Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -juhlajulkaisu ITK 25 vuotta 25 VUOTTA INTERAKTIIVISTA TEKNIIKKAA KOULUTUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -juhlajulkaisu ITK 25 vuotta 25 VUOTTA INTERAKTIIVISTA TEKNIIKKAA KOULUTUKSESSA"

Transkriptio

1 25 VUOTTA INTERAKTIIVISTA TEKNIIKKAA KOULUTUKSESSA 1

2 ISBN Toimitus Jarmo Viteli, Matti Sinko ja Anna Hirsimäki Kansi Sanna Säynäjäkangas Taitto Jorma Saarinen Julkaisija Hämeen kesäyliopisto 2

3 Hämeen kesäyliopiston tervehdys ITK:n ystäville ITK on Hämeen kesäyliopiston ammatillisen täydennyskoulutuksen kirkkain tähti täyttäen Hämeenlinnan Aulangon innostuneilla, energisillä, alansa parasta tietoa jakavilla ja yhteiseen tekemiseen uskovilla osallistujilla joka kevät. Ennen konferenssia ehtii tapahtua paljon. Monta pientä sekä suurta osaa löytää kulisseissa paikkansa. Kesäyliopistolla ITK:ta suunnitellaan ja järjestellään ympäri vuoden, jotta itse konferenssi tulee keväisin todeksi. Hämeen kesäyliopisto on alueellinen toimija, jonka tehtävänä on tarjota lähipalveluina avoimen yliopiston opetustarjontaa. Toteutamme paljon myös muuta koulutusta. ITK kokoaa yhteen oman alansa asiantuntijat, kehittäjät, opettajat ja kouluttajat Utsjoelta Hankoon. Tämä konferenssi on yksi suurimmista alallaan pohjoismaisittainkin. Monipuolisesta esitystarjonnasta huolimatta tärkeintä ja merkittävintä monen ITK-kävijän mielestä ovat kohtaamiset ja erityinen ITK-meininki. Suomen kielestä ei löydy riittävän kattavaa ilmaisua kuvaamaan tätä poikkeuksellisen upeaa yhteisöllisyyden, avoi- 3

4 muuden ja jakamisen kulttuuria sekä yhteisen energian kokemusta... ITK on kuultava, koettava ja tunnettava itse! Hyvät ITK-kävijät, -esiintyjät ja -tekijät, ilman teitä ei ITK tällä 25. kerrallakaan olisi, mitä se nyt on. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja muille mukana olleille! Jatketaan tätä upeaa tarinaa yhdessä edelleen! Hämeen kesäyliopiston tiimin puolesta, Hanna Salo koulutuspäällikkö Hilma Lehtonen vs. rehtori 4

5 Sisällys Hämeen kesäyliopiston tervehdys ITK:n ystäville...3 ITK - 25 vuotta opetuksen ja oppimisen puolesta...7 Hitaasti pyörii maailma, hiljaa virtaa Don...15 Tätä tutkittiin: suomalaisen tietotekniikan opetuskäytön tutkimuksen muistumia 1980-luvulta 2000-luvun alkuun...25 Formaalinen ja informaalinen tieto- ja viestintätekniikan oppiminen menneitten vuosikymmenten aikana opetushallinnon suunnasta katsottuna...39 Verkko-oppimista vai opetuksen ja oppimisen kehittämistä verkkoteknologian avulla?...53 Teknologia yksin ja yhdessä oppimisen tukena...67 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja sen tietostrategia...75 Ohjelmointia taas peruskouluun keisarille uudet vaatteet?...87 Oliko oppimispelejä ennen ITK-päiviä?...95 ITK-näyttely on keskeinen osa konferenssikokonaisuutta

6 6

7 Tutkimusjohtaja Jarmo Viteli Jarmo Viteli, Ed.D., (Computers in Education) on suomalainen kasvatustieteilijä ja e-oppimisen asiantuntija. Viteli toimi Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion johtajana , minkä jälkeen hän ollut tutkimusjohtajana Tampereen yliopiston TRIMtutkimuskeskuksessa Informaatiotieteiden yksikössä. Viteli johti etampere-ohjelmaa vuosina Hän on ollut Hämeenlinnan kesäyliopiston tiederehtori vuodesta Viteli oli yksi ensimmäisistä tutkijoista, joka lähti kehittämään sosiaalisen median tutkimusta ja yhdistämistä opetukseen Suomessa. Hän nosti aiheen esiin ensimmäistä kertaa vuonna Jarmo Vitelin tausta on kansainvälinen. Ennen Hypermedialaboratorion johtajuutta Viteli työskenteli Unescon tietoyhteiskuntakehittäjänä Namibiassa. Jatko-opintonsa hän oli jo suorittanut USA:ssa. Vitelillä on kokemusta myös Euroopan Unionin hankkeiden evaluoinnista. Hän toimi arvioitsijana mm. EU:n 7. puiteohjelman Technology Enhanced Learning -ohjelmassa. Lisäksi hänellä on ollut useita luottamustehtäviä erilaisissa tutkimushankkeiden johtoryhmissä ja yritysten sekä yhteisöjen hallituksissa. Lukuvuoden hän oli vierailevana tutkijana SRI-International-tutkimuskeskuksessa, Menlo Parkissa, Kaliforniassa. Viteli on johtanut perustamaansa Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa konferenssia vuodesta Viteli laulaa Digiveikot-yhtyeessä. Yhtye on esiintynyt lukuisia kertoja ITK:ssa, yleisön pyynnöstä huolimatta. Marraskuussa 2007 yhtye nähtiin Tampere-talon Isossa salissa Tampere Filharmonian vieraana. Vitelin pitkäaikainen työ informaatioteknologian edistämiseksi palkittiin vuonna 2005, kun Tampereen kaupunki myönsi hänelle kultaisen ansiomitalin. ITK - 25 vuotta opetuksen ja oppimisen puolesta Vuonna 1989 palasin takaisin Yhdysvalloista, jossa olin jatko-opiskellut Asla-stipendin turvin tietokoneiden mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa. Tohtoriopintoihin kuului laatia tutkimuspapereita esitettäväksi alan konferensseissa. Se oli uutta tutkijanalulle, kiertelin useampia konferensseja ja innostuin. 7

8 Monet konferenssit eivät olleetkaan pelkästään tutkijoille vaan myös opettajille ja opetusteknologiasta kiinnostuneille päättäjille. Mukana oli myös alan yrityksiä. Ajattelin, että myös Suomeen pitää kehittää tällainen tapahtuma, missä tutkijat, opettajat, kehittäjät, suunnittelijat, päättäjät ja yritysmaailma kohtaavat. Silloin olivat termit hypermedia ja multimedia kaikkien huulilla ja mm. Applen Hypercard herätti paljon innostusta. Vihdoinkin voi yhdistää asioita toisiin vain klikkaamalla sanaa tai kuvaa. Palattuani Suomeen ryhdyin toimeen. Aloitin kierrokseni kouluhallituksesta jossa kohteliaasti kuunneltiin ja oltiin jopa vähän innostuneita. Yrityksissä asia sai paremmin tulta, ja mm. IBM ja Apple olivat innolla mukana. Puhujiksi sain houkuteltua mukaan niin Erno Lehtisen ja Jussi Kytömäen kuin monia muita. Suunnittelimme Hämeen kesäyliopiston kanssa kaksipäiväisen konferenssin, perjantai-lauantai, jotta opettajat voisivat hyödyntää lauantain VESO-päivänä ja yrityksille tulisi vain yksi menetetty arkiliikepäivä. Olin varma, että paikalle tulisi ainakin osallistujaa. Muutama viikko ennen ITKkonferenssia oli muutama kymmenen ilmoittautunutta ja olin valmis peruuttamaan koko homman. Lopulta paikalle saapui reilut sata ihmistä, joista varmaan puolet esiintyjiä. No takkiin tuli, ja manasin asiaa Applen edustajalle, Klaus Oeschille, että taisi olla viimeinen kerta kun järjestin ITK:n ja suunnittelin palaavani USA:han missä mielestäni asiat silloin ymmärrettiin paremmin. Klasu, viisaana miehenä, totesi: Jarmo, ITK on ihan hyvä juttu, mutta se on hieman aikaansa edellä - jatka vaan. Niin tein ja ymmärsin, että mukaan järjestelyihin pitää saada parhaita voimia kouluhallituksesta ministeriöön, opettajajärjestöistä alan kellokkaisiin. Iso kiitos kuuluukin ITK:n suunnitteluryhmäläisille, jotka ovat jatkuvasti kehittäneet ja uudistaneet konferenssia ja ovat vuosittain arvioineet ja valinneet esitykset. Myös Hämeen kesäyliopiston väki on hoitanut aina upeasti ITK:n järjestelyt. Parasta on se, että ITK on osallistujien ja esiintyjien tekemä. Yksin tekemisen aika on ohi niin koulussa, korkeakoulussa kuin laajemminkin työelämässä. Kirjan sisällöstä Opetusteknologiassa oli tapahtunut paljon jo ennen ITK:ta. Onneksi jotkut kirjoitukset avaavat niitäkin näkymiä, mutta selkeästi olisi tarvetta tutkimukselle siitä, miten suomalainen opetusteknologia on kehittynyt vuosikymmenien aikana. Vielä olisi haastateltavana alan pioneereja jo luvuilta. Ketkä ottavat haasteen vastaan? 8

9 Tässä kirjassa on tarinoita ja näkemyksiä suomalaisen opetusteknologian matkalta viimeisen 25 vuoden ajalta. Kyseessä ei ole kronologinen opetusteknologian kehitystarina vaan mosaiikkimainen kooste siitä, mitä kirjoittajat ovat nähneet ja kokeneet eri vuosien aikana. Mukaan on valittu kirjoittajia, jotka ovat suomalaisen opetusteknologian pitkän linjan näkijöitä ja kehittäjiä. Kaikkia samaan kategoriaan kuuluvia osaajia emme tietenkään tavoittaneet, mutta toivomme, että tämä kooste innostaisi muitakin laatimaan katsauksia opetusteknologian alalta tulisi tutkittavaa ja tarinoita riittää. Miltä kehitys näyttää, kun katsotaan asiaa ITK:sta käsin? Olemme koonneet kirjaan mukaan myös sanapilviä eri vuosilta kuvaamaan sitä, miten usein eri sanat esiintyivät kunkin kirjallisissa konferenssin esityksissä. Vuoden 1991 sanapilvi näyttää seuraavalta (mitä isompi sana, sen useammin esillä) Tuolloin tietokone oli vahvasti työväline ja sen käyttökokemukset liittyivät etupäässä yksilö- tai parityöskentelyyn. Koulussa laitteita oli vähän ja ne olivat ATK-luokissa lukkojen takana. WWW:stä ei ollut vielä kuultukaan. 25 vuotta myöhemmin tilanne oli muuttunut: mukana on nyt paljon sanoja ja käsitteitä, jotka ovat syntyneet matkan varrella ja joiden taustalla on koko yhteiskunnan digitalisaatio. Tietoverkot ovat kaikkialla ja älypuhelimet ja tabletit yhä useamman ulottuvilla. Nyt puhumme oppimisympäristöistä, pelillisyydestä, mutta on myös yksi sana, joka 9

10 esiintyy molemmissa sanapilvissä: tulevaisuus. Parempaa huomista me kaikki olemme rakentamassa, kukin tavallamme. On mielenkiintoista katsoa, millaisen sanapilven pelmautamme vuonna Lopuksi Haluan lämpimästi kiittää kaikkia kirjoittajia erinomaisesta työstä ja mielenkiintoisista analyyseista ja ajankuvista sekä Anna Hirsimäkeä, Matti Sinkoa ja Jorma Saarista kirjaprosessin sujuvasta hoitamisesta. Hämeen kesäyliopisto ansaitsee suuren kiitoksen kirjan kustantamisesta. Suurin kiitos kuuluu meille kaikille, jotka olemme olleet mukana opetusteknologian Suomi-taipaleella sen ensimmäisiä askeleita ottamassa. Tästä on hyvä jatkaa. Hämeenlinnassa kevätpäiväntasauksen aikaan 2015 Jarmo Viteli ITK-konferenssin perustaja ja johtaja vuodesta1990 alkaen P.S. ITK ja Digiveikot kuuluvat saumattomasti yhteen. Digiveikot (Aarre Heino, Heikki Mäenpää, Jukka Heino, Hannu Eskola ja Jarmo Viteli) ovat vuosikymmenien ajan ihastuttaneet tai vihastuttaneet ITK-väkeä esityksillään. Kuten joku on asian sanoiksi pukenut: Vaikka riman ruuvaisi lattiaan kiinni, niin Digiveikot onnistuvat alittamaan senkin. 10

11 Digiveikkojen esitysten taustalla on aina tarina, joka joskus aukeaa esittäjille itselleenkin vasta vuosien päästä. Ohessa ITK-konferenssin avauslaulu vuodelta 2000: VASTA VIIMEINEN SAMMUTTAA VALOT Heikki Mäenpää & Jarmo Viteli 2000 Jälleen suljettu yksi on pankki. Neidit uuden jo ammatin hankki. Turhaa kengissäs sulla on lankki, kun käyt lainojas lastailemaan. Sormen alla vain hiiren on korva. Siinä koukussa killut kuin sorva. Aamuyötä käyt kehityksen kanssa, joka sykäyksestä laskuttaa. Varot vankasti syrjäytymästä. Jotain oppinut lienetkö tästä. Kilpajuoksusta kiihdyttävästä, jossa toiset sua juoksuttaa. Uudet nousseet on lasiset tornit. Pajat täyttävät robottisorvit. Vielä hetkisen nurkissa lorvit. Kohta konsultit kurkistaa. Vasta viimeinen sammuttaa valot. Meille kuiskivat korvet ja salot. Vaikka kylissä kylmenee talot älä lannistu veikkoni mun. Vasta viimeinen sammuttaa valot. Vielä kuivat on naapurin halot. Sydämessämme aattehet jalot talviunta vain uinailee. Olet oppinut Gallupin kieltä, jolla muokataan yhteistä mieltä. Paras pysyä vain kaukana sieltä ne missä kyselee sun aatokses. Kannanottoas kaikki on vailla. Nälkä niillä kuin tiikerihailla. Näillä kaamoksen markkinamailla ne ylläpitävät sun paatokses. Vasta viimeinen sammuttaa valot. Meille kuiskivat korvet ja salot. Koita hetkinen rinnalla jaksaa, vaikka palvoisit Ranskaa ja Saksaa. Yli kaiken vain luottamus maksaa. Pääset boonukset bongailemaan. Koeta ihmisen mittainen olla. Lisää hintaasi muutama nolla. Pidä kurssissa onnemme jolla. Muuten optiot ohittaa. Vasta viimeinen sammuttaa valot. Meille kuiskivat korvet ja salot. Vaikka kylissä kylmenee talot, älä lannistu veikkoni mun. Vasta viimeinen sammuttaa valot. Vielä kuivat on naapurin halot. Sydämessämme aattehet jalot talviunta vain uinailee Takaisin sisällysluetteloon

12 12

13 ITK 94 13

14 14

15 Tapio Varis, professori emeritus Tapio Varis, emeritusprofessori, on ollut mukana ITK:ssa parikymmentä vuotta erilaisissa puhumistehtävissä. Itseironisesti Tapio ilmoittaa: Aika on kuitenkin vähitellen hiljentänyt karjalaista mielenlaatua ja viime vuosina suuria keynote-esitysten pyyntöjä on tullut etupäässä kaukaa ulkomailta, joissa ei vielä ole huomattu, että toistelen samoja asioita vain eri kielillä. Tapion ura on ollut pitkä ja vaihteleva: Ammattikasvatuksen erityisesti kansainvälistyvät oppimisympäristöt emeritusprofessori Tampereen yliopistosta, mediakulttuurin ja viestintäkasvatuksen professori , tiedotusopin dosentti Helsingin yliopistossa Globaalin e-oppimisen Unesco-Chair , Unescon Moskovassa sijaitsevan opetusteknologiakeskuksen (IITE) johtokunnan jäsen , Washingtonissa sijaitsevan Millennium Instituutin johtokunnan jäsen 2013-, New Yorkissa sijaitsevan Center for Media and Peace Initiative johtokunnan jäsen 2012-, Euroopan komission ja Unescon media- ja informaatiolukutaidon asiantuntija, vieraileva professori useissa maissa. Hitaasti pyörii maailma, hiljaa virtaa Don Tietotekniikan kehitys on ollut niin nopeaa, että sitä on tarkasteltava hitaan muutoksen ja luovan joutilaisuuden näkökulmasta. Aloitankin esitykseni vuodesta 1908, jolloin ilmestyi A. Gontsharovin kirja Herra Oblomov romaani maaorjuuden ajoilta. Monissa kiireen ja tehokkuuden keskellä järjestetyissä ITK-tilaisuuksissakin lainasin teoksesta yhtä kohtaa sivulta 259, jota pidemmälle en kirjaa jaksanut lukea: Nyt tai ei koskaan! Ollakko vai ei? Oblomov yritti nousta ylös nojatuolistaan, mutta kun ei kerralla saanut jalkaansa sattumaan tohveliin, lyntsähti jälleen alas istualleen Toisin kuin 1960-luvun vastakulttuuri uusi internetkulttuuri ja suorastaan kultti yhdistyy vapaan markkinatalouden arvoihin. Ihmisen luovuus ja uudistuminen yhdistetään usein renessanssimieleen, uudestisyntymiseen, ja kokonaisvaltaiseen inhimilliseen ajatteluun. Oman elämän ja ajan hallinta ovat osoittautuneet nopeutta palvovassa kulttuurissa ongelmallisiksi. Onko tietotekniikan tulo auttanut asiassa? Tietoyhteiskunnalle on ominaista median välittämien viestien, mielikuvien ja tietojen kasvava valta. Todellista on se, mikä pääsee mediassa esille. Omat suorat kokemukset ja elämykset peilautuvat median välittämiin kokemuksiin ja elämyksiin. Ihmiset etsivät elämyksiä ja media tarjoaa heille unelmayhteiskunnan elämysten kokemiseksi. Median 15

16 avulla ihmiset määrittelevät keitä he ovat, millaisia he ovat suhteessa toisiin, ja mitkä asiat heille muodostavat yhteisiä arvoja sekä yhteisen muistin. Yhteiseen kokemukseen voi myös kuulua yhteinen unohtaminen, erityisesti silloin, kun suuria ihmisryhmiä joutuu pakosta siirtymään pois kotiseuduiltaan ja heiltä kielletään yhteistä muistia ylläpitävä media tai media vaikenee menneisyydestä. Omaksi ja luotettavaksi koettu media on nykyihmisen elämässä päivittäinen, välttämätön elämisessä tarvittava väline. Sen palveluja myös tarvitaan mediakasvatuksessa sekä kouluissa, että kansalaistoiminnassa. Media voi itse auttaa kansalaisia ymmärtämään miten mediatodellisuus rakentuu. Näin medialle myös syntyy tarpeellista ja laadun varmistavaa kriittistä yleisöä. Aikakautemme paradoksi on globaalien verkkojen ja ihmisen minuuden välinen ristiriita. Vaikka informaatio, tavarat ja raha liikkuvat maailmanlaajuisesti, ihmisten identiteetti määräytyy omista kokemuksista, paikasta ja kulttuurista. Suuret maailmanlaajuiset mediat kyllä tuovat erilaista tietoa ja viihdettä, mutta lähellä oleva, pieni media voi olla ihmisen kannalta oleellisempi keino olla mukana elävässä elämässä. Internet on globaalisuudestaan huolimatta kaikkien käytössä oleva pieni, ihmistä lähellä oleva media, jonka osaaminen tarjoaa sitä tietoa, mitä pieni ihminen tarvitsee monimutkaistuvassa ja vieraannuttavassa maailmassa. ITK:ssa esillä olleiden teknologioiden haasteena on ollut informaatio- ja viestintäteknologian konvergoituminen ja digitalisoituminen. Telekommunikaatio, informaatioteknologia ja tietotekniikka, internet ja sähköinen viestintä yhdentyivät siten, että koko talous, yhteiskunta ja kulttuuri sekä työskentely- ja ajattelutavat ovat muuttumassa. Ihmiset oppivat käyttämään monenlaista mediaa ja myös tekemään omaa mediaansa yhdistelemällä kiinnostavaksi kokemaansa mediatarjontaa. On ollut kuitenkin hyvin vaikea ennustaa miten ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Esimerkiksi innostus digitelevisiota kohtaan oli odotettua vaisumpaa, kun taas tekstiviestien ja sosiaalisen median käyttö oli ennakoitua suurempaa. Toisin kuin 1960-luvun vastakulttuuri, uusi internetkulttuuri on yhdistynyt vapaan markkinatalouden arvoihin. Sen erikoisuuksiin kuuluu nuoruuden palvonta. Hänen mukaansa identiteettiä ei määrittele se, mihin sosiaaliseen, rodulliseen tai taloudelliseen ryhmään kuuluu, vaan se mihin sukupolveen kuuluu. Yhdentyvä Eurooppa pyrkii voimistamaan kansalaisten osaamista myös medioiden aloilla. Tällainen satojen miljoonien kansalaisten ja kymmenien kielien yhteisö edellyttää sellaista eurooppalaista medialukutaitoa, jossa eri Euroopan maiden kulttuurinen moninaisuus ja erilainen historia tulee ymmärretyksi. Uuden vuosituhannen alussa 16

17 Eurooppalaisen medialukutaidon tavoitteena oli luoda eurooppalainen tietoisuus eri medioiden, sekä sähköisten ja uusien verkkomedioitten että perinteisen painetun median roolista yhteisen mediatodellisuuden, kulttuurisen identiteetin ja uudenlaisen e- Euroopan rakentamiseksi. Medialukutaitoa ja sivistysperinnettä korostava mediakulttuuri tähdentää ihmisen vapauden ihanteita. Tässä hengessä varttuneet ihmiset ovat kulttuurilukutaitoisia ja kriittisiä median käyttäjiä. Kriittinen median käyttäjä osaa yhdistää teknologian, taiteen, humanismin ja tunnistaa median taustalla olevan arvomaailman. Vuosituhannen vaihteessa olimme uudenlaisen haasteen edessä, kun tavoitteena oli viestintäsivistyksen luominen. Tehtävänä on sellaisen kommunikatiivisen toimintatavan ja mediakompetenssin kehittäminen, jonka avulla kansalaiset kykenevät omassa toimintaympäristössään sekä tuottamaan sanomia eri välineillä, että käyttämään eri viestimiä ja kriittisesti arvioimaan sanomia erilaisissa yhteyksissä. Euroopassa puhuttiin tuolloin tietoyhteiskunnasta, josta amerikkalaiset käyttivät ilmaisua kansallinen informaation infrastruktuuri. Maailman mitassa alettiin puhua globaalista tietoyhteiskunnasta tai globaalista informaation infrastruktuurista. Yhdysvalloissa kehitettiin kansallista oppimisen ohjelmaa näitä rakenteita hyväksikäyttäen ja Euroopassa suunniteltiin elinikäisen oppimisen strategioita. Yhdysvaltalainen lähestymistapa korosti yksityisen aloitteellisuuden ja yksityisyrittämisen merkitystä, kun Euroopassa yhä uskottiin julkisen palvelun merkitykseen. Televiestinnän sääntelyn purkaminen ja ylikansallisten mediakonsernien synty oli seurausta yksityiseen pääomaan ja markkinatalouteen nojaavan näkemyksen yleistymisestä maailmalla, kun julkinen palvelu on ollut pikemminkin puolustuskannalla niin viestinnässä kuin koulutuksessa. Antiikin Kreikan paideia oli tunnettu lähtökohta opastaa ja ohjata oppija julkisen elämän hyveiden ja moraalin noudattamiseen. Tavoite oli kasvattaa pikemminkin hyvä kansalainen kuin kapea-alainen asiantuntija. Laaja-alaisen sivistyksen saanut oppija kykenee myös ottamaan vastuuta asioista ja toisista ihmisistä, ympäristöstä ja itsestään. Euroopan Unioni oli omaksunut vuosille integroidun elinikäisen oppimisen ohjelman, jossa e-oppiminen nähdään laaja-alaisena digitaalisena kompetenssina. Informaatio- ja viestintäteknologian uskotaan eri tavoin tukevan kasvatusta, taidetta, tiedettä, liike-elämää ja teollisuutta. E-oppimisen ei enää ensisijaisesti viittaa sähköiseen oppimiseen, vaan tehostettuun oppimiskokemukseen uusien teknologien mahdollistamien medioitten avulla. Samaan aikaan koulutushaasteet ja tietotekniikan lupauk- 17

18 set kasvoivat kehitysmaissa. Virtuaaliset ja kaikille avoimet oppimisympäristöt alkoivat kiinnostaa entistä enemmän. Globaalisuus on meneillään oleva prosessi, jonka suunnan määräävät ylikansalliset talouden rakenteet, mutta myös ne kestävän kehitykset tavoitteet, joita pyritään toteuttamaan poliittisin keinoin. Tanskalaiset tutkijat kiteyttävät globalisaation paradoksit kolmeen ryhmään: on olemassa Länsi-Euroopan ja Japanin nopeasti kasvava, ikääntyvä, mutta varakas ihmisryhmä. Toiseksi on olemassa nopeasti vaurastuva ja tuottava nuorten ihmisten joukko Kiinassa ja Intiassa. Kolmanneksi on suuri joukko nuoria ihmisiä suuren syntyvyyden, mutta alhaisen talouden maissa, joilla on vain niukasti mahdollisuuksia saada minkäänlaista kasvatusta ja joiden tyytymättömyys ja katkeruus kasvaa nopeasti. Voitaisiinko tietotekniikan keinoin auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa? Koulutuksessa yleensä on jo kymmeniä vuosia jatkunut intellektuaalisia sisältöjä, instituutioita ja pedagogisia käytäntöjä ravistellut muutosprosessi, joka kosketti myös ammattikasvatusta. Oppijakeskeinen elinikäinen oppiminen korostaa uusien valmiuksien ja oppimistaitojen merkitystä myös työelämässä. Informaatioon ja tietoon sekä globaaleihin verkostoihin perustuva yhteiskunta tuo osaamiseen uusia intellektuaalisia haasteita eivätkä teollisuusyhteiskunnassa määritellyt ammatit ole välttämättä 2000-luvun osaamisen alueita. Ammattiin liittyy entistä enemmän yrittäjyyttä. Professori Pekka Ruohotie korosti, että ammateissa tarvittavien kvalifikaatioiden kehittymistä on tarkasteltava ensisijaisesti oppimisprosessien näkökulmasta ja toissijaisesti alakohtaisen substanssitiedon näkökulmasta. Ammatteja ei voi pitää myöskään ulkoapäin tuotantoelämästä annettuina, vaan niiden kehittymiseen voidaan ja tuleekin vaikuttaa ammattikasvatuksen avulla. Muistan puhuneeni ITK:ssa myös uusrenessanssikasvatuksen puolesta. Tällä olen halunnut korostaa sitä, että tiedollisessa ja taidollisessa osaamisessa yhä enemmän merkitsevät myös tunne-elämään vaikuttavat taiteelliset ominaisuudet ja käden taitoihin perustuva taidollinen osaaminen. Ammattikasvatuksen opettajina olemme jopa kysyneet onko ammattikasvatus osa tuotannon infrastruktuuria vai kasvatuksellisiin arvoihin sitoutunutta toimintaa. Tämä ristiriita on ollut läpikäyvänä juonteena koko ammatillisen koulutuksen historian ajan kaikkialla. Ari Korhonen ja Jarmo Viteli kirjoittivat Aamulehdessä ( ) verkko-opetuksen ja MOOCien eli massiivisten avointen verkkokurssien (MAVEK) yleistymisestä, että keskeinen kysymys on sen laatu eli vastaavatko oppimistulokset perinteisen opetuksen oppimistuloksia. Jo e-oppimista koskeneessa keskustelussa havaittiin, että verkko-opetus tuottaa vähintään yhtä hyviä ellei parempia oppimistuloksia kuin perinteinen opetus. Kuitenkin myös perinteinen opetus kehittyy uutta teknologiaa hyödyntävällä tavalla. 18

19 Maailmanlaajuisesti tunnetut yliopistot Harvard, MIT, ja Stanford tarjoavat omaa brändiään, sisältöjään, rahastojaan, henkilökuntaansa ja suunnitteluapuaan innokkaasti kaikkialle maailmaan MAVEKien toteuttamisessa. Pienemmillä ja vähemmän tunnetuilla instituutioilla ei ole eri syistä samanlaista halua edetä asiassa. Pohjoismaissa on myös pyrkimyksiä kehittää omia MAVEK-kursseja, mutta niiden toteuttaminen pohjoismaisilla kielillä on osoittautunut toistaiseksi hankalaksi. Amerikkalaisten kurssien kääntäminen tietysti onnistuu, mutta silloin kurssi ei enää välttämättä heijasta pohjoismaista ajattelua. MAVEKien eli MOOCien vaikutuksista tiedetään vielä vähän, mutta Britannian Department for Business Innovation & Skills teki vuonna 2013 laajan selvityksen asiasta. Sen mukaan MOOCien kansainvälisyys muodostaa suuren haasteen, koska olisi luotava arviointipohjaa toisesta maasta tuleville verkkokursseille. Jatkuuko oman hallituksen kiinnostus rahoittaa omia yliopistoja, jos MOOC-kursseja saa edullisesti muualta? Ongelmia syntyy myös maailman kaupan vapauden kannalta, jos koulutus nähdään vain taloudellisena ja kaupallisena toimintana ja sille annetaan kansallista tukea toisin kuin muilla talouden ja kaupan aloilla. MAVEK-kritiikissä on väitetty, että opetusmalleissa ei ole huomioitu akateemisessa keskustelussa korostettuja oppimiskokemuksia. Kasvatuksessa on kysymys suurista taloudellisista sijoituksista, mutta myös muustakin kuin ekonomiasta. Kasvatus on kulttuurin, identiteettien ja yhteiskunnallisen tietoisuuden luomista, jossa kansainvälisen vuorovaikutuksen lisäksi tarvitaan vahvaa autonomiaa uudenlaisen kolonialismin torjumiseksi. Uudessa MAVEK-oppimiskulttuurissa opiskelijoilta vaaditaan omaehtoista, itsenäisen opiskelun motivaatiota. Kun avoimissa verkkokursseissa oppimisen vastuu siirtyy paljolti oppijoille itselleen, nousee opetuksessa ja viisauden oppimisessa tarpeellinen persoonallisuuden merkitys uuteen arvoon. Opettajalta odotetaankin aikaisempaa enemmän opiskelun ohjaajana eli fasilitaattorina toimimista, vuorovaikutteisen oppimisprosessin hallitsemista. Opetuksessa myös kuulijat osallistuvat esitettävän asian käsittelyyn ja tieto muodostuu verkossa monen osallistujan yhteistyön tuloksena. Muinaiset kreikkalaiset ymmärsivät myös sen, että jokainen kasvatus edellyttää myös tekniikkaa (techne). Heille techne oli kuitenkin vain tekniikkaa, jota käytettiin parhaitten kansalaisten kouluttamiseksi ja oikeudenmukaisen hallinnon aikaansaamiseksi. Tekniikka ei ollut päämäärä, vaan väline noiden tavoitteiden toteuttamisessa. Kiireen sokaisemassa maailmassa tietotekniikan hallinnasta on tullut päämäärä itsessään eikä väline hyvän elämän toteuttamiseksi. Oppimista, tietoa ja jopa viisautta määritellään liikaa vain teknologian näkökannalta. Kuitenkin uutta teknologiaa, oppimista ja esi- 19

20 merkiksi tietämyksenhallintaa kehitettäessä on jouduttu uudelleen pohtimaan tiedon olemusta. Kaikkea tietoa ei voi saada hallitusti dokumentoiduksi, vaan esimerkiksi kehon tieto, kokemusperäinen tieto ja monet intuitiiviset tiedon muodot ovat tärkeitä reflektiolle, uuden tiedon ja innovaatioiden syntymiselle, jotka teknologiakeskeisessa ajattelutavassa usein sivuutetaan. Verkkomedian rajattomasta informaatiotulvasta poimitaan informaatiota nk. älykkäiden agenttien avulla. Ne valitsevat käyttäjälle sellaista informaatiota, jota kone uskoo hänen tarvitsevan. ITK:ssa on joka vuosi käsitelty laajasti opettajien pätevyyksiä, mutta myös opiskelijoiden valmiuksia oppia uusissa, kansainvälistyvissä oppimisympäristöissä. Kun 1990-luvun alussa alettiin toteuttaa CUCMe opetusyhteisöjä, huomattiin, että oppilaat toistivat osallistumisessaan perinteisiä television katselutottumuksia. Vaikka verkkopohjainen videokonferenssiyhteys sallii uudenlaisen vuorovaikutuksen ja etäläsnäolon kehittymisen, näihin videokonferensseihin osallistuneet oppijat toistavat tuttuja television katselemisessa totuttuja käyttäytymistapoja. Suurin vuorovaikutus ei tapahtunutkaan verkossa, vaan perinteisesti samaan tilaan kokoontuneiden ihmisten välillä. Kanadassa havaittiin, että kansallisia etäopetusprojekteja tuotettaessa merkittävin seuraus oli, että yhteen kokoontuneet ihmiset ovat uudelleen löytäneet toisensa, ei suurista keskuksista tuotettujen hienojen opetuspakettien käyttö sinänsä. Uutta teknologiaa hyödyntävä dialektinen opetusmenetelmä oli löydettävä uudelleen. Platon aikanaan varoitti, että dialektinen menetelmä opetusvälineenä on niin voimakas, että sitä saa käyttää vain valistunut eliitti, joka on jo varttunut yli 30-vuotiaaksi. Nuorten käsissä opetusteknologiasta hänen ajattelutapansa mukaan voi tulla vain tuhoisaa. Nuoruuden ja nopeuden ihannoiminen unohtaa niihin liittyvän harkintakyvyttömyyden. Inhimillisen kokemuksen aliarvioiminen tietotekniikan sovellutuksissa on jo johtanut monenlaisiin ongelmiin myös koululuokissa. Kreikkalainen viestintäteknologia perustui puhetaitoon, retoriikkaan, ja siinä tarvittavien tekniikoiden hallintaan. Nuo taidot kuuluivat kuitenkin pikemminkin orjille kuin vapaille miehille, jotka harrastivat hengen ajatuksia. Roomalaiset sitä vastoin olivat käytännöllisempiä, pragmaatikkoja, joille teknologia yhdistyi estetiikkaan ja harmoniaan. Globaalissa maailmassa nousevat sivilisaatioiden välisen vuoropuhelun taidot entistä tärkeämmiksi. Kansalaisyhteiskunnan kehittyessä tietotekniikkaa hallitseva, itseoppiva ja omaehtoinen, vapaa ihminen pystyy parhaimmillaan myös maailmanlaajuiseen ja eettisesti kestävään vuorovaikutukseen. ITK:ssakin on nähty, että joskus nopeat voittavat hitaat, mutta hitaus ei aina ole oblomivilaista aikaansaamattomuutta, vaan myös harkintaa. Mozartkin kirjoitti kirjeessään 20

21 kerran, että hän saa parhaat innoituksensa hetkinä, jolloin hän on hyvillä mielin ja jouten esimerkiksi matkalla hevosrattailla. Tärkeää olisi saada aikaan kestävää kehitystä, mitä se sitten olisikaan. 21 Takaisin sisällysluetteloon

22 22

23 ITK 97 23

24 24

25 KT Liisa Ilomäki ja professori Erno Lehtinen Liisa Ilomäki, KT, toimii tutkijana Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteiden laitoksella. Hän on sekä kehittänyt että tutkinut tietotekniikan käyttöä opetuksen ja oppimisen apuna 1990-luvulta alkaen ja tutkijana vastannut useista tutkimus- ja kehittämishankkeista. Yksi isoimmista kansallisista hankkeista oli 2000-luvun vaihteessa toteutunut Helsingin opetustoimen tietotekniikkahanke, jossa selvitettiin mm. opettajien ja oppilaiden tietoteknistä osaamista. Liisa on ollut erityisen kiinnostunut siitä, miten koulu kehittyy ja muuttuu tietotekniikan käytön myötä, ja hänen väitöskirjansa (2008), The effects of ICT in school: Teachers and students perspectives, käsitteli koulun kehittymistä. Yhdessä Minna Lakkalan kanssa hän on kehittänyt koulujen arvioimisen ja kehittämisen avuksi Innovatiivisen, kehittyvän koulun mallin, jota on sovellettu erilaisten koulukohtaisten tutkimushankkeitten analyysikehikkona. Uusimmat tutkimusteemat liittyvät siihen, miten opetusta kehitetään tukemaan tietotyötaitoja ja miten digitaalisen teknologian keinoin voidaan tukea ns. trialogisten periaatteiden toteutumista. Yhtenä osana tätä työtä Liisa on tutkinut digitaalisen osaamisen sisältöä. Erno Lehtinen on Turun yliopiston kasvatustieteilijä ja akatemiaprofessori ( ). Lehtisen tutkimustyö on keskittynyt oppimisen ja motivaation tutkimiseen erilaisissa oppimisympäristöissä. Erityisesti Lehtinen on tutkinut matematiikan oppimista, tietotekniikan opetuskäyttöä sekä asiantuntijuuden kehittymistä verkostoituneissa toimintaympäristöissä. FiDiPro-rahoituksen päätyttyä vuonna 2010 Lehtinen nimitettiin viisivuotiseen akatemiaprofessorin virkaan. Tätä tutkittiin: suomalaisen tietotekniikan opetuskäytön tutkimuksen muistumia 1980-luvulta 2000-luvun alkuun Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata suomalaisen tietotekniikan opetuskäytön tutkimuksen päälinjoja tutkimuksen alkuvaiheista 1980-luvulta 2000-luvulle. Kysymyksessä ei ole systemaattinen review kaikesta tutkimuksesta vaan ennemmin itse mukana olleiden arviointia ja käsityksiä tutkimuksen kehityksestä ja painopisteistä. Tarkastelussa keskitytään keskeisimpiin tutkimusteemoihin ja tutkimusyksiköihin, joten yksittäisiä tutkimuksia ja tutkijoita jää esittelemättä. Ehkäpä systemaattisempi review on mahdollista tehdä myöhemmin. 25

Opetusteknologian tutkimusta Suomessa: trendejä, tekijöitä ja tulevaisuutta

Opetusteknologian tutkimusta Suomessa: trendejä, tekijöitä ja tulevaisuutta Opetusteknologian tutkimusta Suomessa: trendejä, tekijöitä ja tulevaisuutta Liisa Ilomäki, Helsingin yliopisto Erno Lehtinen, Turun yliopisto Liisa.ilomaki@helsinki.fi 1 Esityksen tavoitteena Tämä tehtävähän

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto

Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto PREP21 -konsortiohanke Kati Mäkitalo-Siegl, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Työpajan sisältö Oppimisympäristönä peliohjelmointi hanke Hankkeen esittely Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot