Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008"

Transkriptio

1 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 28 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut

2 ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 28. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatua on tarkkailtu teollisuuden ja kuntien yhteistyönä vuodesta 199 lähtien. Yhteistarkkailusopimus on uusittu tämän jälkeen viiden vuoden välein. Vuoden 24 aikana tilattiin Ilmatieteenlaitokselta ehdotus ilmanlaadun seurantasuunnitelmaksi vuosille Vuosi 28 oli kolmas vuosi, jolloin ilmanlaatua mitattiin uuden seurantasuunnitelman mukaisesti. Yhteistarkkailusopimuksen mukaan ilmanlaadun seurannasta aiheutuviin kustannuksiin osallistuivat teollisuuden osalta Gasum Oy, J.M.Huber Finland Oy, KSS Energia Oy, Kymin Voima Oy, Kymppivoima Oy, maxit Oy Ab, Myllykoski Paper Oy, Specialty Minerals Nordic Oy Ab, Stora Enso Publication Papers Oyj (Anjalan tehtaat), UPM-Kymmene Oyj (Kymi), Vamy Oy sekä Vapo Oy (Utti, Vekaranjärvi, Kalso). Kuntien osalta mukana olivat Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastasi Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöpalvelut. Vuoden 28 lopussa Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala yhdistyivät Kouvolan kaupungiksi. Myös ilmanlaadun seuranta siirtyi Kouvolan kaupungille. Ilmanlaadun seurantaa suoritettiin vuonna 28 Kouvolan ja Kuusankosken mittausasemilla. Kouvolassa mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM1) ja typen oksideja (NO2, NO ja NOx). Kuusankoskella mitattiin haisevia rikkiyhdiste (TRS). Lisäksi siirrettävällä asemalla mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM1) Kuusankoskella, Mäkikylän alueella. Ilmanlaadun tarkkailuun käytetyistä analysaattoreista, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet terveysinsinööri Vesa Pekkola ja ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesonen. Kalibroinneista ja tulosten editoinneista on vastannut JPP-Kalibrointi Ky. Tämän vuosiraportin ovat koonneet terveysinsinööri Vesa Pekkola ja ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesonen. Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut Kyllikki Ala-Huikku Ympäristöjohtaja Vesa Pekkola Terveysinsinööri

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1 JOHDANTO TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Mittausasemat Mittausmenetelmät ja -laitteet Hengitettävien hiukkasten mittaaminen Typpioksidien mittaaminen Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaaminen Mittaustulosten siirto, käsittely ja taltiointi Toimintatapa ja kalibrointi TEOLLISUUDEN PÄÄSTÖT ILMAAN ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT...9 MITTAUSAINEISTO Hengitettävät hiukkaset PM Typen oksidit (NO2, NO ja NOx) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Sääolosuhteet ILMANLAATUINDEKSI YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...21

4 1 JOHDANTO Ympäristönsuojelulaki velvoittaa kunnan huolehtimaan alueellaan paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta mukaan lukien ilmanlaadun seuranta. Seurantatiedot on julkistettava ja niistä on tiedotettava tarvittavassa laajuudessa. Yrityksille on määrätty selvilläolovelvollisuus, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ilmanlaadun seurannan suunnittelussa on näin ollen arvioitava, mikä on kunnan erityispiirteet ja päästörakenne huomioiden riittävää ja tarpeellista seurantaa, ja kuinka seurannan tulokset saadaan niiden hyödyntäjille tai niistä muuten kiinnostuneille parhaalla tavalla tiedoksi. Seurannan tulisi lisäksi tuottaa yritysten käyttöön tietoa niiden päästövaikutuksista niin, että ympäristönsuojelulaissa mainittu vaatimus riittävästä selvillä olosta täyttyy ja ympäristöviranomaisten toiminnanharjoittajille laitosten lupaehdoissa asettamat velvoitteet päästömittausten lisäksi tulevat asianmukaisesti seurannalla hoidettua. Vuosi 28 oli kolmas, jolloin ilmanlaatua seurattiin uuden seurantasuunnitelman mukaisesti. Vuoden 28 aikana oli käytössä kaksi jatkuvatoimista mittausasemaa, joilla mitattiin Kouvolassa hengitettäviä hiukkasia ja typpioksideja ja Kuusankoskella haisevia rikkiyhdiste. Vuoden 28 aikana oli käytössä myös siirrettävä mittausasema, jolla mitattiin hengitettäviä hiukkasia Kuusankoskella, Mäkikylän alueella. 4

5 2 TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailujärjestelmä on ympäristöministeriön ilmanlaadun mittausohjeiden mukainen. Järjestelmä perustuu automaattisiin jatkuvatoimisiin mittausasemiin, joista tiedot siirtyvät automaattisesti GSM-modeemien avulla keskustietokoneelle. Keskustietokoneella voidaan käsitellä mittaustietoja, raportoida ja lähettää mittausaineistoa edelleen sähköisesti. SIIRRETTÄVÄ Mäkikylä PM 1 KUUSANKOSKI Urheilukentäntie T RS Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailujärjestelmää uudistettiin vuoden 26 alussa Ilmatieteenlaitoksen tekemän seurantasuunnitelman mukaisesti. Vuoden alussa lopetettiin mittaustulosten kehitys ja alueen päästöt huomioiden tarpeettomana rikkidioksidin ja leijuman mittaaminen sekä laskeuman seuranta. Samalla vähennettiin typen oksidien mittaamista niin, että typen oksideja mitataan vain Kouvolassa. KOUVOLA Käsityöläiskatu NO, NO 2, NO x, PM 1 Kuva 1. Ilmanlaadun mittausasemat vuonna 28 Kouvolan mittausasema 2.1 Mittausasemat Vuonna 28 ilmanlaadun seurannassa oli käytössä kaksi jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa, Kouvolan ja Kuusankosken mittausasemat. Asemilla toteutettavien mittausohjelmien pääasiallinen tavoite on tuottaa tietoa väestön altistumisesta suoraan tai epäsuorasti ilman epäpuhtauksille siellä, missä altistuminen on suurinta. Mittauksissa oli käytössä myös siirrettävä mittausasema, jolla mitattiin hengitettäviä hiukkasia Kuusankoskella, Mäkikylän alueella. Mittausasema Kouvola, Käsityöläiskatu Kuusankoski, Urheilukentäntie Siirrettävä asema, Mäkikylä Mitattavat epäpuhtaudet - Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) - Typen oksidit (NO 2, NO ja NO x ) - Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) - Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Kuva 2. Kouvolan mittausasema (Käsityöläiskatu) Kouvolan mittausasema siirrettiin vuoden 26 alussa Hallituskadulta Käsityöläiskadulle rakennustyömaan vuoksi. Hallituskadun mittauspaikka ei ollut paras mahdollinen, koska se sijaitsi hyvin lähellä matkakeskusta ja vilkasta risteystä. Mittausasema edusti lähinnä Kouvolan korkeimpia pitoisuuksia. Mittausasema siirrettiin Käsityöläiskadulle, lähemmäs kävelykatua, jonka ympäristössä liikkuu ja oleskelee enemmän altistuvia ihmisiä. Mittausasemalla tarkkailtiin typen oksidien (NO 2, NO ja NO x ) ja hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuutta Kouvolan keskustassa.

6 6 Kuusankosken asema erityiskohteissa, kuten kivenmurskaamot ja asfalttiasemat. Siirrettävään asemaan on hankittu myös pienhiukkasten (PM 2, ) esierotin, joten asemalla voidaan tarvittaessa mitata myös pienhiukkasia. Vuonna 28 asema sijaitsi Kuusankoskella, Mäkikylän palvelukeskuksen alueella. 2.2 Mittausmenetelmät ja -laitteet Hengitettävien hiukkasten mittaaminen Kuva 3. Kuusankosken mittausasema (Urheilukentäntie) Kuusankosken asemalla mitattiin haisevia rikkiyhdiste (TRS). Mittausasema sijaitsi keskustan läheisyydessä, liikenteen ja teollisuuden välimaastossa. Kuusankosken mittausaseman tarkoituksena on arvioida Kuusanniemen sellutehtaan päästöjen hajuvaikutuksia Kuusankosken keskustassa. Siirrettävä asema Hengitettävät hiukkaset ovat hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 1 µm. Tämän kokoluokan hiukkaset pääsevät kulkeutumaan hengityselimiin. Alle 1 µm:n hiukkasia mitataan jatkuvatoimisella TEOM-14A -analysaattorilla. Analysaattorin toiminta perustuu värähtelevään suodattimeen, jonka värähtelytaajuus on verrannollinen suodattimen massaan ja näin ollen suodattimelle kerääntyneen pölyn määrään. Laite säätää suodattimen läpi virtaavaa ilmamäärää laskien värähtelytaajuuden ja virtauksen avulla ilman pölypitoisuuden. Mitattavien hiukkasten kokoa voidaan muuttaa esierottimella Typpioksidien mittaaminen Typpioksideja mitattiin Monitor Labs 9841 NOx-analysaattorilla. Mittausmenetelmä perustuu kemiluminesenssi-ilmiöön. Analysaattori mittaa NO ja NO X pitoisuuksia ja näiden perusteella lasketaan ilman NO 2 -pitoisuus. Analysaattori tuottaa jatkuvina kolmea signaalia: NO, NO2 ja NOx. Kuva 4. Siirrettävä mittausasema Uuden tarkkailujärjestelmän mukaisesti oli käytössä myös siirrettävä mittausasema, jolla mitattiin hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuutta. Mittausaseman tarkoituksena on mitata hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia kampanjaluonteisesti (6 kk 12 kk) kaupunkien ja taajamien keskustoissa sekä pölyävissä Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyne typpidioksidimolekyylejä, jotka perustilaan palatessaan lähettävät säteilyä. Typpidioksidi pelkistetään typpimonoksidiksi molybdeenikonvertterilla n. 3 ºC:n lämpötilassa. Näyteilma ohjataan joko konvertterin läpi (NOx-mittaus) tai konvertterin ohi (NOmittaus) reaktiokammioon, jossa syntyvä luminesenssisäteily mitataan. Tulosten perusteella lasketaan tietokoneella NO 2 -signaali.

7 Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaaminen Haisevat rikkiyhdisteet ovat suuri joukko erilaisia pelkistyne rikkiyhdiste, joiden kokonaispitoisuus määritetään rikkidioksidiksi hapetettuna. Tärkeimmät TRS (total reduced sulphur) eli hajurikkiyhdisteet ovat rikkivety H2S, metyylimerkaptaani CH3SH, dimetyylisulfidi (CH3)2S ja dimetyylidisulfidi (CH3)2S2. Hajurikkiyhdisteiden kokonaispitoisuutta mitattiin Monitor Labs -98 rikkidioksidianalysaattorilla, jonka eteen oli liitetty konvertteri. Konvertterin lämpötila on n. 87 ºC. Tämä lämpötila riittää hapettamaan TRS-yhdisteet rikkidioksidiksi. Konvertterin edessä on SO2- selektiivinen molekyyliseula, joka poistaa ilmanäytteessä mahdollisesti olevan rikkidioksidin. 2.3 Mittaustulosten siirto, käsittely ja taltiointi Mittaustiedot kerätään tietokoneelle analysaattoreilta kahden minuutin keskiarvoina. Mittaustiedot lähetetään edelleen GSM-modeemeilla ympäristöpalvelujen toimitiloissa olevalle keskustietokoneelle, josta aineisto siirretään varmuuskopioituun tietokantaan. Mittausaineisto lähetetään sähköisesti myös ilmanlaatuportaaliin Mittaustulokset lähetetään kerran kuukaudessa sähköisesti J. P. Pulkkisen kalibrointi ky:lle editoitavaksi ja editoidut tulokset syötetään takaisin ympäristöpalvelujen tietokantaan. Mittaustuloksia korjataan 3 kk välein lineaarikalibrointien jälkeen. 2.4 Toimintatapa ja kalibrointi Kaasuanalysaattoreissa on automaattiset spanja nollatason tarkistukset. Tarkistus tehdään kerran vuorokaudessa. Analysaattorit kalibroidaan kolmen kuukauden välein, jolloin niille tehdään myös monipistekalibrointi. Tämän ns. lineaarisuustarkistuksen pohjalta korjataan mittaustuloksia tarvittaessa. Mikäli mittaustuloksissa havaitaan heiluntaa tai muita poikkeavuuksia, huoltotoimenpite tehdään tarvittaessa.

8 3 TEOLLISUUDEN PÄÄSTÖT ILMAAN Viime vuosikymmeninä teollisuuden ilmapäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Sama kehityssuunta on näkynyt myös ilmanlaadun parantumisena. Kaavioissa 1-4 on esitetty Pohjois-Kymenlaakson teollisuuden ilmapäästöjen kehitys vuodesta 199 lähtien. Teollisuuden hiukkaspäästöt ovat vähentyneet alueella huomattavasti. Hiukkaspäästöt eivät ole kuitenkaan sama asia kuin yhdyskuntailmasta mitattavat hengitettävät hiukkaset. Teollisuuden päästöistä hengitettäviä hiukkasia ei ole mitattu niin systemaattisesti, että niistä saataisiin eri vuosien vertailutuloksia. t Hiukkaset Kaavio 1. Hiukkaspäästöjen kehitys Polttotekniikoiden kehittyessä typpioksidipäästöt ovat vähentyneet. Typpioksidipäästöt eivät ole kuitenkaan alentuneet niin paljoa, kuin muut päästöt. Polttoilma ja kaikki nykyiset polttoaineet sisältävät typpeä, joka polttoprosessissa hapettuu typpioksideiksi. t NOx t Rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina. Ilman rikkidioksidipitoisuus on ollut useita vuosia niin alhainen, että sen mittaaminen lopetettiin Pohjois-Kymenlaaksossa vuoden 26 alussa. Rikkidioksidipitoisuuden alentumiseen ovat vaikuttaneet rikittömät polttoaineet ja teollisuuden päästöjen vähentyminen SO Kaavio 3. Rikkidioksidipäästöjen kehitys Vuoden 28 aikana UPM-Kymmenen tehtaalla otettiin käyttöön uusi kemikaalien talteenottolaitos. Käynnistysvaiheessa oli suuria pitoisuuksia muutamina päivinä, mutta ne eivät oleellisesti vaikuttaneet vuoden kokonaispäästöihin. t TRS Kaavio 4. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöjen kehitys Kaavio 2. Typpioksidipäästöjen kehitys

9 4 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuussa (Vnp 48/1996). Valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 481/1996) annetut raja- ja kynnysarvot kumottiin Valtioneuvoston antamalla asetuksella ilmanlaadusta (711/21). Vanhat rajaarvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes uudessa asetuksessa (711/21) säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Ohjearvoilla pyrän ehkäisemään ensisijaisesti ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja, mutta myös luonnon vaurioitumista ja viihtyvyyshaittoja. Ohjearvot on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeiksi viranomaisille. Ni sovelletaan mm. kaavoituksessa, muussa rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. 9 1 % kuukauden tunneista Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvoja (Vnp 48/96) Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Ohjearvo Sallittujen ylitysten määrä Hengitettävät hiukkaset vuorokausi 7 µg/m 3 1 vuorokausi kuukaudessa (PM1) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 1 µg/m 3 vuorokausi 7 µg/m 3 1 vuorokausi kuukaudessa Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) vuorokausi 1 µg/m 3 1 vuorokausi kuukaudessa Raja-arvot määrittelevät ne ilman epäpuhtauksien ehdottomat enimmäispitoisuudet, joiden ylittäminen velvoittaa viranomaiset toimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi. Ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee käytettävissään olevin keinoin ehkäistä rajaarvojen ylittyminen. Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvoja (Vnp 711/1) Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Hengitettävät hiukkaset vuorokausi (PM1) (terveyshaittojen ehkäisemiseksi) vuosi Typpidioksidi (NO 2 ) (terveyshaittojen ehkäisemiseksi) tunti vuosi Raja-arvo Sallittujen ylitysten määrä µg/m 3 3 vuorokautta 4 µg/m 3 vuodessa - 2 µg/m 3 18 tuntia vuodessa 4 µg/m 3 Voimaan tulo Typen oksidit (NO x ) (kasvillisuusvaikutusten ehkäiseminen) vuosi 3 µg/m 3 (NO 2 :ksi laskettuna)

10 MITTAUSAINEISTO Ympäristöministeriö on antanut seuraavat vähimmäismittausaineistovaatimukset ilmanlaadun mittaustuloksille: Ympäristöministeriön ohjeen mukaan vuosikeskiarvo on hyväksyttävissä, jos käytettävissä on mittaustulokset vähintään 9 kuukauden ajalta. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. Tuntiarvo tai tuntikeskiarvo on hyväksyttävissä, jos tuloksia on vähintään 4 minuutin ajalta. Vuorokausikeskiarvo on hyväksyttävissä, jos tuntikeskiarvoja tai tuntiarvoja on vähintään 18. Vuorokausiohjearvon käyttö 3 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä vähintään 22 vuorokausiarvoa tai vuorokausikeskiarvoa. Tuntiohjearvon käyttö 3 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä 7 prosenttia jakson tuntikeskiarvojen tai tuntiarvojen enimmäismäärästä. 1 Typpioksidien mittauksissa oli yli kolmen kuukauden ja siirrettävän aseman hiukkasmittauksessa vajaan kahden kuukauden katko laitevikojen vuoksi. Kouvolan keskustan hiukkasmittauksesta ja Kuusankosken TRS-pitoisuuden mittauksesta saatiin mittaustuloksia koko vuodelta. Mittaustulosten keräämiseen, editointiin ja raportointiin käytettävä Envidas-ohjelma jättää automaattisesti tulostamatta tunti- tai vuorokausikeskiarvot, jos vähimmäismittausaineiston edellytykset eivät täyty. Kuukausi- ja vuosikeskiarvot ohjelma laskee vähimmäismittausaineiston vajavuudesta huolimatta. PM1-pitoisuuden tuntiarvojen ajallinen edustavuus oli Kouvolan mittausasemalla koko vuonna 98,2 %. Vuosi-, vuorokausi- ja tuntiarvojen osalta mittaustulokset olivat hyväksyttävissä. Siirrettävän aseman ajallinen edustavuus oli 83,8 %. Puuttuva mittausaineisto oli yhtenäiseltä jaksolta, joten vuosikeskiarvon osalta mittaustulos ei ole täysin edustava. Vuorokausi- ja tuntiarvojen osalta mittaustulokset olivat hyväksyttävissä niiden kuukausien osalta, joilta mittaustuloksia oli riittävästi saatavissa. Typen oksidien tuntiarvojen ajallinen edustavuus oli 71,6 % ja puuttuva mittausjakso oli lisäksi yhtenäiseltä ajalta. Näin ollen vuosikeskiarvo ei ole hyväksyttävissä. Vuorokausija tuntiarvojen osalta mittaustulokset olivat hyväksyttävissä. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntiarvojen ajallinen edustavuus oli 91,9 %. TRS-yhdisteiden pitoisuudet ovat vertailukelpoisia ohjearvoon.

11 .1 Hengitettävät hiukkaset PM 1 Vuonna 28 esiintyi hengitettävissä hiukkasissa kohonneita pitoisuuksia katupölyjen vuoksi keväällä. Kouvolan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 14, µg/m 3. Se oli 36 % vuosiraja-arvosta 4 µg/m 3. Hiukkaspitoisuus oli samaa luokkaa kuin uudessa mittauspaikassa vuoden 26 jälkeen mitatut arvot. ug/m P M1 vuosikeskiarvojen muutos V u o s i 11 Kaavio. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvon kehitys Kouvolassa. PM1[µg/m3] Periodic Station Report Kouvola : : Interval 24 Hour PM1[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/ 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Kaavio 6. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot Kouvolassa vuonna 28. Vuoden 28 aikana µg/m 3 :n vuorokausikeskiarvon ylityksiä oli 6 kpl, kun ylityksiä sallitaan 3 kpl vuodessa. Ylityksistä 2 vuorokautta ajoittui helmikuuhun ja 4 maalis-huhtikuun vaihteeseen. µg/m 3 :n raja-arvoon verrattava 36. suurin vuorokausikeskiarvo oli 27,3 µg/m 3, eli 4 % raja-arvosta. Kaaviossa 6. on esitetty vuorokausikeskiarvot ja niiden vertailu raja-arvoon. um/m Tammikuu Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuorokausiohjearvo 7 µg/m 3 on annettu kuukauden toiseksi suurimmalle vuorokausikeskiarvolle. Ohjearvon ylityksiä ei esiintynyt. Suuri pitoisuus oli 66,3 µg/m 3, joka oli 9 % ohjearvosta. Kaavio 7. Hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kouvolan mittausasemalla

12 12 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat ajoittain varsin korkeita. Ilmanlaatuindeksinä arvioituna ilmanlaatu laski yksittäisinä tunteina jopa erittäin huonoksi. Pahimmillaan ilmanlaatu laski koko vuorokauden aikana huonoksi. um/m Kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Korkein vrk Korkein tunti Kaavio 8. Hengitettävien hiukkasten suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvopitoisuudet Kouvolan mittausasemalla Siirrettävä asema Siirrettävällä asemalla mitattiin hengitettäviä hiukkasia. Tammi- ja helmikuussa oli laiteviasta johtuva mittauskatko. Siirrettävän aseman vuosikeskiarvo oli 17,4 µg/m 3. PM1[µg/m3] Periodic Station Report Siirrettδvδ : : Interval 24 Hour PM1[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/ 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Kaavio 9. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot siirrettävällä asemalla vuonna 27. Vuoden 28 aikana µg/m 3 :n vuorokausikeskiarvon ylityksiä oli siirrettävällä asemalla kpl, kun ylityksiä sallitaan 3 kpl vuodessa. Ylitykset ajoittuivat heinäkuuhun ja lokakuuhun. Mittausasema sijaitsee maatalousympäristössä ja maataloustyöt ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. µg/m 3 :n raja-arvoon verrattava 36. suurin vuorokausikeskiarvo oli 22,9 µg/m 3, eli 61 % raja-arvosta. Kaaviossa 9. on esitetty vuorokausikeskiarvot ja niiden vertailu raja-arvoon.

13 13 Vuorokausiohjearvo 7 µg/m 3 ylittyi heinäkuussa. Pitoisuus oli 223,4 µg/m 3, joka oli 319 % ohjearvosta. um/m Tammikuu Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Kaavio 1. Hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot siirrettävällä mittausasemalla Ilmanlaatuindeksinä arvioituna ilmanlaatu laski siirrettävällä asemalla yksittäisinä tunteina Elokuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu erittäin huonoksi. n suurien pitoisuuksien yhteydessä ilmanlaatu laski koko vuorokauden aikana myös erittäin huonoksi. Koska samaan aikaan Kouvolan mittausasemalla ei ollut poikkeavia pitoisuuksia, on siirrettävän aseman pitoisuuden nousu ollut paikallinen. um/m Tammikuu Kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Korkein vrk Elokuu Korkein tunti 6 32 Lokakuu Marraskuu Kaavio 11. Hengitettävien hiukkasten suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvopitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla Joulukuu

14 .2 Typen oksidit (NO 2, NO ja NO x ) Typen oksidien mittaus on siirtynyt hiukkasmittauksen tavoin Hallituskadulta Käsityöläiskadulle. Typen oksidien pitoisuuksissa ei ollut erityisiä tapahtumia vuoden 28 aikana. Ohje- ja raja-arvojen ylityksiä ei tapahtunut. Analysaattori oli elokuusta marraskuun alkuun laitevian vuoksi tehtaalla korjattavana. Koska mittausaineistossa oli pitkä katko, ei mittaustuloksia voida verrata vuosikeskiarvoon. Typpidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 13,9 µg/m 3. Se olisi 3 % raja-arvosta 4 µg/ m 3. Pitoisuus on sama tasoa kuin aikaisempina vuosina mitatut vuosikeskiarvot. Pitoisuuus (ug/m3) NO2 vuosikeskiarvojen muutos Vuosi 14 Typpidioksidin vuorokausiohjearvo 7 µg/m 3 on annettu kuukauden toiseksi suurimmalle pitoisuudelle. Ohjearvon ylityksiä ei ollut. Suurin pitoisuus oli huhtikuussa,7 µg/m 3, joka oli 72 % ohjearvosta. um/m ,2,9 26,2 Tammikuu Helmikuu Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo,7 Huhtikuu 23,2 11,2 9,9 Kesäkuu Elokuu Lokakuu 31,7 19,3 Kaavio 13. Typpidioksidin kuukauden 2. suurimmat vuorokausikeskiarvot Typpidioksidin tuntikeskiarvon raja-arvo on 2 µg/m 3. Se on annettu 19. korkeimmalle tuntikeskiarvolle. Raja-arvoon verrattava tuntikeskiarvo oli 74,8 µg/m 3, joka oli 37 % rajaarvosta. Marraskuu Joulukuu Kaavio 12. Typpidioksidin (NO 2 ) vuosikeskiarvon kehitys Kouvolassa NO2[µg/m3] Periodic Station Report Kouvola : : Interval 1 Hour NO2[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/ 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Kaavio 14. Typpidioksidin tuntikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 19. korkeimman pitoisuuden raja-arvo 2 µg/m 3

15 1 Typpidioksidin tuntikeskiarvon ohjearvo on 1 µg/m 3. Yksi prosentti kuukauden tuntikeskiarvoista saa ylittää pitoisuuden ennen kuin ohjearvo ylittyy Kuukauden 99 % tuntikeskiarvo Kaavio 1. Typpidioksidin kuukauden tuntikeskiarvojen 99 %:n pitoisuus ja tuntiohjearvo 1 µg/m 3 Ilmanlaatuindeksinä arvioituna typpidioksidipitoisuudet aiheuttivat ajoittain ilmanlaadun laskemisen välttävälle tasolle, mutta pahimmillaankin vuorokauden keskimääräinen ilmanlaatu pysyi typpidioksidin osalta tyydyttävänä. um/m Kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu vrk µg/m3 Elokuu tunti µg/m3 Lokakuu Kaavio 16. Typpidioksidin kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvopitoisuudet Marraskuu Joulukuu Typpimonoksidin vuosikeskiarvo oli 3,3 µg/m 3. Se laski vuonna 26 edellisistä vuosista, koska mittausaseman sijainti ei ollut niin lähellä vilkasta risteystä kuin aikaisemmin. Liikenteen pakokaasusta peräisin oleva typpimonoksidi hapettuu nopeasti ilman otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi ja tämä reaktio on edennyt pidemmälle nykyisessä mittauspaikassa. Pitoisuus (ug/m3) NO-pitoisuuksien vuosikeskiarvojen muutos Kaavio 17. Typpimonoksidin (NO) vuosikeskiarvon muutos Typpimonoksidille ei ole olemassa ohje- tai raja-arvoja, koska sen terveysvaikutukset ovat vähäiset. Typpimonoksidia mitataan, jotta voidaan määrittää typen oksidien kokonaismäärä. Typen oksideilla on happamoittavaa vaikutusta, kun typpiyhdisteet hapettuvat ilmassa typpihapoksi tai sen happamiksi suoloiksi, nitraateiksi. Typen oksideilla (NO x ) tarkoitetaan typpidioksidin (NO 2 ) ja typpimonoksidin (NO) kokonaismäärää typpidioksidina ilmaistuna. Typen oksideille on annettu vuosikeskiarvon raja-arvo 3 µg/m 3, jonka tarkoituksena on ilman epäpuhtauksien aiheuttamien välittömien kasvillisuusvaikutusten ja ekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäiseminen laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. Typen oksidien mittaus on Kouvolan keskustassa, eikä siten luonnonsuojelun kannalta merkityksellisellä paikalla. Kouvolan keskustan vuosikeskiarvo oli 19, µg/m 3, eli 63 % rajaarvosta.

16 .3 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevien rikkiyhdisteiden aiheuttama haitta on pääasiassa viihtyisyyshaitta ja suuremmissa pitoisuuksissa terveyshaittoja kuten päänsärkyä, silmä- ja nenäoireita, yskää ja hengenahdistusta. Haisevia rikkiyhdiste mitattiin aikaisempien vuosien tavoin Kuusankoskella Urheilukentäntiellä. Haisevien rikkiyhdisteiden osalta pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoa. Pitoisuus (ug/m3) T RS vuosikeskiarvojen muutos 1, 1, 6 1, 9, 8, 3, 3, 7, 3, 2, 4, 7, 8 1, 1,, Vuosi Kaavio 18. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) vuosikeskiarvon muutos Haiseville rikkiyhdisteille on annettu ohjearvo 1 µg/m 3. Ohjearvo on annettu kuukauden toiseksi korkeimmalle vuorokausikeskiarvolle. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan 3 µg/m 3, eli 3 % ohjearvosta. um/m Tammikuu Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 3 Helmikuu 1 1 Huhtikuu 2 2 Kesäkuu 3 1 Elokuu Kaavio 19. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo ja ohjearvo 1 µg/m 3 Lokakuu Marraskuu Joulukuu 16 TRS-yhdisteille on ominaista, että ne haisevat pahalle jo erittäin pieninä pitoisuuksina,2-7 µg/m 3. Hajun esiintymiseen vaikuttaa pitoisuuden lisäksi myös päästön koostumus. Ihmisen hajuaisti erottaa hajut paljon paremmin kuin analysaattori. Näin ollen pienetkin pitoisuuden havaitaan herkästi. Korkein tuntikeskiarvo vuonna 28 mitattiin tammikuussa, 22 µg/m Haisevien rikkiyhdist eiden kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntiarvot Tamm ikuu vuorokausi t unt i Marraskuu Kaavio 2. Haisevien rikkiyhdisteiden kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvojen pitoisuudet jäivät lähes kaikki alle µg/m 3 :n. Suurempia pitoisuuksia oli hieman edellisiä vuosia enemmän. Taulukko 14. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuksien mukaan Pitoisuusalue µg/m3 %-osuus tunneista < 3 97, ,6.. 8, , , , , ,3 2 <,3

17 .4 Sääolosuhteet 17 Vuonna 28 ei ilmanlaadun tarkkailussa ollut käytössä omaa sääasemaa, vaan säätiedot perustuvat Ilmatieteenlaitoksen Utin sääaseman tietoihin. Tuulen suunta eri kuukausina on esitetty kaavioissa Tammikuu Huhtikuu Kaavio 21. Tammikuun tuulen suunta Kaavio 24. Huhtikuun tuulen suunta Helmikuu Kaavio 22. Helmikuun tuulen suunta Kaavio. n tuulen suunta Kesäkuu Kaavio 23. n tuulen suunta Kaavio 26. Kesäkuun tuulen suunta

18 18 Lokakuu Kaavio 27. n tuulen suunta Kaavio 3. Lokakuun tuulen suunta Elokuu Marraskuu Kaavio 28 Elokuun tuulen suunta Kaavio 31. Marraskuun tuulen suunta Joulukuu Kaavio 29. n tuulen suunta Kaavio 32. Joulukuun tuulen suunta Sade vaikuttaa ilmanlaatuun puhdistavasti. Kevät on tyypillisesti kuivaa vuodenaikaa ja silloin mm. hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeita. Kuukauden sademäärät (mm) perustuvat myös Ilmatieteenlaitoksen Utin mittausaseman tietoihin. 2, 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, mm 76, 9,6 1,9 31,4 Sademäärä 86,3 6,6 12, 97, 26,2 147,2 18,3 68,2 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kaavio 33. Sademäärät

19 6 ILMANLAATUINDEKSI 19 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) on kehittänyt ilmanlaatuindeksin, jolla yksinkertaistetaan ilmanlaatutiedotusta. Ilmanlaadun mittaustuloksista tunneittain laskettava indeksi kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua. Indeksiä laskettaessa mitattuja ilman epäpuhtauksia verrataan ilmanlaadun ohjearvoihin. Ohjearvoon verrattu korkein epäpuhtauspitoisuus määrää koko indeksin arvon. Indeksin arvo 1 vastaa ohjearvoja. Epäpuhtauksien yhteisvaikutuksia indeksi ei ota huomioon. Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset - Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia 1-7 Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä pitkällä aikavälillä 76-1 Välttävä Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia 11-1 Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä pitkällä 11 Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä aikavälillä Ilmanlaatuindeksinä arvioituna Kouvolan keskustassa ilmanlaatu oli pääosin hyvällä tasolla. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 32,3. Keväällä ilmanlaatu laski jopa erittäin huonoksi katupölyistä aiheutuneiden korkeiden hiukkaspitoisuuksien vuoksi. Ilmanlaatuindeksi, Kouvola (NO2 ja PM1) Indeksi 1 7 Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Marrasku Joulukuu Kaavio 34. Kouvolan ilmanlaatu vuonna 28

20 Ilmanlaatuindeksinä arvioituna TRS-pitoisuus pysyi Kuusankosken keskustassa pääosin hyvällä tasolla ja ainoastaan yksittäisinä tunteina ilmanlaatu laski tyydyttäväksi. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli,4. 2 Ilmanlaatuindeksi, Kuusankoski (TRS) Indeksi Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Marrasku Joulukuu Kaavio 3. Kuusankosken TRS-pitoisuus ilmanlaatuindeksinä Siirrettävän aseman hengitettävien hiukkasten ilmanlaatuindeksi oli keskimäärin hyvällä tasolla. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 3,3. Ajoittain ilmanlaatu laski kuitenkin jopa erittäin huonoksi. Ilmanlaatuindeksi, Siirrettävä (PM1) Indeksi Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Marrasku Joulukuu Kaavio 36. Siirrettävän aseman hengitettävien hiukkasten pitoisuus ilmanlaatuindeksinä

21 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadussa ei ollut merkittävästi aikaisemmista vuosista poikkeavia tapahtumia. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu oli vuonna 28 pääosin hyvällä tasolla, lukuun ottamatta yksittäisiä korkeita hiukkaspitoisuuksia, jotka aiheuttivat myös ohjearvojen ylityksiä. Raja-arvoylityksiä ei ollut yli sallitun määrän. Hengitettävien hiukkasten osalta lyhytkestoisia ilmanlaadun heikkenemisiä tapahtui mm. kaukokulkeutumista sekä tie- ja katupölyistä maalis-huhtikuun vaihteessa. Siirrettävällä asemalla mitattiin korkeita pitoisuuksia myös heinäkuussa ja lokakuussa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus laski ilmanlaadun hetkellisesti jopa erittäin huonoksi. 22 Typpioksidit eivät aiheuttaneet merkittäviä ilmanlaadun heikkenemisiä. Ainoastaan lyhytkestoisia inversiosääilmiöistä aiheutuneita ilmanlaadun huononemisia tapahtui. Huonoimmillaan ilmanlaatu laski typpidioksidipitoisuuden vuoksi välttävälle tasolle. Typpioksidien pitoisuusmittauksessa oli elokuusta marraskuun alkuun katko. Analysaattori oli korjattavana valmistajalla, eikä verkostolla ole käytettävissä varalaitteita. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet Kuusankosken keskustassa olivat varsin alhaisia. Yksittäisinä tunteina ilmanlaatu laski TRS-yhdisteiden vuoksi tyydyttävälle tasolle.

22 22 ISSN ISSN (pdf) Kouvola Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut Valtakatu KUUSANKOSKI

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2009.

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2007

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2007 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 27 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004 Kouvolan - Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto 2 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2001

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2001 Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2001 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan, Kuusankosken,

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2005

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2005 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2005 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut 2 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2002

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2002 Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2002 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen,

Lisätiedot

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003 Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/15 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 331 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3 5656

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Huhti-kesäkuu. Neljännesvuosiraportti 2/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Huhti-kesäkuu. Neljännesvuosiraportti 2/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Huhti-kesäkuu Neljännesvuosiraportti 2/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2017

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2017 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/217 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3 5656 6374 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2000

Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2000 Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2000 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan, Kuusankosken, Valkealan ja Anjalankosken

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013 JPP-Kalibrointi Ky 2014 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2016

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2016 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti /1 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO B PL 7, 3311 TAMPERE PUH. 3 55 7 FAKSI 3 55 37 Loka-joulukuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 1999

Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 1999 Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 1999 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan, Kuusankosken, Valkealan ja Anjalankosken

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011 JPP-Kalibrointi Ky 2012 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2 SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014

Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014 Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAATU 2016 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset

TAMPEREEN ILMANLAATU 2016 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset TAMPEREEN ILMANLAATU 2016 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset www.ilmanlaatu.fi Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2017 TAMPEREEN ILMANLAATU 2016 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset Teksti ja valokuvat:

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016 JPP-Kalibrointi Ky 2017 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: http://www.toisinsanoen.fi/artikkelit/ihmisteneurooppa/2014/05/onko-kaupungin-politiikkaa-silleen-jaettaeminen

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot