JOENSUUN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 Tohmajärven kunta 24/33.330/200 Sosiaali- ja terveystoimi Kotilainen Paula Perusturvalautakunta esityslistan liite Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon alueellinen valvontasuunnitelma vuosille TIIVISTELMÄ JOENSUUN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE Eno, Ilomantsi, Joensuu, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, Tohmajärvi

2 YPAKE JS SISÄLLYS TAUSTAA VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JOENSUUN SEUDUN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA VOIMAVARAT HENKILÖSTÖN KOULUTUS VALVONTAKOHDEREKISTERI VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYS TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTETTÄVÄ AIKA ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN TARKASTUSSUUNNITELMA VUOSILLE HYVÄKSYTYT LABORATORIOT, JOIHIN VALVONTA TUKEUTUU VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT VIESTINTÄ VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI RAPORTOINTI ELINTARVIKEVALVONTA VUOSINA JOHDANTO VOIMAVARAT TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY ELINTARVIKEVALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: Muu valvonta: KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEEN TUTKIMINEN Riskinarviointiin perustuen otettavat valvontanäytteet kohdetyypeittäin Kunnan omat kartoitustutkimukset KEMIKAALILAIN VALVONTA VUOSINA JOHDANTO VOIMAVARAT TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Tarkastuksen yleinen määrittely Valvontakohteet ja tarkastuksen sisältö KEMIKAALILAIN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: Muu valvonta TERVEYDENSUOJELUN VALVONTA VUOSINA JOHDANTO VOIMAVARAT TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Tarkastuksen tavoitteet Suunnitelmallisen valvonnan kohteet Tarkastusten tarkempi määrittely TERVEYDENSUOJELUN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: Muu valvonta KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN Talousvesi Uima-allasvesi Uimarantavesi Muut näytteet TUOTETURVALLISUUSVALVONTA VUOSINA JOHDANTO VOIMAVARAT TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY

3 1.3.1 Tarkastuksen tavoitteet TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: Muu valvonta 11 1 TUPAKKALAIN VALVONTA VUOSINA JOHDANTO VOIMAVARAT TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Tarkastuksen tavoitteet Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely Myynnin omavalvonta Esillepano myymälöissä Kevytsavukkeiden mainonta Pienten savukeaskien esillepano Tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta TUPAKKALAIN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: Muu valvonta KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN 13 LIITE: Valvontasuunnitelman alkuperäinen sisällysluettelo 1 TAUSTAA Kansanterveyslakiin (66/172) on sisällytetty käsite ympäristöterveydenhuolto, jolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua. Lain 1 :ssä ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviksi laeiksi säädetään kuuluvaksi seuraavat lait: Terveydensuojelulaki (763/14), Elintarvikelaki (23/2006), Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (7/2004), Kemikaalilaki (744/ 1), Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (63/176) ja Eläinlääkintähuoltolaki (6/). Valtioneuvosto antoi vuonna 2003 periaatepäätöksen koskien elintarvikevalvonnan kehittämistä. Periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on muodostaa paikallistasolle aiempaa suurempia toimintayksikköjä, jotka mahdollistavat paremmin resurssien kokoamisen ja valvontahenkilöstön erikoistumisen. Tavoitteet on tarkoitettu sovellettavaksi koko ympäristöterveydenhuollossa. Ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaiset ovat laatineet omat toimialakohtaiset valvontaohjelmat, jotka yhdessä muodostavat ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman. Yhteisen valvontaohjelman tavoitteena on helpottaa kuntia ottamaan huomioon kaikki ympäristöterveydenhuollon osa-alueet lainsäädännön edellyttämällä tavalla omissa valvontasuunnitelmissaan. Keskushallinto edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, säännöllistä, terveysvaaroja ja haittoja ehkäisevää, dokumentoitua, oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnan on oltava myös muulla tavoin hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista ja sille on varattava riittävät voimavarat. Kunnan valvontaviranomaisen on laadittava toiminnastaan suunnitelma ja seurattava sen toteutumista vuosittain. Valvontasuunnitelman tulee perustua valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Voimavarojen turvaamiseksi valvontaviranomaisen on perittävä maksu hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisista valvontatoimista. Maksuista saadut tulot tulisi olla käytettävissä ympäristöterveydenhuollon toimeenpanon kehittämiseen kunnassa. Valvontasuunnitelma-asetuksen (66/2006) 3 :ssä määritellään, että kunnan valvontasuunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat asiat: tarkastuksen sisällön määrittely, valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika, kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden valvontasuunnitelma lääninhallitukselle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä (valvontasuunnitelma-asetus (66/2006) ). 2 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JOENSUUN SEUDUN YHTEISTOIMINTA-ALU- EELLA Eno, Ilomantsi, Joensuu, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä (Kesälahti, Kitee, Rääkkylä), Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä ja Tohmajärvi ovat hyväksyneet Joensuun seu-

4 dun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen, jonka mukaan yhteistoiminta-alueen kuntien ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoilla on sopimuksen määrittelemällä tavalla oikeus suorittaa ympäristöterveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä yhteistoiminta-alueen kuntien sisällä. Valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma että Elintarviketurvallisuusviraston (Evira), Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontakeskuksen (STTV) ja Kuluttajaviraston laatimat toimialakohtaiset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne huomioiden. Suunnitelma tukee ja yhtenäistää kuntien suorittamaa valvontaa sekä edistää valvonnan suunnitelmallisuutta ja laatua. Suunnitelma perustuu valvontakohteiden kartoitukseen ja riskiluokitukseen sekä lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Valvontasuunnitelma sisältää elintarvike-, kemikaalilain, terveydensuojelun, tuoteturvallisuusvalvonnan ja tupakkalain valvontasuunnitelman. Kemikaalilain valvontasuunnitelma ei sisällä seuraavien kuntien kemikaalilain valvontaa: Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä (Kesälahti, Kitee, Rääkkylä), Kontiolahti ja Tohmajärvi, koska näissä kunnissa kemikaalilain valvonta ei kuulu ympäristöterveydenhuollon toimenkuvaan. Suunnitelmaan ei ole sisällytetty kunnaneläinlääkärin tehtäväksi säädettyä eläinten hyvinvointiin ja eläintauteihin liittyvää valvontatyötä, koska voimassa olevaan eläinlääkintähuoltolakiin ei sisälly kansallista velvoitetta valvontasuunnitelman laatimiseksi. Eläinten hyvinvointiin ja eläintauteihin liittyvä valvontatyö sisällytetään alueelliseen valvontasuunnitelmaan sen jälkeen, kun eläinlääkintähuoltolakiuudistus on valmistunut. Valvontasuunnitelma käsitellään kunkin Joensuun seudun yhteistoiminta-alueen kunnan ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä vastuussa olevassa lautakunnassa tai muussa toimielimessä. Hyväksytty suunnitelma lähetään tiedoksi Itä-Suomen lääninhallitukselle. 3 VOIMAVARAT Aikaisempien vuosien kokemuksen perusteella kuntien viranhaltijat ovat arvioineet, että suunnitelmalliseen valvontaan voidaan suunnata resursseja keskimäärin 22 %:a yhteistoiminta-alueen kokonaisresursseista. Yhteistoiminta-alueella ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan resurssivaje on keskimäärin, henkilötyövuotta (htv). 4 HENKILÖSTÖN KOULUTUS Suunnitelmakauden aikana laaditaan koulutussuunnitelma, jossa otetaan huomioon erityisosaamista palvelevat seudulliset koulutustarpeet (viranhaltijoiden erikoistuminen) sekä Eviran, STTV:n, Kuluttajaviraston, lääninhallituksen ja muiden toimijoiden tarjoamat koulutustilaisuudet. Talousarvioon varataan riittävästi määrärahaa koulutusta varten. VALVONTAKOHDEREKISTERI Keskushallinnossa kehitteillä olevan keskitetyn ympäristöterveydenhuollon kohde- ja valvontatietojärjestelmän vuoksi kuntien, jotka ovat hankkimassa tai uusimassa valvontaohjelmistojaan, tulisi varmistaa, että valittu ohjelma on yhteensopiva käyttöönotettavan valtakunnallisen valvontakohderekisterin kanssa. Tällä hetkellä kunnissa on käytössä kahta eri ohjelmaa: Software Point Oy:n YtBOSS ja TeraKuu Oy:n TerveKuu. YtBOSS ohjelman yleinen päivitys on lopetettu vuonna Hyviä vaihtoehtoja yhteiseksi ohjelmaksi on kaksi: TerveKuu ja Tarkastaja. TerveKuu on tällä hetkellä käytössä kolmessa kunnassa sekä Keski-Karjalan kuntayhtymässä. Tarkastaja ohjelmistoa ei ole käytössä yhdessäkään yhteistoiminta-alueen kunnassa. TerveKuu on Suomessa yleisimmin käytössä oleva ohjelma ja sen seutuominaisuudet ovat yhteistyötä tukevia. TerveKuu ohjelmiston hankkiminen on myös kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto. 6 VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYS Valvontakohteiden tarkastustiheys perustuu kunnissa suoritettuun, valvonnasta vastuussa olevan tarkastajan omaan kokemukseen perustuvaan kohdekohtaiseen riskinarviointiin sekä keskusviran-

5 omaisten valtakunnallisessa valvontaohjelmassa antamiin ohjeisiin. Koska resurssivajeesta johtuen kaikkia valvontakohteita ei ole pystytty tarkastamaan, päivitettyjä tietoja ei ole kaikista kohteista. Valvontakohteiden riskinarviointia ja tietojen päivittämistä suoritetaan suunnitelmakaudella suoritettavien tarkastusten yhteydessä. Samalla kehitetään riskinarvioinnin menetelmää, jolla valvontakohteiden tarkastustiheyttä voidaan entistä luotettavammin arvioida. Yhteistoiminta-alueen viranhaltijoista koostuvat tiimit (elintarviketiimi ja terveydensuojelutiimi) ovat määritelleet kunnissa suoritettuun kohdekohtaiseen riskinarviointiin perustuen eri valvontakohdetyypeille vuosittaisen tarkastuskäyntien määrän sekä tarkastuksiin tarvittavan ajan. Tarkastuskäyntien määrä ja tarkastuksiin käytettävä aika on käsitelty myös yhteistoiminta-alueen yhteistyökokouksessa. 7 TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTETTÄVÄ AIKA Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä on otettu huomioon suunnittelu, tarkastuksen valmistelutyöt, tarkastukseen ja matkaan kuluva aika sekä tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaukset, laskutus ja muut jälkityöt. Tarkastukseen käytettävää aikaa nostetaan tai lasketaan suunnitelmakaudella kertyvän valvonta- ja työkokemuksen perusteella. ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa on laadittu terveydensuojelulain :n mukainen ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden suunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti kuntiin on nimetty työryhmät, joiden tehtävänä on ruokamyrkytysten sekä elintarvike- ja juomavesiepidemioiden selvittäminen. Tuoteturvallisuusvalvontaan liittyviä erityistilanteita varten varautumissuunnitelma on laadittu viidessä () kunnassa. Suunnitelmakaudella pyritään siihen, että suunnitelmakauden loppuun mennessä jokaisella yhteistoiminta-alueen kunnalla on laadittuna varautumissuunnitelma tuoteturvallisuusvalvontaan liittyviä erityistilanteita varten. Kunnat varautuvat talousarviossaan ruokamyrkytysten, elintarvike- ja juomavesiepidemioiden sekä muiden vaaratilanteiden selvitystyöstä mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin. TARKASTUSSUUNNITELMA VUOSILLE Resurssien niukkuudesta johtuen valvontaa joudutaan voimakkaasti priorisoimaan ja kohdentamaan paikalliseen riskinarviointiin ja valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuen tietyille painopistealueille. Elintarvike- ja terveydensuojelutiimi ovat suunnitelleet painopistealueille ns. valvontahankkeina toteutettavia tarkastuksia ja näytteenottoa, joita toteutetaan yhtenevästi kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa. Valvontahankesuunnitelma on käsitelty myös yhteistoiminta-alueen yhteistyökokouksessa. Tavoitteena on, että valvonta toteutuu mahdollisimman yhtenevästi kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa. HYVÄKSYTYT LABORATORIOT, JOIHIN VALVONTA TUKEUTUU Viranomaisnäytteiden tutkimukset sekä tutkimukset, joiden tekemisestä on säädetty lainsäädännössä, tutkitaan elintarvikelain 37 :n mukaisissa laboratorioissa. 11 VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT Kukin yhteistoiminta-alueen kunta perii toiminnanharjoittajalta kunnan hyväksymän taksan mukaisen maksun: 1. Valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja tutkimuksista, 2. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta, kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen ja 3. Lainsäädännössä maksullisiksi määriteltyjen hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä tai muusta toiminnasta, josta lainsäädännön perusteella on perittävä maksu. 12 VIESTINTÄ

6 Viestinnän toteuttamisesta laadittu suunnitelma sisältyy Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirjaan. Erityistilanteissa viestinnän toteuttamisessa otetaan huomioon myös kuntien laatimat ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden suunnitelmat. 13 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain valvontasuunnitelma-asetuksen mukaisesti. Valvontasuunnitelman toteutumisen seuraamiseksi on laadittu kohdetyypeittäin raportointilomake, jossa raportoidaan mm. seuraavat asiat: valvontakohteiden lukumäärä, suunnitellut tarkastukset valvontakohdetyypeittäin, toteutuneet tarkastukset valvontakohdetyypeittäin, valvonnassa annettujen toimenpidemääräysten lukumäärä, suunniteltujen viranomaisvalvonnan näytteiden määrä, toteutuneiden viranomaisvalvonnan näytteiden määrä, valvontamaksujen määrä, muiden maksujen määrä, suunnitelmalliseen valvontaan käytetty työaika ja muuhun valvontaan käytetty työaika. 14 RAPORTOINTI Yhteistoiminta-alueen kuntien hyväksymä Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon alueellinen valvontasuunnitelma vuosille lähetetään tiedoksi Itä-Suomen lääninhallitukselle. Vuosittain päivitetty, kuntien hyväksymä valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi lääninhallitukselle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä (valvontasuunnitelma-asetus (66/2006) ). Alueellisen valvonnan toteutumisesta raportoidaan vuosittain kunkin yhteistoiminta-alueen kunnan ympäristöterveydenhuollosta vastuussa olevalle lautakunnalle tai muulle toimivaltaiselle elimelle. Lautakunnan tai muun toimivaltaisen elimen hyväksymä selvitys valvontasuunnitelman toteutumisesta toimitetaan tiedoksi Itä-Suomen lääninhallitukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Suunnitelmakauden päätyttyä koko suunnitelmakaudella toteutuneesta valvonnasta laaditaan alueellinen yhteenveto kunkin yhteistoiminta-alueen kunnan lautakunnalle tai muulle toimielimelle. Hyväksytty yhteenveto toimitetaan tiedoksi Itä-Suomen lääninhallitukselle. Elintarvikevalvonnan ja tutkimuksen tiedot raportoidaan kunnittain ELTU-raportointilomakkeilla Itä-Suomen lääninhallitukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kemikaalilain valvonnan tarkastuskertomus toimitetaan tiedoksi STTV:lle ja Suomen ympäristökeskukselle aina, kun havaitaan lainsäädännön noudattamisen rikkomuksia. EU-vesilaitosten ja EU-uimarantojen näyte- ja laatutiedot raportoidaan kunnittain STTV:n tiedonkeruulomakkeilla Itä-Suomen lääninhallitukselle vuosittain. EU-vesilaitostiedot toimitetaan maaliskuun loppuun mennessä ja EU-uimarantatiedot 1.. mennessä. Tuoteturvallisuusvalvonnan toteutuminen raportoidaan alueellisesti Kuluttajaviraston laatimalla taulukolla Itä-Suomen lääninhallitukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 1 ELINTARVIKEVALVONTA VUOSINA JOHDANTO Evira on laatinut valvontaviranomaisille ohjeellisena noudatettavan valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) vuodelle 200. Valvontaohjelma on osa ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa ja valvonta-asetuksen (EY) 2/2004 mukaista alkutuotannosta alkavaa ja koko tuotantoketjun kattavaa monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). 2 VOIMAVARAT Aikaisempien vuosien kokemukseen perustuen kuntien viranhaltijat ovat arvioineet, että elintarvikevalvontaan resursseja voidaan suunnata keskimäärin 47 %:a yhteistoiminta-alueen kokonaisresursseista eli,4 htv, josta suunnitelmalliseen elintarvikevalvontaan resursseja voidaan suunnata keski-

7 määrin 20 %:a eli 2,1 htv. Yhteistoiminta-alueella suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan resurssivaje on keskimäärin, htv. 3 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta. Tarkastuksiin voidaan sisällyttää myös näytteenottoa ja mittauksia. Käytännössä tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, vaan tarkastuksen sisältö määritellään riskiperusteisesti. Tarkastus kohdennetaan esimerkiksi elintarvikehuoneiston tiloihin, laitteisiin ja välineisiin, omavalvontaan, työskentelytapoihin, jäljitettävyyteen, elintarvikkeiden koostumukseen, pakkausmerkintöihin ja materiaaleihin tai aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaan. Pääsääntöisesti tarkastus tehdään valvontakohteessa, mutta valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa esimerkiksi asiakirjoja myös virkapaikallaan. Tarkastus pyritään tekemään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Tarkastuksesta laaditaan laatukäsikirjan mukainen tarkastuskertomus, josta toimitetaan jäljennös toimijalle tai tämän edustajalle. 4 ELINTARVIKEVALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: 1. Olemassa olevien valvontakohteiden kartoittaminen, valvontakohdetietojen päivittäminen ja riskinarviointi 2. Elintarvikevalvontaohjelmaan sisältyvä valvonta ja näytteenotto 3. Naudanlihan jäljitettävyys 4. Laitosten tuotanto-olosuhteet. Jäätelöiden myyntipaikat 6. Leipomot 7. ATP-kuljetukset. Ruoan valmistus- ja tarjoilupaikat. Suurtapahtumat. Valvontakohteet, joiden kokonaisriskiluku on yli Alkutuotantopaikkojen suunnitelmallisen valvonnan käynnistäminen 2 Muu valvonta: 1. Elintarvike-epidemioiden ja asiakasvalitusten käsittely 2. Uusia kohteita koskevien lupahakemusten ja ilmoitusten käsittely KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEEN TUTKIMINEN Vuosille laadittu näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma sisältää riskinarviointiin perustuen otettavat valvontanäytteet kohdetyypeittäin. Kohdetyyppejä, näytteiden määriä, näytteenottotiheyksiä ja näytteistä tehtäviä tutkimuksia määriteltäessä on otettu huomioon valvontakohteiden toiminnan laatu ja laajuus sekä toimintaolosuhteet ja omavalvonnan toimivuus. Mikäli yritys on tutkinut tuotantoympäristöään ja tuotteitaan riittävästi omavalvontansa puitteissa, näytteenotto ja tutkimukset tehdään viranomaisvalvontana (vov). Muussa tapauksessa tutkimukset tehdään omavalvonnan valvontatutkimuksena (ovv), jolloin yritys myös maksaa tutkimuksista aiheutuvat kustannukset. 1 Riskinarviointiin perustuen otettavat valvontanäytteet kohdetyypeittäin Kaupat ja tukut - Myymälässä valmistettujen tai irtomyynnissä olevien elintarvikkeiden hygieenisen laadun valvomiseksi otetaan vuosittain esim. jauheliha-, salaatti-, leikkele- tai kalanäyte. Laitokset - Näytteitä otetaan vuosittain tuotantoympäristöstä sekä 1 2 keskeisestä tuotteesta. - Tuotenäytteistä tutkitaan hygieeninen laatu, suola ja mahdolliset lisäaineet. - Tyhjö- ja suojakaasupakatuista sellaisenaan ilman kuumentamista syötävistä liha- ja kalavalmisteista tutkitaan myös Listeria monocytogenes -bakteerin esiintymistä. - Lihavalmisteista tutkitaan lisäksi viranomaisvalvontana (vov) mahdollisuuksien mukaan liha-, rasva- ja sidekudospitoisuus (KTMa 6/2002).

8 Jäätelöiden myyntipaikat - Omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi otetaan vuosittain alkukesästä jäätelö- ja kanisterivesinäytteitä, mikäli aikaisempina kesinä on ollut heikentyneitä tutkimustuloksia tai tarkastuksen suorittaja arvioi jonkin muun seikan vuoksi näytteiden oton tarpeelliseksi. Leipomot - Vuonna 200 otetaan leipomoista karjalanpiirakka- tai konditoriatuotenäyte tai näyte kukkojen raaka-aineena käytetystä lihasta, kalasta tms. Ruoan valmistus- ja tarjoilupaikat - Vuonna 20 otetaan ruoan valmistus- ja tarjoilupaikoista esim. ruoka-, salaatti tai kannuvesinäyte. - Puhtausnäytteitä otetaan ruoan käsittelypinnoista, keittiön kylmäkalusteiden kahvoista, työntekijöiden käsistä, käsienpesualtaiden hanojen kosketuspinnoista tms. 2 Kunnan omat kartoitustutkimukset Suurtapahtumat - Suurtapahtumista otetaan salaatti- tai raaka-ainenäytteitä vuosien aikana (3 vuotinen valvontahanke). Päiväkotien ja koulujen ruoan suolapitoisuus - Valvontahanke on aloitettu vuoden 2007 lopulla ja sen toteuttaminen saatetaan loppuun vuoden 200 tammikuun loppuun mennessä. 16 KEMIKAALILAIN VALVONTA VUOSINA JOHDANTO STTV sekä Suomen ympäristökeskus ovat yhteistyönä valmistelleet valvontaviranomaisille ohjeellisena noudatettavan valtakunnallisen kemikaalilain valvontaohjelman vuosille Valvontaohjelma kattaa kemikaalien aiheuttamien terveys-, palo- ja räjähdys- sekä ympäristövaarojen valvonnan. Ohjelma perustuu voimassa olevaan kemikaalilainsäädäntöön ja käyttöturvallisuustiedotteiden valvonnan osalta REACH-asetuksen IV osastoon sekä ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ja siinä sovittuihin yhteisiin periaatteisiin ja näkemyksiin. 2 VOIMAVARAT Aikaisempien vuosien kokemukseen perustuen kuntien viranhaltijat ovat arvioineet, että kemikaalilain valvontaan resursseja voidaan suunnata keskimäärin 1 % yhteistoiminta-alueen kokonaisresursseista eli 0,2 htv, josta suunnitelmalliseen kemikaalilain valvontaan resursseja voidaan suunnata keskimäärin 30 %:a eli 0,07 htv. Yhteistoiminta-alueella suunnitelmallisen kemikaalilain valvonnan resurssivaje on keskimäärin 0,2 htv. 3 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY 1 Tarkastuksen yleinen määrittely Kemikaalivalvonnan yleisenä tarkoituksena on selvittää, täyttävätkö Suomessa markkinoilla olevat ja Suomen kautta Euroopan markkinoille luovutettavat kemikaalit Suomen kemikaalilainsäädännön vaatimukset ja määräykset. Kemikaalilain mukainen tarkastus kohdistuu kemikaaleihin, kemikaalien vähittäismyyntiin sekä kemikaaleista toimitettaviin asiakirjoihin ja tietoihin. Tarkastuksesta laaditaan laatukäsikirjan mukainen tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi kaikille asianosaisille. 2 Valvontakohteet ja tarkastuksen sisältö Tarkastuksen sisältö perustuu siihen tehdäänkö tarkastus kemikaalin valmistajan ja maahantuojan luona vai vähittäismyyntipaikassa. Sekä valmistajan ja maahantuojan luona että vähittäismyyntipaikassa tarkastetaan vähintään viisi () kemikaalia. Jokaisesta tarkastetusta kemikaalista täytetään STTV:n laatima lomake 1 Valmistajan ja maahantuojan tarkastuslomake tai lomake 2 Vähittäis-

9 myynnin tarkastuslomake. 4 KEMIKAALILAIN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: 1. Valvontakohteiden kartoittaminen, kohdetietojen päivittäminen ja riskinarviointi 2. Kuluttajakemikaalien valmistajat (Va2) ja maahantuojat (Ma2) 3. Ammattikemikaalien valmistajat (Va1) ja maahantuojat (Ma1) 4. Vähittäismyynti 2 Muu valvonta Asiakasvalitusten käsittely 17 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTA VUOSINA JOHDANTO STTV on valmistellut valvontaviranomaisille ohjeellisena noudatettavan valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman vuosille Ohjelma perustuu terveydensuojelulakiin sekä ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ja siinä sovittuihin yhteisiin periaatteisiin ja näkemyksiin. 2 VOIMAVARAT Aikaisempien vuosien kokemukseen perustuen kuntien viranhaltijat ovat arvioineet, että terveydensuojelun valvontaan resursseja voidaan suunnata keskimäärin 3 %:a yhteistoiminta-alueen kokonaisresursseista eli,3 htv, josta suunnitelmalliseen terveydensuojelun valvontaan resursseja voidaan suunnata keskimäärin %:a eli 0, htv. Yhteistoiminta-alueella suunnitelmallisen terveydensuojelun valvonnan resurssivaje on keskimäärin 2,2 htv. 3 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY 1 Tarkastuksen tavoitteet Terveydensuojelulaissa kunnan terveydensuojelun valvontaviranomaiselle säädettyihin valvontatehtäviin perustuen tarkastusten tavoitteena ja tarkoituksena on: selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet suorittaa aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mittauksia ja näytteenottoa. Valvonnassa hyödynnetään seuraavia yhteisesti laadittuja ohjeita: - Ohjeet päivähoitotilojen, leikkipuistojen ja päiväkerhojen suunnitteluun - Lomamökin vuokraamisessa huomioitavat seikat - Retkeilyreittien ylläpidossa huomioitavat seikat 2 Suunnitelmallisen valvonnan kohteet Useimmat terveydensuojelulain valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia, jolloin niistä tehdään hakemusta tai ilmoitusta koskeva päätös ennen kohteen tulemista valvonnan piiriin. Osa ilmoitusvelvollisista valvontakohteista on kuitenkin sellaisia, että niitä ei tarvitse ottaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin, vaan ilmoituskäsittelyn jälkeen näitä kohteita tarkastetaan ilmenneen tarpeen mukaan. Ratkaisu siitä, otetaanko kohde säännöllisen valvonnan piiriin vai ei, tehdään paikallisen riskinarvioinnin ja STTV:n antaman ohjeistuksen perusteella. 3 Tarkastusten tarkempi määrittely Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet tarkastetaan siten, että tarkastus kattaa oleellisimmat

10 terveydensuojelun näkökohdat. Tarkastus voidaan rajata kohteessa tiettyyn toimintoon tai asiaan. Tarkastuksesta laaditaan laatukäsikirjan mukainen tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi tarkastuskohteelle sekä tarkastuskohteen ylläpitäjälle. 4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: 1. Suunnitelmalliseen valvontaan tulevien valvontakohteiden selvittäminen ja suunnitelmallisen valvonnan käynnistäminen 2. Talousveden laadun valvonta 3. Uimaveden laadun valvonta 4. Uimahallien ja kylpylöiden valvonta. Päiväkotien, lastenkotien ja muiden vastaavien lapsille tarkoitettujen hoitopaikkojen valvonta 6. Koulujen ja oppilaitosten valvonta 7. Vanhainkotien, palvelutalojen ja vastaavien muiden asumispalveluiden valvonta 2 Muu valvonta 1. Vesiepidemioiden ja asiakasvalitusten käsittely 2. Asumisterveysasioiden käsittely 3. Uusia kohteita koskevien lupahakemusten ja ilmoitusten käsittely KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät tarvittavat talous- ja uimavesien näytemäärät ja niistä tehtävät tutkimukset. Muu näytteenotto perustuu riskinarviointiin ja valvontaa suorittavan viranomaisen harkintaan. 1 Talousvesi Näytteenotto ja tutkimukset toteutetaan vesilaitoskohtaisten valvontatutkimusohjelmien mukaisesti, seuraavia säädöksiä noudattaen: - STM:n asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista - STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 2 Uima-allasvesi Näytteenotto ja tutkimukset toteutetaan kohdekohtaisten näytteenottosuunnitelmien mukaisesti, seuraavaa säädöstä noudattaen: - STM:n asetus (31/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista. 3 Uimarantavesi EU-uimarantojen osalta uimarantavesien näytteenotto ja tutkimukset toteutetaan uuden STM:n valmisteilla olevan asetuksen mukaisesti. Asetuksen ensimmäinen soveltamisvuosi on vuoden 200 uimakausi. Muiden yleisten uimarantojen osalta uimarantavesien näytteenotto ja tutkimukset toteutetaan terveydensuojelulain nojalla, soveltaen STM:n päätöstä (22/16) yleisten uimarantojen veden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Vuodesta 200 lähtien näytteenotto ja tutkimukset toteutetaan STM:n uuden uimarantoja koskevan pikku asetuksen mukaisesti. 4 Muut näytteet Muuta suunnitelmalliseen valvontaan liittyvää näytteenottoa toteutetaan tarvittaessa riskinarviointiin perustuen. Tarvittaessa pintapuhtausnäytteitä otetaan mm. seuraavista kohteista: saunat, pesu- ja wc-tilat, parturi-kampaamojen välineet sekä kauneushoitoloiden ja muiden ihonkäsittelyhuoneistojen välineet ja tekstiilit. 1 TUOTETURVALLISUUSVALVONTA VUOSINA

11 1 JOHDANTO Kuluttajavirasto on valmistellut valvontaviranomaisille ohjeellisena noudatettavan valtakunnallisen tuoteturvallisuusvalvonnan valvontaohjelman vuosille Ohjelma perustuu kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annettuun lakiin (KuTuL, 7/2004, 14 ) ja valtioneuvoston asetukseen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmista (valvontaohjelma-asetus 664/2006) sekä ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ja siinä sovittuihin yhteisiin periaatteisiin ja näkemyksiin. 2 VOIMAVARAT Kuluttajaviraston antaman laskentatavan mukaan tuoteturvallisuusvalvonnan vähimmäisresurssitarve Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollossa on 1,6 htv. Paikallisen riskinarvioinnin mukaan vähimmäisresurssitarve on 1, htv. Yhteistoiminta-alueella tuoteturvallisuusvalvonnan vähimmäisresurssitarpeen vaje on keskimäärin 0,2 htv. Aikaisempien vuosien kokemukseen perustuen kuntien viranhaltijat ovat arvioineet, että tuoteturvallisuusvalvontaan resursseja voidaan suunnata keskimäärin 7 %:a yhteistoiminta-alueen kokonaisresursseista eli 1, htv, josta suunnitelmalliseen tuoteturvallisuusvalvontaan resursseja voidaan suunnata keskimäärin 7 %:a eli 1,1 htv. Yhteistoiminta-alueella suunnitelmallisen tuoteturvallisuusvalvonnan resurssivaje on keskimäärin 0,3 htv. 3 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY 1 Tarkastuksen tavoitteet Tuoteturvallisuusvalvonnassa voimassa olevan työnjaon mukaisesti tarkastukset kohdennetaan pääasiassa paikallisten kuluttajapalveluiden tarjoajiin sekä kosmetiikan, lelujen ja kynttilätuotteiden paikallisiin valmistajiin. Paikallisista kuluttajapalveluista valvonta kohdistetaan pääasiassa nk. painopistealueiden kohteiden valvontaan. Muita kohteita valvotaan ilmoitusten ja paikallisen riskinarvioinnin perusteella. Tarkastuksen tarkoituksena on saada selville, onko tarjottu palvelu tai tavara kuluttajalle riittävän turvallinen ja kuinka asiakasturvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään. Tarkastus voidaan rajata kohteessa tiettyyn toimintoon tai asiaan. Tarkastuksesta laaditaan laatukäsikirjan mukainen tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi tarkastuskohteelle sekä tarkastuskohteen ylläpitäjälle. Valvonnassa hyödynnetään seuraavia yhteisesti laadittuja ohjeita: - Ohjeet päivähoitotilojen, leikkipuistojen ja päiväkerhojen suunnitteluun - Lomamökin vuokraamisessa huomioitavat seikat - Retkeilyreittien ylläpidossa huomioitavat seikat. Lisäksi tarkastuksissa hyödynnetään eri palvelukohdetyypeistä Kuluttajaviraston antamia valvontaohjeita, valvontakäytäntöjä ja tarkastuslistoja. Paikallisesti valmistettavien tavaroiden vaatimustenmukaisuutta valvotaan merkintöjen ja rakenteellisten perusasioiden osalta. 4 TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: 1. Painopistealueiden valvontakohteiden kartoittaminen ja riskinarviointi 2. Kuluttajaviraston ja lääninhallituksen valvontaprojekteihin osallistuminen 3. Toiminnanharjoittajat, joilla on useita samantyyppisiä kohteita 4. Alueellisesti toteutettavat kuntien omat valvontaprojektit 2 Muu valvonta Onnettomuuksien, vaaratekijöiden ja asiakasvalitusten käsittely 1 TUPAKKALAIN VALVONTA VUOSINA JOHDANTO STTV on valmistellut valvontaviranomaisille ohjeellisena noudatettavan valtakunnallisen tupakkalain

12 valvontaohjelman vuosille Ohjelma perustuu tupakkalakiin sekä ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ja siinä sovittuihin yhteisiin periaatteisiin ja näkemyksiin. 2 VOIMAVARAT Aikaisempien vuosien kokemukseen perustuen kuntien viranhaltijat ovat arvioineet, että tupakkalain valvontaan resursseja voidaan suunnata keskimäärin %:a yhteistoiminta-alueen kokonaisresursseista eli 1,2 htv, josta suunnitelmalliseen tupakkalain valvontaan resursseja voidaan suunnata keskimäärin 6 %:a eli 0,7 htv. Yhteistoiminta-alueella ei ole keskimäärin suunnitelmallisen tupakkalain valvonnan osalta resurssivajetta. 3 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY 1 Tarkastuksen tavoitteet Tupakkalain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen lainmukaisuus. Havaittu säännösten vastainen toiminta kielletään sekä asetetaan määräaika, jonka kuluessa tällainen toiminta on lopetettava. Tupakkalain säännöllinen valvonta ehkäisee nuorten tupakointia vaikuttamalla tupakan saatavuuteen ja kysyntään sekä tehostaa nuorison tupakoinnin rajoittamiseksi asetettujen tupakointikieltojen valvontaa. 2 Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely Tarkastus kohdistetaan tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Savua on ilmassa, jos savua on nähtävissä, haistettavissa tai tunnettavissa. Jos tarkastusta suorittavalla henkilöllä on jokin hajuaistin toimintaan vaikuttava sairaus tai haitta (esim. oma tupakointi), joka estää aistinvaraisen arvioinnin hajuaistin perusteella, tupakansavun kulkeutumista voidaan selvittää esim. merkkisavututkimuksella. Savuttomuustarkastusta koskeva tarkastuskäynti tehdään ensisijaisesti päivällä normaalina virka-aikana, ellei kysymyksessä ole ilta- tai yöravintola. Tarkastuksesta laaditaan STTV:n laatimaan tarkastuslomakkeeseen perustuva tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi tarkastuskohteelle sekä tarvittaessa muille viranomaisille. 3 Myynnin omavalvonta Tupakan myynnin omavalvontaa tarkastettaessa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyyntipisteessä ja automaattisissa myyntilaitteissa on Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (22/177) 11 :n mukainen, asiakkaiden hyvin havaittavissa oleva seuraava terveysvaroituksen sisältävä ilmoitus: Tupakan myynti alle 1-vuotiaalle on kielletty. Tupakka aiheuttaa riippuvuuden ja vahingoittaa terveyttä. 4 Esillepano myymälöissä Tupakkatuotteiden, tupakkajäljitelmien ja tupakointivälineiden mainonta ja muu myynninedistäminen on kielletty. Tästä syystä tupakan myyntipaikoissa tarkastetaan aina myös mainonta ja muu myynninedistäminen. Tarkastuksilla kiinnitetään erityisesti huomiota alaikäisiin, nuoriin ja muihin ns. heikkoihin kuluttajaryhmiin kohdistuvaan myynninedistämistoimintaan. Kevytsavukkeiden mainonta Myyntipaikoissa tarkastetaan, että tupakkatuotteiden pakkauksissa tai myyntipisteessä ei ole tupakkalain 7 a :n vastaisia vähempää haitallisuutta kuvaavia merkintöjä. 6 Pienten savukeaskien esillepano

13 Koska pienten savukeaskien hinta on halvempi, alaikäisillä on niiden ostamiseen paremmat mahdollisuudet. On yleisesti tiedossa, että alle 20 savuketta sisältävät savukepakkaukset ovat lasten ja nuorten suosimia tupakoinnin kokeilu- ja aloituspakkauksia. Näistä syistä johtuen tupakan myyntipaikoissa tarkastetaan erityisesti pienten savukepakkausten myynninedistäminen esillepanon avulla. 7 Tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta Tupakkalain 12 :ssä luetelluissa kohteissa tarkastetaan, että tupakointi on kielletty ja tupakointikieltoja noudatetaan. Jos toiminnanharjoittaja sallii tupakoinnin ravitsemisliikkeensä ulkona olevassa tarjoilutilassa tai muualla ulkona hallinnassaan olevalla alueella, hänen on huolehdittava, että tupakansavu ei kulkeudu sieltä avoimen ikkunan, oven, muun aukon tai ilmanvaihdon kautta ravitsemisliikkeen sisätiloihin. 4 TUPAKKALAIN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: 1. Suunnitelmalliseen valvontaan tulevien valvontakohteiden selvittäminen ja riskinarviointi 2. STTV:n ja lääninhallituksen valvontaprojekteihin osallistuminen 3. Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen valvonta 4. Tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta 2 Muu valvonta Asiakasvalitusten käsittely KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN Ensisijaisesti käytetään aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Valvontaviranomaisen harkintaan perustuen mahdollisissa epäselvissä ja riitatilanteissa voidaan ottaa kertaluontoinen lyhyt ilmanäyte aktiivikeräimellä. Ilman savupitoisuuden mittaus aktiivikeräyksenä vaatii perehtymistä näytteenottoon sekä näytteenottolaitteiston ja keräimen hankkimista etukäteen esim. Työterveyslaitokselta. Aktiivikeräimellä otetavassa näytteenotossa noudatetaan Työterveyslaitoksen ohjeita. Valvontaresurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta on tärkeää, että aktiivikeräysmenetelmän käyttöön turvaudutaan vain poikkeustilanteissa.

14 LIITE: Valvontasuunnitelman alkuperäinen sisällysluettelo 1 LYHENTEET 4 2 TAUSTAA 3 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JOENSUUN SEUDUN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 7 4 VOIMAVARAT HENKILÖSTÖN KOULUTUS 6 VALVONTAKOHDEREKISTERI 7 VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYS TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTETTÄVÄ AIKA ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN 11 TARKASTUSSUUNNITELMA VUOSILLE HYVÄKSYTYT LABORATORIOT, JOIHIN VALVONTA TUKEUTUU VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT VIESTINTÄ VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 12 1 RAPORTOINTI YLEINEN RAPORTOINTI ELINTARVIKEVALVONNAN RAPORTOINTI KEMIKAALILAIN VALVONNAN RAPORTOINTI TERVEYDENSUOJELUN VALVONNAN RAPORTOINTI TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN RAPORTOINTI ELINTARVIKEVALVONTA VUOSINA JOHDANTO VOIMAVARAT TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY ELINTARVIKEVALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: Muu valvonta: KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEEN TUTKIMINEN Riskinarviointiin perustuen otettavat valvontanäytteet kohdetyypeittäin Kunnan omat kartoitustutkimukset VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT KEMIKAALILAIN VALVONTA VUOSINA JOHDANTO VOIMAVARAT TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Tarkastuksen yleinen määrittely Tarkastuksen tavoitteet Valvontakohteet ja tarkastuksen sisältö Valvontakohteiden selvittäminen KEMIKAALILAIN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: Muu valvonta KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN 2 1 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTA VUOSINA JOHDANTO VOIMAVARAT TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Tarkastuksen tavoitteet Suunnitelmallisen valvonnan kohteet Tarkastusten tarkempi määrittely TERVEYDENSUOJELUN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: Muu valvonta KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN Talousvesi Uima-allasvesi Uimarantavesi Muut näytteet 34 1 TUOTETURVALLISUUSVALVONTA VUOSINA JOHDANTO VOIMAVARAT TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Tarkastuksen tavoitteet Ennalta sovittu ns. tavanomainen tarkastus Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus 3

15 1.3.4 Ennalta ilmoittamaton tarkastus TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: Muu valvonta KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN TUPAKKALAIN VALVONTA VUOSINA JOHDANTO VOIMAVARAT TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Tarkastuksen tavoitteet Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely Tupakan myyntipaikan tarkastus Myynnin omavalvonta Esillepano myymälöissä Kevytsavukkeiden mainonta Pienten savukeaskien esillepano Tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta Tarkastuksella käytettävät menetelmät TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTETTÄVÄ AIKA TUPAKKALAIN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA Suunnitelmallinen valvonta: Muu valvonta KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN 47 LIITTEET Liite 1. Henkilövoimavarat vuonna 200 Liite 2. Valvontakohteiden ja tarkastuksien lukumäärä, tarkastuksiin tarvittava aika sekä resurssivaje vuonna 200 Liite 3. Terveysvaaratilanteiden yhteyshenkilöt Liite 4. Tiedotusvälineiden yhteystiedot Liite. Valvontahankkeet ja näytteenottosuunnitelma vuosille Liite 6. Valvontasuunnitelman toteutuman raportointi ja arviointi Liite 7. Resurssien kohdentuminen valvontasektoreittain Liite. Kemikaalilain mukaiseen tarkastuskertomukseen vähintään merkittävät tiedot Liite. Tupakan myyntipaikan tarkastuskertomus Liite. Ravitsemisliikkeiden tarkastuskertomus, siirtymäajan saaneet ravintolat ( ) Liite 11. Ravitsemisliikkeiden tarkastuskertomus (tupakoinnin täyskielto tai erillinen tupakointitila)