Maatalouspolitiikan ja markkinoiden
|
|
- Pasi Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maatalouspolitiikan ja markkinoiden vaikutus maatalousyrittämiseen vuoteen 2030 mennessä Pori Heikki Lehtonen MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi
2 Tässä esityksessä MAPTEN-hankkeet keskeiset tulokset politiikka- ja markkinamuutosten vaikutuksista vuoteen 2030 Arviot vuodelta 2010 Vieläkö pitävät tulokset paikkansa? Ilmastonmuutos ja globaalimuutos Mitä uutta? Pitkän aikavälin skenaariot ja kestävyys Kysyntä Maatalouskaupan vapautuminen Johtopäätökset
3 EU:n maatalouspolitiikan uudistuspaineet ovat jatkuvia Elintarvikealaa linjattu entistä markkinalähtöisemmäksi Kilpailu on kiristynyt ja kansainvälistynyt Rakennemuutos on jatkuvaa kilpajuoksua Mikä on maatalouden rahoitus EU:n budjetissa vuoden 2013 jälkeen? Mitä on maatalouspolitiikka vuonna 2020? Onko maatalouspolitiikalla mahdollista enää tulevaisuudessa vaikuttaa maatalouden menestymiseen vai jyräävätkö vapautuvat markkinat? HUOM! Näitä huolia ja muutoksia on ollut aina Onko jotain erityistä syytä huoleen? Onko mahdollisuuksia?
4 Miksi maataloutta Suomessa? Suomi on maailman ainut kokonaan 60. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitseva maa jossa harjoitetaan maataloutta laajassa mitassa, osin jopa kotimaista kulutusta vastaavasti Tämä on mahdollista Golf-virran ja maataloustukien ansiosta Nälkä ei lähde ennen kuin ruiskuhilaat pelloilta ( ) => karjatalous Valtaosa suomalaisista katsoo, että koko maa hyötyy, jos Suomen maaseutu voi hyvin. Maaseutu halutaan säilyttää elinvoimaisena ja elinkelpoisena ja maisemat pitää hoidettuina. Kotimaista ruokaa halutaan syödä myös jatkossa, erityisesti lähi- ja luomuruokaa. Yhteisenä huolenaiheena ovat vesistöt ja erityisesti Itämeri. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö _uusi_liiteri.html
5 Maatalouden kokonaislaskennan tuotto- ja kustannuserittely 2012e Milj Kotieläintuotto Tarvikekustannus Kasvinviljelytuotto Kasvihuoneja avomaatuot. Muu tuotto Kaikki tuet yhteensä Yrittäjänvoitto (tappiota koska negatiivinen) Kone-, rakennus- ja muut Vakuutukset, vuokrat Poistot Korko- ja palkkakulut Yrittäjäperheen palkkavaatimus Oman pääoman korkovaatimus 2000 MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suome n maatal
6 Päätulokset MAPTEN-hankkeesta Markkinoiden voima kasvaa ja maatalouspolitiikan ohjausvaikutus vähenee selvästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Lähivuosien tärkein tekijä on kuitenkin EU:n uusi ohjelmakausi Tilojen koko kasvaa ja lukumäärä vähenee edelleen. Kotieläintuotannon erikoistuminen jatkuu, ja monialaisten maatilojen osuus lisääntyy Aktiivitilojen kokonaismäärä laskee n tilaan vuonna 2020 Kotieläintaloudessa lasku on rajumpaa, vuonna 2020 jäljellä enää noin tilaa Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ruoantuotannon edellytyksiin kaikkialla maailmassa vaikuttavat eniten makean veden varantojen väheneminen, ilmastonmuutos ja energian hinta Suomalainen tuotanto pystyy kilpailemaan laadulla, puhtaudella ja eläintautitilanteella sekä ammattitaidolla ja osaamisella
7 MAPTEN-skenaariot (2010) Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky heikkenee SKENAARIO 4 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa SKENAARIO 1 Maatalous häviäjä WTO-kehityksessä Julkinen ohjaus ja julkinen rahoitus vahvaa SKENAARIO 5 BAU nykyiseeen suuntaan - skenaario Vapautuvat markkinat jyräävät SKENAARIO 3 Innovaattori uusiutuvaan energiaan /ravinnekiertoon liittyvissä ratkaisuissa SKENAARIO 2 Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky vahvistuu
8 BAU Nykyiseen suuntaan skenaario Polarisoituminen laajaperäisen ja intensiivisen tuotannon välillä etenee, monialainen maaseutuyrittäminen lisääntyy Markkinaehtoinen toiminta kasvaa, hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen Ympäristövaatimukset lisääntyvät, toiminnan eettisyys korostuu, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet muuttavat tuotantomenetelmiä ja teknologiaa Rakennekehitys jatkuu, vuonna 2030 huomattavasti nykyistä vähemmän maatiloja (n ), alle viidennes kotieläintiloja Viljelyksessä oleva peltoala suurin piirtein nykyisellä tasolla Maataloustuen kokonaismäärä jonkin verran alentunut, tuki enemmän kansallisesti rahoitettua, tuen perusteluna enenevässä määrin maatalouden julkishyödykkeet EU:n rajasuojan asteittaisen alenemisen johdosta maailmanmarkkinoiden tapahtumat vaikuttavat yhä suoremmin siihen, mitä maataloudessa tapahtuu ja miten maatalous menestyy
9 ENTÄ JOS Suomen maatalous häviäjänä WTO-kehityksessä? Maailmankauppaa liberalisoidaan jotta talouskasvu nopeutuisi EU:n sisäisiä tukia alennetaan ja poistetaan. Rajasuoja poistuu, mikä lisää maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen vaihtelua. Yhteisellä maatalouspolitiikalla ei ole enää ohjausvaikutusta. Suuruuden ekonomia jyrää, alkutuotanto on voimakkaasti keskittynyttä ja yrityskoko suurta vastatakseen kovenevaan kilpailuun. Innovaatiot liittyvät erityisesti suurten tilojen tuotanto- ja automaatioteknologian kehitykseen sekä uusiin tuottavampiin kasvinjalostuksen tuotteisiin. Alkutuotanto on lähellä keskittynyttä, jalostavaa teollisuutta. Suomen elintarvikeomavaraisuus laskee tuntuvasti. Raaka-ainetuotantopohjaa sekä jalostavaa teollisuutta siirtyy etelämmäksi (Baltian maat, Puola). Tuotantopanoksia käytetään intensiivisesti parhaan sadon saamiseksi globaalisti kilpailukykyisellä hinnalla. Tuottavuus kasvaa Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee, sillä politiikkamuutokset, epävakaat maailmanmarkkinat sekä tuotantopanosten hintojen nousu ulosmittaavat tuottavuuden kasvun tuoman hyödyn Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan ja on siksi altis maailmanmarkkinoiden hintaheilahteluille
10 ENTÄ JOS Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina? Talouden kasvu lisää laaturuuan kysyntää ja innovatiivisia tuotteita. Globaali hyvinvointikehitys ja erityisesti kehittyvien maiden elintason nousu synnyttävät laajat markkinat pitkälle jalostetuille elintarvikkeille Elintarvikkeiden vienti vetää. Suomi tuottaa jalostettuja, laadukkaita, turvallisia ja funktionaalisia elintarvikkeita. Suomella on merkittävä rooli erityisesti Pietarin alueen pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kysynnän tyydyttämisessä Ilmastonmuutos tuo Suomelle kilpailuetua Laadukkaat maaseututuotteet nousevat brändiksi. Maaseudulle syntyy uutta palveluliiketoimintaa, vihreitä tuotteita ja hoivayrittäjyyttä, matkailua. Onnistunut panostaminen bio- ja informaatioteknologiaan, innovatiivinen tuotekehitys sekä ilmastonmuutoksen tuottama suhteellinen etu parantavat kilpailukykyä Maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kannattavuus perustuu monialaiseen yrittämiseen, jossa laadukas, pienimuotoinen, paikallinen elintarvikejalostaminen yhdistyy palveluyrittämiseen
11 ENTÄ JOS Suomi innovaattori uusiutuvaan energiaan /ravinnekiertoon liittyvissä ratkaisuissa? Uusiutuvaan energiaan ja biomateriaalien kiertoon liittyvän tekniikan kehittyminen nopeaa Lopulta energiateknologian kehittymisen myötä energian hinnan jatkuvan nousupaineen poistuminen EU:n ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka toimii läpäisyperiaatteella kaikessa maataloutta ja maaseutua koskevassa päätöksenteossa Ympäristötietoisuus, kierrätettävyys, ravinnon terveellisyys, energian säästäminen ja ympäristövaikutukset korostuvat Talouskasvun veturina toimivat erityisesti bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät innovaatiot (?!) Maatalous biomateriaalien tehokkaaksi kierrättäjäksi ha peltoa peltobioenergian tuotantoon (?!) Näistä huolimatta ruoantuotanto säilyy maatalouden keskeisimpänä tehtävänä, mutta pelto- että metsäbiomassaa hyödyntävä energian tuotanto tarjoaa merkittäviä lisätuloja maatiloille (?!)
12 ENTÄ JOS Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa? Globaali talouskasvu hidastuu ja elinolosuhdepakolaisuus kasvaa voimakkaasti ilmastonmuutoksen seurauksena Ilmastonmuutoksen hillintätoimet siirtyvät politiikan keskiöön Kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet heikentävät talouskasvua ja erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä on mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset. Ilmastonmuutos heikentää globaalisti ruoantuotantoa, mikä lisää yhteiskunnallista epävakautta, ruokakriisejä ja muuttoliikkeitä Sääolosuhteiden äärevöityminen ja alkukasvukauden ongelmat (kuivuusjaksot, kosteusjaksot, tulvat) painavat, globaalisti vesikriisi on keskeisin ratkaisua vaativa ongelma. Suomessa niinkään osittain pakon sanelema kulutustrendi kohti ekologisempaa ruokavaliota, jota ohjataan veroluonteisesti Tuotannon lasku on merkittävintä kotieläintuotannossa Päästöttömän energian tuotannossa luotetaan ydinvoimaan, sillä uuden sukupolven teknologiat bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotannossa eivät ole kehittyneet taloudellisesti kilpailukykyisiksi
13 MAPTEN -tutkimuksessa tarkasteltiin eräitä (EU-tason) ääriskenaarioita: Jos maatalouden CAP-tuki (pilari 1) lopetettaisiin kokonaan: Euroopassa ei juuri vaikutusta kokonaistuotantoon (kokonaisarvon mielessä), suuria alueellisia muutoksia Suomessa viljantuotannon kannattavuus romahtaisi ja vilja-ala supistuisi alle puoleen, tuotantomäärä lähes puoleen! Sianlihantuotanto vähenisi prosenttia ja siipikarjanlihantuotanto kymmenen prosenttia Maidontuotantoon ei juuri vaikutusta! Mutta naudanlihantuotanto -15% Maan arvo alenisi, samoin pellon vuokrahinnat, mikä koituu pitkällä aikavälillä tehokkaasti toimivien tilojen ja tuotantoalueiden hyväksi Maan arvon aleneminen ei korvaisi viljelijöiden tappiota maataloustukien vähentyessä pellon vuokrat olleet tukitasoa alempia Jos maatalouskaupan täysi vapauttaminen + tuet pois: Vähentäisi kaikkea tuotantoa, mm. maidontuotantoa 30-40% Hinnat osittain palautuisivat, jäljelle vain tuotantoa joka osa tehokkaimpia arvoketjuja
14 Sianlihantuotanto Sianlihantuotanto on tulosten mukaan herkkä sen suhteen missä määrin viljan hinnan nousut siirtyvät sianlihan hintoihin Koska tuotantosidonnaista tukea ei sikatiloille enää makseta. markkinoiden heikkeneminen voi johtaa merkittäväänkin tuotannon supistumiseen pysyvästi Suomessa Vastaavasti pitkään jatkuvat suotuisat markkinat voivat johtaa viimevuosien tuotannon vähenemisen jälkeen sianlihantuotannon merkittäväänkin kasvuun Sen sijaan siipikarjanlihantuotanto muuttuu tulosten mukaan selvästi vähemmän hinta- ja tukimuutosten seurauksena CAP-tuen vaikutus viljan tarjontaan ja erityisesti sianlihantuotantoon on tulosten mukaan suuri, sianlihantuotannon voidaan ajatella olevan maa-alaresurssien tehokasta hyödyntämistä ja viljan jatkojalostusta
15 Maitosektorilla on mahdollisuuksia Erityisesti suurilla ja tehokkailla tiloilla edellyttäen että tuotantokustannukset eivät olennaisesti nouse viljan hinnan mahdollisesta noususta huolimatta (kustannustehokas ja laadukas nurmirehun tuotanto ja hyödyntäminen) Kiintiökustannuksen poistuminen voi johtaa C-alueella tuotannon kasvuun Tuotannon nousupaineet kuitenkin vähenevät olennaisesti, jos maitotuotteiden hinnat heikkenevät panoksiin nähden enemmän kuin 10 %, tai jos investointitukia vähennetään Rakennekehitystarve C-alueella suhteessa suurempi kuin AB-alueella, jossa suurten tilojen osuus tuotannosta on pienten lopetettua kasvanut nopeammin Ratkaisevaa AB-alueen kannalta on se, että tukitaso / hinta säilyy suosiollisena jos näin käy, kasvaa samalla mahdollisuus, että C-alueen tuotanto kasvaa. AB-alueen maidontuotanto vähenee tuen / hinnan alentuessa tulosten mukaan vähemmän kuin C-alueella, koska AB-alueen tuotanto on vähemmän riippuvaista tuesta kuin C-alueella => Jotka ovat pärjänneet hyvin AB-alueen maidontuotannossa, pärjäävät jatkossakin
16 Ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä: Mitä ilmastonmuutos aiheuttaa Suomen elintarviketuotannolle maatiloille, ruokateollisuudelle? Paraneeko satoisuus? Entä kasvi- ja eläintaudit? Lisääntyykö torjunta-aineiden ja muiden kemikaalien käyttö? Missä määrin maataloustuotanto voisi kasvaa Suomessa? Onko se taloudellisesti järkevää? Mitä muutokset ilmastossa ja markkinoilta edellyttävät?
17 Ennakoitu ilmastonmuutos Suomessa vuoteen 2100, vertailujakso Jylhä et al 2009, Ruosteenoja 2013 Keskilämpätila C Talvella+3-+9 C Kesällä C Vuotuinen sademäärä % Talvella+10-40% Kesällä % Kasvukauden pituus päivää vuoteen 2100 Tehoisa lämpösumma: Etelä-Suomi > 1900 astevuorokautta Maan keskiosa > 1600 astevuorokautta Pohjois-Suomi 900 -> 1200 astevuorokautta Entistä useammin sadepäiviä, pilvisyyttä, rankkasateita, kuivia jaksoja Terminen talvi lyhenee, syksy pitenee Lumipeite ja routa vähenevät syyskylvöisten kasvien ja nurmien talvehtiminen
18
19 Viljojen satotrendit Suomessa Lähde: Taru Palosuo, MTT kg/ha FAOSTAT, Satotasojen kasvu on taittunut Suomessakin. Uusien lajikkeiden tuoma kasvulisäys on edelleen nostanut satopotentiaalia, mutta viljely vuoden 1995 jälkeen on ollut vähemmän intensiivistä. (Peltonen-Sainio et al. 2009) 19
20 Miten muuttuva ilmasto vaikuttaa viljasatoihin? Lähde: Taru Palosuo, MTT Ilmaston suorat vaikutukset kasvustoihin Lämpötilan nousu Kasvukauden pidentyminen Muutokset sademäärissä Hiilidioksidipitoisuuksien nousu Muutokset talviolosuhteissa Sään ääri-ilmiöt Epäsuoria vaikutuksia Muutokset maaperän vesi- ja ravinnetaseissa Kasvintuhoojariskien kasvu Muutokset tuotteiden ja tuotantopanosten hinnoissa 20
21 Viljelykasvien satopotentiaali ja sen toteutuminen - Palosuo et.al Mahdollinen Saavutettavissa Toteutunut Satokuilu I (15-20%) vesirajoitteet (maan rakenne), huono vesitalous Satokuilu II (10%) - peltojen kalkitus I+II+III + tuntematto mat tekijät = 50% Satokuilu III (15-20%) riittämätön kasvinsuojelu, vähäinen lannoitus matalien hintojen ja politiikan vuoksi Satopotentiaali Vesi- ja ravinnerajoitteinen sato Korjattu sato
22 Maatalouden panoskäyttö ratkaisee tuottavuuden - yhteiskunnan ohjauksessa g/ha tehoainetta Herbisidit Kasvunsääteet Fungisidit Insektisidit kg/ha Typpi Kalium Fosfori
23 Maissin, soijan ja vehnän maailmanmarkkinahinnat vuosina USD/1000 kg Soija Vehnä Maissi Lähde: USDA, CBOT, CBR MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinke inot 2013
24 Keskisato Viljatilojen valinnat ja satotasot eri hintaskenaarioilla Lounais-Suomessa (Alhainen hinta -20%, mediaanihinta +0%, korkea hinta +20%) laskettu 30 vuoden jaksolle Kevätvehnä [3557] Syysvehnä [3794] Ohra [3550] Kaura [3574] Öljykasvit [1400] Katetuotto, eur/ha Fungisidikäsitellyn ohran osuus S1 S2 S3 S4 S5 S (+5.1%) (+5.4%) (+1.3%) (+0.0%) 3842 (+8.0 %) 3545 (-0.3%) (-1.0%) (+7.4%) 3610 (+1.7%) 3927 (+10.6%) 3217 (-9.4%) S1: Alhainen tautipaine+ alhainen hinta S2: Alhainen tautipaine+mediaanihinta S3: Alhainen tautipaine+korkea hinta S4: Korkea tautipaine+matala hinta S5: Korkea tautipaine+mediaanihinta S6: Korkea tautipaine+korkea hinta 3300 (-7.0%) 3624 (+2.1%) 3811 (+6.6%) 3812 (+6.6%) 3557 (-0.5%) 3529 (-1.3%) 3501 (-2.0%) (+7.9%) (+8.0%) (-0.2%) (+7.5%) (+8.1%) % 14% 100% % Maan ph
25 Simulation results example with risk aversion parameter = Land use on cereals farms, South-West Finland, over 30 years Low disease pressure High disease pressure 100 % 80 % 100 % 80 % Low price 60 % 40 % 20 % 60 % 40 % 20 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF 100 % 100 % Medium price 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF High price 100 % 100 % 90 % 80 % 80 % 70 % 60 % 60 % 50 % 40 % 40 % 30 % 20 % 20 % 10 % 0 % 0 % t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15 t17 t19 t21 t23 t25 t27 t29 SWheat WWheat Barley Oats Oilseed Setaside MTT NMFAgrifood Research SWheat Finland WWheat Barley Oats Oilseed Setaside NMF
26 3000 Käytetty kokonaispeltoala (1000 ha) vs simuloitu kehitys Lähde: MTT:n Dremfiamallisimuloinnit, Nurmiala_todellinen Vilja-ala_todellinen Muut kasvit_todellinen Kesanto_todellinen Nurmiala_Dremfia Vilja-ala_Dremfia Muut kasvit_dremfia Kesanto_Dremfia Yhteensä_todellinen Yhteensä_Dremfia
27 Merkittävää maatalouden laajenemista Suomessa on syytä epäillä, koska Ilmasto vain yksi, joskin merkittävin, luonnonhaitta Suomen maataloudelle esim. peltolohkojen pienuus ja hajanaisuus merkittävä kustannushaitta Maatalous on Suomessa voimakkaasti politiikkavetoista: Kustannukset ylittivät markkinatuotot noin 1,5-kertaisesti Panoshinnat nousevat myös, ei vain maataloustuotteiden hinnat esimerkkinä energian ja lannoitteiden hinnat ! Mm. Brasilian ja Kaakkois-Euroopan maatalous voi vastata hintojen nousuun kasvattamalla tuotantoa ilman tukia Monissa kehitysmaissa suuri tuottavuuspotentiaali (matala lähtötaso) MUTTA: RUOAN KYSYNTÄ KASVAA Kyky vastata kysynnän kasvuun heikkenee suuressa osassa maailman päätuotantoalueita ilmastonmuutoksen seurauksena (Esim. Etelä- Eurooppa, Etelä-Amerikka) => tarvetta Pohjois-Euroopan omalle tuotannolle
28 Talvehtiminen Lähde: Panu Korhonen, MTT Merkittävin laji- ja lajikevalikoimaa rajoittava tekijä Talvehtimisen onnistumiseen vaikuttavat Pakkasaltistus P.Virkajärvi/MTT Lämpötilan vaihtelu Lumipeitteen paksuus ja kesto Maan pinnalle muodostuva jää Vesipeitto A.Hannukkala/MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
29 Alhainen satotaso ei ainut luonnonhaitta Peltolohkojen pienuus ja hajanaisuus Epäedullinen topografia ml. tiestön ylläpitopitokustannukset Lyhyet kylvö- ja korjuuajat => sato- ja laaturiskit ns. ajallisuuskustannus johtaa korkeisiin kone- ja muihin kapasiteettikustannuksiin Pienet tuotanto- ja kulutusmäärät ja pitkät kuljetusetäisyydet kotimaassa ja vientimarkkinoille => korkea logistiikkakustannus Rakennuskustannukset korkeat myös maataloudessa Ei helpotusta, mahdollinen siirtyminen pysyvästi leutotalviseen ilmastoon vie vuosikymmeniä Lyhyt laidunkausi, pitkä sisäruokintakausi Korkea työnmenekki ja rehunkorjuukustannukset kotieläintuotannossa
30 EU:n maitotuotteiden ja maidon hinnat (aikajakso , hinnat eur/tonni) lähentyneet maailmanmarkkinahintoja. Lähde: H. Versteijlen,
31 Suomen maatalous voi hyötyä ilmastonmuutoksesta paremman *kokonaistuottavuuden* kautta (ei vain satotason kautta) MUTTA: Kotieläintuotteiden kulutus voi vähentyä kymmeniä prosentteja vuoteen 2050, jos todella pyritään kestävään ruokatalouteen => Silloin kasvisten ja puutarhatuotannon merkitys kasvaa - Lihankulutuksessa vasta pieniä merkkejä vähenemisestä luvun voimakkaan kasvun jälkeen, muutokset pieniä vuoteen 2020 Miten Suomen maatalous vastaa tähän muutokseen? Shared socio-economic pathways (SSP) Kriegler, E., et al., The need for and use of socio-economic scenarios for climate change analysis: A new approach based on shared socio-economic pathways. Global Environ. Change (2012), cha Large scale, consistent socio-economic scenarios, independent on bio-physical climate scenarios
32 Globaalit SSP-skenaariot auttavat hahmottamaan eri tulevaisuuksia maataloudelle Miten Suomen maatalous pärjää näissä maailmoissa? Socio-Economic challenges for CC mitigation SSP5 Conventional development progress with oil and gas, free trade SSP3 Fragmentation regional protectionism SSP2 Middle of the road business as usual, some trade liberalisation SSP4 Inequality free trade among rich countries SSP1 Sustainability free trade, regulated by ecologic principles Socio-Economic challenges for adaptation
33 Lihan, juuston ja kananmunien kulutus (milj. kg) Suomessa Lähde: Suomen Virallinen Tilasto, TIKE 2012, p Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha Lihan kulutus yht. Juustot Muutos , (%) 3, Kananmunat Muutos , (%)
34 Johtopäätökset Maataloustuotannon olennainen lisääntyminen on Suomessa tuskin taloudellisesti kannattavaa markkinaehtoisesti vielä vuoteen tukia tarvitaan Tuen taso vähitellen alenee, mutta tarve voi vähentyä, jos tuottavuus kasvaa Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa keskimäärin Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää rajua rakennemuutosta, tuottavuuden kasvua koko tilalla, ja tuotannon keskittämistä suotuisimmille alueille Suomessa hyvät hinnat, hyvät sadot Nykyiseen tuotantoon nähden runsas peltoala antaa mahdollisuuksia Kysyntä määrää kehityksen suunnan kotieläintalous vs kasvikset Ilmastonmuutos ja pitempi kasvukausi eivät takaa korkeampia satoja Viljely vaativammaksi alkukesän kuivuuden ja tautien ja tuholaisten lisääntymisen takia Taitavat viljelijät voivat saavuttaa nykyistä korkeampia satoja, jos hinnat kohdallaan Tarvetta peruskuivatus- ja maanparannusinvestoinneille Korkeampi satotaso antaisi mahdollisuuden alentaa tuotantokustannuksia Hyödyttäisi eniten kotieläintaloutta Panosten ja tuotosten hinnat pieniä satotasomuutoksia tärkeämpiä Maatalous ja ilmastonmuutos: ;
35 KIITOS! Kuva: Sari Luostarinen, MTT:n arkisto
Skenaarioita maatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2030
Skenaarioita maatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2030 Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa seminaari 14.1.2011 Pasi Rikkonen Yksikönjohtaja, KTT, MMM (agr.) MTT Taloustutkimus Maatilan menestystekijät
LisätiedotViisi skenaariota Suomen maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta Ira Ahokas, TuKKK & Jyrki Aakkula, MTT
Viisi skenaariota Suomen maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta Ira Ahokas, TuKKK & Jyrki Aakkula, MTT MAPTEN Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009, Helsinki Skenaario ja skenarointi Skenaario on ajallisesti
LisätiedotTulevaisuuden ennakoinnin menetelmiä ja maatalouden tulevaisuuden skenaarioita Hevosalan yhteistyöseminaari 11.- 12.10.
Tulevaisuuden ennakoinnin menetelmiä ja maatalouden tulevaisuuden skenaarioita Hevosalan yhteistyöseminaari 11.- 12.10.2012 Ypäjällä Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT MTT taloustutkimus Tulevaisuuden ennakointi
LisätiedotMAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT
MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa
LisätiedotSuomen maatalouden muutos EU-aikana
Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-
LisätiedotMissä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKasvinviljelyn tulevaisuus seudulla
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä
LisätiedotKotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.
Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina
LisätiedotMaatalouspolitiikan ja markkinoiden vaikutus maatalousyrittämiseen vuoteen 2030 mennessä
Maatalouspolitiikan ja markkinoiden vaikutus maatalousyrittämiseen vuoteen 2030 mennessä Pori 8.12.2014 Heikki Lehtonen MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi Tässä esityksessä MAPTEN-hankkeet keskeiset
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa
Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo
LisätiedotTutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen
Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden
LisätiedotViljantuotannon haasteet
Viljantuotannon haasteet Taru Palosuo Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen Seminaari, Kuopio 20.11.2014 21.11.2014 Globaalit satotrendit ja ilmastovaikutukset Muuttunut ilmasto on
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä
LisätiedotPTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotCAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta
CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Esityksen sisältö CAP-uudistus ja Suomen maatalous
Lisätiedottalous ilmastonäkökulmasta Heikki Lehtonen, prof. MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi 18.4.2012
Maatalouspolitiikka ja tilan talous ilmastonäkökulmasta Heikki Lehtonen, prof. MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi 18.4.2012 Pääteemat Ilmastonmuutos ja elintarvikemarkkinoiden kasvaneet vaihtelut
LisätiedotPeltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotAjankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä
Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista Viljelijätuki-info, Asikkala 2.4.2019 Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnän tuotanto palautuu hehtaarisatojen kasvun seurauksena Varastot
LisätiedotPohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020
Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n
LisätiedotMaatalous vuonna 2030 - skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista
Maatalous vuonna 2030 - skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM (agr.) Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen sisältö: 1.
LisätiedotVILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK
VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien
LisätiedotMiksi ruoan hinta on noussut?
Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
Lisätiedot(2) Markkinoiden kehitys
EU:n maatalouden tulevaisuus, Suomi osana EU:ta Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Suomalaisen nautakarjatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat (1) Politiikan
LisätiedotMaatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja
Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000
LisätiedotMaitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015
Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko
Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko
LisätiedotViljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat
Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat Professori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskus Talous ja yhteiskunta Politiikat, markkinat ja ennakointi 17.2.216 heikki.lehtonen@luke.fi 1 Teppo Tutkija
LisätiedotMTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta
MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka
LisätiedotRavinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotSustainable intensification in agriculture
Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet
LisätiedotVilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä
Vilja-alan markkinanäkymät 2018 Tapani Yrjölä Tapani Yrjölä/SSO Maatalous -risteily Sisältö Viljamarkkinat Kotieläintuotteiden markkinat Tuotantopanosmarkkinat Panoshintojen kansainvälinen vertailu Viljamarkkinat
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotNURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi
NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotIlmastonmuutoksen taloudelliset. Kuopio Heikki Lehtonen, Olli Niskanen, Pellervo Kässi, Hannu Känkänen MTT
Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset markkinat ja politiikka Kuopio 20.11.2014 Heikki Lehtonen, Olli Niskanen, Pellervo Kässi, Hannu Känkänen MTT heikki.lehtonen@mtt.fi Sisältö Pellonkäyttö Pohjois-Savossa
LisätiedotMissä mennään viljamarkkinoilla
Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase
LisätiedotSuomen maa- ja elintarviketalous 2016/17
Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/17 Luke, Talous ja yhteiskunta 1 Elintarvikkeiden ja juomien kulutusmenot milj. euroa käyvin hinnoin 2014 2015 %-muutos Yhteensä 23 334 23 298 0 Elintarvikkeet* 12
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotMaailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä
Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotAjankohtaista viljakauppa-asiaa
Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotTULEVAISUUSFOORUMI
TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,
LisätiedotLAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ
LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotSatotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät
LisätiedotTurvepeltojen viljely. Merja Myllys
Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotSatotaso ja kestävä tehostaminen strategisena valintana
Satotaso ja kestävä tehostaminen strategisena valintana OPAL: Tutkijoiden ja viljelijöiden tapaaminen, Tampere, ma 12.12. 2016 Tutkimusprofessori Heikki Lehtonen ja tutkija Tuomo Purola Luonnonvarakeskus
LisätiedotMaatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät
Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotLausunto Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle
Lausunto 25.9.2017 1/5 Lausunto Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle 26.9.2017 Viite Lausunnon antaja Lausuntopyyntö teemasta Valtion vuoden 2018 talousarvio: Yleisesittely ja maatalouteen liittyvät
LisätiedotMiten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup
LisätiedotMaatalousinvestointien tulevaisuus ja mahdollisuudet
Maatalousinvestointien tulevaisuus ja mahdollisuudet Professori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskus Talous ja yhteiskunta Politiikat, markkinat ja ennakointi 8.6.216 heikki.lehtonen@luke.fi 1 Teppo Tutkija
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotKotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus
Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotENPOS Maaseudun Energiaakatemia
ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko
Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,
LisätiedotIlmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen
Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia Hanna Mäkinen Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) hanke Valtakunnallinen tiedonvälityshanke Sieto- ja sopeutumiskyvyn
LisätiedotKatsaus siipikarjatuotannon talouteen
Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja
LisätiedotMaataloustuotannon nykytila ja Ilmastonmuutos
Maataloustuotannon nykytila ja Ilmastonmuutos Maailman suurin haaste Meitä on nyt seitsemän miljardia. Ennusteen mukaan maailman väkiluku lisääntyy vuoteen 2050 mennessä yli yhdeksään miljardiin. YK:n
LisätiedotRypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi
Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta Pellervo Kässi Riski rypsin ja viljan viljelyssä Keväällä sidotaan panoksia maahan epävarmuudessa tulevan kesän sääoloista: Siemenet Lannoitteet Työ Sadon varmistamiseksi
LisätiedotSikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta
Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen
LisätiedotTaloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry
Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-
LisätiedotViljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp
Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotTILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen
SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa
LisätiedotAjankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015
Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet
LisätiedotKansainvälinen viljamarkkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät
Kansainvälinen viljamarkkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Esitys sadonkorjuujuhlassa Lahdessa 6.10.2014 1980M1 1982M1 1984M1 1986M1 1988M1
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotMiten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori
Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori Tausta Integroituneet markkinat Markkinasignaalit maailmalta kansainvälisten markkinoiden tarjonta ja kysyntä tuonti
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
LisätiedotNurmiviljelyn kustannusten muodostuminen
Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
LisätiedotAjankohtaista tukipolitiikasta
Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check
LisätiedotMaidontuotannon kannattavuus
Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotKuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
LisätiedotViljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset
LisätiedotMaatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus
Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus 2 Maatalouden kannattavuustaso heikko Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
LisätiedotEU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja Suomen maatalous vuoteen 2020
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja Suomen maatalous vuoteen 2020 Jyrki Niemi 1 ja Lauri Kettunen 1 1 MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki, jyrki.niemi@mtt.fi Tiivistelmä Suomen maa- ja
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta
LisätiedotOnko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?
Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä
LisätiedotMistä lähtökohdista kestävään kasvuun?
Mistä lähtökohdista kestävään kasvuun? Professori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskus Talous ja yhteiskunta Politiikka-analyysit ja ohjauskeinot 26.11.2015 heikki.lehtonen@luke.fi 1 Teppo Tutkija 17.12.2015
LisätiedotMitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja
Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu
LisätiedotApilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta
Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät
Lisätiedot