Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä
|
|
|
- Helena Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä
2 Tuotantokyky kasvaa ja lyhyt kasvukausi rajoittaa viljelyä yhä vähemmän
3 Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: Kevätviljojen viljelyala A2, 2055 B1 Ohra Kaura Vehnä Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia
4 Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: Kevätviljojen viljelyala 2055 A2, 2085 B A2 Ohra Kaura Vehnä Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia
5 Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: Öljykasvien viljelyala A2, 2055 B1 Rypsi Rapsi Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia
6 Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: Palkoviljojen viljelyala A2, 2055 B1 Herne Härkäpapu Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia
7 Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: Erikoiskasvien viljelyala A2, 2055 B1 Auringonkukka Pellava Sinilupiini Hamppu Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia
8 Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: Rehumaissin viljelyala 2055 A2, 2085 B A2 Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia
9 Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: Syysmuotojen viljelyala Syysruis Syysvehnä Ruisvehnä Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia
10 Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: Syysmuotojen viljelyala Syysrypsi Syysohra Syyskaura Syysrapsi Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia
11 Syysmuotojen viljelyala Talven jälkeen Kylvö Kylvö Kylvö Kuvat: Kaija Hakala, syysmuotojen menestyminen tulevaisuuden oloissa (Reetta-ruiskasvustot). Katso myös: Peltonen-Sainio, P., Hakala, K. & Jauhiainen, L Climate induced overwintering challenges for wheat and rye in northern agriculture. Acta Agric Scand, B Soil Plant Sci, in press.
12 Tuotantokyky kasvaa kuitenkin vain sopeutumisen kautta
13 North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ja sopeutuminen on välttämätöntä tilanteessa, jossa pohjoiset alueet lämpenevät nopeasti ja kuluu useita vuosikymmeniä ennen kuin hillintätoimet purevat Kuva: Jaana Nissi/MTT Peltonen-Sainio P, Rajala A, Känkänen H & Hakala K Improving farming systems in northern European conditions. In: Edited by Victor O. Sadras and Daniel Calderini. Crop Physiology: Applications for Genetic Improvement and Agronomy. Elsevier, Amsterdam, The Netherlands. Pp
14 Kriittiset sopeuttamistarpeet Rajoittava tekijä / Kohde / Toimenpide: Lämpötilan nousu, pitkä päivä ja kiihtynyt kehitysrytmi / Siemensatokasvit / Jalostus Veden saatavuus / Kevätkylvöiset lajit / Jalostus ja kastelujärjestelmät, syysmuotoiset lajit Kasvintuhoojariskit / Kaikki lajit / Kestävyysjalostus, torjuntamenetelmät, monimuotoisuus, hälytysjärjestelmät Ääri-ilmiöt / Kaikki lajit / Hälytysjärjestelmät, viljelyvarmat lajikkeet, monimuotoisuus ja puskurointikyky Huuhtoumariskit / Maataloustuotanto / Vesitalouden hallinta, kasvipeitteisyys, teknologioiden kehittäminen Talvenkestävyys / Talvehtivat lajit / Jalostus, heikon kestävyyden lajikkeiden välttäminen, viljelymenetelmä ja -järjestelmämuutokset Ravinteiden saatavuus / Kaikki lajit / Lannoitemenetelmät, viljelykierto, palkokasvien yleistäminen, jalostus
15 Edellyttää kasvinjalostusta Rajoittava tekijä / Kohde / Toimenpide: Lämpötilan nousu, pitkä päivä ja kiihtynyt kehitysrytmi / Siemensatokasvit / Jalostus Veden saatavuus / Kevätkylvöiset lajit / Jalostus ja kastelujärjestelmät, syysmuotoiset lajit Kasvintuhoojariskit / Kaikki lajit / Kestävyysjalostus, torjuntamenetelmät, monimuotoisuus, hälytysjärjestelmät Ääri-ilmiöt / Kaikki lajit / Hälytysjärjestelmät, viljelyvarmat lajikkeet, monimuotoisuus ja puskurointikyky Huuhtoumariskit / Maataloustuotanto / Vesitalouden hallinta, kasvipeitteisyys, teknologioiden kehittäminen Talvenkestävyys / Talvehtivat lajit / Jalostus, heikon kestävyyden lajikkeiden välttäminen, viljelymenetelmä ja -järjestelmämuutokset Ravinteiden saatavuus / Kaikki lajit / Lannoitemenetelmät, viljelykierto, palkokasvien yleistäminen, jalostus
16 Edellyttää teknologista kehitystä Rajoittava tekijä / Kohde / Toimenpide: Lämpötilan nousu, pitkä päivä ja kiihtynyt kehitysrytmi / Siemensatokasvit / Jalostus Veden saatavuus / Kevätkylvöiset lajit / Jalostus ja kastelujärjestelmät, syysmuotoiset lajit Kasvintuhoojariskit / Kaikki lajit / Kestävyysjalostus, torjuntamenetelmät, monimuotoisuus, hälytysjärjestelmät Ääri-ilmiöt / Kaikki lajit / Hälytysjärjestelmät, viljelyvarmat lajikkeet, monimuotoisuus ja puskurointikyky Huuhtoumariskit / Maataloustuotanto / Vesitalouden hallinta, kasvipeitteisyys, teknologioiden kehittäminen Talvenkestävyys / Talvehtivat lajit / Jalostus, heikon kestävyyden lajikkeiden välttäminen, viljelymenetelmä ja -järjestelmämuutokset Ravinteiden saatavuus / Kaikki lajit / Lannoitemenetelmät, viljelykierto, palkokasvien yleistäminen, jalostus
17 Edellyttää viljelyjärjestelmämuutoksia Rajoittava tekijä / Kohde / Toimenpide: Lämpötilan nousu, pitkä päivä ja kiihtynyt kehitysrytmi / Siemensatokasvit / Jalostus Veden saatavuus / Kevätkylvöiset lajit / Jalostus ja kastelujärjestelmät, syysmuotoiset lajit Kasvintuhoojariskit / Kaikki lajit / Kestävyysjalostus, torjuntamenetelmät, monimuotoisuus, hälytysjärjestelmät Ääri-ilmiöt / Kaikki lajit / Hälytysjärjestelmät, viljelyvarmat lajikkeet, monimuotoisuus ja puskurointikyky Huuhtoumariskit / Maataloustuotanto / Vesitalouden hallinta, kasvipeitteisyys, teknologioiden kehittäminen Talvenkestävyys / Talvehtivat lajit / Jalostus, heikon kestävyyden lajikkeiden välttäminen, viljelymenetelmä ja -järjestelmämuutokset Ravinteiden saatavuus / Kaikki lajit / Lannoitemenetelmät, viljelykierto, palkokasvien yleistäminen, jalostus
18 Edellyttää myös politiikkamuutoksia Ilmastonmuutoksen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen, samoin kuin suurimpiin haasteisiin vastaaminen, edellyttävät muutoksia maatalouden politiikkaohjauksessa Ohjauksen painopiste tuotannon ylläpidosta muutoksen kannustamiseen: Politiikkaohjaus ei saa varsinkaan toimia muutoksen ja alan merkittävän kehittämisen hillitsijänä Tulee siirtyä järjestelmiin, joissa voidaan palkita eri mittarein osoitettua tuottavuuspotentiaalin hyödyntämistä, ympäristöhyötyjä ja suuntautumista markkinakysyntään Ohjauksen tulee lisäksi kannustaa viljelijöitä selvästi nykyistä enemmän investoimaan tuotannon ja ympäristönhoidon perusedellytysten kohentamiseen Peltonen-Sainio P & Lehtonen H Yleiset maatalouden politiikkaohjauksen haasteet MTT:n ilmastonmuutostutkimusten perusteella.
19 Muutosten ennakoitu aikataulu 2015 : Kasvintuhoojien torjuntatarve kasvaa ja torjuntavaihtoehdot monipuolistuvat: yhä tärkeäpää tuotantoepävarmuuden ehkäisemiseksi : Nykytyyppiset lajikkeet väistyvät: Lajikkeisto vaihtuu ja satotasot nousevat merkittävästi sopeutumisen myötä : Viljely monimuotoistuu nykyisestään: erityisesti rapsi on korvannut rypsin ja lisäksi palkokasvien viljely on yleistä valkuais- ja typpiomavaraisuuden parantamiseksi : Kasvintuotanto alkaa keskittyä vahvasti suotuisimmille tuotantoalueille: omavaraisuus turvataan ja ylijäämäpellot käytetään bioenergian tuottamiseen, vientituotantoon, luonnonhoitoon, vahvasti erikoistuneeseen tuotantoon tms : Kastelujärjestelmät otetaan käyttöön keskittymäalueilla: ravinnekierrot suljetaan 2055 : Kevätmuotoiset lajit korvautuvat suuressa määrin syysmuotoisilla 2000-luku: Ääri-ilmiöt aiheuttavat suurta epävarmuutta tuotannolle ja onnistumisten joukkoon ujuttautuu säännöllisiä epäonnistumisia
20 Muutosten ennakoitu aikataulu 2015 : Kasvintuhoojien torjuntatarve kasvaa ja torjuntavaihtoehdot monipuolistuvat: yhä tärkeäpää tuotantoepävarmuuden ehkäisemiseksi : Nykytyyppiset lajikkeet väistyvät: Lajikkeisto vaihtuu ja satotasot nousevat merkittävästi sopeutumisen myötä : Viljely monimuotoistuu nykyisestään: erityisesti rapsi on korvannut rypsin ja lisäksi palkokasvien viljely on yleistä valkuais- ja typpiomavaraisuuden parantamiseksi : Kasvintuotanto alkaa keskittyä vahvasti suotuisimmille tuotantoalueille: omavaraisuus turvataan ja ylijäämäpellot käytetään bioenergian tuottamiseen, vientituotantoon, luonnonhoitoon, vahvasti erikoistuneeseen tuotantoon tms : Kastelujärjestelmät otetaan käyttöön keskittymäalueilla: ravinnekierrot suljetaan 2055 : Kevätmuotoiset lajit korvautuvat suuressa määrin syysmuotoisilla 2000-luku: Ääri-ilmiöt aiheuttavat suurta epävarmuutta tuotannolle ja onnistumisten joukkoon ujuttautuu säännöllisiä epäonnistumisia
21
22 JPI FACCE: ydinteemat 1) Sustainable food security under climate change 2) Environmentally sustainable growth and intensification of agriculture 3) Assessing and reducing trade-offs between food supply, biodiversity and ecosystem services 4) Adaptation to climate change 5) Mitigation of climate change
23 Kiitos!
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Kaura tehokkaana typen käyttäjänä Kaura ilmastonmuutokseen
Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke
Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Sopeutuminen
Mitä haasteita ilmastonmuutos tuo viljelijän arkeen Suomessa? Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus
Mitä haasteita ilmastonmuutos tuo viljelijän arkeen Suomessa? Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus X North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Sopeutuminen on ainoa mahdollinen
Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen. Kaija Hakala ja Tapio Salo MTT Kasvintuotanto
Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen Kaija Hakala ja Tapio Salo MTT Kasvintuotanto Ilmastonmuutos aiheutuu ihmisen toiminnasta Maapallon keskilämpötila on noussut noin yhden asteen viimeisten 100
Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus
Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa
Oikea määrä vettä ja lämpöä oikeaan aikaan varmistaa hyvän sadon Voiko laji- ja lajikevalinnalla vähentää maatalouden ravinnekuormitusta?
Oikea määrä vettä ja lämpöä oikeaan aikaan varmistaa hyvän sadon Voiko laji- ja lajikevalinnalla vähentää maatalouden ravinnekuormitusta? Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvukauden
Voiko maatalous sopeutua ilmastonmuutokseen? Kasvatetaanko maissia? Jäävätkö pellot kesannolle?
Voiko maatalous sopeutua ilmastonmuutokseen? Kasvatetaanko maissia? Jäävätkö pellot kesannolle? Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus X North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70
Tuotannon kestävä tehostaminen
Tuotannon kestävä tehostaminen Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskus (Luke) 1 Teppo Tutkija Maatalouden globaali nykytila Maataloutta harjoitetaan laajemmin kuin koskaan ennen Maatalous on hyvin resurssi-intensiivistä
Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan
Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset
Kuivuuden vaikutus maatalouteen Rajaus: peltokasvien tuotanto
Kuivuuden vaikutus maatalouteen Rajaus: peltokasvien tuotanto Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Suomen kasvuolot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Tarvetta vastaamaton sadanta
Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa
Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskus Luke 1 Teppo Tutkija 11.10.2016 International Panel on Climate Change,
Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä
Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä Pirjo Peltonen-Sainio Tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Luke Gm (%) Soija dominoi valkuaismarkkinoita 2 Pirjo Peltonen-Sainio Gm (%) Rapsi Euroopan vaihtoehto
Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja
Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä
Uusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
VILJELY MUUTTUVASSA ILMASTOSSA MITEN PELTOVILJELY SOPEUTETAAN ONNISTUNEESTI
TEHO Plus -hankkeen raportti 4/2014 VILJELY MUUTTUVASSA ILMASTOSSA MITEN PELTOVILJELY SOPEUTETAAN ONNISTUNEESTI Maatalous tulee kohtaamaan merkittäviä muutoksia ilmastonmuutoksen myötä. Tarve maatalouden
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja
Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja Voitelua viljelykiertoon öljykasveilla Lisää tuottoa rypsillä, rapsilla ja pellavalla 14.2.2013 Somero 13.3.2013 Lahti Marjo Keskitalo
Ilmasto muuttuu viljelijä sopeutuu
Ilmasto muuttuu viljelijä sopeutuu Kaija Hakala Luonnonvarakeskus Ilmaston muutos Varsinais-Suomessa Vuoden 2055 tilanne skenaarion RCP 4.5 mukaan (hillintätoimet eivät pure täysin toivotusti, lämpötila
Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?
Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin? Miltä näyttää maatalouden tulevaisuus? tapahtuma Reisjärvi 30.10.2018 Riitta Savikko Sisältö Ilmastonmuutos ja maatalous Miten ilmastonmuutos
Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön
Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Kohtaavatko maatalouden taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys? Kouvola-talo, Simelius-Sali 11.3.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija
Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä
Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu
Miten sopeutan viljelytoimeni ilmaston ja sään muutoksiin?
Miten sopeutan viljelytoimeni ilmaston ja sään muutoksiin? Kaija Hakala Luonnonvarakeskus Ilmastonmuutos johtuu kasvihuonekaasujen lisäyksestä ilmakehässä Lämpötila nousee, vaikka päästöt loppuisivat Ruosteenoja,
Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet
Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet viljelylle Suomessa? Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Biotalous ja ympäristö Hiilen kierron hallinta Pellon
Viljantuotannon haasteet
Viljantuotannon haasteet Taru Palosuo Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen Seminaari, Kuopio 20.11.2014 21.11.2014 Globaalit satotrendit ja ilmastovaikutukset Muuttunut ilmasto on
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
Hamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta
Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarat ja biotuotanto Tuotannon ympäristövaikutukset NORFASYS-projekti Seminaari 26.11.2015
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus
Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa Hämeenkyrö 1.11.2018 Riitta Savikko Sisältö Ilmastonmuutos ja maatalous Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Miten varautua miten etsiä ratkaisuja Materiaaleja
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta
Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 1 13.12.2016 Ohjelma 9.00 Tervetuloa Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 9.15 Miksi palkokasveja
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime
Peltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön
Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön Pirjo Peltonen-Sainio PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet Maa- ja metsätalousvaliokunta Suurten muutosten aika North Canada Alaska Greenland
Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.
Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 1 Tausta ja tavoitteet
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno ILMASE työpaja, Kotkan merikeskus Vellamo Ilmastomuutokseen varautuminen Ei niin suotuisiin yhteiskunnallisiin
PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus
PeltoOptimi-työkalu Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet Suurten muutosten aika North Canada Alaska Greenland North Pole Finland Siberia 70 N 60 N Piirros: Jaana
Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus
Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen
Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja
Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja Sari Himanen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle hankkeen antia 17.10.2018 Mikkeli Kuva: Sakari Raiskio Hillintää ja sopeutumista
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS
Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS Pirjo Peltonen-Sainio Tutkimusprofessori Tavoite Tuottaa laajoihin aineistoihin perustuva, viljelykiertojen
Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen
Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNEUVOJIEN KOULUTUKSEN 4. PÄIVÄ: Luonnon ja maiseman monimuotoisuus Tampere, Ahlmanin auditorio, ti 4.6.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT
Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT
Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka
Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus
Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus 1.12.2017 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi Ruuan tuotannon haasteita
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40
Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys
Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys Taru Palosuo ILMASE-työpaja, Pieksämäki 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti
Satovarmuutta seosviljelyllä?
ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma
Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät
Bioenergiapolitiikka & talous
Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät
VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Kevät 2012 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset
Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä
Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi Esitelmän tulokset liittyvät Luonnonvarakeskuksen
Satotaso ja kestävä tehostaminen strategisena valintana
Satotaso ja kestävä tehostaminen strategisena valintana OPAL: Tutkijoiden ja viljelijöiden tapaaminen, Tampere, ma 12.12. 2016 Tutkimusprofessori Heikki Lehtonen ja tutkija Tuomo Purola Luonnonvarakeskus
Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?
1 Kasvinvuorotus Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun
Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen
Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia Hanna Mäkinen Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) hanke Valtakunnallinen tiedonvälityshanke Sieto- ja sopeutumiskyvyn
Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila
Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 Viljelyä Kokeilua Tietotöitä Matkailutöitä Yhteistyötä Sisältö, runsaasti kuvia -
Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman
Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman 2.3.2011 1 Onko vaihtoehtoja? Typensitojakasvit Viherlannoitus Seos/sekaviljely
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
Syysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti
Kylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi
BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011
Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke
Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit
POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2 Ajankohtaista
Mikä on muuttunut? MTT
Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai
Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus
Säästääkö monipuolinen viljelykierto tuotantopanoksia ja energiaa Viljelisinkö biokaasunurmia? Miten peltoviljelyn energiakulutusta voisi vähentää? Hyvinkää18.10.2013 Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS
Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.
Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa
PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä
PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarat ja biotuotanto Työkalu koko Suomeen 10 10 km tutkimusalustat Pilottialueet: 20 pilottitilaa Kasvintuotantoalue Nurmivaltainen
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
talous ilmastonäkökulmasta Heikki Lehtonen, prof. MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi 18.4.2012
Maatalouspolitiikka ja tilan talous ilmastonäkökulmasta Heikki Lehtonen, prof. MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi 18.4.2012 Pääteemat Ilmastonmuutos ja elintarvikemarkkinoiden kasvaneet vaihtelut
Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot
Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa
Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
Maaseudun tiedetreffit 3.6.2014
Maaseudun tiedetreffit 3.6.2014 Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteet ja mahdollisuudet Suomen maatiloilla: ILMASE-hankkeen antia ja ehdotuksia Riitta Savikko Maa- ja elintarviketalouden
Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?
MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)