Taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2017

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2017 Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo 1 Yleisperustelut Yleinen taloudellinen tilanne Talousarvio ja -suunnitelma Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja tehtävät Rakenne ja tehtävät Talousarvion laadintaohjeet vuodelle Kuntayhtymän konsernirakenne Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän strategia Toiminnalliset tavoitteet vuodelle Koko kuntayhtymä Opetustoiminta Tasapainotettu tuloskortti Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit vuosille Tulostavoitteet Investointisuunnitelma vuosille (euromääräinen yhteenveto) Yhtymävaltuuston sitovuustaso Yhtymähallituksen sitovuustaso Perustelut investoinneille Talousarvion rahoitusosa Henkilöstön määrän kehitys suunnitelmakaudella Toiminnan tuloksellisuus Talousarvio Opiskelijamäärät Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus Pro Economica -raportit Lounais-Suomen koulutus Oy... 50

3 Yhtymävaltuustolle Tulevaisuuden kunta on sivistyskunta, jossa monipuolisten koulutuspalveluiden saatavuuden merkitys korostuu. Laadukkaita koulutuspalveluita tarjotaan mahdollisuuksien mukaan lähellä kuntalaisia ja kunnan elinkeinoelämää. Koulutus luo edellytyksiä palveluille ja vireälle elinkeinoelämälle sekä kehittää kunnan vetovoimaisuutta. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tärkeä tehtävä on tukea jäsenkuntiensa kehittymistä ja kuntalaisten hyvinvointia. Kuntayhtymän Liedon, Loimaan ja Uudenkaupungin toimipaikoissa suorittaa nuorisoasteen ammatillista perustutkintoa vuonna 2017 arviolta noin 1655 opiskelijaa, nuorten lukiotutkintoa noin 240 opiskelijaa ja aikuisten ammatillista perus- tai lisäkoulutusta noin 300 opiskelijaa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on parin viime vuoden aikana hieman vähentynyt ja nuorten kiinnostus lukiokoulutusta kohtaan on hieman lisääntynyt. Vuonna 2016 Ikäluokasta noin 45 prosenttia hakeutui ammatilliseen koulutukseen ja noin 50 prosenttia lukioon. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymälle lukiokoulutuksen järjestämisluvan Loimaan kaupungissa. Lukiokoulutus tukee hyvin kuntayhtymän tavoitetta tarjota koulutuspaikka kaikille jäsenkuntiemme peruskoulunsa päättäville nuorille. Kuntayhtymä on valmis haluttaessa vastaamaan myös muiden jäsenkuntiemme lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Perusopetuksen päättävien nuorten määrä on viime vuosina pienentynyt ja tämä näkyy koulutuskuntayhtymässä muun muassa rinnakkaisluokkien määrän vähenemisenä. Koulutustarjontaa, samoin kuin henkilöstömäärää, on vähennetty niin catering-, sähkö-, rakennus- kuin autoalalla. Valtakunnan hallitus on tehnyt ammatillisen koulutuksen rahoitukseen vuodelle 2017 noin 200 milj. euron säästöt. Koulutuskuntayhtymä on varautunut pienenevään rahoitukseen lähes 2,5 M :n säästöillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuonna 2018 voimaan tulevaa ammatillisen koulutuksen mittavaa reformia. Reformin yksi keskeisin asia on koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Uudessa rahoituslaissa tulevat korostumaan perusrahoituksen ohella suoritusrahoitus, vaikuttavuusrahoitus ja strategiarahoitus. Vaikka lainsäädännön valmistelu syksyllä 2016 on vielä kesken, jo nyt tiedämme, että nykymuotoinen ammatillinen koulutus ei tulevaisuudessa ole mahdollista. Oppiminen siirtyy oppilaitoksista entistä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi. Muutoksen toteuttaminen vaatii hyvää yhteistyötä ja suunnittelua työpaikkojen ja koulutuksen järjestäjän kesken. Helsingin-Sanomien toimittaja Jukka Heinonen kirjoitti Ammattikoulusta aukeaa karu maailma todeten, että ammattikouluista valmistuneiden työtilanne on ankea, suosikkialoilla peräti hirveä: tekijöitä koulutetaan vuodesta toiseen liikaa. Artikkeli antaa karun kuvan siitä, kuinka suurten haasteiden edessä olemme. Ammatillisen koulutuksen on uudistuttava ja entistä paremmin vastattava työelämän tarpeita ja vaatimuksia. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä kehittää jatkuvasti koulutuspalveluitansa yhteistyössä työelämän ja kuntien kanssa. Työelämän edustajista muodostetut ammatilliset neuvottelukunnat tuovat tärkeätä viestiä työelämän tarpeista.

4 Turun telakan hyvä tilanne heijastaa hyvinvointia koko maakuntaan ja laajan alihankintaverkoston kautta myös Liedon, Loimaan ja Uudenkaupungin teollisuus ja yritystoiminta menestyvät ja palkkaavat lisää työntekijöitä. Suuri työllistäjä on myös Uudenkaupungin autoteollisuus. Koulutuskuntayhtymä vastaa menestyvien teollisuusja palvelualojen osaamis- ja koulutustarpeisiin. Koulutuskuntayhtymässä alkoi syksyllä 2016 uutena koulutuksena kauneudenhoitoalaan kuuluva kosmetologikoulutus. Koulutukselle oli seutukunnissa selvä tilaus ja se monipuolistaa tarjottavaa koulutusta. Alan palveluille on kysyntää, eikä niitä voida siirtää ulkomaille. Kansainvälisellä liikkuvuudella annetaan opiskelijoille ja opettajille hyvät eväät kehittyä omassa ammatissansa. Vuosittain noin 50 opiskelijaa suoritta keskimäärin 5-6 viikon mittaisen työssäoppimisjakson toisessa EU-maassa, Kiinassa tai Thaimaassa. Myös erityistä tukea tarvitseville nuorille annetaan mahdollisuus kansainväliseen työssäoppimiseen. Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin saapuu vuosittain kymmeniä nuoria työssäoppimaan paikallisiin yrityksiin ja Novidaan. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä maakunnan muiden toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Uutena asiana kuntayhtymän johto on neuvotellut Turun ammattikorkeakoulun johdon kanssa yhteistyön aloittamisesta ja kirjallisen yhteistyösopimuksen tekemisestä. Yhteistyötä tullaan vuonna 2017 tekemään muun muassa avoimen AMK:n opintojen tarjonnassa Novidan liiketalous-, viestintä- ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Kone ja metallialan opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää Turun koneteknologiakeskuksen osaamista selvitetään. Osa yhteistyöopinnoista suoritetaan nykyaikaisesti digitaalisesti verkossa. Antti Virtanen kuntayhtymäjohtaja

5 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syyskuussa ilmestyneen taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Keskipitkällä aikavälillä talouden tuotantomahdollisuuksia kuvaavan potentiaalisen tuotannon kasvu jää selvästi alle yhden prosentin. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta. Etlan myöskin syyskuussa ilmestyneen suhdanne-ennusteen mukaan yksityisen kulutuksen kasvu hiipuu ensi vuonna, kun kilpailukykysopimus ja hintojen nousu hidastavat reaalisen ostovoiman kasvua. Kulutus kasvaa tänä vuonna vielä 1,3 prosenttia, mutta ensi vuonna vauhti hidastuu 0,7 prosenttiin. Myös 2018 on hitaan kasvun aikaa. Vasta sen jälkeen reaalisen ostovoiman vahvistuminen alkaa enemmän tukea yksityistä kulutusta. Suomen bruttokansantuotteen kasvuvauhti kiihtyy tänä vuonna Etlan arvion mukaan 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna kasvuvauhti nousee vain vähän, 1,2 prosenttiin. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan tänä vuonna 0,3 prosenttiyksikköä 9,1 prosenttiin ja jatkavan laskuaan niin, että vuonna 2018 työttömyysaste on 8,7 prosenttia

6 Kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksi muutos edellisestä vuodesta, % Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi Lähde: Tilastokeskus, VM Työllisyyden Valtiovarainministeriö ennustaa paranevan 0,3 prosenttia v ja 0,5 prosenttia v Työttömyysaste laskee 8,8 prosenttiin v ja edelleen 8,5 prosenttiin v (luku on alempi kuin Etlan arvio) Työttömyysaste kausitasoitettu, % Euroalue Suomi Ruotsi Saksa Yhdysvallat Lähde: Macrobond, kansalliset tilastoviranomaiset

7 Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimuksen toimet kunta-alalla tarkoittavat, että palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Uudet työ-ja virkaehtosopimukset solmitaan ajalle Sopimuksiin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia ja vuonna 2017 ei tule sopimuskorotuksia. Vuosisidonnaisista lisistä ja ikälisistä johtuen Kuntaliitto on arvioinut palkkojen muutoksesta seuraavaa: Julkisen sektorin eli myös kuntien ja kuntayhtymien lomarahoja leikataan 30 prosentilla nykyisestä tasosta»6 % => 4,2 %, 5 % => 3,5 %, 4 % => 2,8 % (prosentti riippuu työntekijän loman pituudesta). Lomarahaleikkaus koskee välillä maksettavia lomarahoja. Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työnantajan työeläke-, työttömyysvakuutus-ja sairausvakuutusmaksun asteittainen alentaminen koskee myös kuntasektoria. Vuoden 2017 maksutasot vahvistetaan loppuvuonna. Maksualennusten laskennalliseksi vaikutukseksi vuonna 2017 arvioidaan -0,7 %. Lomarahojen leikkaamisesta, vuosityöajan pidennyksestä ja maksualennuksista kuntasektorille tuleva kustannushyöty peritään valtiolle, joten nämä toimenpiteet eivät suoraan jää kuntasektorin hyödyksi. Koska hyödyn perinnästä ei ole vielä riittävästi tietoa, kuntayhtymämme talousarvioon on työnantajamaksut laskettu kuluvan vuoden suuruisina ja lomarahat täysimääräisinä. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat ja rahoitus Vuoden 2016 keskimääräinen ammatillisen koulutuksen yksikköhinta on ,32 euroa per opiskelija ja vuonna 2017 se on ,43 euroa. Oman koulutuskuntayhtymämme vuoden 2016 keskimääräinen yksikköhinta on 9 922,21 euroa. Vuodelle 2017 ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennettava 190 miljoonan euron määrärahan säästö arvioitiin vielä keväällä tarkoittavan noin 10 prosentin vähennystä koulutuksen järjestämislupien mukaiseen kokonaisopiskelijamäärään, jonka perusteella lasketaan tuleva rahoitus. Hallituksen esityksessä eduskunnalle tämä prosenttimäärä on 12,44 prosenttia. Kuntayhtymällemme tämä merkitsee noin 1,6 miljoonan euron valtionosuuksien vähenemisen sijasta noin 2,0 miljoonan euron vähennystä verrattuna kuluvan vuoden valtionosuuksien määrään. Ammatillista koulutusta koskeva uusi rahoituslaki tulee voimaan vuoden 2018 alusta lukien

8 1.2 Talousarvio ja -suunnitelma Kuntayhtymän talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on säännösten mukaan hyväksyttävä kuntayhtymälle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolme vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, nyt vuosille Kuntalain säännöksissä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnitelmakaudelle. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kuntayhtymän rahoitustarpeen kattamiskeinot. Kuntayhtymän tavoitteiden toteutumista seurataan tasapainotetun tuloskortin ja siinä esitettyjen mittareiden kautta. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja taloussuunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto kuntayhtymän ja opetustoiminnan vastuutasoilla, rahoituksesta yhtymähallituksen hyväksymällä tasolla ja investoinneista toimipaikkatasolla. Talousarvion sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden on ns. osasto 3-taso, joita ovat: - 11 Kuntayhtymäjohtaja - 12 Talous- ja hallintojohtaja - 51 Myllykyläntie - 52 Turuntie - 53 Liedon toimipaikka - 54 Ylistaronkatu - 55 Hämeentie - 56 Uudenkaupungin opetus - 57 Aikuiskoulutus - 58 Oppisopimustoimisto - 61 Lukio - 71 Opetuksen yhteiset - 72 Kiinteistöt - 73 Ruokapalvelut 1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja tehtävät Rakenne ja tehtävät Kuntalain 110 määrää talousarviosta ja -suunnitelmasta. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan

9 Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toiminnan ja investointien rahoitus osoitetaan tuloslaskelma- ja rahoitusosassa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteen. - kokonaistalouden ja rahoituksen näkökulma - tuloslaskelmaosa (tulorahoituksen riittävyys) - rahoitusosa (rahan lähteet ja käyttö) - toiminnan ohjauksen ja budjetoinnin näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan käyttötalous ja tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosa on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymän tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Tuloslaskelmaosan tunnuslukuja ovat toimintakateprosentti, vuosikateprosentti, tilikauden tulos ja taseen kertynyt yli- tai alijäämä. Muodollisesti tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Tilikauden tulos yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investoinneista tulisi selvittää, tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan yhteydessä esitetään lisäksi toiminnan rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavien tunnuslukujen tavoitearvot. Rahoitusosa tunnuslukuja ovat lainanhoitokate ja kassan riittävyys (pv). Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa käyttösuunnitelmilla. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston talousarviossa ja taloussuunnitelmassa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Yleisperiaatteena kuntayhtymän vuoden 2017 talousarviossa sekä suunnitelmissa lähdetään siitä, että kuntayhtymän menot sopeutetaan valtionrahoitukseen sekä kuntayhtymän omiin tuloihin

10 1.4 Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2016 Yhtymähallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion 2017 laadintaan yleiset taloutta koskevat ohjeet. Tämän jälkeen valtionosuuden säästöjä koskeva määrä on muuttunut ja kiky-sopimuksen säästöjen perimistavasta kuntasektorilta ei ole tietoa, joten talous- ja hallintojohtaja antoi syyskuussa uudet täsmennetyt ohjeet talousarvion laatimisesta. Ohjeiden mukaan palkkoihin tehdään vain vuosisidonnaisista ja ikälisistä aiheutuvat korotukset. Palkkojen sivukulut lasketaan tässä vaiheessa tämän vuotisen tason mukaan ja lomarahoihin ei tehdä vielä leikkauksia. Muutokset tehdään käyttösuunnitelmaan. 2 Kuntayhtymän konsernirakenne Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistus rekisteröidyssä Lounais- Suomen koulutus Oy:ssä on 100 %. Osakeyhtiön toimitusjohtaja vaihtui kesällä ja uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin koulutussuunnittelija Kari Mäenpää. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen. Lounais-Suomen koulutus Oy tarjoaa mm. lupa- ja korttikoulutuksia, yrityskoulutuksia sekä työvoimakoulutusta. Yrityksen liikevaihdoksi vuodelle 2017 on arvioitu talousarviossa euroa ja tilikauden ylijäämäksi euroa. Osakeyhtiö on velkaa koulutuskuntayhtymälle euroa ohjelmistojen ostosta. Maksusitoumus on tehty neljälle seuraavalle vuodelle. Vuonna 2017 kuntayhtymän perimä summa tulee olemaan 1.994,25 euroa. Osakeyhtiöllä ei ole palkattua henkilökuntaa. Koulutuskuntayhtymä myy asiantuntijapalveluja osakeyhtiölle. Lounais-Suomen koulutus Oy:n talousarvio löytyy sivulta

11 3 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän strategia MISSIO Olemme luotsi tulevaan. VISIO Kasvatamme tulevaisuuteen suuntaavia, vastuullisia ja aktiivisia ammattiosaajia. ARVOT Oikeudenmukaisuus Yhteisöllisyys Vastuullisuus Luovuus Menestyksen avaimet Työelämä huolehdimme opetuksen työelämälähtöisyydestä Yrittäjyys uudistamme yrittäjyyskasvatusta Yhteistyö rakennamme yhä parempaa sidosryhmäyhteistyötä Ammattiylpeys kasvatamme osaamisestaan ylpeitä ammattilaisia Joustavat opintopolut luomme edellytykset monenlaisille oppijoille Uusi tapa toimia huolehdimme uusiutumiskyvystämme Lupa kokeilla etsimme ja kokeilemme vaihtoehtoisia toimintamalleja - 7 -

12 4 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle Koko kuntayhtymä Strategiset painopistealueet Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Toiminnallinen tavoite ja mittari Henkilöstöä koskevien sopeuttamistoimenpiteiden toteuttaminen. Kuntayhtymän strategisten painopistealueiden jalkauttaminen koko henkilöstön tietoisuuteen. Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle Kuntayhtymätasolla yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa. Reformin mukaisten uudenlaisten työelämäyhteistyötapojen kehittäminen. Opetuksen sisällöistä panostetaan edelleenkin yrittäjyyteen. Tavoitteena lukion, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen yhteisten opintopolkujen kehittäminen. Talouden sopeuttaminen ammatillisen koulutuksen rakenteellisiin sekä valtionosuusuudistuksiin. 4.2 Opetustoiminta Lounais-Suomen ammattiopisto Novidan toiminnalliset tavoitteet Strategiset painopistealueet Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Toiminnallinen tavoite ja mittari Osaava -hankkeen kautta digitaaliset työkalut tutuiksi opettajille. Opintoalakohtaisen yhteistyön lisääminen. Henkilöstövähennyksistä johtuvat töiden uudelleenjärjestelyjen toteuttaminen. Arjen toiminnassa vierailevat ryhmät osana opiskelijoiden markkinointia. Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Työssäoppimisen määrän lisääminen opetuksen tason kuitenkin säilyessä. Työssäoppimisen prosessin jalkautuminen ohjaaville opettajille. Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan pääsääntöisesti työpaikoilla. Neuvottelukuntien osallisuuden lisääminen. Oppilaskunta- ja tutortoiminnan vakiinnuttaminen. Tehdään yhteistyötä Amk:n kanssa erityisesti median ja koneteknologian alueilla. Työelämäkartoitusten pohjalta laaditaan aikuiskoulutuksen opintopolut lyhytkestoisista pätevöitymiskoulutuksista tutkintokoulutuksiin

13 Aikuiskoulutuksesta vastaavien toimijoiden ja työelämän edustajien asiantuntijuuden varmistaminen tuleviin muutoksiin. Oppisopimuksesta tiedottaminen työelämään ja koulutusta tarvitseville. Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Tarjotaan opiskelijoille mahdollisuudet työvaltainen-, oppisopimus-, kansainvälisyys-, Taitaja-, kaksoistutkinto- ja AMK-polkuihin. Haetaan rakenteellisilla ratkaisuilla malli, jossa opiskelijoiden valmistuminen aikaistuu. Erityisopetuksen toimintamallien selkeyttäminen. Opiskelijaksi ottaminen mahdollistetaan joustavasti kaikilla aloilla. Henkilökohtaistettujen opintopolkujen vahvistaminen opintoalojen kanssa. Tutkinnon eteneminen tutkinnon osittain sekä ammatillisissa että yhteisissä aineissa. Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle Talouden edelleen sopeuttaminen ammatillisen koulutuksen rakenteellisiin sekä valtionosuusuudistuksiin

14 -10-5 Tasapainotettu tuloskortti 5.1 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit vuosille Näkökulmat Keskeiset strategiset tavoitteet Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkintoja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen - työelämän tarpeiden mukainen tutkintoja kurssitarjonta -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - kustannusten hyvä hallinta - riittävä investointikyky Ratkaisevat menestystekijät - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja -muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - välineiden ja tilojen uusiminen - tutkinnot toteutettava vos-rahoituksella Mittarit 1. päteviä opettajia % päätoimisista 2. henkilöstökoulutus % palkoista 3. henkilöstökyselyn tulos 4. kehittämisrahoitus /v 5. uusia koulutustutkintoja kpl/vuosi 6. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella peruskouluittain 7. asiakaspalautteen tulos 8. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä 9. Neuvottelukuntatyö (kokoontumistiheys) UUSI 10. Oppisopimusopiskelijoiden volyymi (laskentapäivien keskiarvo) UUSI 11. koulutuksen vaikuttavuus 12. opiskelijapalautteen tulos 13. suhteellinen velkautuneisuus % 14. vuosikate % poistoista Toteutuma ,62 % 1,69 % 3, % ei tehty krt/v/ tmk 269,5-14 3,9 22,2 % 202,5 % Tavoite % 1,8 % 3, % 3, krt/v/ tmk ,9 8 % 80 % Toteutuma/ arvio ,4 % 1,2 % 3, % ei tehty ,7 3,8 22,8 % 134,7 % Tavoite % 2 % 3, % 3, ,9 20 % 80 %

15 -11 - Mittariselosteet 1. päteviä opettajia % päätoimisista Valtakunnallinen tuloksellisuusmittari, paino 7 %: Kuvaa opetushenkilöstön muodollista kelpoisuutta työhönsä tilanteessa edellisenä vuonna. Tavoite: osuus mahdollisimman suuri 2. henkilöstökoulutus % palkoista Valtakunnallinen tuloksellisuusmittari, paino 3 %: Kuvaa taloudellista panosta henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen ja ylläpitämiseen, mukana myös työelämäjaksot. Tavoite: osuus mahdollisimman suuri mahdollisuuksien puitteissa. 3. henkilöstökyselyn tulos Henkilöstölle suoritetun kyselyn perusteella annettujen vastausten (asteikko 1-5) keskiarvo. Kysely tehty keväällä Tavoite: keskiarvo ainakin 3,5. 4. ulkopuolinen kehittämisrahoitus /v Ulkopuolisen rahoituksen määrä kehittämishankkeissa, joita ovat esim. ESR-, EAKR-, ELY- ja OPH:n hankkeet Tavoite: strategisten tavoitteiden mukaisten hankkeiden ulkopuolisen rahoituksen osuus mahdollisimman suuri, tarve arvioidaan vuosittain. 5. uusia koulutustutkintoja kpl/vuosi Kuntayhtymän oppilaitosten aloittamien uusien ops-perusteisten ja näyttötutkintojen (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) määrä vuodessa. 6. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella peruskouluittain Uudenkaupungin ja Loimaan alueiden peruskoulun päättäneistä ammatillisen koulutuksen aloittaneiden osuus %:ina. Tavoite: pysyminen valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. 7. asiakaspalautteen tulos Asiakkaina olleille työnantajille suorittujen kyselyjen perusteella saatu vastausten (asteikko 1-5) keskiarvo. Kysely tehty 2014, mutta ei vuonna Tavoite: tavoite vuodelle 2016 keskiarvo ainakin 3,5. 8. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä Aikuiskoulutuksena suoritettujen opintojen määrä opiskelijatyöpäivinä, 7 tuntia= 1 työpäivä. Tavoite: määrä kasvaa vuosittain. 9. neuvottelukuntatyö (UUSI) Kokoontumistiheys 10. oppisopimusopiskelijoiden volyymi Laskentapäivien keskiarvo (UUSI) 11. koulutuksen vaikuttavuus Valtakunnallinen tuloksellisuusmittari, paino 90 %: aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisymittarit on yhdistetty yhdeksi mittariksi. Tavoite: mahdollisimman suuri. 12. opiskelijapalautteen tulos Opiskelijoille suoritetun kyselyn perusteella annettujen vastausten (asteikko 1-5) keskiarvo. Kysely tehty Tavoite: 3, suhteellinen velkautuneisuus % Ilmaisee, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntayhtymien keskiarvo vuonna 2014 on noin 40,1 % ja ammatillisessa koulutuksessa noin 27,7 %. Tavoite: osuus pienenee 14. vuosikate % poistoista Ilmaisee, kuinka monta % vuosikate on poistojen määrästä. Kun osuus on 100 %, tulorahoitus on riittävä. Tavoite: osuus on ainakin 100 %. Ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2014 se on ollut 136,5 %.

16 5.2 Tulostavoitteet Keskeisimpien taloutta kuvaavien tunnuslukujen pysyttäminen nykyisessä tasossaan tai tunnusluvun parantaminen. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Talousarvio 2017 Käyttösuunnitelma 2/2016 Talousarvio 2016 Tilinpäätös 2015 Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista 76,4 64,8 64,1 Vuosikate / poistot % 100,0 101,7 100,0 202,5 Investointien tulorahoitus % 100,1 91,5 95,7 288,3 Kassan riittävyys, pv 74,7 Suhteellinen velkaantuneisuus % 16,9 17,3 23,4 22,2 Lainanhoitokate 2,5 2,2 2,1 4,5 Omavaraisuusaste, % 81,5 80,5 75,6 75,6 Toimintakate % 5,8 5,0 5,0 9,09 Henkilöstökulut kokonaiskuluista % 63,1 64,2 63,8 64,0 Palveluiden ostot kokonaiskuluista % 16,2 16,6 16,7 16,2 Aineet, tarvikkeet, tavarat kokonaiskuluista % 10,2 11,0 11,6 11,8 Rahoituskulut kokonaiskuluista % 0,1 0,1 0,1 0,1 (Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno määräytyy talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden, kuluvan talousarviovuoden ja laadittavan talousarvion- ja suunnitelman poistonalaisten investointien omahankintamenon keskimäärästä) Ammatilliset koulutuskuntayhtymät Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2013 Vuosikate % 9,6 9,6 Vuosikate/poistot, % 136,5 149,4 Investointien tulorahoitus % 118,3 90,4 Kassan riittävyys, pv 73,0 53,0 Suhteellinen velkaantuneisuus % 27,7 26,2 Lainanhoitokate Omavaraisuusaste, % 76,0 74,8 Henkilöstökulut kok.kuluista, % 61,2 62,1 Palveluiden ostot kokonaiskuluista, % 15,6 15,4 Aineet, tarvikkeet, tavarat kok.kuluista, % 10,8 10,4 Rahoituskulut kokonaiskuluista, % 0,3 0,3-12 -

17 6 Investointisuunnitelma vuosille (euromääräinen yhteenveto) 6.1 Yhtymävaltuuston sitovuustaso Vuodet Rakennusinvestoinnit, Lieto Loimaa Uusikaupunki Rakennusinvestoinnit yhteensä Irtaimistoinvestoinnit, Lieto Loimaa Uusikaupunki Irtaimistoinvestoinnit yhteensä Lukion fysiikanluokan rakentaminen Yksikköhinnan korotus Kaikki yhteensä

18 6.2 Yhtymähallituksen sitovuustaso Rakennusinvestoinnit, Liedon toimipaikka Laajennus- ja uusinvestoinnit työtila Pajakujalle + pihan päällystäminen Korvausinvestoinnit Pajakujan lämmitysjärjestelmän muutos Pajakujan ilmavaihdon tehostaminen Loimaan toimipaikka Korvausinvestoinnit Hämeentie: pohjaviemärin saneeraus Hämeentie; liitokset kunnall. viemärilaitokseen+ koulutilan viemäröinti Hämeentie; koulutilan kuivurin uuni ja sikalan uudet valot Hämeentie; päärak. saneerauksen suunnittelu ja rakentaminen Myllykyläntie; monitoimikenttä, rakennekerrokset Myllykyläntie; etupihan sv- viem. ja valaistus Myllykyläntie; Levyosaston poistoilman suodatus ja kohdepoistot Myllykyläntie; talotekniikan työtilan muutokset Turuntie; ilmanvaihtokoneen uusinta, suunnittelu Turuntie; auditorion saneeraus (AV-tekn, pinnat) Turuntie; aulatilan saneeraus, tekn. uusinta Turuntie; tilamuutokset, artesaaniopetus Laajennus- ja uusinvestoinnit Hämeentie; kalustokatos ajoneuvoille Hämeentie; vanhan konehallin peruskorjaus, suunnittelu Myllykyläntie; aurinkosähköjärjestelmä, harjoitustyönä Myllykyläntie; paloilmoitin järjestelmän laajent. työpajasiivessä Myllykyläntie; päädyn laajennus- ja muutossuun. ja rakentaminen Uudenkaupungin toimipaikka Korvausinvestoinnit Viikaistenkatu; A-rak. (cat-osasto) ilmastoinnin suunn. ja uusiminen Viikaistenkatu;D-rak saneeraussuunnittelu, seinät, ilmanvaihto, ym Viikaistenkatu; F-rak.(säh-osasto) ilmastoinnin suunn. ja uusiminen Viikaistenkatu; A-rakennuksen peltikaton uusiminen Viikaistenkatu; F-rakennuksen peltikaton uusiminen Viikaistenkatu; tiiliseinien uusim: A-rak.(osittain) rak.os.harj.työ Liljalaaksonkatu; tiiliseinien uusim:b-rakennus, eteläpääty Viikaistenkatu; liikuntasalin lattian pinnoitus, pohjatyöt Viikaistenkatu; Keittiön kylmälaitteiden uusintaa Viikaistenkatu; A-rakennuksen putkistosaneeraus Viikaistenkatu; E-rak. Purunpoistojärjestelmän saneeraus Laajennus- ja uusinvestoinnit Viikaistenkatu; ajoharjoitteluradan valaistuksen lisäys Viikaistenkatu; Logistiikan os. kalustosuojan suunn. ja rak.(kylmä) Rakennusinvestoinnit yhteensä

19 Irtaimistoinvestoinnit, Liedon toimipaikka Pakettiauto Loimaan toimipaikka Myllykyläntie Sähköosasto Pakettiauto Kiinteistöautomaation opetusvälineistö Tietoliikennetekniikan mittauslaitteisto Kone- ja metalliosasto Ohutlevykoneet ja särmäyskoneen työkalut virtuaalihitsauslaite polttoleikkauskoneen ohjelmointi akselinen työstökeskus manuaalisorvi Kauneudenhoitoala kosmetologikoulutus Hotelli- ravintola- ja cateringala astianpesukone suurkeittiöön Hämeentie Logistiikka kuorma-autojen uusiminen perävaunu pyöräkuormaajan uusiminen auto trukin uusiminen (sähkötrukki) kurottajan uusiminen traktorisimulaattori; yhteishankinta logistiikan kanssa Luonnonvara-ala traktorisimulaattori; yhteishankinta logistiikan kanssa puimuri Uudenkaupungin toimipaikka Auto-osasto pakokaasun poistojärjestelmän päivitys (hallin katossa) Kone- ja metalliosasto monitoimileikkuri; GEKA kärkisorvi Sähköosasto MPS-asema tai vastaava kokonaisuus Rakennusosasto pikkubussi Logistiikka kappaletavaranosturin korvaushankinta vaihtokuormatilan hankinta traktorin vaihtolava perävaunu kuorma-auton korvaushankinta puutavaranosturi pyöräkuormaajan korvaushankinta ajoneuvotrukki Catering lounaspaikan kaluston hankinnat (astianp.kone, paistinuunit 2 kpl, halustat) Ruokapalvelut ruokasalin tuolien kunnostaminen Irtaimistoinvestoinnit yhteensä Lukion fysiikanluokan rakentaminen Yksikköhinnan korotus Rakennus- ja irtaimistoinvestoinnit yhteensä

20 Rakennusinvestoinnit Rakennusinvestointisuunnitelma Lieto Hämeentie Myllykyläntie Turuntie Uusikaupunki

21 Irtamistoinvestoinnit Irtaimistoinvestointisuunnitelma Lieto Hämeentie Myllykyläntie Uusikaupunki Lukio

22 6.3 Perustelut investoinneille Rakennusinvestoinnit: Liedon toimipaikka Liedon Pajakujan toimipisteen tontille tehdään opetukseen liittyvänä harjoitustyönä opetus- ja varastotilaa. Rakentaminen on jaksotettu useammalle vuodelle. Pajakujan kiinteistö liitetään kaukolämpöön, koska yli 30 vuotta vanha öljylämmitysjärjestelmä on epävarma ja epätaloudellinen. Pajakujan työsaliin tehdään vaatimusten mukainen ilmanvaihtojärjestelmä. Loimaan toimipaikka Hämeentien toimipisteen rakennukset on tarkoitus liittää Loimaan kaupungin viemärilaitokseen ja vanha vuonna 1984 rakennettu puhdistamo jää näin ollen pois käytöstä. Rakennus puretaan myöhemmässä vaiheessa. Koulutilan rakennukset liitetään viemärilaitokseen vuonna Määrärahavaraukset liittymismaksuihin ja muutostöihin on tehty kahdelle vuodelle. Hämeentien päärakennuksen saneerauksen suunnitteluraha on esitetty vuodelle 2017 ja saneeraustyön aloitus seuraavalle suunnitelmavuodelle. Korvausinvestointina toteutetaan päärakennuksen pohjaviemärin uusinnan toinen vaihe. Koulutilan sikalan valaisimet uusitaan (riskien vähentäminen), samoin kuivurin uuni uusitaan. Myllykyläntien toimipisteessä esitetään määrärahaa ensi vuodelle talotekniikan työsalin korjaamiseen työpajasiivessä. Myllykyläntien päärakennuksen pohjoispäädyn muutossuunnitelmalla uusitaan suurtalouskeittiön kylmätilat ja lisätään ruoan kuljetuksen sekä pakkaamisen vaatimia tiloja. Suunnittelu on käynnistetty ja rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna Myllykyläntien työpajasiiven katolle sijoitetaan n. 15 kpl aurinkokennoja. Sähköosaston vetämänä harjoitustyönä rakennettava voimala syöttää tuottamansa sähköenergian kiinteistön käyttöön. Järjestelmän hankinnan taloudellisuus ja muut hyötynäkökohdat realisoituvat aikanaan tehtävin seurantamittauksin. Turuntien vanhan osan ilmanvaihtokoneen uusinnan suunnitelmat tehdään ensi vuonna ja laitteisto uusitaan seuraavana vuonna. Myös kanavistot tarkastetaan, puhdistetaan ja säädetään samassa yhteydessä. Turuntien aulatilan saneeraus sekä talotekniikan uusinta ajoittuvat suunnitelmavuosiin Ylistaronkadun artesaani-opetuksen siirtyminen Turuntielle vaatii joitakin tilamuutoksia ja varustuksen parannusta, yms. Tähän tarkoitukseen varataan korvausinvestointimääräraha. Uudenkaupungin toimipaikka Viikaistenkadun A- rakennuksen lämpö-vesi- ja viemäriputkistot ovat erittäin huonossa kunnossa ja ylittäneet teknisen käyttöikänsä. Saneeraussuunnittelu on käynnistetty kiireellisenä. Saneeraus- ja uusimistyöt jaksotetaan useammalle vuodelle. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan päärakennuksen lattialaatan alla ja putkanaaleissa kulkevien linjastojen uusiminen sekä liikuntasalin lämpöjohtojen uusinta. Liikuntasalin huonokuntoinen lautalattia uusitaan ja toteutetaan yhdistelmäjoustavalla PU- pintaisella lattiarakenteella

23 A-rakennuksen catering-osaston ilmastointikone on alkuperäinen ja vuodelta Ilmastointilaitteet piti uudistaa vuonna 2004 kohteen korjauksen yhteydessä, mutta uudistustyö ei toteutunut. Nykyisissä laitteissa ei ole lämmön talteen ottoa, joka on tarpeen energian säästämiseksi. Myös huoltokustannuksia saadaan pienemmäksi uudistuksen myötä. Taloussuunnitelman tasapainotustavoitteen vuoksi uusimistyö siirtyy aloitettavaksi vuonna Rakennusosaston harjoitustyönä korjataan Viikaistenkadun päärakennuksen rapautuneita julkisivumuurauksia ensi vuonna. Määrärahavaraus tähän tarkoitukseen on euroa. Irtaimistoinvestoinnit: Loimaan toimipaikka Hämeentie: Logistiikka-alan kaluston uusintaan on varattu Jaossa on huomioitu alan opiskelijamäärien ja ryhmien lukumäärien kasvu sekä tarvittava kalusto ja niiden uusintatarve. Pyöräkuormaajan hankintaan on varattu Käytössä oleva on tullut elinkaarensa päähän. Huomioiden tehdyt ja tulevat kunnostuskustannukset on tarkoituksenmukaista uusia kalusto. Kuorma-auton uusiminen Autokannan uusintasuunnitelma on tehty vanhan kaluston korvaamiseksi. Myllykyläntie: Kone- ja metalli- sekä talotekniikan ohutlevytöihin tarvittavan kalustonkorjausinvestointiin on varattu ohutlevykoneiden ja särmäyskoneen työkaluihin Kone-, metalli-, auto- ja sähköalan sekä talotekniikan virtuaalihitsauksen opetukseen tarvittavan laitteiston hankinta. Virtuaalihitsauslaitteella on tärkeä rooli opiskelijahankinnan yhteydessä eri messu- ja opiskelijarekrytointitapahtumissa. Laitetta on mahdollisuus käyttää Novidan eri toimipaikoissa. Virtuaalihitsauslaitteeseen on varattu Kosmetologikoulutukseen on varattu vuonna 2016 aloitettuun uusinvestoinnin jatkoon ihon erikoishoitojen toteuttamiseen tarvittaviin laitteisiin ja välineisiin. Uudenkaupungin toimipaikka: Logistiikka-alan kaluston uusintaan Uudessakaupungissa on varattu kaikkiaan Jaossa on huomioitu alan opiskelijamäärien ja ryhmien lukumäärien kasvu sekä tarvittavan kalusto ja niiden uusintatarve käytetään vuonna 2000 hankitun kappaletavaranosturin HIAB135 korvaushankintaan. Nosturi on tekniikaltaan vanhentunut ja toimintasäteeltään pieni. Korvattavaan nosturiin on jo tullut ja edelleen tulossa merkittäviä korjauskustannuksia

24 Edelleen logistiikka-alalla käytetään vaihtokuormatilalavan hankintaan sekä vaijeri- että koukkulavalaitteisten autojen käyttöön, logistiikkaosaston päivittäisten kuljetusten hoitamiseksi. Uudessakaupungissa löytyy sekä vaijeri- että koukkulavalaitteistolla varustettuja autoja, muttei yhtään vaihtokuormatilaa, jota voitaisiin käyttää molemmissa autoversioissa. Autoalan työsalitilat ovat valmistuneet vuonna Käytössä on edelleen alkuperäinen pakokaasujen poistojärjestelmä. Huoltokustannusten nousun ja jatkuvien vuotojen vuoksi pakokaasujen poistojärjestelmä on uusittava. Uusintaa varten on varattu Sähköalan jatkolinjalla koulutetaan automaatioasentajia. Jatkolinjan aikana suoritetaan kappaletavara-automaation tutkinnon osa, 30 osp. Tutkinnon osan keskeinen sisältö liittyy kappaletavara-automaatiossa käytettävien kuljetinratojen, nostimien, pakkauskoneiden, lavaajien ja muiden mekaanisten laitteiden toimintaperiaatteen ja tuntemiseen ja käytännön huolto- ja kunnossapitotöihin. Aikaisemmin käytössä olleet kuljettimet ovat. Sähköosasto varaa kappaletavara-automaatioon liittyvän kuljetinlaitteiston (MPS- asema tai vastaava kokonaisuus) hankintaa varten. Cateringalan harjoitteluravintolan Lounaspaikan kalustohankintoihin varataan Lounaspaikan astianpesukoneen ja paistinuunien käyttöiät ovat täyttymässä, joten ne korvataan uusilla, ajanmukaisilla laitteilla. Opiskelijaruokalan tuolit ovat vaneripintaisia, joiden istuinosat ovat rispaantuneet ja tarttuvat vaatteisiin, Tämän vuoksi on ruokapalvelujen parantamiseksi varattu opiskelijaruokalan tuolien uusimiseen. Lukio: Talousarvion irtaimistoinvestointeihin on sisällytetty euron määrärahavaraus lukion fysiikan luokan rakentamiseen. Tulopuolelle on arvioitu sama euromäärä, koska hankkeeseen on haettu lukion yksikköhinnan harkinnanvaraista korotusta. Hanketta ei tulla toteuttamaan, mikäli siihen ei saada haettua yksikköhinnan korotusta. Sopimuksessa Loimaan kaupungin lukiokoulutuksen siirtämiseksi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ylläpidettäväksi sanotaan, että rakennusten omistajana kaupunki vastaa rakennuksiin liittyvistä investoinneista. Kuntayhtymä maksaa investoinnit osana tilavuokria

25 7 Talousarvion rahoitusosa TP KS2 TA TS TS Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset + Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 4,6 2,2 2,5 2,0 2,0 Kassan riittävyys, pv 71,2 Rahoituslaskelman kaikkia lukuja ei voida esittää, koska ne tulevat vasta kyseisen vuoden taseesta

26 8 Henkilöstön määrän kehitys suunnitelmakaudella Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän henkilöstön määrä on vuoden 2016 lopussa arviolta 221 (ed.v. 247), näistä vakinaisia 175 (ed.v. 195) ja määräaikaisia 46 (ed.v.57). Lisäksi sivutoimisia opettajia on noin 10 (ed.v. 10). Valtionosuuksien leikkausten vuoksi henkilöstömäärää on jouduttu vähentämään. Toistaiseksi voimassa olleessa virka-/työsuhteessa olevia irtisanottiin kuluvan vuoden aikana kuusi henkilöä. Suurin osa henkilöstön vähentymisestä on pystytty toteuttamaan eläkkeellesiirtymisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden umpeutumisten kautta. Lähiopetustuntien lukumäärä ja ryhmäkoot, jotka eivät saa olla liian pieniä, ratkaisevat opettajatarpeen. Valtiontalouden säästöt pakottavat lisäämään opiskelijoiden työssäoppimista ja tätä kautta henkilöstötarve myöskin vähenee. Vuonna 2017 kuntayhtymän valtionosuuksiin kohdistuu noin 2,5 M :n leikkaus vuoden 2015 tasoon verrattuna, joka merkitsee jopa %:n vähennystä nykyiseen henkilöstömäärään. 9 Toiminnan tuloksellisuus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaan tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä. Aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisymittari on vuonna 2011 tapahtuneen tuloksellisuusrahoituksen uudistamisen yhteydessä yhdistetty yhdeksi vaikuttavuusmittariksi, jonka painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo on 3 %. Näistä kolmesta muodostetaan tulosindeksi kullekin koulutuksen järjestäjille. Tulosindeksistä riippuu se, pääseekö koulutuksen järjestäjä niiden 4/5 joukkoon, jotka tulevat saamaan tulosrahoitusta. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tiedot vuosilta : Vuosi Tarkastelussa Vaikuttavuus- Kelpoisuus- Henkilöstön Tulosolevat opiskelijat mittari, 90 % mittari, 7 % kehittämis- indeksi mittari, 3 % ,8 80 2, , , ,2 78, ,9 76,8 3, ,1 2, ,7 88,6 2, ,6 92,6 2,3 976 Ammatillisen peruskoulutuksen tulosmittariseloste ja raportit koulutuksen järjestäjäkohtaisista tulosmittareista, tulosindeksistä ja taustatiedoista löytyvät Opetushallituksen sivuilla

27 10 Talousarvio 2017 Yhtymävaltuuston hyväksyttävät määrärahat (ulkoinen) Menot Tulot Netto 1. Käyttötalousosa (sis.poistot) Vastuuyksikkö.10 Kuntayhtymä Opetus yhteensä KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Rahoitus Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Käyttötalous ja rahoitus yhteensä Investoinnit Rakennusinvestoinnit Irtaimistoinvestoinnit Yksikköhinnan korotus Yhteensä

28 Yhtymähallituksen hyväksyttävät määrärahat (mukana sis. tulot/menot) 1. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto (sis.poistot) Vastuuyksikkö..11 Kuntayhtymäjohtaja (Virtanen) Talous- ja hallintojohtaja (Suonkanta) Kuntayhtymä yhteensä Myllykyläntie (Tevasaari) Turuntie (Tevasaari) Liedon toimipaikka (Asula) Ylistaronkatu (Asula) Hämeentie (Asula) Uudenkaupungin opetus (Jokinen) Aikuiskoulutus (Lähde) Oppisopimustoimisto (Lähde) Lukio (Lahti) Opetuksen yhteiset (Lähde) Kiinteistöt (Suonkanta) Ruokapalvelut (Suonkanta) Opetus yhteensä Käyttötalous yhteensä Kiinteistöjen ja ruokapalveluiden poistot on vyörytetty sisäisiksi poistomenoiksi koulutusaloille ja vastaavasti sisäisiksi poistotuloiksi kiinteistöihin ja ruokapalveluihin. Kiinteistöt (Suonkanta) Ruokapalvelut (Suonkanta) Rahoitus Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Investoinnit Rakennusinvestoinnit Irtaimistoinvestoinnit Yksikköhinnan korotus Yhteensä

29 Talousarvion 2017 kokonaismenot (ulkoiset) % Käyttötalousmenot ,0 % Investoinnit ,9 % Rahoituskulut ,1 % yhteensä ,0 % ,0 % 5,9 % ,1 % Käyttötalousmenot Investoinnit Rahoituskulut Toimintakulujen (ulkoiset) jakaumaa v % Kuntayhtymän yhteiset ,2 % Kiinteistömenot ,2 % Ruokailu ,5 % Opetus ,8 % Opetuksen yhteiset hankkeet ,3 % Muut opetuksen yhteiset ,0 % Yhteensä ,0 % 71,8 %; Opetus 2,3 %; Opetuksen yhteiset hankkeet 5,5 %; Ruokailu 11,2 %; Kiinteistömenot 4,2 %; Kuntayhtymän yhteiset 5,0 %; Muut opetuksen yhteiset

30 Toiminnan kokonaisrahoitus v (ulkoiset) % Ammatillinen peruskoulutus, valtionosuus ,55 % Ammatillinen lisäkoulutus, valtionosuus ,24 % Oppisopimuskoulutus, valtionosuus ,08 % Muut myyntitulot ,98 % Maksutuotot 0 0,00 % Tuet ja avustukset ,38 % Muut toimintatuotot ,77 % Yhteensä ,00 % Ammatillinen peruskoulutus, valtionosuus 82,6 % Muut toimintatuotot 0,8 % Tuet ja avustukset 2,4 % Maksutuotot 0,0 % Muut myyntitulot 6,0 % Ammatillinen lisäkoulutus, valtionosuus 3,2 % Oppisopimuskoulutus, valtionosuus 5,1 % Talousarvion 2017 menot menolajeittain (ulkoiset) % Henkilöstökulut ,04 % Palvelujen ostot ,23 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,84 % Avustukset ,05 % Muut toimintakulut ,85 % yhteensä ,00 % Henkilöstökulut 67,04% Muut toimintakulut 4,85% Avustukset 0,05% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10,84% Palvelujen ostot 17,23%