ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2015 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI

Transkriptio

1 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2015 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI Yhteiselle kirkkovaltuustolle

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YLEISPERUSTELUT TULOSLASKELMA-ARVIO RAHOITUSLASKELMA-ARVIO KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ulkoiset) KÄYTTÖTALOUSOSA YLEISHALLINTO MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT HAUTAUSTOIMI MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT KIINTEISTÖTOIMI MÄÄRÄRAHAT PERUSTELUT TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen ja sisäinen) RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA RAKENTAMISOHJELMA SUUNNITTELUKAUDELLA INVESTOINTIOHJELMA LIITTEET HENKILÖKUNTA HAUTAINHOITORAHASTON TALOUSARVIO JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

3 1 JOHDANTO 1.1 YLEISPERUSTELUT Säädöstaustaa Kirkkojärjestyksen määräyksen mukaan (KJ 15:1) jokaista varainhoitovuotta varten on seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakuntien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kirkkojärjestyksessä säädetään, että talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvioissa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä seurakunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Espoon seurakuntayhtymän talousarvio on laadittu bruttoperiaatteen mukaan. Talousarvioon sisältyy tuloslaskelma-, rahoituslaskelmasekä investointiosa. Espoon seurakuntien toiminta-ajatus ja strategia Espoon seurakuntien toiminnan tarkoituksena on tukea elämää ja luoda mahdollisuuksia kristillisen uskon ja rakkauden toteutumiselle. Toiminta-ajatus on edelleen ajankohtainen ja merkityksellinen. Espoon seurakuntien strategia vuosille määrittelee talouteen, henkilöstöön, kiinteistöihin ja seurakuntarakenteeseen liittyvien resurssien käytön strategiset linjaukset. Vuoden 2015 talousarvioehdotus ja ehdotus vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi joudutaan tekemään osittain strategiasta poikkeavaksi. Vuosikate ei enää kata poistoja. Strategian päivitystyö aloitetaan syksyn 2014 seurakuntavaalien jälkeen vuoden 2015 alussa perustettavan talous- ja strategiatoimikunnan järjestäydyttyä. Onnistuneella strategialla ja strategisilla valinnoilla voidaan hidastaa taloudellisen tilanteen heikkenemistä siten, että kyetään turvaamaan seurakuntien perustehtävien hoitaminen myös tulevaisuudessa. Arvio talouden yleisestä kehityksestä ja toiminnan edellytyksistä suunnittelukaudella Yleinen talouden kehitys ja kirkon talous Suomen kansantalous on virallisten määrittelyiden mukaan edelleen taantumassa, eivätkä talouden ennusteet tulevalle vuodelle ole lupaamassa merkittävästi parempia näkymiä. Kirkkohallituksen keräämien ennustetietojen keskiarvojen perusteella voidaan arvioida bruttokansantuotteen kasvun oleva alle 1 % tasoa (0,8 % vuodelle 2015). Inflaation odotetaan asettuvan keskimäärin 1,2 % tuntumaan. Vuoden 2016 osalta Suomen Pankin ennusteessa arvioidaan kansantuotteen kasvavan 1,5 % ja inflaation olevan 1,5 % luokkaa. Kuluvan vuoden toteutuneet kasvuluvut ovat käytännössä negatiivisia, joten tulevien vuosien talouden ennusteisiin on perusteltua suhtautua tässä vaiheessa hyvin varauksellisesti. Ansiotasoindeksin nousuennuste on noin 1,6-1,7 prosenttia, mutta kuluttajahintojen nousun vuoksi reaaliansiotason nousu on selkeästi alle prosentin. Työttömyysasteen arvioidaan nousevan noin 8,6 prosenttiin. 3

4 Elokuun 2014 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 9,5 %. Espoossa oli työttömiä 19,9 % (2132 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi ko. tarkasteluvälillä 10,1 % vuodentakaisesta. Espoon väkiluku oli vuodenvaihteessa asukasta. Vuoden 2013 väestönkasvu oli 3929 henkeä, mikä merkitsi 1,5 % kasvua. Sekä määrällinen että suhteellinen väestönkasvu jäi edellisvuotta pienemmäksi. Espoolaisten vieraskielisten määrä oli eli 12,2 % espoolaisista. Kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan noin henkilöllä vuosittain. Tästä puolet on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa siten, että muuttovoitosta maahanmuuttoa on noin ¾ ja ¼ muuttovoittoa muista kunnista. Espoon seurakuntayhtymän talous Suunnittelukaudella rakentamisohjelman toteuttamisessa on ehdottoman tärkeää hankkeiden tarkoituksenmukainen priorisointi sekä kustannusten hallinta. Rahoituksen näkökulmasta on varauduttava arvioimaan kunkin investointikohteen toteutuksen laajuutta ja kustannusarviota kriittisesti, sillä seurakuntayhtymän kertyneestä rahoitusomaisuudesta joudutaan alkavalla suunnittelukaudella käyttämään valtaosa investointien rahoittamiseen vuotuisen tulorahoituksen ollessa riittämätöntä. Painetta säästöjen löytämiseksi käyttötalouden puolelta lisäävät merkittävästi myös kirkkohallituksen neuvotteleman uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen liittyvän ja vuoden 2016 alusta lukien voimaan tulevan lakimuutoksen mukanaan tuoma tulojen alenema sekä oletettavasti tulossa olevat kirkollisveron määrään perustuvan eläkemaksun (vuonna ,2 %) korotukset 2016 (2 %) ja 2017 (3 %). Tulojen alenemaa kompensoi hieman oletettavasti toteutuva verotuskulujen aleneminen ja tulevien keskusrahastomaksujen tarkistaminen. Edellä kuvattujen muutosten tulorahoitusta vähentävä vaikutus on vuositasolla kuitenkin noin 3 milj. euroa vuodesta 2016 alkaen. Kirkon yhteinen palvelukeskus Kipa hoitaa keskitetysti seurakuntien palkka- ja taloushallintoon liittyviä tehtäviä. Espoon seurakuntayhtymä ei siirry vuoden 2015 alussa kirkon yhteisen palvelukeskuksen asiakkaaksi. Siirtymistä valmistellaan suunnittelukaudella. On ehdottoman tärkeää, että toimintojen keskittämiseen liittyen luvatut säästöt, joista palvelukeskuksesta aikoinaan päätettäessä on koko valtakunnan laajuisesti puhuttu, toteutuvat sekä Espoon että koko kirkon osalta. Espoon seurakuntayhtymä ja Kirkon palvelukeskus ovat vuoden 2014 aikana aloittaneet yhteistyön Kipa-prosessien parantamiseksi ja sen palveluiden soveltumiseksi paremmin suurten seurakuntatalouksien tarpeisiin. Talousarvion sitovuustaso Talousarviovuoden määrärahojen sitovuustasoksi esitetään käyttötalouden yksiköiden kohdalla toimintakatetta siten, että siihen sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimintakate on sitova yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen sekä kiinteistötoimen pääluokan kohdalla pääluokkatasolla ja seurakuntien kohdalla lukutasolla Tuloslaskelmaosan sitovia määrärahoja ovat verotuskulut, keskusrahastomaksut sekä rahoitustuotot ja -kulut netto. Investointiosassa sitovuustaso on hankekohtainen. 4

5 Talousarvion muuttaminen ja määrärahan ylittäminen Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Määrärahan korotuksen tai tuloarvion alentamisen yhteydessä on arvioitava myös toimintaa koskevien tavoitteiden muutostarvetta. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhteiselle kirkkovaltuustolle talousarviovuoden aikana. Muutoksista talousarvioon ei tarvitse hankkia seurakuntaneuvostojen lausuntoja (KJ 15:6,2). Espoon seurakuntayhtymän voimassa olevassa taloussäännössä (yhteinen kirkkovaltuusto ) todetaan talousarvion sitovuudesta ja määrärahojen ylityksestä seuraavaa: 4 Talousarvion sitovuus Sitovuustason mukaista määrärahaa ei saa ylittää. Seurakuntayhtymän viranomaiset (hallintoelimet ja viranhaltija) vastaavat niille määrätyn sitovuustason mukaan yhteiselle kirkkoneuvostolle, että talousarviota seurataan ja määrärahoja käytetään talousarvion mukaisesti. Jos sitovuustason mukainen määräraha ei riitä taikka talousavioon merkitty tuloarvio ei toteudu, seurakuntayhtymän viranomaisten on hyvissä ajoin enne määrärahan loppumista tai tuloarvion alituksen huomatessaan tehtävä määrärahan korotusesitys taikka esitys tuloarvion tarkistamiseksi yhteiselle kirkkoneuvostolle. Yhteisen kirkkoneuvoston tulee tarvittaessa viipymättä saattaa asia yhteisen kirkkovaltuuston ratkaistavaksi. Samoin on meneteltävä, jos tarvitaan kokonaan uusi määräraha ja tuloarvio. Kiireellisissä tapauksissa, jos asian viivytyksestä saattaa syntyä seurakuntayhtymälle vahinkoa tai edunmenetys, yhteisellä kirkkoneuvostolla / talouspäälliköllä on oikeus sallia sellaisenkin maksun suorittaminen, johon määrärahaa ei ole käytettävänä. Toimenpide on viipymättä saatettava tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle ja esitettävä yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Yhteisen kirkkovaltuuston vuoden 2005 talousarvion vahvistamisen yhteydessä tekemän päätöksen mukaan: Yhteinen kirkkovaltuusto voi tilikauden aikana, mikäli siihen on aihetta, lisätä seurakunnille kohdennettuja määrärahoja. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti talousarvion vahvistamisen yhteydessä: "Seurakuntaneuvostoilla on talousarvion laadinnan yhteydessä mahdollisuus esittää ylimääräistä määrärahaa erityistä projektia tai tarvetta varten, mikäli seurakunnalla on jäänyt aikaisemmilta vuosilta käyttämättä vähintään vastaavansuuruinen määräraha." Päätösvallan delegointi Päätösvallan delegointiin liittyvät summat on viimeksi tarkistettu vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan , että seurakuntayhtymän hallintorakenne ja päätösvallan rajat uudistuvat alkaen. Uudistuksista aiheutuvat sääntömuutokset tuodaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi joulukuussa Kalustohankinnat tehdään asianomaisen hallintoelimen päätöksellä, ellei toisin ole päätetty. Yli euron irtaimistohankintoihin on oltava yhteisen kirkkoneuvoston lupa. Kirkkovaltuusto hyväksyy niiden rakennushankkeiden suunnitelmat ja rakentamispäätökset, joiden kustannusarvio on yli euroa. 5

6 Työkohteen töiden aloittamisesta päättää yhteinen kirkkoneuvosto, mikäli kohteen kustannukset tai kerralla solmittava hankinta ylittää euroa. Rajan alittavista työkohteen käynnistämisistä päättää kiinteistöjohtokunta. Asuinhuoneistojen ostamisessa ja irtaimistohankinnoissa päätöksen määrärahan käytöstä tekee yhteinen kirkkoneuvosto tai kiinteistöjohtokunta. Avustusten maksaminen Talousarvioon merkitty avustusmääräraha ei sellaisenaan ole maksukelpoinen, vaan se vaatii lisäksi erillisen hallinnollisen päätöksen. Talousarvioon voidaan varata määräraha tiettyä tarkoitusta varten vain yhdelle momentille. Kansainvälisen diakonian määrärahat on merkitty keskitetysti yhteisen seurakuntatyön momentille. 6

7 1.2 TULOSLASKELMA-ARVIO TILINPÄÄ- TÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2015 ERO EDV % t t t Toimintatulot ,6 % Toimintamenot ,1 % TOIMINTAKATE ,7 % Verotulot ,0 % Verotusmenot ,1 % Keskusrahastomaksut ,2 % Rahoitustulot ja menot ,4 % VUOSIKATE ,5 % Poistot ja arvonalennukset ,8 % Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot Tulot ,2 % Menot ,1 % Siirto rahastosta/rahastoon ,8 % Tilikauden tulos ,1 % Tiilikauden ylijäämä/alijäämä ,1 % Yllä oleva tuloslaskelma-arvio sisältää vain ulkoiset tilit. Toimintatulot ja menot muodostuvat käyttötalouden eri kustannuspaikkojen määrärahoista. Toimintakatteeseen lisätään verotulot ja vähennetään verotuskulut sekä keskusrahastomaksut. Ulkoisten rahoitustulojen ja menojen nettosumma lisätään, jonka jälkeen muodostuu vuosikate. Vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset sekä lisätään mahdollinen satunnaisten tulojen ja menojen nettosumma. Informatiivisena tietona on lisäksi merkitty erilliskirjanpitona hoidettujen rahastojen tulot ja menot sekä siirto rahastosta tai siirto rahastoon. Informatiivinen tieto ei vaikuta tilikauden tulokseen. 7

8 1.3 RAHOITUSLASKELMA-ARVIO TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2015 ERO EDV % TULORAHOITUS Vuosikate ,5 % ,5 % Investoinnit Investointimenot ,8 % Pysyvien vastaavien myyntitulot ,8 % Investoinnit netto ,6 % RAHAVAROJEN MUUTOS ,1 % Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja mahdollisista satunnaisista tuloista. Tulorahoitussummasta vähennetään nettoinvestointien summa. Tämän jälkeen saadaan tieto rahavarojen muutoksesta ja kuinka paljon tarvitaan lisärahoitusta investointien kattamiseen. 8

9 1.4 KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ulkoiset) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2015 ERO EDV % TULOT Yleishallinto ,2 % Seurakunnat ,7 % Yhteinen seurakuntatyö ,0 % Hautaustoimi ,8 % Kiinteistötoimi ,1 % Tulot yhteensä ,6 % Menot Yleishallinto ,2 % Seurakunnat ,1 % Yhteinen seurakuntatyö ,2 % Hautaustoimi ,7 % Kiinteistötoimi ,3 % Menot yhteensä ,1 % TOIMINTAKATE ,7 % Käyttötalouden tulot ja menot on ilmoitettu pääluokkiin ryhmiteltyinä. Yllä olevassa laskelmassa ovat mukana vain ulkoisille tileille merkityt määrärahat. Toimintakate muodostuu ulkoisten tulojen ja menojen erotuksesta. 9

10 2 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa muodostuu yleishallinnon, seurakuntatyön, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen pääluokista. Kunkin pääluokan alussa on esitetty sen toimintatulot ja toimintamenot tiliryhmittäin. Ulkoisten tulojen ja menojen erotus muodostaa toimintakate 1:n. Tämän jälkeen on ilmoitettu mahdolliset sisäiset erät. Toimintakate 2 muodostuu sekä ulkoisten että sisäisten tulojen ja menojen erotuksesta. Seurakuntatyön pääluokkaan sisältyvät vain ulkoiset toimintatulot ja -menot. Toimintakatteiden jälkeen on esitetty poistot sekä laskennalliset erät, joista muodostuu työalakate. Määrärahojen sitovuustaso on toimintakate 2, johon sisältyvät ulkoiset ja sisäiset erät. Alatasojen toimintatulot ja -menot on esitetty yhteissummina ilman jaottelua tiliryhmiin. Määrärahatietojen jälkeen on esitetty pääluokan alayksikköjen määrärahojen perustelut ja toiminnalliset tavoitteet ja mahdolliset tunnusluvut. Käyttötalouden ulkoiset menomäärärahat ovat vuonna 2015 yhteensä 50,0 milj. euroa ja noin 1,1 % pienemmät kuin edellisen vuoden määrärahat. Käyttötalouden tulomäärärahat, 6,1 milj. euroa, ovat noin 3,6 % edellisvuotta pienemmät. Toimintakatteen alijäämä ilman sisäisiä eriä, 44,0 milj. euroa, on 0,7 % pienempi kuin vuonna YLEISHALLINTO Yleishallintoon sisältyvät luottamushenkilöhallinto (YKV, YKN ja eri johto- ja toimikunnat) sekä osa seurakuntayhtymän virastosta (=yhtymän virasto). Yleishallinnon menot ovat vuonna 2015 noin 3,2 % edellisvuotta pienemmät MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2015 ERO EDV % TOIMINTATULOT (ulk.) Korvaukset ,0 % Myyntitulot ,4 % 0 0 Maksutulot ,3 % Tuet ja avustukset ,0 % Toimintatulot, ulkoiset ,2 % TOIMINTAMENOT (ulk.) Henkilöstökulut ,5 % Palvelujen ostot ,6 % Vuokrat, ulkoiset ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % Annetut avustukset ,6 % 1 1 Muut toimintakulut ,1 %

11 TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2015 ERO EDV % TOIMINTAMENOT YHT (ulk.) ,2 % TOIMINTAKATE 1 (ulkoinen) ,1 % TOIMINTATULOT (sis.) ,0 % TOIMINTAMENOT (sis.) ,1 % TOIMINTAKATE (ulk ja sis) ,2 % Vyörytystulot/-menot ,2 % Työalakate (ulk. ja sis.) YLEISHALLINTO TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 EHDOTUS 2015 ERO EDV % KIRKOLLISET VAALIT Toimintamenot, ulkoiset ,3 % -4-4 Toimintakate, ulkoinen ,3 % -4-4 TOIMINTAKATE ,3 % -4-4 Vyörytystulot/-menot ,3 % 4 4 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO Toimintamenot, ulkoiset ,4 % Toimintakate, ulkoinen ,4 % 0 0 TOIMINTAKATE ,4 % Vyörytystulot/-menot ,4 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Toimintamenot, ulkoiset ,3 % Toimintakate, ulkoinen ,3 % Toimintamenot, sisäiset

12 YLEISHALLINTO TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 EHDOTUS 2015 ERO EDV % TOIMINTAKATE ,3 % Vyörytystulot/-menot ,3 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT Toimintamenot, ulkoiset ,4 % Toimintakate, ulkoinen ,4 % 0 0 TOIMINTAKATE ,4 % Vyörytystulot/-menot ,4 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) TILINTARKASTUS JA VALVONTA Toimintamenot, ulkoiset ,0 % Toimintakate, ulkoinen ,0 % TOIMINTAKATE ,0 % Vyörytystulot/-menot ,0 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) YHTYMÄVIRASTO Toimintatulot, ulkoiset ,2 % Toimintamenot, ulkoiset ,3 % Toimintakate, ulkoinen ,1 % Toimintatulot, sisäiset Toimintakulut, sisäiset ,1 % TOIMINTAKATE ,2 % Vyörytystulot/-menot ,2 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,

13 2.1.2 PERUSTELUT HALLINTOELIMET JA YLEISHALLINTO KIRKOLLISET VAALIT (101) Määräraha on varattu siltä varalta, että suunnittelukaudella jouduttaisiin järjestämään kirkkoherran vaalit. YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO (102) Kokouspalkkio- ja matkakulumäärärahojen lisäksi on määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi valtuutetuille. Kokousjärjestelyihin on varattu tarvittavat määrärahat. YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO (103) Yhteisen kirkkoneuvoston määrärahaan sisältyy määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi henkilökunnalle. Palkkamäärärahoihin on merkitty :n määräraha koko henkilöstön lomapalkkajaksotuksia varten. Lisäksi on merkitty :n palkkamääräraha pääluottamusmiesten ja koko yhtymää koskevien erityistehtävien vastuulisien maksamista varten. Palkkausvarausmäärärahaa on varattu , jolla toteutetaan harkinnanvaraisen palkanosan maksu koko seurakuntayhtymässä. Lisäksi on varattu Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen johdosta aiheutuviin järjestelmämuutoksiin. JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT (104) Talousarviovuonna 2015 varaudutaan yhteisen kirkkovaltuuston nimittämien johtokuntien ja yhteisen kirkkoneuvoston nimittämien toimikuntien toiminnan rahoittamiseen. Kustannuspaikalle on varattu määrärahat kokouspalkkioita, matkakuluja sekä kokoustarjoiluja varten. TILINTARKASTUS JA VALVONTA (105) Määräraha on varattu tilintarkastusyhteisön veloituksia varten. Sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi ostopalveluna on varattu erillinen euron määräraha. YHTYMÄN VIRASTO (106) Espoon seurakuntayhtymän viraston toiminta-ajatuksena on palvella Espoon seurakuntia suorittamalla niiden puolesta yhteisesti sovittuja tehtäviä sekä luomalla edellytyksiä seurakuntien perustehtävien hoitamista varten. Espoon seurakuntayhtymän virasto on jaettu seitsemään palveluyksikköön. Näistä viisi, eli viestintäpalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstö- ja hallintopalvelut, talouspalvelut ja palvelukeskus, kuuluvat yleishallinnon pääluokkaan, jossa niiden yhteisenä nimikkeenä on yhtymävirasto. Lisäksi nimikkeeseen sisältyy viraston johto, jossa on hallintojohtajan ja hänen yksikkönsä määrärahat. Yhteisen seurakuntatyön palvelut, hautaustoimi ja kiinteistöpalvelut kuuluvat myös seurakuntayhtymän virastoon. Talousarviossa niillä kaikilla on oma pääluokkansa. Näiden yksiköiden tiedot löytyvät tämän asiakirjan luvuista

14 TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2015 ERO EDV % TOIMINTATULOT (ulk.) Korvaukset ,0 % Myyntitulot ,4 % 0 0 Maksutulot ,5 % Tuet ja avustukset ,0 % Toimintatulot, ulkoiset ,2 % TOIMINTAMENOT (ulk.) Henkilöstökulut ,7 % Palvelujen ostot ,9 % Vuokrat, ulkoiset ,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % Annetut avustukset ,0 % 1 1 Muut toimintakulut ,1 % 3 3 TOIMINTAMENOT YHT (ulk.) ,3 % TOIMINTAKATE 1 (ulkoinen) ,1 % TOIMINTATULOT (sis.) ,0 % TOIMINTAMENOT (sis.) ,1 % TOIMINTAKATE (ulk ja sis) ,2 % Vyörytystulot/-menot ,2 % YHTYMÄVIRASTO TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2015 ERO EDV % Viraston johto Toimintatulot, ulkoiset 600 Toimintamenot, ulkoiset ,4 % Toimintakate, ulkoinen ,4 % Toimintamenot, sisäiset ,0 % TOIMINTAKATE ,3 % Vyörytystulot/-menot ,3 %

15 YHTYMÄVIRASTO TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2015 ERO EDV % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) Viestintä Toimintatulot, ulkoiset 640 Toimintamenot, ulkoiset ,5 % Toimintakate, ulkoinen ,5 % Toimintamenot, sisäiset ,6 % TOIMINTAKATE ,6 % Vyörytystulot/-menot ,6 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) Tietohallinto Toimintatulot, ulkoiset ,0 % Toimintamenot, ulkoiset ,0 % Toimintakate, ulkoinen ,4 % Toimintamenot, sisäiset ,0 % TOIMINTAKATE ,4 % Vyörytystulot/-menot ,4 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) Henkilöstö- ja hallintopalvelut Toimintatulot, ulkoiset ,2 % Toimintamenot, ulkoiset ,4 % Toimintakate, ulkoinen ,2 % Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset ,2 % TOIMINTAKATE ,5 % Vyörytystulot/-menot ,5 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) Talouspalvelut Toimintatulot, ulkoiset 600 Toimintamenot, ulkoiset ,1 % Toimintakate, ulkoinen ,1 % Toimintamenot, sisäiset ,0 % TOIMINTAKATE ,1 % Vyörytystulot/-menot ,1 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.)

16 YHTYMÄVIRASTO TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2015 ERO EDV % Palvelukeskus Toimintatulot, ulkoiset ,0 % Toimintamenot, ulkoiset ,1 % Toimintakate, ulkoinen ,5 % Toimintamenot, sisäiset ,0 % TOIMINTAKATE ,5 % Poistot ja arvonalentumiset Vyörytystulot/-menot ,5 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0,00 0,00 0,00 0,00 0, YHTYMÄN VIRASTON PALVELUYKSIKÖT (JOHTO, VIESTINTÄ, TIETO- HALLINTO, HENKILÖSTÖ- JA HALLINTOPALVELUT, TALOUS JA PALVELUKESKUS) VIRASTON JOHTO (10601) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Seurakuntayhtymän talouden vakauttaminen ja hyvien toimintaedellytysten varmistaminen seurakunnille. Kirkon jäsenyyden tukeminen. Yhteistyö ja verkostoituminen muiden seurakuntayhtymien ja muiden vastuullisten toimijoiden kanssa. Suunnittelukauden painopisteet: Seurakuntayhtymän strategiakokonaisuuden uudistaminen. Seurakuntayhtymän talouden vakauttaminen. Talousarviovuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet: Edellytysten luominen toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi todennäköisesti kasvavien eläkemaksujen, ja verotulojen laskun (yhteisövero-osuuden muuttuminen osaksi valtionosuusjärjestelmää) sekä raskaan investointiohjelman toteuttamisen myötä vähenevään kassaan. Toimintatapojen ja prosessien tarkasteleminen, määritteleminen sekä sovittujen käytänteiden noudattamisen vakiinnuttaminen. Seurakuntayhtymän viraston palveluyksiköiden ja seurakuntien välisen yhteistyön tehostaminen keskinäisen tunnettuuden syventämisen kautta. Seurakuntayhtymän strategiakokonaisuuden uudistamisen käynnistäminen. 16

17 Seurakuntavaalien jälkeen uusien luottamushenkilöiden perehdyttäminen tehtäviinsä sekä uusien toimielinten toiminnan käynnistäminen (talous- ja strategiatoimikunta sekä arvioinnin johtokunta). Talousarviovuoden 2015 ympäristötavoite: Tilannearvion tekeminen vuosien ympäristöohjelman toteutumisesta, uudesta ympäristöohjelmasta ja sen tavoitteista. Seurakuntien ja palveluyksiköiden tukeminen heidän ympäristötavoitteidensa toteuttamisessa. VIESTINTÄPALVELUT (10602) Voimassaoleva viestintästrategia on hyväksytty maaliskuussa 2009, ja se tullaan päivittämään kokonaisstrategian uudistamisen yhteydessä. Viestintäohjelma on hyväksytty yhteisessä kirkkoneuvostossa keväällä Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Verkon ja sosiaalisen median osuutta seurakuntien viestinnässä lisätään edelleen. Yhteistyötä muiden seurakuntayhtymien ja kirkkohallituksen kanssa kehitetään. Seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden osuutta viestinnän aktiivisina toteuttajina tuetaan. Suunnittelukauden painopisteet: Kirkon arvoja, kristinuskon sisältöjä ja seurakuntien tekemää työtä nostetaan esiin viestinnän ja markkinointiviestinnän keinoin. Seurakuntayhtymä osallistuu aktiivisesti kirkon ja seurakuntien yhteistyöhankkeiden toteuttamiseen. Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien viestintäyhteistyötä tiivistetään. Viestinnän toimintamallia kehitetään. Talousarviovuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet: Viestintästrategian päivittäminen. Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen verkkomedian käynnistäminen. Seurakuntayhtymän yhteisen graafisen ilmeen käyttöönotto. Valmistaudutaan siirtymään kirkon yhteisen verkkoalustaan Lukkariin vuoden 2016 alusta. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Toiminnan kriittinen arviointi säännöllisesti. Hankkeiden tila vuoden lopussa. Ulkoiset ja sisäiset asiakaskyselyt. 17

18 Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Viestinnän henkilömäärää ei lisätä. Viestinnän eri alueilla tarvittavaa osaamista kartoitetaan ja tehdään tulosten vaatimat henkilöstöratkaisut. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen syventäminen. TIETOHALLINTOPALVELUT (10603) Osallistuminen Kirkon palvelukeskuksen toimintakonseptin kehittämiseen myös suuria yhtymiä palvelevaan suuntaan ja Länsi-Uudenmaan seurakuntien tukeminen niiden siirtyessä Kipan asiakkaiksi. Valmiuksien rakentaminen Espoon seurakuntayhtymän siirtymiseksi Kipan asiakkaaksi. HENKILÖSTÖ- JA HALLINTOPALVELUT (10604) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Henkilöstöstrategiaan perustuvan henkilöstöpolitiikan esillä pitäminen, toteuttaminen ja kehittäminen. Suunnittelukauden painopisteet: Henkilöstö- ja yleishallintoon liittyvän neuvonnan, tiedottamisen ja koulutuksen monipuolinen toteuttaminen. Kehittämislinjaukset ja -toimenpiteet henkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella. Koulutuksen koordinointi, suunnittelu ja kehittäminen. Työhyvinvoinnin kokonaishallinnan kehittäminen. Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon prosessien arviointi ja kehittäminen kirkon palvelukeskukseen (KIPA) siirtymisen valmistelussa. Kirkon palkkausjärjestelmän ja harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) soveltamisen kehittäminen. Tweb-järjestelmän (Aski, sähköinen asian- ja asiakirjahallinta) käytön kehittäminen ja laajentaminen seurakuntiin. Talousarviovuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet: Työhyvinvointisuunnitelman viimeistely. Edellytysten luominen KIPA:n asiakkaaksi siirtymiselle. HAVA-järjestelmän vakiinnuttaminen ja sen käytön kehittäminen. Aski-järjestelmän käytön sisällön ja käyttäjämäärän laajentaminen. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Toteutuneen toiminnan jatkuva kriittinen tarkastelu ja arviointi. 18

19 Toimintakäsikirjaprosessiin liittyvät sisäisen toiminnan arviointikyselyt sekä asiakaspalautekyselyt. Henkilöstön hyvinvointitutkimukset joka toinen vuosi. Kehityskeskustelut. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Määräaikaiset työsuhteet: Eri tehtävissä tarvitaan tilapäisesti lisätyövoimaa huomioon ottaen Kirkon palvelukeskukseen siirtyminen. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Työn tarpeisiin perustuvaan koulutukseen ohjautuminen esimiehen ja työntekijän yhteistyönä. Riittävä taloudellinen ja ajallinen resursointi käyttöönotettaviin ja uudistuviin sekä jo käytössä oleviin tietojärjestelmiin liittyviin koulutustarpeisiin. Uudistuvaan henkilöstö- ja yleishallinnon säännöstöön perehdyttäminen. Suunnittelukauden tilatarpeet: Nykyiset tilat ovat riittävät. Talousarviovuoden 2015 ympäristötavoite: Sähköiseen asian- ja asiakirjahallinnan käytön ja kehittämisen tavoitteena on vähentää asiakirjojen ja asioiden manuaalista käsittelyä ja siten myös paperin käyttöä. TALOUSPALVELUT (10605) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Seurakuntayhtymän talous tasapainotetaan strategian edellyttämällä tavalla. Suunnitellaan ja toteutetaan ennalta sovittujen palvelujen siirtyminen kirkon palvelukeskukseen. Talouspalveluiden osaava henkilöstö tarjoaa monipuolisen talouteen liittyvän palvelun. Työn painopisteenä on avaintehtävien (saapuva raha, lähtevä raha, talouden suunnittelu ja seuranta) tehokas hoitaminen yhteistyössä kirkon palvelukeskuksen kanssa. Yhteistoimintaa ja tietojen vaihtoa pääkaupunkiseudun yhtymien talousyksiköiden kanssa jatketaan. Suunnittelukauden painopisteet: Suunnataan ja muutetaan toimintatapoja huomioiden palvelukeskukseen siirtyminen. Taloushallinnon ohjelmistojen tehokas käyttö ja uusien toimintavalmiuksien luominen. Yhtymän yksiköiden tukeminen taloushallintoon liittyvissä asioissa. Talousarviovuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet: Sähköisten menettelytapojen kattava käyttö, jolloin samalla turvataan luottamuksellisen tiedon käsittely asianmukaisella tavalla. Uuden raportointijärjestelmän tehokas hyödyntäminen sekä talousarvion kokoamisessa että 19

20 seurannassa Hautainhoitorahaston kirjanpidon kehittäminen. Huolehditaan, että kirkon palvelukeskukseen siirtyminen tapahtuu yhtymän näkökulma huomioiden. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Paperitositteista pääosin luovuttu. Uusi raportointijärjestelmä toiminnassa kaikilta osin. Kirkon palvelukeskuksen siirtyminen toteutuu suunnitellussa aikataulussa (Liittymät sekä toiminnallisuus yhtymän edellyttämällä tasolla). Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Varaudutaan edelleen kirkon palvelukeskuksen tuomiin muutoksiin henkilöstöresursseissa, ja vapautuvia vakansseja pyritään jättämään täyttämättä tai täytetään määräaikaisesti. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Yksikön henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja osaamisen syventäminen. Kirkon palvelukeskuksen järjestelmien sekä toiminnallisuuden oppiminen. Suunnittelukauden tilatarpeet: Ei tarvita lisätiloja. PALVELUKESKUS (10606) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Espoon seurakuntien palvelukeskuksessa noudatetaan ja toimeenpannaan käytäntöön voimassaolevan Kirkko Espoossa -strategian mukaisia linjauksia prosessien ja toimintatapojen kehittämiseksi. Palvelukeskus tekee yhteistyötä muiden kaupunkien ja pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien keskusrekistereiden ja Espoon hiippakunnan alueen muiden seurakuntien rekisteröintipalveluiden sekä maistraatin kanssa. Seurakuntalaisille tarjotaan mahdollisuus asioida palvelukeskukseen ja rekisteröintipalveluihin liittyvissä asioissaan henkilökohtaisen ja puhelimitse tapahtuvan palvelun lisäksi internetin välityksellä. Suunnittelukauden painopisteet: Kehitetään ja yhtenäistetään määrätietoisesti sekä seurakuntien että hautaustoimen toimintatapoja suuntaan, joka mahdollistaa seurakuntalaisiin ja muihin asiakkaisiin päin mahdollisimman yhtenäisen, katkeamattoman ja virheettömän palveluketjun. Palvelukeskuksen tarjoamia palveluja sekä palvelutapaa sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille kehitetään. Palvelukeskuksen sisäiset prosessit muokataan muotoon, joka parhaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla tukee edellä mainittuja valintoja. 20

21 Talousarviovuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet: Palvelukeskuksen toiminnan kehittämistä jatketaan suunnitelmien mukaan yhtenäisen palveluketjun saavuttamiseksi. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Palvelukeskuksen henkilöstömitoituksen sopivuutta suhteessa työmäärään seurataan jatkuvasti ottaen huomioon toiminnassa tapahtuvat muutokset. Suunnittelukauden tilatarpeet: Palvelukeskuksella ei ole uusia tilatarpeita vuoden 2015 aikana. 21

22 2.2 PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2015 ERO EDV % Seurakunnat yhteensä Toimintatulot ,7 % Toimintamenot ,1 % TOIMINTAKATE ,8 % Vyörytystulot/-menot ,8 % Työalakate ,8 % TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 EHDOTUS 2015 ERO EDV % ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Toimintatulot, ulkoiset ,5 % Toimintamenot, ulkoiset ,0 % Toimintakate, ulkoinen ,2 % Toimintakulut, sisäiset TOIMINTAKATE ,2 % Vyörytystulot/-menot ,3 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,6 % ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Toimintatulot, ulkoiset ,3 % Toimintamenot, ulkoiset ,7 % Toimintakate, ulkoinen ,9 % Toimintatuotot, sisäiset Toimintakulut, sisäiset TOIMINTAKATE ,9 % Vyörytystulot/-menot ,0 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,9 % ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Toimintatulot, ulkoiset ,4 %

23 Toimintamenot, ulkoiset ,4 % Toimintakate, ulkoinen ,6 % Toimintatuotot, sisäiset Toimintakulut, sisäiset TOIMINTAKATE ,6 % Vyörytystulot/-menot ,7 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,2 % LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Toimintatulot, ulkoiset ,0 % Toimintamenot, ulkoiset ,0 % Toimintakate, ulkoinen ,9 % Toimintatuotot, sisäiset Toimintakulut, sisäiset TOIMINTAKATE ,9 % Vyörytystulot/-menot ,6 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,7 % OLARIN SEURAKUNTA Toimintatulot, ulkoiset ,6 % Toimintamenot, ulkoiset ,9 % Toimintakate, ulkoinen ,0 % Toimintatuotot, sisäiset Toimintakulut, sisäiset TOIMINTAKATE ,0 % Vyörytystulot/-menot ,5 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,2 % TAPIOLAN SEURAKUNTA Toimintatulot, ulkoiset ,9 % Toimintamenot, ulkoiset ,6 % Toimintakate, ulkoinen ,3 % Toimintatuotot, sisäiset Toimintakulut, sisäiset TOIMINTAKATE ,3 % Vyörytystulot/-menot ,4 % TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) ,6 % PERUSTELUT Seurakuntien määräraha on jaettu kullekin seurakunnalle läsnä olevan väkiluvun suhteessa. Vuoden 2015 määrärahat on laskettu toteutuneen läsnä olevan väkiluvun suhteessa. 23

24 Talousarvion 2014 jäsenkohtaista summaa, 129,48 euroa, on laskettu 129,40 euroon vuodelle Jäsenkohtainen summa on samansuuruinen myös vuosina 2016 ja Esbo svenska församlingin vaikeahoitoisuuden takia sen osuuteen on lisätty 5 % suuruinen lisämääräraha. Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle on laskettu lisäksi euroa ylimääräistä lisää Espoon kirkon ja Espoon kirkon seurakuntatalon vahtimestarikustannusten kattamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että näitä tiloja käyttävät poikkeuksellisen paljon myös muut Espoon seurakunnat, eikä niiltä veloiteta erikseen vahtimestaripalveluita. Lisäksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle annetaan määrärahalisäys englanninkielisten jumalanpalvelusten aiheuttamia ylimääräisiä vahtimestarikuluja varten. Seurakuntien ilmoittamia tulomäärärahoja vastaavat summat lisätään myös menomäärärahoihin. Olarin seurakuntaneuvosto on anonut edellisten vuosien käyttämättä jääneistä määrärahoista. Olarin seurakunta täyttää 40 vuotta vuonna 2015 ja on juhlavuoden kunniaksi ideoinut Kastettujen puun toteuttamista Olarin kirkkoon. Määräraha on lisätty kertaluonteisena Olarin seurakunnan määrärahaan vuodelle Esbo svenska församlingille on lisätty määräraha vuoden 2015 talousarvioon. Esbo svenska församling toimii Suomen lähetysseuran vuoden 2015 ruotsinkielisen vuosijuhlan isäntäseurakuntana ja järjestäjänä. Esbo svenskan vastuulle jäävät tehtävät ja taloudelliset vastuut ovat luonteeltaan sellaisia, ettei seurakunnalla ole mahdollisuutta yksin vastata niistä seurakunnan omien määrärahojen puitteissa. Vuoden 2015 määrärahan jakoperusteena on ollut seurakuntien väkiluku seuraavasti: ES EL ET L O T Yhteensä Jaettava määräraha vuosille 2016 ja 2017 on yhtä suuri kuin vuoden 2015 jakosumma. Vuoden 2015 määrärahojen jakoperusteena on ollut arvioitu väkiluku vuodelle 2014 ja vuoden 2016 jakoperusteena arvioitu väkiluku Seurakuntien väkilukuennusteen lähteenä on ollut kaupungin väestöennuste vuosille Seurakuntien väkiluvun osuuden kaupungin väkiluvusta on arvioitu pienenevän vuosittain keskimäärin 1 %-yksiköllä. Seurakuntien väkiluku ES EL ET L O T Yhteensä ( ) Osuus kaupungin väkiluvusta ES EL ET L O T Yhteensä ( ) 78,9 % 67,5 % 67,1 % 60,8 % 65,5 % 68,8 % 68,9 % ,1 % 65,8 % 65,5 % 59,2 % 63,2 % 67,3 % 67,8 % ,4 % 64,3 % 63,8 % 57,8 % 60,8 % 66,0 % 66,7 % ,6 % 63,0 % 62,3 % 56,6 % 58,8 % 64,3 % 65,6 % Toimintatulot Seurakunnat ovat ilmoittaneet, paljonko niille arvioidaan kertyvän tuloja erilaisista maksuista. Tuloja vastaava summa on merkitty tulohyvityksenä menomäärärahojen puolelle. Täten 24

25 seurakunnilla on käytettävissään täsmälleen se tulojen määrä, joka niille kertyy. Seurakuntaneuvostot hyväksyvät paikallisseurakuntien tehtäväaluekohtaiset määrärahat ja tavoitteet. Yhtymän talousarviossa esitetään vain päälinjaukset ja tavoitteet karkealla tasolla. Kustannusten kohdentaminen Kustannusten kohdentamista varten seurakuntien eri työntekijöiden palkkakustannukset kohdennetaan eri tehtäväalueille siinä suhteessa, mikä kunkin työpanos ao. tehtäväalueella on. Palkkamäärärahat kohdennetaan talousarviossa, jonka seurakuntaneuvostot hyväksyvät. Yleishallinnon menot vyörytetään seurakunnille ja niiden tehtäväalueille tilinpäätöksen yhteydessä. Vyörytyssummat on talousarviossa laskettu seurakuntien kokonaismenojen suhteessa ja merkitty kunkin seurakunnan määrärahojen jälkeen omina summinaan. Seurakuntakohtaisiin budjetteihin vyörytysmäärärahat merkitään kunkin tehtäväalueen menojen suhteessa kokonaismäärärahaan. 25

26 ESBO SVENSKA FÖRSAMLING (201) ALUEELLA ASUVAT SEURAKUNNAN VÄKILUKU OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 78,89 % 78,10 % 77,36 % 76,62 % TOIMITILAT (m2) TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) v. 3-5 v v. 15 v v v v. Yli 64 v. (2014) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Esbo svenska församling toimii ruotsinkielisten ja kaksikielisten espoolaisten keskuudessa tavoitteenaan lisätä tietoisuutta kirkosta Espoossa ja vahvistaakseen espoolaisten jäsenyyttä heidän omaan seurakuntaansa. Seurakunta tekee yhteistyötä Espoon suomenkielisten seurakuntien, Keski-Uudenmaan rovastikunnan, Espoon kaupungin, yhdistysten, vanhainkotien ja hoitolaitosten, päiväkotien ja koulujen kanssa. Suunnittelukauden painopisteet: Lapsi- ja perhetyö. Jumalanpalveluselämä. Jäsenyyden vahvistaminen. 26

27 Talousarviovuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet: Suomen lähetysseuran vuosijuhla kesäkuussa Seurakuntapäivät syksyllä Viestintä ja tiedottaminen verkossa ja muissa viestintävälineissä. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat 2015: Kyselytutkimukset seurakunnan jäsenten keskuudessa. Kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa. Arviointitilaisuudet luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Virat: Ei uusia. Työsuhteet: Ei uusia. Määräaikaiset tehtävät: Ei uusia. Suunnittelukauden koulutussuunnitelman painopisteet: Koulutus Porvoon hiippakunnan ja Espoon seurakuntayhtymän henkilöstökoulutussuunnitelman puitteissa. Uusien luottamushenkilöiden koulutus. Suunnittelukauden tilatarpeet: Ei uusia. Talousarviovuoden ympäristötavoite: Ympäristökasvatus seurakunnan suunnitelman mukaisesti. Reilu kauppa. 27

28 ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA (202) ALUEELLA ASUVAT SEURAKUNNAN VÄKILUKU OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 67,49 % 65,77 % 64,25 % 62,97 % TOIMITILAT (m2) TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) v. 3-5 v v. 15 v v v v. Yli 64 v. (2014) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset Toiminnan, talouden ja henkilöstön sekä tilojen kehittämisen päämääränä on vahvistaa seurakunnan jäsenten kristillistä identiteettiä. Uuden toiminta-ajatuksen mukaisesti: Espoonlahden seurakunta julistaa Kristusta, hoitaa yhteyttä ja ruokkii nälkäisiä. Apuna käytetään seurakuntayhtymän yhteistä Jäsen 360 -työkalua toiminnan suuntaamiseksi erityisesti sinne, missä sitoutuminen seurakuntaan on heikointa. Tämä näkyy erityisesti neljässä tärkeässä peruslinjauksessa: 1. Sanoman selkeys muutosten keskellä. Suunnitelmat kasvaville ja rakennettaville alueille tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kielten, kansallisuuksien ja uskontojen kasvavassa kirjossa hakeudutaan ennakkoluulottomaan kohtaamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen. Kaikessa vuorovaikutuksessa pidetään huoli kirkon sanoman selkeydestä ja omasta kristillisestä identiteetistä. 28

29 2. Herkkyys erityisesti katveessa olevien hädän kuulemiselle. Vähenevien resurssien keskellä haluamme toimia niin, että seurakunta on voimaannuttava yhteisö. Se pitää huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus löytää elävä seurakuntayhteys. Seurakunta ruokkii sekä aineellisen, henkisen että hengellisen nälän keskellä eläviä ihmisiä. 3. Pyhät toimitukset ja niiden ainutkertainen arvo. Seurakunta on vuorovaikutteisesti läsnä jäsentensä elämän taitekohdissa ja saavuttaa pyhien toimitustensa myötä niitäkin, jotka ovat kirkosta ja sen uskosta vieraantuneita. 4. Muuttumaton evankeliumi näkyy kaikessa toiminnassa. Julistamme rohkeasti ja häpeilemättä Kristusta ja hänen voittoaan elämää tuhoavista voimista. Suunnittelukauden painopisteet: Toiminta-ajatus Jäsen 360 -työkalun avulla on esillä kaikkien tiimien työskentelyssä. Espoonlahden kirkon peruskorjauksen toteutus sekä väistötilojen hankkiminen niin, että perustehtävän hoitaminen jatkuu mahdollisimman häiriöttä. Seurakunnan ydintoimintojen kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. piispantarkastuksen jälkiseuranta ja kehittämishankkeiden ohjaus). Talousarvion 2015 toiminnalliset tavoitteet: Elintarvikejakelun yhteyteen rakennetaan kerran kuukaudessa perjantaisin toteutettava Leipämessu. Sitoutuminen kansainvälisen vastuun ja lähetystyön tarpeisiin paikallisesta näkökulmasta (ystävyysseurakuntatyön ja paikallisen toiminnan yhteyden tiivistäminen). Väistötiloihin siirtymisen myötä toiminnan uudelleen tarkastelu neljän kysymyksen avulla: 1) mistä on pidettävä kiinni, 2) mistä on luovuttava, 3) mitä on kehitettävä ja 4) mille on oltava herkkänä? Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Tilastojen perusteella tehtävä toiminnan tavoittavuuden arviointi. Seurakuntalaisilta, työntekijöiltä, luottamushenkilöiltä ja sidosryhmiltä saatu palaute. Suunnittelukauden henkilöstösuunnitelma: Virat ja työsuhteet: Ns. luonnollisen poistuman myötä jokaista vapautuvaa virkaa ja työsuhdetta arvioidaan kriittisesti mm. tehtävänkuvia muokkaamalla ja työalojen keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä sekä vapaaehtoisten osaamista hyödyntämällä. Yksi seurakuntapastorin virka täytetään vuoden 2015 aikana ja yksi kappalaisen virka täytetään vuoden 2016 aikana. Vahtimestaritarpeen kartoittaminen suunnittelukauden aikana. Määräaikaiset tehtävät: Pappien ja kanttoreiden kausityöntekijöiden palkkaaminen edelleen kausihuippujen ja lomajärjestelyjen helpottamiseksi. Opiskelijoiden palkkaamien rippikoulutyön tarpeisiin. Muut mahdolliset sijaisuudet (mm. pitkien sairauspoissaolojen ajaksi). 29

30 Siviilipalveluhenkilöiden hyödyntäminen heille sopivissa tehtävissä. Suunnittelukauden kehittämissuunnitelmien painopisteet: Seurakuntayhtymän ja hiippakunnan omiin koulutuksiin painottaminen. HAVA-keskustelujen integroiminen osaksi kehityskeskusteluja. Aski-käyttöjärjestelmään ja Kipaan siirtyminen suunnittelukauden aikana ja niihin liittyvä sekä muu tietotekniikan ja -turvallisuuden koulutus. Pappien pastoraalikoulutuksen turvaaminen. Suunnittelukauden tilatarpeet: Kirkon peruskorjauksen toteutus sekä asianmukaisten väistötilojen saaminen. Espoonlahden kirkon ja Soukan kappelin vahtimestarien asuntojen hyödyntäminen omassa toiminnassa. Saunalahden seurakuntatilan hankkiminen vuokratilana. Sisäilmaongelmista kärsivän Iivisniemen seurakuntakodin hyödyntäminen. Talousarviovuoden 2015 ympäristötavoite: Paperijätteen ja muiden jätteiden tavoitteellinen vähentäminen ja lajittelu. Kirkon ja kappelien ympäristön siisteydestä huolehtiminen. 30

31 ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA (203) ALUEELLA ASUVAT SEURAKUNNAN VÄKILUKU OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 67,09 % 65,48 % 63,80 % 62,26 % TOIMITILAT (m2) TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) v. 3-5 v v. 15 v v v v. Yli 64 v. (2014) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden linjaukset: Toteutetaan edelleen hyväksytyn seurakuntasuunnitelman maastokartta linjauksia. Henkilöstön, hankintojen ja toimitilojen määrä sopeutetaan käytettävissä oleviin resursseihin. Seurakunnan verkkotyön edellytyksiä parannetaan ja työntekijöiden verkkotyön taidoista huolehditaan. Tuetaan kotien kristillistä kasvatusta ja vahvistetaan seurakuntalaisten kristillistä identiteettiä. Suunnittelukauden yhteinen painopiste: Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen (painopisteenä ). Kristillinen kasvatus (painopisteenä ). 31