Viisi skenaariota Suomen maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta Ira Ahokas, TuKKK & Jyrki Aakkula, MTT

Transkriptio

1 Viisi skenaariota Suomen maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta Ira Ahokas, TuKKK & Jyrki Aakkula, MTT MAPTEN Tulevaisuusfoorumi , Helsinki

2 Skenaario ja skenarointi Skenaario on ajallisesti peräkkäisten, loogisesti etenevien ja perusteltavissa olevien mahdollisten tulevaisuuden tilojen sarja Skenarointi ei ole ennustamista vaan mahdollisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tunnistamista ja ennakoimista 2

3 Sovellettu skenaariokehikko PERUSURA- SKENAARIOT (BAU) Globaali perusuraskenaario G BAU [1] EU-perusuraskenaario EU BAU [2] Uhka(EU) & Uhka (G) EU U G U [6] Globaali uhkaskenaario G U [4] Mahdollisuus(EU) & Uhka(G) EU M G U [7] VAIHTO- EHTOISET SKENAARIOT Uhka(EU) & Mahdollisuus(G) EU U G U [8] Globaali mahdollisuusskenaario G M [5] Mahdollisuus(EU) & Mahdollisuus(G) EU M G M [9] Kansallinen perusuraskenaario FI BAU [3] FI U EU U G U [10] FI U EU M G U [12] FI U EU U G M [14] FI U EU M G M [16] FI M EU U G U [11] FI M EU M G U [13] FI M EU U G M [15] FI M EU M G M [17] VIISI VAIHTOEHTOISTA SKENAARIOTA SUOMEN MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TULEVAISUUDESTA 3

4 Viisi vaihtoehtoista skenaariota Suomen maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta 1. Nykyiseen suuntaan -skenaario (perusuraskenaario eli BAU) 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa - skenaario 3. Innovaattori uusiutuvaan energiaan liittyvissä ratkaisuissa -skenaario 4. Maatalous häviäjä WTO-kehityksessä -skenaario 5. Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina - skenaario 4

5 1. Nykyiseen suuntaan -skenaario Tilojen monialaistuminen jatkuu Rakennekehitys jatkuu, vuonna 2030 huomattavasti nykyistä vähemmän maatiloja, joista noin viidennes kotieläintiloja Viljelyksessä oleva peltoala suurin piirtein nykyisellä tasolla Ilmastonmuutoksen vaikutus vielä vähäistä Maataloustuen kokonaismäärä jonkin verran alentunut, tuki enemmän kansallisesti rahoitettua, tuen perusteluna enenevässä määrin maatalouden monivaikutteisuus EU:n rajasuojan asteittaisen alenemisen johdosta maailmanmarkkinoiden tapahtumat vaikuttavat yhä suoremmin siihen, mitä maataloudessa tapahtuu 5

6 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa -skenaario Ilmastonmuutoksen vaikutukset osoittautuvat odotettuakin negatiivisemmiksi Globaali talouskasvu hidastuu ja elinolosuhdepakolaisuus kasvaa voimakkaasti ilmastonmuutoksen seurauksena Ilmastopolitiikka tiukentuu selvästi oletettua enemmän ja ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet siirtyvät politiikan keskiöön Kehitys johtaa maataloustuotannon laskuun Suomessa Tuotannon lasku on merkittävintä kotieläintuotannossa, sillä kotieläintuotantoa laskevat paitsi ilmastomuutoksen negatiiviset vaikutukset tuotantoedellytyksiin, myös kasvihuonekaasujen voimakkaat rajoittamistoimet tiukentuneen ilmastopolitiikan vuoksi Päästöttömän energian tuotannossa luotetaan ydinvoimaan, sillä uuden sukupolven teknologiat bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotannossa eivät ole kehittyneet taloudellisesti kilpailukykyisiksi 6

7 3. Innovaattori uusiutuvaan energiaan liittyvissä ratkaisuissa -skenaario Globaalin talouden kohtuullisen hyvinvoinnin taustalla on erityisesti energiateknologian kehittymisen myötä energian hinnan jatkuvan nousupaineen poistuminen Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pääosin positiivisia Suomessa Kasvikauden piteneminen lisää maatalouden tuottavuutta ja maatalouden suhteellisen kilpailuedun parantuminen kannattavuutta Kotimaisen talouskasvun veturina toimivat erityisesti bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät innovaatiot Peltobiomassan energiakäytön lisääminen on olennainen osa energiaratkaisua, mistä syystä noin lisäpeltohehtaaria otetaan peltobioenergian tuotantoon Peltobioenergian tuotannon lisääntymisestä huolimatta ruoantuotanto säilyy maatalouden keskeisimpänä tehtävänä, joskin sekä pelto- että metsäbiomassaa hyödyntävä energian tuotanto tarjoaa merkittäviä lisätuloja maatiloille 7

8 4. Suomen maatalous häviäjä WTOkehityksessä -skenaario Maailmankaupan vapautumisen myötä maataloustuotteiden rajasuoja poistuu EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinat muuttuvat yhä markkinalähtöisemmiksi, minkä seurauksena maataloustukia ja muita maatalouden suojaverkkoja karsitaan Samanaikaisesti maataloustuotteiden tuotantomäärien ja tarjonnan voimakkaat vaihtelut sekä niiden aiheuttamat äkilliset hintamuutokset kansainvälisillä markkinoilla lisääntyvät Ulkoinen paine vauhdittaa Suomen maatalouden rakennemuutosta, mikä heijastuu tuottavuuden lievänä kasvuna Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee, sillä politiikkamuutokset, epävakaat maailmanmarkkinat sekä tuotantopanosten hintojen nousu ulosmittaavat tuottavuuden kasvun tuoman hyödyn Maatalouden tuotanto vähenee kaikilla tuotantosuunnilla Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan ja on siksi altis maailmanmarkkinoiden hintaheilahteluille 8

9 5. Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina -skenaario Tasapainoinen globaali hyvinvointikehitys ja erityisesti kehittyvien maiden elintason nousu synnyttävät laajat markkinat pitkälle jalostetuille ja laadukkaille elintarvikkeille Onnistunut panostaminen bio- ja informaatioteknologiaan, innovatiivinen tuotekehitys sekä hallintaan saadun ilmastonmuutoksen tuottama suhteellinen etu tekevät suomalaisesta maataloudesta ja elintarvikejalostamisesta kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla Suomen maatalouden kokonaistuotanto lisääntyy ja Suomi on elintarvikkeiden nettoviejä Suomella on merkittävä rooli erityisesti Pietarin alueen pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kysynnän tyydyttämisessä Suurin osa elintarvikkeiden viennistä muodostuu pitkälle jalostetuista, turvallisista ja laadukkaista elintarvikkeista sekä funktionaalisista elintarvikkeista Myös lähiruoka ja pienimuotoinen paikallinen jalostaminen ovat arvossaan Maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kannattavuus perustuu monialaiseen yrittämiseen, jossa laadukas, pienimuotoinen, paikallinen elintarvikejalostaminen yhdistyy palveluyrittämiseen 9

10 10 Seuraavia skenaariotaulukkoja selventävä selite: Skenaariotaulukossa käytettävä koodiasteikko + + = Perusuraskenaariota merkittävästi korkeampi taso + = Perusuraskenaariota hieman korkeampi taso O = Perusuraskenaarion tasolla - = Perusuraskenaariota hieman alhaisempi taso - - = Perusuraskenaariota merkittävästi alhaisempi taso

11 11 Yleiset muutostekijät 1 (BAU) Talouskasvu 1,5 % Väestönkasvu Positiivinen: 5,6 milj Maahanmuutto Maltillista Ilmasto- & humanitäärinen maahanmuutto Työperäinen maahanmuutto Maltillista Maltillista Ikääntyminen Voimakasta Maaseudun autioituminen Erityisesti Itä-Suomi

12 12 Maatalouden rakennekehitys Kotieläintuotanto 1 (BAU) Maidon- ja naudanlihan tuotanto laskee, siipikarjanlihan tuotanto kasvaa hieman Kasvintuotanto Pysyy samana Energiakasvit Lisääntyy hieman Peltopinta-ala Pysyy samana Tilojen lukumäärä Laskee Tuottavuus Kasvaa Kannattavuus Kasvaa hieman Panoshinnat Maltillinen kasvu Keskittyminen Lisääntyy Monialaistuminen Lisääntyy

13 13 Kulutus ja markkinat Lihankulutus Kasvisten kulutus Elintarvikkeiden hinnat 1 ( BAU) Pysyy samana, painopiste vaalean lihan kulutuksessa Pysyy samana Nousevat hieman Ekologisuus & eettisyys Eettisyys lisääntyy hieman Terveysvaikutteisuus Lisääntyy

14 14 Kulutus ja markkinat Elintarvikeomavaraisuus 1 (BAU) Pysyy samana Elintarvikevienti Pysyy kasvaa marginaalisesti Elintarviketuonti Kasvaa hieman Kotimaisen elintarviketeollisuuden elinvoimaisuus Pysyy samana, jonkin verran tuotantolaitoksia lähialueille

15 15 Ympäristö ja ilmastonmuutos 1 (BAU) Ilmastonmuutoksen vaikutukset Ei sanottavaa vaikutusta, Vaikutukset pääosin positiivisia Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt Laskee hieman Maatalouden muut ympäristövaikutukset Typen vapautuminen ja huuhtoutuminen sekä eroosioherkkyys lisääntyy, maan tiivistyminen kasvaa

16 Politiikka 1 (BAU) WTO - kehitys Maailmankaupan vapautumiskehitys näkyy lähinnä rakennemuutoksen nopeutumisena EU:n maatalouspolitiikka Tukien irrottaminen tuotannosta, maatalous- ja maaseutupolitiikan integraatio Kansalliset maataloustuet Pysyy samana tai laskee marginaalisesti Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka Ei merkittäviä muutoksia nykykehitykseen Tekniset kaupan esteet & protektionismi Tekniset kaupan esteet lisääntyvät hieman

17 17 Energia 1 (BAU) Uusiutuva energia Tuotanto kasvaa Peltobioenergia Määrä lisääntyy hieman Energian hinta Nousee Maatilojen energiaomavaraisuus Kasvaa hieman

18 18 Tulevaisuuden haasteita Tukien ja rajasuojan poisto: Haasteena on löytää uusia elementtejä maataloustuotannon kannattavuuden lisäämiseksi. Vähentävät merkittävästi kotieläintuotannon ja kasvintuotannon kannattavuutta Suomessa. Ilmastonmuutos: a) Oletettua negatiivisemmat vaikutukset heikentävät maatalouden tuotantoedellytyksiä ja siten voivat nostaa myös elintarvikkeiden hintoja. b) Mikäli ilmastonmuutoksen voimakkaat hillitsemistoimet nousevat politiikan keskiöön, merkitsee se kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaita rajoittamistoimia. Rajoittamistoimet heikentäisivät erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä.

19 19 Tulevaisuuden mahdollisuuksia Maatalouden rooli osana uusiutuvan energian tuotantoa: Alkutuotannon kannattavuutta voivat lisätä esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa tapahtuva kehitys, jonka myötä maatilojen rooli bioenergian ja muun uusiutuvan energian hajautetussa tuotannossa voisi lisääntyä huomattavasti. Ilmastonmuutos: a) Todennäköisimmän kehitysvaihtoehdon perusteella ilmastonmuutos näyttää lisäävän suomalaisen maatalouden suhteellista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, mikäli maatalouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen panostetaan riittävästi. b) Maataloussektorin toimiminen hiilinieluna, mikäli kasvihuonekaasujen merkittävä vähentäminen nousee politiikan keskiöön. Maaseutuyrittäjyys ja kuluttajuuden muutosten hyödyntäminen: Elintarvikekulutuksessa tapahtuvia muutoksia hyödynnetään monialaisen maaseutuyrittäjyyden kannattavuuden kohentamisessa. Esim. laadukkaan, pienimuotoisen paikallinen elintarvikejalostamisen yhdistäminen palveluyrittämiseen.

20 SKENAROIMISIIN! Kommentteja ja kehittämisehdotuksia otetaan vastaan: Jyrki Aakkula ) Ira Ahokas