Tulevaisuuden ennakoinnin menetelmiä ja maatalouden tulevaisuuden skenaarioita Hevosalan yhteistyöseminaari

Transkriptio

1 Tulevaisuuden ennakoinnin menetelmiä ja maatalouden tulevaisuuden skenaarioita Hevosalan yhteistyöseminaari Ypäjällä Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT MTT taloustutkimus

2 Tulevaisuuden ennakointi Tulevaisuuden ennakoinnin yksi peruslähtökohta on se, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Oman toiminnan hallinnassa oletamme, että pystymme itse vaikuttamaan ja rakentamaan tulevaisuutta. Voimme pohtia ja jäsentää sitä, mitä mahdollisesti, todennäköisesti tai toivottavasti tulee tapahtumaan ja eri vaihtoehtoja läpikäydessä päättää oman tulevaisuuden suunnan vaihtoehtojen joukosta. Passiivinen, reaktiivinen, pre- tai proaktiivinen lähestyminen

3 Menneisyys ja tulevaisuus Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus LÄHDE: Malaska & Mannermaa (toim.) (1985) Tulevaisuuden tutkimus Suomessa. Oy Gaudeamus Ab, Helsinki. S. 47.

4 Lähestymistapa tulevaisuuteen Tulevaisuuteen voi suhtautua ainakin neljällä tavalla: 1) voit olla huomioimatta tulevaisuutta 2) voit ennustaa sitä 3) voit (yrittää) ottaa sen hallintaan 4) voit reagoida siihen. Näistä kaksi keskimmäistä on strategisen suunnittelun piiriin kuuluvia.

5 Lähestymistapa tulevaisuuteen 2) Ennustaminen onnistuu, jos toimintaympäristö pysyy stabiilina ja ennakointia voidaan tehdä selvien syy- ja seuraussuhteiden perusteella. Toimintaympäristön muutosten rajuus, nopeus tuo hankaluuden ennustamiseen ja ennakoimiseen. Muutokset voivat olla joko säännönmukaisia, syklisiä kuin epäjatkuviakin. 3) Yleisesti painopiste on siirtynyt jo 90-luvun alussa skenaarioiden käsittelyyn. Jos et pysty ennustamaan tulevaisuutta, jäsennä vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita joku skenaarioista osuu oikeaan? Vertailtaessa skenaariomallinnusta perinteiseen suunnitteluun, skenaariot keskittyvät vähemmän lopputulemien ennustamiseen ja enemmän niiden voimien tunnistamiseen ja ymmärtämiseen, jotka vaikuttavat lopputulokseen.

6 Lähestymistapa tulevaisuuteen Michael Porter (liiketaloustieteilijä) ehdottaa viittä mahdollisuutta organisaation edetä skenaarioiden hyödyntämisessä. 1) valitse todennäköisin 2) valitse paras organisaatiollesi 3) suojaudu kaikkien vaihtoehtojen varalle 4) suojele joustavuuttasi 5) käytä vaikutusvaltaasi toivottavan skenaarion toteutumiseksi.

7 Kolme tulevaisuudentutkimuksen skenarointisuuntaa (menetelmälliset lähtökohdat) 1. Trendien ekstrapolointi, business-as-usual-matemaattiset mallit, 2. Politiikkaorientoitunut what if mallinnus, joka perustuu usein ekonometriaan ja tilastolliseen informaatioon 3. Asiantuntijaperusteiset skenaariomallinnusmenetelmät kuten Delfoi-tekniikka, tulevaisuusverstaat jne.

8 Lähestymistavat ennakointiin (Armstrong J Scott Principles of forecasting) Tietopohja Asiantuntijamenetelmä painotteisuus Tilastolliseen perustaan painottuvat Roolipeli Tulevaisuusfoorumi Politiikkadialogi Aikomukset, esim. normatiiviset politiikkatavoitteet Asiantuntijanäkemysten generointi (Delfoi) Ekstrapolointimallit Monimuuttujamallit (aineistopohjainen) Ekonometriset mallit ja mallinnus (teoriaperusteinen) Esim. valintavaihtoehdoista generoitu, laskettu malli Asiantuntijaennusteiden taustaperiaatteet ja proseduurit Sääntöön perustuva ennustaminen What if -politiikkamallinnus

9 Skenaariomallinnustradition muutos Trendiennusteista laajempiin skenaariomenetelmiin! Muutos 1990-luvulta 2010-luvulle Skenaarioiden laatimisen menetelmien joukko Sisältää sekä Kvalitatiivisia Kvantitatiivisia menetelmiä erityisesti hyödynnetään niiden yhdistelmiä lähestymistapa korostunut myös MTT:ssa tehtävässä ennakointitutkimuksessa (MAPTEN)

10 Miten tulevaisuutta pitäisi sitten lähestyä? Entä, jos -tarkasteluilla : Ilmastonmuutoksen hillintä tulee politiikan keskiöön? Suomen suhteellinen kilpailukyky paranee ilmastonmuutoksen seurauksena? Julkinen ohjaus vahvaa vs. velkakriisi jyrkkenee? Markkinat jyräävät, kansainvälinen kauppa vapautuu? Suuruuden ekonomia vs. polarisoituminen Siirtyminen vahvasti uusiutuvaan energiaan ydinvoiman ja fossiilisten sijasta Muutos alkutuotantopainotteisuudesta palveluyrittäjyyteen Jne.

11 Maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristö Suomessa Teknologia -autom.tuotanto teknologia -biotekniikka -energiaratkaisut Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka -reformit -budjetti Elintarvikemarkkinat -kilpailupolitiikka -hintakehitys -kuluttajat -luomu, lähiruoka, standardit Suomen maatalous Globaalimuutokset -markkinat -ilmasto -energia Tilarakenne -yrityskoko -investoinnit -tuottavuus -erikoistuminen -monialaisuus Yrittäjä -ikärakenne -osaaminen -jaksaminen -kannattavuus Ympäristö -vesiensuojelu -maaperä -maisema -luonnon monimuotoisuus

12 MAPTEN - Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointihanke Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittama hanke Tutkimus toteutettu vuosina Yhteistyökumppaneina PTT, VATT, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Raportti saatavilla: Jyrki Niemi ja Pasi Rikkonen (toim.) Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointi. Miten käy kotimaisen elintarvikeketjun? MTT:n raportteja 7.

13 MAPTEN hankkeen lähtökohtia: Mitä muutostekijöitä globaalisti taustalla viime vuosien heilahteluissa? 1. Epäedulliset sääolot ja varastotilanteen muutokset Ilmastonmuutos 2. Hintavaihtelut, tuottojen ja kustannusten raju nousu ja lasku (mm. öljy, muut panokset, rahtikustannukset) 3. Väestönkasvu 4. Aasian elintason ja lihankulutuksen kasvu 5. Bioenergiaohjelmat Muu maankäyttö Sijoitustoiminta ja keinottelu Ulkomaankaupan rajoitukset (protektionismi) vs. kaupan vapauttaminen

14 MAPTEN -tutkimuksen tavoitteet Politiikkahaasteiden tunnistaminen edettäessä vuoden 2013 jälkeisiin ohjelmakausiin aina vuoteen 2030 Luoda sekä perusuraskenaario (business-as-usual) että vaihtoehtoisia skenaarioita maa- ja elintarviketalouden kehityksestä vuoteen 2030 Ennakoida sekä globaalilla, EU- että kansallisella tasolla sellaisia muutoksia, joilla on selkeitä vaikutuksia Suomen maa- ja elintarviketalouden kehitykseen Esittää skenaarioiden pohjalta laadulliset ja määrälliset vaikutusanalyysit siitä, miten ennakoidut keskeisimmät muutostekijät muovaavat tulevaisuuden maa- ja elintarviketaloutta

15 Skenaarioiden tarkastelu Ei tulevaisuuden ennustamista, vaan paino vaihtoehtoisten kehityskulkujen jäsentämisessä Skenaarioiden pohjalta ei yritetä eikä voida väittää, mitä tulee tapahtumaan. Skenaarioiden tarkoituksena on ohjata ajattelemaan johdonmukaisesti erilaisia kehityskulkuja ja siten parantaa edellytyksiä tulkita ajankohtaisia ilmiöitä, tehostaa reagointikykyä ja lisätä muutosvalmiutta & ketteryyttä. Tulee tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä tässä hetkessä kuviteltavissa olevista skenaarioista.

16 Sovellettu skenaariokehikko PERUSURA- SKENAARIOT (BAU) VAIHTO- EHTOISET SKENAARIOT Globaali perusuraskenaario G BAU [1] Globaali uhkaskenaario G U [4] Globaali mahdollisuusskenaario G M [5] EU-perusuraskenaario EU BAU [2] Uhka(EU) & Uhka (G) EU U G U [6] Mahdollisuus(EU) & Uhka(G) EU M G U [7] Uhka(EU) & Mahdollisuus(G) EU U G U [8] Mahdollisuus(EU) & Mahdollisuus(G) EU M G M [9] Kansallinen perusuraskenaario FI BAU [3] FI U EU U G U [10] FI U EU M G U [12] FI U EU U G M [14] FI U EU M G M [16] FI M EU U G U [11] FI M EU M G U [13] FI M EU U G M [15] FI M EU M G M [17] VIISI VAIHTOEHTOISTA SKENAARIOTA SUOMEN MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TULEVAISUUDESTA

17 Skenaarioiden rakenne Ulottuvuudet ja ääritulemat Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky heikkenee SKENAARIO 4 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa SKENAARIO 1 Maatalous häviäjä WTO-kehityksessä Julkinen ohjaus ja julkinen rahoitus vahvaa Julkinen vs. markkinat SKENAARIO 5 BAU nykyiseeen suuntaan -skenaario Vapautuvat markkinat jyräävät SKENAARIO 3 Innovaattori uusiutuvaan energiaan liittyvissä ratkaisuissa SKENAARIO 2 Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky vahvistuu

18 Skenaario 1 Skenaarion kiteytys Suomen maatalous häviäjänä WTO-kehityksessä Maailmankauppaa liberalisoidaan nopealla tahdilla talouskasvua lisäävien vaikutusten aikaansaamiseksi. Maailmankaupan vapautumisen myötä EU:n sisäisiä tukia alennetaan ja poistetaan ja rajasuoja poistuu, mikä lisää maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen vaihtelua. Yhteisellä maatalouspolitiikalla ei ole enää ohjausvaikutusta. Suuruuden ekonomia jyrää, alkutuotanto on voimakkaasti keskittynyttä ja yrityskoko suurta vastatakseen kovenevaan kilpailuun. Innovaatiot liittyvät erityisesti suurten tilojen tuotanto- ja automaatioteknologian kehitykseen sekä uusiin tuottavampiin kasvinjalostuksen tuotteisiin. Alkutuotanto on lähellä keskittynyttä, jalostavaa teollisuutta. Suomen elintarvikeomavaraisuus laskee tuntuvasti. Raaka-ainetuotantopohjaa sekä jalostavaa teollisuutta siirtyy etelämmäksi (Baltian maat, Puola). Tuotantopanoksia käytetään intensiivisesti parhaan sadon saamiseksi globaalisti kilpailukykyisellä hinnalla. Tuottavuus kasvaa Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee, sillä politiikkamuutokset, epävakaat maailmanmarkkinat sekä tuotantopanosten hintojen nousu ulosmittaavat tuottavuuden kasvun tuoman hyödyn Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan ja on siksi altis maailmanmarkkinoiden hintaheilahteluille

19 Skenaario 2 Skenaarion kiteytys Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina Talouden kasvu lisää laaturuuan kysyntää ja innovatiivisia tuotteita. Globaali hyvinvointikehitys ja erityisesti kehittyvien maiden elintason nousu synnyttävät laajat markkinat pitkälle jalostetuille elintarvikkeille Elintarvikkeiden vienti vetää. Suomi tuottaa elintarvikemarkkinoille pitkälle jalostettuja, laadukkaita, turvallisia ja funktionaalisia elintarvikkeita. Suomella on merkittävä rooli erityisesti Pietarin alueen pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kysynnän tyydyttämisessä Ilmastonmuutos tuo Suomelle kilpailuetua muuhun Eurooppaan verrattuna. Laadukkaat maaseututuotteet nousevat brändiksi. Maaseudulle syntyy uudenlaista palveluliiketoimintaa, vihreitä tuotteita ja hoivayrittäjyyttä, matkailua. Onnistunut panostaminen bio- ja informaatioteknologiaan, innovatiivinen tuotekehitys sekä ilmastonmuutoksen tuottama suhteellinen etu tekevät suomalaisesta maataloudesta ja elintarvikejalostamisesta kilpailukykyisiä Euroopassa ja maailmanmarkkinoilla Maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kannattavuus perustuu monialaiseen yrittämiseen, jossa laadukas, pienimuotoinen, paikallinen elintarvikejalostaminen yhdistyy palveluyrittämiseen

20 Skenaario 3 Skenaarion kiteytys Innovaattori uusiutuvaan energiaan liittyvissä ratkaisuissa Uusiutuvaan energiaan ja biomateriaalien kestävään kiertoon liittyvän tekniikan kehittyminen lisää ilmastonmuutoksen vaikutusten hallintaa Globaalin talouden kohtuullisen hyvinvoinnin taustalla on erityisesti energiateknologian kehittymisen myötä energian hinnan jatkuvan nousupaineen poistuminen. EU:n ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka toimii läpäisyperiaatteella kaikessa maataloutta ja maaseutua koskevassa päätöksenteossa. Arvoina korostuvat ympäristötietoisuus, kierrätettävyys, ravinnon terveellisyys, energian säästäminen ja ympäristövaikutukset. Vihreän ketjun arvostus on korostunut. Kotimaisen talouskasvun veturina toimivat erityisesti bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät innovaatiot Maatiloille syntyy uusia mahdollisuuksia energiantuotannon lisäksi mm. biomateriaalien tehokkaamman kierron myötä. Peltobiomassan energiakäytön lisääminen on olennainen osa energiaratkaisua, mistä syystä noin peltohehtaaria otetaan peltobioenergian tuotantoon Peltobioenergian tuotannon lisääntymisestä huolimatta ruoantuotanto säilyy maatalouden keskeisimpänä tehtävänä, sekä pelto- että metsäbiomassaa hyödyntävä energian tuotanto tarjoaa merkittäviä lisätuloja maatiloille

21 Skenaario 4 Skenaarion kiteytys Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa Globaali talouskasvu hidastuu ja elinolosuhdepakolaisuus kasvaa voimakkaasti ilmastonmuutoksen seurauksena Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet siirtyvät politiikan keskiöön. Kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet heikentävät talouskasvua ja erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä. EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä on mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset. Ilmastonmuutos heikentää globaalisti ruoantuotantoa, mikä lisää yhteiskunnallista epävakautta, ruokakriisejä ja muuttoliikkeitä. Sääolosuhteiden äärevöityminen ja alkukasvukauden ongelmat (kuivuusjaksot, kosteusjaksot, tulvat) painavat, globaalisti vesikriisi on keskeisin ratkaisua vaativa ongelma. Suomessa näkyy muiden länsimaiden tapaan osittain pakon sanelema kulutustrendi kohti ekologisempaa ruokavaliota, jota ohjataan veroluonteisesti. Tuotannon lasku on merkittävintä kotieläintuotannossa, sillä kotieläintuotantoa laskevat paitsi ilmastomuutoksen negatiiviset vaikutukset tuotantoedellytyksiin, myös kasvihuonekaasujen voimakkaat rajoittamistoimet tiukentuneen ilmastopolitiikan vuoksi Päästöttömän energian tuotannossa luotetaan ydinvoimaan, sillä uuden sukupolven teknologiat bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotannossa eivät ole kehittyneet taloudellisesti kilpailukykyisiksi

22 Skenaario 5 Skenaarion kiteytys BAU Nykyiseen suuntaan skenaario Polarisoituminen laajaperäisen ja intensiivisen tuotannon välillä etenee, monialainen maaseutuyrittäminen lisääntyy. Markkinaehtoinen liiketoiminta kasvaa. Tuotteiden hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. Ympäristövaatimukset lisääntyvät, toiminnan eettisyys korostuu. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet muuttavat tuotantomenetelmiä ja teknologiaa. Rakennekehitys jatkuu, vuonna 2030 huomattavasti nykyistä vähemmän maatiloja (n ), joista alle viidennes kotieläintiloja Viljelyksessä oleva peltoala suurin piirtein nykyisellä tasolla Ilmastonmuutoksen vaikutus vielä vähäistä Suomessa Maataloustuen kokonaismäärä jonkin verran alentunut, tuki enemmän kansallisesti rahoitettua, tuen perusteluna enenevässä määrin maatalouden julkishyödykkeet EU:n rajasuojan asteittaisen alenemisen johdosta maailmanmarkkinoiden tapahtumat vaikuttavat yhä suoremmin siihen, mitä maataloudessa tapahtuu ja miten maatalous menestyy

23 Johtopäätöksiä Markkinoiden potkuvoima kasvaa ja maatalouspolitiikan ohjausvaikutus vähenee selvästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Lähivuosien tärkein pelintekijä on kuitenkin EU:n uusi ohjelmakausi. Tilojen koko kasvaa ja lukumäärä vähenee edelleen. Kotieläintuotannon erikoistuminen jatkuu, ja monialaisten maatilojen osuus lisääntyy yhä. Aktiivitilojen kokonaismäärä laskee nykyisestä noin tilasta n tilaan vuonna Kotieläintaloudessa lasku on rajumpaa: nykyisestä tilasta on vuonna 2020 jäljellä enää noin tilaa Ääriskenaariot: MAPTEN -tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkiksi vaihtoehtoa, jossa maatalouden CAP-tuki lopetettaisiin kokonaan. Suomessa se merkitsisi viljantuotannon kannattavuuden romahtamista ja vilja-alan voimakasta supistumista. Sianlihantuotanto vähenisi prosenttia ja siipikarjanlihantuotanto kymmenen prosenttia. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ruoantuotannon edellytyksiin kaikkialla maailmassa vaikuttavat eniten makean veden varantojen väheneminen, ilmastonmuutos ja energian hinta (energiapaletin muutos). Suomalainen tuotanto pystyy kilpailemaan laadulla, puhtaudella ja eläintautitilanteella sekä ammattitaidolla ja osaamisella.

24 Yleisesti ennakointitutkimuksen tarkoituksesta Keskustella maatalouden toivottavista, todennäköisistä, mahdollisista tulevaisuudenkuvista, erilaisten muutosten, muutostekijöiden ja trendien vaikutuksista maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuteen Mitkä ovat tämän hetken kehityksen tärkeimmät aiheuttajat, minkälaisten muutosvoimien merkitys nousee, entä laskee? Mitkä ovat tärkeimmät päätökset tulevaa kehitystä ajatellen? Miten esitettyä tutkimustietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa? Mitä (uutta) tietoa tarvitaan tulevien päätösten/muutosvoimien hallitsemisen tueksi?

25 Kiitoksia! MAPTEN raportti: