Maatalous vuonna skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista

Transkriptio

1 Maatalous vuonna skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista Etelä-Savon maaseutupäivä Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM (agr.) Luonnonvarakeskus (Luke)

2 Esityksen sisältö: 1. Megatrendejä ja heikkoja signaaleja 2. Tulevaisuusvaihtoehtoja: skenaariokehikko 3. Tarkempi tarkastelu yhdestä skenaariosta, alkutuotanto hillintätalkoisiin Mitä se tarkoittaa maataloudelle

3 Maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristö Suomessa Teknologia -autom.tuotanto teknologia -biotekniikka -energiaratkaisut Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka -CAP reformit -CAP budjetti -ilmasto- ja energiapolitiikka Elintarvikemarkkinat -kilpailupolitiikka -hintakehitys -kuluttajat -luomu, lähiruoka, standardit Suomen maatalous Globaalimuutokset -markkinat -ilmasto -energia Tilarakenne -yrityskoko -investoinnit -tuottavuus -erikoistuminen -monialaisuus Yrittäjä -ikärakenne -osaaminen -jaksaminen -kannattavuus Ympäristö -vesiensuojelu -maaperä -maisema -luonnon monimuotoisuus

4 Tilarakenteen kehitys Suomessa vuoteen 2030 Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain vuoteen 2030 (Lähde e; Luke taloustohtori, Rikkonen ym. 2015) Lypsykarjatilat Muut nautakarjatilat Sikatilat Siipikarjatilat Viljatilat Kasvihuonetilat Muut maatilat* e 2020e 2025e 2030e *muu kasvinviljely, avomaa, lammas ja vuohi, sekamuotoinen

5 Kannattavuuskerroin tuotantosuunnittain v e Lähde: Luke Taloustohtori 1,8 1,6 1,4 1,2 Viljanviljely Muu kasvinviljely Kasvihuonetilat Avomaatilat 1 Lypsykarja Muu nautakarja 0,8 0,6 Lammas ja vuohitilat Sikatalous Siipikarjatalous Sekamuotoinen tuotanto Kaikki tilat 0,4 0,2 0-0,

6 MEGATRENDIT Landscape (toimintamaisema) Ilmastonmuutos Niukkuus Fossiilisesta uusiutuvaan luonnonvaroissa Kiertotalous Väestönkasvu, ikärakenne Taloustaantuma Kaupan vapautuminen Automaatioteknologia, digitalisoituminen Kasvispainotteisuus Regime/ Vallitseva toimintajärjestelmä Rakennekehitys, tilarakenne, tilusrakenne Infrastruktuuri Maataloustuotteiden markkinat, energiamarkkinat Maatalousympäristön tila, peltojen kasvukunto Ohjaava lainsäädäntö Ohjaavat politiikat: Ilmasto- ja energiatavoitteet, maatalous- ja maaseutu, alue-, elinkeinopolitiikka Yhteiskunnan kehitys, väestö, ikärakenne, yrittäjyys Viljelytekniikat, vallitseva teknologia Kuluttajakäyttäytyminen ja arvot Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4 Skenaario 5 Toivottava tulevaisuudentila Niche 2015 UUDET TEKNOLOGIAT KOKEILUT YLLÄTTÄVÄT ASIAT HEIKOT SIGNAALIT Biokaasu, hybridijärjestelmät, GM-tekniikka, digitaalisuus 2030 Sovellettu: Foxon et al. 2010, Luonnononnettomuudet, sään ääri-ilmiöt Geels 2011 Sodat, terrorismi

7 Skenaariot Ulottuvuudet ja ääritulemat Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky heikkenee SKENAARIO 4 Alkutuotanto hillintätalkoisiin SKENAARIO 1 Maatalous häviäjänä maailmankaupan vapautumiskehityksessä Julkinen ohjaus ja julkinen rahoitus vahvaa Julkinen vs. markkinat SKENAARIO 5 BAU nykyiseeen suuntaan -skenaario Vapautuvat markkinat jyräävät SKENAARIO 3 Innovaattori uusiutuvaan energiaan liittyvissä ratkaisuissa SKENAARIO 2 Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky vahvistuu

8 Katsotaan tarkemmin yhtä skenaariota: Alkutuotanto hillintätalkoisiin Alkutuotanto hillintätalkoisiin - skenaario Maatalous vuoteen 2030: Lannankäsittelytekniikat ovat monipuolistuneet ja yleistyneet maatilojen käytössä. Tilat, joilla on eloperäisiä maita velvoitetaan laittamaan ne pääsääntöisesti monivuotisille nurmille. Kotieläintilojen ruokintaa on tarkennettu metaanipäästöjen vähentämiseksi Eloperäisten maiden raivauskielto pelloksi on astunut voimaan vuonna 2023, jota on edeltänyt raivaussysäys. Eloperäisten maiden kokonaismäärä on noussut lähelle hehtaaria vuonna Ohjaustoimilla nurmenviljely eloperäisillä peltopinta-aloilla on lisääntynyt 2010-luvun alun hehtaarista hehtaariin. Tämä on pakottanut kasvi- ja kotieläintiloja etsimään toimivia yhteistyömuotoja. Osassa Itä- ja Pohjois-Suomea tapahtunut peltojen metsittäminen on rajoittanut eloperäisten viljelymaiden kokonaiskasvua. Samaan aikaan 2020-luvulla on toteutettu laaja, maakunnallinen tilusjärjestelyohjelma, joka koskee pääasiassa C1 ja C2 alueita. Kiinteistörakenteen järkevöittämisellä vähennetään tilan sisäistä logistiikkaa ja siten fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Skenaariossa maaseudun kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä kuluvalla agendakaudella otetaan laajasti käyttöön: Maatalouden investointituki säätösalaojitukseen, uusiutuvan energian investointeihin ja lannan käsittelyyn. Ympäristötukijärjestelmä: lietelannan sijoittaminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen, ympäristönhoitonurmet, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, orgaanisen katteen käyttö, luomutuotannon tuki, pellon vesitalouden hallinta. Luonnonvarakeskus

9 Katsotaan tarkemmin yhtä skenaariota: Alkutuotanto hillintätalkoisiin Alkutuotanto hillintätalkoisii n -skenaario Maatalous vuoteen 2030: Aktiiviviljelijän lisäpellonhankintaa on ohjattu pellon etuosto-oikeudella rajanaapureiden myyntiin tulevilla mailla sekä Myyjiä on kannustettu pellon myyntiin myyntivoittoverotuksen kevennyksellä. Pellonvuokrauksen keskimääräinen sopimuskausi on myös pidentynyt maanvuokralain päivityksillä. Peltomaata on monivuotisen nurmen lisäksi valjastettu hiilensidontaan puuperäisen biohiilen lisäämisellä maaperään. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset lisääntyvät, kun uusiutuvan energian pientuotannon tukijärjestelmää on uusittu. Järjestelmässä on huomioitu tuotantokapasiteetin nostamistavoitteet pitkän aikavälin syöttötariffijärjestelmän käyttöönotolla pientuotannossa sekä kertaluonteisten investointitukien vakiinnuttamisella. Biokaasulaitoksia on vuonna 2030 kymmenkertainen määrä vuoden 2014 tasosta. Niiden kokoluokka vaihtelee yksittäisistä noin 120 lypsylehmän maitotiloista monen tilan muodostamiin, suuremman kapasiteetin biokaasulaitoksiin, jossa erityisesti lämpöä voidaan myydä paikalliseen lämpöverkkoon. Myös haketta käyttävät maatilakokoluokan CHP-laitokset ovat yleistyneet erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Skenaariossa maaseudun kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä kuluvalla agendakaudella otetaan laajasti käyttöön: Maatalouden investointituki säätösalaojitukseen, uusiutuvan energian investointeihin ja lannan käsittelyyn. Ympäristötukijärjestelmä: lietelannan sijoittaminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen, ympäristönhoitonurmet, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, orgaanisen katteen käyttö, luomutuotannon tuki, pellon vesitalouden hallinta. Luonnonvarakeskus

10 Skenaariossa olevan hillintäkeinokokonaisuuden tarkastelu Esitetyt keinot skenaariossa auttavat kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa, mutta ne ovat vaikutuksiltaan (mm. kustannuksiltaan, hyväksyttävyydeltään, päästövähennyksiltään, käyttöönoton helppoudeltaan tai kohdentuvuudeltaan) eritasoisia. Olennaista onkin tarkastella kustannus-hyöty-suhdetta Ei-päästökauppasektorin, johon maatalous kuuluu, päästöjen vähennystavoite täyteen sieltä, missä se on yhteiskunnallisesti hyväksyttävintä Keinojen olisi tuotava maatiloille tuotannon kehittämisen työkaluja, kustannussäästöjä, kestävyyttä ja uutta teknologiaa Maataloudessa toteutettavien keinojen kustannusten ei tulisi olla korkeampia kuin niiden vähentämiskeinojen kustannukset, joita toteutetaan energia- ja liikennesektorilla, teollisissa prosesseissa sekä jätteiden käsittelyssä.

11 Hillintäkeinoissa myös uusia perusteita kasvuun: Ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden tuomat toiminnalliset muutostarpeet ja niiden avaamat mahdollisuudet Tuotantojärjestelyt, maankäyttö, teknologian muutos, hiilinieluna toimiminen Investoinnit uusiutuvaan lähienergiaan Uusiutuvaa, kestävän kehityksen mukaista ja monimuotoista energiantuotantoa paikallisista lähteistä Ilmasto- ja energiapoliittisella ohjauksella keskeinen rooli: Millaisilla kannustin- ja ohjausjärjestelmillä voitaisiin edistää hajautetun energiantuotannon liiketoiminnan kehittymistä Millaisilla kannustin- ja ohjausjärjestelmillä voitaisiin edistää khk-päästöjen hillintää kohteisiin, jossa vaikuttavuus suuri ja elinkeinon ja elintarviketuotantotavoitteiden kannalta järkevää ja toteutettavissa. 11

12 Lukemista? RIKKONEN PASI (toim.) Maatalouden energia- ja ilmastopolitiikan suuntia vuoteen Hillintäkeinojen analyysi tilatason vaikutuksista ja keinojen hyväksyttävyydestä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 35/2015, 108 s. RIKKONEN, P JA RINTAMÄKI, H. (toim.) Ilmastonmuutoksen hillintävaihtoehtojen ja -skenaarioiden tarkastelu Kiitos! maa- ja elintarviketaloudessa vuoteen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, No 12/2015, 109 s. - Ilmastonmuutoksen hillintävaihtoehtojen ja -skenaarioiden tarkastelu maa- ja elintarviketaloudessa vuoteen Maatalouden energia- ja ilmastopolitiikan suuntia vuoteen Hillintäkeinojen analyysi tilatason vaikutuksista ja keinojen hyväksyttävyydestä