ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2012 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI

Transkriptio

1 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2012 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI Yhteinen kirkkovaltuuston vahvistama

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO YLEISPERUSTELUT TULOSLASKELMA-ARVIO RAHOITUSLASKELMA-ARVIO KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ULKOISET) KÄYTTÖTALOUSOSA YLEISHALLINTO MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT HAUTAUSTOIMI MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT KIINTEISTÖTOIMI MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT TULOSLASKELMAOSA (ULKOINEN JA SISÄINEN) RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET HENKILÖKUNTA HAUTAINHOITORAHASTON TALOUSARVIO JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TYYNE JA VALTO AARNION RAHASTON TALOUSARVIO JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

3 3

4 1. JOHDANTO 1.1 YLEISPERUSTELUT Säädöstaustaa Kirkkojärjestyksen määräyksen mukaan (KJ 15:1) jokaista varainhoitovuotta varten on seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakuntien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kirkkojärjestyksessä säädetään, että talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvioissa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä seurakunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Espoon seurakuntayhtymän talousarvio on laadittu bruttoperiaatteen mukaan. Talousarvioon sisältyy tuloslaskelma-, rahoituslaskelmasekä investointiosa. Toiminta-ajatus Espoon seurakuntien toiminnan tarkoituksena on tukea elämää ja luoda mahdollisuuksia kristillisen uskon ja rakkauden toteutumiselle. Espoon seurakuntayhtymän strategia Espoon seurakuntien strategia vuosille määrittelee talouteen, henkilöstöön, kiinteistöihin ja seurakuntarakenteeseen liittyvien resurssien käytön strategiset linjaukset. Vuoden 2012 talousarvioehdotus ja ehdotus vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on strategian mukainen. Vuosikate kattaa poistot. Strategisten linjausten mukaan käyttötalouden toimintatuotot kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen Seurakuntien määrärahojen jakoperusteena on pääsääntöisesti jäsenmäärään perustuva jako-osuus. Peruskorjaus-, hautausmaa- ja uusinventointihankkeissa noudatetaan strategiassa hyväksyttyjä periaatteita. Arvio talouden yleisestä kehityksestä ja taloussuunnittelun perusteita Yleinen taloudellinen kehitys Talousennusteet ovat muuttuneet ja synkentyneet useaan otteeseen vuoden 2011 aikana. Euroopan muutamien valtioiden epävakaat taloustilanteet ovat saaneet aikaan sen, että selvää kuvaa ja yhteistä näkemystä euroalueen ja Suomen talouden kehittymisestä lähivuosina on vaikea antaa. Epävarmuustekijöiden ja hermostuneisuuden määrä on selvästi syksyllä lisääntynyt. 4

5 Suunnittelukaudella talouden kasvun arvioidaan hidastuvan selvästi. Ennusteet BKT:n kasvusta vaihtelevat 1,8-3 prosentin välillä. Inflaation arvioidaan laskevan ja asettuvan 2-3 prosenttiin. Ansiotason muutoksen arvioidaan olevan noin 2 3,2 prosenttia. Työttömyysprosentin tasoksi arvioidaan 7-7,7. Julkinen talous ja kuntatalous Mikäli talouden kehitys heikkenee ennakoidulla tavalla, se vaikuttaa kiristävästi kuntien talouteen. Espoon kaupungin verotulot ovat kuluvana vuonna toistaiseksi ylittäneet ennakoidun, joskin myös menot ovat ylittäneet arvioidun. Kustannussäästöjen saavuttamiseksi joudutaan yhä useamman toiminnon kohdalla harkitsemaan, mikä on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti tehokkain ja parasta tapa tuottaa palveluita. Kirkon ja seurakuntien talous Seurakuntakohtaiset kirkollisverotulot vaihtelevat ympäri maata suuresti kaupunkien ja kuntien erilaisten elinkeinorakenteiden, ikäjakaumien ja kirkkoon kuulumisprosenttien vuoksi. Vuoden 2011 aikana kirkkoon kuuluvien määrä Espoossa on ensimmäistä kertaa pudonnut alle 70 prosentin, vaikkakin läsnä olevien jäsenien määrä on vielä lähes jäsentä. Espoon seurakuntayhtymä sai vuonna 2010 verotuloja 47,9 miljoonaa euroa, joka oli 1,7 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuonna 2012 tulojen odotetaan kasvavan lähes 49 miljoonaan euroon. Vaikka kirkkoon kuulumisprosentti on vähentynyt, Espoon kaupungin väkiluku on kasvanut pääasiassa syntyvyyden enemmyyden ja maahanmuuton vuoksi. Tämä avaa jatkuvasti mahdollisuuksia tavoittaa uusia espoolaisia ja heidän lähimmäisiään. Seurakuntayhtymän talous on tällä hetkellä vahva. Hyvän taloustilanteet ovat mahdollistaneet aikaisempien vuosien tarkka taloudenpito ja rakennushankkeisiin liittyvä harkinta. Hyvän tilanteen säilyttämiseksi ja pienenevän jäsenmäärän vuoksi on kuitenkin jatkuvasti kiinnitettävä huomiota tiukkaan kulujen hallintaan. Espoon seurakuntien resursseihin liittyvien strategisten linjausten mukaisesti tavoitteena on, että seurakuntakuntien talous on tasapainossa. Ulkoisten vaatimusten vuoksi tämä tarkoittaa talouden linjan tiukentamista. Tähän liittyvinä toimenpiteinä kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla, käyttötalouden toimintatuotot kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2010, vuosikate kattaa poistot ja investointeja ei rahoiteta lainalla. Peruskorjaus-, hautausmaa- ja uusinvestointihankkeissa varaudutaan kasvavaan peruskorjaustarpeeseen. Peruskorjaukset priorisoidaan uudisrakentamisen edelle. Uusien hautapaikkojen rakentamiseen varaudutaan. Mikäli yhteisöveroprosentti jatkossa laskee nykyiseltä tasoltaan, se vaikuttaa kiristävästi koko kirkon talouteen. 5

6 Talousarvion sitovuustaso Talousarviovuoden määrärahojen sitovuustasoksi esitetään käyttötalouden yksiköiden kohdalla toimintakatetta siten, että siihen sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimintakate on sitova yleishallinnon pääluokan kohdalla pääluokkatasolla ja muiden käyttötalouden pääluokkien (seurakunnat, yhteinen seurakuntatyö, hautaustoimi ja kiinteistötoimi) kohdalla lukutasolla. Tuloslaskelmaosan sitovia määrärahoja ovat verotuskulut, keskusrahastomaksut sekä rahoitustuotot ja -kulut netto. Investointiosassa sitovuustaso on hankekohtainen. Talousarvion muuttaminen Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Määrärahan korotuksen tai tuloarvion alentamisen yhteydessä on arvioitava myös toimintaa koskevien tavoitteiden muutostarvetta. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhteiselle kirkkovaltuustolle talousarviovuoden aikana. Muutoksista talousarvioon ei tarvitse hankkia seurakuntaneuvostojen lausuntoja (KJ 15:6,2). Yhteisen kirkkovaltuuston tekemän päätöksen mukaan: Seurakunnan kultakin tilivuodelta säästyneet määrärahat voidaan lisätä seuraavan tilivuoden määrärahoihin edellyttäen, että seurakunta on esittänyt tilinpäätöksen toimintakertomuksessa selvityksen, mitä tarkoitusta varten varattu määräraha on jäänyt käyttämättä ja voidaanko tarkoitus toteuttaa seuraavana vuonna, muutoin säästö siirretään edellisten tilikausien ylijäämään. Jos seurakunnan määrärahat ovat ylittyneet, vähennetään vastaava summa seuraavan vuoden määrärahoista tai sen osuudesta edellisten tilikausien säästöön. Yhteisen kirkkovaltuuston vuoden 2005 talousarvion vahvistamisen yhteydessä tekemän päätöksen mukaan: Yhteinen kirkkovaltuusto voi tilikauden aikana, mikäli siihen on aihetta, lisätä seurakunnille kohdennettuja määrärahoja. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti talousarvion vahvistamisen yhteydessä: "Seurakuntaneuvostoilla on talousarvion laadinnan yhteydessä mahdollisuus esittää ylimääräistä määrärahaa erityistä projektia tai tarvetta varten, mikäli seurakunnalla on jäänyt aikaisemmilta vuosilta käyttämättä vähintään vastaavansuuruinen määräraha." Päätösvallan delegointi Päätösvallan delegointiin liittyvät summat on tarkistettu vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ne esitetään pidettäviksi ennallaan. 6

7 Kalustohankinnat tehdään asianomaisen hallintoelimen päätöksellä, ellei toisin ole päätetty. Yli euron irtaimistohankintoihin on oltava yhteisen kirkkoneuvoston lupa. Päiväkerhomaksuista päättää yhteinen kirkkovaltuusto ja päiväkerhomaksun vapautusperusteista päättää yhteinen kirkkoneuvosto. Kirkkovaltuusto hyväksyy niiden rakennushankkeiden suunnitelmat ja rakentamispäätökset, joiden kustannusarvio on yli euroa. Työkohteen töiden aloittamisesta päättää yhteinen kirkkoneuvosto, mikäli kohteen kustannukset tai kerralla solmittava hankinta ylittää euroa. Rajan alittavista työkohteen käynnistämisistä päättää kiinteistöasiain johtokunta tai rakennustoimikunta. Asuinhuoneistojen ostamisessa ja irtaimistohankinnoissa päätöksen määrärahan käytöstä tekee yhteinen kirkkoneuvosto tai kiinteistöasiain johtokunta. Avustusten maksaminen Talousarvioon merkitty avustusmääräraha ei sellaisenaan ole maksukelpoinen, vaan se vaatii lisäksi erillisen hallinnollisen päätöksen. Talousarvioon voidaan varata määräraha tiettyä tarkoitusta varten vain yhdelle momentille. Kansainvälisen diakonian määrärahat on merkitty keskitetysti yhteisen seurakuntatyön momentille. 7

8 1.2 TULOSLASKELMA-ARVIO TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V t % t t Toimintatulot ,9% Toimintamenot ,8% TOIMINTAKATE ,2% Verotulot ,9% Verotusmenot ,2% Keskusrahastomaksut ,6% Rahoitustulot ja -menot ,3% VUOSIKATE ,7% Poistot ja arvonalentumiset ,8% Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot: 0 0 0,0% 0 0 Tulot ,8% Menot ,1% Siirto rahastosta/rahastoon ,5% TILIKAUDEN TULOS ,8% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,8% Yllä oleva tuloslaskelma-arvio sisältää vain ulkoiset tilit. Toimintatulot ja menot muodostuvat käyttötalouden eri kustannuspaikkojen määrärahoista. Toimintakatteeseen lisätään verotulot ja vähennetään verotuskulut sekä keskusrahastomaksut. Ulkoisten rahoitustulojen ja menojen nettosumma lisätään, jonka jälkeen muodostuu vuosikate. Vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset sekä lisätään mahdollinen satunnaisten tulojen ja menojen nettosumma. Informatiivisena tietona on lisäksi merkitty erilliskirjanpitona hoidettujen rahastojen tulot ja menot sekä siirto rahastosta tai siirto rahastoon. Informatiivinen tieto ei vaikuta tilikauden tulokseen. 8

9 1.3 RAHOITUSLASKELMA-ARVIO TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V t % t t Seurakunnan toiminta Tulorahoitus Vuosikate ,7% Tulorahoitus yhteensä ,7% Investoinnit Investointimenot ,6% Pysyvien vastaavien myyntitulot ,1% Investoinnit netto ,2% RAHAVAROJEN MUUTOS ,3% Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja mahdollisista satunnaisista tuloista. Tulorahoitussummasta vähennetään nettoinvestointien summa. Tämän jälkeen saadaan tieto rahavarojen muutoksesta ja kuinka paljon tarvitaan lisärahoitusta investointien kattamiseen. 9

10 1.4 KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ulkoiset) (ulkoinen) TULOT TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V t % t t Yleishallinto ,7% Seurakunnat ,8% Yhteinen seurakuntatyö ,6% Hautaustoimi ,4% Kiinteistötoimi ,4% Tulot yhteensä ,9% MENOT Yleishallinto ,7% Seurakunnat ,4% Yhteinen seurakuntatyö ,7% Hautaustoimi ,9% Kiinteistötoimi ,0% Menot yhteensä ,8% TOIMINTAKATE ,2% Käyttötalouden tulot ja menot on ilmoitettu pääluokkiin ryhmiteltyinä. Yllä olevassa laskelmassa ovat mukana vain ulkoisille tileille merkityt määrärahat. Toimintakate muodostuu ulkoisten tulojen ja menojen erotuksesta. 10

11 KÄYTTÖTALOUDEN MENOT 2012 Hautaustoimi 5 % Kiinteistötoimi 17 % Yleishallinto 18 % Yhteinen seurakuntatyö 11 % Seurakunnat 49 % KÄYTTÖTALOUDEN TULOT 2012 Yleishallinto 6 % Seurakunnat 25 % Kiinteistötoimi 57 % Hautaustoimi 6 % Yhteinen seurakuntatyö 6 % 11

12 2. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa muodostuu yleishallinnon, seurakuntatyön, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen pääluokista. Kunkin pääluokan alussa on esitetty sen toimintatulot ja toimintamenot tiliryhmittäin. Ulkoisten tulojen ja menojen erotus muodostaa toimintakate 1:n. Tämän jälkeen on ilmoitettu mahdolliset sisäiset erät. Toimintakate 2 muodostuu sekä ulkoisten että sisäisten tulojen ja menojen erotuksesta. Seurakuntatyön pääluokkaan sisältyvät vain ulkoiset toimintatulot ja -menot. Toimintakatteiden jälkeen on esitetty poistot sekä laskennalliset erät, joista muodostuu työalakate. Määrärahojen sitovuustaso on toimintakate 2, johon sisältyvät ulkoiset ja sisäiset erät. Alatasojen toimintatulot ja -menot on esitetty yhteissummina ilman jaottelua tiliryhmiin. Määrärahatietojen jälkeen on esitetty pääluokan alayksikköjen määrärahojen perustelut ja toiminnalliset tavoitteet ja mahdolliset tunnusluvut. Käyttötalouden ulkoiset menomäärärahat ovat vuonna 2012 yhteensä 48,2 milj. euroa ja noin 5,8 % suuremmat kuin edellisen vuoden määrärahat. Käyttötalouden tulomäärärahat, 6,3 milj. euroa, ovat noin 2,9 % edellisvuotta suuremmat. Toimintakatteen alijäämä ilman sisäisiä eriä, 41,9 milj. euroa on 6,2 % suurempi kuin vuonna YLEISHALLINTO Yleishallintoon sisältyvät luottamushenkilöhallinto (YKV, YKN ja eri johto- ja toimikunnat) sekä osa seurakuntayhtymän virastosta (=yhtymän virasto). Yleishallinnon menot ovat vuonna 2012 noin 17,3 % edellisvuotta suuremmat MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V TOIMINTATULOT (ulkoiset) Korvaukset ,0% Maksutulot ,8% Tuet ja avustukset ,2% TOIMINTATULOT YHT. (ulk.) ,7% TOIMINTAMENOT (ulkoiset) Henkilöstömenot ,8% Palvelujen ostot ,5% Vuokrat ,9% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2% Annetut avustukset ,0% Muut toimintakulut ,3% TOIMINTAMENOT YHT. (ulk.) ,7%

13 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V Toimintakate 1 (ulkoinen) ,7% TOIMINTATULOT (sisäiset) ,0% 0 0 TOIMINTAMENOT (sisäiset) ,2% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,7% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,7% Työalakate (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V t % t t KIRKOLLISET VAALIT 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,5% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,5% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,5% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,5% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 YHTEINEN KIRKKO- VALTUUSTO 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,9% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,9% Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,9% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,9% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 YHTEINEN KIRKKO- NEUVOSTO 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,0%

14 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V t % t t Toimintakate 1 (ulkoinen) ,0% Toimintamenot (sisäiset) ,3% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,1% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,1% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,9% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,9% Toimintamenot (sisäiset) ,1% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,3% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,3% TILINTARKASTUS JA VALVONTA 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,4% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,4% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,9% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,9% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 YHTYMÄVIRASTO 1 Toimintatulot (ulkoiset) ,7% Toimintamenot (ulkoiset) ,8% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,6% Toimintatulot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,6% LASKENNALLISET ERÄT: 14

15 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V t % t t Vyörytystulot/-menot ,6% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% PERUSTELUT KIRKOLLISET VAALIT (101) Määrärahat on varattu siltä varalta, että suunnittelukaudella jouduttaisiin järjestämään kirkkoherran vaalit. Vuoden 2014 määrärahaan sisältyy kirkollisten vaalien kustannukset. YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO (102) Kokouspalkkio- ja matkakulumäärärahojen lisäksi on määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi valtuutetuille. Kokousjärjestelyihin on varattu tarvittavat määrärahat. YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO (103) Yhteisen kirkkoneuvoston määrärahaan sisältyy määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi henkilökunnalle. Palkkamäärärahoihin on merkitty :n määräraha koko henkilöstön lomapalkkajaksotuksia varten. Lisäksi on merkitty :n palkkamääräraha pääluottamusmiesten ja koko yhtymää koskevien erityistehtävien vastuulisien maksamista varten. Palkkausvarausmäärärahaa on varattu , jolla voidaan kattaa Yhtymäviraston tulosopimuksesta aiheutuvat palkankorotukset sekä eläkevakuutusmaksuprosentin mahdollinen nousu. Tilinpäätöksen 2010 hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuustossa hyväksyttiin toivomusponsi, että ylijäämävaroja käytettäisiin diakonisiin tarkoituksiin, esim. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja vanhusväestön hyväksi. Tähän tarkoitukseen on varattu vuosille Lisäksi vuodelle 2012 on varattu avustusmääräraha Espoon hiippakunnan piispan vihkimysmessun musiikkiosuuden järjestelykuluihin. JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT (104) Henkilöstöasiain johtokunta Kiinteistöasiain johtokunta Oppilaitostyön johtokunta Yhteisen palvelutoiminnan johtokunta Suunnittelutoimikunta Muut toimikunnat ja työryhmät Johtokuntien kustannuspaikoille on varattu määrärahat kokouspalkkioita, matkakuluja sekä kokoustarjoiluja varten. 15

16 TILINTARKASTUS JA VALVONTA (105) Määräraha on varattu tilintarkastusyhteisön veloituksia varten. Sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi ostopalveluna on varattu erillinen euron määräraha. YHTYMÄN VIRASTO (106) Espoon seurakuntayhtymän viraston toiminta-ajatuksena on palvella Espoon seurakuntia suorittamalla niiden puolesta yhteisesti sovittuja tehtäviä sekä luomalla edellytyksiä seurakuntien perustehtävien hoitamista varten. Espoon seurakuntayhtymän virasto on jaettu kuuteen palveluyksikköön. Näistä neljä eli viestintä, tietohallintopalvelut, henkilöstö- ja hallintopalvelut sekä talouspalvelut kuuluvat yleishallinnon pääluokkaan, jossa niiden yhteisenä nimikkeenä on yhtymän virasto. Lisäksi nimikkeeseen sisältyy viraston johto, jossa on hallintojohtajan ja hänen yksikkönsä määrärahat sekä palvelukeskus, jonka perustamisesta yhteinen kirkkovaltuusto on vuoden 2011 aikana päättänyt. Se sisältää keskuksen käynnistämisen valmistelua varten tarkoitetut määrärahat. Yhteisen seurakuntatyön palvelut, hautaustoimi ja kiinteistöpalvelut kuuluvat myös seurakuntayhtymän virastoon. Talousarviossa niillä kaikilla on oma pääluokkansa. Näiden yksiköiden tiedot löytyvät tämän asiakirjan luvuista TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V TOIMINTATULOT (ulkoiset) Korvaukset ,0% Maksutulot ,8% Tuet ja avustukset ,2% TOIMINTATULOT YHT. (ulk.) ,7% TOIMINTAMENOT (ulkoiset) Henkilöstömenot ,7% Palvelujen ostot ,3% Vuokrat ,0% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4% Annetut avustukset ,0% 1 1 Muut toimintakulut ,3% TOIMINTAMENOT YHT. (ulk.) ,8% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,6% TOIMINTATULOT (sisäiset) ,0%

17 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V TOIMINTAMENOT (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,6% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,6% Työalakate (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V t % t t Viraston johto 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,7% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,7% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,6% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,6% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 Viestintä 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,1% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,1% Toimintamenot (sisäiset) ,6% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,1% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,1% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 Tietohallinto 1 Toimintatulot (ulkoiset) ,0% Toimintamenot (ulkoiset) ,4% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,0%

18 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V t % t t Toimintamenot (sisäiset) ,7% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,1% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,1% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 Henkilöstö- ja hallintopalvelut 1 Toimintatulot (ulkoiset) ,7% Toimintamenot (ulkoiset) ,4% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,0% Toimintatulot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,0% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,0% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 Talouspalvelut 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,6% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,6% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,6% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,6% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 Palvelukeskus 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,0% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,0% Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,0% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,0%

19 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V t % t t TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 VIRASTON JOHTO (10601) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Seurakuntien yhteisöllisyyden ja seurakuntalaisten tavoittamisen mahdollisuuksien tukeminen. Yhteistyön lisääminen muiden seurakuntayhtymien ja muiden vastuullisten toimijoiden kanssa. Seurakuntien aseman vahvistaminen yhteiskunnallisena toimijana. Käyttötalouden toimintatuottojen kasvattaminen. Yhtymän talouden pitäminen tasapainossa. Suunnittelukauden painopisteet: Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien välisen yhteistyön edistäminen. Henkilöstö- ja taloushallinnon sekä kirkonkirjojenpidon tietojärjestelmien edellyttämien muutosten toteuttaminen toimintatavoissa (Heta- ja Kirjuri-hankkeet) ja järjestelmien käyttöönotto. Yhtymän viraston organisaation kokonaisuudistus. Palvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen. Myönteisen julkisuuskuvan vahvistaminen liittyen kaikkeen seurakuntien ja kirkon toimintaan Espoossa. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet: Toimintaedellytyksien luominen yhtymän viraston uusien yksiköiden päälliköiden perehdyttämiselle ja johtoryhmän työskentelyn kokonaistarkastelulle. Tekninen ja toiminnallinen valmius Kirjuri- ja Heta-järjestelmien käyttöönottoon. Seurakuntayhtymän ja kiinteistöstrategian kokonaistarkastelu. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: Tukea ja seurata ympäristöohjelman toteuttamista eri palveluyksiköissä. VIESTINTÄPALVELUT (10602) Viestinnän painopisteet ja tavoitteet on kirjattu kirkkovaltuuston maaliskuussa 2009 hyväksymään viestintästrategiaan sekä yhteisen kirkkoneuvoston elokuussa 2010 hyväksymään viestintäohjelmaan. 19

20 Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden osuutta viestinnän aktiivisina toteuttajina tuetaan. Yhteistyötä muiden seurakuntayhtymien ja kirkkohallituksen kanssa kehitetään. Verkon osuutta seurakuntien viestinnässä lisätään määrätietoisesti. Suunnittelukauden painopisteet: Suunnittelukaudella keskitytään viestinnän toimintamallin kehittämiseen ja siihen liittyvään koulutukseen. Seurakuntayhtymä osallistuu aktiivisesti kirkon ja seurakuntien yhteistyöhankkeiden toteuttamiseen. Markkinointiviestintää kehitetään yhteistyössä seurakuntien ja seurakuntayhtymän kanssa. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet Viestintästrategia ja siihen liittyvä viestintäohjelma uusitaan uuden viestintäpäällikön johdolla vuoden 2012 aikana. Verkossa tapahtuvan seurakuntatyön toimintamallia etsitään ja kehitetään seurakuntatyön eri osa-alueilla. Seurakuntien työntekijäsivuston rakenneuudistus toteutetaan. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Viestinnän henkilömäärää ei lisätä. Viestinnän eri alueilla tarvittavaa osaamista kartoitetaan ja tehdään tulosten vaatimat henkilöstöratkaisut. Tiedottajan viran tullessa avoimeksi se lakkautetaan ja tilalle perustetaan työsuhde. TIETOHALLINTOPALVELUT (10603) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Jatketaan aktiivista yhteistyötä muiden seurakuntatalouksien kanssa ja syvennetään yhteistyötä etenkin HeTan osalta. Suunnittelukauden painopisteet: Sovellusten välisen integraation parantaminen ja päällekkäisen työn eliminointi. Panostus toimintaprosessien kehittämiseen tulevaa HeTa-palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymistä varten. Talousarviovuoden toiminnalliset tavoitteet: TWEB-asianhallintajärjestelmän sisäänajo seurakuntiin. Käyttövaltuuksienhallinnan vakiinnuttaminen osaksi seurakuntien prosesseja. TyöaikaWelhon käyttöönotto seurakunnissa palkanlaskennan perusteiden tuottamisessa. 20

21 Asuntojen vuokralaskutuksen siirto Haahtela-kiinteistötietojärjestelmään. Innnofactor Primen laskutuksen käyttöönotto. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Hankkeiden tila vuoden lopussa. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Henkilöstön määrää tarkistetaan HeTan tuomien uusien tietotekniikkatehtävien mukaan. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Opiskelua työn ohessa tuetaan ja ammattitaitoa pidetään ajan tasalla. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: Prosessien sähköistystä laajennetaan. HENKILÖSTÖ- JA HALLINTOPALVELUT (10604) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Henkilöstöstrategiaan perustuvan henkilöstöpolitiikan esillä pitäminen, toteuttaminen ja kehittäminen. Suunnittelukauden painopisteet: Henkilöstö- ja yleishallintoon liittyvän neuvonnan, tiedottamisen ja koulutuksen monipuolinen toteuttaminen. Kehittämislinjaukset ja -toimenpiteet henkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella. Koulutuksen koordinointi, suunnittelu ja kehittäminen. Monipuolisen työkykyä ylläpitävän ja virkistystoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen, tavoitteena myönteinen vaikuttaminen henkilöstön hyvinvointiin ja terveydentilaan. Palkanlaskennan prosessien arviointi ja kehittäminen Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskukseen siirtymisen valmistelussa. Kirkon palkkausjärjestelmän soveltamisen kehittäminen ja harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottaminen. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönottaminen ja kehittäminen. Tweb-järjestelmän (sähköinen asian- ja asiakirjahallinta) käytön kehittäminen ja laajentaminen seurakuntiin. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet: 21

22 Koulutussuunnittelujärjestelmän kehittäminen. Kirkon palkkausjärjestelmän harkinnanvaraisen, suoritukseen perustuvan palkanosan käyttöönotto. Tweb-järjestelmän käytön sisällön ja käyttäjämäärän laajentaminen. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Toteutuneen toiminnan jatkuva kriittinen tarkastelu ja arviointi. Toimintakäsikirjaprosessiin liittyvät sisäisen toiminnan arviointikyselyt sekä asiakaspalautekyselyt. Henkilöstön hyvinvointitutkimukset. Kehityskeskustelut. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Määräaikaiset työsuhteet: o Eri tehtävissä tarvitaan tilapäisesti lisätyövoimaa. o Palkanlaskentaan liittyvän henkilöstön määrä vähenee siirryttäessä Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Alustava suunnitelma on siirtyminen vuoden 2013 loppupuolella. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Työn tarpeisiin perustuvaan koulutukseen ohjautuminen esimiehen ja työntekijän yhteistyönä. Riittävä taloudellinen ja ajallinen resursointi käyttöönotettaviin ja uudistuviin sekä jo käytössä oleviin tietojärjestelmiin liittyviin koulutustarpeisiin. Uudistuvaan henkilöstö- ja yleishallinnon säännöstöön perehdyttäminen. Suunnittelukauden tilatarpeet: Nykyiset tilat ovat riittävät. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: Sähköiseen asian- ja asiakirjahallintaan siirtymisen tavoitteena on vähentää asiakirjojen ja asioiden manuaalista käsittelyä, ja siten myös paperin käyttöä. TALOUSPALVELUT (10605): Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Huolehditaan, että seurakuntayhtymän talous tasapainotetaan strategian edellyttämällä tavalla. Laaditaan projektisuunnitelma palvelukeskukseen siirtymistä varten. 22

23 Talouspalveluiden osaava henkilöstö tarjoaa monipuolisen talouteen liittyvän palvelun. Työn painopisteenä on avaintehtävien (saapuva raha, lähtevä raha, talouden suunnittelu ja seuranta) tehokas hoitaminen. Yhteistoimintaa pääkaupunkiseudun yhtymien talousyksiköiden kanssa jatketaan. Suunnittelukauden painopisteet: Suunnataan ja muutetaan toimintatapoja huomioiden palvelukeskukseen siirtyminen myöhemmin määräytyvänä ajankohtana. Taloushallinnon ohjelmistojen tehokas käyttö ja uusien toimintavalmiuksien luominen. Yhtymän yksiköiden tukeminen taloushallintoon liittyvissä asioissa. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet: Sähköisten menettelytapojen kattava käyttö, jolloin samalla turvataan luottamuksellisen tiedon käsittely asianmukaisella tavalla. Tweb-sisällönhallintajärjestelmän hyödyntäminen talouspalveluiden asiakirjojen käsittelyssä. Haahtelan kiinteistöohjelman käyttöönotto vuokrien ja vastikkeiden käsittelyssä. Hautainhoitorahaston kirjanpidon kehittäminen. Valmistelutyöryhmä palvelukeskukseen siirtymistä varten perustetaan. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Paperitositteista pääosin luovuttu. Tietojen ylläpito tapahtuu Twebissä. Vuokrat laskutetaan ja vastikkeet maksetaan Haahtelan ohjelman avulla. Hautainhoitorahaston kirjanpidon uudelleen järjestely valmiina. Palvelukeskukseen siirtymistä valmisteleva työryhmä perustettu ja aloittanut työnsä. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Varaudutaan palvelukeskuksen tuomiin muutoksiin henkilöstöresursseissa ja vapautuvia vakansseja pyritään jättämään täyttämättä tai täytetään määräaikaisesti. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Yksikön henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja osaamisen syventäminen. Suunnittelukauden tilatarpeet: Ei tarvita lisätiloja. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: 23

24 Paperitulosteita ja turhaa paperin käyttöä rajoitetaan. Turhaa valojen käyttöä rajoitetaan. Noudatetaan jätteiden lajittelussa annettuja ohjeita. PALVELUKESKUS (10608) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Espoon seurakuntien strategiassa Kirkko Espoossa todetaan toimintatavoista ja prosesseista mm. seuraavaa: Seurakuntien toimintatavat ovat selkeät. Tukipalvelut ovat kustannustehokkaita, ja niitä toteutetaan yli seurakuntarajojen. Tämän seurauksena seurakunnallinen toiminta hoidetaan lähiyhteistöissä. Seurakuntien hallinto, talous ja tukitoimet hoidetaan suurissa yksiköissä. Espoon seurakunnat kehittävät toimintatapojaan niin, että seurakuntien väliset rajat eivät vaikuta seurakuntalaisten palveluun. Tausta- ja tukitoimintojen prosesseja kehitetään yhtenäiseen suuntaan. Espoon seurakuntien palvelukeskuksen perustamisessa noudatetaan ja toimeenpannaan edellä mainittuja strategisia linjauksia. Palvelukeskus tekee yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien keskusrekistereiden ja Espoon hiippakunnan alueen muiden seurakuntien rekisteröintipalveluiden sekä maistraatin kanssa. Seurakuntalaisille tarjotaan mahdollisuus asioida palvelukeskukseen ja rekisteröintipalveluihin liittyvissä asioissaan henkilökohtaisen ja puhelimitse tapahtuvan palvelun lisäksi myös nopeasti ja virheettömästi myös internetin välityksellä. Suunnittelukauden painopisteet: Laaditaan suunnitelma ja toteutetaan se palvelukeskuksen toiminnan käynnistämiseksi vuoden 2013 aikana. Kehitetään ja yhtenäistetään määrätietoisesti sekä seurakuntien että hautaustoimen toimintatapoja suuntaan, joka mahdollistaa seurakuntalaisiin ja muihin asiakkaisiin päin mahdollisimman yhtenäisen, katkeamattoman ja ennakoitavissa olevan palveluketjun. Määritellään palvelukeskuksen tarjoamat palvelut sekä palvelutapa sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille. Palvelukeskuksen sisäiset prosessit muokataan muotoon, joka parhaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla tukee edellä mainittuja valintoja. Kirjuri- ja HeTa-hankkeiden valtakunnallista käyttöönottoa ja käyttöönottoaikataulua seurataan, niin että valmistelu nivoutuu ym. järjestelmien käyttöönottoon tarkoituksenmukaisella tavalla. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet: Palvelukeskuksen toiminnan käynnistämistä varten tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat valmistuvat. Palvelukeskuksen henkilökunta rekrytoidaan. Palvelukeskuksen toimitilat suunnitellaan. 24

25 Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Palvelukeskuksen päällikkö rekrytoidaan, ja hän aloittaa työskentelyn syksyn 2012 aikana. Palvelukeskuksen henkilöstö rekrytoidaan, ja se aloittaa työskentelyn palvelukeskuksessa fyysisesti yhtenä yksikkönä vuoden 2013 aikana. Suunnittelukauden tilatarpeet: Laaditaan suunnitelmat ja toimeenpannaan tarvittavat käytännön toimenpiteet palvelukeskuksen toiminnan käynnistämiseksi Kirkkokatu 1:n alakerrassa vuoden 2013 aikana. 25

26 2.2 PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V SEURAKUNNAT YHTEENSÄ Toimintatuotot ,8% Toimintakulut ,4% TOIMINTAKATE ,6% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,3% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,5% TYÖALAKATE ,2% ESBO SVENSKA Toimintatuotot ,6% Toimintakulut ,4% TOIMINTAKATE ,1% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,3% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,1% TYÖALAKATE ,1% ESPOONLAHTI Toimintatuotot ,0% Toimintakulut ,1% TOIMINTAKATE ,2% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,3% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,1% TYÖALAKATE ,0% ESPOON TUOMIOKIRKKO- SEURAKUNTA Toimintatuotot ,6% Toimintakulut ,6% TOIMINTAKATE ,7% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,4% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,3% TYÖALAKATE ,8%

27 TILIN- PÄÄTÖS 2010 TALOUS- ARVIO 2011 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2012 ERO ED. V LEPPÄVAARA Toimintatuotot ,9% Toimintakulut ,6% TOIMINTAKATE ,6% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,3% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,6% TYÖALAKATE ,8% OLARI Toimintatuotot ,7% Toimintakulut ,6% TOIMINTAKATE ,1% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,0% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,3% TYÖALAKATE ,6% TAPIOLA Toimintatuotot ,5% Toimintakulut ,1% TOIMINTAKATE ,9% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,5% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,5% TYÖALAKATE ,3% PERUSTELUT Seurakuntien määräraha on jaettu kullekin seurakunnalle läsnä olevan väkiluvun suhteessa. Vuoden 2012 määrärahat on laskettu läsnä olevan väkiluvun ( ) suhteessa. Talousarvion 2011 jäsenkohtaista summaa, 122,81 euroa, on korotettu 3 % vuodelle 2012, jolloin sen suuruus on 126,49 euroa jäsentä kohti. Jäsenkohtainen summa on samansuuruinen myös vuosina 2013 ja Lisäksi vuodelle 2012 on lisätty palkankorotusten ja eläkevakuutusmaksujen nousun vuoksi Esbo svenska församlingin vaikeahoitoisuuden takia sen osuuteen lisätään 5 % suuruinen lisämääräraha. Lisäksi Esbo svenska församling ja Espoon tuomiokirkkoseurakunta saavat kumpikin euroa yhteisten arkistojen hoitoa varten. Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle on laskettu lisäksi euroa ylimääräistä lisää Espoon kirkon ja Espoon kirkon seurakuntatalon vahtimestarikustannusten kattamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että näitä tiloja käyttävät 27

28 poikkeuksellisen paljon myös muut Espoon seurakunnat, eikä niiltä veloiteta erikseen vahtimestaripalveluita. Seurakuntien ilmoittamia tulomäärärahoja vastaavat summat lisätään myös menomäärärahoihin. Vuoden 2012 määrärahan jakoperusteena on ollut seurakuntien väkiluku ES EL ET L O T Yhteensä Jaettava määräraha vuosille 2013 ja 2014 on yhtä suuri kuin vuoden 2012 jakosumma. Vuoden 2013 määrärahojen jakoperusteena on ollut arvioitu väkiluku vuodelle 2012 ja vuoden 2014 jakoperusteena arvioitu väkiluku Seurakuntien väkilukuennusteen lähteenä on ollut kaupungin väestöennuste vuosille (Uusin ruotsinkielisen väestön ennuste ei ollut saatavilla ennen talousarvion laadintaa.) Seurakuntien väkiluvun osuuden kaupungin väkiluvusta on arvioitu pienenevän vuosittain keskimäärin 1,1 %:lla. Seurakuntien väkiluku ES EL ET L O T Yhteensä ( ) Osuus kaupungin väkiluvusta ES EL ET L O T Yhteensä ( ) 82,4 % 72,3 % 71,8 % 66,7 % 71,5 % 76,2 % 72,45 % ( ) 81,0 % 70,5 % 69,7 % 64,6 % 68,9 % 73,2 % 70,26 % ,9 % 69,4 % 68,6 % 63,5 % 67,8 % 72,1 % 69,16 % ,8 % 68,3 % 67,5 % 62,4 % 66,7 % 71,0 % 68,06 % ,7 % 67,2 % 66,4 % 61,3 % 65,6 % 69,9 % 66,96 % Toimintatulot Seurakunnat ovat ilmoittaneet, paljonko niille arvioidaan kertyvän tuloja erilaisista maksuista. Tuloja vastaava summa on merkitty tulohyvityksenä menomäärärahojen puolelle. Täten seurakunnilla on käytettävissään täsmälleen se tulojen määrä, joka niille kertyy. Seurakuntaneuvostot hyväksyvät paikallisseurakuntien tehtäväaluekohtaiset määrärahat ja tavoitteet. Yhtymän talousarviossa esitetään vain päälinjaukset ja tavoitteet karkealla tasolla. Kustannusten kohdentaminen Kustannusten kohdentamista varten seurakuntien eri työntekijöiden palkkakustannukset kohdennetaan eri tehtäväalueille siinä suhteessa, mikä kunkin työpanos ao. tehtäväalueella on. Palkkamäärärahat kohdennetaan talousarviossa, jonka seurakuntaneuvostot hyväksyvät. Yleis- 28

29 hallinnon menot vyörytetään seurakunnille ja niiden tehtäväalueille tilinpäätöksen yhteydessä. Vyörytyssummat ovat talousarviossa seurakuntien kokonaismenojen suhteessa laskettuina ja merkitty kunkin seurakunnan määrärahojen jälkeen omina summinaan. Seurakuntakohtaisiin budjetteihin vyörytysmäärärahat merkitään kunkin tehtäväalueen menojen suhteessa kokonaismäärärahaan. Sisäiset vuokramäärärahat Kunkin seurakunnan käytössä olevien kiinteistöjen nettomenot kohdennetaan seurakunnille tilojen käyttöasteiden suhteessa. Talousarvion sisäisten vuokrien määrärahat on laskettu seurakunnille kuluneen vuoden toteutuman suhteessa. 29

30 ESBO SVENSKA FÖRSAMLING (201) (2011) ALUEELLA ASUVAT SEURAKUNNAN VÄKILUKU OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 81,00 % 79,88 % 78,78 % 77,68 % TOIMITILAT (m2) TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) 53 ALUEELLA ASUVIEN IKÄRAKENNE v. 3-5 v v. 15 v v v v. Yli 64 -v. (2011) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Esbo svenska församling toimii ruotsinkielisten ja kaksikielisten espoolaisten keskuudessa lisätäkseen tietoisuutta kirkosta Espoossa ja vahvistaakseen espoolaisten jäsenyyttä omaan seurakuntaan. Seurakunta tekee yhteistyötä Espoon suomenkielisten seurakuntien, Keski-Uudenmaan rovastikunnan, Espoon kaupungin, yhdistysten, päiväkotien ja koulujen kanssa. 30

31 Suunnittelukauden painopisteet: Teemavuosi Pyhä. Espoon seurakuntien keskusrekisteri ja palvelukeskus. Viestintä ja tiedottaminen verkossa. Talousarviovuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet: Vahvistaa kasteen ja ehtoollisen merkitystä. Jatkaa aikuiskatekumenaattia ja lisätä rukous- ja keskusteluryhmien määrää. Maallikkojen ja luottamushenkilöiden koulutus. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat 2012: Tutkimukset työntekijöiden ja seurakunnan jäsenten keskuudessa. Kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa. Arviointitilaisuudet luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja maallikoiden kanssa. Henkilöstösuunnitelma : Virat: Työsuhteet: Määräaikaistehtävät: Ei uusia. Ei uusia. Ei uusia. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Koulutus Porvoon hiippakunnan ja seurakuntayhtymän henkilöstökoulutussuunnitelman puitteissa. Suunnittelukauden tilatarpeet: Ei uusia. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: Ympäristökasvatus seurakunnan suunnitelman mukaisesti. Ympäristökasvatus. 31

32 ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA (202) (2011) ALUEELLA ASUVAT SEURAKUNNAN VÄKILUKU OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 70,50 % 69,40 % 68,30 % 67,20 % TOIMITILAT (m2) TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) 73 ALUEELLA ASUVIEN IKÄRAKENNE v. 3-5 v v. 15 v v v v. Yli 64 -v. (2011) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Toiminnan, talouden ja henkilöstön sekä tilojen kehittämisen päämääränä on vahvistaa seurakunnan jäsenten kristillistä identiteettiä. Strategian mukaisesti: tuntuu tarkoituksenmukaiselta ja luonnolliselta kuulua Espoonlahden seurakuntaan ja evankelis-luterilaisen kirkkoon. Tämä näkyy erityisesti neljässä tärkeässä peruslinjauksessa: 1. Avoimuus muutosten keskellä. Suunnitelmat kasvaville ja rakennettaville alueille yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kielten, kansallisuuksien ja uskontojen kasvavassa kirjossa hakeudutaan ennakkoluulottomaan kohtaamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen. 32

33 2. Herkkyys erityisesti katveessa olevien hädän kuulemiselle. Vähenevien resurssien keskellä haluamme toimia niin, että seurakunta on voimaannuttava yhteisö. 3. Pyhät toimitukset ja niiden ainutkertainen arvo. Seurakunta on vuorovaikutteisesti läsnä jäsentensä elämän taitekohdissa ja saavuttaa pyhien toimitustensa myötä niitäkin, jotka ovat kirkosta ja sen uskosta vieraantuneita. 4. Muuttumaton evankeliumi näkyy kaikessa toiminnassa. Julistamme rohkeasti ja häpeilemättä Kristusta ja hänen voittoaan elämää tuhoavista voimista. Suunnittelukauden painopisteet: Kirkkomme Pyhä-teeman mukaisesti Pyhä Raamattu on esillä jatkuvan raamattuopetuksen myötä. Espoon hiippakunnan jumalanpalveluselämän kehittämisprojektissa jatkaminen vuoden 2013 loppuun. Talousarvion 2012 toiminnalliset tavoitteet: Perhetyön integroiminen osaksi kaikkien työalojen toimintaa. Entistä vahvempi sitoutuminen diakonia- ja lähetystyön tarpeisiin paikallisesta näkökulmasta. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Tilastojen perusteella tehtävä toiminnan tavoittavuuden arviointi. Seurakuntalaisilta ja sidosryhmiltä saatu palaute. Työntekijäryhmiltä, luottamushenkilöiltä ja vapaaehtoisilta saatu toiminnallinen arviointi sekä työilmapiirin jatkuva kartoitus ja seuranta. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Virat: Virkojen määrää ei lisätä. Päinvastoin: ns. luonnollisen poistuman myötä jokaista vapautuvaa virkaa arvioidaan kriittisesti mm. tehtävänkuvia muokkaamalla ja työalojen keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä sekä vapaaehtoisten osaamista hyödyntämällä. Perhetyönohjaajan v vapautuvaa virkaa ei täytetä kuin määräaikaisesti ja osaaikaisesti (80%) vuoden 2012 alusta lukien. 2-3 virastotyöntekijää siirtyy valmisteilla olevan Espoon seurakuntien palvelukeskuksen työntekijöiksi. Uusien rakennushankkeiden myötä kasvavien alueiden työntekijäresurssien varmistaminen mm. yhteistyöllä muiden Espoon seurakuntien kanssa. Määräaikaiset tehtävät: Pappien ja kanttoreiden kausityöntekijöiden palkkaaminen edelleen kausihuippujen ja lomajärjestelyjen helpottamiseksi. Opiskelijoiden palkkaamien rippikoulutyön tarpeisiin. Muut mahdolliset sijaisuudet (mm. pitkien sairauspoissaolojen ajaksi). Seurakuntien yhteinen venäjänkielinen työntekijä maahanmuuttajatyöhön. 33

34 Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Lähiesimieskoulutuksen loppuun saattaminen ja tarvittava täydennyskoulutus. Seurakuntayhtymän ja hiippakunnan omiin koulutuksiin painottaminen. HAVA-koulutus ja sen integroiminen osaksi kehityskeskusteluja. TWeb-käyttöjärjestelmään siirtyminen vuoden 2012 aikana ja siihen liittyvä sekä muu tietotekniikan ja turvallisuuden koulutus. Suunnittelukauden tilatarpeet: Kirkon peruskorjauksen tarpeen kartoitus. Lapsi- ja perhetyön tilatarpeiden selvitys ja ratkaiseminen. Saunalahden kappelin suunnittelun ja rakennusaikataulun seuranta. Talousarviovuoden 2012 ympäristötavoite: Paperijätteen ja muiden jätteiden tavoitteellinen vähentäminen ja lajittelu. 34