Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kiinteistön sijainti. Kiinteistön omistaja. Asian vireilletulo

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/1045/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistaja Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Espoon kaupunki Tekninen keskus PL Espoon kaupunki Teirinsyrjä 2, Espoo RN:o Espoon kaupunki Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Maksu UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/1045/07.00/2010 2/20 Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kiinteistö on ollut Espoon kaupungin varikko- ja tukikohta-alueena vuodesta 1985 lähtien. Tällä hetkellä alueella varastoidaan Espoon kaupungin liikuntatoimen välineitä, kuten jääkiekkokaukaloita, jääkiekko- ja jalkapallomaaleja ja parakkeja, sekä kaupungin alueiden huoltoon ja kunnossapitoon liittyvää materiaalia, kuten rakennusmateriaaleja, valaisimia ja työkoneita. Lisäksi alueen itäosassa on varastoituna mm. katukiviä, putkia, kaivoja ja liikennemerkkejä. Alueella on maanpinnalla paljon vanhaa tavaraa sekä roskaa. Kohteessa sijaitsee maanpäällisellä polttoainesäiliöllä varustettu polttoaineen jakelupiste. Kohteen länsireunalla sijaitsee kevyt peltirakenteinen varastorakennus ja kohteen lounaisosassa sijaitsee yksikerroksinen huoltorakennus. Aiemmin alue on toiminut täyttö- ja maanläjitysalueena. Alueella ollut luonnonmukainen painanne on täytetty. Täyttöalueen toimintahistoriasta ja alueelle tuodun maa-aineksen laadusta ja alkuperästä ei ole tarkempaa tietoa. Alueen kehityssuunnitelman mukaisesti kohteen pohjoisosaan tullaan keskittämään Espoon kaupungin tukikohtatoimintoja ja kohteen eteläosaan on suunnitteilla liikerakennuksia. Alueella ei tiettävästi ole tapahtunut merkittäviä maaperää tai pohjavettä pilaavia onnettomuuksia tai tulipaloja. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Espoossa osoitteessa Teirinsyrjä 2 (Liite 1.). Kiinteistö rajoittuu etelässä, lännessä ja luoteessa katuihin ja teihin. Lännessä kadun toisella puolella on huoltoasemakiinteistö ja etelässä kadun vastakkaisella puolella on asuinrakennuksia. Koillisessa alue rajoittuu metsittyneeseen puistoalueeseen ja idässä osin metsittyneeseen puistoalueeseen sekä osin paloasemakiinteistöön. Kiinteistö on merkitty asemakaavassa pohjoisosaltaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaksi korttelialueeksi (ET-1) ja eteläosaltaan kohde on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). - Oy Alfred A. Palmberg Ab. Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Mikkelän tukikohta, Espoon kaupunki. Ramboll Finland Oy Lemminkäinen Talo Oy. Mikkelän tukikohta-alue, Espoo, Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy

3 UUDELY/1045/07.00/2010 3/20 Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Alueella tehdyt tutkimukset Maaperäkartan mukaan alue on pääsoin turve- ja hiekka- sekä moreenialuetta. Tutkimustulosten perusteella kiinteistön maaperä on lähes koko alueella noin 3-5 metrin paksuista täyttömaata, jonka alapuolella on todettu savi- ja silttikerroksia. Kohteen pohjoisosassa täytön paksuus ylittää viisi metriä. Kohteen eteläosassa on kallio paikoin maanpinnalla paljastuneena. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat Nupurin pohjavesialue (I-luokka, ) noin kolme kilometriä luoteeseen sekä Järvikylän pohjavesialue (I-luokka, ) noin kolme kilometriä länteen kohteesta. Ennen alueen täyttöä on alueella sijainnut painanne, jonka pohjalla on todennäköisesti kulkenut avo-oja. Alueen pintavedet suotautuvat osittain täytön läpi ja purkautuvat täyttöalueen reunasta vanhan avo-ojan kohdalla pisteen KK10 läheisyydessä. Alueen luoteisosassa pintavesiä poistuu myös avo-ojia pitkin pohjoiseen. Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia vuosina 2009 ja Näytteitä otettiin yhteensä 34 koekuopasta (KK1 - KK19 ja KK101 - KK115). Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Metallien esiintymistä maaperässä tutkittiin kenttämittarilla 45 näytteestä. Laboratoriossa analysoitiin öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (C 21 - C 40 ) pitoisuudet 25 näytteestä, metallien Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V pitoisuudet 33 näytteestä, PAHyhdisteiden pitoisuudet kolmesta näytteestä ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet kuudesta näytteestä. Tutkimuspisteissä KK13, KK101, KK103, KK108, KK111 ja KK113 todettiin valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia. Pitoisuudet vaihtelivat välillä 5,3 mg/kg - 23 mg/kg. Tutkimuspisteessä KK108 todettiin syvyydellä 0,5-1,4 m öljyhiilivetyjen keskitisleitä mg/kg ja raskaita öljyjakeita mg/kg. Syvyydellä 1,4-1,8 m todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä 310 mg/kg. Öljyhiilivetyjen keskitisleiden ylempi ohjearvo on mg/kg ja alempi ohjearvo 300 mg/kg. Raskaiden öljyjakeiden ylempi ohjearvo on mg/kg ja alempi ohjearvo 600 mg/kg. Lisäksi tutkimuspisteessä KK108 todettiin PAH-yhdisteistä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet fenantreenia (1,4 mg/kg) ja naftaleenia (1,5 mg/kg).

4 UUDELY/1045/07.00/2010 4/20 Tutkimuspisteissä KK17 ja KK19 todettiin pintamaassa raskaita öljyjakeita 980 mg/kg ja 830 mg/kg. Kohde on ennen nykyistä toimintaansa toiminut täyttöalueena ja massojen läjitysalueena. Tämän täyttötoiminnan yhteydessä alueelle on tuotu myös erityyppisiä jätejakeita. Tutkimuksissa alueella on todettu rakennusjätteitä (mm. tiiliä, betonia, rautaromua ja puuta). Tutkimuksissa ei ole aistinvaraisen arvion mukaan todettu ongelmajätteitä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Alueelle on laadittu kohdekohtainen riskinarviointi kuvailevana arviointina. Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat öljyjakeet. Käsitteellisen mallin mukaisesti on arvioitu kohteessa todettujen haittaaineiden mahdollista kulkeutumista. Todennäköisimmäksi kulkeutumisreitiksi on arvioitu leviäminen ja kulkeutuminen ihmistoiminnan vaikutuksesta (kaivut ja maansiirrot). Tämä vaihtoehto toteutuu sellaisenaan ainoastaan poikkeustilanteissa, ei normaalissa käyttötilanteessa. Kohde tullaan käytännössä päällystämään kauttaaltaan ja alueelle tulevat sade- ja hulevedet johdetaan hallitusti alueen ulkopuolelle. Maaperään suotautuvan veden määrä vähenee tulevan käyttömuodon myötä merkittävästi. Maankäytön ja kulkeutumisen perusteella on todennäköisimmäksi altistumisreitiksi arvioitu maan tahaton nieleminen (kaivun ja maansiirtojen yhteydessä). Kohteen nykyinen ja edeltävä käyttömuoto (tukikohta toiminnot ja maanläjitys toiminnot) huomioiden aluetta ei voida pitää erityisen herkkänä alueena. Kohteen maaperä on ollut useita vuosikymmeniä nykyisenkaltaisessa tilassa, eikä alueella arvion mukaan ole erityistä ekologista suojeluarvoa. Tulevan käyttömuodon mukaisesti alueelle ei tule asutusta tai muita erityisen herkkiä toimintoja. Alueella tulee työskentelemään ihmisiä ja alue on pääsääntöisesti joko päällystettyä aluetta tai rakennuksia. Kohteessa todetut haitta-aineet ovat haihtumattomia tai heikosti haihtuvassa muodossa. Pohjavesiriskiä ei aiheudu, koska kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tutkimuksissa ei otettu pohjavesinäytteitä. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee yli kolmen kilometrin etäisyydellä. Edellä mainituin perustein ohjearvojen katsotaan soveltuvan kohteen puhdistamistarpeen arviointiin. Viitearvoperustaisesti kohteeseen sovellettava ohjearvo on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen ylempi ohjearvo. Viitearvovertailun perusteella kohteessa katsotaan olevan pilaantuneen maaperän puhdistustarve.

5 UUDELY/1045/07.00/2010 5/20 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Puhdistusmenetelmänä on pilaantuneiden maiden poisto kaivamalla. Tutkimustulosten ja riskitarkastelun perusteella puhdistamisen tavoitteeksi esitetään alueelta poistettavaksi maa-aines, jonka öljyhiilivety-, PAH- tai PCB -pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmät ohjearvotasot. Mikäli kohteessa todetaan epäorgaanisia haitta-aineita huomattavasti suurempia pitoisuuksia kuin aiemmissa tutkimuksissa on todettu, poistetaan kyseiset maa-ainekset tai vaihtoehtoisesti niistä tehdään erillinen puhdistustarpeen arviointi. Kaivu ulotetaan rakennustekniseen kaivutasoon tai niin laajalle kuin on tarpeellista puhdistustavoitteen saavuttamiseksi. Mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan puhdistusalueen ulkopuolelle, asennetaan rajapintaan eristys- tai huomiorakenne riippuen kyseessä olevien haittaaineiden pitoisuuksista ja ominaisuuksista. Orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneiksi jääville rajapinnoille suunnitellaan huomio- ja eristerakenne tapauskohtaisesti. Mikäli pilaantuneiden maa-ainesten poisto tavoitetasoon asti vaarantaa olemassa olevia rakenteita tai on teknisesti erittäin vaikeaa ja kallista toteuttaa, tehdään tilanteesta erillinen riskitarkastelu, jonka perusteella suunnitellaan vaihtoehtoinen puhdistustapa kyseisille maa-aineksille. Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua ja valvoo puhdistusta. Valvoja vastaa massojen toimittamisesta oikeaan loppusijoituspaikkaan. Valvoja suorittaa myös työnaikaisen jätejakeiden laatuarvioinnin aistinvaraisesti, sekä tarvittaessa näytteenotoin ja analyysein. Pilaantunut maaperä puhdistetaan ennen alueen muuta maanrakentamistyötä tai vaihtoehtoisesti sen yhteydessä. Alustava arvio pilaantuneen maaperän puhdistustyön aloitusajankohdasta on syksy Työn aikainen näytteenotto Kaivutyön aikana tai sitä ennen otetaan alueelta riittävästi näytteitä poistettavien massojen laadun varmistamiseksi. Niillä alueilla, joilla on todettu puhdistustavoitteen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, otetaan yksi näyte jokaista poistettavaa 100 m 3 massamäärää kohti (aikaisemmat näytteet mukaan lukien). Näytteistä analysoidaan ne haitta-aineet joita kaivualueella on todettu yli puhdistuksen tavoitetason. Öljyhiilivedyt tutkitaan kenttätestein, joista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein.

6 UUDELY/1045/07.00/2010 6/20 Kaivun aikana pilaantuneisuuden rajauksia tarkennetaan tarpeen mukaan suoraan kaivannon seinämistä otettavilla näytteillä. Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet tarkistetaan ottamalla yksi näyte kaivannon pohjasta jokaista alkavaa noin 250 m 2 alaa kohden ja yksi näyte kaivannon seinämästä alkavaa noin 25 m matkaa kohden. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostetaan noin 4-6 osanäytteestä. Kaivantojen pohjilta otetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden. Paikallisesti voidaan poiketa edellä mainituista näytemääristä. Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetypitoisuus C 10 - C 40. Jos puhdistustyön aikana maaperässä todetaan muita haitta-aineita yli puhdistuksen tavoitetason, analysoidaan myös nämä jäännöspitoisuusnäytteistä. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Alueelta kaivettavat massat, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat puhdistustavoitteet, käytetään ensisijaisesti alueen täyttöihin tai toissijaisesti viedään pitoisuustasojen mukaisesti joko hyötykäyttöön tai maankaatopaikalle. Pilaantuneet massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotutkimuksia ja mahdollista esikäsittelyä varten. Kaivun aikana erotellaan maa-aineksesta suuret kivet ja mahdolliset suuret jätejakeet. Kaivu ja maa-ainesten pilaantuneisuusluokitus tehdään pääasiassa ennen työn aloittamista tehtyjen maaperän pilaantuneisuustutkimusten tulosten perusteella. Alueelta mahdollisesti löytyvät ongelmajätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelypaikkoihin. Mahdolliset muut jätteet toimitetaan kaatopaikalle. Pilaantuneen maan ja ongelmajätteen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset kuormakirjat. Mahdollisista ongelmajätteistä laaditaan siirtoasiakirjat. Kuorma- ja siirtoasiakirjoihin merkitään kohteen tunnistetiedot, lupatunnus, työstä vastaavat henkilöt, aineksen määrä sekä laatu (haittaaineet/pitoisuudet, jätteet), päivämäärä, auton rekisterinumero ja vastaanottopaikka. Kuorma- ja siirtoasiakirjoja tehdään kaksi kappaletta jokaiselle kuormalle, joista toinen kappale jää vastaanottopaikalle ja toinen kappale palautetaan työmaalle vastaanottopaikan kuittauksella ja punnitustiedoilla varustettuna.

7 UUDELY/1045/07.00/2010 7/20 Jos puhdistustyön aikana alueelta löytyy poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, jätetään se kaivamatta, tai vaihtoehtoisesti massa siirretään välivarastokasaan ja peitetään, kunnes sen laatu on selvitetty. Seulonta ja välivarastointi Kaivun yhteydessä kaivumaista pyritään erottelemaan suuret kivet ja suuret yksittäiset jätejakeet. Mikäli mahdollista jakeet erotellaan ilman erityistoimenpiteitä tai -koneita. Karkeaan erotteluun voidaan käyttää esimerkiksi harakauhaa. Runsaasti jätejakeita sisältävistä kaivumaista jätejakeiden erottelu suoritetaan tarvittaessa seulomalla. Seulonta suoritetaan koneellisesti kohdealueella. Sellaiset jätejakeet, joita esiintyy yksittäisinä selkeinä jätejakeina, pyritään pääosin kaivamaan sellaisenaan yhtenä jätejakeena, ilman erillistä seulontaa. Kohteen alueella ei varsinaisesti varastoida pilaantuneita maa-aineksia. Kohteen alueella voidaan kuitenkin lyhytaikaisesti välivarastoida maaaineksia niiden laadun varmentamisen vaatimaksi ajaksi (analyysien/kokeiden kesto). Kasat peitetään tarvittaessa. Puhtaita maa-aineksia välivarastoidaan alueella rajoituksetta työn ajan. Pilaantuneen veden käsittely Puhdistustyö tullaan suorittamaan pääsääntöisesti kuivakaivuna. Mikäli pilaantuneiden maiden kaivussa syntyviin kaivantoihin kertyy vettä puhdistusta haittaavassa määrin, poistetaan vesi pumppaamalla. Pilaantuneilta alueilta pumpattavien vesien laatua seurataan. Puhtaat kaivantovedet johdetaan ensisijaisesti maastoon tai toissijaisesti jätevesiviemäriin. Pilaantuneet kaivantovedet johdetaan esikäsiteltyinä maastoon tai jätevesiviemäriin tai toimitetaan ulkopuoliseen luvanvaraiseen käsittelyyn. Jätevesiviemäriin vesiä johdettaessa toimitaan Espoon veden ohjeiden, määräysten ja raja-arvojen mukaisesti. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Sivullisten pääsy puhdistusalueelle rajoitetaan merkitsemällä alue työmaa- ja pilaantuneen maan puhdistustyö kylteillä, sekä tarvittaessa asentamalla lippusiimaa työmaa-alueen ympärille. Ympäristöhaittoja ehkäistään tarvittaessa peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat kuljetuksen ajaksi, jotta estetään pilaantuneiden mai-

8 UUDELY/1045/07.00/2010 8/20 Työsuojelu den leviäminen ympäristöön, ja keskeyttämällä työt voimakkaalla tuulella ja sateella. Työntekijät varustetaan henkilökohtaisilla suojavarusteilla (jalkineet, haalari, suojakäsineet), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Mikäli alueella todetaan ilmassa merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, käytetään asianmukaisia hengityssuojaimia. Työkoneiden ikkunat ja ovet pidetään suljettuina sellaisen työn aikana jossa kaivetaan jätteitä tai pilaantunutta maata. Työmaa-alueella ruokailu ja juominen on kielletty, kun pilaantuneita maita käsitellään. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Puhdistustyön yhteydessä mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin varautuminen on esitetty oheisessa taulukossa. Odottamaton tilanne Pilaantuneisuus jatkuu alueen ulkopuolelle Kaivun tai näytteenoton yhteydessä todetaan ilmassa merkittäviä määriä haihtuvia yhdisteitä. Maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta. Kaivun yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua Pilaantuneisuus jatkuu nykyisten rakenteiden lähellä niin syvälle tai laajalle, että kaivu aiheuttaa vaaraa rakenteiden stabiliteetille, tai kaivu on muuten teknisesti vaikea toteuttaa Toimenpiteet Yhteys ymp. viranomaisiin ja alueen omistajaan / haltijaan. Neuvottelu jatkotoimenpiteistä. Rajapintaan asennetaan tarvittaessa huomio- tai eristerakenne. Mitataan VOC pitoisuus kenttämittarilla. Tarvittaessa kyseisen alueen kaivu keskeytetään ja tarvittaessa peitetään tilapäisesti maakerroksella. Selvitetään tarvittavat toimenpiteet ja otetaan yhteys ympäristöviranomaisiin. Aineksen kaivu keskeytetään tai kaivetut jätteet välivarastoidaan alueelle. Aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä selvitetään ainekselle mahdollinen vastaanottopaikka. Kaivu keskeytetään. Työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät. Kaivua tehdään silloin kun tuulen suunta on poispäin asuintonteista. Tilanteesta tehdään erillinen riskitarkastelu ja suunnitellaan vaihtoehtoinen puhdistusmenetelmä.

9 UUDELY/1045/07.00/2010 9/20 Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maan määrä Tarkastukset ja neuvottelut Puhdistustyön aloituksesta tiedotetaan Uudenmaan ELY-keskusta, Espoon kaupungin ympäristöosastoa ja kohteen rajanaapureita. Tiedottaminen tehdään kirjallisesti viikkoa ennen puhdistustyön aloitusta. Naapuritiedotteessa esitetään mm. työn arvioitu kesto ja päivittäinen työaika, työstä mahdollisesti aiheutuvat häiriöt, suositeltavat toimenpiteet työn aikana, ympäristön seuranta ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot. Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään ainakin tiedot alueelta poisviedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista, hajuhavainnot, erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin ja mahdolliset pumpatut vesimäärät ja mahdollinen vesien käsittelytoimenpiteet. Kirjanpidosta vastaa kohteen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään ainakin tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut puhdistushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja niiden haittaainepitoisuudet, puhdistustyön toteutus, rakennettujen huomio- ja eristerakenteiden sijaintitiedot ja tyyppipiirustukset, puhdistuksen aikataulu, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä, kartta puhdistetuista alueista ja jäännöspitoisuustiedot sekä mahdolliset vesien käsittelytiedot. Lisäksi loppuraportissa kuvataan tehdyt huomio- ja eristysrakenteet ja esitetään niistä havainnepiirustus. Yli ylemmän ohjearvotason haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia on kohteessa tutkimustulosten perusteella arvioitu olevan noin m 2 alueella. Yli ylemmän ohjearvotason haitta-aineita sisältävän kerroksen keskimääräiseksi paksuudeksi on arvioitu noin 0,9 metriä. Yli ylemmän ohjearvotason haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia on arvioitu olevan noin 900 m 3 ktr. Yli alemman ohjearvotason haitta-aineita sisältäviä alueita on tutkimustulosten perusteella arvioitu olevan yhteensä noin m 2 (1 000 m m 2 ). Keskimääräiseksi kerrospaksuudeksi on arvioitu noin 0,5 metriä (0,4-0,8 m). Yli alemman ohjearvotason haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia on arvioitu olevan noin 850 m 3 ktr. Espoon kaupungin, Lemminkäinen Talo Oy:n, Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajat pitivät neuvottelun alueen

10 UUDELY/1045/07.00/ /20 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet maaperän kunnostamisesta. Neuvottelusta on laadittu Ramboll Finland Oy:n päivätty muistio. Espoon kaupungin, Lemminkäinen Talo Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajat tutustuivat kohteeseen Tarkastuksesta on laadittu Ramboll Finland Oy:n päivätty muistio. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Espoon kaupungin teknisen keskuksen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Espoossa osoitteessa Teirinsyrjä 2 (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvotasot. Pilaantuneet maa-ainekset sekä rakentamisen vuoksi kaivettavat mahdolliset muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on luokiteltava ja toimitettava käsiteltäväksi määräyksissä 8.1. ja 8.2. edellytetyn mukaisesti Jos maaperässä todetaan arseenia tai PAH-yhdisteitä merkittävästi korkeampina pitoisuuksina kuin aikaisemmissa tutkimuksissa tai muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle.

11 UUDELY/1045/07.00/ /20 Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kiinteistöllä sijaitsevan polttoaineen jakelupisteen purkutyön yhteydessä on otettava edustavia maaperänäytteitä jakelutoimintaan liittyvien rakenteiden ja laitteiden alapuolisesta maaperästä sekä niiden välittömästä läheisyydestä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Näytteet on otettava siten, että eriasteisesti pilaantuneet maa-alueet tulevat luotettavasti selvitetyiksi ja että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava

12 UUDELY/1045/07.00/ /20 Välivarastointi laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. 5. Kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä voidaan tarvittaessa välivarastoida alueella enintään yhden viikon ajan. Esikäsittely Pilaantuneet maa-ainesjätteet on sijoitettava tiiviille alustalle, joka on huonosti vettä läpäisevä. Maa-ainesjätteet on peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä haitta-aineita sisältävän suotoveden muodostumisen estämiseksi. Sade- ja valumavesien kulkeutuminen tilapäiselle varastoalueelle on estettävä rakentamalla varastokasojen ympärille reunakorokkeet tai muulla asianmukaisella rakenteella. Välivarastokasan peitteen paikallaan pysymistä ja muissa rakenteissa tapahtuvia muutoksia on tarkkailtava, ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. 6. Alueella voidaan tarvittaessa käsitellä pilaantunutta maa-ainesta seulomalla tai välppäämällä. Esikäsittely on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta melua, pilaantuneen maa-aineksen tai jätteen pölyämistä tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Maa-aineksen esikäsittelystä on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä vähintään esikäsittelyn ajankohta, esikäsittelyalueen sijainti karttapiirustuksessa esitettynä, käsittelyalueen pintarakenteet, vesien hallinta, käytettävä laitteisto, laitteistosta aiheutuva ympäristökuormitus ja sen ehkäisy, käsiteltävän ja käsitellyn materiaalin mahdollisen tilapäisen varastoinnin toteuttaminen ja käsittelyyn toimittaminen sekä toiminnan aikainen näytteenotto ja kirjanpito. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 7. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maaainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haittaainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

13 UUDELY/1045/07.00/ /20 Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 8.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välillä, aiotaan hyödyntää kaivantojen täytöissä, on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 9. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet sekä mahdollisten muiden kunnostuksen aikana tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk-

14 UUDELY/1045/07.00/ /20 sen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat

15 UUDELY/1045/07.00/ /20 Yleiset perustelut valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä on annettu määräyksiä maaperän puhdistamisesta, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-

16 UUDELY/1045/07.00/ /20 aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) mg/kg ja raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) mg/kg. Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty kunnostuksen raja-arvoksi öljyhiilivetyjen keskitisleille ja raskaille öljyjakeille ylemmät ohjearvot. Muille haitta-aineille ei ole päätöksessä asetettu kunnostustavoitteita, koska maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat öljyjakeet. (Määräykset 1.1. ja 1.2.) Mikäli alueella todetaan arseenia tai PAH-yhdisteitä selvästi aiempaa todettua korkeampina pitoisuuksina tai muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. rakentamisen tai määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. Näytteenotossa voidaan käyttää hyväksi aikaisempien tutkimusten tutkimustuloksia. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteil-

17 UUDELY/1045/07.00/ /20 lä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 7.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. (Määräys 4.) Päätöksessä on hyväksytty pilaantuneiden maa-ainesjätteiden välivarastointi ja esikäsittely alueella siten, ettei kyseisistä toiminnoista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräykset 5. ja 6.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 7.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 7.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 8.1.) Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välissä olevia maa-aineksia voidaan sijoittaa takaisin kaivantojen täyttöihin. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 8.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 9.)

18 UUDELY/1045/07.00/ /20 Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 10.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset ja 10.3.) Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2. ja ) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., ja ) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset ja ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)

19 UUDELY/1045/07.00/ /20 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 23 tuntia. Espoon kaupunki Tekninen keskus PL Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) HSY Vesi, Espoo Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Hanna Valkeapää

20 UUDELY/1045/07.00/ /20 Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus