ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI

Transkriptio

1 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI Yhteinen kirkkoneuvosto

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YLEISPERUSTELUT TULOSLASKELMA-ARVIO RAHOITUSLASKELMA-ARVIO KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ulkoiset) KÄYTTÖTALOUSOSA YLEISHALLINTO MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT HAUTAUSTOIMI MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT KIINTEISTÖTOIMI MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen ja sisäinen) RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET HENKILÖKUNTA HAUTAINHOITORAHASTON TALOUSARVIO JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

3 1 JOHDANTO 1.1 YLEISPERUSTELUT Säädöstaustaa Kirkkojärjestyksen määräyksen mukaan (KJ 15:1) jokaista varainhoitovuotta varten on seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakuntien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kirkkojärjestyksessä säädetään, että talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvioissa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä seurakunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Espoon seurakuntayhtymän talousarvio on laadittu bruttoperiaatteen mukaan. Talousarvioon sisältyy tuloslaskelma-, rahoituslaskelmasekä investointiosa. Toiminta-ajatus Espoon seurakuntien toiminnan tarkoituksena on tukea elämää ja luoda mahdollisuuksia kristillisen uskon ja rakkauden toteutumiselle. Espoon seurakuntayhtymän strategia Espoon seurakuntien strategia vuosille määrittelee talouteen, henkilöstöön, kiinteistöihin ja seurakuntarakenteeseen liittyvien resurssien käytön strategiset linjaukset. Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja ehdotus vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on strategian mukainen. Vuosikate kattaa poistot. Strategisten linjausten mukaan käyttötalouden toimintatuotot kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen Seurakuntien määrärahojen jakoperusteena on pääsääntöisesti jäsenmäärään perustuva jako-osuus. Peruskorjaus-, hautausmaa- ja uusinventointihankkeissa noudatetaan strategiassa hyväksyttyjä periaatteita. Arvio talouden yleisestä kehityksestä ja taloussuunnittelun perusteita Yleinen taloudellinen kehitys Euroopan talouden kehityssuunta on pysynyt epävarmana vuoden 2011 loppupuolelta alkaen, ja ennusteet ovat kansainvälisistä vakauttamisyrityksistä huolimatta synkentyneet vuoden 2012 loppua kohden. Rahoituskriisin syventymisen ja pitkittymisen mahdollisuutta ei edelleenkään voida kokonaan sulkea pois. Suomen talous painui vuoden 2011 aikana taantumaan. Suunnittelukaudella Suomen talouden kasvuodotuksia heikentävät euroalueen epävakaa tilanne, työikäisen väestön määrän vähentyminen, vuoden loppua kohti lisääntyneet tulosvaroitus- ja irtisanomisilmoitukset ja aikaisempiin vuosiin nähden vähentynyt investointihalukkuus. 3

4 Talouden kasvun arvioidaan olevan vaatimatonta, eikä toivoa nopeasta elpymisestä ole odotettavissa. Ennusteet BKT:n kasvusta vuodelle 2013 vaihtelevat 0,5-1,5 prosentin välillä. Valtiovarainministeriö ennustaa vuodelle 2013 yhden prosentin ja vuodelle 2014 kahden prosentin kasvua. Vuonna 2013 inflaation arvioidaan asettuvan 1,5-2,8 %:iin, todennäköisimmin kuitenkin vaihteluvälin yläpäähän eli 2,5-2,6 % tuntumaan. Ansiotasoindeksin nousuennuste on noin 2,5-3 %, mutta kuluttajahintojen nousun vuoksi reaaliansiotason nousu on alle prosentin. Työttömyysprosentin arvioidaan nousevan noin 7 prosentista jopa 9 prosenttiin. Julkinen talous ja kuntatalous Julkisen talouden ja kuntien säästöpaineet ovat tulleet jäädäkseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen yhteydessä laadituista laskemista on ollut nähtävissä, että vain osa kunnista täyttää taloudellisesti vakaan kunnan tunnusmerkit. Espoo kuuluu parhaiden taloudellisten edellytysten kuntien joukkoon. Kaupunki kasvaa tasaisesti, mutta vaikka sen seurauksena nousevat, menojen kasvun hillitseminen ei ole helppoa. Kirkon ja seurakuntien talous Kirkkohallitus seuraa seurakuntien taloudellista kestokykyä ja laatii ennusteita kirkon ja seurakuntien taloudellisesta tilanteesta. Espoon seurakuntayhtymä on toistaiseksi ollut yli jäsenen suuruisista seurakuntatalouksista ainoa, joka talous on kirkkohallituksen laatimien vertailujen mukaan vahva. Kirkon ja seurakuntien taloutta kiristävät suunnittelukaudella kirkosta eroaminen, yhteisöveron mahdollinen aleneminen, kirkon eläkerahastomaksun korotus, arvonlisäveron nousu ja yleinen kustannustason nousu. Eläkevastuuvajauksen kattamiseen on suunnitelmallisesti varauduttava. Myös seurakuntatalouksille pätee, että ellei rakenteellisia muutoksia tehdä, kustannusten nousu syö vuosittaisen verotulojen nousun. Espoon seurakuntayhtymän talous Vuonna 2012 Espoon seurakuntien jäsenmäärä on talousarvion laatimisen ajankohtaan mennessä pysynyt käytännössä entisellä tasollaan, vähennystä vuoteen 2011 verrattuna on 10 henkilöä. Kaupungin väestön kasvu ja seurakuntien väestön kasvun pysähtyminen ovat jo nyt johtaneet siihen, että noin 1/3 espoolaisista ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ole mukana evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminnassa. Espoossa syntyvistä lapsista noin jo joka 5. on maahanmuuttajataustainen. Espoon seurakuntayhtymä saanee vuonna 2012 verotuloja 47,9 miljoonaa euroa, joka oli 1,7 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuonna 2013 kirkollis- ja yhteisöverotulojen odotetaan kasvavan lähes 51,1 miljoonaan euroon. Toiminnallisen työn painopisteinä ovat syrjäytymisen ehkäisy, vapaaehtoistyö ja työ verkossa. Prosessien ja toimintojen yhtenäistämisessä tapahtuu harppauksia kohti uutta toimintatapaa sekä koko kirkon tasolla että paikallisesti. Espoon seurakuntayhtymä liittyy mukaan Kirkon palvelukeskuksen palkan- ja taloushallinnon keskitettyihin järjestelmiin. Espoon seurakuntien kirkkoherranvirastot yhdistyvät paikallisesti Espoon seurakuntien palvelukeskukseksi, joka keskitetysti jatkossa hoitaa kirkonkirjojenpidon sekä kirkollisiin toimituksiin ja leirikeskuksiin liittyvät varaukset. Molempien hankkeiden taustalla vaikuttavat kirkkohallituksen koordinoimat uusien tietojärjestelmien käyttöönottohankkeet. Myös Espoon seurakuntayhtymän johtaman ITalueen, johon kuuluvat Kauniainen, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio, Karjalohja, Nummi-Pusula ja Lohja, seurakuntatalouksien toimintatapoja yhtenäistetään ja vakiinnutetaan tietohallinnon alueilla. Vuoden 2013 taloussuunnitelma noudattelee Espoon seurakuntien resursseihin liittyviä strategisia linjauksia: Seurakuntayhtymän talous on tasapainossa, investointeja ei rahoiteta lainalla ja kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasollaan 1 %:ssa. Vuosikate ei kuitenkaan täysin kata poistoja. Seurakunnallinen toiminta hoidetaan lähiyhteistöissä, ja seurakuntien hallinto, talous ja 4

5 tukitoimet hoidetaan suurissa yksiköissä. Lähivuosien tärkein haaste on käyttötalouden toimintatuottojen kaksinkertaistaminen, mikä omalta osaltaan vähentäisi keskeisimpien tulolähteiden välisiä suuruuseroja. Vuoden 2013 investointiohjelmaan sisältyy muutama strategisesti tärkeä peruskorjaus- ja uudisrakennushanke: Suvelan uusi kappeli, Tapiolan ja Espoonlahden kirkkojen peruskorjausten käynnistymisen valmistelu vuotta 2014 varten sekä Kappelin ja Kirkon hautausmaiden huoltorakennusten, siunauskappelin ja krematorion peruskorjaukset. Espoon seurakuntayhtymää vuodesta 2004 johtanut hallintojohtaja Markku Porvari jää eläkkeelle helmikuussa Uusi hallintojohtaja aloittaa työskentelynsä organisaatiossa, jossa useita johtavia viranhaltijoita ja kirkkoherroja on samalla tavoin vasta hiljan vaihtunut. Myös luottamushenkilöt ovat hitsautumassa yhteen kahden ensimmäisen työskentelyvuoden jälkeen. Espoon seurakuntayhtymällä on erinomaiset edellytykset jatkaa toimintaansa ja menestyä tavoitteissaan toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi. Viime vuodet ovat osoittaneet, että päämäärätietoisuus, suunnitelmallisuus ja hyvä yhteistyö tekevät kirkosta Espoossa vahvan toimijan, jota myös ulkopuoliset tahot arvostavat. Talousarvion sitovuustaso Talousarviovuoden määrärahojen sitovuustasoksi esitetään käyttötalouden yksiköiden kohdalla toimintakatetta siten, että siihen sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimintakate on sitova yleishallinnon pääluokan kohdalla pääluokkatasolla ja muiden käyttötalouden pääluokkien (seurakunnat, yhteinen seurakuntatyö, hautaustoimi ja kiinteistötoimi) kohdalla lukutasolla. Tuloslaskelmaosan sitovia määrärahoja ovat verotuskulut, keskusrahastomaksut sekä rahoitustuotot ja -kulut netto. Investointiosassa sitovuustaso on hankekohtainen. Talousarvion muuttaminen Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Määrärahan korotuksen tai tuloarvion alentamisen yhteydessä on arvioitava myös toimintaa koskevien tavoitteiden muutostarvetta. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhteiselle kirkkovaltuustolle talousarviovuoden aikana. Muutoksista talousarvioon ei tarvitse hankkia seurakuntaneuvostojen lausuntoja (KJ 15:6,2). Yhteisen kirkkovaltuuston tekemän päätöksen mukaan: Seurakunnan kultakin tilivuodelta säästyneet määrärahat voidaan lisätä seuraavan tilivuoden määrärahoihin edellyttäen, että seurakunta on esittänyt tilinpäätöksen toimintakertomuksessa selvityksen, mitä tarkoitusta varten varattu määräraha on jäänyt käyttämättä ja voidaanko tarkoitus toteuttaa seuraavana vuonna, muutoin säästö siirretään edellisten tilikausien ylijäämään. Jos seurakunnan määrärahat ovat ylittyneet, vähennetään vastaava summa seuraavan vuoden määrärahoista tai sen osuudesta edellisten tilikausien säästöön. Yhteisen kirkkovaltuuston vuoden 2005 talousarvion vahvistamisen yhteydessä tekemän päätöksen mukaan: Yhteinen kirkkovaltuusto voi tilikauden aikana, mikäli siihen on aihetta, lisätä seurakunnille kohdennettuja määrärahoja. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti talousarvion vahvistamisen yhteydessä: "Seurakuntaneuvostoilla on talousarvion laadinnan yhteydessä mahdollisuus esittää ylimääräistä määrärahaa erityistä projektia tai tarvetta varten, mikäli seurakunnalla 5

6 on jäänyt aikaisemmilta vuosilta käyttämättä vähintään vastaavansuuruinen määräraha." Päätösvallan delegointi Päätösvallan delegointiin liittyvät summat on tarkistettu vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ne esitetään pidettäviksi ennallaan. Kalustohankinnat tehdään asianomaisen hallintoelimen päätöksellä, ellei toisin ole päätetty. Yli euron irtaimistohankintoihin on oltava yhteisen kirkkoneuvoston lupa. Päiväkerhomaksuista päättää yhteinen kirkkovaltuusto ja päiväkerhomaksun vapautusperusteista päättää yhteinen kirkkoneuvosto. Kirkkovaltuusto hyväksyy niiden rakennushankkeiden suunnitelmat ja rakentamispäätökset, joiden kustannusarvio on yli euroa. Työkohteen töiden aloittamisesta päättää yhteinen kirkkoneuvosto, mikäli kohteen kustannukset tai kerralla solmittava hankinta ylittää euroa. Rajan alittavista työkohteen käynnistämisistä päättää kiinteistöasiain johtokunta tai rakennustoimikunta. Asuinhuoneistojen ostamisessa ja irtaimistohankinnoissa päätöksen määrärahan käytöstä tekee yhteinen kirkkoneuvosto tai kiinteistöasiain johtokunta. Avustusten maksaminen Talousarvioon merkitty avustusmääräraha ei sellaisenaan ole maksukelpoinen, vaan se vaatii lisäksi erillisen hallinnollisen päätöksen. Talousarvioon voidaan varata määräraha tiettyä tarkoitusta varten vain yhdelle momentille. Kansainvälisen diakonian määrärahat on merkitty keskitetysti yhteisen seurakuntatyön momentille. 6

7 1.2 TULOSLASKELMA-ARVIO TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V t % t t Toimintatulot ,1% Toimintamenot ,6% TOIMINTAKATE ,0% Verotulot ,2% Verotusmenot ,0% Keskusrahastomaksut ,0% Rahoitustulot ja -menot ,8% VUOSIKATE ,3% Poistot ja arvonalentumiset ,3% Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot: 0 0 0,0% 0 0 Tulot ,9% Menot ,9% Siirto rahastosta/rahastoon ,2% TILIKAUDEN TULOS ,0% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0% Yllä oleva tuloslaskelma-arvio sisältää vain ulkoiset tilit. Toimintatulot ja menot muodostuvat käyttötalouden eri kustannuspaikkojen määrärahoista. Toimintakatteeseen lisätään verotulot ja vähennetään verotuskulut sekä keskusrahastomaksut. Ulkoisten rahoitustulojen ja menojen nettosumma lisätään, jonka jälkeen muodostuu vuosikate. Vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset sekä lisätään mahdollinen satunnaisten tulojen ja menojen nettosumma. Informatiivisena tietona on lisäksi merkitty erilliskirjanpitona hoidettujen rahastojen tulot ja menot sekä siirto rahastosta tai siirto rahastoon. Informatiivinen tieto ei vaikuta tilikauden tulokseen. 7

8 1.3 RAHOITUSLASKELMA-ARVIO TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V t % t t Seurakunnan toiminta Tulorahoitus Vuosikate ,3% Tulorahoitus yhteensä ,3% Investoinnit Investointimenot ,6% Pysyvien vastaavien myyntitulot ,2% Investoinnit netto ,0% RAHAVAROJEN MUUTOS ,8% Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja mahdollisista satunnaisista tuloista. Tulorahoitussummasta vähennetään nettoinvestointien summa. Tämän jälkeen saadaan tieto rahavarojen muutoksesta ja kuinka paljon tarvitaan lisärahoitusta investointien kattamiseen. 8

9 1.4 KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ulkoiset) (ulkoinen) TULOT TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V t % t t Yleishallinto ,4% Seurakunnat ,1% Yhteinen seurakuntatyö ,1% Hautaustoimi ,6% Kiinteistötoimi ,0% Tulot yhteensä ,1% MENOT Yleishallinto ,3% Seurakunnat ,2% Yhteinen seurakuntatyö ,9% Hautaustoimi ,4% Kiinteistötoimi ,8% Menot yhteensä ,6% TOIMINTAKATE ,0% Käyttötalouden tulot ja menot on ilmoitettu pääluokkiin ryhmiteltyinä. Yllä olevassa laskelmassa ovat mukana vain ulkoisille tileille merkityt määrärahat. Toimintakate muodostuu ulkoisten tulojen ja menojen erotuksesta. 9

10 2. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa muodostuu yleishallinnon, seurakuntatyön, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen pääluokista. Kunkin pääluokan alussa on esitetty sen toimintatulot ja toimintamenot tiliryhmittäin. Ulkoisten tulojen ja menojen erotus muodostaa toimintakate 1:n. Tämän jälkeen on ilmoitettu mahdolliset sisäiset erät. Toimintakate 2 muodostuu sekä ulkoisten että sisäisten tulojen ja menojen erotuksesta. Seurakuntatyön pääluokkaan sisältyvät vain ulkoiset toimintatulot ja -menot. Toimintakatteiden jälkeen on esitetty poistot sekä laskennalliset erät, joista muodostuu työalakate. Määrärahojen sitovuustaso on toimintakate 2, johon sisältyvät ulkoiset ja sisäiset erät. Alatasojen toimintatulot ja -menot on esitetty yhteissummina ilman jaottelua tiliryhmiin. Määrärahatietojen jälkeen on esitetty pääluokan alayksikköjen määrärahojen perustelut ja toiminnalliset tavoitteet ja mahdolliset tunnusluvut. Käyttötalouden ulkoiset menomäärärahat ovat vuonna 2013 yhteensä 49,5 milj. euroa ja noin 2,6 % suuremmat kuin edellisen vuoden määrärahat. Käyttötalouden tulomäärärahat, 6,3 milj. euroa, ovat noin 0,1 % edellisvuotta suuremmat. Toimintakatteen alijäämä ilman sisäisiä eriä, 43,1 milj. euroa on 3 % suurempi kuin vuonna YLEISHALLINTO Yleishallintoon sisältyvät luottamushenkilöhallinto (YKV, YKN ja eri johto- ja toimikunnat) sekä osa seurakuntayhtymän virastosta (=yhtymän virasto). Yleishallinnon menot ovat vuonna 2013 noin 12,5 % edellisvuotta suuremmat MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V TOIMINTATULOT (ulkoiset) Korvaukset ,0% Myyntituotot ,0% Maksutulot ,0% Tuet ja avustukset ,7% TOIMINTATULOT YHT. (ulk.) ,4% TOIMINTAMENOT (ulkoiset) Henkilöstömenot ,0% Palvelujen ostot ,7% Vuokrat ,0% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6% Annetut avustukset ,6%

11 TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V Muut toimintakulut ,0% TOIMINTAMENOT YHT. (ulk.) ,3% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,2% TOIMINTATULOT (sisäiset) ,3% 0 0 TOIMINTAMENOT (sisäiset) ,7% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,2% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,2% Työalakate (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V t % t t KIRKOLLISET VAALIT 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,0% 6 6 Toimintakate 1 (ulkoinen) ,0% -6-6 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,0% -6-6 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,0% 6 6 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,3% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,3% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,3%

12 TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V t % t t LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,3% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,8% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,8% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,7% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,7% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,7% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,7% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,1% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,1% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 TILINTARKASTUS JA VALVONTA 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,0% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,0% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,0% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,0% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0%

13 TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V t % t t YHTYMÄVIRASTO 1 Toimintatulot (ulkoiset) ,4% Toimintamenot (ulkoiset) ,8% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,8% Toimintatulot (sisäiset) ,3% 0 0 Toimintamenot (sisäiset) ,4% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,8% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,8% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0%

14 2.2.1 PERUSTELUT KIRKOLLISET VAALIT (101) Määrärahat on varattu siltä varalta, että suunnittelukaudella jouduttaisiin järjestämään kirkkoherran vaalit. Vuoden 2014 määrärahaan sisältyy kirkollisten vaalien kustannukset. YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO (102) Kokouspalkkio- ja matkakulumäärärahojen lisäksi on määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi valtuutetuille. Kokousjärjestelyihin on varattu tarvittavat määrärahat. YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO (103) Yhteisen kirkkoneuvoston määrärahaan sisältyy määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi henkilökunnalle. Palkkamäärärahoihin on merkitty :n määräraha koko henkilöstön lomapalkkajaksotuksia varten. Lisäksi on merkitty :n palkkamääräraha pääluottamusmiesten ja koko yhtymää koskevien erityistehtävien vastuulisien maksamista varten. Palkkausvarausmäärärahaa on varattu , jolla varaudutaan harkinnanvaraisen palkanosan mahdollista maksua varten. Tilinpäätöksen 2010 hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuustossa hyväksyttiin toivomusponsi, että ylijäämävaroja käytettäisiin diakonisiin tarkoituksiin, esim. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja vanhusväestön hyväksi. Tähän tarkoitukseen on varattu / vuosi toimintavuosille JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT (104) Suunnittelukaudella varaudutaan seuraavien johto- ja toimikuntien toiminnan jatkumiseen: Henkilöstöjohtokunta Oppilaitostyön johtokunta Suunnittelutoimikunta Kiinteistöjohtokunta Yhteisen palvelutoiminnan johtokunta Muut toimikunnat ja työryhmät Johtokuntien kustannuspaikoille on varattu määrärahat kokouspalkkioita, matkakuluja sekä kokoustarjoiluja varten. TILINTARKASTUS JA VALVONTA (105) Määräraha on varattu tilintarkastusyhteisön veloituksia varten. Sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi ostopalveluna on varattu erillinen euron määräraha. YHTYMÄN VIRASTO (106) Espoon seurakuntayhtymän viraston toiminta-ajatuksena on palvella Espoon seurakuntia suorittamalla niiden puolesta yhteisesti sovittuja tehtäviä sekä luomalla edellytyksiä seurakuntien perustehtävien hoitamista varten. Espoon seurakuntayhtymän virasto on jaettu seitsemään palveluyksikköön. Näistä viisi, eli viestintäpalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstö- ja hallintopalvelut, talouspalvelut ja palvelukeskus, kuuluvat yleishallinnon pääluokkaan, jossa niiden yhteisenä nimikkeenä on yhtymän virasto. Lisäksi nimikkeeseen sisältyy viraston johto, jossa on hallintojohtajan ja hänen yksikkönsä määrärahat. 14

15 Yhteisen seurakuntatyön palvelut, hautaustoimi ja kiinteistöpalvelut kuuluvat myös seurakuntayhtymän virastoon. Talousarviossa niillä kaikilla on oma pääluokkansa. Näiden yksiköiden tiedot löytyvät tämän asiakirjan luvuista TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V TOIMINTATULOT (ulkoiset) Korvaukset ,0% Myyntituotot ,0% Maksutulot ,0% Tuet ja avustukset ,7% TOIMINTATULOT YHT. (ulk.) ,4% TOIMINTAMENOT (ulkoiset) Henkilöstömenot ,2% Palvelujen ostot ,2% Vuokrat ,0% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1% Annetut avustukset ,0% 1 1 Muut toimintakulut ,0% TOIMINTAMENOT YHT. (ulk.) ,8% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,8% TOIMINTATULOT (sisäiset) ,3% 0 0 TOIMINTAMENOT (sisäiset) ,4% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,8% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,8% Työalakate (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V t % t t Viraston johto 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,8%

16 TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V t % t t Toimintakate 1 (ulkoinen) ,8% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,7% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,7% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 Viestintä 1 Toimintatulot (ulkoiset) 0 0 0,0% Toimintamenot (ulkoiset) ,1% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,1% Toimintamenot (sisäiset) ,3% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,0% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,0% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 Tietohallinto 1 Toimintatulot (ulkoiset) ,0% Toimintamenot (ulkoiset) ,3% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,0% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,0% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,0% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 Henkilöstö- ja hallintopalvelut 1 Toimintatulot (ulkoiset) ,9% Toimintamenot (ulkoiset) ,6% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,3%

17 TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V t % t t Toimintatulot (sisäiset) ,3% 0 0 Toimintamenot (sisäiset) ,3% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,3% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,3% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 Talouspalvelut 1 Toimintamenot (ulkoiset) ,2% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,2% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,2% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,2% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,0% 0 0 Palvelukeskus 1 Toimintatulot (ulkoiset) ,0% Toimintamenot (ulkoiset) ,5% Toimintakate 1 (ulkoinen) ,3% Toimintamenot (sisäiset) ,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) ,4% LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot ,4% TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0,0%

18 VIRASTON JOHTO (10601) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Kirkon jäsenyyden tukeminen. Yhteistyön lisääminen muiden seurakuntayhtymän ja muiden vastuullisten toimijoiden kanssa. Seurakuntien aseman vahvistaminen yhteiskunnallisena toimijana. Käyttötalouden toimintatuottojen kasvattaminen. Yhtymän talouden pitäminen tasapainossa. Suunnittelukauden painopisteet: Seurakuntayhtymän strategiakokonaisuuden päivittäminen. Toimintatuottojen kaksinkertaistaminen, toiminnan ja talouden sopeuttaminen. Hallinnon ja prosessien keventäminen. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Hyvien toimintaedellytysten varmistaminen hallintojohtajan vaihtumisesta aiheutuvassa muutosvaiheessa. Yhtymän viraston ja seurakuntien välisten sisäisten toimintatapojen ja prosessien määritteleminen ja sovittujen käytänteiden vakiinnuttaminen muuttuneessa organisaatioja henkilöstötilanteessa. Seurakuntayhtymän strategiakokonaisuuden päivittämisen käynnistäminen. Talousarviovuoden 2013 ympäristötavoite: Tukea ja seurata ympäristöohjelman toteuttamista eri palveluyksiköissä. VIESTINTÄPALVELUT (10602) Voimassaoleva viestintästrategia on hyväksytty maaliskuussa Viestintästrategian päivittämisen valmistelu aloitetaan syksyllä 2012, mikä tulee vaikuttamaan suunnittelukauden tavoitteisiin. Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Verkon osuutta seurakuntien viestinnässä lisätään määrätietoisesti. Seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden osuutta viestinnän aktiivisina toteuttajina tuetaan. Yhteistyötä muiden seurakuntayhtymien ja kirkkohallituksen kanssa kehitetään. Suunnittelukauden painopisteet: Kirkon arvoja ja kristinuskon sisältöjä nostetaan esiin viestinnän ja markkinointiviestinnän keinoin. Viestinnän toimintamallia kehitetään uuden viestintästrategian mukaisesti. Seurakuntayhtymä osallistuu aktiivisesti kirkon ja seurakuntien yhteistyöhankkeiden toteuttamiseen. 18

19 Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Päivitetty viestintästrategia otetaan käyttöön. Sisäinen viestinnän kehittämisprojekti toteutetaan yhteistyössä hallinto- ja henkilöstöpalvelujen kanssa. Seurakuntayhtymän graafinen ilme uusitaan vuosien aikana. Seurakuntien erilliset nuorten verkkosivustot yhdistetään samalle julkaisujärjestelmälle. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Toiminnan kriittinen arviointi säännöllisesti. Hankkeiden tila vuoden lopussa. Ulkoiset ja sisäiset asiakaskyselyt. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Viestinnän henkilömäärää ei lisätä. Viestinnän eri alueilla tarvittavaa osaamista kartoitetaan ja tehdään tulosten vaatimat henkilöstöratkaisut. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen syventäminen uuden viestintästrategian mukaisesti. TIETOHALLINTOPALVELUT (10603) Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtyminen ja Espoon ohella Länsi-Uudenmaan seurakuntien tukeminen kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirryttäessä. Kuntatoimisto-sovelluksen korvaaminen Twebillä kokonaisuudessaan. Länsi-Uudenmaan seurakuntatalouksien aseman vakiinnuttaminen osana Espoon järjestelmäkokonaisuutta, tietoturvajohtoryhmän toiminnan käynnistäminen ja palveluiden konsolidointiprosessin aloitus. HENKILÖSTÖ- JA HALLINTOPALVELUT (10604) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Henkilöstöstrategiaan perustuvan henkilöstöpolitiikan esillä pitäminen, toteuttaminen ja kehittäminen. Suunnittelukauden painopisteet: Henkilöstö- ja yleishallintoon liittyvän neuvonnan, tiedottamisen ja koulutuksen monipuolinen toteuttaminen. Kehittämislinjaukset ja -toimenpiteet henkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella. Koulutuksen koordinointi, suunnittelu ja kehittäminen. Monipuolisen työkykyä ylläpitävän ja virkistystoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen, tavoitteena myönteinen vaikuttaminen henkilöstön hyvinvointiin ja terveydentilaan. Palkanlaskennan prosessien arviointi ja kehittäminen Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskukseen siirtymisen valmistelussa. 19

20 Kirkon palkkausjärjestelmän soveltamisen kehittäminen ja harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottaminen. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönottaminen ja kehittäminen. Tweb-järjestelmän (sähköinen asian- ja asiakirjahallinta) käytön kehittäminen ja laajentaminen seurakuntiin. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Koulutussuunnittelujärjestelmän kehittäminen. Kirkon palkkausjärjestelmän harkinnanvaraisen, suoritukseen perustuvan palkanosan käyttöönotto. Tweb-järjestelmän käytön sisällön ja käyttäjämäärän laajentaminen. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Toteutuneen toiminnan jatkuva kriittinen tarkastelu ja arviointi. Toimintakäsikirjaprosessiin liittyvät sisäisen toiminnan arviointikyselyt sekä asiakaspalautekyselyt. Henkilöstön hyvinvointitutkimukset. Kehityskeskustelut. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Määräaikaiset työsuhteet Eri tehtävissä tarvitaan tilapäisesti lisätyövoimaa. Palkanlaskentaan liittyvän henkilöstön määrä vähenee siirryttäessä Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Alustava suunnitelma on, että siirtyminen tapahtuu vuoden 2013 loppupuolella. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Työn tarpeisiin perustuvaan koulutukseen ohjautuminen esimiehen ja työntekijän yhteistyönä. Riittävä taloudellinen ja ajallinen resursointi käyttöönotettaviin ja uudistuviin sekä jo käytössä oleviin tietojärjestelmiin liittyviin koulutustarpeisiin. Uudistuvaan henkilöstö- ja yleishallinnon säännöstöön perehdyttäminen. Suunnittelukauden tilatarpeet: Nykyiset tilat ovat riittävät. Talousarviovuoden 2013 ympäristötavoite: Sähköiseen asian- ja asiakirjahallintaan siirtymisen tavoitteena on vähentää asiakirjojen ja asioiden manuaalista käsittelyä ja siten myös paperin käyttöä. TALOUSPALVELUT (10605) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Huolehditaan, että seurakuntayhtymän talous tasapainotetaan strategian edellyttämällä tavalla. Toteutetaan ennalta sovittujen palvelujen siirtyminen kirkon palvelukeskukseen. Talouspalveluiden henkilöstö tarjoaa monipuolisen talouteen liittyvän palvelun. 20

21 Työn painopisteenä on avaintehtävien (saapuva raha, lähtevä raha, talouden suunnittelu ja seuranta) tehokas hoitaminen. Yhteistoimintaa pääkaupunkiseudun yhtymien talousyksiköiden kanssa jatketaan. Suunnittelukauden painopisteet: Suunnataan ja muutetaan toimintatapoja huomioiden palvelukeskukseen siirtyminen. Taloushallinnon ohjelmistojen tehokas käyttö ja uusien toimintavalmiuksien luominen. Yhtymän seurakuntien ja yksiköiden tukeminen taloushallintoon liittyvissä asioissa. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Sähköisten menettelytapojen kattava käyttö, jolloin samalla turvataan luottamuksellisen tiedon käsittely asianmukaisella tavalla. Raportointijärjestelmän kehittäminen siten, että se palvelee entistä paremmin seurakuntien ja yhtymän yksiköiden toiminnallisia tavoitteita. Huolehditaan, että palvelukeskukseen siirtyminen tapahtuu siten, että talouspalvelujen luotettavuus säilyy entisellään. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Käytössä olevien ohjelmien hyvä toimivuus. Tietojen ylläpito tapahtuu Twebissä talouspalveluille soveltuvin osin. Palvelukeskuksen siirtyminen on tapahtunut ja kaikki liittymät toimivat moitteettomasti. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Varaudutaan palvelukeskuksen tuomiin muutoksiin henkilöstöresursseissa, samalla varmistaen, että yhtymän talouspalveluissa on riittävä määrä taloushallinnon osaamista. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Yksikön henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja osaamisen syventäminen sekä motivointi on tärkeää myös muutostilanteessa. Suunnittelukauden tilatarpeet: Ei tarvita lisätiloja, talouspalveluille varatut tilat ovat riittävät. Talousarviovuoden 2013 ympäristötavoite: Noudatetaan jätteiden lajittelusta annettuja ohjeita. PALVELUKESKUS (10606) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Espoon seurakuntien palvelukeskuksen perustamisessa noudatetaan ja toimeenpannaan käytäntöön voimassaolevan Kirkko Espoossa strategian mukaisia linjauksia prosessien ja toimintatapojen kehittämiseksi. Palvelukeskus tekee yhteistyötä muiden kaupunkien ja pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien keskusrekistereiden ja Espoon hiippakunnan alueen muiden seurakuntien rekisteröintipalveluiden sekä maistraatin kanssa. Seurakuntalaisille tarjotaan mahdollisuus asioida palvelukeskukseen ja rekisteröintipalveluihin liittyvissä asioissaan henkilökohtaisen ja puhelimitse tapahtuvan palvelun lisäksi myös nopeasti ja virheettömästi myös internetin välityksellä. 21

22 Suunnittelukauden painopisteet: Palvelukeskuksen toiminta käynnistetään ja vakiinnutetaan tehtyjen suunnitelmien mukaan. Kehitetään ja yhtenäistetään määrätietoisesti sekä seurakuntien että hautaustoimen toimintatapoja suuntaan, joka mahdollistaa seurakuntalaisiin ja muihin asiakkaisiin päin mahdollisimman yhtenäisen, katkeamattoman ja virheettömän palveluketjun. Palvelukeskuksen tarjoamia palveluja sekä palvelutapaa sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille kehitetään. Palvelukeskuksen sisäiset prosessit muokataan muotoon, joka parhaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla tukee edellä mainittuja valintoja. Kirjuri- ja kirkon palvelukeskuksen hankkeiden valtakunnallista käyttöönottoa ja käyttöönottoaikataulua seurataan, niin että valmistelu nivoutuu ym. järjestelmien käyttöönottoon tarkoituksenmukaisella tavalla. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Palvelukeskuksen toiminta käynnistetään. Palvelukeskuksen toimintaa kehitetään määrätietoisesti yhtenäisen palveluketjun saavuttamiseksi. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Palvelukeskuksen henkilöstömitoituksen sopivuutta suhteessa työmäärään seurataan toiminnan aloittamisen jälkeen. Suunnittelukauden tilatarpeet: Palvelukeskuksella ei ole uusia tilatarpeita vuoden 2013 aikana. Myöhemmät muutokset tilatarpeessa selviävät työmäärän ja mahdollisten henkilömuutosten jälkeen. 22

23 2.2 PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V SEURAKUNNAT YHTEENSÄ Toimintatuotot ,1% Toimintakulut ,0% TOIMINTAKATE ,2% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,2% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,0% 0 TYÖALAKATE ,3% ESBO SVENSKA Toimintatuotot ,4% Toimintakulut ,2% TOIMINTAKATE ,8% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,6% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,0% 0 TYÖALAKATE ,4% ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Toimintatuotot ,9% Toimintakulut ,2% TOIMINTAKATE ,2% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,1% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,0% 0 TYÖALAKATE ,2% ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Toimintatuotot ,5% Toimintakulut ,0% TOIMINTAKATE ,6% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,0% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,0% 0 TYÖALAKATE ,2%

24 TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Toimintatuotot ,5% Toimintakulut ,0% TOIMINTAKATE ,5% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,3% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,0% 0 TYÖALAKATE ,0% OLARIN SEURAKUNTA Toimintatuotot ,4% Toimintakulut ,8% TOIMINTAKATE ,1% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,3% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,0% 0 TYÖALAKATE ,3% TAPIOLAN SEURAKUNTA Toimintatuotot ,3% Toimintakulut ,7% TOIMINTAKATE ,1% Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot ,2% Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot ,0% 0 TYÖALAKATE ,6% PERUSTELUT Seurakuntien määräraha on jaettu kullekin seurakunnalle läsnä olevan väkiluvun suhteessa. Vuoden 2013 määrärahat on laskettu läsnä olevan väkiluvun ( ) suhteessa. Talousarvion 2012 jäsenkohtaista summaa, 126,49 euroa, on korotettu 3,5 % vuodelle 2013, jolloin sen suuruus on 131,42 euroa jäsentä kohti. Jäsenkohtainen summa on samansuuruinen myös vuosina 2014 ja Esbo svenska församlingin vaikeahoitoisuuden takia sen osuuteen lisätään 5 % suuruinen lisämääräraha. Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle on laskettu lisäksi euroa ylimääräistä lisää Espoon kirkon ja Espoon kirkon seurakuntatalon vahtimestarikustannusten kattamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että näitä tiloja käyttävät poikkeuksellisen paljon myös muut Espoon seurakunnat eikä niiltä veloiteta erikseen vahtimestaripalveluita. Lisäksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle annetaan määrärahalisäys englanninkielisten jumalanpalvelusten aiheuttamia ylimääräisiä vahtimestarikuluja varten. Seurakuntien ilmoittamia tulomäärärahoja vastaavat summat lisätään myös menomäärärahoihin. 24

25 Vuoden 2013 määrärahan jakoperusteena on ollut seurakuntien väkiluku seuraavasti: ES EL ET L O T Yhteensä Jaettava määräraha vuosille 2014 ja 2015 on yhtä suuri kuin vuoden 2013 jakosumma. Vuoden 2014 määrärahojen jakoperusteena on ollut arvioitu väkiluku vuodelle 2013 ja vuoden 2015 jakoperusteena arvioitu väkiluku Seurakuntien väkilukuennusteen lähteenä on ollut kaupungin väestöennuste vuosille Uusin ruotsinkielisen väestön ennuste ei ole ollut saatavilla ennen talousarvion laadintaa. Seurakuntien väkiluvun osuuden kaupungin väkiluvusta on arvioitu pienenevän vuosittain keskimäärin 1,1 %-yksiköllä. Seurakuntien väkiluku ES EL ET L O T Yhteensä ( ) Osuus kaupungin väkiluvusta ES EL ET L O T Yhteensä ( ) 79,9 % 69,5 % 68,3 % 62,0 % 68,7 % 74,6 % 68,9 % ,1 % 68,1 % 66,0 % 60,3 % 66,4 % 74,2 % 67,8 % ,3 % 67,8 % 64,3 % 58,8 % 64,2 % 73,2 % 66,7 % ,5 % 64,9 % 63,3 % 58,2 % 60,8 % 72,4 % 65,6 % Palvelukeskuksen määrärahat; seurakuntien määrärahasta siirtyvät osat Seurakuntien määrärahoista siirretään yhtymän viraston palvelukeskuksen määrärahoiksi summa, joka vastaa palvelukeskukseen siirtyvien henkilöiden palkkakustannuksia sivukuluineen keskimäärin. Näin syntyvä kokonaissumma on jaettu seurakuntien kesken seurakuntien väkiluvun mukaisessa suhteessa. Menettelytapa on kirkkoherrojen yhteisesti sopima. Määrärahojen siirto on kertaluontoinen tapahtuma, mikä tarkoittaa, että vuodesta 2014 alkaen seurakunnat ja seurakuntayhtymän virastoon kuuluva palvelukeskus budjetoivat toimintansa erillisinä yksikköinä normaaliin tapaan. Vuoden 2013 alku määrittelee kuitenkin uuden budjetoinnin lähtötason seurakuntien tulevien vuosien taloussuunnittelulle. 25

26 Kustakin seurakunnasta vuoden 2013 alussa palvelukeskukseen siirtyvän määrärahan määrä on kuvattu seuraavassa taulukossa. ES EL ET L O T Yhteensä % 9 % 19 % 28 % 15 % 16 % 13 % 100 % Jäsenm. % 9 % 19 % 28 % 15 % 16 % 13 % 100 % Toimintatulot Seurakunnat ovat ilmoittaneet, paljonko niille arvioidaan kertyvän tuloja erilaisista maksuista. Tuloja vastaava summa on merkitty tulohyvityksenä menomäärärahojen puolelle. Täten seurakunnilla on käytettävissään täsmälleen se tulojen määrä, joka niille kertyy. Seurakuntaneuvostot hyväksyvät paikallisseurakuntien tehtäväaluekohtaiset määrärahat ja tavoitteet. Yhtymän talousarviossa esitetään vain päälinjaukset ja tavoitteet karkealla tasolla. Kustannusten kohdentaminen Kustannusten kohdentamista varten seurakuntien eri työntekijöiden palkkakustannukset kohdennetaan eri tehtäväalueille siinä suhteessa, mikä kunkin työpanos ao. tehtäväalueella on. Palkkamäärärahat kohdennetaan talousarviossa, jonka seurakuntaneuvostot hyväksyvät. Yleishallinnon menot vyörytetään seurakunnille ja niiden tehtäväalueille tilinpäätöksen yhteydessä. Vyörytyssummat ovat talousarviossa seurakuntien kokonaismenojen suhteessa laskettuina ja merkitty kunkin seurakunnan määrärahojen jälkeen omina summinaan. Seurakuntakohtaisiin budjetteihin vyörytysmäärärahat merkitään kunkin tehtäväalueen menojen suhteessa kokonaismäärärahaan. Vuonna 2013 talous arviossa myös kiinteistöjen nettomenot ovat osa vyörytystä. 26

27 ESBO SVENSKA FÖRSAMLING (201) ALUEELLA ASUVAT SEURAKUNNAN VÄKILUKU OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 79,86 % 79,06 % 78,27 % 77,48 % TOIMITILAT (m2) TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Esbo svenska församling toimii ruotsinkielisten ja kaksikielisten espoolaisten keskuudessa lisätäkseen tietoisuutta kirkosta Espoossa ja vahvistaakseen espoolaisten jäsenyyttä heidän omaan seurakuntaansa. Seurakunta tekee yhteistyötä Espoon suomenkielisten seurakuntien, Keski-Uudenmaan rovastikunnan, Espoon kaupungin, yhdistysten, vanhainkotien, päiväkotien ja koulujen kanssa. Suunnittelukauden painopisteet: Jumalanpalveluselämä. Jäsenyyden vahvistaminen. 27

28 Vapaaehtoistyö. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Jumalanpalveluselämän kehittäminen. Kasteen ja ehtoollisen merkityksen vahvistaminen. Viestintä ja tiedottaminen verkossa ja muissa viestintävälineissä. Vapaaehtoisten koulutus. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat 2013: Tutkimukset seurakunnan jäsenten keskuudessa. Kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa. Arviointitilaisuudet luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Virat: ei uusia. Työsuhteet: ei uusia. Määräaikaiset tehtävät: ei uusia. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Koulutus Porvoon hiippakunnan ja Espoon seurakuntayhtymän henkilöstökoulutussuunnitelman puitteissa. Suunnittelukauden tilatarpeet: Ei uusia tilatarpeita. Talousarviovuoden ympäristötavoite: Ympäristökasvatus seurakunnan suunnitelman mukaisesti. 28

29 ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA (202) ALUEELLA ASUVAT SEURAKUNNAN VÄKILUKU OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 69,53 % 68,72 % 66,40 % 64,86 % TOIMITILAT (m2) TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset Toiminnan, talouden ja henkilöstön sekä tilojen kehittämisen päämääränä on vahvistaa seurakunnan jäsenten kristillistä identiteettiä. Uuden strategian mukaisesti: Espoonlahden seurakunta julistaa Kristusta, hoitaa yhteyttä ja ruokkii nälkäisiä. Tämä näkyy erityisesti neljässä tärkeässä peruslinjauksessa: 1. Sanoman selkeys muutosten keskellä. Suunnitelmat kasvaville ja rakennettaville alueille tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kielten, kansallisuuksien ja uskontojen kasvavassa kirjossa hakeudutaan ennakkoluulottomaan kohtaamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen. Kaikessa vuorovaikutuksessa pidetään huoli kirkon sanoman selkeydestä ja omasta kristillisestä identiteetistä. 2. Herkkyys erityisesti katveessa olevien hädän kuulemiselle. Vähenevien resurssien keskellä haluamme toimia niin, että seurakunta on voimaannuttava yhteisö. Se pitää huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus löytää elävä seurakuntayhteys. Seurakunta ruokkii sekä aineellisen, henkisen että hengellisen nälän keskellä eläviä ihmisiä. 29

30 3. Pyhät toimitukset ja niiden ainutkertainen arvo. Seurakunta on vuorovaikutteisesti läsnä jäsentensä elämän taitekohdissa ja saavuttaa pyhien toimitustensa myötä niitäkin, jotka ovat kirkosta ja sen uskosta vieraantuneita. 4. Muuttumaton evankeliumi näkyy kaikessa toiminnassa. Julistamme rohkeasti ja häpeilemättä Kristusta ja hänen voittoaan elämää tuhoavista voimista. Suunnittelukauden painopisteet: Kristus-keskeinen sanoma on esillä kaikkien tiimien työskentelyssä sekä messuissa, pyhissä toimituksissa, musiikkielämässä ja jatkuvan raamattuopetuksen myötä. Espoon hiippakunnan jumalanpalveluselämän kehittämisprojektissa jatkaminen vuoden 2013 loppuun. Evankelioimisen ja lähetystyön toimintojen kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Perhetyön integroiminen osaksi kaikkien työalojen toimintaa. Entistä vahvempi sitoutuminen kansainvälisen vastuun ja lähetystyön tarpeisiin paikallisesta näkökulmasta (ystävyysseurakuntatyön ja paikallisen toiminnan yhteyden tiivistäminen). Hallinnon ja talouden osaamisen vahvistaminen. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Tilastojen perusteella tehtävä toiminnan tavoittavuuden arviointi. Seurakuntalaisilta ja sidosryhmiltä saatu palaute. Työntekijäryhmiltä, luottamushenkilöiltä ja vapaaehtoisilta saatu toiminnallinen arviointi sekä työilmapiirin jatkuva kartoitus ja seuranta. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Virat ja työsuhteet: Virkojen ja työsuhteiden määrää ei lisätä. Päinvastoin: ns. luonnollisen poistuman myötä jokaista vapautuvaa virkaa ja työsuhdetta arvioidaan kriittisesti mm. tehtävänkuvia muokkaamalla ja työalojen keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä sekä vapaaehtoisten osaamista hyödyntämällä. Kolme virastotyöntekijää siirtyy vuoden 2013 alusta lukien Espoon seurakuntien palvelukeskuksen työntekijöiksi. Kahden seurakuntasihteerin työsuhteen perustaminen hallinnon ja talouden osaamisen vahvistamiseen seurakuntatoimistossa. Uusien rakennushankkeiden myötä kasvavien alueiden työntekijäresurssien varmistaminen mm. yhteistyöllä muiden Espoon seurakuntien kanssa. Määräaikaiset tehtävät: Pappien ja kanttoreiden kausityöntekijöiden palkkaaminen edelleen kausihuippujen ja lomajärjestelyjen helpottamiseksi. Opiskelijoiden palkkaamien rippikoulutyön tarpeisiin. Muut mahdolliset sijaisuudet (mm. pitkien sairauspoissaolojen ajaksi). Seurakuntien yhteinen venäjänkielinen työntekijä maahanmuuttajatyöhön. 30