyvät asiat ja vahvuudet. Välittäminen. Vanhempien mielestä hyvä kohtaaminen tulee siitä, että kokee välittämistä. Se syntyy inhimillisestä ihmisten kohtaamisesta. Vánhemmat haluavat myös, että työntekijät tutustuvat lapseen ja tapaisivat lapsia enemmän kuin nyt tapaavat. Vanhempien vertaisryhmän tärkein viesti ammattilisille on: välittäkää lapsista! Ratkaisukeskeisyys. Jos kertoo ongelman, niin pitää esittää myös ratkaisuehdotus, jossa on itse mukana. 13

14 Yhteistyö prosessina Yhteistyö rakentuu usein neuvotteluiden ketjusta, joiden välissä on yksittäisiä tapaamisia tai yhteydenottoja perheen ja/ tai työntekijöiden kesken Yhteistyökumppanieiden on tunnettava toistensa työtä: periaatteista, prosesseisseita, tietoa siitä, mitä kumppani tekee kohtaamisissa asiakkaiden kanssa. Yhteistyön kipupisteiden paikannus auttaa - tärkeää tietää toisen työn reunaehdot: mikä on mahdollista, Dokumentit yhteisen työn välineitä. Muistiinpanot, suunnitelmat, Yhteistyön on kiinnityttävä kunkin kumppanin työprosessiin ja asiakkaan elämäntilanteeseen: aika, paikka ja tila Lastensuojeluprosesissa on selkeytetty: ilmoitusta, lastensuojelutarpeen selvistysprosessia, suunnitelmallisen työn vaiheita 14

15 Yhteistyö kohtaamisena Miten tilannetta rakennetaan henkisesti turvallisesti? Miten saada kohtaaminen vuorovaikutusta tukevaksi? Monitoimijainen neuvottelu voidaan pilkkoa kolmeksi: Tapaamisen ennakkovalmistelu Tapaaminen Toiminta tapaamisen jälkeen 15

16 Käytäntötutkimuksellinen kehittäminen Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan -> kehittämistarinat -> reflektio -> oppimuinen -> uudet tiedot ja taidot -> uudet tavat toimia Asiakastyö, kehittäminen, oppiminen ja tutkimus pyritään saamaan yhteiseen monitoimijaiseen vuoropuheluun Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen 16

17 Helsinki Hyvän kohtaamisen abc-mallin ensimmäinen versio valmis Malli on esitelty nuorille kehittäjille ja nuorilta kehittäjiltä on saatu innostavat kommentit ja niiden pohjalta jatketaan eteenpäin Malli on esitetty vanhemmille ja heiltä on saatu kommentit 17

18 Asiakkaiden toiveita ja ajatuksia Koulussa sosiaalityöntekijöiden pitäisi käydä kertomassa lastensuojelusta lapsille ja nuorille Nuoret: tämä teidän hanke ei tule onnistumaan, jos ette saa opettajia mukaan 18

19 Nuoret kehittäjät Neuvottelu pitää valmistella yhdessä nuoren kanssa Nuori saa miettiä/päättää ketkä kutsutaan neuvotteluun Kaikkien paikallaolijoiden pitää oikeuttaa läsnäolonsa nuoren neuvottelussa/kohtaamisessa Jos paikalle sellainen henkilö, jota nuori ei toivo, niin tämä pitää perustella erityisesti nuorelle Ratkaisukeskeisyys: jos kertoo ongelman, niin pitää esittää myös ratkaisuehdotus, jossa on itse mukana Haluaa koululta mukaan ihmisen, joka näkee nuoren myönteisesti -> moninäkökulmaisuus Koulussa sosiaalityöntekijöiden pitäisi käydä kertomassa lastensuojelusta Tämä teidän hanke ei tule onnistumaan, jos ette saa opettajia mukaan Nuoren pitää saada ottaa tukihenkilö mukaan neuvotteluun 19

20 TOP 5 tapahtuu Kehrässä marraskuu Asiakasosallisuuden vahvennukset Vanhempia kuultu Kaarelassa (vertaisryhmä) ja Espoossa (kokemusasiantuntijaryhmä) Nuoria kuultu Espoossa ja Helsingissä Nuorten kehittäjien ryhmän kautta 2. Tutkimusperheiden pyytäminen mukaan 3. Monitoimijainen yhteystyö Kohtaamisen ABC Prosessin ABC 4. Yhteistyön hedelmät Yhteistyö helpompaa jo nyt! Tieto lisää turvaa ja luottamusta 5. Opiskelijoiden hyödyntäminen Espoossa HY:n opiskelijat mukana K5 ja K3&4 sekä AMK Helsingissä Metropolia Amk-opiskelija, HY:n K5 Vantaalla Itä-Suomen yliopiston graduntekijä 20

21 Kokoavasti top 5 Asiakasosallisuuden vahvistaminen Yhteisen hyvän palveluprosessin luominen Hyvän kohtaamisen elementit Lastensuojeluilmoituksen selventäminen Erikseen ja yhdessä oppiminen 21

22 Kiitos! 22

23 23

24 24