Maatalouspolitiikan ja markkinoiden vaikutus maatalousyrittämiseen vuoteen 2030 mennessä

Transkriptio

1 Maatalouspolitiikan ja markkinoiden vaikutus maatalousyrittämiseen vuoteen 2030 mennessä Pori Heikki Lehtonen MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi

2 Tässä esityksessä MAPTEN-hankkeet keskeiset tulokset politiikka- ja markkinamuutosten vaikutuksista vuoteen 2030 Arviot vuodelta 2010 Vieläkö pitävät tulokset paikkansa? Ilmastonmuutos ja globaalimuutos Mitä uutta? Pitkän aikavälin skenaariot ja kestävyys Kysyntä Maatalouskaupan vapautuminen Johtopäätökset

3 EU:n maatalouspolitiikan uudistuspaineet ovat jatkuvia Elintarvikealaa linjattu entistä markkinalähtöisemmäksi Kilpailu on kiristynyt ja kansainvälistynyt Rakennemuutos on jatkuvaa kilpajuoksua Mikä on maatalouden rahoitus EU:n budjetissa vuoden 2013 jälkeen? Mitä on maatalouspolitiikka vuonna 2020? Onko maatalouspolitiikalla mahdollista enää tulevaisuudessa vaikuttaa maatalouden menestymiseen vai jyräävätkö vapautuvat markkinat? HUOM! Näitä huolia ja muutoksia on ollut aina Onko jotain erityistä syytä huoleen? Onko mahdollisuuksia?

4 Miksi maataloutta Suomessa? Suomi on maailman ainut kokonaan 60. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitseva maa jossa harjoitetaan maataloutta laajassa mitassa, osin jopa kotimaista kulutusta vastaavasti Tämä on mahdollista Golf-virran ja maataloustukien ansiosta Nälkä ei lähde ennen kuin ruiskuhilaat pelloilta ( ) => karjatalous Valtaosa suomalaisista katsoo, että koko maa hyötyy, jos Suomen maaseutu voi hyvin. Maaseutu halutaan säilyttää elinvoimaisena ja elinkelpoisena ja maisemat pitää hoidettuina. Kotimaista ruokaa halutaan syödä myös jatkossa, erityisesti lähi- ja luomuruokaa. Yhteisenä huolenaiheena ovat vesistöt ja erityisesti Itämeri. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö _uusi_liiteri.html

5 Maatalouden kokonaislaskennan tuotto- ja kustannuserittely 2012e Milj Kotieläintuotto Tarvikekustannus Kasvinviljelytuotto Kasvihuoneja avomaatuot. Muu tuotto Kaikki tuet yhteensä Yrittäjänvoitto (tappiota koska negatiivinen) Kone-, rakennus- ja muut Vakuutukset, vuokrat Poistot Korko- ja palkkakulut Yrittäjäperheen palkkavaatimus Oman pääoman korkovaatimus 2000 MTT Taloustutkimus Suome n

6 Päätulokset MAPTEN-hankkeesta Markkinoiden voima kasvaa ja maatalouspolitiikan ohjausvaikutus vähenee selvästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Lähivuosien tärkein tekijä on kuitenkin EU:n uusi ohjelmakausi Tilojen koko kasvaa ja lukumäärä vähenee edelleen. Kotieläintuotannon erikoistuminen jatkuu, ja monialaisten maatilojen osuus lisääntyy Aktiivitilojen kokonaismäärä laskee n tilaan vuonna 2020 Kotieläintaloudessa lasku on rajumpaa, vuonna 2020 jäljellä enää noin tilaa Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ruoantuotannon edellytyksiin kaikkialla maailmassa vaikuttavat eniten makean veden varantojen väheneminen, ilmastonmuutos ja energian hinta Suomalainen tuotanto pystyy kilpailemaan laadulla, puhtaudella ja eläintautitilanteella sekä ammattitaidolla ja osaamisella

7 MAPTEN-skenaariot (2010) Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky heikkenee SKENAARIO 4 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa SKENAARIO 1 Maatalous häviäjä WTO-kehityksessä Julkinen ohjaus ja julkinen rahoitus vahvaa SKENAARIO 5 BAU nykyiseeen suuntaan - skenaario Vapautuvat markkinat jyräävät SKENAARIO 3 Innovaattori uusiutuvaan energiaan /ravinnekiertoon liittyvissä ratkaisuissa SKENAARIO 2 Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky vahvistuu

8 BAU Nykyiseen suuntaan skenaario Polarisoituminen laajaperäisen ja intensiivisen tuotannon välillä etenee, monialainen maaseutuyrittäminen lisääntyy Markkinaehtoinen toiminta kasvaa, hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen Ympäristövaatimukset lisääntyvät, toiminnan eettisyys korostuu, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet muuttavat tuotantomenetelmiä ja teknologiaa Rakennekehitys jatkuu, vuonna 2030 huomattavasti nykyistä vähemmän maatiloja (n ), alle viidennes kotieläintiloja Viljelyksessä oleva peltoala suurin piirtein nykyisellä tasolla Maataloustuen kokonaismäärä jonkin verran alentunut, tuki enemmän kansallisesti rahoitettua, tuen perusteluna enenevässä määrin maatalouden julkishyödykkeet EU:n rajasuojan asteittaisen alenemisen johdosta maailmanmarkkinoiden tapahtumat vaikuttavat yhä suoremmin siihen, mitä maataloudessa tapahtuu ja miten maatalous menestyy

9 ENTÄ JOS Suomen maatalous häviäjänä WTO-kehityksessä? Maailmankauppaa liberalisoidaan jotta talouskasvu nopeutuisi EU:n sisäisiä tukia alennetaan ja poistetaan. Rajasuoja poistuu, mikä lisää maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen vaihtelua. Yhteisellä maatalouspolitiikalla ei ole enää ohjausvaikutusta. Suuruuden ekonomia jyrää, alkutuotanto on voimakkaasti keskittynyttä ja yrityskoko suurta vastatakseen kovenevaan kilpailuun. Innovaatiot liittyvät erityisesti suurten tilojen tuotanto- ja automaatioteknologian kehitykseen sekä uusiin tuottavampiin kasvinjalostuksen tuotteisiin. Alkutuotanto on lähellä keskittynyttä, jalostavaa teollisuutta. Suomen elintarvikeomavaraisuus laskee tuntuvasti. Raaka-ainetuotantopohjaa sekä jalostavaa teollisuutta siirtyy etelämmäksi (Baltian maat, Puola). Tuotantopanoksia käytetään intensiivisesti parhaan sadon saamiseksi globaalisti kilpailukykyisellä hinnalla. Tuottavuus kasvaa Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee, sillä politiikkamuutokset, epävakaat maailmanmarkkinat sekä tuotantopanosten hintojen nousu ulosmittaavat tuottavuuden kasvun tuoman hyödyn Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan ja on siksi altis maailmanmarkkinoiden hintaheilahteluille

10 ENTÄ JOS Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina? Talouden kasvu lisää laaturuuan kysyntää ja innovatiivisia tuotteita. Globaali hyvinvointikehitys ja erityisesti kehittyvien maiden elintason nousu synnyttävät laajat markkinat pitkälle jalostetuille elintarvikkeille Elintarvikkeiden vienti vetää. Suomi tuottaa jalostettuja, laadukkaita, turvallisia ja funktionaalisia elintarvikkeita. Suomella on merkittävä rooli erityisesti Pietarin alueen pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kysynnän tyydyttämisessä Ilmastonmuutos tuo Suomelle kilpailuetua Laadukkaat maaseututuotteet nousevat brändiksi. Maaseudulle syntyy uutta palveluliiketoimintaa, vihreitä tuotteita ja hoivayrittäjyyttä, matkailua. Onnistunut panostaminen bio- ja informaatioteknologiaan, innovatiivinen tuotekehitys sekä ilmastonmuutoksen tuottama suhteellinen etu parantavat kilpailukykyä Maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kannattavuus perustuu monialaiseen yrittämiseen, jossa laadukas, pienimuotoinen, paikallinen elintarvikejalostaminen yhdistyy palveluyrittämiseen

11 ENTÄ JOS Suomi innovaattori uusiutuvaan energiaan /ravinnekiertoon liittyvissä ratkaisuissa? Uusiutuvaan energiaan ja biomateriaalien kiertoon liittyvän tekniikan kehittyminen nopeaa Lopulta energiateknologian kehittymisen myötä energian hinnan jatkuvan nousupaineen poistuminen EU:n ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka toimii läpäisyperiaatteella kaikessa maataloutta ja maaseutua koskevassa päätöksenteossa Ympäristötietoisuus, kierrätettävyys, ravinnon terveellisyys, energian säästäminen ja ympäristövaikutukset korostuvat Talouskasvun veturina toimivat erityisesti bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät innovaatiot (?!) Maatalous biomateriaalien tehokkaaksi kierrättäjäksi ha peltoa peltobioenergian tuotantoon (?!) Näistä huolimatta ruoantuotanto säilyy maatalouden keskeisimpänä tehtävänä, mutta pelto- että metsäbiomassaa hyödyntävä energian tuotanto tarjoaa merkittäviä lisätuloja maatiloille (?!)

12 ENTÄ JOS Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa? Globaali talouskasvu hidastuu ja elinolosuhdepakolaisuus kasvaa voimakkaasti ilmastonmuutoksen seurauksena Ilmastonmuutoksen hillintätoimet siirtyvät politiikan keskiöön Kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet heikentävät talouskasvua ja erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä on mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset. Ilmastonmuutos heikentää globaalisti ruoantuotantoa, mikä lisää yhteiskunnallista epävakautta, ruokakriisejä ja muuttoliikkeitä Sääolosuhteiden äärevöityminen ja alkukasvukauden ongelmat (kuivuusjaksot, kosteusjaksot, tulvat) painavat, globaalisti vesikriisi on keskeisin ratkaisua vaativa ongelma. Suomessa niinkään osittain pakon sanelema kulutustrendi kohti ekologisempaa ruokavaliota, jota ohjataan veroluonteisesti Tuotannon lasku on merkittävintä kotieläintuotannossa Päästöttömän energian tuotannossa luotetaan ydinvoimaan, sillä uuden sukupolven teknologiat bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotannossa eivät ole kehittyneet taloudellisesti kilpailukykyisiksi

13 MAPTEN -tutkimuksessa tarkasteltiin eräitä (EU-tason) ääriskenaarioita: Jos maatalouden CAP-tuki (pilari 1) lopetettaisiin kokonaan: Euroopassa ei juuri vaikutusta kokonaistuotantoon (kokonaisarvon mielessä), suuria alueellisia muutoksia Suomessa viljantuotannon kannattavuus romahtaisi ja vilja-ala supistuisi alle puoleen, tuotantomäärä lähes puoleen! Sianlihantuotanto vähenisi prosenttia ja siipikarjanlihantuotanto kymmenen prosenttia Maidontuotantoon ei juuri vaikutusta! Mutta naudanlihantuotanto -15% Maan arvo alenisi, samoin pellon vuokrahinnat, mikä koituu pitkällä aikavälillä tehokkaasti toimivien tilojen ja tuotantoalueiden hyväksi Maan arvon aleneminen ei korvaisi viljelijöiden tappiota maataloustukien vähentyessä pellon vuokrat olleet tukitasoa alempia Jos maatalouskaupan täysi vapauttaminen + tuet pois: Vähentäisi kaikkea tuotantoa, mm. maidontuotantoa 30-40% Hinnat osittain palautuisivat, jäljelle vain tuotantoa joka osa tehokkaimpia arvoketjuja

14 Sianlihantuotanto Sianlihantuotanto on tulosten mukaan herkkä sen suhteen missä määrin viljan hinnan nousut siirtyvät sianlihan hintoihin Koska tuotantosidonnaista tukea ei sikatiloille enää makseta. markkinoiden heikkeneminen voi johtaa merkittäväänkin tuotannon supistumiseen pysyvästi Suomessa Vastaavasti pitkään jatkuvat suotuisat markkinat voivat johtaa viimevuosien tuotannon vähenemisen jälkeen sianlihantuotannon merkittäväänkin kasvuun Sen sijaan siipikarjanlihantuotanto muuttuu tulosten mukaan selvästi vähemmän hinta- ja tukimuutosten seurauksena CAP-tuen vaikutus viljan tarjontaan ja erityisesti sianlihantuotantoon on tulosten mukaan suuri, sianlihantuotannon voidaan ajatella olevan maa-alaresurssien tehokasta hyödyntämistä ja viljan jatkojalostusta

15 Maitosektorilla on mahdollisuuksia Erityisesti suurilla ja tehokkailla tiloilla edellyttäen että tuotantokustannukset eivät olennaisesti nouse viljan hinnan mahdollisesta noususta huolimatta (kustannustehokas ja laadukas nurmirehun tuotanto ja hyödyntäminen) Kiintiökustannuksen poistuminen voi johtaa C-alueella tuotannon kasvuun Tuotannon nousupaineet kuitenkin vähenevät olennaisesti, jos maitotuotteiden hinnat heikkenevät panoksiin nähden enemmän kuin 10 %, tai jos investointitukia vähennetään Rakennekehitystarve C-alueella suhteessa suurempi kuin AB-alueella, jossa suurten tilojen osuus tuotannosta on pienten lopetettua kasvanut nopeammin Ratkaisevaa AB-alueen kannalta on se, että tukitaso / hinta säilyy suosiollisena jos näin käy, kasvaa samalla mahdollisuus, että C-alueen tuotanto kasvaa. AB-alueen maidontuotanto vähenee tuen / hinnan alentuessa tulosten mukaan vähemmän kuin C-alueella, koska AB-alueen tuotanto on vähemmän riippuvaista tuesta kuin C-alueella => Jotka ovat pärjänneet hyvin AB-alueen maidontuotannossa, pärjäävät jatkossakin

16 Ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä: Mitä ilmastonmuutos aiheuttaa Suomen elintarviketuotannolle maatiloille, ruokateollisuudelle? Paraneeko satoisuus? Entä kasvi- ja eläintaudit? Lisääntyykö torjunta-aineiden ja muiden kemikaalien käyttö? Missä määrin maataloustuotanto voisi kasvaa Suomessa? Onko se taloudellisesti järkevää? Mitä muutokset ilmastossa ja markkinoilta edellyttävät?

17 Ennakoitu ilmastonmuutos Suomessa vuoteen 2100, vertailujakso Jylhä et al 2009, Ruosteenoja 2013 Keskilämpätila C Talvella+3-+9 C Kesällä C Vuotuinen sademäärä % Talvella+10-40% Kesällä % Kasvukauden pituus päivää vuoteen 2100 Tehoisa lämpösumma: Etelä-Suomi > 1900 astevuorokautta Maan keskiosa > 1600 astevuorokautta Pohjois-Suomi 900 -> 1200 astevuorokautta Entistä useammin sadepäiviä, pilvisyyttä, rankkasateita, kuivia jaksoja Terminen talvi lyhenee, syksy pitenee Lumipeite ja routa vähenevät syyskylvöisten kasvien ja nurmien talvehtiminen

18

19 Viljojen satotrendit Suomessa Lähde: Taru Palosuo, MTT kg/ha FAOSTAT, Satotasojen kasvu on taittunut Suomessakin. Uusien lajikkeiden tuoma kasvulisäys on edelleen nostanut satopotentiaalia, mutta viljely vuoden 1995 jälkeen on ollut vähemmän intensiivistä. (Peltonen-Sainio et al. 2009) 19

20 Miten muuttuva ilmasto vaikuttaa viljasatoihin? Lähde: Taru Palosuo, MTT Ilmaston suorat vaikutukset kasvustoihin Lämpötilan nousu Kasvukauden pidentyminen Muutokset sademäärissä Hiilidioksidipitoisuuksien nousu Muutokset talviolosuhteissa Sään ääri-ilmiöt Epäsuoria vaikutuksia Muutokset maaperän vesi- ja ravinnetaseissa Kasvintuhoojariskien kasvu Muutokset tuotteiden ja tuotantopanosten hinnoissa 20

21 Miltä tulevaisuuden sadot voisivat näyttää? - riippuu myös siitä mitä tapahtuu satokuilulle tulevaisuudessa. 21 Palosuo et al in Impacts World 2013

22 Viljasadot voivat alentua Suomessakin, ellei siirrytä uusiin lajikkeisiin ja ellei viljelyä kehitetä Source: Rötter et al., Modelling shifts in agroclimate and crop cultivar response under climate change. Ecology and Evolution. Doi: /ece

23 Viljelykasvien satopotentiaali ja sen toteutuminen - Palosuo et.al Mahdollinen Saavutettavissa Toteutunut Satokuilu I (15-20%) vesirajoitteet (maan rakenne), huono vesitalous Satokuilu II (10%) - peltojen kalkitus I+II+III + tuntematto mat tekijät = 50% Satokuilu III (15-20%) riittämätön kasvinsuojelu, vähäinen lannoitus matalien hintojen ja politiikan vuoksi Satopotentiaali Vesi- ja ravinnerajoitteinen sato Korjattu sato

24 Maatalouden panoskäyttö ratkaisee tuottavuuden - yhteiskunnan ohjauksessa g/ha tehoainetta Herbisidit Kasvunsääteet Fungisidit Insektisidit kg/ha Typpi Kalium Fosfori

25 Maissin, soijan ja vehnän maailmanmarkkinahinnat vuosina USD/1000 kg Soija Vehnä Maissi Lähde: USDA, CBOT, CBR MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinke inot 2013

26 Keskisato Viljatilojen valinnat ja satotasot eri hintaskenaarioilla Lounais-Suomessa (Alhainen hinta -20%, mediaanihinta +0%, korkea hinta +20%) laskettu 30 vuoden jaksolle Kevätvehnä [3557] Syysvehnä [3794] Ohra [3550] Kaura [3574] Öljykasvit [1400] Katetuotto, eur/ha Fungisidikäsitellyn ohran osuus S1 S2 S3 S4 S5 S (+5.1%) (+5.4%) (+1.3%) (+0.0%) 3842 (+8.0 %) S1: Alhainen tautipaine+ alhainen hinta S2: Alhainen tautipaine+mediaanihinta S3: Alhainen tautipaine+korkea hinta S4: Korkea tautipaine+matala hinta S5: Korkea tautipaine+mediaanihinta S6: Korkea tautipaine+korkea hinta 3545 (-0.3%) (-1.0%) (+7.4%) 3610 (+1.7%) 3811 (+6.6%) 1510 (+7.9%) 3927 (+10.6%) 3812 (+6.6%) 1516 (+8.0%) 3217 (-9.4%) 3557 (-0.5%) 1397 (-0.2%) 3300 (-7.0%) 3529 (-1.3%) 1505 (+7.5%) 3624 (+2.1%) 3501 (-2.0%) 1513 (+8.1%) % 14% 100% % Maan ph

27 Simulation results example with risk aversion parameter = Land use on cereals farms, South-West Finland, over 30 years Low disease pressure High disease pressure 100 % 100 % 80 % 80 % Low price 60 % 40 % 20 % 60 % 40 % 20 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF 100 % 100 % Medium price 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF High price 100 % 100 % 90 % 80 % 80 % 70 % 60 % 60 % 50 % 40 % 40 % 30 % 20 % 20 % 10 % 0 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside MTT NMF Agrifood Research SWheat Finland WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF

28 3000 Käytetty kokonaispeltoala (1000 ha) vs simuloitu kehitys Lähde: MTT:n Dremfiamallisimuloinnit, Nurmiala_todellinen Vilja-ala_todellinen Muut kasvit_todellinen Kesanto_todellinen Nurmiala_Dremfia Vilja-ala_Dremfia Muut kasvit_dremfia Kesanto_Dremfia Yhteensä_todellinen Yhteensä_Dremfia

29 Merkittävää maatalouden laajenemista Suomessa on syytä epäillä, koska Ilmasto vain yksi, joskin merkittävin, luonnonhaitta Suomen maataloudelle esim. peltolohkojen pienuus ja hajanaisuus merkittävä kustannushaitta Maatalous on Suomessa voimakkaasti politiikkavetoista: Kustannukset ylittivät markkinatuotot noin 1,5-kertaisesti Panoshinnat nousevat myös, ei vain maataloustuotteiden hinnat esimerkkinä energian ja lannoitteiden hinnat ! Mm. Brasilian ja Kaakkois-Euroopan maatalous voi vastata hintojen nousuun kasvattamalla tuotantoa ilman tukia Monissa kehitysmaissa suuri tuottavuuspotentiaali (matala lähtötaso) MUTTA: RUOAN KYSYNTÄ KASVAA Kyky vastata kysynnän kasvuun heikkenee suuressa osassa maailman päätuotantoalueita ilmastonmuutoksen seurauksena (Esim. Etelä- Eurooppa, Etelä-Amerikka) => tarvetta Pohjois-Euroopan omalle tuotannolle

30 Mikä muuttaa maataloutta? 1. Globaalit prosessit 2. Kuluttajat 3. Yhteiskunta 4. Maaseutualueet 5. Teknologia

31 Nurmi kasvaa jatkossakin, kuivuusriski vähenee jos maltillinen ilmaston lämpeneminen, Alla kuiva-ainesato (g/m2) Jokioisissa ja Pietarin alueella15 eri ilmastomallin perusteella tehdyllä nurmimallisimuloinnilla Lähde: Höglind, M., Thorsen S. M., and Semenov M. A Assessing uncertainties in impact of climate change on grass production in Northern Europe using ensembles of global climate models. Agricultural and Forest Meteorology 170: Satotasot alla perustuvat keskiarvoihin eri ilmastomallien tuloksista lämpötilalle ja sadannalle (SRES-skenaario A1B) Talvehtimista ja CO2-vaikutuksia ei otettu huomioon Jääpolte voi tulla ongelmaksi => nurmien uusiminen lisää kustannuksia Jokioinen, Finland Average St.dev Min Max St Petersburg Average St.dev Min Max

32 Talvehtiminen Lähde: Panu Korhonen, MTT Merkittävin laji- ja lajikevalikoimaa rajoittava tekijä Talvehtimisen onnistumiseen vaikuttavat Pakkasaltistus P.Virkajärvi/MTT Lämpötilan vaihtelu Lumipeitteen paksuus ja kesto Maan pinnalle muodostuva jää Vesipeitto A.Hannukkala/MTT Maa- ja elintarviketalouden

33 25,0 Uusimaa Farma 20,0 Satakunta Pirkanmaa Häme Kymenlaakso 15,0 Etelä-Karjala Etelä-Savo 10,0 5,0 Arvioitu apilaheinänurmiseosten osuus nurmialasta (%) Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä- Pohjanmaa Svenska Österbotten Keski- Pohjanmaa Oulu Kainuu Lappi Koko maa 0,

34 Arvioitu apila-heinänurmiseosten osuus nurmialasta (%) Uusimaa 18,0 18,8 17,2 15,9 17,2 17,2 17,2 17,2 17,6 18,0 13,4 15,0 16,9 Farma 18,8 18,8 16,3 15,5 17,2 17,6 17,2 17,2 16,7 17,6 15,9 17,2 17,2 Satakunta 18,0 19,7 17,2 14,6 18,0 15,9 17,6 15,9 13,4 15,9 13,4 15,9 16,3 Pirkanmaa 18,4 18,8 18,0 15,0 19,3 16,7 17,2 18,0 17,2 20,1 16,3 16,7 17,6 Häme 17,6 18,8 15,5 15,5 17,6 16,3 16,7 17,2 17,2 18,0 15,0 15,5 16,7 Kymenlaakso 18,4 18,0 15,9 16,3 16,7 17,6 17,6 18,0 18,0 18,8 14,6 17,6 17,3 Etelä-Karjala 18,4 18,8 16,3 15,0 18,0 16,3 16,7 16,7 16,7 18,4 15,0 15,5 16,8 Etelä-Savo 18,4 19,3 15,9 16,3 18,8 16,7 18,0 18,4 18,0 19,3 15,9 18,0 17,8 Pohjois-Savo 17,2 18,0 15,0 15,5 17,2 15,5 15,5 17,2 17,2 17,6 13,8 16,3 16,3 Pohjois-Karjala 17,6 20,1 16,3 17,2 16,7 17,6 18,4 19,7 19,7 14,6 18,4 17,8 Keski-Suomi 16,7 18,0 15,5 15,5 17,6 15,5 15,0 18,4 17,2 17,2 14,6 16,7 16,5 Etelä-Pohjanmaa 14,6 15,5 14,6 14,6 15,9 15,0 15,5 16,7 15,9 16,7 13,8 16,3 15,4 Svenska Österbotten 16,3 18,0 15,5 14,6 16,7 16,3 15,5 17,6 15,9 17,6 15,0 16,3 16,3 Keski- Pohjanmaa 15,0 16,7 15,0 15,0 15,9 15,0 15,0 17,2 16,3 17,6 14,2 16,3 15,8 Oulu 15,9 17,2 14,2 14,2 15,5 14,6 13,8 16,3 16,3 16,7 13,8 16,7 15,4 Kainuu 17,2 19,3 15,5 16,3 15,9 15,9 16,7 18,4 17,6 18,4 14,6 20,1 17,2 Lappi 16,3 19,7 15,5 15,0 16,7 15,0 15,0 16,3 16,7 16,7 13,8 17,2 16,2 Åland 24,8 20,5 21,0 26,0 18,0 23,9 20,5 25,2 26,9 18,4 22,6 22,5 Koko maa 16,7 18,0 15,5 15,5 16,7 15,9 15,9 17,2 17,2 17,6 14,2 16,7 17,0

35 Apila-heinänurmi-seoksen suurin mahdollinen osuus (%) tilan pinta-alasta? Apilan järkevä typpilannoitustaso max 50 kg liuk N/ha Oletuksena maksimi fosforilannoitus 20 kg P/ha (viljoille 15 kg + fosforintasaus) Tästä laskettu, paljonko jää alaa apilalle, jonka typpilannoitus lannasta Kaikkien maitotilojen eläintiheys Suomessa keskimäärin noin 0,85 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Jos kaikki lantafosfori huomioidaan Vanha ympäristötuki 20 % 10 % 0 % 0,85 0,86 0,87 0,88 0,89 0,90 0,91 0,92 0,92 0,94 0,95 EY/ha

36 Tilojen jakautuminen eläintiheyden mukaan MTT:n kannattavuuskirjanpidossa Nautakarjaa pitävät tilat 5 36% tiloista alle 1 ha/ey 32% 1-1,5 ha/ey 32% yli 1,5 ha/ey => 32% tiloista alle 0,67 ey/ha 32% 0,67-1 ey/ha 36% yli 1 ey/ha ha/ey 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Tiloja (kpl)

37 Alhainen satotaso ei ainut luonnonhaitta Peltolohkojen pienuus ja hajanaisuus Epäedullinen topografia ml. tiestön ylläpitopitokustannukset Lyhyet kylvö- ja korjuuajat => sato- ja laaturiskit ns. ajallisuuskustannus johtaa korkeisiin kone- ja muihin kapasiteettikustannuksiin Pienet tuotanto- ja kulutusmäärät ja pitkät kuljetusetäisyydet kotimaassa ja vientimarkkinoille => korkea logistiikkakustannus Rakennuskustannukset korkeat myös maataloudessa Ei helpotusta, mahdollinen siirtyminen pysyvästi leutotalviseen ilmastoon vie vuosikymmeniä Lyhyt laidunkausi, pitkä sisäruokintakausi Korkea työnmenekki ja rehunkorjuukustannukset kotieläintuotannossa

38 Pellot usein kaukana tilakeskuksesta Esimerkissä maitotila merkitty nuolella lypsylehmää + nuori karja ha peltoa Eloperäiset peltomaat vihreällä Kivennäismaat keltaisella Hajanaiseen peltolohkorakenteeseen vaikuttavat maalajit, topografia, tiestö ja maanomistus Rehu- ja lantalogistiikan kustannukset rajoittavat mittakaavaetujen saavuttamista Keskeistä on suurten rehu- ja lantamassojen siirto läheltä/lähelle Tavallisesti nurmet uudistetaan nurmivilja-kierron kautta Ilmastopolitiikka suosii eloperäisten maiden nurmiviljelyä => ylimääräisiä kustannuksia Näitä kustannuksia voidaan selvittää GIS- ja tieverkkodataa hyödyntäen

39 EU:n maitotuotteiden ja maidon hinnat (aikajakso , hinnat eur/tonni) lähentyneet maailmanmarkkinahintoja. Lähde: H. Versteijlen,

40 Maidontuotannon kehitys (2000/2001 = 1) tukialueittain Lähde: 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 0,85 A B C1 C2 C2P C3 C4 koko maa 0,80 0,75

41 Maidontuotannon kehitys ELY-keskuksittain, 2001/2002 = 1 Lähde: ww.mmmtike.fi 1,05 1,00 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 Uudenmaan Varsinais-Suomen Satakunnan Hämeen Pirkanmaan Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan 1) Pohjois-Pohjanmaan 1) Kainuun Lapin Ahvenanmaa - Åland Yhteensä koko maa 0, / / / / / / / / / / / /13

42 Lypsylehmien lukumäärä karjakokoluokittain eri vuosina - monien lehmän tilojen pitäisi vielä aloittaa investoinnit Lypsylehmiä 2001 Lypsylehmiä 2005 Lypsylehmiä 2008 Lypsylehmiä ' 10-14'

43 Lehmäpaikat (1000 kpl) eri tilakokoluokissa (lehmää/tila) peruskehityksessä tuottavuus paranee Lähde: MTT:n Dremfia-sektorimalli-simuloinnit, marraskuu ,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 alle yli 50 tod_alle20 tod_20-49 tod_yli50 0,2 0,1 0

44 Maidontuotanto (milj. litraa) koko maassa ja suuralueittain skenaariossa kiintiöt pois ja maidon hinta EU:ssa -20% Lähde: MTT:n Dremfia-sektorimallisimuloinnit 2008 EU:n maitokiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutukset Suomen maitosektorille. MTT:n selvityksiä Etelä-Suomi Sisä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Koko maa Y1995 Y1996 Y1997 Y1998 Y1999 Y2000 Y2001 Y2002 Y2003 Y2004 Y2005 Y2006 Y2007 Y2008 Y2009 Y2010 Y2011 Y2012 Y2013 Y2014 Y2015 Y2016 Y2017 Y2018 Y2019 Y2020

45 Suomen maatalous voi hyötyä ilmastonmuutoksesta paremman *kokonaistuottavuuden* kautta (ei vain satotason kautta) MUTTA: Kotieläintuotteiden kulutus voi vähentyä kymmeniä prosentteja, jos todella pyritään kestävään ruokatalouteen => Silloin kasvisten ja puutarhatuotannon merkitys kasvaa Miten Suomen maatalous vastaa tähän muutokseen? Shared socio-economic pathways (SSP) Kriegler, E., et al., The need for and use of socio-economic scenarios for climate change analysis: A new approach based on shared socio-economic pathways. Global Environ. Change (2012), cha Large scale, consistent socio-economic scenarios, independent on bio-physical climate scenarios

46 Globaalit SSP-skenaariot auttavat hahmottamaan eri tulevaisuuksia maataloudelle Miten Suomen maatalous pärjää näissä maailmoissa? Socio-Economic challenges for CC mitigation SSP5 Conventional development progress with oil and gas, free trade SSP3 Fragmentation regional protectionism SSP2 Middle of the road business as usual, some trade liberalisation SSP4 Inequality free trade among rich countries SSP1 Sustainability free trade, regulated by ecologic principles Socio-Economic challenges for adaptation

47 world Europe»Progress with oil and gas«(ssp5) 8.5 billion, GDP 4.6 free trade strong fluctuations, low prices? rapid technical development zero-energy buildings required low share of biofuels precision fertilization wide-spread strongly regulated farm mngmt medium meat consumption, imported transportation by efficient. cars, trucks globally: societal obstacles to adaptation to climate change»sustainable development«(ssp1) 8.4 billion, GDP 4.0 trade regulated by ecologic principles weak price fluctuations? rapid technical development zero-energy buildings required low share of biofuels precision fertilization wide-spread strongly regulated farm mngmt low meat consumption, local transportation by e-cars, freight trains globally: societal fostering of greenhouse gas emissions SSP: Shared Socioeconomic MTT Agrifood Research Pathway Finland»Regionalisation of the world«(ssp3) 10.0 billion, GDP 2.8 regional protectionism small fluctuations, high prices? slow technical development conventional buildings high share of biofuels, wind power Intensive fertilisation few rules, many protected areas medium meat consumption, from EU transportation by cars, trucks»social inequality«(ssp4) 9.1 billion, GDP 3.6 free trade among rich countries strong price fluctuations? rapid technical development in EU zero-energy buildings required low share of biofuels precision fertilization wide-spread intensive agric., nature reserves high meat consumption, imported transportation by e-cars, efficient trucks SSP2»business as usual«: 9.2 billiion, GDP 3.6, regionalised world trade

48 Lihan, juuston ja kananmunien kulutus (milj. kg) Suomessa Lähde: Suomen Virallinen Tilasto, TIKE 2012, p Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha Lihan kulutus yht. Juustot Kananmunat Muutos , (%) 3, Muutos , (%)

49 Maataloustuotteiden vienti ja tuonti (CN 01 24) vuosina , milj. euroa milj Tuonti Vienti Lähde: Tullihallitus, ULJAS tietokanta MTT Taloustutkimus Suome n

50 Johtopäätökset Maataloustuotannon olennainen lisääntyminen on Suomessa tuskin taloudellisesti kannattavaa markkinaehtoisesti vielä vuoteen tukia tarvitaan Tuen taso vähitellen alenee, mutta tarve voi vähentyä, jos tuottavuus kasvaa Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa keskimäärin Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää rajua rakennemuutosta, tuottavuuden kasvua koko tilalla, ja tuotannon keskittämistä suotuisimmille alueille Suomessa hyvät hinnat, hyvät sadot Nykyiseen tuotantoon nähden runsas peltoala antaa mahdollisuuksia Kysyntä määrää kehityksen suunnan kotieläintalous vs kasvikset Ilmastonmuutos ja pitempi kasvukausi eivät takaa korkeampia satoja Viljely vaativammaksi alkukesän kuivuuden ja tautien ja tuholaisten lisääntymisen takia Taitavat viljelijät voivat saavuttaa nykyistä korkeampia satoja, jos hinnat kohdallaan Tarvetta peruskuivatus- ja maanparannusinvestoinneille Korkeampi satotaso antaisi mahdollisuuden alentaa tuotantokustannuksia Hyödyttäisi eniten kotieläintaloutta Panosten ja tuotosten hinnat pieniä satotasomuutoksia tärkeämpiä Maatalous ja ilmastonmuutos: ;

51 KIITOS! Kuva: Sari Luostarinen, MTT:n arkisto